KH Miten kääntää kristinusko kreikkalaisen kulttuurin kielelle? Kaarlo Arffman Teologinen tiedekunta
|
|
- Aimo Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KH Miten kääntää kristinusko kreikkalaisen kulttuurin kielelle? Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
2 Juutalaisuuden piiristä kreikkalaisten pariin Juutalainen perintö: uskonto elämäntapana ja juhlaperinteenä Kristittyjen kiistat (esim. pääsiäisen ajankohta) Juutalaisen ja kreikkalaisen ajattelutavan ero Kristinusko leviää kreikkalaisen sivistyneistön pariin Justinus Marttyyri (n. 140): platonilaisuus Aleksandrian koulu (teologinen perinne) Antiokian koulu Paulus Samosatalaisen:dynamistinen monarkianismi Modalistinen monarkianismi (patripassionismi) Praxeas Roomalainen
3 Areiolainen kiista Presbyteeri Areios: Poika Isän, Henki Pojan alapuolella Huoli kirkkoon liittyvistä ihmisistä Pyrkiminen Kristuksen esikuvan mukaiseen täydellisyyteen Piispa Eusebius Nikomedialainen Nikean konsiili 325 (keisari: enemmistön kanta voimaan) Mikä on enemmistön kanta? Areiolaisuuden leviäminen goottien pariin (Wulfila) Kansankielinen liturgia Konstantinopolin kirkolliskokous 381 Sukupolven vaihtuminen
4 Kiista Kristuksen olemuksesta Monofysiitit : vain Kristuksen jumalallisella luonnolla merkitystä Khalkedonin konsiili 451: kaksiluonto-oppi Egyptin kirkon monofysitismi nestoriolaisuus Kiistan kärjistyminen 500-luvulla Sovintoyritys: monoteletismi (keisari Herakleios k. 681) Itäisen kirkon hajoaminen
5 Filioque-kiista Germaanien areiolaisuus Filioque-lisäys areiolaisuuden vastaisena kärkenä Toledon konsiili 589 Kaarle Suuri Paavinistuimen varovaisuus1000-luvulle saakka Filioque-lisäys idän ja lännen kiistan kohteena
6 Juutalainen ja kreikkalainen käsitys tiedosta Juutalainen perinne Seemiläinen kieli Käytti vertauksia Käytännöllistä Tavoitteena antaa vain tarvittavaa tietoa Kreikkalainen perinne Kreikan kieli Johti logiikan avulla käsitteistä uusia käsitteitä Teoreettista Tavoitteena hallita ja ymmärtää käsiteltävä asia täydellisesti
7 KH Autiomaan houkutus luostariliikkeen synty Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
8 Askeettisen kilvoituksen perinne Jeesus ja hänen oppilaansa Naimattomuuden ihanne Seurakunnissa elävät ja kiertelevät askeetit (Lk 9:57-) Egyptin askeettisen liikkeen synty Tietoja eremiiteistä n. v. 250 lähtien Antonios - Ensimmäiset erakkoyhdyskunnat (Mar Antoni) - Jokaisella oma kellia, sovitut säännöt - Antonios vaikuttajana ja esikuvana (askeettisuus, ihmeet, korkea ikä)
9 Kenobiittisten yhteisöjen synty Pakomios: n. 305 ensimmäinen luostari ja sääntö Yhteinen, muureilla rajattu alue Yhteinen työ, työnjako ja ateriointi Yhteinen hartaus (suoja ylpeyttä vastaan) Yhtenäinen vaatetus ja tiukka kuri Ulkopuolisten auttaminen Naismunkkien erillinen osasto (klausuuri) Kysymys munkkilaisuuden juurista Taloudellinen kurjuus ja kristittyjen vainot? Muiden uskontojen vaikutus? Tyytymättömyys seurakuntaelämään Raamatun esikuvat: Elia (1 Kun 19), monakhos (1 Ms 8, Ps 68), Johannes Kastaja
10 Luostarikilvoitus Askeesi (elämän katsominen kuolemasta käsin) Jumalalliseen keskittyminen (myöh. hesykasmi) Keskittymisen esteet Munkkeus enkelielämänä (Mt 22:30) Kokemus Jumalasta (rukous, syntisyys, auttavat ihmeet) Kirjallinen perintö (Gerontika-kokoelmat) Munkit kristinuskon levittäjinä (Egypti, Etiopia n. 480)
