TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Loppukiriä kohden Töihin!-palvelu Jyväskylä Elinkeinopolitiikka ja yritysyhteistyö Työn merkitys ihmiselle Yrittäjän tukena Yhteistyössä on voimaa Töihin!-palvelu sanoin, kuvin ja numeroin Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työkyvyn arviointi Palveluohjaus Kuntouttava työtoiminta Jämsän työllisyyspalvelut Yritysyhteistyö Työkyvyn arviointi Jämsä Kuntouttava työtoiminta Jämsä Muuramen osahanke Töihin!-palvelu Muurame Työkyvyn arviointi Muurame Kuntouttava työtoiminta Muurame Viestintä Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Resurssit Henkilöstö Talous Kohti tulevaa Liitteet TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

3 1. LOPPUKIRIÄ KOHDEN Syyskuussa 2012 käynnistyneelle valtakunnalliselle Työllisyyden kuntakokeilulle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet: Etsiä konkreettisia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja kehittää kunnille työllisyyden hoidon malleja. Työtä on tehty 26 eri hankkeessa ja niihin on osallistunut 61 kuntaa eri puolilta Suomea. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän hanke on ollut yksi hanke 26 hankkeen joukossa. Kehittämistoiminnan lisäksi hanke on ollut tuotannollinen hanke. Hankkeen tarjoamiin palveluihin on Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä osallistunut kahden ja puolen aikana lähes 1800 eri henkilöä. Vuonna 2014 toimintaan osallistui 770 uutta asiakasta. Talouden pyörät yskivät edelleen ja työpaikkoja ei synny toivotulla tavalla. Olisi silti epärealistista ajatella, että Työllisyyden kuntakokeilu voisi millään tavalla ratkaista pitkäaikaistyöttömyyttä. Näin ei tietysti ole ollut myöskään tarkoitus, mutta kuntakokeilu on pystynyt nostamaan esille asioita, joilla kunnat voivat edistää työttömien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja samalla vähentää työttömyydestä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Asiakastyön tärkein viesti päättäjille on luottamuksen aikaansaaminen asiakkaan ja julkiseen palvelujärjestelmän välille. Palvelusta täytyy asiakkaalle syntyä aito usko työllistymisen mahdollisuuteen, tunne siitä, että tunnelin päästä näkyy valoa. Kuntakokeilussa luottamusta on rakennettu yksilöllisillä palveluilla sekä työnhakijoille että työnantajille. Kunnissa kiinnostus työllisyydestä, työttömyydestä ja työllisyydenhoidon keinoista on kasvanut koko kuntakokeilun ajan. Siihen on vaikuttanut jatkuvasti paheneva pitkäaikaistyöttömyys ja sen kunnille aiheuttamat lisääntyvät kustannukset. Työllisyysasioista on tullut monessa kunnassa ykkösasia ja syystäkin. Päättäjien kiinnostus työllistämisasioita kohtaan on erittäin tärkeä asia, mutta pelkkä kiinnostus ei riitä. Tarvitaan myös konkreettisia toimia. Jyväskylässä päätös elinkeinoyksikön perustamisesta suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen ja työllisyysasioiden siirtäminen uuteen elinkeinoyksikköön noudattaa valtakunnallista trendiä ja on oikea ratkaisu. Tehtyjen ratkaisujen lisäksi on varmistettava, että työllisyyspalveluilla on tulevaisuudessa riittävät resurssit ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa työttömyyteen. Muuramessa ja Jämsässä kysymys on ihan sama kuin Jyväskylässä, mutta jokaisessa kunnassa paikalliset lähtökohdat työllisyydenhoidolle vaihtelevat. Niin myös Muuramessa ja Jämsässä. Tässä vuosikertomuksessa esitellään laajasti niitä käytännön toimia, joita kuntakokeilussa on tehty. Toiminta kattaa niin yritys- ja työantajayhteistyötä, palveluohjausta ja kuntouttavaa työtoimintaa kuin työkyvyn arviointia. Kaikki mainitut palvelut kuuluvat kunnan työllisyyspalvelujen kokonaisuuteen. Jokaisen työttömyydestä kertovan tilastoluvun takana on ihminen ja tarina. Vuosikertomuksen sivuilla on esitelty tarinoista muutama. Harri Halttunen hankepäällikkö Työllisyyden kuntakokeilu TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

4 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.1. ELINKEINOPOLITIIKKA JA YRITYSYHTEISTYÖ ELINKEINOPOLITIIKKA ON JYVÄSKYLÄSSÄ PAINOPISTE Elinkeinopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa on keskeisessä asemassa kaupungin tuoreessa strategiassa. Tähän strategiseen linjaukseen on itse asiassa jo tartuttu perustamalla kaupunginjohtajan suorassa ohjauksessa oleva elinkeinoyksikkö, johon muun muassa kaupungin työllisyyspalvelut siirretään. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että yritysten toimintaedellytykset huomioidaan kaupungin kaikessa päätöksenteossa, mutta myös käytännön elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttaminen. Yhdelläkään uudella selvityksellä, raportilla tai kehittämissuunnitelmalla ei yksikköä työllistetä. Sen sijaan tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä uusien yritysten houkuttelemiseksi ja olemassa olevien kannustamiseksi kasvuun. Ennen kaikkea tavoitteena on saada aikaan uusia työpaikkoja. Tämä on myös kaupunginjohtajan tehtävässäni työlistalla ykkösenä. Jyväskylässä on tällä hetkellä noin työtöntä. Se on niin karmaiseva luku, että sen alentamisen täytyy olla myös kaupungin johdon keskeinen tehtävä. Työllisyyspalvelujen siirto oli perusteltua myös siksi, ettei työttömyys ole taltutettavissa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoilla. Päähuomio on kiinnitettävä ensisijaisesti yrityksiin ja aivan erityisesti pieniin yrityksiin, mutta tukea on saatava myös koulutuksesta ja kaupungin kokonaiskehittämisestä. Kaupungin työllisyyspalvelut on hoitanut vaativaa tehtäväänsä erinomaisesti. Hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta on Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu, joka toteuttaa nimenomaan yritysyhteistyötä. Se operoi työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän välissä asiakkainaan pitkäaikaistyöttömät ja työnantajat. Tavoitteena on saada työ ja tekijä kohtamaan, niin että pienyrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Se on työllisyydenhoidon lisäksi erinomainen esimerkki myös hyvästä elinkeinopolitiikasta. Jyväskylän vaikea taloustilanne on vähitellen tasaantumassa. Onneksemme ihmiset viihtyvät Jyväskylässä ja tänne halutaan myös muuttaa. Täällä jo asuvien ja tänne muuttavien elämässä on tärkeää, että löytyy opiskelu- tai työpaikka. Toimivat palvelut ovat myös olennaisia arjen sujumisessa. Hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella toiminnalla saavutamme yhteiset päämäärät. Timo Koivisto kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki 2.2. TYÖN MERKITYS IHMISELLE TÖIHIN-PALVELU ASUKASTYÖN ILONA JA TUKENA Jyväskylän kaupunki on palkannut ja sijoittanut Keltinmäen Keidas -kylätaloon töihin tukityöllistettyjä, mikä on erinomainen järjestely kaupungissa, jossa työttömyysprosentti on huiman korkea, yli 18 %, ja ns. sakkomaksu korkeasta työttömyydestä valtiolle lähes kymmenen miljoonaa vuodessa. Suuressa kaupungissa tarve asukastyölle ja samalla kylätaloille kaikilla asuinalueilla on myös suuri tukityöllistäminen asukkaiden terveellisen yhteisen aterian järjestämiseksi kylätaloissa on sekä erittäin mielekäs työpaikka pitkään työttöminä olleille että iso hyvinvointitekijä alueen asukkaille. Meille asukastyötä vapaaehtoisina päivittäin tekeville Töihin!-palvelu on ollut erinomainen yhteistyökumppani uusien työntekijöiden etsijänä kylätalomme kahvilaan. Töihin!-palvelu etsii osaavat, ammattitaitoiset ja tukikelpoiset työnhakijat ja tuo heidät tutustumaan kylätaloomme. Sen jälkeen sovimme kaupungin kanssa työsopimuksen tekemisestä ja työn aloittamisesta. Töihin!-palvelu on myös työllistymisen aikana työntekijän tukena, joten myös työjakson päätyttyä yhteys työntekijän ja Töihin!-palvelun välillä jatkuu, mikä auttaa työtöntä suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kesken on valitettavasti hanke, ei pysyvää toimintaa. Toivottavasti Töihin!-palvelu sen osana kuitenkin on ja pysyy. Jyväskylässä on vihdoinkin saatu päätettyä, että työllisyys kuuluu elinkeinopolitiikan yhteyteen konsernihallintoon, kuten se on monissa kunnissa kuulunut jo kauan. Ennen perusturvalautakunnan alaisena toiminut työllisyysjaosto muuttuu kaupunginhallituksen pysyväksi työllisyystoimikunnaksi. Muutos antaa uskoa siihen, että työttömyys otetaan tosissaan käsiteltäväksi niin, että työnsä menettäneet ja nuoret valmistuneet pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin. Samalla vähentyvät työttömyyden aiheuttamat kustannukset veronmaksajalle monin eri tavoin, kun asukkaiden hyvinvointi paranee. Tuulikki Väliniemi kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Keltinmäen asukasyhdistyksen hallituksen jäsen, vapaaehtoistyöntekijä 4 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

