TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Loppukiriä kohden Töihin!-palvelu Jyväskylä Elinkeinopolitiikka ja yritysyhteistyö Työn merkitys ihmiselle Yrittäjän tukena Yhteistyössä on voimaa Töihin!-palvelu sanoin, kuvin ja numeroin Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työkyvyn arviointi Palveluohjaus Kuntouttava työtoiminta Jämsän työllisyyspalvelut Yritysyhteistyö Työkyvyn arviointi Jämsä Kuntouttava työtoiminta Jämsä Muuramen osahanke Töihin!-palvelu Muurame Työkyvyn arviointi Muurame Kuntouttava työtoiminta Muurame Viestintä Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Resurssit Henkilöstö Talous Kohti tulevaa Liitteet TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

3 1. LOPPUKIRIÄ KOHDEN Syyskuussa 2012 käynnistyneelle valtakunnalliselle Työllisyyden kuntakokeilulle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet: Etsiä konkreettisia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja kehittää kunnille työllisyyden hoidon malleja. Työtä on tehty 26 eri hankkeessa ja niihin on osallistunut 61 kuntaa eri puolilta Suomea. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän hanke on ollut yksi hanke 26 hankkeen joukossa. Kehittämistoiminnan lisäksi hanke on ollut tuotannollinen hanke. Hankkeen tarjoamiin palveluihin on Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä osallistunut kahden ja puolen aikana lähes 1800 eri henkilöä. Vuonna 2014 toimintaan osallistui 770 uutta asiakasta. Talouden pyörät yskivät edelleen ja työpaikkoja ei synny toivotulla tavalla. Olisi silti epärealistista ajatella, että Työllisyyden kuntakokeilu voisi millään tavalla ratkaista pitkäaikaistyöttömyyttä. Näin ei tietysti ole ollut myöskään tarkoitus, mutta kuntakokeilu on pystynyt nostamaan esille asioita, joilla kunnat voivat edistää työttömien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja samalla vähentää työttömyydestä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Asiakastyön tärkein viesti päättäjille on luottamuksen aikaansaaminen asiakkaan ja julkiseen palvelujärjestelmän välille. Palvelusta täytyy asiakkaalle syntyä aito usko työllistymisen mahdollisuuteen, tunne siitä, että tunnelin päästä näkyy valoa. Kuntakokeilussa luottamusta on rakennettu yksilöllisillä palveluilla sekä työnhakijoille että työnantajille. Kunnissa kiinnostus työllisyydestä, työttömyydestä ja työllisyydenhoidon keinoista on kasvanut koko kuntakokeilun ajan. Siihen on vaikuttanut jatkuvasti paheneva pitkäaikaistyöttömyys ja sen kunnille aiheuttamat lisääntyvät kustannukset. Työllisyysasioista on tullut monessa kunnassa ykkösasia ja syystäkin. Päättäjien kiinnostus työllistämisasioita kohtaan on erittäin tärkeä asia, mutta pelkkä kiinnostus ei riitä. Tarvitaan myös konkreettisia toimia. Jyväskylässä päätös elinkeinoyksikön perustamisesta suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen ja työllisyysasioiden siirtäminen uuteen elinkeinoyksikköön noudattaa valtakunnallista trendiä ja on oikea ratkaisu. Tehtyjen ratkaisujen lisäksi on varmistettava, että työllisyyspalveluilla on tulevaisuudessa riittävät resurssit ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa työttömyyteen. Muuramessa ja Jämsässä kysymys on ihan sama kuin Jyväskylässä, mutta jokaisessa kunnassa paikalliset lähtökohdat työllisyydenhoidolle vaihtelevat. Niin myös Muuramessa ja Jämsässä. Tässä vuosikertomuksessa esitellään laajasti niitä käytännön toimia, joita kuntakokeilussa on tehty. Toiminta kattaa niin yritys- ja työantajayhteistyötä, palveluohjausta ja kuntouttavaa työtoimintaa kuin työkyvyn arviointia. Kaikki mainitut palvelut kuuluvat kunnan työllisyyspalvelujen kokonaisuuteen. Jokaisen työttömyydestä kertovan tilastoluvun takana on ihminen ja tarina. Vuosikertomuksen sivuilla on esitelty tarinoista muutama. Harri Halttunen hankepäällikkö Työllisyyden kuntakokeilu TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

4 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.1. ELINKEINOPOLITIIKKA JA YRITYSYHTEISTYÖ ELINKEINOPOLITIIKKA ON JYVÄSKYLÄSSÄ PAINOPISTE Elinkeinopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa on keskeisessä asemassa kaupungin tuoreessa strategiassa. Tähän strategiseen linjaukseen on itse asiassa jo tartuttu perustamalla kaupunginjohtajan suorassa ohjauksessa oleva elinkeinoyksikkö, johon muun muassa kaupungin työllisyyspalvelut siirretään. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että yritysten toimintaedellytykset huomioidaan kaupungin kaikessa päätöksenteossa, mutta myös käytännön elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttaminen. Yhdelläkään uudella selvityksellä, raportilla tai kehittämissuunnitelmalla ei yksikköä työllistetä. Sen sijaan tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä uusien yritysten houkuttelemiseksi ja olemassa olevien kannustamiseksi kasvuun. Ennen kaikkea tavoitteena on saada aikaan uusia työpaikkoja. Tämä on myös kaupunginjohtajan tehtävässäni työlistalla ykkösenä. Jyväskylässä on tällä hetkellä noin työtöntä. Se on niin karmaiseva luku, että sen alentamisen täytyy olla myös kaupungin johdon keskeinen tehtävä. Työllisyyspalvelujen siirto oli perusteltua myös siksi, ettei työttömyys ole taltutettavissa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoilla. Päähuomio on kiinnitettävä ensisijaisesti yrityksiin ja aivan erityisesti pieniin yrityksiin, mutta tukea on saatava myös koulutuksesta ja kaupungin kokonaiskehittämisestä. Kaupungin työllisyyspalvelut on hoitanut vaativaa tehtäväänsä erinomaisesti. Hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta on Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu, joka toteuttaa nimenomaan yritysyhteistyötä. Se operoi työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän välissä asiakkainaan pitkäaikaistyöttömät ja työnantajat. Tavoitteena on saada työ ja tekijä kohtamaan, niin että pienyrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Se on työllisyydenhoidon lisäksi erinomainen esimerkki myös hyvästä elinkeinopolitiikasta. Jyväskylän vaikea taloustilanne on vähitellen tasaantumassa. Onneksemme ihmiset viihtyvät Jyväskylässä ja tänne halutaan myös muuttaa. Täällä jo asuvien ja tänne muuttavien elämässä on tärkeää, että löytyy opiskelu- tai työpaikka. Toimivat palvelut ovat myös olennaisia arjen sujumisessa. Hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella toiminnalla saavutamme yhteiset päämäärät. Timo Koivisto kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki 2.2. TYÖN MERKITYS IHMISELLE TÖIHIN-PALVELU ASUKASTYÖN ILONA JA TUKENA Jyväskylän kaupunki on palkannut ja sijoittanut Keltinmäen Keidas -kylätaloon töihin tukityöllistettyjä, mikä on erinomainen järjestely kaupungissa, jossa työttömyysprosentti on huiman korkea, yli 18 %, ja ns. sakkomaksu korkeasta työttömyydestä valtiolle lähes kymmenen miljoonaa vuodessa. Suuressa kaupungissa tarve asukastyölle ja samalla kylätaloille kaikilla asuinalueilla on myös suuri tukityöllistäminen asukkaiden terveellisen yhteisen aterian järjestämiseksi kylätaloissa on sekä erittäin mielekäs työpaikka pitkään työttöminä olleille että iso hyvinvointitekijä alueen asukkaille. Meille asukastyötä vapaaehtoisina päivittäin tekeville Töihin!-palvelu on ollut erinomainen yhteistyökumppani uusien työntekijöiden etsijänä kylätalomme kahvilaan. Töihin!-palvelu etsii osaavat, ammattitaitoiset ja tukikelpoiset työnhakijat ja tuo heidät tutustumaan kylätaloomme. Sen jälkeen sovimme kaupungin kanssa työsopimuksen tekemisestä ja työn aloittamisesta. Töihin!-palvelu on myös työllistymisen aikana työntekijän tukena, joten myös työjakson päätyttyä yhteys työntekijän ja Töihin!-palvelun välillä jatkuu, mikä auttaa työtöntä suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kesken on valitettavasti hanke, ei pysyvää toimintaa. Toivottavasti Töihin!-palvelu sen osana kuitenkin on ja pysyy. Jyväskylässä on vihdoinkin saatu päätettyä, että työllisyys kuuluu elinkeinopolitiikan yhteyteen konsernihallintoon, kuten se on monissa kunnissa kuulunut jo kauan. Ennen perusturvalautakunnan alaisena toiminut työllisyysjaosto muuttuu kaupunginhallituksen pysyväksi työllisyystoimikunnaksi. Muutos antaa uskoa siihen, että työttömyys otetaan tosissaan käsiteltäväksi niin, että työnsä menettäneet ja nuoret valmistuneet pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin. Samalla vähentyvät työttömyyden aiheuttamat kustannukset veronmaksajalle monin eri tavoin, kun asukkaiden hyvinvointi paranee. Tuulikki Väliniemi kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Keltinmäen asukasyhdistyksen hallituksen jäsen, vapaaehtoistyöntekijä 4 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