11 Luostarikilvoitus kirkon haasteena Onko luostarikilvoitus suorempi tie Jumalan yhteyteen? Syyrian eristäytyjät (esim. Simeon Styliitta) Munkkeus kansanliikkeenä (Kappadokia) Basileios Suuri (k. 379): luostarit osaksi kirkkoa Luostarit piispan alaisia liturgian keskuksia Munkit esikuvallisia kilvoittelijoita (Mt 5:48, Ef. 4:13) Erakkoelämä luostarikilvoituksen korkein aste Luostarit hädänalaisten auttajia (esim. orpokodit)
12 KH Yllätys Arabiasta varhaisen islamin haaste Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
13 Islamin synty ja leviäminen Islam alkuperäisenä uskontona ja uskonnon täyttymyksenä Islam Jumalan käskemänä elämänjärjestyksenä (sharia) Islam kunnian ja menestyksen uskontona Pyhä sota (džihad) islamin levittämiseksi Arabia vuoteen 632 Jerusalem 638 Iran Egypti Espanja
14 Kirkko islamin alaisuudessa Arabiassa vain islam sallittu Muualla arabit (muslimit) hallitsevana yläluokkana Islam monofysiittien ja nestoriolaisten suojelijana Juutalaisilla ja kristityillä uskonnonvapaus mikäli, Tunnustivat islamin vallan Maksoivat veronsa Islamin luonteen muuttuminen Islamin muuttuminen lähetysuskonnoksi (700-luku) Islamin kristillistyminen (sufilaisuus) Kristittyjen aseman heikkeneminen (raskas vero, kapinat) Islamilaisen korkeakulttuurin synty 800-luvulta lähtien laaja kääntyminen islamiin
15 Kirkkojen erilaiset kohtalot Egypti Arabialaistuminen ja islamilaistuminen käsi kädessä Syyria ja Palestiina Kirkon hajanaisuus Edelleen merkittävää kristillistä teologiaa (Johannes Damaskolainen, k. n. 749) Iran Kristityt 400-luvulta lähtien pieni vähemmistö Armenia ja Georgia Kirkon ja kansan tiivis yhteys (oma kieli ja kulttuuri) Ei kääntymistä islamiin Etiopia Säilyminen kristillisenä valtiona
16 Kirkkojen aseman vakiintuminen Ristiretkien jälkeen kristittyjen syrjäyttäminen hallinnosta 1300-luvulta lähtien ei enää laajaa kääntymistä islamiin Arabiankielisen kristillisen teologian vakiintuminen Egypti Monofysiitit % suuruinen vähemmistö Syyria Kristittyjä n. 10 % Libanonin alueella kristityt 1900-luvulle saakka enemmistönä Turkinsukuisten kansojen tulo Kristinuskon häviäminen Vähästä Aasiasta
17 KH Kristinuskon uusi keskus? Konstantinopoli Rooman haastajana Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
18 Rooman seurakunta varhaisessa kirkossa Rooma koko maailman keskipisteenä Rooman seurakunta koko maailman keskipisteessä Pietariin ja Paavaliin liittyvät perinteet Rooman seurakunta esimerkkiseurakuntana - Esim. Kastetunnustus, UT:n kaanon Rooman seurakunnan arvovallan rajat - Esim. pääsiäiskiista
19 Konstantinopolin nousu Byzantionin pikkukaupunki Konstantinopoli imperiumin pääkaupungiksi 330 Nopea kasvu Kirkkojen ja pyhiinvaelluspaikkojen rakentaminen Onko myös kirkon keskus siirtynyt Konstantinopoliin Uusi Rooma Konstantinopolin piispojen tukeutuminen keisariin Konstantinopolin kirkolliskokous ja patriarkaatti 380 Khalkedonin kirkolliskokous 451 Viisi patriarkaattia (ylin jurisdiktio alueellaan) Vanhan ja uuden Rooman piispoilla samanlainen asema