5 1. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.3. YRITTÄJÄN TUKENA MISTÄ HYVÄ TYÖNTEKIJÄ PIKAISESTI? MISTÄ YSTÄVÄLLINEN JA JOUSTAVA PALVELU? NO TÖIHIN!-PALVELUSTA! Edustan kahta näkökulmaa tässä kirjoituksessani: yrittäjän sekä yrittäjäjärjestön puheenjohtajan näkökulmaa. Kuvaan omia konkreettisia kokemuksiani Töihin!-palvelun kanssa toimimisesta, rehellisesti. Päiväkotiyrittäjänä olen joutunut sijaisten ja työntekijöiden etsintään 17 vuoden aikana useamman kerran yritykseni laajentuessa. Kun ensimmäisen kerran kuulin Töihin!-palvelusta, soitin sinne ja yllätyin, kun sieltä oltiin heti valmiina tulossa yritykseen paikan päälle käymään, tutustumaan, kertomaan palveluista ja mahdollisuuksista työllistää. Tunnin verran tutustuimme toisiimme, ja yrityksen tarpeisiin oltiin valmiita vastaamaan. Töihin!-palvelulle tuli heti kasvot! Yhteistyö lähti välittömästi helposti käyntiin, ja puhelimitse oli helppo palata asioihin, koska Töihin!-palvelu tunsi yritykseni tarpeineen. Näin yhteistyö on jatkunut jo vuosikausia. Siitä olen kiitollinen! Aloittaessani Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajana tuli ensimmäiseksi hommakseni löytää järjestösihteeri yhdistykselle. Muuta vaihtoehtoa ei käynyt mielessänikään, kuin ottaa heti yhteys Töihin!-palveluun. Sieltä sain muutamassa päivässä listan sopivista kandidaateista. Kun valinta oli tehty, Töihin!-palvelu auttoi paperiasioissa uutta järjestösihteeriä ja neuvoi yhdistystä työnantajan roolissa. Yrittäjänaisten toiminnassa ollaan näköalapaikalla yrittäjyyden arkeen. Meillä on jäseninä paljon yhden naisen yrityksiä. Pienyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suuri askel. Pitää olla entistä rohkeampi ja joustavampi, jos päättää työllistää! Jos yrityksen tulot laskevat, työntekijän palkka ei jousta vaan sinun, yrittäjän. Monen pienyrittäjän tuntipalkka on pienempi kuin työntekijän, ja lomista voi vain haaveilla. Jos työntekijä sairastuu lomalla, hänen vuosilomansa siirtyy ensimmäisestä päivästä alkaen. Työelämän sopimuksilla ja lakipykälillä on kyllä saatu paljon hyvää aikaan, mutta pienyrittäjien halua työllistää muita ne kyllä hillitsevät - sitä enemmän, mitä epävarmempia aikoja eletään. Työkokeilu mahdollistaa ja antaa aikaa kokeilla ja punnita, onko tämä juuri se minulle sopiva työntekijä, jonka todella haluan ja pystyn työllistämään. Yrittäjänä ja yhdistyksen puheenjohtajana yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa huipentui viime joulukuussa, kun yhdessä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa järjestimme Yrittäjä työllistää -seminaarin Laajavuoressa. Paikalla oli päättäjiä, yrittäjiä, työttömiä sekä hyvät esiintyjät. Tästä onnistuneesta seminaarista teemme jatkuvan, uudistuvan ja yhteistyötä sekä tietoa lisäävän jokavuotisen tapahtuman. Sirkku Vahvaselkä johtaja, Päiväkoti Löytöretki Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Töihin!-palvelu järjesti yrittäjänaisten kanssa onnistuneen infotilaisuuden yrittäjille, jossa työllistämisen tuet selvitettiin monesta näkökulmasta perusteellisesti. Sali pullisteli kiinnostuneita ja infosta oltiin kiitollisia. Saimme paljon rahanarvoista tietoa. Töihin!-palvelu järjesti yhdessä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrittäjä työllistää -seminaarin joulukuussa Seminaari kokosi yhteen yrittäjiä, työnantajia ja kolmannen sektorin toimijoita sekä muita työllistämisen asiantuntijoita. Seminaarissa palkittiin Töihin!-palvelun ansioituneita yhteistyökumppaneita Vastuullinen työllistäjä -kunniakirjalla. Kunniakirjan saivat Jyväskylästä Seikkailupuisto Peukkula, Panimoyhtiö Hiisi Oy, Calcutec Consulting Oy ja Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy sekä Muuramesta Ajan-Kone Oy. Palkitut yritykset ovat toteuttaneet yhteistyötä Työllisyyden kuntakokeilun mukaisesti, palkanneet työntekijöitä Töihin!-palvelun avulla ja suhtautuneet vastuullisesti työllistämiseen. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

6 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.4. YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Töihin!-palvelun nuorten tiimi, Jyväskylän Nuorille töitä -projekti ja Jyväskylän oppisopimuskeskus pitävät aktiivisesti yhteyksiä toisiinsa Töihin!-palvelu on tehnyt ja tekee jatkossakin monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Suurimmista työllistävistä kolmannen sektorin toimijoista mainittakoon Sovatek-säätiö, Katulähetys, Jyvälän setlementti ja SPR. Myös Nuorten taidetyöpajan, kaupungin aikuissosiaalityön sekä eri työllistämishankkeiden kanssa on luotu ja ollaan kehittämässä lisää yhteistyömuotoja. Tarkoitus on aina yhteinen työllistämisedellytyksien luominen niille, joille työpaikka syystä tai toisesta on jäänyt saamatta. Oppilaitosyhteistyö on Töihin!-palvelulle ollut tärkeä osa kehittämistyötä. Ammatillinen osaaminen ja sen vahvistaminen on yksi olennainen osa-alue työllistymisessä. Työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus yhdessä ovat mainio mahdollisuus saada työ, tekijä ja osaaminen kohtamaan. YHDESSÄ IHMISEN PARHAAKSI! Työhönvalmennuksella ja oppisopimuksella töihin Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joka perustuu työsuhteeseen tai yrittäjyyteen. Jyväskylän oppisopimuskeskus vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alueen oppisopimuskoulutusten järjestämisestä. Teemme vuosittain koulutusyhteistyötä lähes 800 eri aloja edustavan yrityksen kanssa. Työelämä hyödyntää oppisopimuskoulutusta rekrytointitilanteissa sekä olemassa olevan henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Toiminnassamme korostuu elinkeinoelämän palvelutehtävän lisäksi verkostoissa tehtävä yhteistyö. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Keski-Suomen TE-toimisto, ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja muut organisaatiot, kolmas sektori sekä mm. työllistymistä tukevat ja edistävät hankkeet, yhteisöt ja muut toimijat. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelun kanssa olemme jatkaneet kuluneen vuoden aikana hyväksi koettua yhteistyötä. Oppisopimuskeskuksen Oppisopimus-online palvelussa, yleisinfoissa sekä muissa ohjaustilanteissa asiakkaita on ohjattu ottamaan tarvittaessa yhteyttä Töihin!-palveluun. Tieto Töihin!-palvelun mahdollisuuksista ja olemassaolosta on otettu vastaan innostuneesti. Myös oppisopimuksia on solmittu edellisvuosien tapaan Töihin!-palvelun asiakkaille ja asiakasyrityksiin. Usein polkuna on ollut onnistunut, ohjattu työkokeilujakso tai -jaksoja, joiden jatkoksi tai erilaisten rekrytointiprosessin tuloksena oppisopimus on syntynyt. Yhteistyötä asiakkaan parhaaksi on jatkettu myös työsuhteen/oppisopimuksen koeaikana. Olemme lisäksi jakaneet kehittämisideoita ja tavanneet Töihin!-palvelun palveluvastaavan, yrityskoordinaattoreiden sekä työhönvalmentajien kanssa useilla eri foorumeilla. Yhteistyötä on tehty mm. liittyen Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaan Esiselvityshankkeeseen oppisopimuskoulutuksesta työllistämisen tukena. Töihin!-palvelun työhönvalmentaja ja yrityskoordinaattori osallistuivat hankkeessa järjestettyyn sidosryhmien asiakaskuulemistilaisuuteen. Asiakaskuulemistilaisuudessa kuultiin sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä oppisopimuksen vahvuuksista ja heikkouksista tilanteissa, joissa opiskelija rekrytoituu aloittaessaan oppisopimuksen. Töihin!-palvelusta kutsuttiin myös edustus mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistushankkeiden alueelliseen ohjausryhmään. Kokoontumisia vuonna 2014 järjestettiin kaksi, joissa palveluvastaava Anu Laasanen oli iloksemme mukana. Nuorten työhönvalmentajat Anne Aittola ja Mikko Koivumäki kutsuttiin puolestaan osallistumaan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso hankkeen järjestämään Työtaitovalmennuksen valmentajakoulutukseen. Vuoden aikana saimme myös olla osallisina useissa kuntakokeilun/töihin!-palvelun järjestämissä tilaisuuksissa: Kuntakokeilun kehittämistyöpajassa, Työllistämisen tuet yrittäjälle -infotilaisuudessa sekä Yrittäjä työllistää seminaarissa. Kiitämme kutsusta ja vuoden yhteistyöstä! Tarja Orellana koulutustarkastaja Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Työllistämisen tuet yrittäjille. Töihin!-palvelu ja Yrittäjänaiset järjestivät yrittäjille tilaisuuden, jossa puhuttiin euroista. Asiasta kiinnostuneita oli paikalla yli 80 henkilöä. 6 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

