Sipoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Sipoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma

2 1. SIPOON KUNNAN ESIOPETUKSEN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Arvot Toiminta-ajatus Tavoitteet ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Toimintakulttuuri Työtavat Leikki ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS Opetuksen järjestäminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO YHTEISTYÖ Yhteistyö perusopetuksenkanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö esiopetusryhmien opettajien kesken Yhteistyö muiden tahojen kanssa LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI ESIOPETUKSEEN OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI

3 -RKGDQWR Vuoden 2001 elokuun alusta alkaen kunnat on velvoitettu järjestämään esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille sekä lapsille, jotka aloittavat perusopetuksen yhtä vuotta säädettyä myöhemmin. Esiopetukseen osallistumisesta päättää perusopetuslain 26 :n 1 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta oppilaan huoltaja. Sipoossa esiopetus kuuluu hallinnollisesti sivistystoimen alaisuuteen, mutta käytännön toteutus tapahtuu ainakin toistaiseksi päiväkodeissa sosiaali- ja terveystoimen alaisen henkilöstön vastatessa opetuksesta. Esiopetuksessa noudatettiin aluksi suomenkielisen koulutusjaoston hyväksymää suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetushallitus vahvisti uudet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka perusopetuslain 14 :n mukaisesti oli valmisteltu yhdessä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kanssa. Näiden perusteiden mukaisesti laadittu esiopetuksen opetussuunnitelma voitiin ottaa käyttöön alkaen ja se tuli ottaa käyttöön viimeistään lukien. Sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen edustajista muodostettu työryhmä laati Sipoon suomenkielistä esiopetusta varten Opetushallituksen antamien perusteiden mukaisen uuden opetussuunnitelman, jonka suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön alkaen. Opetushallitus antoi määräyksen (42/011/2003), jolla kumotaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (64/001/2000) pykälät 8, 11, 19 ja 20. Kyseiset pykälät korvataan määräyksen liitteenä olevilla pykälillä: 8 Yhteistyö kodin kanssa, 11 Esiopetuksen oppilashuolto, 19 Opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt ja 20 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 :n mukaisesti ja ne ovat voimassa lähtien toistaiseksi. Näiden perusteiden muutosten mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön Uudistetuissa perusteissa todetaan, että Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö sekä Esiopetuksen oppilashuollon järjestäminen tulee opetussuunnitelmassa määritellä yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveyshuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Samanlainen vaatimus koskee myös Esiopetuksen opetussuunnitelman laatimista. Pykälä 20, Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat, on muutettu vain siltä osin, että luetteloon on lisätty selkeä maininta esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämisestä. Voimassa oleva Sipoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma päätettiin uudistaa siten, että koulutusjohtaja Aarne Alatalo pyysi keväällä 2004 rehtori Jorma Joki- Korpelaa muodostamaan sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen edustajista työryhmän, joka tekee opetussuunnitelmaan vaadittavat muutokset. Työryhmä nimettiin, mutta se ehti aloittamaan työnsä vasta syksyllä Opetussuunnitelman uudistaminen osoittautui huomattavasti arvioitua laajemmaksi tehtäväksi. Sen vuoksi uusi esiopetuksen opetussuunnitelma saadaan valmiiksi lausuntoja varten vasta vuoden 2004 lopulla ja hyväksyttyä helmikuussa

4 Työryhmän aloitteesta järjestettiin lokakuussa 2004 neuvottelu, jossa työryhmän puheenjohtajan sekä kahden jäsenen lisäksi oli läsnä useita sosiaali- ja terveyshuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavia viranomaisia sekä koulutoimen oppilashuollon tehtäviä hoitavia viranomaisia. Neuvottelussa sovittiin esiopetuksen opetussuunnitelman laatimisen periaatteista sekä siitä, millä tavalla opetussuunnitelmassa ja sitä täydentävissä liiteasiakirjoissa tullaan määrittelemään kodin ja esiopetuksen yhteistyö sekä oppilashuollon järjestäminen. Oppilashuolto sekä siihen liittyvät sivistystoimen alaisen henkilöstön tehtävät kuvataan opetussuunnitelman liitteessä Oppilashuolto Sipoon esi- ja perusopetuksessa. Sosiaali- ja terveyshuolto laatii esiopetuksen oppilashuoltoon osallistuvan henkilöstönsä osalta tarkennetut tehtäväkuvaukset. Kodin ja esiopetuksen yhteistyö määritellään yleisesti tässä opetussuunnitelmassa ja sitä tarkennetaan jokaisen esiopetusta järjestävän päiväkodin vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Sipoossa 15 päivänä joulukuuta 2004 Esiopetussuunnitelmatyöryhmä: Puheenjohtajana rehtori Jorma Joki-Korpela, sihteerinä lastentarhanopettaja Katri Vastamäki ja jäseninä lastentarhanopettajat Jaana Lundén, Eija Nyberg ja Mariel Sauhke- Ketonen, esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja Kaija Laitala, erityisopettaja Tuula Hytönen ja luokanopettaja Airi Leskinen. Kuvitus: Anna Hellgren 4