20 Rooma puolustaa asemaansa Rooman kaupungin aseman romahtaminen germaanivalloitus 410, Ravenna Italian hallintokaupungiksi Rooman piispa sivussa idän kirkolliskokouksista Keisarien ja Aleksandrian patriarkkojen tukeutuminen Rooman piispan arvovaltaan Karthagon ja Milanon piispojen kilpailu Rooman kanssa Rooman johtoaseman teologinen perustelu Innocentius I (k. 417): Rooman piispa aina apostolisen tradition arvovaltaisin säilyttäjä Leo Suuri (k. 461): Jeesuksen Pietarille antama johtoasema siirtynyt Rooman piispoille Gelasius (k. 469): Rooman piispan puolustettava oikeaa uskoa tarvittaessa myös keisaria ja kirkolliskokousta vastaan
21 Piilevä ristiriita Konstantinopolin piispan pyrkimys ekumeeniseksi patriarkaksi Imperiumin elpyminen keisari Justinianuksen aikana Andreas-traditio Itäisen kirkon hajoaminen Konstantinopoli ortodoksisen maailman keskuksena Rooman piispan viran uudet painotukset Rooman piispa italialaisten ja katolisten kristittyjen turvana Gregorius Suuri ( ) - Paavi servus servorum Dei - Pyrkimys saada germaanit luopumaan areiolaisuudesta - Paavi länsimaisen kristikunnan johtajana (kirjeenvaihto)
22 KH Eurooppalaistumisen haaste kirkko frankkien valtakunnassa Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
23 Legitiimin vallan ongelma Germaaniruhtinaiden suvut jumalien jälkeläisinä Kristillistymisen seuraus: vallan perusteen katoaminen Mistä vallan uusi perustelu? Merovingien ja Gallian suojeluspyhimuksen suhde - Klodovigin kaste (n ) - Pyhiinvaellus Pyhän Martinuksen haudalle Perinteisen ajattelun voima: merovingit nukkehallitsijoina Valta Jumalalta paavin välityksellä - Kaarle Suuren voiteleminen keisariksi v VT:n esikuvat - Vallan olemuksena kansan palveleminen (servitium)
24 Kristinuskon mukauttaminen feodaaliseen järjestykseen Feodaalinen järjestys: oikeudet ylhäältä päin Kirkon sitominen feodaalisen järjestyksen tasoihin Hallitsijan suuri valta kirkossa Yksityiskirkot ja patronaatti Kirkkovaltion synty Patrimonium Petri (paavin omistamat alueet) Pipin Pienen 756 paavin hallittavaksi luovuttamat alueet Kaarle Suuren antamat lisäalueet Myöhemmin erimielisyys kirkkovaltion luonteesta - Keisari: keisarillinen läänitys - Donatio Constantini: paavi saanut keisarilta hallittavaksi koko Länsi-Rooman
25 Kaarle Suuren ajan kirkkoreformit Hiippakuntahallinnon vakiinnuttaminen Seurakuntien tarkastaminen (visitaatio) Tuomiokapituli piispan rinnalle Pappien koulutus katedraalikouluissa Kirkkopitäjät Kirkkopitäjien tarkat rajat Kirkkopitäjien ja niiden pappien oikeuksien määritteleminen Maallikoiden vähimmäisvelvollisuudet - Isä meidän ja uskontunnustus, messuun osallistuminen - Säännöllinen kansankielinen saarna - Kellojen soitto kolmasti päivässä Kymmenysverotus Luostarit: uusissa luostareissa benediktiiniläissääntö
26 KH Pohjoisen periferian haaste - Kristinuskon merkitys Ruotsin valtakunnan synnyssä Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
27 Pohjoismaat ennen kristinuskoa Vanha elämänmuoto Ihmisten eriarvoisuus, ihmiselämän arvottomuus Käräjät (ting), vahvojen valta Pohjolan valtapiirien vakiintumattomuus Kauppa, ryöstö, ryöstöverotus, verotus Kauppakeskukset (Hedeby, Birka (n ) Pohjolan ainoa valtakunta ennen 1000-lukua Tanska Svealaisten ja götalaisten löyhä yhteenkuuluvuus (Vanha) Uppsala svealaisten keskuksena ja kulttipaikkana Etelän kulttuurin ylivoimaisuus (Konstantinopoli)