7 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.5. TÖIHIN!-PALVELU SANOIN, KUVIN JA NUMEROIN Toimivalla työnantajayhteistyöllä ja asiakastyön uudenlaisella sosiaalipedagogisella otteella Töihin!-palvelu on vuonna 2014 saanut aikaan merkittäviä tuloksia niin Jyväskylässä kuin Muuramessakin. (kuva 1/liitteet) Kuntakokeilun edustus kävi esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!- palvelua Työministeriössä, Elinkeinoelämän Keskusliitossa ja Suomen yrittäjien pääkonttorissa. Keskustelut olivat innostavia ja aktiivisia. Jyväskylässä ja Muuramessa tehtävästä yritysyhteistyöstä kiinnostui erityisesti työministeri Lauri Ihalainen. Kuntakokeilusta mukana olivat hankepäällikkö, palveluvastaava ja yrityskoordinaattorit. Töihin!-palvelu Jyväskylässä on vuoden aikana ollut valmennuksessa 704 työnhakija-asiakasta, joista alle 30-vuotiaita on ollut 291 henkilöä ja yli 30-vuotiaita 425 henkilöä. Maahanmuuttaja-asiakkaita oli yhteensä 119 henkilöä. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat ohjautuneet Töihin!-palveluun TE-toimistosta, mutta rakenteellista asiakasohjausta on kehitetty myös monien paikallisten 3. sektorin toimijoiden kanssa. Näin ollen Katulähetys, Sovatek-säätiö, SPR, Jyvälän setlementti sekä monet työllisyyspoliittiset hankkeet ovat käyttäneet omien asiakkaidensa työelämään saattamisessa Töihin!-palvelua. Töihin!-palvelu on vuoden aikana tarjonnut omia palveluja ja ollut yhteydessä 650 työnantajaan, joista 606 on yrityksiä ja 44 järjestöä. Yhteistyön muotoja on monia: yrityksissä käynnit ja työnantajatapaamiset puhelinsoitot, sähköpostit, uutiskirjeet sekä monet erilaiset yhteiset tempaukset ja tapahtumat. Työhönvalmentajat ovat mahdollistaneet asiakkaillensa työpaikkatutustumisia ja työhaastatteluja. Vuoden 2014 aikana käytiin työhaastatteluissa yhteensä 452 kertaa. Työkokeilusopimuksia Töihin!-palvelun asiakkaille syntyi yhteensä 234 kappaletta ja työsopimuksia peräti 241 kappaletta. Työsopimuksista melkein puolet syntyi valmennuksen ohjausvaiheessa. Työhönvalmentajan opastuksella ja tsemppauksella asiakkaiden työnhaun osaaminen vahvistui niin, että he onnistuivat saamaan työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Samanaikaisesti hyödynnettiin Töihin!-palvelun työnantaja-asiakkaita, jotka mahdollistivat työkokeilupaikkojen ja uusien työpaikkojen syntymisen. Myös opiskelemaan ohjaaminen on työhönvalmentajien asiakastyön arkea. Niinpä 104 henkilöä aloitti ammatilliset opinnot, heistä 9 vahvistaa osaamistaan oppisopimuskoulutuksen kautta. Työnhakija-asiakkaista löytyi myös 6 rohkeaa ihmistä, jotka päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Voidaan sanoa, että yli puolet asiakkaista pääsivät tavoitteisiinsa oli se sitten työpaikka, työkokeilu, opiskelu, yrittäminen tai muuten oman tavoitteen selkiytyminen. Jyväskylän ja Muuramen Töihin!-palvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä käyttäen samanlaista palvelukonseptia. Yhteistyö edesauttaa asiakkaiden työllistymistä ja työnantajien palvelemista yli kuntarajojen. Muuramen Töihin!-palvelun tulokset ovat luettavissa Muuramen osahankkeen osiosta. Nuori asiakas ohjautui Töihin!-palveluun syksyllä 2013 TE-palveluista mielessään alanvaihto. Työkokemusta nuorella oli vähänlaisesti ja ajatuskin uudelleenkouluttautumisesta tai ammatista hakusessa. Yhdessä mietittiin vaihtoehtoja käydä kokeilemassa eri aloja työkokeilun kautta ja hakemuksia kirjoitettiin ja hiottiin. Nuorella herralla nousivat vahvuutena esiin kädentaidot ja Töihin!-palveluun saatiin samanaikaisesti asiakasyritykseksi uusi yritys, jossa kädentaitojen tarpeellisuus korostui. Hakijoita avoimeen työkokeiluun oli kaikkiaan kolme, joista edukseen portfoliolla erottui tämä kyseinen nuori. Töihin!-palvelun tiimipalaveri kesäisissä tunnelmissa Haastattelun kautta aloitettiin työkokeilu. Kolmen kuukauden työkokeilun jälkeen työnantaja kiinnostui oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, joten työhönvalmentajana sovimme Keski-Suomen Oppisopimuskeskuksen kanssa yhteispalaverin yritykseen. Vasta-aloittanut yrittäjä ei vielä uskaltanut kuitenkaan sitoutua pitkään koulutusprosessiin, kun tilauskannan pitäisi merkittävästi vielä nousta. Sovimme parin kuukauden työkokeilun jatkon. Seuraavassa palaverissa kuultiin iloisia uutisia tilauskannan noususta. Aloimme viedä oppisopimuksen suhteen asioita vauhdilla eteenpäin ja solmimme vielä yhden työkokeilujakson. Yhteensä kuuden kuukauden työkokeilun jälkeen, solmittiin reilu kahden vuoden työsopimus, oppisopimuksen ehdoilla. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

8 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.1. TYÖKYVYN ARVIOINTI Työttömien työkyvyn arvioinnin palvelut ovat osa Työllisyyden kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalveluja. Työkyvyn arvioinnin palveluja koordinoivat kolme kuntoutusohjaajaa sekä kuntoutuspsykologi. Asiakkaat ohjautuvat työkyvyn arviointiin TE-toimiston, sosiaalitoimen, Kelan, Työllisyyden kuntakokeilun tai muiden yhteistyötahojen lähettämänä. Työkyvyn arvioinnin palveluja tarjotaan sekä Jyväskylän, Jämsän että Muuramen asiakkaille. Työttömien työkyvyn arvioinnin keskeinen tehtävä on asiakkaan kuntoutumisen polun rakentaminen työelämään paluun mahdollistamiseksi. Lähtökohta palveluille on aina asiakkaan olemassa oleva työkyky ja mahdollisuudet työkyvyn palautumiseksi. Osalle työkyvyn arvioinnin asiakkaista eläke on perusteltu ratkaisu. Prosessin päätteeksi asiakas ohjautuu eläkkeelle, sairauslomalle, hoitoon tai kuntoutukseen tai Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaukseen, jossa asiakkaan työkykyä pyritään palauttamaan esim. kuntouttavan työtoiminnan avulla. Osa kuntoutusohjaajille ohjautuvista asiakkaista käy vain neuvontakäynnillä, jolloin heitä ohjataan palveluihin, jotka heidän tilanteessaan ovat ensisijaisia. Kuntoutusohjaaja seuraa asiakkaan palvelujen etenemistä taholla, johon hänet on prosessin päätteeksi ohjattu, viimeistään puolen vuoden päästä ottamalla yhteyttä asiakkaaseen tai hänen palveluistaan vastaavaan tahoon. Keskeiset kehittämisalueet, toiminnan laadulliset tulokset vuonna 2014 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Perusterveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä työntekijätasolla kehitettiin jatkamalla tiedotustilaisuuksia Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluista terveysasemien henkilökuntapalavereissa Jyten terveysasemilla. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa kaikkien kuntakokeilukuntien alueella käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluita asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty osana asiakasprosesseja, varsinkin, jos asiakkaan voinnissa on ollut somaattisia ongelmia ja somaattisen hoidon tarvetta. Näiltä osin työttömien terveystarkastukset ovat palvelleet hyvin asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen prosessin etenemistä. Jämsässä Jokilaakson terveyden vastuulääkäritoiminta on palvellut hyvin työkyvyn arvioinnin asiakkaiden tarpeita. Jyten kanssa on aloitettu keskustelut vastaavasta vastuulääkäritoiminnasta Jyväskylän alueella sote-johtoryhmässä loppuvuodesta Keskustelua jatketaan osana työkyvyn arvioinnin kokonaisuuden juurruttamista vuonna Julkiset terveyspalvelut ovat olleet mukana 47 %:ssa asiakasprosesseja. Kokonaistaloudellisuus työttömien työkyvyn arvioinnissa Olemme seuranneet pitkälle sairauslomalle ja eläkkeelle siirtyneiden asiakkaidemme palvelujen hintaa sekä omien palvelujemme, julkisten terveydenhuollon palvelujen (arvio) että ostopalvelujen osalta ja verranneet sitä kunnalle pitkän ajan kuluessa kertyvään säästöön työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Eläkeprosessit ovat pitkiä, joten tulokset niiltä osin alkavat hankkeessa vasta nyt näkyä. Joulukuussa 2014 työkyvyn arviointiin ohjautuneista asiakkaista 28 oli sairauslomalla odottamassa eläkehakua ja 18 oli jo saanut myönteisen eläkepäätöksen. Jos tällä hetkellä sairauslomalla eläketavoitteella olevat asiakkaat jo eläkkeelle päässeiden lisäksi pääsevät eläkkeelle, on kuntakokeilun työkyvyn arviointi eläkeselvittelyjen osalta jo tähän mennessä säästänyt pitkällä tähtäimellä kunnilta arviolta yli 3 milj. työmarkkinatuen maksuosuuksien ja palvelujen tarpeen vähenemisenä. Työttömien työkyvyn arvioinnista hyötyy sekä asiakas, kunta että palvelujärjestelmä (kts. kuva). Työkyvyn arviointi kuntouttavan työtoiminnan avulla Kuntouttavaa työtoiminta on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työkykyä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Arvioinnissa on käytetty tukena asiakkaan suoriutumista arvioivaa lomaketta. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 26 %:ssa asiakasprosesseista (Muurame 24 %, Jämsä 22 % ja Jyväskylä 27 %). Työkyvyn arvioinnin kautta on kuntouttavaan työtoimintaan siirtynyt asiakkaita, jotka eivät muutoin olisi kyseisen palvelun piiriin päätyneet. Yhteistyö asiakkaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin osallistuvien tahojen kanssa Vuoden 2014 aikana keskusteluja asiakkaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin osallistuvien tahojen kanssa on käyty sekä ostopalveluja järjestävien tahojen, terveydenhuollon, TE-palvelujen että Kelan kanssa. Käydyissä keskusteluissa on työttömien työkyvyn arvioinnin palvelu todettu tarpeelliseksi ja kunnan vastuulle kuuluvaksi. Toiminnan seurannan ja yhteistyötahojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on todettu, että asiakaskunnan työkyvyn arvioinnin prosesseissa on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaalla on oma työntekijä, joka ohjaa prosessia eteenpäin, meidän mallissamme kuntoutusohjaaja. Kuntoutusohjaajat ovat vieneet asiakkaan prosessia eteenpäin palvelujen ja palvelun 8 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

9 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT tuottajien verkostossa. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla kuntoutusohjaajan tuki on ollut erityisen tärkeää suomen kielen osaamisen heikkouden muodostaessa palveluissa toimimiselle lisähaasteen. Myös kuntoutuspsykologin palvelut asiakasprosesseissa on todettu erittäin tarpeellisiksi asiakkaiden terveydellisten ongelmien psyykkisen, neurologisen ja neuropsykiatrisen painottumisen vuoksi. 30 % asiakkaista ohjautuu prosessinsa aikana kuntoutuspsykologin tutkimusjaksolle. Kuntoutuspsykologi tutkii psyykkisen ja kognitiivisen työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen näiltä osin sekä selvittelee lisäksi asiakkaan ammatillista suuntautuneisuutta. Kirjallinen yhteenveto psykologisten tutkimusten tuloksista on käytettävissä asiakkaan työkyvyn jatkotutkimuksissa. Myös ostopalvelut, erityisesti erikoislääkäripalvelut, on todettu erittäin tärkeiksi sekä työkyvyn arvioinnin, eläkehaun että hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen osalta. Ostopalvelut kilpailutettiin joulukuussa 2013 ja sopimukset palvelun tuottajien kanssa tehtiin maaliskuussa Sopimukset tehtiin vuodelle 2014 ja lisäksi tilaajalle varattiin optio vuodelle Työkyvyn arvioinnin ostopalveluja ovat: yksittäiset erikoislääkärin työkyvyn arviointipalvelut, neuropsykologin työkyvyn arviointipalvelut, laajat työkyvyn arvioinnit, toimintakyvyn arviointi ja ADHD-ohjaus. Ostopalvelut ovat olleet mukana 38%:ssa asiakasprosesseja. Loppuvuodesta 2014 aloitettiin keskustelu Jyväskylän kaupungin sote-johtoryhmän ja työllisyyspalvelujen kanssa työttömien työkyvyn arvioinnin juurruttamiseksi osaksi Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluja. Työllisyyspalvelujen kanssa yhteiseksi ajatukseksi muodostui rakentaa työttömien työkyvyn arvioinnin tiimi osaksi Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluja monialaisen yhteispalvelun yhteyteen. Jatkossa työttömien työkyvyn arvioinnin palveluja olisi näin mahdollista tarjota monialaisen yhteispalvelun yhteydessä myös muille Keski-Suomen kunnille. Pääasiassa asiakkaat ovat ohjautuneet työkyvyn arviointiin TE-palveluista (44 %), kuntien välillä on kuitenkin ollut suuria eroja ohjautuvuudessa. Kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalvelut sijaitsivat lokakuuhun 2014 saakka Jyväskylässä fyysisesti TE-toimiston tiloissa ja suhteellinen ohjautuvuus TE-toimistosta olikin 62 %. Palvelun siirtyessä fyysisesti pois TE-toimiston tiloista, on ohjautuvuus TE-toimistosta laskenut, ollen nyt 57 %. Muuramessa palvelu sijaitsee fyysisesti sosiaalipalvelujen tiloissa ja ohjautuvuus sosiaalipalveluista onkin ollut 66 %. Palvelun sijainti on siis erittäin merkittävä asiakasohjautuvuuden kannalta. Tämän vuoksi tulevaa palvelumallia suunnitellessa päädyttiin palvelun fyysiseen sijoittumiseen Monialaisen yhteispalvelun läheisyyteen, koska palveluja tarvitseva asiakaskunta painottuu siellä. Toisaalta on myös suunniteltu palvelun kokonaisuutta liikkuvana palveluna, jolloin palvelu voidaan tuoda yhteistyöorganisaation tiloihin asiakasohjautuvuuden helpottamiseksi. Työttömien työkyvyn arvioinnin määrälliset tulokset vuonna 2014 Työkyvyn arvioinnin asiakasmäärät ovat koko ajan kasvaneet, koska tarvetta palvelulle on ollut ja asiakasprosessit ovat pitkiä. (kuva 2/liitteet) Joulukuuhun 2014 mennessä palveluun oli ohjautunut 286 asiakasta. Asiakasmäärän kasvun vuoksi työkyvyn arviointiin palkattiin lokakuussa 2014 yksi kuntoutusohjaaja lisää aikaisem- Työttömien työkyvyn arviointi tulevaisuudessa -seminaarissa pohdittiin sitä, kuinka työttömien työkykyä tulisi arvioida ja kuinka nämä palvelut saataisiin tulevaisuudessa tehokkaasti järjestettyä. Asia on tärkeä, sillä hyvin järjestettyinä näillä palveluilla voidaan auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ja samalla säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