5 1. SIPOON KUNNAN ESIOPETUKSEN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. 1.1 Arvot Lapsen inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisin arvo on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat - syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus - lapsen etu - lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen - lapsen mielipiteen huomioon ottaminen Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen keskeisin arvo on - lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Tämä perusarvo on pohjana seuraaville arvoille - turvallisuus - kiireettömyys - toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen sekä niistä välittäminen - suvaitsevaisuus 1.2 Toiminta-ajatus Esiopetuksessa tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä pyritään siihen, että lapsi on aktiivinen toimija. Tulee kuitenkin muistaa, ettei lapsen elämä ole vain valmistautumista johonkin tulevaan vaan arvokasta juuri tässä ja nyt. Esiopetuksessa opetellaan iloitsemaan tästä päivästä ja toinen toisistaan sekä nauttimaan omista taidoista ja uuden oppimisesta. Esiopetuksen toteuttamisessa voidaan painottaa erilaisia pedagogisia ratkaisuja yksikkökohtaisesti. Sipoossa omaleimaista on luonnonläheisyys, joka arkipäivän elämässä antaa vankan perustan luonnon kokemiseen. Kuntamme kaksikielisyyttä tuetaan järjestämällä kielikylpyesiopetusta. 5

6 1.3 Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on Perusopetuslain mukaan osana varhaiskasvatusta parantaa lapsen oppimisedellytyksiä. Keskeistä on lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen. Lapselle tarjotaan myönteisiä oppimiskokemuksia kannustavassa ilmapiirissä. Häntä tuetaan niin, että hän oppii kestämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Lapselle osoitetaan, että hän on ainutlaatuinen ja tärkeä. Tavoitteena on, että lapsi oppii ottamaan huomioon toiset ihmiset ja sisäistää hyviä tapoja. Häntä opetetaan ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Pyritään siihen, että hänestä kasvaa rehellinen ja vastuuntuntoinen ihminen, joka osaa erottaa oikean ja väärän. Lapsi harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin yhdessä vertaisryhmän kanssa. Lapsi opettelee selviytymään arkipäivän tilanteista itsenäisesti. Hän harjoittelee ottamaan vastuuta itsestään, tehtävistään ja tavaroistaan. Tavoitteena on, että lapsesta kasvaa ympäristöään kunnioittava ja siitä nauttiva lapsi. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan sen monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Sipoon kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkotien ja vuoropäiväkodin kokopäiväryhmissä. Esiopetusryhmät muodostetaan koulujen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti. Kielikylpyesiopetuksen oppilaaksiottoalue on koko kunta. Erityisesti 3-6 -vuotiaiden päiväkotiryhmissä toteutettavassa esiopetuksessa on huomioitava riittävät toimitilat ja avustavan henkilökunnan määrä. Esiopetusryhmän on oltava myös toiminnan ja sosiaalisten suhteiden kannalta mielekäs. Päiväkotien kokopäiväryhmissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Ryhmässä voi lisäksi toimia ryhmäavustaja tai henkilökohtainen avustaja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia varten. Esiopetuksen tulee tarjota lapselle terveellinen, kiireetön, turvallinen ja sopivan haasteellinen oppimisympäristö. Tavoitteena on, että lapsessa kehittyy ja säilyy halu oppia. Hän harjoittelee oppimisen taitoja ja hallintaa. Hän huolehtii ympäristöstään ja kykenee hallitsemaan muutoksia. Lapsen yksilöllisyyttä tuetaan ja hänen annetaan kehittyä omaan tahtiinsa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus harjoitella arkipäivän tilanteissa selviytymistä vertaisryhmänsä ja aikuisen tuella. Esiopetuksessa keskeistä ja tärkeää on leikin avulla oppiminen. Tilojen tulee tarjota lapselle mahdollisuus toteuttaa leikkiään ja tyydyttää liikunnan tarvettaan. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kokeilemiseen, tutkimiseen ja tekemiseen sekä elämyksiin elämän eri alueilla. Olennaista on aikuisen ja lapsen keskinäinen kunnioitus sekä avoin, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri. Esiopetuksen oppimisympäristö ja sen antamat mahdollisuudet sekä opetuksen toteuttaminen kuvataan tarkemmin yksikkökohtaisissa työsuunnitelmissa. 6