28 Lähetystyön lähtökohdat Lähetysstrategia Pyrkimys käännyttää yhteisön johtaja Tukeutuminen antiikin kulttuuriperintöön Tuki valtakunnan luomiseen (kirjoitustaito, hallinto) Heikko kohta: entä jos ei ole paikallisia johtajia? Frankkien valtakunnan lähetystyö Ansgarin matkat Birkaan n. 830, 860 Hampurin-Bremenin kirkkoprovinssi Arkkipiispa Unni (k. Birkassa 936) Tanskan esimerkki Harald Sinihammas (n. 960) Knut Suuren ( ) brittiläinen lähetystyö
29 Kristinuskon eteneminen Länsi-Götanmaan pelko tanskalaisten valtaa kohtaan Olof Skytkonung ( ) Kaste Länsi-Götanmaalla (Husaby) Rahanlyönti Skaran hiippakunta (yhteys Bremeniin) Sigtuna Sveanmaan kristittyjen keskuksena Hyökkäys pakanuutta vastaan: Sveanmaalta karkottaminen
30 Kristinuskon eteneminen Paikallisten ylimysten ratkaiseva asema Kristillistymisen murrokseen liittyvät pyhimykset Sigfrid (Olof Skytkonungin kastaja, Växjö) Eskil (k. marttyyrina n. 1080) Botvid (k. n. 1120) Ylhäisten naisten merkitys kristinuskon edistäjinä Gunhild (Tanskan kuningatar) Helena Skövdeläinen (marttyyri) Ragnhild Södertäljeläinen (kuningatar) Pitäjäorganisaatio (sauvakirkot)
31 Kristinuskon voitto Kristinuskon voitto Uppsalassa n Hiippakuntien organisoiminen 1120: Skara, Linköping, Eskilstuna, Strängnäs, Sigtuna, Västerås Sistersiläisluostareiden rakentaminen (Alvastra) Itä-Götanmaan keskeinen asema (Vreta,Bjälbo) Ylimyssukujen taistelu vallasta Kirkon organisaatio Lundin kirkkoprovinssi 1104 Uppsalan kirkkoprovinssi 1164 Uusi elämänmuoto Orjista alustalaisia (uudet maanviljelysmenetelmät) Kirjoitetut maakuntalait Verotus
32 KH Liian suuri haaste? Rooman ja Konstantinopolin ero Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
33 Itäisen ja läntisen kirkon kehitys eri suuntiin Idässä Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka keisarin hovipiispana Uskon painopisteen siirtyminen opin sijasta käytäntöön (ortho doxa) - esim. ikonoklasmi Lännessä Paavin johtoaseman voimistuminen (Frankkien valtakunnan tuki) Teologian merkityksen kasvu ja tason nouseminen
34 800-luku katkeaako yhteys? Kiista patriarkka Fotioksen nimityksestä vastoin kirkko-oikeutta Paavin arvovalta kiistan ratkaisijana Konstantinopolin kirkolliskokous 869 Fotioksen voitto Fotioksen kuvaus läntisen kirkon vääristä opeista ja käytännöistä Uusi kirkolliskokous Kilpailu vaikutuspiireistä Balkanilla Määri: Kyrillos ja Methodios Bulgaria
35 Ehtoollisyhteyden katkeaminen Paavin poliittisen vallan kasvu lännessä Bysantin keisarin ja paavinistuimen yhteistyö Etelä-Italian normanneja vastaan Patriarkka Mikael Kerularioksen pelko Latinalaisten kirkkojen sulkeminen Konstantinopolissa 1053 Kardinaali Humbertin johtama lähetystö Keisarin sovintoyritysten epäonnistuminen Molemminpuolinen ekskommunikointi kesällä 1054
36 Lännen yritys palauttaa yhteys pakolla Bysantin valtakunnan heikkeneminen (1071) Läntisen kristikunnan voimistuminen Yhteistyö muslimien torjumiseksi (ristiretket) Konstantinopolin valtaus ja ryöstö 1204 Latinalainen keisarikunta Tavoitteena kaikkien kristittyjen maiden liittäminen lännen yhteyteen Lopputuloksena kreikkalaisen kansan viha länttä kohtaan
37 Sovintoneuvottelujen epäonnistuminen Lyonin konsiilissa 1274 solmittu sopimus Taustalla keisari Mikael VIII:n tuen tarve Bysantin kirkon vastarinta Firenzen konsiilissa 1439 solmittu sopimus Bysantin epätoivoinen tilanne Teologinen kompromissi Lännen kyvyttömyys antaa apua (Varnan tappio 1444) Konstantinopolissa kansan vastarinta Venäläisten sanoutuminen irti sopimuksesta Konstantinopolin kukistuminen 1453 Katolinen kirkko: sopimus edelleen voimassa - Uniaattikirkot (Brestin sopimus 1596)