10 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT man kahden kuntoutusohjaajan lisäksi. Työkyvyn arvioinnin asiakkaista 27 % suuntaa työelämään ja 28 %:lla suuntana on eläke. (kuva 3/liitteet) Lopuilla asiakkaista suunta ei vielä ole selvinnyt hoidon tai kuntoutuksen osalta, tutkimukset ovat vielä kesken tai suuntana on pysyväisluonteinen kuntouttava työtoiminta. Työttömien työkyvyn arvioinnin palvelujen käyttö on painottunut kokeilukunnissa eri tavoin. Muuramessa palvelua on hyödynnetty suurelta osin konsultoivana ja palvelutarvearviointiin osallistuvana, kun taas Jämsässä palvelussa on muita kuntia huomattavasti enemmän painottunut eläketarpeen selvittely. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana asiakasprosessia vähiten Jyväskylän asiakkaiden osalta ja eniten Jämsässä, jossa vastuulääkäritoiminta Jokilaakson terveyden kanssa on toiminut joustavasti. Työttömien työkyvyn arvioinnissa tarvitaan koulutusta ja yhteistyötä Työllisyyden kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalvelut järjesti Jyväskylässä työttömien työkyvyn arvioinnin koulutus- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa nousi esiin tarve kouluttaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisia työ- ja toimintakyvyn tehokkaaseen arviointiin. Toimivien palvelujen aikaan saamiseksi tarvitaan myös organisoitua moniammatillista yhteistyötä eri alojen välillä. Terveydenhuoltohenkilökunta kokee ajanpuutteen haittaavan ja jopa estävän kokonaisvaltaisen perehtymisen asiakkaan tilanteeseen työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi luotettavasti. Tällöin taas saattavat jopa esim. lievät kehitysvammat jäädä huomaamatta ja asiakasta pyöritetään turhaan tilanteeseen sopimattomissa palveluissa vuosikausia. Jos ihmisellä ei ole kykyä suunnata työelämään ja häntä sinne silti kerta toisensa jälkeen ohjataan, jatkuvat epäonnistumisen kokemukset ja pettymykset voivat johtaa terveydentilan huonontumiseen entisestään. Lisäksi julkisia varoja kuluu suuret määrät hukkaan, kun sopimattomista palveluista ei kukaan hyödy. Toimivasta työttömien työkyvyn arvioinnista hyötyvät paitsi asiakas itse, myös kunta ja sitä mukaa koko yhteiskunta niin inhimillisesti kuin rahallisestikin, kun ihmisiä saadaan ohjattua tarpeenmukaisiin palveluihin ja oikeille tulonlähteille. Työttömien työkyvyn arvioinnin koulutus- ja keskustelutilaisuuteen osallistui yksi lääkäri ja lukuisia muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja päättäjiä kuntakokeilukunnista ja lähialueilta sekä KELAn ja TE-toimiston edustajat. Pääpuhujana oli pitkän linjan työ- ja toimintakyvyn asiantuntija Lapin ylilääkäri ja kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. 42-vuotias nainen ohjautui kuntoutusohjaajan asiakkaaksi työpajan yksilövalmentajan ja asiakkaan itsensä aloitteesta syyskuussa Tavoite oli selvittää työkykyä selkäongelmien ja uupumisoireiden vuoksi. Asiakkaalla oli ollut pitkään sama lääkäri, yhteistyö hänen kanssaan oli toimivaa ja asiakas halusi ensin yrittää hoitaa asiaa sitä kautta. Asiakas oli asiakkuuden alkaessa työpaja-tyyppisessä paikassa työkokeilussa. Taustalla oli tuolloin myös Töihin!-palvelun asiakkuus. Pajan työtehtävät olivat mm. kokoonpanotehtäviä, jotka osoittautuivat kuitenkin liian fyysisiksi ja työkokeilu piti keskeyttää ensimmäisen kuukauden jälkeen. Asiakas hakeutui omalääkärin vastaanotolle pahentuneiden selkäongelmien takia. Asiakkaalla oli todettu aikaisemmin rustopehmentymä, epilepsia, diabetes ja iskiasoireet. Asiakkaan sairausloma kesti kaiken kaikkiaan 3,5 kk ja asiakas ei kokenut itseään vielä työkykyiseksi sairausloman jälkeenkään. Iskiasoireiden takia asiakas oli varaamassa omalääkärille maaliskuussa 2014 uutta aikaa ja samalla kartoitimme kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia palveluohjaajan kanssa. Työtoiminta ei päässyt asiakkaan toivomassa paikassa alkamaan kesää vasten, joten päätimme palata aktiivitoimiin heti alkusyksystä Omalääkäri lähetti kesällä asiakkaan röntgenkuviin selän tarkempaa tutkimista varten ja teki lähetteen fysiatrian poliklinikalle. Fysiatrin Fysioterapeutin asiakkaana asiakas oli ollut vuosien mittaan useita jaksoja omalääkärin lähetteellä. Fysiatri teki asiakkaan selkävaivoista diagnoosin röntgenkuvien perusteella tapaamatta asiakasta ja asiakas ohjattiin varaamaan aikaa fysioterapiaan. Tässä vaiheessa päätettiin asiakkaan prosessissa hyödyntää kuntakokeilun ostopalveluja ja asiakkaalle varattiin aika ortopedille syyskuussa Ortopedi ohjelmoi tarkemmat röntgenkuvaukset sekä magneettikuvat selän ongelmien selvittämiseksi. Lisäksi ortopeditutkimusten yhteydessä terveysasemalle/fysioterapiaa varten hoitosuunnitelman, jossa oli tarkka kuvaus selän tilanteesta ja kuntoutustarpeista. Asiakkaalla todettiin etenevä selän sairaus, jossa selän välilevyt kuluvat lähimmän kymmenen vuoden kuluessa kokonaan pois. Selvisi myös, että asiakkaan ruumiinrakenne vaatii ihan omanlaisensa kuntoutusohjelman. Tähän saakka oli lääkärissä tutkittu vain selkä eikä katsottu kokonaisuutta. Ortopedi toimitti tarkat ohjeet fysioterapeutille oikeanlaisen kuntoutuksen käynnistämiseksi. Asiakas oli hyvin tyytyväinen tutkimusten lopputulokseen. Asiakas aloitti motivoituneena kuntosaliharjoittelun ja koki kivuista huolimatta harjoittelun myös turvalliseksi. 10 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