5 1. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.3. YRITTÄJÄN TUKENA MISTÄ HYVÄ TYÖNTEKIJÄ PIKAISESTI? MISTÄ YSTÄVÄLLINEN JA JOUSTAVA PALVELU? NO TÖIHIN!-PALVELUSTA! Edustan kahta näkökulmaa tässä kirjoituksessani: yrittäjän sekä yrittäjäjärjestön puheenjohtajan näkökulmaa. Kuvaan omia konkreettisia kokemuksiani Töihin!-palvelun kanssa toimimisesta, rehellisesti. Päiväkotiyrittäjänä olen joutunut sijaisten ja työntekijöiden etsintään 17 vuoden aikana useamman kerran yritykseni laajentuessa. Kun ensimmäisen kerran kuulin Töihin!-palvelusta, soitin sinne ja yllätyin, kun sieltä oltiin heti valmiina tulossa yritykseen paikan päälle käymään, tutustumaan, kertomaan palveluista ja mahdollisuuksista työllistää. Tunnin verran tutustuimme toisiimme, ja yrityksen tarpeisiin oltiin valmiita vastaamaan. Töihin!-palvelulle tuli heti kasvot! Yhteistyö lähti välittömästi helposti käyntiin, ja puhelimitse oli helppo palata asioihin, koska Töihin!-palvelu tunsi yritykseni tarpeineen. Näin yhteistyö on jatkunut jo vuosikausia. Siitä olen kiitollinen! Aloittaessani Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajana tuli ensimmäiseksi hommakseni löytää järjestösihteeri yhdistykselle. Muuta vaihtoehtoa ei käynyt mielessänikään, kuin ottaa heti yhteys Töihin!-palveluun. Sieltä sain muutamassa päivässä listan sopivista kandidaateista. Kun valinta oli tehty, Töihin!-palvelu auttoi paperiasioissa uutta järjestösihteeriä ja neuvoi yhdistystä työnantajan roolissa. Yrittäjänaisten toiminnassa ollaan näköalapaikalla yrittäjyyden arkeen. Meillä on jäseninä paljon yhden naisen yrityksiä. Pienyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suuri askel. Pitää olla entistä rohkeampi ja joustavampi, jos päättää työllistää! Jos yrityksen tulot laskevat, työntekijän palkka ei jousta vaan sinun, yrittäjän. Monen pienyrittäjän tuntipalkka on pienempi kuin työntekijän, ja lomista voi vain haaveilla. Jos työntekijä sairastuu lomalla, hänen vuosilomansa siirtyy ensimmäisestä päivästä alkaen. Työelämän sopimuksilla ja lakipykälillä on kyllä saatu paljon hyvää aikaan, mutta pienyrittäjien halua työllistää muita ne kyllä hillitsevät - sitä enemmän, mitä epävarmempia aikoja eletään. Työkokeilu mahdollistaa ja antaa aikaa kokeilla ja punnita, onko tämä juuri se minulle sopiva työntekijä, jonka todella haluan ja pystyn työllistämään. Yrittäjänä ja yhdistyksen puheenjohtajana yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa huipentui viime joulukuussa, kun yhdessä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa järjestimme Yrittäjä työllistää -seminaarin Laajavuoressa. Paikalla oli päättäjiä, yrittäjiä, työttömiä sekä hyvät esiintyjät. Tästä onnistuneesta seminaarista teemme jatkuvan, uudistuvan ja yhteistyötä sekä tietoa lisäävän jokavuotisen tapahtuman. Sirkku Vahvaselkä johtaja, Päiväkoti Löytöretki Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Töihin!-palvelu järjesti yrittäjänaisten kanssa onnistuneen infotilaisuuden yrittäjille, jossa työllistämisen tuet selvitettiin monesta näkökulmasta perusteellisesti. Sali pullisteli kiinnostuneita ja infosta oltiin kiitollisia. Saimme paljon rahanarvoista tietoa. Töihin!-palvelu järjesti yhdessä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrittäjä työllistää -seminaarin joulukuussa Seminaari kokosi yhteen yrittäjiä, työnantajia ja kolmannen sektorin toimijoita sekä muita työllistämisen asiantuntijoita. Seminaarissa palkittiin Töihin!-palvelun ansioituneita yhteistyökumppaneita Vastuullinen työllistäjä -kunniakirjalla. Kunniakirjan saivat Jyväskylästä Seikkailupuisto Peukkula, Panimoyhtiö Hiisi Oy, Calcutec Consulting Oy ja Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy sekä Muuramesta Ajan-Kone Oy. Palkitut yritykset ovat toteuttaneet yhteistyötä Työllisyyden kuntakokeilun mukaisesti, palkanneet työntekijöitä Töihin!-palvelun avulla ja suhtautuneet vastuullisesti työllistämiseen. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

6 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.4. YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Töihin!-palvelun nuorten tiimi, Jyväskylän Nuorille töitä -projekti ja Jyväskylän oppisopimuskeskus pitävät aktiivisesti yhteyksiä toisiinsa Töihin!-palvelu on tehnyt ja tekee jatkossakin monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Suurimmista työllistävistä kolmannen sektorin toimijoista mainittakoon Sovatek-säätiö, Katulähetys, Jyvälän setlementti ja SPR. Myös Nuorten taidetyöpajan, kaupungin aikuissosiaalityön sekä eri työllistämishankkeiden kanssa on luotu ja ollaan kehittämässä lisää yhteistyömuotoja. Tarkoitus on aina yhteinen työllistämisedellytyksien luominen niille, joille työpaikka syystä tai toisesta on jäänyt saamatta. Oppilaitosyhteistyö on Töihin!-palvelulle ollut tärkeä osa kehittämistyötä. Ammatillinen osaaminen ja sen vahvistaminen on yksi olennainen osa-alue työllistymisessä. Työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus yhdessä ovat mainio mahdollisuus saada työ, tekijä ja osaaminen kohtamaan. YHDESSÄ IHMISEN PARHAAKSI! Työhönvalmennuksella ja oppisopimuksella töihin Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joka perustuu työsuhteeseen tai yrittäjyyteen. Jyväskylän oppisopimuskeskus vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alueen oppisopimuskoulutusten järjestämisestä. Teemme vuosittain koulutusyhteistyötä lähes 800 eri aloja edustavan yrityksen kanssa. Työelämä hyödyntää oppisopimuskoulutusta rekrytointitilanteissa sekä olemassa olevan henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Toiminnassamme korostuu elinkeinoelämän palvelutehtävän lisäksi verkostoissa tehtävä yhteistyö. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Keski-Suomen TE-toimisto, ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja muut organisaatiot, kolmas sektori sekä mm. työllistymistä tukevat ja edistävät hankkeet, yhteisöt ja muut toimijat. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelun kanssa olemme jatkaneet kuluneen vuoden aikana hyväksi koettua yhteistyötä. Oppisopimuskeskuksen Oppisopimus-online palvelussa, yleisinfoissa sekä muissa ohjaustilanteissa asiakkaita on ohjattu ottamaan tarvittaessa yhteyttä Töihin!-palveluun. Tieto Töihin!-palvelun mahdollisuuksista ja olemassaolosta on otettu vastaan innostuneesti. Myös oppisopimuksia on solmittu edellisvuosien tapaan Töihin!-palvelun asiakkaille ja asiakasyrityksiin. Usein polkuna on ollut onnistunut, ohjattu työkokeilujakso tai -jaksoja, joiden jatkoksi tai erilaisten rekrytointiprosessin tuloksena oppisopimus on syntynyt. Yhteistyötä asiakkaan parhaaksi on jatkettu myös työsuhteen/oppisopimuksen koeaikana. Olemme lisäksi jakaneet kehittämisideoita ja tavanneet Töihin!-palvelun palveluvastaavan, yrityskoordinaattoreiden sekä työhönvalmentajien kanssa useilla eri foorumeilla. Yhteistyötä on tehty mm. liittyen Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaan Esiselvityshankkeeseen oppisopimuskoulutuksesta työllistämisen tukena. Töihin!-palvelun työhönvalmentaja ja yrityskoordinaattori osallistuivat hankkeessa järjestettyyn sidosryhmien asiakaskuulemistilaisuuteen. Asiakaskuulemistilaisuudessa kuultiin sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä oppisopimuksen vahvuuksista ja heikkouksista tilanteissa, joissa opiskelija rekrytoituu aloittaessaan oppisopimuksen. Töihin!-palvelusta kutsuttiin myös edustus mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistushankkeiden alueelliseen ohjausryhmään. Kokoontumisia vuonna 2014 järjestettiin kaksi, joissa palveluvastaava Anu Laasanen oli iloksemme mukana. Nuorten työhönvalmentajat Anne Aittola ja Mikko Koivumäki kutsuttiin puolestaan osallistumaan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso hankkeen järjestämään Työtaitovalmennuksen valmentajakoulutukseen. Vuoden aikana saimme myös olla osallisina useissa kuntakokeilun/töihin!-palvelun järjestämissä tilaisuuksissa: Kuntakokeilun kehittämistyöpajassa, Työllistämisen tuet yrittäjälle -infotilaisuudessa sekä Yrittäjä työllistää seminaarissa. Kiitämme kutsusta ja vuoden yhteistyöstä! Tarja Orellana koulutustarkastaja Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Työllistämisen tuet yrittäjille. Töihin!-palvelu ja Yrittäjänaiset järjestivät yrittäjille tilaisuuden, jossa puhuttiin euroista. Asiasta kiinnostuneita oli paikalla yli 80 henkilöä. 6 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

7 2. TÖIHIN!-PALVELU JYVÄSKYLÄ 2.5. TÖIHIN!-PALVELU SANOIN, KUVIN JA NUMEROIN Toimivalla työnantajayhteistyöllä ja asiakastyön uudenlaisella sosiaalipedagogisella otteella Töihin!-palvelu on vuonna 2014 saanut aikaan merkittäviä tuloksia niin Jyväskylässä kuin Muuramessakin. (kuva 1/liitteet) Kuntakokeilun edustus kävi esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!- palvelua Työministeriössä, Elinkeinoelämän Keskusliitossa ja Suomen yrittäjien pääkonttorissa. Keskustelut olivat innostavia ja aktiivisia. Jyväskylässä ja Muuramessa tehtävästä yritysyhteistyöstä kiinnostui erityisesti työministeri Lauri Ihalainen. Kuntakokeilusta mukana olivat hankepäällikkö, palveluvastaava ja yrityskoordinaattorit. Töihin!-palvelu Jyväskylässä on vuoden aikana ollut valmennuksessa 704 työnhakija-asiakasta, joista alle 30-vuotiaita on ollut 291 henkilöä ja yli 30-vuotiaita 425 henkilöä. Maahanmuuttaja-asiakkaita oli yhteensä 119 henkilöä. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat ohjautuneet Töihin!-palveluun TE-toimistosta, mutta rakenteellista asiakasohjausta on kehitetty myös monien paikallisten 3. sektorin toimijoiden kanssa. Näin ollen Katulähetys, Sovatek-säätiö, SPR, Jyvälän setlementti sekä monet työllisyyspoliittiset hankkeet ovat käyttäneet omien asiakkaidensa työelämään saattamisessa Töihin!-palvelua. Töihin!-palvelu on vuoden aikana tarjonnut omia palveluja ja ollut yhteydessä 650 työnantajaan, joista 606 on yrityksiä ja 44 järjestöä. Yhteistyön muotoja on monia: yrityksissä käynnit ja työnantajatapaamiset puhelinsoitot, sähköpostit, uutiskirjeet sekä monet erilaiset yhteiset tempaukset ja tapahtumat. Työhönvalmentajat ovat mahdollistaneet asiakkaillensa työpaikkatutustumisia ja työhaastatteluja. Vuoden 2014 aikana käytiin työhaastatteluissa yhteensä 452 kertaa. Työkokeilusopimuksia Töihin!-palvelun asiakkaille syntyi yhteensä 234 kappaletta ja työsopimuksia peräti 241 kappaletta. Työsopimuksista melkein puolet syntyi valmennuksen ohjausvaiheessa. Työhönvalmentajan opastuksella ja tsemppauksella asiakkaiden työnhaun osaaminen vahvistui niin, että he onnistuivat saamaan työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Samanaikaisesti hyödynnettiin Töihin!-palvelun työnantaja-asiakkaita, jotka mahdollistivat työkokeilupaikkojen ja uusien työpaikkojen syntymisen. Myös opiskelemaan ohjaaminen on työhönvalmentajien asiakastyön arkea. Niinpä 104 henkilöä aloitti ammatilliset opinnot, heistä 9 vahvistaa osaamistaan oppisopimuskoulutuksen kautta. Työnhakija-asiakkaista löytyi myös 6 rohkeaa ihmistä, jotka päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Voidaan sanoa, että yli puolet asiakkaista pääsivät tavoitteisiinsa oli se sitten työpaikka, työkokeilu, opiskelu, yrittäminen tai muuten oman tavoitteen selkiytyminen. Jyväskylän ja Muuramen Töihin!-palvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä käyttäen samanlaista palvelukonseptia. Yhteistyö edesauttaa asiakkaiden työllistymistä ja työnantajien palvelemista yli kuntarajojen. Muuramen Töihin!-palvelun tulokset ovat luettavissa Muuramen osahankkeen osiosta. Nuori asiakas ohjautui Töihin!-palveluun syksyllä 2013 TE-palveluista mielessään alanvaihto. Työkokemusta nuorella oli vähänlaisesti ja ajatuskin uudelleenkouluttautumisesta tai ammatista hakusessa. Yhdessä mietittiin vaihtoehtoja käydä kokeilemassa eri aloja työkokeilun kautta ja hakemuksia kirjoitettiin ja hiottiin. Nuorella herralla nousivat vahvuutena esiin kädentaidot ja Töihin!-palveluun saatiin samanaikaisesti asiakasyritykseksi uusi yritys, jossa kädentaitojen tarpeellisuus korostui. Hakijoita avoimeen työkokeiluun oli kaikkiaan kolme, joista edukseen portfoliolla erottui tämä kyseinen nuori. Töihin!-palvelun tiimipalaveri kesäisissä tunnelmissa Haastattelun kautta aloitettiin työkokeilu. Kolmen kuukauden työkokeilun jälkeen työnantaja kiinnostui oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, joten työhönvalmentajana sovimme Keski-Suomen Oppisopimuskeskuksen kanssa yhteispalaverin yritykseen. Vasta-aloittanut yrittäjä ei vielä uskaltanut kuitenkaan sitoutua pitkään koulutusprosessiin, kun tilauskannan pitäisi merkittävästi vielä nousta. Sovimme parin kuukauden työkokeilun jatkon. Seuraavassa palaverissa kuultiin iloisia uutisia tilauskannan noususta. Aloimme viedä oppisopimuksen suhteen asioita vauhdilla eteenpäin ja solmimme vielä yhden työkokeilujakson. Yhteensä kuuden kuukauden työkokeilun jälkeen, solmittiin reilu kahden vuoden työsopimus, oppisopimuksen ehdoilla. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