38 KH kenelle kirkon johtaminen kuuluu? paavin ja keisarin kilpailu keskiajalla Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
39 Hallitsijoiden valta kirkossa Kaarle Suuri Frankkien valtakunnan kirkon johtajana Valtakunnan hajoaminen Kaarlen jälkeen Ylimysten valta alueensa kirkossa Yksityiskirkkojen yleistyminen Paavin virka Italian mahtisukujen kiistakapulana (900-luku) Saksan keisarit (vuodesta 962 lähtien) Katsoivat olevansa myös hengellisiä johtajia (sacerdos) - Tausta: Kristuksen valta jakamaton ja ulottuu kaikkialle - Pyrkimys palauttaa järjestys kirkkoon - Tukeutuminen kirkkoon antamalla piispoille läänityksiä - Tuloksena ns. ruhtinaspiispuus
40 Investituurariita Paavin aseman lujittuminen (Clunyn reformiliike) Tavoitteena vapauttaa kirkko maallisten johtajien vallasta Gregorius VII ( ) Rooman synodi 1075: paavin nimitettävä piispat Taistelu investituurasta Molemmilla osapuolilla pätevä perustelu Paavin erottaminen Saksassa tammikuussa 1076 Kuningas Henrik IV:n ekskommunikointi Paavin voitto kuninkaasta (Canossan matka 1077) Saksan ja Italian sisällissota (paavin kuolema maanpaossa) Kiistan leviäminen Englannissa arkkipiispa Anselm Canterburyläisen maanpako 1097
41 Ratkaisun hahmottuminen Ivo Chartresilainen: piispan maalliset ja uskonnolliset tehtävät erotettava Lontoon sopimus 1107 Saksassa Wormsin sopimus 1122 Piispojen vaali keisarin edustajien läsnäollessa Piispan nimittäminen kirkon (paavin) asia Keisari luovuttaa ruhtinaspiispoille läänityksen Ruhtinaspiispojen asema lujittui Jatkuva taistelu kirkon riippumattomuudesta Esim. arkkipiispa Thomas Becketin murha 1170 Kiistan vaikutus länsimaiseen ajatteluun (esim. reformaatio ja valistus)
42 KH Voiko lännen arvoja levittää voimakeinoin? - ristiretket Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
43 Kristinuskon ja islamin välien kiristyminen Lähi-idän kristittyjen joutuminen entistä ahtaammalle Egyptin vainot Palestiinan pyhien paikkojen tuhoaminen ja pyhiinvaellusten vaarantuminen Seldžukkien tunkeutuminen Bysantin alueelle Ristiretkiajatuksen synty Normannit kristillisen maailman seldžukkeina (Sisilia) kristillisen ritarin ihanteen synty Ajatus aseellisista pyhiinvaelluksista Clermontin kirkolliskokous 1095 (paavi Urbanus II) - Tavoitteena Pyhän haudan vapauttaminen - Ristiretkeläisille kaduttujen syntien anteeksisaaminen ja täydellinen ane (vapautus kirkkorangaistuksista)
44 Pyhä maa ristiretkeläisten hallussa 1. ristiretki Syyrian ja Palestiinan valloitus Neljä ristiretkeläisvaltiota Hengelliset ritarikunnat - Temppeliherrat (lakkautettu ) - Johanniitat (myöhempi toiminta Välimerellä) - Saksalainen ritarikunta (myöhempi toiminta Itämerellä) Palestiinan menetys Edessa (seurauksena 2. ristiretki) Hattinin taistelu ja Jerusalemin menetys 1187 Akkon kukistuminen 1291
45 Ristiretkitoiminnan laajeneminen ja hajoaminen Läntisen kristikunnan laajeneminen Itämeren itäpuolelle Saksalainen ritarikunta Preussissa Liivinmaan ja Viron valloitus n Hämeeseen ja Karjalaan tehdyt ristiretket Espanjan ja Portugalin valloitus (reconquista) Konstantinopolin valloitus 1204 Cordoban valloitus 1236 Granadan valloitus 1492 Harhaoppisten vastaiset ristiretket Albigenssisodat inkvisitio