11 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.2. PALVELUOHJAUS Palveluohjaustyöryhmä Työllisyyden kuntakokeilussa on vuoden 2014 aikana työskennellyt 4-5 palveluohjaajaa, työnantajakoordinaattori ja kehityskoordinaattori. Lokakuun alussa Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut, eli palveluohjaus ja työkyvynarviointi, siirtyivät Keski-Suomen TE-toimiston tiloista Tourulaan osoitteeseen Ailakinkatu 17. Muutto toi haasteita hankkeen alusta asti hyvin sujuneeseen yhteistyöhön TE-toimiston kanssa, mutta uudet toimintakäytännöt ja yhteydenpitotavat saatiin onneksi lyhyessä ajassa sovittua ja yhteistyö on jatkunut mutkattomana. Tourulan toimipisteen lisäksi palveluohjaustiimin kaksi palveluohjaajaa työskentelevät Huhtasuolla kylätoimiston tiloissa ja yksi palveluohjaaja osan viikosta Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Huhtasuon osahankkeessa palveluohjaajien työnkuvat eriytettiin alkusyksystä siten, että toinen palveluohjaaja keskittyi palvelutarvearviointiin ja toinen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ohjaamiseen. Vuoden 2014 aikana kuntakokeilun palveluohjaustyöryhmän toiminnoiksi vakiintui palvelutarvearviot ja niiden kehittäminen, yksilöllinen palveluohjaus sekä kuntouttava työtoiminta. Lisäksi työnantajakoordinaattorin tehtävät selkiytyivät nykyisen työnantajakoordinaattorin aloitettua tehtävissään kesällä Vuotta 2014 leimasi koko tiimin osalta aktiivinen verkostotyö niin palveluohjauksen, kehittämistyön kuin työnantajayhteistyönkin osalta. Palveluohjaus Huhtasuon osahankkeessa Huhtasuon osahanke perustettiin Jyväskylän kaupungin päättäjien pyynnöstä työllisyyden kuntakokeilun yhteyteen syksyllä Osahankkeen tavoitteena on selvittää Huhtasuon korkean työttömyyden vaikutuksia asukkaiden elämäntilanteisiin, terveyteen ja työllistymiseen. Käytännössä tämä tapahtuu kutsumalla alueella asuvia pitkäaikaistyöttömiä palvelutarvearviointiin, jonka pohjalta yhdessä työttömänä olevan henkilön kanssa sovitaan, miten haastattelussa esiin tulleisiin pulmiin ja tarpeisiin aletaan etsiä keinoja. Palvelutarvearviointia on tähän mennessä tehty nyt noin 200 henkilölle. Huhtasuon matalan kynnyksen palveluperiaatteen mukaisesti kylätoimistolla asioi myös paljon tilastoimattomia asiakkaita, jotka käyvät hakemassa apua johonkin yksittäiseen asiaan, mutta eivät välttämättä jää pysyvästi hankkeen asiakkuuteen. Huhtasuolla työskentelevät palveluohjaajat Timo Kiiveri ja Anne Valppu-Vanhainen Huhtasuon kylätoimiston edustalla Huhtasuolla palveluohjaajien työnkuvien eriytyminen käynnistyi kesällä Palvelutarvearvioon ohjautui sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä että toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavia henkilöitä. Osa asiakkaista on tarvinnut pitkäkestoisempaa yksilöllistä palveluohjausta, jolloin asiakkuus palvelutarveavion tehneellä palveluohjaajalla on voinut olla pitkäkestoisempi. Mikäli asiakkaan palvelutarpeena on noussut esiin kuntouttava työtoiminta, on asiakas ohjautunut suoraan Huhtasuon toiselle palveluohjaajalle. Muutaman asiakkaan kohdalla on aloitettu myös työkyvynarviointiprosessi ja osa on ohjautunut esimerkiksi Töihin!-palveluun. Toinen palveluohjaaja on kesästä 2014 asti keskittynyt kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessien ohjaukseen. Vuosien 2014 ja 2015 Huhtasuon alueella saadaan arvokasta tietoa eriytetyn työnkuvan toimivuudesta ja tehokkuudesta. Jo vuoden 2014 kokemusten perusteella voidaan sanoa, että Huhtasuolla työnkuvien eriyttäminen on ollut toimiva ratkaisu. Syksyllä 2014 toteutui pitkään Jyväskylän poliittisten päättäjien esittämä toive asuinaluelähtöisestä työttömien ryhmätoiminnasta. Ryhmä kokoontui syksyn aikana kolmen kuukauden ajan kerran viikossa. Osallistujat olivat eri-ikäisiä miehiä ja naisia, joiden työttömyys oli kestänyt yli 12 kk. Ryhmän 8 aloittaneista henkilöistä 6 pysyi mukana loppuun saakka. Tavoitteena oli tarjota toimintaa erityisesti heille, jotka kokisivat hyötyvänsä lähellä kotona tapahtuvasta toiminnasta ja muusta kuntoutuksesta ja parhaimmillaan lähtölaukauksen elämäntapamuutoksille. Kokemukset olivat rohkaisevia ja kuntoutujien palaute positiivista, jonka pohjalta ryhmätoimintaa on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2015 aikana. Asiakas, yli 50-vuotias mies, jolla on n. 20 vuotta työkokemusta raskaalta alalta, sitten 10 vuotta työttömyyttä, jonka aikana satunnaisesti palkkatuetussa työssä, ohjautui Töihin!-palvelusta Huhtasuon osahankkeen palveluohjaukseen. Palkkatuettu työ ei ollut enää mahdollista tutussa paikassa ja työhönvalmentajaa oli alkanut mietityttämään asiakkaan työkyky. Työhönvalmentaja otti yhteyttä Huhtasuon palveluohjaajaan ja sopi asiakkaan siirtymisestä palveluohjaukseen. Asiakas asui Huhtasuon alueella ja asiointi kylätoimistolla oli helppoa sen sijainnin vuoksi, joten asiointipaikan vaihdos sopi myös hänelle hyvin. Asiakas totesi itsekin siirtopalaverissa, ettei työkunto sillä hetkellä soveltunut palkkatyöhön ja oli huolissaan monista terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Työkyvyn tarkempi selvittely käynnistyi kuntakokeilun työkyvynarvioinnissa kuntoutusohjaajan koordinoimana. Arviointi aloitettiin työttömien terveystarkastuksella Huhtasuon terveysasemalla, joka oli ennestään asiakkaalle vieras paikka. Palveluohjaaja oli asiakkaan tukena ja kävi konkreettisesti saattamassa asiakkaan terveysasemalle. Terveystarkastuksesta asiakas ohjattiin suoraan sairaalaan huonojen veriarvojen takia. Kuntoutusohjaaja oli tiiviissä yhteistyössä terveysaseman kanssa ja kuntakokeilun kautta järjestyi tarvittavia lisätutkimuksia. Kuntoutusohjaaja ja palveluohjaaja tapasivat asiakasta tarpeen mukaan kylätoimistolla. Prosessin lopputuloksena olivat vakavat terveydelliset löydökset ja lääkäri arvioi asiakkaan ehdottomasti työkyvyttömäksi. Kuntoutusohjaaja auttoi asiakasta eläkkeen hakemisessa. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

12 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Palveluohjaus sosiaaliasemalla Yksi Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaaja on työskennellyt koko vuoden 2014 ajan kahtena päivänä viikossa Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Fyysisellä läsnäololla on pyritty edesauttamaan työntekijöiden välistä yhteistyötä ja helpottamaan yhteydenpitoa Työllisyyden kuntakokeilun ja aikuissosiaalityön välillä. Keväällä 2014 palveluohjaajan kanssa sosiaaliasemalla työskenteli satunnaisesti myös työhönvalmentaja. Sosiaaliasemalla työskentelevän palveluohjaajan asiakkaat ovat ohjautuneet lähes pelkästään sosiaaliaseman työntekijöiden kautta. Suurin osa ohjauksista on tullut kirjallisena etuuskäsittelyn kautta, mutta myös sosiaaliohjaajat ja työntekijät ovat ohjanneet asiakkaitaan kuntakokeilun palveluohjaajalle. Lisäksi Huhtasuon kaupunginosassa asuvat asiakkaat ovat ohjautuneet suoraan Huhtasuon osahankkeen palveluohjaajille välisenä aikana aikuissosiaalityöstä oli ohjattu palveluohjaukseen yhteensä 296 henkilöä, joista 105 Huhtasuon osahankkeeseen ja 191 sosiaaliasemalla työskentelevälle palveluohjaajalle. Asiakas oli ohjautunut kuntakokeiluun sosiaaliaseman etuuskäsittelyn kautta. Hänellä oli takana kaksikymmentä vuotta päivittäistä päihteiden käyttöä, joka viimeisen kahden vuoden aikana oli kuitenkin vähentynyt. Muutama vuosi sitten mies oli asiakkaana Työvoiman palvelukeskuksessa, mutta tuolloin hän ei ollut pystynyt sitoutumaan palveluun. Kuntakokeilun palveluohjaaja tapasi asiakkaan sosiaaliasemalla jolloin pureuduttiin hänen elämäntilanteeseen. Keskustelussa kävi ilmi, että asiakas on vähentänyt päihteiden käyttöä omasta halustaan ja kaipasi mielekästä tekemistä arkeen. Asiakkaan mukaan päivät kuluivat kotosalla mitään tekemättä ja monesti kun tekemistä ei ole, niin päihteet astuivat kuvioon. Asiakas ja palveluohjaaja päätyivät siihen, että kuntouttava työtoiminta voisi olla tässä vaiheessa kevyt askel kohti työelämään ja ylipäätään tukemaan elämänhallintaa ja päihteettömyyttä. Kovin innoissaan asiakas ei kuntouttavaan työtoimintaan lähtenyt, muttei myöskään pakotettuna. Palveluohjaaja on tavannut asiakasta kuntouttavan työtoiminnan aikana ja hänessä on näkynyt ulospäin niin palveluohjaajalle kuin työpaikallekin positiivisia muutoksia. Asiakas kertoi, että juominen vähentynyt reilusti, paino tippunut ja yleinen olotila kohentunut. Kuntouttavalla työtoiminnalla on jo tähän asti saavutettu työtoiminnalle asetettuja tavoitteita ja vielä kevääseen asti työtoiminta jatkuu. Palveluohjaus Ailakinkadun toimipisteessä Huhtasuon osahankkeen ja sosiaaliasemalla työskentelevän palveluohjaajan lisäksi kaksi palveluohjaajaa työskentelee pelkästään Ailakinkadun toimipisteessä siten, että toinen keskittyy pelkästään kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen. Toinen palveluohjaajista on tehnyt palvelutarvearvioita lähinnä TE-toimistosta ja Töihin!-palvelusta ohjautuville asiakkaille sekä jatkanut asiakasprosessiin jäävien henkilöiden palveluprosessin kokonaiskoordinaattorina. Kyseisen palveluohjaajan työajasta 20 % on kohdennettu Muuramen kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisäksi palveluvastaavan ja sittemmin kehityskoordinaattorin työajasta osa on käytetty palveluohjaukseen painottuen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden kehityskoordinaattori Anna-Leena Pusa Asiakas, 29-vuotias mies, ohjattiin Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi TE-toimistosta, aluksi Töihin!-palveluun alkuvuodesta Asiakkaalla on media-alan koulutus, mutta työhönvalmentajan kanssa oli puhuttu myös uudelleen kouluttautumisesta. Uutena alana asiakasta kiinnosti kiinteistönhuoltoala. Parin kuukauden kuluttua asiakkuuden alkamisesta asiakas ei ollut halukas jatkamaan asiakkuutta Töihin!-palvelussa. Muutaman kuukauden tauon jälkeen asiakas oli valmis jatkamaan asiakkuutta ohjaus- ja kuntoutuspalveluissa, jossa asiakkaan elämäntilannetta arvioitiin yhdessä asiakkaan ja palveluohjaajan kanssa. Todettiin, että asiakas voisi aloittaa työelämään palaamisen kuntouttavalla työtoiminnalla. Työtoiminta aloitettiin Sovatekin ohjaamassa TEMPO-ryhmässa, jossa hän pääsi tutustumaan Sovatekin yksiköihin ja sai samalla työelämävalmennusta ryhmässä. Ryhmän kesto oli 3kk. Ryhmän päätyttyä, asiakas pääsi kuntouttavaan työtoimintaan Sovatekin media-yksikköön. Kuntouttava työtoiminta oli aluksi 2pv/vko. Asiakkaan kuntoutumisen mukaan päiviä lisättiin lopulta 5pv/vko. Jakson aikana ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden palveluohjaaja tapasi asiakasta sovitusti, pääasiassa työtoimintapaikassa. Tapaamisissa keskusteltiin mm. asiakkaan jatkopoluista. Asiakas pärjäsi hyvin media-yksikössä, mutta jatkotyöllistyminen kyseiselle alalle on hyvin haasteellista. Hän ohjautui työtoiminnan aikana TE-toimiston ammatinvalintapsykologille. Yhtenä soveltuvana alana vahvistui kiinteistönhoitoala, jota asiakas oli jo aiemmin miettinyt. Kuntouttavan työtoiminnan sopimusta päivitettiin ja mukaan otettiin tutustuminen kiinteistöalan työtehtäviin Sovatekilla. Samanaikaisesti asiakas sai vahvistusta alasta ja haki kiinteistöalan työvoimakoulutukseen. Palveluohjaaja otti yhteyttä TE-toimiston asiantuntijaan, josko hän voisi puoltaa koulutukseen pääsyä, kun soveltuvuus testattu ammatinvalinnan ohjauksessa. 12 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