7 3. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Esiopetus on osa elinikäistä oppimista. Oppiminen on yksilöllinen tapahtuma ja perustuu aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Lapsen omalla aktiivisuudella on oppimisen kannalta ratkaiseva merkitys. Opettajalla on tukijan ja ohjaajan rooli. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä. Tärkeää on lapsen vuorovaikutus vertaisryhmän sekä aikuisten välillä. Kuusivuotias oppii kaikkia aistejaan käyttäen. Hänelle on ominaista elämyksellisyys, konkreettisuus, toiminnallisuus sekä asioiden havainnollistaminen. 3.2 Toimintakulttuuri Päiväkodin toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi esiopetukseen ja sitä kautta kasvatukseen ja oppimiseen. Tavoitteena on, että kaikki käytänteet rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki päiväkodin viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin päivähoidon ja esiopetuksen laatu perustuu. Siihen kuuluvat myös juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Päiväkodin kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin päiväkodin sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua päiväkodin toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 3.3 Työtavat Esiopetusta leimaa kokonaisvaltaisuus ja eheyttäminen. Itse oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Oppisisältöjen ja monipuolisten työtapojen kautta lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana sekä kehittää näitä taitoja edelleen. Yksikkökohtaisesti käytettäviä työtapoja kuvataan tarkemmin työsuunnitelmissa. 7

8 3.3.1 Leikki Vapaa ja ohjattu leikki ovat olennaisia ja luontevia esiopetuksen toimintamuotoja. Lapsi ilmaisee luontaista aktiivisuuttaan leikissä. Leikkiessään hän harjoittelee yhteistoimintaa, kokee onnistumisia, tutustuu ympäristöönsä, sekä solmii ystävyyssuhteita. Leikissä lapsi ilmentää taitojaan ja kokemuksiaan. Hän kokeilee, keksii ja oivaltaa leikkimällä. Leikeissä lapsi voi purkaa kokemiaan tunteita, jolloin leikillä on myös terapeuttinen merkitys. Aikuisen tulee havainnoida leikkiä saadakseen tietoa lapsesta. Aikuisen on luotava edellytykset leikille. On oltava aikaa, erilaisia materiaaleja, monipuolisia leikkivälineitä ja leikkirauha. Aikuinen tarkkailee ja tarpeen vaatiessa ohjaa leikkiä lapsen ehdoilla. Esimerkkejä leikkimuodoista: liikuntaleikit laulu- ja loruleikit pihaleikit roolileikit draama rakenteluleikit 4. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET Lapselle tarjotaan perustietoja ja -taitoja hänen edellytystensä ja herkkyyskausiensa mukaisesti. Esiopetuksessa paneudutaan kielellisen tietoisuuden kehittämiseen, hienoja karkeamotoristen taitojen sekä silmä-käsikoordinaation harjoittamiseen. Yhteistyössä perusopetuksen kanssa pyritään oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisia käytänteitä, kuten kynäote sekä kirjain- ja numeromallit. Valtakunnallisissa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2000 ja tässä esiopetussuunnitelmassa eri sisältöalueita on käsitelty oppiainejakoisesti. Esiopetuksessa ei kuitenkaan noudateta oppiainejakoa, vaan sisältöalueet integroidaan kokonaisuuksiksi. 8

9 4.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Rikas ja monipuolinen kieli auttaa lasta jäsentämään ja rakentamaan maailmankuvaansa. Esiopetuksessa tuetaan kielen avulla lapsen ajattelun, itsetunnon, tunteiden, sosiaalisuuden sekä kommunikointitaitojen että oppimisprosessin kehittymistä. Äidinkieli on opiskelun perusta ja väline. Erityisesti arkisissa, jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa tuetaan lapsen kielellistä kehittymistä. Kokonaisopetuksen periaatteen noudattaminen ja eheytetyt kokonaisuudet luovat pohjan kielen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen leikinomaisin menetelmin. Tavoitteet vahvistaa lapsen kielellistä tietoisuutta, kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittymistä sekä laajentaa sana- ja käsitevarastoa rohkaista lasta puhumaan ja esittämään asiansa erilaisissa tilanteissa tarjota lapselle kuultavaksi sekä laadukasta puhuttua kieltä että kirjallisuutta ja rohkaista lasta tuottamaan itse monipuolista äidinkieltä, sepittämään satuja, loruja, runoja, näytelmiä tarjota lapselle kirjallisuuden, teatterin ja joukkoviestimien kautta elämyksiä ja auttaa lasta laajentamaan kokemuksiaan ja mielikuvitustaan 9

10 4.2 Matematiikka Tavoitteena on luoda kestävä perusta matematiikan jatkuvalle oppimiselle. Esiopetuksessa rakennetaan pohjaa matemaattisten peruskäsitteiden oppimiseen. Matemaattisia ilmiöitä etsitään arkipäivän tilanteista sekä tutusta, lasta lähellä olevasta ympäristöstä. Havainnollinen ja toiminnallinen opetus kehittää myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan. Toiminnallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja tiedon rakentajana. Käytettävissä tulee olla runsaasti materiaalia, leikkejä ja pelejä. Näin voidaan tarjota monipuolisia kokemuksia ongelmanratkaisuun, päättelyyn, havaintojen tekemiseen ja niistä kertomiseen. Aikuinen ohjaa tätä prosessia ottaen huomioon jokaisen lapsen yksilöllisen matemaattisen ajattelun kehittymisen. Sisältöjä: vertailu luokittelu lukumäärä numerot, symbolit (valtakunnalliset ohjeet) lukukäsite järjestäminen: järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen geometriset muodot laskutarinat kymmenjärjestelmä (hahmottaminen) aika raha 10

11 4.3 Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta, jotka ovat yhteisiä koko ryhmälle ja liittyvät esiopetuksen eri tilanteisiin. Keskustelu ja pohdinta lähtevät liikkeelle lapsen omasta toiminnasta. Etiikassa pohditaan arkipäivän asennetta itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Etiikassa ja kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa tuetaan lapsen ajattelun kehittymistä. Lapsen kehittynyt ajattelu tulee esille mm. oman kulttuurin ja luonnon arvostamisena ja eettisesti vastuullisen elämäntavan omaksumisena. Uskontokasvatuksessa kunnioitetaan vanhempien vakaumusta. Heidän vakaumuksestaan riippuen järjestetään tarvittaessa uskontokasvatuksen vaihtoehtona elämänkatsomustietokasvatusta. Siinä paneudutaan vakaumuksellisiin kysymyksiin kuten ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen. Tavoitteet kehittää itsetuntoa kehittää eettistä ja katsomuksellista ajattelua oppia suvaitsemaan sekä kunnioittamaan toista ihmistä ja eri kulttuureja oppia arvostamaan omaa ja muiden työtä kehittää vastuuta itsestä, toisista ja ympäristöstä pyrkiä muodostamaan positiivinen tulevaisuuden kuva, johon sisältyy oikeudenmukaisuus, reiluus ja rohkeus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja pohtia niitä antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin tutustua uskonnollisiin juhliin ja siihen miksi niitä vietetään tutustua lasten kysymysten pohjalta muihin uskonnollisiin vakaumuksiin ja oppia arvostamaan niitä 11

12 4.4 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristökasvatuksen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä. Näin hänelle muodostuu suhde luontoon ja hän huomaa luonnon merkityksen ja kauneuden. Lapsen kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyy samalla kun hän liikkuu luonnossa kunnioittaen ja suojellen sitä. Lasta ohjataan huomaamaan, että hänen valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä. Hänen havaintonsa otetaan huomioon ja niistä keskustellaan. Myönteinen ympäristösuhde kehittyy, kun lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Sipoon kaunis luonto metsineen, merenlahtineen ja peltoineen tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet. Tavoitteet oppia ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja oppia huolehtimaan lähiympäristöstään, toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen käyttää kaikkia aisteja ympäristön monipuolisessa havainnoinnissa olla aktiivinen ja utelias toimija, joka tutustuu tutkimalla ja kokeilemalla ympäristön ilmiöihin ja asioihin niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä oppia käyttämään ongelmakeskeisiä työtapoja kehittää ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja oppia ymmärtämään luontoon ja ympäristöön liittyvien asioiden välisiä yhteyksiä 12

13 4.5 Terveys Terveyskasvatuksen tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Terveyskasvatuksen keskeisiä asioita ovat henkilökohtainen hygienia terveelliset ruokailutottumukset hyvät ruokailutavat turvallinen liikkuminen lähiympäristössä myönteisten ihmissuhteiden vaaliminen väkivallan välttäminen työn, levon ja virkistyksen välinen tasapaino 13

14 4.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen liikunta kuuluu lapsen jokapäiväiseen toimintaan. Keskeinen tavoite on virittää myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ja näin innostaa lasta toimimaan aktiivisesti ohjatun ja omaehtoisen liikunnan parissa. Lapselle tarjotaan oppimiselämyksiä elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymiseksi. Liikunnan avulla lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti. Erilaiset kädentyöt ja arkipäivän toiminnot kehittävät lapsen hienomotoriikkaa. Tarkkuutta vaativat tehtävät kehittävät käden ja silmän yhteistyötä. Tavoitteet ymmärtää liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnille ja terveydelle oppia liikunnan peruskäsitteitä harjoittaa monipuolisesti liikehallintatekijöitä (tasapaino, rytmi, reaktiokyky, suunta, tila, voima, aika) kokeilla monipuolisia liikuntamuotoja oppia yhdessä toimimisen sääntöjä kehittää lapsen ajattelua sekä karkea- että hienomotoristen toimintojen avulla harjoittaa ja vahvistaa esiopetuksen arjessa monipuolisen toiminnan avulla hienomotorisia taitoja (mm. pukeminen, riisuminen, syöminen, piirtäminen, maalaaminen, ompelu, rakentelu ja esikoulutehtävien tekeminen) 14

15 4.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Keskeistä on leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla auttaa lasta etsimään tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien moninaisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä. Tavoitteet kehittää aisti- ja havaintoherkkyyttä sekä avaruudellista hahmottamiskykyä ilmaista itseään piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen kehittää kiinnostusta musiikkiin innostavassa oppimisympäristössä ilmaista itseään monipuolisesti laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja liikkumalla kehittää motorisia taitoja sekä silmän ja käden koordinaatiota kehittää oman toiminnan ja tuotoksen arviointia tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin: äänenpainoin ja -sävyin, ilmein, elein ja liikkein 15

16 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat sellaiset lapset, joiden kehityksen, kasvun tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Muita syitä voivat olla sosiaalisen tai emotionaalisen tuen tarpeet. Lisäksi lapsi, jolla on todettu oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä kehityksessään, on oikeutettu erityiseen tukeen. Edellisten lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, joiden koulunkäynnin aloittamista on siirretty vuotta myöhemmäksi tai joiden oppivelvollisuus on sairauden tai vammaisuuden vuoksi pidennetty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille annetaan maksutonta esiopetusta 5-vuotiaina, oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä lukuvuonna, jolloin siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksen aikana voidaan lapsi ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Päätöksen tästä tekee Sipoossa koulutusjohtaja. Erityisen tuen tarpeen riittävän varhainen havaitseminen edellyttää terveydenhuollon, päivähoidon ja sosiaalihuollon työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä. Vastuu yhteistyöjärjestelyjen toteutuksesta on yksittäisen lapsen osalta ryhmän vastaavalla opettajalla sekä esi- ja alkuopetuksen erityisopettajalla tai päivähoidon kiertävällä erityislastentarhanopettajalla (kelto). 5.1 Opetuksen järjestäminen Erityisesiopetusta annetaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien integroituna päiväkotien esiopetusta antavissa ryhmissä, jolloin niihin on mahdollista saada joko henkilökohtainen tai ryhmäavustaja. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityisopetuksen piiriin otetun/siirretyn lapsen esiopetuksen toteutumisesta vastaavat Sipoossa ensisijaisesti opetusryhmän lastentarhanopettajat. Heidän tukenaan toimii koulun esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja tai kiertävä erityislastentarhanopettaja. Esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja kiertää päiväkotien esiopetusryhmissä antamassa erityisopetusta erityisopetuksen piiriin otetuille tai siirretyille lapsille. Hän myös konsultoi henkilökuntaa koulun ja päivähoidon yhteisenä työntekijänä. Erityisesiopetus toteutetaan yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksena. Tavoitteena on kuntoutuksen päivittäinen jatkuvuus ja toteutuminen arkipäivän tilanteissa yhdessä muun lapsiryhmän toiminnan kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoutusta toteuttavat päivittäin lasta hoitava ja opettava henkilökunta. Esiopetusikäisten lasten puheen ja kielen kuntoutuksesta sekä arvioinnista vastaa terveydenhuollon puheterapeutti ja esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja. Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Mikäli lapsen kehityksessä havaitaan riskitekijöitä ja hänellä on psykologin, lääkärin tai muun alan asiantuntijan lausunto laaditaan 16

17 hänelle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen ohjaus- ja toimintasuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan moniammatillisesti yhdessä vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmiin kirjataan lapsen vahvuudet, kuntoutettavat alueet, yksilölliset tavoitteet ja menetelmät, tarvittavat tukitoimet, arvioinnin ja seurannan toteutuminen sekä oppimisympäristöön liittyvät yksilölliset muutostarpeet. Työskentelyn perustana ovat kuntouttajien ja vanhempien kanssa yhdessä sovitut lapsen henkilökohtaiset tavoitteet, jotka tukevat lapsen fyysistä, kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä. Tärkeää on tukea lapsen positiivisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehtia tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lisäksi toiminnan tulee edistää lapsen kielellistä kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen sekä ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksia. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siirtymävaiheessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien sekä muiden hänen kanssaan toimivien tahojen kesken. Tällöin on varmistettava, että informaatio lapsesta kulkee erityisesti päiväkodin opettajien, koulun opettajien ja vanhempien välillä. Kiertävä esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja välittää tietoa koululle erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Keväällä ennen koulun alkua järjestetään tiedonsiirtoneuvottelu päiväkodissa tai tulevassa koulussa. Siinä ovat mukana vanhempien lisäksi lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa mukana olevat henkilöt. Neuvottelun järjestämisestä vastaa esiopetusryhmän opettaja. 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien, mm. maahanmuuttaja- ja romanilasten, esiopetus järjestetään päiväkotien esiopetusryhmissä yhdessä muiden lasten kanssa. Monikulttuurisuus pyritään ottamaan huomioon opetuksessa. Maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan kaksi tuntia viikossa. Opetusryhmään tulee kuulua vähintään kolme oppilasta. 17