46 Ristiretkien seurauksia Itäisten kirkkojen heikkeneminen Läntisen kristikunnan laajeneminen Islamilaisen kulttuurin kohtaaminen Paavin ja ylimystön aseman heikkeneminen Kuninkaiden vallan voimistuminen Aneiden ja pyhäinjäännösten merkityksen kasvu Jeesuksen haudan jäljennökset
47 KH Onko usko sisäistä kokemusta? keskiajan mystiikka Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
48 Idän ja lännen mystiikan eriytyminen Mystiikka-sanaa ei käytetty keskiajalla Mystiikan moninaisuus, myös käytännöt tärkeitä Itäinen perinne Mystiikkaa lähinnä luostareissa Maksimos Homologetes (600-luku) - Päämääränä nähdä Jumalan yliaistillinen todellisuus Simeon Uusi teologi (k. n. 1020) - Päämääränä jumalallisen valon näkeminen Läntinen perinne Mystiikka merkki opetuksen tehostumisesta ja yksilöllisen ajattelun lisääntymisestä 1000-luvulla Monet mystikot samalla merkittäviä vaikuttajia Keskeinen käsite unio mystica
49 Sydänkeskiajan läntinen mystiikka Bernhard Clairvauxlainen (k. 1153) Todelliseen tietoon voi päästä puhdistumalla aistimaailman houkutuksista noudattamaan Jumalan tahtoa Morsiusmystiikka, Kristuksen ja Marian inhimillisyys Hildegard Bingeniläinen (k. 1179) Vaikutusvaltainen abbedissa Ilmestysten pohjalta kirja Scivias (Tunne tiet) Kuvasi kokemusta Jumalasta valona Elisabeth Thüringeniläinen (k. 1231) Mystinen yhteys Jumalaan auttamistoiminnan lähteenä
50 Saksalainen mystiikka Mestari Eckart (k. 1328), dominikaani todettiin myöhemmin harhaoppiseksi Ihmisen tekojen arvottomuus, Jumalalle antautuminen Kolme tietä: puhdistuminen, valaistuminen, näkeminen Jumalan syntyminen ihmissielun syvyydessä Näkeminen myös auttamistehtävän näkemistä Johannes Tauler (k. 1361), dominikaani Kristus-keskeisyys Heinrich Seuse (Suso, k. 1366) Kristuksen kärsimykseen eläytyminen ja Kristuksen seuraaminen samalle tielle Nicolaus Cusanus (k. 1464) Mystiikan sanasto
51 Muita myöhäiskeskiajan mystikkoja Katariina Sienalainen (k. 1373) Kuului Pyhän Dominicuksen katujasisariin Morsiusmystiikka ja kirkon reformi Birgitta (k. 1373) Kristuksen ilmestykset Ydinajatus Ruotsin ylimystön kristillistäminen Laaja vaikutus, oma sääntökunta Keskiajan lopulla Mystiikan leviäminen maallikkopiireihin Jumalan kokeminen Raamatun kertomuksiin eläytymällä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotYhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla
LisätiedotKristillinen mystiikka
Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotKRISTINUSKON HISTORIA
KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari
Lisätiedot2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?
UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten
Lisätiedot2. JUUTALAISESTA LAHKOSTA ROOMALAISEN MAAILMAN...5 VALTAUSKONNOKSI...5
YLEINEN TEOLOGIA/KIRKKOHISTORIA...2 1. JOHDANTO...2 MIKSI KIRKON HISTORIA KIINNOSTAA IHMISIÄ?...2 MITÄ KIRKON HISTORIA ERI KIRKOILLE MERKITSEE?...3 MITEN KIRKON HISTORIAA TUTKITAAN?...4 2. JUUTALAISESTA
LisätiedotKATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut
Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa
LisätiedotKIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta.
KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari julisti
LisätiedotORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä
ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka
LisätiedotLUOKITUS EKSEGETIIKKA
1 LUOKITUS I EKSEGETIIKKA I-Aa Raamattu. Tekstit. Alkukielet. I-Ab Raamattu.Tekstit. Erikieliset I-Ac Raamattu. Synopsit. Konkordanssit I-Ad Raamatun Kieliopit. Kielten sanakirjat I-Ae Raamattu. Hakemistot.
LisätiedotOpetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta.
KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Kastetut kristityt kokoontuivat koteihin ehtoollisen viettoa varten. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Paavali ja monet muut levittivät Jumalan sanaa Rooman
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotKristinusko haastajana ja haastettuna
Kristinusko haastajana ja haastettuna Kurssin tarkoituksena on syventää kuvaa kristinuskon tiestä maailman suurimmaksi uskonnoksi. Miksi kristinusko on levinnyt ja miten se on kohdannut erilaisia kulttuureja?
Lisätiedot1. Minkä toisen maailmanuskonnon kanssa 1. Millä toisella nimellä rabbi Saul paremmin kristinuskolla on vahva yhteinen historia? tunnetaan?
1. Minkä toisen maailmanuskonnon kanssa kristinuskolla on vahva yhteinen historia? Juutalaisuuden. 2. Minkä kyvyn Saul menetti hetkeksi Kristuksen ilmestyttyä hänelle? - Näkökyvyn. 3. Kuka toimi arkkipiispana
LisätiedotJohanneksen Ilmestys kanonisena kirjana
Kaanon = mittapuu (kr. κανων) Raamatun kaanon: uskolle ja elämälle ohjeellisten pyhien kirjoitusten kokoelma (VT 39, UT 27, yht. 66). Kanonisten kirjojen mukaan uskotaan, eletään ja tullaan autuaaksi.
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2
ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
LisätiedotKRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö
KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotKIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö
KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen
Lisätiedot1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella
Ortodoksi kirkko AM Ortodoksinen kirkko (kreik. ορθός+δόξα, orthos+doksa, oikea ja katsomus ) on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotOrtodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa
Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 2 / 7 Ortodoksinen kirkko
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotJEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen
LisätiedotORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015
ORTODOKSISUUS KARJALASSA Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 1 ORTODOKSISUUS KARJALASSA 1. Kristinuskon eroavuuksien synty (kreikkalaiskatolisuus roomalaiskatolisuus) 2. Venäjän kirkon
LisätiedotLanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto
1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,
LisätiedotISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15
ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
LisätiedotReijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa
Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotJohdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/
LisätiedotKatolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita
Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä
LisätiedotKristinuskon ja kristillisen kirkon synty
Kristinuskon ja kristillisen kirkon synty Jeesus kuoli ristillä vuonna 33. Pääsiäisenä vuonna 33 alkoi levitä opetuslasten keskuudessa sanoma "Jeesus on noussut kuolleista" Viidenkymmenen päivän päästä
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotOpetussuunnitelma vuosiluokille 1-9
Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotKirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari
Kirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari 23.4.2018 Seurakunnan juuret Sanan seurakunta alkuperäinen merkitys oli viitata kristittyjen joukkoon, joka kokoontui palvelemaan Jumalaa,
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotKirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään
Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotKunniaprimaatti: Ekumeenisen patriarkaatin ja paaviuden merkitys kristittyjen ykseydelle. Luterilainen näkökulma Tomi Karttunen
1 Kunniaprimaatti: Ekumeenisen patriarkaatin ja paaviuden merkitys kristittyjen ykseydelle. Luterilainen näkökulma Tomi Karttunen 1. Pyhän Henrikin päivän pyhiinvaellus ja arkkipiispojen vierailut Konstantinopolissa
LisätiedotMARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU
MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU Paavit ja piispat myivät aneita, joilla sai anteeksi syntien hyvitystyöt. Munkki Martti Luther kauhistui aneiden myyntiä. Luther hakkasi aneita
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotVainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17
Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn
LisätiedotRadion ortodoksinen aamuhartaus
1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotOnko islam rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto?
Iustitia 15 (2002) 43 48 Onko islam rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto? Nykyisessä keskustelussa saamme usein kuulla ajatuksen, että islam on rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto. Kaikilla uskonnoilla
LisätiedotJEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotKATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com
KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui
Lisätiedot22 Raamattu. Erikieliset Raamatut ja niiden osat. Apokryfit.
Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi Apokryfiset evankeliumit Bibeln suomentanut Johannes Seppälä Raamattu, apokryfit, kristinusko, kirkolliset juhlat, Vanha Painos Kustantaja Sarjan nimi Luokka,
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Lisätiedotjääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)
Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos
LisätiedotKuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa
MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa Viime kesän kirkollisen keskustelun kuumentuessa Iltalehdessä oli 11.7.2013
LisätiedotKRISTINUSKON HISTORIA
KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari
Lisätiedot7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu
LisätiedotKolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015
su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotIltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot
syksy 2018 Jaksosuunnitelma Apostolien teot Apostolien teot - Iltaraamattukoulun runko Kerta Aihe Jaejakso Kysymykset Ajatus lyhyesti 1 Johdanto Luukas 1:1-4 Apostolien tekojen kirjan luonne ja merkitys
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
LisätiedotAbodah Zarah. Rabbi J. Melamed
1 Abodah Zarah Rabbi J. Melamed 6.2.2013 Talmud Tänään haluan keskustella millä tavalla Talmudissa käsitellään juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita. Todellisuudessa tämän tyyppisiä kertomuksia
LisätiedotKantelut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan menettelystä
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 07.11.2012 Dnro OKV/1273/1/2011 OKV/1329/1/2011 OKV/111/1/2012 1/6 ASIA Kantelut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan menettelystä KANTELUT Oikeuskanslerinvirastoon on saapunut kolme
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotJANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su )
Ryttylä 14. 01.2006 Matti Väisänen 1/6 JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su 15.01.2006) Kristuksessa rakas veljemme, Janne Koskela ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän sunnuntain
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotFI Ortodoksinen uskonto
FI Ortodoksinen uskonto 28.3.2019 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään viiteen tehtävään. Näistä tehtävistä enintään
Lisätiedot7. Katolinen kirkko. Historia E.K
7. Katolinen kirkko E.K Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotIslamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16
Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija
LisätiedotELÄMÄN TÄRKEIN ASIA. Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan
1 Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko 16.7. 2017 - sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA 1. Elämän tärkein asia Mikä on sinun elämäsi tärkein asia? Ihmisen
LisätiedotMiten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen
Miten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen 15.1.2019 I Rakenteet Lähtökohta (1): Aidosti katolinen ja ekumeeninen kirkko - Perinteisesti roomalais-katolinen, koska latinalainen traditio ollut ydin
LisätiedotVapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.
Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotRoomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia
20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin
Lisätiedot11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
LisätiedotPäiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.
Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)
LisätiedotTammikuu valk. keskiviikko, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN MARIAN JUHLAPÄIVÄ, juhlapyhä
Tammikuu 2014 1 valk. keskiviikko, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN MARIAN JUHLAPÄIVÄ, juhlapyhä Gloria. Credo. Neitsyt Marian prefaatio (et te in maternitate). I euk. rukouksessa joulun Communicantes. 1L 4. Moos.
LisätiedotUskonto ja elämänkatsomus
Uskonto ja elämänkatsomus Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-0051 50 11-13 Bahrainin mykkä huuto 20.8.2013 Vuonna 2011 Bahrainia hallitseva sunnivähemmistö vaiensi demokratiaa vaatineen shiaenemmistön mielenosoitukset
LisätiedotProtestanttiset kirkot
Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotKirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi
Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä
LisätiedotHengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet
Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää
LisätiedotLopunajan Peto Ilmestyskirjassa
Lopunajan Peto Ilmestyskirjassa Petoja kuvaillaan jo Danielin kirjassa (Dan 7). Pedot tarkoittavat Jumalaa vastustavia maailmanmahteja. Ne voivat olla valtioita tai ihmisperäisiä aatteita. Näyt koskevat
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotBYSANTISTA KAARLE SUUREEN
BYSANTISTA KAARLE SUUREEN Bysantti Arkkitehtuurin kehitys jatkuu Bysantissa ja vaikuttaa myös läntiseen Eurooppaan (kartta n. 650) Konstantinus siirtyy hallitsemaan Bysantioniin ja muuttaa sen pääkaupungiksi
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
Lisätiedot