13 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Palveluohjauksen tavoitteena oli, että yhteistyötahojen kanssa pidetään vähintään kaksi yhteistyötapaamista, joissa käsitellään asiakasohjautuvuutta ja tarkastellaan asiakaskriteerien toteutumista asiakasohjauksissa. Tähän tavoitteeseen vuoden 2014 aikaan päästiin hyvin. Palveluohjaukseen ohjautuneet asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta täyttäneet hankkeen ja tiimin asiakaskriteerit, eli tietoisuus tiimin toiminnasta on tavoittanut yhteistyökumppanit hyvin. Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden tiimipalaveri uusissa toimitiloissa osoitteessa Ailakinkatu 17. Palvelun kovan kysynnän vuoksi Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaukseen on ollut jonoa koko vuoden 2014 ajan. Asiakkaan pääsy palvelun piiriin on vaihdellut parista viikosta pariin kuukauteen. Suunnitelmana vuodelle 2014 oli, että kaikille palveluun jonottaville henkilöille soitettaisiin kahden viikon kuluessa suostumuksen saapumisesta jonoon, mutta tätä tavoitetta ei toteutettu. Lokakuusta 2014 lähtien uuden palveluohjaajan aloitettua työssään on asiakkaita pystytty kutsumaan ensitapaamiseen huomattavasti aiempaa nopeammin. Toisaalta sosiaaliasemalla työskentelevälle palveluohjaajalle ohjauksia on tullut niin runsaasti, että palvelutarpeeseen ei ole pystytty täysin vastaamaan. Palvelutarvekartoituksia tehdään joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Palvelutarvekartoituksia tehdään puhelimessa, kasvotusten, ilman ajanvarausta, ajanvarauksella, yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja yksilövastuullisesti. Tavoitteena oli myös se, että asiakkaille tehdään suunnitelma, joka voi olla myös aktivointisuunnitelma, jo ensimmäisellä asiakastapaamisella. Asiakassuunnitelma voi tarkoittaa myös esimerkiksi palvelutarvearvion pohjalta asiakkaan kanssa tehtyä suunnitelmaa jatko-ohjauksesta. Tämä tavoite saavutettiin hyvin, joskin tilanteen vaatiessa palvelutarvearvio on voinut kestää myös useamman kuin yhden tapaamisen ajan. Jokaisella palveluohjauksen prosessissa olevalla asiakkaalla on nimetty prosessista vastaava työntekijä. Käytännössä palveluohjaustyöryhmässä asiakasprosessia on toteutettu kahdella tavalla. Toisessa mallissa asiakkaan prosessista vastaava työntekijä pysyy samana koko palveluohjauksen asiakkuuden ajan ja toisessa mallissa prosessivastaava vaihtuu asiakkaan aloittaessa kuntouttavan työtoiminnan. Vuonna 2014 palveluohjauksen määrällisenä tavoitteena oli yhteensä 230 asiakasta palveluohjauksen prosessissa yhtä aikaa. Tämä tarkoitti käytännössä 46 asiakasta/palveluohjaaja. Palveluohjauksen prosessissa on ollut asiakasta/palveluohjaaja koko vuoden 2014 ajan. Vuonna 2014 Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaajien kautta kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui 160 eri henkilöä. Sosiaaliasemalla tapahtuvan palveluohjauksen osalta tavoitteena vuodelle 2014 oli 130 uutta asiakasohjausta aikuissosiaalityöstä sekä 30 asiakasta palveluohjauksen prosessissa/kk. Nämä määrälliset tavoitteet ylitettiin huomattavasti, sillä ohjauksia aikuissosiaalityön kautta tuli yhteensä yli 300 henkilöä ja sosiaaliasemalla työskentelevällä palveluohjaajalla asiakkaita palveluohjauksen prosessin eri vaiheissa n asiakasta koko ajan. Asiakas, 26-vuotias mies, ohjautui palveluohjauksen asiakkaaksi TE-toimiston asiantuntijan ohjaamana. Asiakkuuden alussa nuori mies ohjautui Nuorten taidetyöpajalle pajajaksolle. Samanaikaisesti hän kävi myös kuntoutuspsykologin tutkimusjakson. Tutkimusjaksolla selvitettiin sekä asiakkaan ammattisuuntautuneisuutta että psyykkisen voinnin vaikutusta työkykyyn. Asiakkaalle kerrottiin mahdollisuudesta psykoterapiaan masennus- ja ahdistusoireiden hallitsemiseksi sekä opiskelu- ja työelämään siirtymisen tukemiseksi. Työkykyyn voimakkaammin vaikuttaneiden ahdistusoireiden hallitsemiseksi suositeltiin siedättämistä esim. kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun avulla. Asiakkaan kykyjen todettiin suuntaavan luoviin työtehtäviin. Kognitiivisten kykyjen lisäksi asiakkaalla todettiin olevan erityistä taiteellista lahjakkuutta ja kykyjen mahdollistavan vaativatkin opinnot ja työtehtävät. Opiskelun yliopiston it-alan opinnoissa taiteellista lahjakkuutta hyödyntäen todettiin asiakkaan kyvyille ihanteellisena suuntana ja työkokeilu hyvänä vaihtoehtona psyykkisen voinnin kohennuttua. Psykoterapiaan asiakas ei ollut halukas. Asiakkaalla oli ammattikorkeakoulututkinto tällä hetkellä huonosti työllistävältä alalta. Hän hakeutui palveluohjaajan vinkkaamana TE-toimiston järjestämään koulutusinfoon, jonka myötä päätti hakea ammattikorkeakoulun järjestämään puoli vuotta kestävään koulutukseen. Koulutus sujui hyvin ja asiakas löysi koulutusryhmästään hyvän porukan, jonka kanssa on nyt perustamassa omaa yritystä. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

14 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttavan työtoiminnan asiakastyö Kuntakokeilun palveluohjaajista kaksi keskittyy täysin kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen ja kolme pääosin palvelutarvearvioihin ja yksilölliseen palveluohjaukseen, mutta heilläkin on jonkin verran myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita. Vuonna 2014 päätettiin, että kuntouttavaan työtoimintaan keskittyvät palveluohjaajat pyrkivät työssään selvittämään, millainen määrä asiakkaita yhdellä palveluohjaajalla voi kerrallaan olla kuntouttavassa työtoiminnassa työn laadun kärsimättä. Työllisyyden kuntakokeilussa kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat asiakkaat ohjautuvat palveluun pääosin TE-toimiston, aikuissosiaalityön sekä Töihin!-palvelun lähettäminä. Palvelun alussa asiakkaan kanssa tehdään useimmiten aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelma voidaan tehdä kevennettynä käytäntönä, jolloin tapaamisella on paikalla asiakas ja kuntakokeilun palveluohjaaja. TE-toimiston asiantuntija tarkistaa ja hyväksyy suunnitelman jälkikäteen. Tarvittaessa aktivointisuunnitelmassa on paikalla kaikki kolme osapuolta samanaikaisesti. Aktivointisuunnitelman teko voi vaihdella eri vaiheissa asiakasprosessia. Joskus asiakkuus alkaa aktivointisuunnitelmatapaamisesta, mutta toisinaan asiakkuus on saattanut jatkua jo pidemmän aikaa ennen suunnitelman tekoa. Joustavalla aikataululla on havaittu olevan positiivista vaikutusta aktivointisuunnitelman toteutumiseen. Kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen tapahtuu aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palveluohjaaja ja asiakas tutustuvat vapaisiin kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin työnantajarekisteri TAREn avulla ja sopivat tutustumiskäynnin sopiviin paikkoihin. Paikan valinnassa huomioidaan aina asiakkaan toiveet ja tavoitteet omalla kuntoutumis- ja työllistymispolullaan. Vuonna 2014 Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaajien kautta kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui 160 eri henkilöä. (kuva 4/liitteet) Kuntoutusohjaajat Jarkko Keronen ja Mia Friman sekä palveluohjaajat Katri Kaisto ja Suvi Kaipainen 14 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