8 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.1. TYÖKYVYN ARVIOINTI Työttömien työkyvyn arvioinnin palvelut ovat osa Työllisyyden kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalveluja. Työkyvyn arvioinnin palveluja koordinoivat kolme kuntoutusohjaajaa sekä kuntoutuspsykologi. Asiakkaat ohjautuvat työkyvyn arviointiin TE-toimiston, sosiaalitoimen, Kelan, Työllisyyden kuntakokeilun tai muiden yhteistyötahojen lähettämänä. Työkyvyn arvioinnin palveluja tarjotaan sekä Jyväskylän, Jämsän että Muuramen asiakkaille. Työttömien työkyvyn arvioinnin keskeinen tehtävä on asiakkaan kuntoutumisen polun rakentaminen työelämään paluun mahdollistamiseksi. Lähtökohta palveluille on aina asiakkaan olemassa oleva työkyky ja mahdollisuudet työkyvyn palautumiseksi. Osalle työkyvyn arvioinnin asiakkaista eläke on perusteltu ratkaisu. Prosessin päätteeksi asiakas ohjautuu eläkkeelle, sairauslomalle, hoitoon tai kuntoutukseen tai Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaukseen, jossa asiakkaan työkykyä pyritään palauttamaan esim. kuntouttavan työtoiminnan avulla. Osa kuntoutusohjaajille ohjautuvista asiakkaista käy vain neuvontakäynnillä, jolloin heitä ohjataan palveluihin, jotka heidän tilanteessaan ovat ensisijaisia. Kuntoutusohjaaja seuraa asiakkaan palvelujen etenemistä taholla, johon hänet on prosessin päätteeksi ohjattu, viimeistään puolen vuoden päästä ottamalla yhteyttä asiakkaaseen tai hänen palveluistaan vastaavaan tahoon. Keskeiset kehittämisalueet, toiminnan laadulliset tulokset vuonna 2014 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Perusterveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä työntekijätasolla kehitettiin jatkamalla tiedotustilaisuuksia Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluista terveysasemien henkilökuntapalavereissa Jyten terveysasemilla. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa kaikkien kuntakokeilukuntien alueella käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluita asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty osana asiakasprosesseja, varsinkin, jos asiakkaan voinnissa on ollut somaattisia ongelmia ja somaattisen hoidon tarvetta. Näiltä osin työttömien terveystarkastukset ovat palvelleet hyvin asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen prosessin etenemistä. Jämsässä Jokilaakson terveyden vastuulääkäritoiminta on palvellut hyvin työkyvyn arvioinnin asiakkaiden tarpeita. Jyten kanssa on aloitettu keskustelut vastaavasta vastuulääkäritoiminnasta Jyväskylän alueella sote-johtoryhmässä loppuvuodesta Keskustelua jatketaan osana työkyvyn arvioinnin kokonaisuuden juurruttamista vuonna Julkiset terveyspalvelut ovat olleet mukana 47 %:ssa asiakasprosesseja. Kokonaistaloudellisuus työttömien työkyvyn arvioinnissa Olemme seuranneet pitkälle sairauslomalle ja eläkkeelle siirtyneiden asiakkaidemme palvelujen hintaa sekä omien palvelujemme, julkisten terveydenhuollon palvelujen (arvio) että ostopalvelujen osalta ja verranneet sitä kunnalle pitkän ajan kuluessa kertyvään säästöön työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Eläkeprosessit ovat pitkiä, joten tulokset niiltä osin alkavat hankkeessa vasta nyt näkyä. Joulukuussa 2014 työkyvyn arviointiin ohjautuneista asiakkaista 28 oli sairauslomalla odottamassa eläkehakua ja 18 oli jo saanut myönteisen eläkepäätöksen. Jos tällä hetkellä sairauslomalla eläketavoitteella olevat asiakkaat jo eläkkeelle päässeiden lisäksi pääsevät eläkkeelle, on kuntakokeilun työkyvyn arviointi eläkeselvittelyjen osalta jo tähän mennessä säästänyt pitkällä tähtäimellä kunnilta arviolta yli 3 milj. työmarkkinatuen maksuosuuksien ja palvelujen tarpeen vähenemisenä. Työttömien työkyvyn arvioinnista hyötyy sekä asiakas, kunta että palvelujärjestelmä (kts. kuva). Työkyvyn arviointi kuntouttavan työtoiminnan avulla Kuntouttavaa työtoiminta on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työkykyä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Arvioinnissa on käytetty tukena asiakkaan suoriutumista arvioivaa lomaketta. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 26 %:ssa asiakasprosesseista (Muurame 24 %, Jämsä 22 % ja Jyväskylä 27 %). Työkyvyn arvioinnin kautta on kuntouttavaan työtoimintaan siirtynyt asiakkaita, jotka eivät muutoin olisi kyseisen palvelun piiriin päätyneet. Yhteistyö asiakkaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin osallistuvien tahojen kanssa Vuoden 2014 aikana keskusteluja asiakkaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin osallistuvien tahojen kanssa on käyty sekä ostopalveluja järjestävien tahojen, terveydenhuollon, TE-palvelujen että Kelan kanssa. Käydyissä keskusteluissa on työttömien työkyvyn arvioinnin palvelu todettu tarpeelliseksi ja kunnan vastuulle kuuluvaksi. Toiminnan seurannan ja yhteistyötahojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on todettu, että asiakaskunnan työkyvyn arvioinnin prosesseissa on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaalla on oma työntekijä, joka ohjaa prosessia eteenpäin, meidän mallissamme kuntoutusohjaaja. Kuntoutusohjaajat ovat vieneet asiakkaan prosessia eteenpäin palvelujen ja palvelun 8 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

9 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT tuottajien verkostossa. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla kuntoutusohjaajan tuki on ollut erityisen tärkeää suomen kielen osaamisen heikkouden muodostaessa palveluissa toimimiselle lisähaasteen. Myös kuntoutuspsykologin palvelut asiakasprosesseissa on todettu erittäin tarpeellisiksi asiakkaiden terveydellisten ongelmien psyykkisen, neurologisen ja neuropsykiatrisen painottumisen vuoksi. 30 % asiakkaista ohjautuu prosessinsa aikana kuntoutuspsykologin tutkimusjaksolle. Kuntoutuspsykologi tutkii psyykkisen ja kognitiivisen työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen näiltä osin sekä selvittelee lisäksi asiakkaan ammatillista suuntautuneisuutta. Kirjallinen yhteenveto psykologisten tutkimusten tuloksista on käytettävissä asiakkaan työkyvyn jatkotutkimuksissa. Myös ostopalvelut, erityisesti erikoislääkäripalvelut, on todettu erittäin tärkeiksi sekä työkyvyn arvioinnin, eläkehaun että hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen osalta. Ostopalvelut kilpailutettiin joulukuussa 2013 ja sopimukset palvelun tuottajien kanssa tehtiin maaliskuussa Sopimukset tehtiin vuodelle 2014 ja lisäksi tilaajalle varattiin optio vuodelle Työkyvyn arvioinnin ostopalveluja ovat: yksittäiset erikoislääkärin työkyvyn arviointipalvelut, neuropsykologin työkyvyn arviointipalvelut, laajat työkyvyn arvioinnit, toimintakyvyn arviointi ja ADHD-ohjaus. Ostopalvelut ovat olleet mukana 38%:ssa asiakasprosesseja. Loppuvuodesta 2014 aloitettiin keskustelu Jyväskylän kaupungin sote-johtoryhmän ja työllisyyspalvelujen kanssa työttömien työkyvyn arvioinnin juurruttamiseksi osaksi Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluja. Työllisyyspalvelujen kanssa yhteiseksi ajatukseksi muodostui rakentaa työttömien työkyvyn arvioinnin tiimi osaksi Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluja monialaisen yhteispalvelun yhteyteen. Jatkossa työttömien työkyvyn arvioinnin palveluja olisi näin mahdollista tarjota monialaisen yhteispalvelun yhteydessä myös muille Keski-Suomen kunnille. Pääasiassa asiakkaat ovat ohjautuneet työkyvyn arviointiin TE-palveluista (44 %), kuntien välillä on kuitenkin ollut suuria eroja ohjautuvuudessa. Kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalvelut sijaitsivat lokakuuhun 2014 saakka Jyväskylässä fyysisesti TE-toimiston tiloissa ja suhteellinen ohjautuvuus TE-toimistosta olikin 62 %. Palvelun siirtyessä fyysisesti pois TE-toimiston tiloista, on ohjautuvuus TE-toimistosta laskenut, ollen nyt 57 %. Muuramessa palvelu sijaitsee fyysisesti sosiaalipalvelujen tiloissa ja ohjautuvuus sosiaalipalveluista onkin ollut 66 %. Palvelun sijainti on siis erittäin merkittävä asiakasohjautuvuuden kannalta. Tämän vuoksi tulevaa palvelumallia suunnitellessa päädyttiin palvelun fyysiseen sijoittumiseen Monialaisen yhteispalvelun läheisyyteen, koska palveluja tarvitseva asiakaskunta painottuu siellä. Toisaalta on myös suunniteltu palvelun kokonaisuutta liikkuvana palveluna, jolloin palvelu voidaan tuoda yhteistyöorganisaation tiloihin asiakasohjautuvuuden helpottamiseksi. Työttömien työkyvyn arvioinnin määrälliset tulokset vuonna 2014 Työkyvyn arvioinnin asiakasmäärät ovat koko ajan kasvaneet, koska tarvetta palvelulle on ollut ja asiakasprosessit ovat pitkiä. (kuva 2/liitteet) Joulukuuhun 2014 mennessä palveluun oli ohjautunut 286 asiakasta. Asiakasmäärän kasvun vuoksi työkyvyn arviointiin palkattiin lokakuussa 2014 yksi kuntoutusohjaaja lisää aikaisem- Työttömien työkyvyn arviointi tulevaisuudessa -seminaarissa pohdittiin sitä, kuinka työttömien työkykyä tulisi arvioida ja kuinka nämä palvelut saataisiin tulevaisuudessa tehokkaasti järjestettyä. Asia on tärkeä, sillä hyvin järjestettyinä näillä palveluilla voidaan auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ja samalla säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

10 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT man kahden kuntoutusohjaajan lisäksi. Työkyvyn arvioinnin asiakkaista 27 % suuntaa työelämään ja 28 %:lla suuntana on eläke. (kuva 3/liitteet) Lopuilla asiakkaista suunta ei vielä ole selvinnyt hoidon tai kuntoutuksen osalta, tutkimukset ovat vielä kesken tai suuntana on pysyväisluonteinen kuntouttava työtoiminta. Työttömien työkyvyn arvioinnin palvelujen käyttö on painottunut kokeilukunnissa eri tavoin. Muuramessa palvelua on hyödynnetty suurelta osin konsultoivana ja palvelutarvearviointiin osallistuvana, kun taas Jämsässä palvelussa on muita kuntia huomattavasti enemmän painottunut eläketarpeen selvittely. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana asiakasprosessia vähiten Jyväskylän asiakkaiden osalta ja eniten Jämsässä, jossa vastuulääkäritoiminta Jokilaakson terveyden kanssa on toiminut joustavasti. Työttömien työkyvyn arvioinnissa tarvitaan koulutusta ja yhteistyötä Työllisyyden kuntakokeilun ohjaus- ja kuntoutuspalvelut järjesti Jyväskylässä työttömien työkyvyn arvioinnin koulutus- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa nousi esiin tarve kouluttaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisia työ- ja toimintakyvyn tehokkaaseen arviointiin. Toimivien palvelujen aikaan saamiseksi tarvitaan myös organisoitua moniammatillista yhteistyötä eri alojen välillä. Terveydenhuoltohenkilökunta kokee ajanpuutteen haittaavan ja jopa estävän kokonaisvaltaisen perehtymisen asiakkaan tilanteeseen työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi luotettavasti. Tällöin taas saattavat jopa esim. lievät kehitysvammat jäädä huomaamatta ja asiakasta pyöritetään turhaan tilanteeseen sopimattomissa palveluissa vuosikausia. Jos ihmisellä ei ole kykyä suunnata työelämään ja häntä sinne silti kerta toisensa jälkeen ohjataan, jatkuvat epäonnistumisen kokemukset ja pettymykset voivat johtaa terveydentilan huonontumiseen entisestään. Lisäksi julkisia varoja kuluu suuret määrät hukkaan, kun sopimattomista palveluista ei kukaan hyödy. Toimivasta työttömien työkyvyn arvioinnista hyötyvät paitsi asiakas itse, myös kunta ja sitä mukaa koko yhteiskunta niin inhimillisesti kuin rahallisestikin, kun ihmisiä saadaan ohjattua tarpeenmukaisiin palveluihin ja oikeille tulonlähteille. Työttömien työkyvyn arvioinnin koulutus- ja keskustelutilaisuuteen osallistui yksi lääkäri ja lukuisia muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja päättäjiä kuntakokeilukunnista ja lähialueilta sekä KELAn ja TE-toimiston edustajat. Pääpuhujana oli pitkän linjan työ- ja toimintakyvyn asiantuntija Lapin ylilääkäri ja kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. 42-vuotias nainen ohjautui kuntoutusohjaajan asiakkaaksi työpajan yksilövalmentajan ja asiakkaan itsensä aloitteesta syyskuussa Tavoite oli selvittää työkykyä selkäongelmien ja uupumisoireiden vuoksi. Asiakkaalla oli ollut pitkään sama lääkäri, yhteistyö hänen kanssaan oli toimivaa ja asiakas halusi ensin yrittää hoitaa asiaa sitä kautta. Asiakas oli asiakkuuden alkaessa työpaja-tyyppisessä paikassa työkokeilussa. Taustalla oli tuolloin myös Töihin!-palvelun asiakkuus. Pajan työtehtävät olivat mm. kokoonpanotehtäviä, jotka osoittautuivat kuitenkin liian fyysisiksi ja työkokeilu piti keskeyttää ensimmäisen kuukauden jälkeen. Asiakas hakeutui omalääkärin vastaanotolle pahentuneiden selkäongelmien takia. Asiakkaalla oli todettu aikaisemmin rustopehmentymä, epilepsia, diabetes ja iskiasoireet. Asiakkaan sairausloma kesti kaiken kaikkiaan 3,5 kk ja asiakas ei kokenut itseään vielä työkykyiseksi sairausloman jälkeenkään. Iskiasoireiden takia asiakas oli varaamassa omalääkärille maaliskuussa 2014 uutta aikaa ja samalla kartoitimme kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia palveluohjaajan kanssa. Työtoiminta ei päässyt asiakkaan toivomassa paikassa alkamaan kesää vasten, joten päätimme palata aktiivitoimiin heti alkusyksystä Omalääkäri lähetti kesällä asiakkaan röntgenkuviin selän tarkempaa tutkimista varten ja teki lähetteen fysiatrian poliklinikalle. Fysiatrin Fysioterapeutin asiakkaana asiakas oli ollut vuosien mittaan useita jaksoja omalääkärin lähetteellä. Fysiatri teki asiakkaan selkävaivoista diagnoosin röntgenkuvien perusteella tapaamatta asiakasta ja asiakas ohjattiin varaamaan aikaa fysioterapiaan. Tässä vaiheessa päätettiin asiakkaan prosessissa hyödyntää kuntakokeilun ostopalveluja ja asiakkaalle varattiin aika ortopedille syyskuussa Ortopedi ohjelmoi tarkemmat röntgenkuvaukset sekä magneettikuvat selän ongelmien selvittämiseksi. Lisäksi ortopeditutkimusten yhteydessä terveysasemalle/fysioterapiaa varten hoitosuunnitelman, jossa oli tarkka kuvaus selän tilanteesta ja kuntoutustarpeista. Asiakkaalla todettiin etenevä selän sairaus, jossa selän välilevyt kuluvat lähimmän kymmenen vuoden kuluessa kokonaan pois. Selvisi myös, että asiakkaan ruumiinrakenne vaatii ihan omanlaisensa kuntoutusohjelman. Tähän saakka oli lääkärissä tutkittu vain selkä eikä katsottu kokonaisuutta. Ortopedi toimitti tarkat ohjeet fysioterapeutille oikeanlaisen kuntoutuksen käynnistämiseksi. Asiakas oli hyvin tyytyväinen tutkimusten lopputulokseen. Asiakas aloitti motivoituneena kuntosaliharjoittelun ja koki kivuista huolimatta harjoittelun myös turvalliseksi. 10 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

11 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.2. PALVELUOHJAUS Palveluohjaustyöryhmä Työllisyyden kuntakokeilussa on vuoden 2014 aikana työskennellyt 4-5 palveluohjaajaa, työnantajakoordinaattori ja kehityskoordinaattori. Lokakuun alussa Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut, eli palveluohjaus ja työkyvynarviointi, siirtyivät Keski-Suomen TE-toimiston tiloista Tourulaan osoitteeseen Ailakinkatu 17. Muutto toi haasteita hankkeen alusta asti hyvin sujuneeseen yhteistyöhön TE-toimiston kanssa, mutta uudet toimintakäytännöt ja yhteydenpitotavat saatiin onneksi lyhyessä ajassa sovittua ja yhteistyö on jatkunut mutkattomana. Tourulan toimipisteen lisäksi palveluohjaustiimin kaksi palveluohjaajaa työskentelevät Huhtasuolla kylätoimiston tiloissa ja yksi palveluohjaaja osan viikosta Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Huhtasuon osahankkeessa palveluohjaajien työnkuvat eriytettiin alkusyksystä siten, että toinen palveluohjaaja keskittyi palvelutarvearviointiin ja toinen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ohjaamiseen. Vuoden 2014 aikana kuntakokeilun palveluohjaustyöryhmän toiminnoiksi vakiintui palvelutarvearviot ja niiden kehittäminen, yksilöllinen palveluohjaus sekä kuntouttava työtoiminta. Lisäksi työnantajakoordinaattorin tehtävät selkiytyivät nykyisen työnantajakoordinaattorin aloitettua tehtävissään kesällä Vuotta 2014 leimasi koko tiimin osalta aktiivinen verkostotyö niin palveluohjauksen, kehittämistyön kuin työnantajayhteistyönkin osalta. Palveluohjaus Huhtasuon osahankkeessa Huhtasuon osahanke perustettiin Jyväskylän kaupungin päättäjien pyynnöstä työllisyyden kuntakokeilun yhteyteen syksyllä Osahankkeen tavoitteena on selvittää Huhtasuon korkean työttömyyden vaikutuksia asukkaiden elämäntilanteisiin, terveyteen ja työllistymiseen. Käytännössä tämä tapahtuu kutsumalla alueella asuvia pitkäaikaistyöttömiä palvelutarvearviointiin, jonka pohjalta yhdessä työttömänä olevan henkilön kanssa sovitaan, miten haastattelussa esiin tulleisiin pulmiin ja tarpeisiin aletaan etsiä keinoja. Palvelutarvearviointia on tähän mennessä tehty nyt noin 200 henkilölle. Huhtasuon matalan kynnyksen palveluperiaatteen mukaisesti kylätoimistolla asioi myös paljon tilastoimattomia asiakkaita, jotka käyvät hakemassa apua johonkin yksittäiseen asiaan, mutta eivät välttämättä jää pysyvästi hankkeen asiakkuuteen. Huhtasuolla työskentelevät palveluohjaajat Timo Kiiveri ja Anne Valppu-Vanhainen Huhtasuon kylätoimiston edustalla Huhtasuolla palveluohjaajien työnkuvien eriytyminen käynnistyi kesällä Palvelutarvearvioon ohjautui sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä että toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavia henkilöitä. Osa asiakkaista on tarvinnut pitkäkestoisempaa yksilöllistä palveluohjausta, jolloin asiakkuus palvelutarveavion tehneellä palveluohjaajalla on voinut olla pitkäkestoisempi. Mikäli asiakkaan palvelutarpeena on noussut esiin kuntouttava työtoiminta, on asiakas ohjautunut suoraan Huhtasuon toiselle palveluohjaajalle. Muutaman asiakkaan kohdalla on aloitettu myös työkyvynarviointiprosessi ja osa on ohjautunut esimerkiksi Töihin!-palveluun. Toinen palveluohjaaja on kesästä 2014 asti keskittynyt kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessien ohjaukseen. Vuosien 2014 ja 2015 Huhtasuon alueella saadaan arvokasta tietoa eriytetyn työnkuvan toimivuudesta ja tehokkuudesta. Jo vuoden 2014 kokemusten perusteella voidaan sanoa, että Huhtasuolla työnkuvien eriyttäminen on ollut toimiva ratkaisu. Syksyllä 2014 toteutui pitkään Jyväskylän poliittisten päättäjien esittämä toive asuinaluelähtöisestä työttömien ryhmätoiminnasta. Ryhmä kokoontui syksyn aikana kolmen kuukauden ajan kerran viikossa. Osallistujat olivat eri-ikäisiä miehiä ja naisia, joiden työttömyys oli kestänyt yli 12 kk. Ryhmän 8 aloittaneista henkilöistä 6 pysyi mukana loppuun saakka. Tavoitteena oli tarjota toimintaa erityisesti heille, jotka kokisivat hyötyvänsä lähellä kotona tapahtuvasta toiminnasta ja muusta kuntoutuksesta ja parhaimmillaan lähtölaukauksen elämäntapamuutoksille. Kokemukset olivat rohkaisevia ja kuntoutujien palaute positiivista, jonka pohjalta ryhmätoimintaa on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2015 aikana. Asiakas, yli 50-vuotias mies, jolla on n. 20 vuotta työkokemusta raskaalta alalta, sitten 10 vuotta työttömyyttä, jonka aikana satunnaisesti palkkatuetussa työssä, ohjautui Töihin!-palvelusta Huhtasuon osahankkeen palveluohjaukseen. Palkkatuettu työ ei ollut enää mahdollista tutussa paikassa ja työhönvalmentajaa oli alkanut mietityttämään asiakkaan työkyky. Työhönvalmentaja otti yhteyttä Huhtasuon palveluohjaajaan ja sopi asiakkaan siirtymisestä palveluohjaukseen. Asiakas asui Huhtasuon alueella ja asiointi kylätoimistolla oli helppoa sen sijainnin vuoksi, joten asiointipaikan vaihdos sopi myös hänelle hyvin. Asiakas totesi itsekin siirtopalaverissa, ettei työkunto sillä hetkellä soveltunut palkkatyöhön ja oli huolissaan monista terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Työkyvyn tarkempi selvittely käynnistyi kuntakokeilun työkyvynarvioinnissa kuntoutusohjaajan koordinoimana. Arviointi aloitettiin työttömien terveystarkastuksella Huhtasuon terveysasemalla, joka oli ennestään asiakkaalle vieras paikka. Palveluohjaaja oli asiakkaan tukena ja kävi konkreettisesti saattamassa asiakkaan terveysasemalle. Terveystarkastuksesta asiakas ohjattiin suoraan sairaalaan huonojen veriarvojen takia. Kuntoutusohjaaja oli tiiviissä yhteistyössä terveysaseman kanssa ja kuntakokeilun kautta järjestyi tarvittavia lisätutkimuksia. Kuntoutusohjaaja ja palveluohjaaja tapasivat asiakasta tarpeen mukaan kylätoimistolla. Prosessin lopputuloksena olivat vakavat terveydelliset löydökset ja lääkäri arvioi asiakkaan ehdottomasti työkyvyttömäksi. Kuntoutusohjaaja auttoi asiakasta eläkkeen hakemisessa. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

12 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Palveluohjaus sosiaaliasemalla Yksi Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaaja on työskennellyt koko vuoden 2014 ajan kahtena päivänä viikossa Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Fyysisellä läsnäololla on pyritty edesauttamaan työntekijöiden välistä yhteistyötä ja helpottamaan yhteydenpitoa Työllisyyden kuntakokeilun ja aikuissosiaalityön välillä. Keväällä 2014 palveluohjaajan kanssa sosiaaliasemalla työskenteli satunnaisesti myös työhönvalmentaja. Sosiaaliasemalla työskentelevän palveluohjaajan asiakkaat ovat ohjautuneet lähes pelkästään sosiaaliaseman työntekijöiden kautta. Suurin osa ohjauksista on tullut kirjallisena etuuskäsittelyn kautta, mutta myös sosiaaliohjaajat ja työntekijät ovat ohjanneet asiakkaitaan kuntakokeilun palveluohjaajalle. Lisäksi Huhtasuon kaupunginosassa asuvat asiakkaat ovat ohjautuneet suoraan Huhtasuon osahankkeen palveluohjaajille välisenä aikana aikuissosiaalityöstä oli ohjattu palveluohjaukseen yhteensä 296 henkilöä, joista 105 Huhtasuon osahankkeeseen ja 191 sosiaaliasemalla työskentelevälle palveluohjaajalle. Asiakas oli ohjautunut kuntakokeiluun sosiaaliaseman etuuskäsittelyn kautta. Hänellä oli takana kaksikymmentä vuotta päivittäistä päihteiden käyttöä, joka viimeisen kahden vuoden aikana oli kuitenkin vähentynyt. Muutama vuosi sitten mies oli asiakkaana Työvoiman palvelukeskuksessa, mutta tuolloin hän ei ollut pystynyt sitoutumaan palveluun. Kuntakokeilun palveluohjaaja tapasi asiakkaan sosiaaliasemalla jolloin pureuduttiin hänen elämäntilanteeseen. Keskustelussa kävi ilmi, että asiakas on vähentänyt päihteiden käyttöä omasta halustaan ja kaipasi mielekästä tekemistä arkeen. Asiakkaan mukaan päivät kuluivat kotosalla mitään tekemättä ja monesti kun tekemistä ei ole, niin päihteet astuivat kuvioon. Asiakas ja palveluohjaaja päätyivät siihen, että kuntouttava työtoiminta voisi olla tässä vaiheessa kevyt askel kohti työelämään ja ylipäätään tukemaan elämänhallintaa ja päihteettömyyttä. Kovin innoissaan asiakas ei kuntouttavaan työtoimintaan lähtenyt, muttei myöskään pakotettuna. Palveluohjaaja on tavannut asiakasta kuntouttavan työtoiminnan aikana ja hänessä on näkynyt ulospäin niin palveluohjaajalle kuin työpaikallekin positiivisia muutoksia. Asiakas kertoi, että juominen vähentynyt reilusti, paino tippunut ja yleinen olotila kohentunut. Kuntouttavalla työtoiminnalla on jo tähän asti saavutettu työtoiminnalle asetettuja tavoitteita ja vielä kevääseen asti työtoiminta jatkuu. Palveluohjaus Ailakinkadun toimipisteessä Huhtasuon osahankkeen ja sosiaaliasemalla työskentelevän palveluohjaajan lisäksi kaksi palveluohjaajaa työskentelee pelkästään Ailakinkadun toimipisteessä siten, että toinen keskittyy pelkästään kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen. Toinen palveluohjaajista on tehnyt palvelutarvearvioita lähinnä TE-toimistosta ja Töihin!-palvelusta ohjautuville asiakkaille sekä jatkanut asiakasprosessiin jäävien henkilöiden palveluprosessin kokonaiskoordinaattorina. Kyseisen palveluohjaajan työajasta 20 % on kohdennettu Muuramen kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisäksi palveluvastaavan ja sittemmin kehityskoordinaattorin työajasta osa on käytetty palveluohjaukseen painottuen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden kehityskoordinaattori Anna-Leena Pusa Asiakas, 29-vuotias mies, ohjattiin Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi TE-toimistosta, aluksi Töihin!-palveluun alkuvuodesta Asiakkaalla on media-alan koulutus, mutta työhönvalmentajan kanssa oli puhuttu myös uudelleen kouluttautumisesta. Uutena alana asiakasta kiinnosti kiinteistönhuoltoala. Parin kuukauden kuluttua asiakkuuden alkamisesta asiakas ei ollut halukas jatkamaan asiakkuutta Töihin!-palvelussa. Muutaman kuukauden tauon jälkeen asiakas oli valmis jatkamaan asiakkuutta ohjaus- ja kuntoutuspalveluissa, jossa asiakkaan elämäntilannetta arvioitiin yhdessä asiakkaan ja palveluohjaajan kanssa. Todettiin, että asiakas voisi aloittaa työelämään palaamisen kuntouttavalla työtoiminnalla. Työtoiminta aloitettiin Sovatekin ohjaamassa TEMPO-ryhmässa, jossa hän pääsi tutustumaan Sovatekin yksiköihin ja sai samalla työelämävalmennusta ryhmässä. Ryhmän kesto oli 3kk. Ryhmän päätyttyä, asiakas pääsi kuntouttavaan työtoimintaan Sovatekin media-yksikköön. Kuntouttava työtoiminta oli aluksi 2pv/vko. Asiakkaan kuntoutumisen mukaan päiviä lisättiin lopulta 5pv/vko. Jakson aikana ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden palveluohjaaja tapasi asiakasta sovitusti, pääasiassa työtoimintapaikassa. Tapaamisissa keskusteltiin mm. asiakkaan jatkopoluista. Asiakas pärjäsi hyvin media-yksikössä, mutta jatkotyöllistyminen kyseiselle alalle on hyvin haasteellista. Hän ohjautui työtoiminnan aikana TE-toimiston ammatinvalintapsykologille. Yhtenä soveltuvana alana vahvistui kiinteistönhoitoala, jota asiakas oli jo aiemmin miettinyt. Kuntouttavan työtoiminnan sopimusta päivitettiin ja mukaan otettiin tutustuminen kiinteistöalan työtehtäviin Sovatekilla. Samanaikaisesti asiakas sai vahvistusta alasta ja haki kiinteistöalan työvoimakoulutukseen. Palveluohjaaja otti yhteyttä TE-toimiston asiantuntijaan, josko hän voisi puoltaa koulutukseen pääsyä, kun soveltuvuus testattu ammatinvalinnan ohjauksessa. 12 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

13 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Palveluohjauksen tavoitteena oli, että yhteistyötahojen kanssa pidetään vähintään kaksi yhteistyötapaamista, joissa käsitellään asiakasohjautuvuutta ja tarkastellaan asiakaskriteerien toteutumista asiakasohjauksissa. Tähän tavoitteeseen vuoden 2014 aikaan päästiin hyvin. Palveluohjaukseen ohjautuneet asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta täyttäneet hankkeen ja tiimin asiakaskriteerit, eli tietoisuus tiimin toiminnasta on tavoittanut yhteistyökumppanit hyvin. Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden tiimipalaveri uusissa toimitiloissa osoitteessa Ailakinkatu 17. Palvelun kovan kysynnän vuoksi Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaukseen on ollut jonoa koko vuoden 2014 ajan. Asiakkaan pääsy palvelun piiriin on vaihdellut parista viikosta pariin kuukauteen. Suunnitelmana vuodelle 2014 oli, että kaikille palveluun jonottaville henkilöille soitettaisiin kahden viikon kuluessa suostumuksen saapumisesta jonoon, mutta tätä tavoitetta ei toteutettu. Lokakuusta 2014 lähtien uuden palveluohjaajan aloitettua työssään on asiakkaita pystytty kutsumaan ensitapaamiseen huomattavasti aiempaa nopeammin. Toisaalta sosiaaliasemalla työskentelevälle palveluohjaajalle ohjauksia on tullut niin runsaasti, että palvelutarpeeseen ei ole pystytty täysin vastaamaan. Palvelutarvekartoituksia tehdään joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Palvelutarvekartoituksia tehdään puhelimessa, kasvotusten, ilman ajanvarausta, ajanvarauksella, yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja yksilövastuullisesti. Tavoitteena oli myös se, että asiakkaille tehdään suunnitelma, joka voi olla myös aktivointisuunnitelma, jo ensimmäisellä asiakastapaamisella. Asiakassuunnitelma voi tarkoittaa myös esimerkiksi palvelutarvearvion pohjalta asiakkaan kanssa tehtyä suunnitelmaa jatko-ohjauksesta. Tämä tavoite saavutettiin hyvin, joskin tilanteen vaatiessa palvelutarvearvio on voinut kestää myös useamman kuin yhden tapaamisen ajan. Jokaisella palveluohjauksen prosessissa olevalla asiakkaalla on nimetty prosessista vastaava työntekijä. Käytännössä palveluohjaustyöryhmässä asiakasprosessia on toteutettu kahdella tavalla. Toisessa mallissa asiakkaan prosessista vastaava työntekijä pysyy samana koko palveluohjauksen asiakkuuden ajan ja toisessa mallissa prosessivastaava vaihtuu asiakkaan aloittaessa kuntouttavan työtoiminnan. Vuonna 2014 palveluohjauksen määrällisenä tavoitteena oli yhteensä 230 asiakasta palveluohjauksen prosessissa yhtä aikaa. Tämä tarkoitti käytännössä 46 asiakasta/palveluohjaaja. Palveluohjauksen prosessissa on ollut asiakasta/palveluohjaaja koko vuoden 2014 ajan. Vuonna 2014 Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaajien kautta kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui 160 eri henkilöä. Sosiaaliasemalla tapahtuvan palveluohjauksen osalta tavoitteena vuodelle 2014 oli 130 uutta asiakasohjausta aikuissosiaalityöstä sekä 30 asiakasta palveluohjauksen prosessissa/kk. Nämä määrälliset tavoitteet ylitettiin huomattavasti, sillä ohjauksia aikuissosiaalityön kautta tuli yhteensä yli 300 henkilöä ja sosiaaliasemalla työskentelevällä palveluohjaajalla asiakkaita palveluohjauksen prosessin eri vaiheissa n asiakasta koko ajan. Asiakas, 26-vuotias mies, ohjautui palveluohjauksen asiakkaaksi TE-toimiston asiantuntijan ohjaamana. Asiakkuuden alussa nuori mies ohjautui Nuorten taidetyöpajalle pajajaksolle. Samanaikaisesti hän kävi myös kuntoutuspsykologin tutkimusjakson. Tutkimusjaksolla selvitettiin sekä asiakkaan ammattisuuntautuneisuutta että psyykkisen voinnin vaikutusta työkykyyn. Asiakkaalle kerrottiin mahdollisuudesta psykoterapiaan masennus- ja ahdistusoireiden hallitsemiseksi sekä opiskelu- ja työelämään siirtymisen tukemiseksi. Työkykyyn voimakkaammin vaikuttaneiden ahdistusoireiden hallitsemiseksi suositeltiin siedättämistä esim. kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun avulla. Asiakkaan kykyjen todettiin suuntaavan luoviin työtehtäviin. Kognitiivisten kykyjen lisäksi asiakkaalla todettiin olevan erityistä taiteellista lahjakkuutta ja kykyjen mahdollistavan vaativatkin opinnot ja työtehtävät. Opiskelun yliopiston it-alan opinnoissa taiteellista lahjakkuutta hyödyntäen todettiin asiakkaan kyvyille ihanteellisena suuntana ja työkokeilu hyvänä vaihtoehtona psyykkisen voinnin kohennuttua. Psykoterapiaan asiakas ei ollut halukas. Asiakkaalla oli ammattikorkeakoulututkinto tällä hetkellä huonosti työllistävältä alalta. Hän hakeutui palveluohjaajan vinkkaamana TE-toimiston järjestämään koulutusinfoon, jonka myötä päätti hakea ammattikorkeakoulun järjestämään puoli vuotta kestävään koulutukseen. Koulutus sujui hyvin ja asiakas löysi koulutusryhmästään hyvän porukan, jonka kanssa on nyt perustamassa omaa yritystä. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

14 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT 3.3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttavan työtoiminnan asiakastyö Kuntakokeilun palveluohjaajista kaksi keskittyy täysin kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen ja kolme pääosin palvelutarvearvioihin ja yksilölliseen palveluohjaukseen, mutta heilläkin on jonkin verran myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita. Vuonna 2014 päätettiin, että kuntouttavaan työtoimintaan keskittyvät palveluohjaajat pyrkivät työssään selvittämään, millainen määrä asiakkaita yhdellä palveluohjaajalla voi kerrallaan olla kuntouttavassa työtoiminnassa työn laadun kärsimättä. Työllisyyden kuntakokeilussa kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat asiakkaat ohjautuvat palveluun pääosin TE-toimiston, aikuissosiaalityön sekä Töihin!-palvelun lähettäminä. Palvelun alussa asiakkaan kanssa tehdään useimmiten aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelma voidaan tehdä kevennettynä käytäntönä, jolloin tapaamisella on paikalla asiakas ja kuntakokeilun palveluohjaaja. TE-toimiston asiantuntija tarkistaa ja hyväksyy suunnitelman jälkikäteen. Tarvittaessa aktivointisuunnitelmassa on paikalla kaikki kolme osapuolta samanaikaisesti. Aktivointisuunnitelman teko voi vaihdella eri vaiheissa asiakasprosessia. Joskus asiakkuus alkaa aktivointisuunnitelmatapaamisesta, mutta toisinaan asiakkuus on saattanut jatkua jo pidemmän aikaa ennen suunnitelman tekoa. Joustavalla aikataululla on havaittu olevan positiivista vaikutusta aktivointisuunnitelman toteutumiseen. Kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen tapahtuu aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palveluohjaaja ja asiakas tutustuvat vapaisiin kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin työnantajarekisteri TAREn avulla ja sopivat tutustumiskäynnin sopiviin paikkoihin. Paikan valinnassa huomioidaan aina asiakkaan toiveet ja tavoitteet omalla kuntoutumis- ja työllistymispolullaan. Vuonna 2014 Työllisyyden kuntakokeilun palveluohjaajien kautta kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui 160 eri henkilöä. (kuva 4/liitteet) Kuntoutusohjaajat Jarkko Keronen ja Mia Friman sekä palveluohjaajat Katri Kaisto ja Suvi Kaipainen 14 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

15 OHJAUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Kuntouttavan työtoiminnan työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalveluihin palkattiin marraskuussa 2013 henkilö, jonka pääasiallinen tehtävä on kartoittaa ja etsiä uusia kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia erityisesti Jyväskylän kaupungin eri yksiköistä. Tavoitteeksi vuoden 2014 ajalle asetettiin kuntouttavan työtoiminnan paikkojen voimakas lisääminen. Loppuvuodesta 2013 huomattiin, että kuntakokeilun tuotua lisäresurssia työttömien palveluohjaukseen ja näin ollen kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden määrä oli lisääntynyt, oli niin sanottu pullonkaula asiakasprosesseissa muodostunut kuntouttavan työtoiminnan paikkojen löytymiseen. Vuoden 2014 aikana Jyväskylän kaupungin tavoitteeksi asetettiin 250 henkilön kuukausittaista osallistumista työtoimintaan. Tämän määrän saavuttaminen oli mahdollista vain kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrän kasvattamisella. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkojen etsimisen ja olemassa olevien paikkojen koordinoimiseksi otettiin käyttöön työnantajarekisteri TARE, jossa uudet löydetyt ja vapaat kuntouttavan työtoiminnan paikat on helposti saatavilla työn tekemisen tueksi. Rekisteri otettiin käyttöön niin kuntakokeilun palveluohjauksessa kuin Työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjauksessakin. Elokuussa 2014 keskimääräinen eri henkilöiden Palveluohjaaja Minna Viitala ja kuntoutusohjaaja Anja Lampinen. määrä kuntouttavassa työtoiminnassa oli 235, määrä on ollut tasaisessa kasvussa läpi vuoden. Vuotta aikaisemmin sama luku oli 148. Samaan aikaan työnantajayhteistyön työvälineeksi tarkoitettu rekisteri Tare otettiin varsinaisesti tehokkaaseen käyttöön. Tällä hetkellä paikkojen kokonaismäärä Taressa on 327 (marraskuu 14). Järjestelmän käyttöön on perehdytetty kaikki käyttäjät ja koordinointi ja järjestelmän ylläpito hoidetaan työnantajakoordinaattorin toimesta. Huomioiden järjestelmän lyhyen käyttöiän (4kk), voidaan todeta järjestelmän tarpeellisuus ja sen käyttämisen tehokkuuden vaikuttavuus. Taresta on tullut osa asiakastyötä ja se palvelee käyttäjiä tasapuolisesti niin työvoiman palvelukeskuksessa kuin ohjaus- ja kuntoutuspalveluissakin. (kuva 5/liitteet) Asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2014 asetettiin tavoitteeksi, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden kohdalla työhönvalmennus aloitetaan jo kuntouttavan työtoiminnan aikana, mikäli asiakkaan kanssa arvioidaan työhönvalmennus oikea-aikaiseksi palveluksi. Tätä toimintamallia on toteutettu vuoden 2014 aikana ja siitä on saatu onnistuneita kokemuksia. Kuntouttavan työtoiminnan prosessit ovat kuitenkin usein pitkäkestoisia eikä työhönvalmennuksen aloitus aina ole mahdollista tavoitteeksi asetetun ensimmäisen puolen vuoden jälkeen. Koko Jyväskylän osalta kuntouttavan työtoiminnan tavoite oli nostaa kuukausittainen kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä 250 henkilöön/kk. Elokuussa 2014 luku oli 235 henkilöä/kk, mutta marraskuussa 2014 luku oli jo 302 henkilöä/kk. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelujen osalta tavoite kuntouttavan työtoiminnan osalta oli nostaa kuntouttavan työtoiminnan määrä elokuuhun 2014 mennessä yhteensä 130 henkilöön kuntouttavassa työtoiminnassa kuukausittain, joista 50 Huhtasuon osahankkeessa ja 80 muun Jyväskylän alueella. Käytännössä tähän tavoitteeseen ei täysin päästy. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että tiimissä oli kesä-syyskuun ajan vain 4 palveluohjausta tekevää henkilöä. Lokakuussa viidennen palveluohjaajan aloitettua on hänen asiakasmääränsä lisääntynyt vähitellen ja kokonaistavoitteeseen päästäneen alkuvuodesta Sen sijaan Huhtasuolla työnkuvien eriytyminen näkyy positiivisena kehityksenä kuntouttavan työtoiminnan määrässä loppuvuoden ajalla ja marras- ja joulukuussa tavoite jo ylittyi. (kuva 6/liitteet) Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen osalta vuodelle 2014 asetettiin tavoitteeksi, että vuoden loppuun mennessä Työnantajarekisteri TA- REssa on työtoimintapaikkoja auki Jyväskylän kaupungin yksiköihin yhteensä 100 kappaletta. Tähän tavoitteeseen päästiin. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkojen etsimisen ja olemassa olevien paikkojen koordinoimiseksi otettiin käyttöön työnantajarekisteri TARE, jonka parissa työnantajakoordinaattori Hanna Lähteelä työskentelee. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

16 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4. JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT Jämsässä on vuoden 2014 alussa otettu Työllisyyden kuntakokeilussa käyttöön nimi Jämsän työllisyyspalvelut. Jämsässä työskenteli vuoden 2014 aikana 3 työhönvalmentajaa ja yrityskoordinaattori kokoaikaisesti. Lisäksi kuntoutusohjaaja ja kuntoutuspsykologi työskentelivät Jämsässä kahtena päivänä viikossa. Asiakkaat ohjautuivat TE-toimistosta, sosiaalipalveluista ja muilta yhteistyötahoilta (esim. A-klinikka, MTK). Osa asiakkaista tuli palveluihin myös omatoimisesti. Työhönvalmentajat arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen, ohjasivat heitä työllistymisen polun rakentamisessa ja vastasivat työllisyyspalveluiden asiakasprosesseista. Asiakkaita ohjattiin kunnan ja muiden palvelun tuottajien työllistymistä edistävien palveluiden käytössä. Jämsän työllisyyspalveluiden tiimi piti tiimipalaverin luontopolulla ja samalla reissulla syntyi idea Keski-Suomen työllisyysseminaarin järjestämisestä Himoksella Työhönvalmentajat toimivat tiiviisti yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalitoimen ja Kelan asiantuntijoiden sekä muiden palveluiden tuottajien kanssa. Yksi työhönvalmentajista ja hankepäällikkö ovat osallistuneet Jämsän kaupungin työllistämistoimikunnan tapaamisiin ja yrityskoordinaattori Nuorisotakuu-työryhmän toimintaan. Työhönvalmentajat ovat käyneet yhteistyössä kuntoutuspsykologin ja kuntoutusneuvojan kanssa kertomassa toiminnastaan A-klinikan ja Mielenterveyskeskuksen henkilöstölle. Infoja on pidetty myös mm. mielenterveyskuntoutujille ja työnhakukurssilla oleville. Työhönvalmentajat saivat oikeuden käydä yhdessä kunnan sosiaaliohjaajien kanssa läpi 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden listaa ja kutsuivat näitä henkilöitä kirjeitse käyntiajoille. Elokuun jälkeen tapaamisiin on kutsuttu kaikki juuri listalle tulleet henkilöt. Jämsässä aloitettua TYP-kokeilua on jatkettu vuoden 2014 aikana. TYP-tiimiin on kuulunut kaksi TE-toimiston tuetun työllistymisen linjan asiantuntijaa, kaksi sosiaaliohjaajaa, kuntakokeilun hankepäällikkö ja Jämsän työllisyyspalvelun työntekijät. Tiimi kokoontui säännöllisesti, vuoden 2014 aikana 8 kertaa. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin uudelleen Jämsän kaupungin tukityöllistämistä lomautusten ja irtisanomisten jälkeen. Vanhusten palveluihin, LAPE-projektiin ja puisto- ja puutarhapuolelle työllistettiin lähes 20 henkilöä. Tukityöllistäminen vaikeutui kesän jälkeen, sillä TE-toimiston ohjeistuksen mukaan jo työssä oleville osa-aikaisille työntekijöille tulee tarjota myös näitä palkkatuettuja töitä ennen palkkatuen myöntämistä, vaikka työtehtävät ovat ns. ylimääräisiä. Vuoden 2014 aikana Jämsän työllisyyspalveluiden väki kävi tutustumassa Tampereen työllisyyspalveluihin yhdessä Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden tiimin kanssa. Tampereella suunniteltiin myös vuoden 2015 toimintaa. Tutustumiskäynti tehtiin myös Muurameen, jossa keskusteltiin erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta ja osa tiimistä osallistui myös Tallinnan tutustumiskäyntiin muiden kuntakokeilujen kanssa. Koulutusta tiimi on vuoden aikana hankkinut mm. palkkatuista, asiakkaan kohtaamisesta ja huumeista. Vuoden 2014 tunnuslukuja Jämsän työllisyyspalveluissa oli vuoden 2014 aikana yhteensä 240 asiakasta, joista uusia 104. Tämän lisäksi palveluita on esitelty 23 henkilölle, mutta he eivät ole katsoneet tarvitsevansa palveluita sillä hetkellä. Asiakkuuksia päättyi 43, joista 17 työllistyi palkkatuella, 6 aloitti opinnot, 2 jäi sairauslomalle tai kuntoutukseen, 8 siirtyi eläkkeelle, 1 muutti pois paikkakunnalta ja 9 henkilölle ei ole löytynyt soveltuvia palveluita tai heitä ei ole tavoitettu. Vuoden 2014 aikana on solmittu uusia kuntouttavan työtoiminnan jaksoja 50 edelliseltä vuodelta jatkuneiden lisäksi. Uusia työkokeiluja on alkanut 21, joista 16 yrityksissä. Uusia palkkatuettuja työsuhteita on alkanut 26, joista 5 on alkanut yrityksissä. 4 henkilöä on solminut vuoden aikana lyhytaikaisemman työsuhteen yrityksiin ilman palkkatukea. Jämsässä keskimäärin 330 henkilöä on saanut yli 500 päivää työmarkkinatukea. Henkilökohtaiseen haastatteluun on kutsuttu 60 henkilöä, joista 34 saapui tapaamiseen. Työttömien terveystarkastukseen on ohjattu 28 henkilöä. (kuva 7/liitteet) 16 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

17 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT Jämsässä järjestetyssä Keski-Suomen kuntien työllisyysseminaarissa työllisyydenhoidon tulevia haasteita tarkasteltiin niin kuntien, valtion kuin työttömän työnhakijan näkökulmista. Asiakas tuli Jämsän kuntakokeilun asiakkaaksi omatoimisesti vuonna Hänen työuransa oli päättynyt työnantajan yritystoiminnan loputtua ja työttömyyttä oli takana viisi vuotta. Asiakas oli etsinyt aktiivisesti töitä, kuitenkin tuloksetta. Jämsän työllisyyspalveluiden kautta asiakas pääsi mm. Jämsän kaupungille messualueen kunnossapitotehtäviin. Elokuussa 2014 Jämsän ammattiopiston rehtori oli yhteydessä Jämsän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattoriin ja kertoi asuntolavalvoja/ohjaaja-tehtävästä, joka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Yrityskoordinaattori ja työhönvalmentaja keksivät heti, että kyseiselle työnhakijalle tämä voisi olla sopiva paikka. Asiakas oli heti valmis haastatteluun ja pian sovittiin tapaaminen Jämsän ammattiopiston rehtorin kanssa. Asiakas kirjoitti syyskuussa 2014 työsopimuksen vuodeksi. Paikkaa ollaan vakinaistamassa vuoden 2015 puolella. Asiakkaan työt Jämsän kaupungilla jäi kuukauden suunniteltua lyhyemmäksi, mutta hyville miehille on kysyntää. Jämsän ammattiopiston rehtori kiittelee Jämsän työllisyyspalveluita kiitettävästä ja nopeasta palvelusta ja hän on tyytyväinen uudesta, tärkeästä työntekijästä! Keski-Suomen työllisyysseminaari Jämsän työllisyyspalvelut järjesti Keski-Suomen kuntien työllisyysseminaarin Himoksella syyskuussa. Seminaariin osallistui n. 130 työllisyydenhoidon vaikuttajaa ja tekijää eri puolilta Keski-Suomea. Seminaarin avasi Jämsän kaupungin johtaja Ilkka Salminen ja puhujina olivat Kuntaliiton Erja Lindberg ja Reijo Vuorento, TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelupäällikkö Leena Kauhanen ja Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Tilaisuudessa keskustelua herätti mm. tulevien Työvoimanpalvelukeskusten asiakasryhmän ja TE-toimiston 3. palvelulinjan asiakasryhmän päällekkäisyys. TE-toimiston puheenvuorossa kerrottiin, että yhteistyötä välityömarkkinoiden kanssa kehitetään, jotta palveluihin saadaan portaittaisuutta ja selkeämpää työnjakoa. Suurin haaste TYPille on yritysyhteistyö. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento kertoi kuntien kasvavasta roolista työllisyydenhoidossa ja peräänkuulutti mentaliteettia, jonka mukaan jokaisen on tehtävä jotain yhteiskunnallisen tuen saamiseksi. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kuntakokeilun hankepäällikkö ja kuntoutuspsykologi kertoivat Jämsän Seinätön TYP -mallista, joka kiinnosti erityisesti työkykyarvioiden osalta. Leena-Kaisa demonstroi, kuinka mittaviin aineellisiin ja henkisiin säästöihin päästään työkykyarvioilla. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

18 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.1. YRITYSYHTEISTYÖ Jämsän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattori on etsinyt vuoden 2014 aikana yrityksistä työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja. Paikkoja on etsitty niitä tarvitseville asiakkaille ns. täsmähakuna asiakkaan osaamisen ja toiveiden mukaisesti. Huhtikuussa aloitettiin myös yhteistyö TE-toimiston yritysasiantuntijan kanssa. Kuntakokeilun yrityskoordinaattori ja TE-toimiston yritysasiantuntija ovat kokoontuneet säännöllisesti ja sopineet yhteisistä yrityskäynneistä, joista etsitään vapaita työpaikkoja sekä TE-toimiston että kuntakokeilun asiakkaille. Käynneillä opastettiin yrittäjiä myös TE-toimiston muiden palveluiden käytössä, esiteltiin muita yritystukia, keskusteltiin mahdollisista työkokeilupaikoista ja koulutusvaihtoehdoista. Yritysyhteistyötä on tehty 80 yrityksen kanssa, joista 37 on uusia yhteistyöyrityksiä. Jämsän työllisyyspalveluissa yritysyhteistyötä tehdään yhdessä TE-toimiston yritysasiantuntijan kanssa. Jämsän alueen yritysasiantuntija Teija Kunnari ja yrityskoordinaattori Ari Haggren käyvät yhdessä yrityksissä, jolloin Teija kertoo TE-palveluista ja ELY:n yrittäjäpalveluihin ja Ari kuntakokeilun tarjoamista mahdollisuuksista. Yrityskoordinaattori tapaa paikallisia yrittäjiä, kuvassa Ravintola Rinteen omistajat Tytti ja Jukka Autere. 18 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

19 JÄMSÄN TYÖLLISYYSPALVELUT 4.2. TYÖKYVYN ARVIOINTI JÄMSÄ Työttömien työkyvyn arvioinnin keskeinen tehtävä on asiakkaan kuntoutumisen polun rakentaminen työelämään paluun mahdollistamiseksi. Osalle työkyvyn arvioinnin asiakkaista eläke on perusteltu ratkaisu. Työkyvyn arvioinnin palvelut työttömille ovat kuntien vastuulla ja niiden toteuttaminen on kunnille kannattavaa. Työllisyyden kuntakokeilun työkyvyn arvioinnin palveluihin on ohjautunut toukokuusta 2013 joulukuuhun 2014 mennessä 286 asiakasta, joista 58 on ollut jämsäläisiä. Vuonna 2014 uusia jämsäläisiä asiakkaita on tullut 28. Jämsän asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa TE-palveluista. Julkiset terveyspalvelut ovat olleet osana jämsäläisen asiakkaan palveluja 58 %:ssa asiakasprosesseja. Asiakasprosesseja on viety eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa käyttäen tarvittaessa Työllisyyden kuntakokeilun ostopalveluja asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi. Ostopalveluista jämsäläisille asiakkaille erikoislääkäripalveluja on ostettu 22 kpl ja laajoja työkyvyn arviointeja 5. Työttömien terveystarkastuksia on hyödynnetty osana asiakasprosesseja. Jokilaakson terveyden vastuulääkäritoiminta on palvellut hyvin työkyvyn arvioinnin asiakkaiden tarpeita. Yhteistyö on ollut tiivistä myös aikuispsykiatrian palvelujen osalta Jämsän MTK:n kanssa. Jämsän A-klinikan kanssa on myös viety asiakasprosesseja yhteistyössä eteenpäin. Jämsäläisten asiakkaiden palvelutarve on ollut enemmän eläkeselvittelyyn suuntaava kuin muiden kuntakokeiluasiakkaidemme. 38 %:lla jämsäläisistä asiakkaista suunta on eläkkeelle ja 14 %:lla työelämään. Myönteisen pysyvän eläkepäätöksen jämsäläisistä asiakkaistamme oli joulukuuhun 2014 mennessä saanut 8 henkilöä. Jämsäläisten asiakkaiden osalta on käytetty työkyvyn arvioinnin palveluja huomattavasti vähemmän konsultoivina kuin muiden työkyvyn arvioinnin asiakkaiden osalta. Kuntoutuspsykologin tutkimusjaksoa on jämsäläisten asiakkaiden osalta käytetty 34 %:ssa asiakasprosesseja. Kuntouttavaa työtoimintaa on hyödynnetty osana asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessia sekä työkykyä arvioivana työkaluna että työhön kuntouttavana työkaluna. Kuntouttava työtoiminta on ollut osana 22 %:ssa asiakasprosesseista. Jämsän osahankkeessa ajatuksia työkyvyn arvioinnin sijoittumisesta osaksi TYP-mallia (monialaista yhteispalvelua) on tuotu esille mm. syyskuussa järjestetyssä Keski-Suomen kunnille kohdennetussa työllisyysseminaarissa. Siellä esiteltiin mallia monialaisen yhteispalvelun perusprosessista, jossa työkyvyn arviointi on alaprosessina. Heikki Oksanen (Jämsän kaupungin tulosaluejohtaja), Matti Kangasaho (Työvalmennussäätiö Avitus), Harri Halttunen ( Työllisyyden kuntakokeilu), Aulis Hietanen, Ari Haggren, Merja Huhtala, Jarkko Keronen, Eeva Heininen ja Leena-Kaisa Härkönen (Jämsän työllisyyspalvelut/kuntakokeilu) 4.3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JÄMSÄ Vuoden 2014 aikana kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt huomattavasti, uusia sopimuksia tehtiin 50. Työhönvalmentajat ja sosiaaliohjaajat ovat tehneet tarvittaessa aktivointisuunnitelman ennen kuntouttavan työtoiminnan alkua, jonka TE- toimiston asiantuntijat ovat hyväksyneet myöhemmin. Asiakkaita on ohjautunut kuntouttavaan työtoimintaan kaupungin eri yksiköihin (mm. vanhustenpalvelut, hammashoitola, päivähoito), Työvalmennussäätiö Avitukseen, yhdistyksiin (mm. SPR, Arvo ry, A-kilta) ja seurakuntiin. Uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on etsitty ja mm. Jämsän kaupungin teknisen puolen esimiehille järjestettiin infotilaisuus työtoiminnasta. TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS

20 MUURAMEN OSAHANKE 5.1. TÖIHIN!-PALVELU MUURAME Muuramen Töihin!-palvelun vuosi 2014 oli tuloksekas ja vauhdikas huolimatta monista henkilöstömuutoksista kuluneen vuoden aikana. Muuramen Töihin!-palvelussa työskentelee yksi yrityskoordinaattori ja yksi työhönvalmentaja, jotka tekevät asiakastyötä. Muuramen Töihin!-palvelun asiakkaista työllistyi 33 henkilöä ja työkokeiluun pääsi 19 henkilöä. Lisäksi asiakkaat päivittivät osaamistaan erilaisten koulutusten muodossa. Työnhakija-asiakkaita oli vuoden kuluessa 76 henkilöä ja työnantaja-asiakkaita n. 70. Asiakastyö sujui hyvin ja yhteistyö siinä Muuramen työllisyystiimin muiden toimijoiden kanssa. Uusia asiakkaita tuli Töihin!-palveluun enimmäkseen Muuramen kunnan sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön kautta sekä myös suoraan oma-aloitteisesti. Pienessä kunnassa puskaradio -markkinointi toimii hyvin monet uudet asiakkaat olivat kuulleet palvelusta kavereiltaan ja sukulaisiltaan. Myös TE-toimiston kautta asiakkuuksia tuli kohtuullisen hyvin. Uusia asiakkaita alkoi tulla kiihtyvällä tahdilla syksyllä ja valmennuspalavereita ja haastatteluja oli paljon. Muuramen Töihin!-palvelu on ollut aktiivisesti mukana yhdessä nuorten yrittäjyystalo Innolan kanssa järjestämässä muuramelaisten järjestöjen ja yhdistysten tapaamisia, joissa tarkoituksena on ollut kehittää yhteistyötä ja jakaa osaamista. Valtakunnallisen Yrittäjän päivän -tapahtuman tukikohtana toimi Muuramen Töihin!-palvelun ja Innolan tilat. Yrittäjyydestä kiinnostuneita kävi päivän aikana n. 80 henkilöä. Yhteistyöstä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa kertoo se, että Muuramen Yrittäjät ry:n jokaviikkoisten yrittäjäkahvien ja Yrittäjät ry:n hallituksen kokouspaikaksi vakiintui Töihin!-palvelun tilat. Töihin!-palvelun yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön avautui tärkeitä kanavia, kun yrityskoordinaattori kutsuttiin mukaan Muuramen maine- ja elinkeinostrategian ohjausryhmään sekä asiantuntijajäseneksi Muuramen yrittäjät ry:n hallitukseen. Lisäksi Töihin!-palvelu oli mukana omalta osaltaan luomassa Muuramen työllissyysstrategiaa 2015 ja siitä eteenpäin. Syksyn aikana Töihin!-palvelun, Muuramen yrittäjät ry:n ja Muuramen kunnan välinen yhteistyö tiivistyi ja konkretisoitui projektiin, jossa yrityskoordinaattorin tehtäväksi tuli toteuttaa n yrittäjän haastattelukierros. Muuramen kunnan osalta haastattelun kysymykset liittyivät kunnan valmisteilla olevaan maine ja elinkeinostrategiaan. Muuramen yrittäjät ry:n kysymykset liittyivät yrittäjäjärjestön toiminnan paikalliseen kehittämiseen. Töihin!-palvelun osalta haastattelussa pyrittiin kartoittamaan yrittäjien työvoimatarpeita, yrittäjien palkkatukiin liittyvää tuntemusta ja mahdollisuutta Töihin!-palvelun kautta tarjota sellaisia osaajia, joita yrityksen toiminnassa tarvitaan. Yrityskoordinaattori esitteli väliraportin kierroksen tuloksista joulukuussa Muuramen yrittäjät ry:n hallitukselle ja Muuramen maine- ja elinkeinostrategian ohjausryhmälle. Kaikkiaan Töihin!-palvelun toiminta ja kehitystyö Muuramessa auttoi merkittävästi hahmottamaan sitä työ- ja elinkeinotoiminnan palvelukokonaisuutta, joka tulee Muurameen syntymään vuodesta 2016 eteenpäin. Muuramen työhönvalmentaja Veera Kirjavainen Muuramen Töihin!-palvelussa vietettiin Yrittäjän päivää mm. uusien yritysideoiden parissa. Yrittäjyysasioihin kävi tutustumaan mm. Muuramen lukiolaisia ja muita yhteistyökumppaneita. 20 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN VUOSIKERTOMUS 2014

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

29.02.2015 Työllisyyden kuntakokeilun viimeinen toimintavuosi käynnistyi

29.02.2015 Työllisyyden kuntakokeilun viimeinen toimintavuosi käynnistyi Työllisyyden kuntakokeilu TIEDOTE SIDOSRYHMILLE 29.02.2015 Työllisyyden kuntakokeilun viimeinen toimintavuosi käynnistyi Kunnissa kiinnostus työllisyydestä, työttömyydestä ja työllisyydenhoidon keinoista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Verkosto- ja vaikuttamistyö

Verkosto- ja vaikuttamistyö Verkosto- ja vaikuttamistyö Työllisyyden kuntakokeilu Toimintasuunnitelman puolivuotisraportti 1-6/2014 Valtakunnallinen vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

1. Lähtökohdat vuodelle 2014

1. Lähtökohdat vuodelle 2014 Hankesuunnitelma 2014 1. Lähtökohdat vuodelle 2014 Työllisyyden kuntakokeilu on yksi Kataisen hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaohjelman (2011, 47) tavoitteista. Kokeilussa viimeistään 12 kuukauden

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kemiläinen työllistämismalli

Kemiläinen työllistämismalli JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Tästä on kyse 1 Varsinais-Suomen Kummiyritysrengas Jokaisessa maakunnan kunnassa on selkeä ja tunnettu toimintatapa, jota kautta varmistetaan nuoren, alle 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut. Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut. Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Palvelusetelillä ostettavat tuetun työllistämisen sosiaalipalvelut Taustaa: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) mahdollistaa kunnille yhden vaihtoehtoisen tavan organisoida ja

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

1. toimintavuosi. 01-04.2013 Yhteistyö TE-toimiston ja muiden organisaatioiden kanssa

1. toimintavuosi. 01-04.2013 Yhteistyö TE-toimiston ja muiden organisaatioiden kanssa TYÖLLISYYDENHOIDON KUNTAKOKEILU Liite 6 1. Toimintavuosi 01-11.2013 Työllistäminen Kajaanin työhönvalmentajalle on ohjautunut asiakkaita TE-toimiston, Typ:n, sekä sosiaalitoimiston kautta. Kaikki asiakkaat

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori

Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori Kuntakokeilun keskiössä ihminen 24.4.2013 Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuori Seminaariyleisö otti kantaa erilaisiin työllistämistä koskeviin väitteisiin Ajatusten seinällä. Myös live-kommentointi

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys 1 ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011 Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI Laura Itkonen Projektipäällikkö TAUSTAA Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kuopio-pilotti

Lisätiedot