18 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Sitä toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Koska esiopetus tapahtuu Sipoossa sosiaali- ja terveystoimen alaisissa päiväkodeissa, vastuu tukitoimien järjestämisestä on pääosin sosiaali- ja terveystoimella. Esiopetushenkilöstön tukena toimii koulutoimen alainen esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja. Lasten neuvolat seuraavat esiopetuksessa olevien lasten kehitystä. Tarvittaessa lapsi ohjataan tarkempaa arviota varten mm. puheterapeutille, terveyskeskuspsykologille tai perheneuvolaan. Sairaalatutkimuksiin kirjoittaa lähetteen neuvolalääkäri tai terveyskeskuspsykologi. Myös sosiaalityöntekijät toimivat esiopetuksen henkilöstön tukena. Erityistä tukea tarvitsevien lasten erityisopetuksen järjestämisestä on tässä opetussuunnitelmassa tarkempi kuvaus. Moniammatillinen työryhmä selvittää ne kehityksen osa-alueet, joissa lapsi tarvitsee erityistä tukea esiopetuksen aikana ja todennäköisesti koulussakin. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua järjestetään tarvittaessa esiopetushenkilöstön, sosiaalitoimen asiantuntijoiden ja koulun oppilashuoltohenkilöstön yhteisiä neuvotteluita, joissa arvioidaan millaista erityistä tukea lapsi tulee koulussa tarvitsemaan. Esiopetuksessa olevalla lapsella ja hänen perheellään voi olla samanaikaisesti monenlaisia tukipalveluita. Jotta toiminta olisi tehokasta ja palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla sekä lapsen ja perheen että myös esiopetushenkilöstön tarpeita, tulee tukipalveluihin osallistuvien tahojen yhteistyön olla riittävää. Yhteistyön kehittäminen onkin suuri haaste. Esiopetuksessa olevalle lapselle tulee taata turvallinen, monipuolinen ja saasteeton oppimisympäristö, jossa lapsi ei saa joutua kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Henkilöstön tulee noudattaa turvallisuudesta annettuja ohjeita. Pelastussuunnitelman, joka on laadittu palo- ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan, ensiapukansion ja Viimeiset kiusaukset projektin aineisto tulee olla kaikkien saatavilla. Esiopetuksessa noudatetaan Oppilashuolto Sipoon esi- ja perusopetuksessa kirjasen ohjeistoa, jota voidaan tarvittaessa päiväkodeissa täydentää. Lapsille opetetaan hyviä käytöstapoja ja toisten huomioon ottamista jokapäiväisessä toiminnassa. Lapsille opetetaan itsestä ja myös toisista huolehtimista, terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä ruokailutapoja. Esiopetuksessa oleville lapsille kunta järjestää kuljetuksen, jos matka lähimpään esiopetuspisteeseen on viisi kilometriä tai sen yli. Kuljetuksista on olemassa erilliset ohjeet, jotka jaetaan koteihin. Henkilökunta vastaa päivittäin lapsen turvallisuudesta siihen asti kunnes vastuu luovutetaan kunnan järjestämän kuljetuksen suorittajalle. 18

19 8. YHTEISTYÖ 8.1 Yhteistyö perusopetuksenkanssa Esi- ja perusopetuksen välisellä yhteistyöllä autetaan lapsen joustavaa siirtymistä kouluun. Yhteistyö on Sipoossa aluesidonnaista ja siitä on tarkempi kuvaus yksikkökohtaisissa työsuunnitelmissa. Kouluissa valittu yhdysopettaja/yhdysopettajat tekevät alueen esiopetuksesta vastaavien kanssa yhteistyösuunnitelman kullekin lukuvuodelle. Esikoululaiset vierailevat koulussa vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana oman opettajansa kanssa. Muita yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi koulun tilojen käyttö esiopetuksessa, kummiluokkatoiminta sekä yhteiset tapahtumat. Tiedonsiirrosta esiopetuksesta kouluun vastaa esiopettaja. Keväisin hän keskustelee lapsen tulevan koulun edustajan kanssa jokaisesta koulutulokkaasta. Samalla luovutetaan vanhempien suostumuksella lapsen esiopetuksen suunnitelma. (liite 1) 8.2 Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Varhaiskasvatuksen tulee liittyä kiinteästi esiopetukseen. Yhteistyö on tärkeää, jotta lapsen oppimisesta ja kehityksestä muodostuisi toimiva kokonaisuus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laaja-alaiset sisällölliset orientaatiot jatkuvat johdonmukaisesti esiopetussuunnitelman perusteiden keskeisiin sisältöalueisiin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen väliseen jatkuvuuteen ja yksilötasolla tapahtuvaan lapsen kehityksen seurantaan pyritään henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla. Suunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle yhteistyössä lapsen huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Vanhempien suostumuksella suunnitelma siirtyy lapsen mukana esiopetukseen tai uuteen päivähoitopaikkaan. Jotta siirtymä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tapahtuisi mahdollisimman joustavasti, voidaan esimerkiksi järjestää tutustumiskäyntejä ja neuvotteluita vanhempien ja henkilökunnan välillä. 19

20 8.3 Yhteistyö kotien kanssa Lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vanhemmat tuntevat parhaiten oman lapsensa ja heillä on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Lapsen viihtymisen, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien välille. Esiopetuksessa luodaan pohja myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Kodin ja esiopetuksen yhteistyötä toteutetaan päivittäisillä keskusteluilla. Esiopetusvuoden alussa päivitetään lapseen liittyvät tiedot mm. allergiat, sairaudet ja huoltajien yhteystiedot (liite 2). Syksyllä ja keväällä käydään esiopetushenkilöstön ja huoltajien väliset kasvatuskeskustelut. Syksyn keskustelussa laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan keväällä. Esiopetusvuoden aikana pidetään vähintään kaksi vanhempainiltaa. Lisäksi esiopetusryhmät järjestävät perheille erilaisia tapahtumia. 8.4 Yhteistyö esiopetusryhmien opettajien kesken Kunnan suomenkielisten esiopetusryhmien opettajat kokoontuvat kerran syksyllä ja kerran keväällä. He arvioivat toteutunutta esiopetusta ja yhteistyömuotoja sekä suunnittelevat tulevaa (esim. teemapäivät, koulutus, edunvalvonta, projektit jne). Tavoitteena on aikaansaada vastaavaa yhteistyötä myös kieliryhmien kesken. 8.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Lapselle tulee järjestää mahdollisuus tutustua lähiympäristöön ja hänen kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin. Yhteistyön tulee tukea esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteita. Yhteistyötahoja on lueteltu liitteessä 3. 20

21 9. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan syksyllä huoltajien kanssa. Siihen kirjataan lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Toimintakauden aikana tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja toteutumista arvioidaan keväällä huoltajien kanssa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma toimii myös tiedonsiirron välineenä lapsen tulevaan kouluun. 10. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja lapsen esiopetuksen suunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat. Esiopetuksessa arvioidaan lapsen koko oppimisprosessin kehittymistä. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja luonteva osa jokapäiväistä esikouluelämää. Arvioinnin painopisteen tulee olla lapsen vahvuuksissa, jolloin tuetaan lapsen minäkuvaa ja vaikutetaan myönteisesti hänen oppimiseensa. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kasvamisesta ja kehittymisestä. Lapsen itsearviointia tuetaan ja häntä autetaan havainnoimaan itseään oppijana ja ryhmän jäsenenä. Tämä tapahtuu keskusteluissa yhdessä lapsen kanssa sekä toisaalta jokapäiväisissä ryhmätilanteissa. Arvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia lomakkeita. 11. ESIOPETUKSEEN OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus. Sitä voidaan täydentää kuvaamalla järjestettyä esiopetusta. Todistuksen ulkoasun ja sisällön saa päättää esiopetusta antava yksikkö. (liite 4) 21

22 12. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti opetusta toteutettaessa sekä keväisin TAK-arviointijärjestelmällä. Esiopetuksen toiminnan arviointiin osallistuvat esiopetushenkilöstö, vanhemmat, lapset sekä esiopetuksen järjestäjänä Sipoon sosiaali- ja terveystoimi sekä hallinnosta vastaava suomenkielinen koulutusjaosto. Esiopetusryhmässä työskentelevät arvioivat omia työskentelymenetelmiään, työnsä kehittämistarpeita, oppimisympäristön järjestelyjä ja työskentelyilmapiiriä. Esimies käy kehityskeskustelut henkilöstön kanssa vuosittain. Oman työn arviointiin kuuluu myös työn kehittäminen ja mahdollisuus jatkuvaan täydennyskoulutukseen. 22

23 Sipoon kunta ESIOPETUS liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA päiväkoti/ryhmä lapsen nimi lapsen oma kuva pvm 23

24 /DDGLQWDDMDQNRKWD SYPV\NV\ SYPNHYlW 6RVLDDOLVHWWDLGRWMDWXQQHLOPDLVX yleensä aina vaihtelevasti ei vielä Aikaisemmat tukitoimenpiteet Tavoitteet ja menetelmät Arvioiti luottaa itseensä ja uskaltaa yrittää suhtautuu ryhmänsä aikuisiin luottavaisesti osallistuu mielellään esikouluryhmän toimintaan keskittyy tehtäviinsä suorittaa tehtävät loppuun noudattaa sääntöjä peleissä ja leikeissä löytää ryhmässä itselleen kavereita sietää pettymystä ja odottelua ilmaisee tunteitaan sanallisesti ottaa huomioon toisten lasten tunteita 2PDWRLPLVXXV huolehtii omista tavaroistaan ja vaatteista pukee ja riisuu itse (vetoketjut, kengännauhat, napit) yleensä aina vaihtelevasti ei vielä Aikaisemmat tukitoimenpiteet Tavoitteet ja menetelmät Arvioiti selviää itsenäisesti ruokailusta käy vessassa ilman aikuisen apua osaa toimittaa pienen asian ominpäin (vrt. koulumatka) selviytyy lyhyen ajan yksin kotona 24

25 osaa liikkua yksin kodin lähiympäristössä /DDGLQWDDMDQNRKWD SYPV\NV\ SYPNHYlW.LHOHOOLVHWMDPDWHPDDWWLVHWYDOPLXGHW yleensä aina vaihtelevasti ei vielä Aikaisemmat tukitoimenpiteet Tavoitteet ja menetelmät Arvioiti ymmärtää ohjeita ryhmätilanteissa ja toimii niiden mukaan osaa kertoa ja kuvailla asioita ja tapahtumia osaa riimitellä (keksii loppusoinnullisia sanoja riimeihin) muistaa kuulemansa (laulujen sanat/kertomukset) kirjoittaa nimensä kiinnostunut kirjaimista/sanoista tunnistaa ja osaa käyttää lukuja 1-10 (noppapelit) selviytyy pienistä yhteen- ja vähennyslaskutehtävistä hallitsee käsitteitä yhtäsuuri, enemmän, vähemmän hallitsee järjestyslukuja ensimmäinen, viimeinen, keskimmäinen /LLNXQQDOOLVHWWDLGRWVLOPlQMDNlGHQ\KWHLV W\ yleensä aina vaihtelevasti ei vielä Aikaisemmat tukitoimenpiteet Tavoitteet ja menetelmät Arvioiti on mielellään mukana liikunnallisissa leikeissä osaa hyppiä yhdellä jalalla (vasen/oikea) osaa leikata saksilla hallitsee kynäotteen osaa piirtää perusmuodot ja jäljentää kirjaimia 25

26 tunnistaa ja nimeää kehonsa osat osaa piirtää ikätasoisesti ihmisen 26

27 7XOHYDQNRXOXODLVHQDMDWXNVLD (Missä olet hyvä?, Mitä haluat oppia? Kerro kavereistasi sekä ajatuksiasi kouluunmenosta) 2SHWWDMDQWHUYHLVHWNRXOXXQ +XROWDMDQDMDWXNVLD (Kerro lapsestasi, hänen vahvuuksistaan ja luonteestaan, missä tarvitsee ohjausta ja tukea) Lapsen kotikieli: suomi ruotsi muu, mikä? Lapsen esiopetuksen suunnitelma toimitetaan vanhempien suostumuksella lapsen tulevaan kouluun. Sipoossa / 20 huoltajan allekirjoitus opettajan allekirjoitus 27

28 Sipoon kunta ESIOPETUS liite 2 päiväkoti/ryhmä 3(5867,('27 Lapsen nimi synt.aika Osoite puh. Huoltajien yhteystiedot: Varahakijat: 1. puh. 2. puh. Lapsen hoitoaika: Lapsen allergiat/sairaudet: Neuvola, jossa käytety: -277$/$36,9,,+7<,6,(6,23(78.6(66$ 1. Kerro lapsen luonteesta. 2. Mistä lapsi pitää erityisesti/lapsen vahvuuksia. 3. Erityistä mainittavaa (haluan tiedoksi) 28

29 629,787/89$7 (Voimassa hoitosuhteen/esiopetuksen ajan): kyllä ei Lapsi saa osallistua päiväkodin retkiin ja juhliin. Lasta saa valokuvata ja videoida päiväkodin toiminnoissa. Lapsi saa osallistua uskontokasvatukseen ja kirkollisiin tilaisuuksiin. Lehdistö, radio ja tv saavat kuvata tai haastatella lasta. Esiopetushenkilökunnalla on tarvittaessa lupa tehdä yhteistyötä neuvolan, kiertävän erityisopettajan, puheterapeutin, psykologin sekä koulun kanssa lastanne koskevissa asioissa. huomioitavaa: Esiopetushenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus teitä ja teidän perhettänne koskevissa asioissa. Sipoossa / 20 huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus 29

30 Esiopetuksen yhteistyötahoja liite 3 Koulut Päiväkodit Seurakunta Liikuntatoimi Kulttuuritoimi Vanhainkodit Pelastustoimi Poliisi Paikallislehti Puolustusvoimat Ympäristökeskus Eläinsuojeluyhdistys Musiikkiopisto Kuvataidekoulu Urheiluseurat Suomen Latu Nuori Suomi Paikalliset yritykset ja yrittäjät 30

31 (VLPHUNNLHVLRSHWXNVHQRVDOOLVWXPLVWRGLVWXNVHVWD (6,23(78672',6786 liite 4 on osallist unut esiopet ukseen Nikkilän päiväkodissa lukuvuonna Sipoossa