15 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Kuntouttavan työtoiminnan työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalveluihin palkattiin marraskuussa 2013 henkilö, jonka pääasiallinen tehtävä on kartoittaa ja etsiä uusia kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia erityisesti Jyväskylän kaupungin eri yksiköistä. Tavoitteeksi vuoden 2014 ajalle asetettiin kuntouttavan työtoiminnan paikkojen voimakas lisääminen. Loppuvuodesta 2013 huomattiin, että kuntakokeilun tuotua lisäresurssia työttömien palveluohjaukseen ja näin ollen kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden määrä oli lisääntynyt, oli niin sanottu pullonkaula asiakasprosesseissa muodostunut kuntouttavan työtoiminnan paikkojen löytymiseen. Vuoden 2014 aikana Jyväskylän kaupungin tavoitteeksi asetettiin 250 henkilön kuukausittaista osallistumista työtoimintaan. Tämän määrän saavuttaminen oli mahdollista vain kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrän kasvattamisella. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkojen etsimisen ja olemassa olevien paikkojen koordinoimiseksi otettiin käyttöön työnantajarekisteri TARE, jossa uudet löydetyt ja vapaat kuntouttavan työtoiminnan paikat on helposti saatavilla työn tekemisen tueksi. Rekisteri otettiin käyttöön niin kuntakokeilun palveluohjauksessa kuin Työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjauksessakin. Elokuussa 2014 keskimääräinen eri henkilöiden Palveluohjaaja Minna Viitala ja kuntoutusohjaaja Anja Lampinen. määrä kuntouttavassa työtoiminnassa oli 235, määrä on ollut tasaisessa kasvussa läpi vuoden. Vuotta aikaisemmin sama luku oli 148. Samaan aikaan työnantajayhteistyön työvälineeksi tarkoitettu rekisteri Tare otettiin varsinaisesti tehokkaaseen käyttöön. Tällä hetkellä paikkojen kokonaismäärä Taressa on 327 (marraskuu 14). Järjestelmän käyttöön on perehdytetty kaikki käyttäjät ja koordinointi ja järjestelmän ylläpito hoidetaan työnantajakoordinaattorin toimesta. Huomioiden järjestelmän lyhyen käyttöiän (4kk), voidaan todeta järjestelmän tarpeellisuus ja sen käyttämisen tehokkuuden vaikuttavuus. Taresta on tullut osa asiakastyötä ja se palvelee käyttäjiä tasapuolisesti niin työvoiman palvelukeskuksessa kuin ohjaus- ja kuntoutuspalveluissakin. (kuva 5/liitteet) Asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2014 asetettiin tavoitteeksi, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden kohdalla työhönvalmennus aloitetaan jo kuntouttavan työtoiminnan aikana, mikäli asiakkaan kanssa arvioidaan työhönvalmennus oikea-aikaiseksi palveluksi. Tätä toimintamallia on toteutettu vuoden 2014 aikana ja siitä on saatu onnistuneita kokemuksia. Kuntouttavan työtoiminnan prosessit ovat kuitenkin usein pitkäkestoisia eikä työhönvalmennuksen aloitus aina ole mahdollista tavoitteeksi asetetun ensimmäisen puolen vuoden jälkeen. Koko Jyväskylän osalta kuntouttavan työtoiminnan tavoite oli nostaa kuukausittainen kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä 250 henkilöön/kk. Elokuussa 2014 luku oli 235 henkilöä/kk, mutta marraskuussa 2014 luku oli jo 302 henkilöä/kk. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelujen osalta tavoite kuntouttavan työtoiminnan osalta oli nostaa kuntouttavan työtoiminnan määrä elokuuhun 2014 mennessä yhteensä 130 henkilöön kuntouttavassa työtoiminnassa kuukausittain, joista 50 Huhtasuon osahankkeessa ja 80 muun Jyväskylän alueella. Käytännössä tähän tavoitteeseen ei täysin päästy. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että tiimissä oli kesä-syyskuun ajan vain 4 palveluohjausta tekevää henkilöä. Lokakuussa viidennen palveluohjaajan aloitettua on hänen asiakasmääränsä lisääntynyt vähitellen ja kokonaistavoitteeseen päästäneen alkuvuodesta Sen sijaan Huhtasuolla työnkuvien eriytyminen näkyy positiivisena kehityksenä kuntouttavan työtoiminnan määrässä loppuvuoden ajalla ja marras- ja joulukuussa tavoite jo ylittyi. (kuva 6/liitteet) Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen osalta vuodelle 2014 asetettiin tavoitteeksi, että vuoden loppuun mennessä Työnantajarekisteri TA- REssa on työtoimintapaikkoja auki Jyväskylän kaupungin yksiköihin yhteensä 100 kappaletta. Tähän tavoitteeseen päästiin. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkojen etsimisen ja olemassa olevien paikkojen koordinoimiseksi otettiin käyttöön työnantajarekisteri TARE, jonka parissa työnantajakoordinaattori Hanna Lähteelä työskentelee. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

16 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4. JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT Jämsässä on vuoden 2014 alussa otettu Työllisyyden kuntakokeilussa käyttöön nimi Jämsän työllisyyspalvelut. Jämsässä työskenteli vuoden 2014 aikana 3 työhönvalmentajaa ja yrityskoordinaattori kokoaikaisesti. Lisäksi kuntoutusohjaaja ja kuntoutuspsykologi työskentelivät Jämsässä kahtena päivänä viikossa. Asiakkaat ohjautuivat TE-toimistosta, sosiaalipalveluista ja muilta yhteistyötahoilta (esim. A-klinikka, MTK). Osa asiakkaista tuli palveluihin myös omatoimisesti. Työhönvalmentajat arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen, ohjasivat heitä työllistymisen polun rakentamisessa ja vastasivat työllisyyspalveluiden asiakasprosesseista. Asiakkaita ohjattiin kunnan ja muiden palvelun tuottajien työllistymistä edistävien palveluiden käytössä. Jämsän työllisyyspalveluiden tiimi piti tiimipalaverin luontopolulla ja samalla reissulla syntyi idea Keski-Suomen työllisyysseminaarin järjestämisestä Himoksella Työhönvalmentajat toimivat tiiviisti yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalitoimen ja Kelan asiantuntijoiden sekä muiden palveluiden tuottajien kanssa. Yksi työhönvalmentajista ja hankepäällikkö ovat osallistuneet Jämsän kaupungin työllistämistoimikunnan tapaamisiin ja yrityskoordinaattori Nuorisotakuu-työryhmän toimintaan. Työhönvalmentajat ovat käyneet yhteistyössä kuntoutuspsykologin ja kuntoutusneuvojan kanssa kertomassa toiminnastaan A-klinikan ja Mielenterveyskeskuksen henkilöstölle. Infoja on pidetty myös mm. mielenterveyskuntoutujille ja työnhakukurssilla oleville. Työhönvalmentajat saivat oikeuden käydä yhdessä kunnan sosiaaliohjaajien kanssa läpi 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden listaa ja kutsuivat näitä henkilöitä kirjeitse käyntiajoille. Elokuun jälkeen tapaamisiin on kutsuttu kaikki juuri listalle tulleet henkilöt. Jämsässä aloitettua TYP-kokeilua on jatkettu vuoden 2014 aikana. TYP-tiimiin on kuulunut kaksi TE-toimiston tuetun työllistymisen linjan asiantuntijaa, kaksi sosiaaliohjaajaa, kuntakokeilun hankepäällikkö ja Jämsän työllisyyspalvelun työntekijät. Tiimi kokoontui säännöllisesti, vuoden 2014 aikana 8 kertaa. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin uudelleen Jämsän kaupungin tukityöllistämistä lomautusten ja irtisanomisten jälkeen. Vanhusten palveluihin, LAPE-projektiin ja puisto- ja puutarhapuolelle työllistettiin lähes 20 henkilöä. Tukityöllistäminen vaikeutui kesän jälkeen, sillä TE-toimiston ohjeistuksen mukaan jo työssä oleville osa-aikaisille työntekijöille tulee tarjota myös näitä palkkatuettuja töitä ennen palkkatuen myöntämistä, vaikka työtehtävät ovat ns. ylimääräisiä. Vuoden 2014 aikana Jämsän työllisyyspalveluiden väki kävi tutustumassa Tampereen työllisyyspalveluihin yhdessä Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden tiimin kanssa. Tampereella suunniteltiin myös vuoden 2015 toimintaa. Tutustumiskäynti tehtiin myös Muurameen, jossa keskusteltiin erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta ja osa tiimistä osallistui myös Tallinnan tutustumiskäyntiin muiden kuntakokeilujen kanssa. Koulutusta tiimi on vuoden aikana hankkinut mm. palkkatuista, asiakkaan kohtaamisesta ja huumeista. Vuoden 2014 tunnuslukuja Jämsän työllisyyspalveluissa oli vuoden 2014 aikana yhteensä 240 asiakasta, joista uusia 104. Tämän lisäksi palveluita on esitelty 23 henkilölle, mutta he eivät ole katsoneet tarvitsevansa palveluita sillä hetkellä. Asiakkuuksia päättyi 43, joista 17 työllistyi palkkatuella, 6 aloitti opinnot, 2 jäi sairauslomalle tai kuntoutukseen, 8 siirtyi eläkkeelle, 1 muutti pois paikkakunnalta ja 9 henkilölle ei ole löytynyt soveltuvia palveluita tai heitä ei ole tavoitettu. Vuoden 2014 aikana on solmittu uusia kuntouttavan työtoiminnan jaksoja 50 edelliseltä vuodelta jatkuneiden lisäksi. Uusia työkokeiluja on alkanut 21, joista 16 yrityksissä. Uusia palkkatuettuja työsuhteita on alkanut 26, joista 5 on alkanut yrityksissä. 4 henkilöä on solminut vuoden aikana lyhytaikaisemman työsuhteen yrityksiin ilman palkkatukea. Jämsässä keskimäärin 330 henkilöä on saanut yli 500 päivää työmarkkinatukea. Henkilökohtaiseen haastatteluun on kutsuttu 60 henkilöä, joista 34 saapui tapaamiseen. Työttömien terveystarkastukseen on ohjattu 28 henkilöä. (kuva 7/liitteet) 16 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

17 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT Jämsässä järjestetyssä Keski-Suomen kuntien työllisyysseminaarissa työllisyydenhoidon tulevia haasteita tarkasteltiin niin kuntien, valtion kuin työttömän työnhakijan näkökulmista. Asiakas tuli Jämsän kuntakokeilun asiakkaaksi omatoimisesti vuonna Hänen työuransa oli päättynyt työnantajan yritystoiminnan loputtua ja työttömyyttä oli takana viisi vuotta. Asiakas oli etsinyt aktiivisesti töitä, kuitenkin tuloksetta. Jämsän työllisyyspalveluiden kautta asiakas pääsi mm. Jämsän kaupungille messualueen kunnossapitotehtäviin. Elokuussa 2014 Jämsän ammattiopiston rehtori oli yhteydessä Jämsän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattoriin ja kertoi asuntolavalvoja/ohjaaja-tehtävästä, joka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Yrityskoordinaattori ja työhönvalmentaja keksivät heti, että kyseiselle työnhakijalle tämä voisi olla sopiva paikka. Asiakas oli heti valmis haastatteluun ja pian sovittiin tapaaminen Jämsän ammattiopiston rehtorin kanssa. Asiakas kirjoitti syyskuussa 2014 työsopimuksen vuodeksi. Paikkaa ollaan vakinaistamassa vuoden 2015 puolella. Asiakkaan työt Jämsän kaupungilla jäi kuukauden suunniteltua lyhyemmäksi, mutta hyville miehille on kysyntää. Jämsän ammattiopiston rehtori kiittelee Jämsän työllisyyspalveluita kiitettävästä ja nopeasta palvelusta ja hän on tyytyväinen uudesta, tärkeästä työntekijästä! Keski-Suomen työllisyysseminaari Jämsän työllisyyspalvelut järjesti Keski-Suomen kuntien työllisyysseminaarin Himoksella syyskuussa. Seminaariin osallistui n. 130 työllisyydenhoidon vaikuttajaa ja tekijää eri puolilta Keski-Suomea. Seminaarin avasi Jämsän kaupungin johtaja Ilkka Salminen ja puhujina olivat Kuntaliiton Erja Lindberg ja Reijo Vuorento, TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelupäällikkö Leena Kauhanen ja Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Tilaisuudessa keskustelua herätti mm. tulevien Työvoimanpalvelukeskusten asiakasryhmän ja TE-toimiston 3. palvelulinjan asiakasryhmän päällekkäisyys. TE-toimiston puheenvuorossa kerrottiin, että yhteistyötä välityömarkkinoiden kanssa kehitetään, jotta palveluihin saadaan portaittaisuutta ja selkeämpää työnjakoa. Suurin haaste TYPille on yritysyhteistyö. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento kertoi kuntien kasvavasta roolista työllisyydenhoidossa ja peräänkuulutti mentaliteettia, jonka mukaan jokaisen on tehtävä jotain yhteiskunnallisen tuen saamiseksi. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kuntakokeilun hankepäällikkö ja kuntoutuspsykologi kertoivat Jämsän Seinätön TYP -mallista, joka kiinnosti erityisesti työkykyarvioiden osalta. Leena-Kaisa demonstroi, kuinka mittaviin aineellisiin ja henkisiin säästöihin päästään työkykyarvioilla. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

18 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.1. YRITYSYHTEISTYÖ Jämsän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattori on etsinyt vuoden 2014 aikana yrityksistä työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja. Paikkoja on etsitty niitä tarvitseville asiakkaille ns. täsmähakuna asiakkaan osaamisen ja toiveiden mukaisesti. Huhtikuussa aloitettiin myös yhteistyö TE-toimiston yritysasiantuntijan kanssa. Kuntakokeilun yrityskoordinaattori ja TE-toimiston yritysasiantuntija ovat kokoontuneet säännöllisesti ja sopineet yhteisistä yrityskäynneistä, joista etsitään vapaita työpaikkoja sekä TE-toimiston että kuntakokeilun asiakkaille. Käynneillä opastettiin yrittäjiä myös TE-toimiston muiden palveluiden käytössä, esiteltiin muita yritystukia, keskusteltiin mahdollisista työkokeilupaikoista ja koulutusvaihtoehdoista. Yritysyhteistyötä on tehty 80 yrityksen kanssa, joista 37 on uusia yhteistyöyrityksiä. Jämsän työllisyyspalveluissa yritysyhteistyötä tehdään yhdessä TE-toimiston yritysasiantuntijan kanssa. Jämsän alueen yritysasiantuntija Teija Kunnari ja yrityskoordinaattori Ari Haggren käyvät yhdessä yrityksissä, jolloin Teija kertoo TE-palveluista ja ELY:n yrittäjäpalveluihin ja Ari kuntakokeilun tarjoamista mahdollisuuksista. Yrityskoordinaattori tapaa paikallisia yrittäjiä, kuvassa Ravintola Rinteen omistajat Tytti ja Jukka Autere. 18 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

19 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.2. TYÖKYVYN ARVIOINTI JÄMSÄ Työttömien työkyvyn arvioinnin keskeinen tehtävä on asiakkaan kuntoutumisen polun rakentaminen työelämään paluun mahdollistamiseksi. Osalle työkyvyn arvioinnin asiakkaista eläke on perusteltu ratkaisu. Työkyvyn arvioinnin palvelut työttömille ovat kuntien vastuulla ja niiden toteuttaminen on kunnille kannattavaa. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluihin on ohjautunut toukokuusta 2013 joulukuuhun 2014 mennessä 286 asiakasta, joista 58 on ollut jämsäläisiä. Vuonna 2014 uusia jämsäläisiä asiakkaita on tullut 28. Jämsän asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa TE-palveluista. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana jämsäläisen asiakkaan palveluja 58 %:ssa asiakasprosesseja. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluja asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi. Ostopalveluista jämsäläisille asiakkaille erikoislääkäripalveluja on ostettu 22 kpl ja laajoja työkyvyn arviointeja 5. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty osana asiakasprosesseja. Jokilaakson terveyden vastuulääkäritoiminta on palvellut hyvin työkyvyn arvioinnin asiakkaiden tarpeita. Yhteistyö on ollut tiivistä myös aikuispsykiatrian palvelujen osalta Jämsän MTK:n kanssa. Jämsän A-klinikan kanssa on myös viety asiakasprosesseja yhteistyössä eteenpäin. Jämsäläisten asiakkaiden palvelutarve on ollut enemmän eläkeselvittelyyn suuntaava kuin muiden kuntakokeiluasiakkaidemme. 38 %:lla jämsäläisistä asiakkaista suunta on eläkkeelle ja 14 %:lla työelämään. Myönteisen pysyvän eläkepäätöksen jämsäläisistä asiakkaistamme oli joulukuuhun 2014 mennessä saanut 8 henkilöä. Jämsäläisten asiakkaiden osalta on käytetty työkyvyn arvioinnin palveluja huomattavasti vähemmän konsultoivina kuin muiden työkyvyn arvioinnin asiakkaiden osalta. Kuntoutuspsykologin tutkimusjaksoa on jämsäläisten asiakkaiden osalta käytetty 34 %:ssa asiakasprosesseja. Kuntouttavaa työtoimintaa on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työkykyä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 22 %:ssa asiakasprosesseista. Jämsän osahankkeessa ajatuksia työkyvyn arvioinnin sijoittumisesta osaksi TYP-mallia (monialaista yhteispalvelua) on tuotu esille mm. syyskuussa järjestetyssä Keski-Suomen kunnille kohdennetussa työllisyysseminaarissa. Siellä esiteltiin mallia monialaisen yhteispalvelun perusprosessista, jossa työkyvyn arviointi on alaprosessina. Heikki Oksanen (Jämsän kaupungin tulosaluejohtaja), Matti Kangasaho (Työvalmennussäätiö Avitus), Harri Halttunen ( Työllisyyden kuntakokeilu), Aulis Hietanen, Ari Haggren, Merja Huhtala, Jarkko Keronen, Eeva Heininen ja Leena-Kaisa Härkönen (Jämsän työllisyyspalvelut/kuntakokeilu) 4.3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JÄMSÄ Vuoden 2014 aikana kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt huomattavasti, uusia sopimuksia tehtiin 50. Työhönvalmentajat ja sosiaaliohjaajat ovat tehneet tarvittaessa aktivointisuunnitelman ennen kuntouttavan työtoiminnan alkua, jonka TE- toimiston asiantuntijat ovat hyväksyneet myöhemmin. Asiakkaita on ohjautunut kuntouttavaan työtoimintaan kaupungin eri yksiköihin (mm. vanhustenpalvelut, hammashoitola, päivähoito), Työvalmennussäätiö Avitukseen, yhdistyksiin (mm. SPR, Arvo ry, A-kilta) ja seurakuntiin. Uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on etsitty ja mm. Jämsän kaupungin teknisen puolen esimiehille järjestettiin infotilaisuus työtoiminnasta. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

20 MUURAMEN OSAHANKE 5.1. TÖIHIN!-PALVELU MUURAME Muuramen Töihin!-palvelun vuosi 2014 oli tuloksekas ja vauhdikas huolimatta monista henkilöstömuutoksista kuluneen vuoden aikana. Muuramen Töihin!-palvelussa työskentelee yksi yrityskoordinaattori ja yksi työhönvalmentaja, jotka tekevät asiakastyötä. Muuramen Töihin!-palvelun asiakkaista työllistyi 33 henkilöä ja työkokeiluun pääsi 19 henkilöä. Lisäksi asiakkaat päivittivät osaamistaan erilaisten koulutusten muodossa. Työnhakija-asiakkaita oli vuoden kuluessa 76 henkilöä ja työnantaja-asiakkaita n. 70. Asiakastyö sujui hyvin ja yhteistyö siinä Muuramen työllisyystiimin muiden toimijoiden kanssa. Uusia asiakkaita tuli Töihin!-palveluun enimmäkseen Muuramen kunnan sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön kautta sekä myös suoraan oma-aloitteisesti. Pienessä kunnassa puskaradio -markkinointi toimii hyvin monet uudet asiakkaat olivat kuulleet palvelusta kavereiltaan ja sukulaisiltaan. Myös TE-toimiston kautta asiakkuuksia tuli kohtuullisen hyvin. Uusia asiakkaita alkoi tulla kiihtyvällä tahdilla syksyllä ja valmennuspalavereita ja haastatteluja oli paljon. Muuramen Töihin!-palvelu on ollut aktiivisesti mukana yhdessä nuorten yrittäjyystalo Innolan kanssa järjestämässä muuramelaisten järjestöjen ja yhdistysten tapaamisia, joissa tarkoituksena on ollut kehittää yhteistyötä ja jakaa osaamista. Valtakunnallisen Yrittäjän päivän -tapahtuman tukikohtana toimi Muuramen Töihin!-palvelun ja Innolan tilat. Yrittäjyydestä kiinnostuneita kävi päivän aikana n. 80 henkilöä. Yhteistyöstä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa kertoo se, että Muuramen Yrittäjät ry:n jokaviikkoisten yrittäjäkahvien ja Yrittäjät ry:n hallituksen kokouspaikaksi vakiintui Töihin!-palvelun tilat. Töihin!-palvelun yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön avautui tärkeitä kanavia, kun yrityskoordinaattori kutsuttiin mukaan Muuramen maine- ja elinkeinostrategian ohjausryhmään sekä asiantuntijajäseneksi Muuramen yrittäjät ry:n hallitukseen. Lisäksi Töihin!-palvelu oli mukana omalta osaltaan luomassa Muuramen työllissyysstrategiaa 2015 ja siitä eteenpäin. Syksyn aikana Töihin!-palvelun, Muuramen yrittäjät ry:n ja Muuramen kunnan välinen yhteistyö tiivistyi ja konkretisoitui projektiin, jossa yrityskoordinaattorin tehtäväksi tuli toteuttaa n yrittäjän haastattelukierros. Muuramen kunnan osalta haastattelun kysymykset liittyivät kunnan valmisteilla olevaan maine ja elinkeinostrategiaan. Muuramen yrittäjät ry:n kysymykset liittyivät yrittäjäjärjestön toiminnan paikalliseen kehittämiseen. Töihin!-palvelun osalta haastattelussa pyrittiin kartoittamaan yrittäjien työvoimatarpeita, yrittäjien palkkatukiin liittyvää tuntemusta ja mahdollisuutta Töihin!-palvelun kautta tarjota sellaisia osaajia, joita yrityksen toiminnassa tarvitaan. Yrityskoordinaattori esitteli väliraportin kierroksen tuloksista joulukuussa Muuramen yrittäjät ry:n hallitukselle ja Muuramen maine- ja elinkeinostrategian ohjausryhmälle. Kaikkiaan Töihin!-palvelun toiminta ja kehitystyö Muuramessa auttoi merkittävästi hahmottamaan sitä työ- ja elinkeinotoiminnan palvelukokonaisuutta, joka tulee Muurameen syntymään vuodesta 2016 eteenpäin. Muuramen työhönvalmentaja Veera Kirjavainen Muuramen Töihin!-palvelussa vietettiin Yrittäjän päivää mm. uusien yritysideoiden parissa. Yrittäjyysasioihin kävi tutustumaan mm. Muuramen lukiolaisia ja muita yhteistyökumppaneita. 20 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut. Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut. Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut Taustaa: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) mahdollistaa kunnille yhden vaihtoehtoisen tavan organisoida ja

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot