NÄYTTÖ -MAHDOLLISUUS ERILAISELLE OPPIJALLE. Opas ammatilliseen peruskoulutuksen opettajalle työpaikkaohjaajalle opiskelijalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTÖ -MAHDOLLISUUS ERILAISELLE OPPIJALLE. Opas ammatilliseen peruskoulutuksen opettajalle työpaikkaohjaajalle opiskelijalle"

Transkriptio

1 1

2 NÄYTTÖ -MAHDOLLISUUS ERILAISELLE OPPIJALLE Opas ammatilliseen peruskoulutuksen opettajalle työpaikkaohjaajalle opiskelijalle Mikkelin ammattiopisto

3 Lukijalle Erilainen oppija!? Poikkeavuus määrittyy aina sosiaalisesti, siis joku poikkeaa jostakin toisesta. Tällöin poikkeavuus ilmaistaan useimmiten yksilön ominaisuutena ja tunnistetaan tutkimalla henkilöä yksilönä. Yksilöllinen tarkastelukulma ohjaa myös menettelyjen valintaa. Menetelmien ja korjaavien toimenpiteiden kohteeksi valikoituu yksilö. Jos yksilö ei mahdu sovittuun sabluunaan, hän jääköön sen ulkopuolelle ja löytäköön toisen paikan. Vastuu tilanteesta lipsahtaa tällöin helposti yksilölle itselleen. Onko kysymyksessä erilaiset oppijat vai samanlaisuutta edellyttävä koulu? Tarkastelukulman valinta oppimisen vai opetuksen ongelma osoittaa, millä kantilla yhteisön ajattelu ja mielikuvat menevät: puhutaanko oppimisongelmasta, jolloin vastuu siirtyy yksilölle, vai puhutaanko opetuksen ongelmasta, jolloin tiedostetaan, että tarvitaan lisää tietoja tai taitoja opetustilanteeseen ja on aikuisen asia ja vastuulla hankkia ne. Yhteisöllinen tarkastelutapa ohjaa menettelyjen valintaa yhteisölliseen suuntaan. Vastuu tilanteesta ohjautuu myös aikuisille, jotka luovat järjestelmät ja olosuhteet, joihin lapset tulevat. Vastaukset pulmatilanteisiin pitäisi löytää aikuisten taholta, eikä tulisi pitää sellaista ajatusrakennelmaa yllä, että erilaisuus on lasten ja nuorten ominaisuus. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin % on erilaisia oppijoita. Tietoa erilaisista oppijoista tarvitaan, jotta heitä pystytään tukemaan ja ohjaamaan opinnoissaan. Erilaisten oppijoiden vahvuuksien ja haasteiden tunnistaminen sekä tarvittavan tuen ja ohjauksen antaminen luovat pohjan näyttöjen onnistumiselle. Ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmä voidaan luoda sellaiseksi, että se sopii monenlaisille opiskelijoille ja tarvittaessa joustaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Näytöissä erilainen oppija voi oppia tekemällä ja näyttää osaamisensa aidoissa työtilanteissa. Näyttö on mahdollisuus erilaiselle oppijalle. Näytössä opiskelija näyttää osaamistaan ei osaamattomuuttaan! Opas on koottu??? Taitotakuu-hankkeessa. Oppaan kokoamisessa on hyödynnetty HE- ROn NÄYTTÖ-projektissa saatuja kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja suosituksia siitä, miten erilaiset oppijat tulisi huomioida näytöissä. Oppaassa on myös tietoa erilaisista oppijoista ja oppimisvaikeuksista. Opas on tarkoitettu ammatillisen peruskoulutuksen opettajille ja opiskelijoille, työpaikkaohjaajille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Oppaan lopusta löydät vinkkejä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, joiden avulla voit syventää ja laajentaa tietämystäsi erilaisista oppijoista. 3

4 1. Johdattelu Usein puhutaan erilaisista oppijoista: heidän ominaispiirteensä tulisi ottaa oppimisessa huomioon ja heille pitäisi tarjota mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Jokainen on meistä omalla tavallaan erilainen oppija, koska kukaan ei opi ja omaksu asioita samalla tavalla. Tässä oppaassa lähden siitä, että opettajan tulee osata tunnistaa oppimisvaikeuksia ja tiedostaa niiden vaikutus oppimiseen. Kun opettajan valitsemat opetusmenetelmät tukevat oppijaa, hän saa sillä tavalla tukea myös näyttöihin. Näyttötehtävissä ja työssöoppimisessa voi tulla eteen samoja tai eri pulmia kuin muussa opiskelussa, ja jälleen ovat hyvät neuvot kalliita: miten eri tavoilla voi ohjata ja tukea erilaisia oppijoita näytöissä. Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20, 21, 31) sekä asetuksen (asetus ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 8 ja 12) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opintoohjausta. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien avulla taataan opiskelijoille koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppimisedellytyksistä riippumatta. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa yksilöitä työhön sekä toimimaan heitä yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä. Mikkelin ammattiopiston koulukohtaisessa erityisopetuksen järjestämissuunnitelmassa näiden periaatteiden lisäksi painotetaan opiskelijalähtöisyyttä ja henkilökohtaisuutta. Erityisopetuksessa olevat opiskelijat tarvitsevat joustavan ja nopeasti reagoivan järjestelmän. Jokainen heistä tarvitsee hänen elämäntilanteestaan ja tavoitteistaan lähtevän opetussuunnitelman, joka huomio opiskelijan voimavarat ja on hengeltään tulevaisuusorientoitunut. 2. Mitä oppiminen on? Jokaisella meistä on oma käsityksensä siitä, miten oppiminen tapahtuu. Puhutaan oppimiskäsityksestä, joka ohjaa voimakkaasti esimerkiksi opettajan tai työpaikkaohjaajan opettamis- ja ohjaustyötä. Aikaisemmin on muun muassa ajateltu, että oppimista voitaisiin ohjata palkkioin ja rangaistuksin, joita annetaan sen mukaan, onko oppimistulos tyydyttävä. Ennen ajateltiin myös, että opettaja voisi siirtää omia tietojaan ja taitojaan oppijalle. Nykyisin ajatellaan, että oppijan oma ajattelu, toiminta ja ponnistelu on oppimisen edellytys. Oppija tekee tulkintoja opittavien tietojen ja taitojen tärkeydestä ja asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen. Opettaja ja työpaikkaohjaaja eivät voi siirtää opittavia asioita nuoren mieleen, vaan nuori oppii pohtimalla, tutkimalla ja harjoittelemalla. Nuori ikään kuin rakentaa oppiessaan itse itselleen tietoja ja taitoja. Nuori ei ole vain toimimaton ja ulkopuolinen opin vastaanottaja vaan toimiva (aktiivinen) oppija, jonka omasta ajattelusta ja harjoittelusta oppimistulos viimekädessä riippuu. Oppimisen voidaan sanoa olevan strategista toimintaa, jolloin nuori voi valita erilaisia toimintamalleja eri oppimistilanteissa. Oppimista ohjaavat voimakkaasti aikaisemmat tiedot ja taidot, joiden pohjalle uusi oppiminen perustuu. 4

5 Tärkeä on myös nuoren käsitys itsestään oppijana: näkeekö hän oppimisen itselleen mahdolliseksi, uskaltaako hän yrittää vastoinkäymisistä huolimatta, tietääkö hän, ettei oppiminen riipu kielipäästä tai,matikkapäästä. Opiskelu on tärkeää ja aikaa vievä osa nuoren elämää, mutta elämässä on myös muuta. Perhe- ja ystävyyssuhteet sekä harrastukset tuovat oman osansa nuoren arkipäivään. Parhaassa tapauksessa nuori voi näin saada lepoa, virkistystä ja tukea, joiden avulla oppiminen saa hyvät edellytykset. Huonoimmassa tapauksessa nuoren elämässä on turvattomuutta ja rasituksia, jotka vievät voimia ja vaikeuttavat yleensä oppimista. Unohtaa ei kannata sitä, että nuori oppii paljon myös opiskelun ulkopuolella. Harrastuksissa ja arkipäivän toiminnoissa nuori saa arvokkaista kokemuksia, joita hän voi hyödyntää myös opiskelussa. 3. Erilainen oppija 3.1. Kuka on erilainen oppija? Jokainen on ainutlaatuinen ja erilainen oppija. Joskus erilaisuus auttaa oppimaan, joskus se voi olla haitta. Oppimisvaikeudet eivät ole koskaan este oppimiselle, vaan vaikeuksiin voidaan keksiä ratkaisu- ja tukikeinoja. Oppimisvaikeuksia on kaikkiaan noin miljoonalla suomalaisella! jopa noin %:lla ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista Suurin osa erilaisista oppijoista tarvitsee vaihtelevan määrän yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelussaan. Jos opiskelija tarvitsee paljon tukea, voidaan opetus toteuttaa erityisopetuksena. Näin toimitaan kaikista opiskelijoista noin 5-10 %:n kohdalla. Syynä voi tällöin olla oppimisvaikeuden lisäksi vammaisuus, muu toimintarajoite tai esim. sosio-emotionaaliset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Mitä oppimisvaikeudet ovat? Oppimisvaikeus on käsite, jolla voidaan tarkoittaa erilaisia oppimisessa ilmeneviä ongelmia. Oppimisvaikeudet kytkeytyvät usein toisiinsa. Esimerkiksi lukivaikeuksisella voi olla hankaluuksia myös matematiikassa tai keskittymisvaikeuksia voi liittyä myös lukivaikeuteen. 5

6 Seuraavassa kuviossa on oppimisen alueita, joissa voi esiintyä vaikeuksia. LUKEMINEN KIRJOIT- TAMINEN MATEMAAT- TINEN AJATTELU VIERAS KIELI Toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat laaja-alaisesti ihmisen suoriutumista elämän eri alueilla. Opiskelua ne haittaavat esimerkiksi puutteellisena kykynä luoda toimivia opiskelustrategioita. Työelämässä ne vaikeuttavat työtehtävien omaksumista ja niiden itsenäis- OPPIMISVAI- KEUSIA LUETUN YMMÄRTÄ- MINEN TARKKAAVAI- SUUS ITSENÄI- NEN TYÖS- KENTELY KUULLUN YM- MÄRTÄMINEN OMAN TOIMINNAN OHJAAMISEN TAITO MOTIVAATIO JA TUNNETILAT Monet näistä nimetä sen mukaan, missä oppiaineissa ongelmia näyttää ensisijaisesti olevan. Voidaan puhua esimerkiksi lukemisvaikeudesta tai matematiikan oppimisvaikeudesta. Usein oppimisvaikeuksiin liittyy myös tekijöitä, jotka ovat yhteisiä lähes kaikkien oppiaineiden opiskelussa. Tällöin puhutaan oppimisen strategioista, oman mielen toiminnan ymmärtämisestä, oman toiminnan ohjauksesta, keskittymisestä tai oppimismotivaatiosta. Oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella toiminnanohjauksen käsitteen avulla. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan niitä kykyjä, joiden avulla yksilö sopeuttaa toimintaansa ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Keskeisiä ovat kyvyt määritellä tilanne ja sen vaatimukset, laatia suunnitelma päämäärään pääsemiseksi, toimia suunnitelman mukaisesti ja arvioida omaa toimintaansa sekä muuttaa sitä joustavasti tarpeen mukaan. 6

7 tä suorittamista. Myös sosiaalisten tilanteiden ja normien hahmottaminen ja niiden mukaan toimiminen vaikeutuu usein toiminnanohjauksen ongelmien takia. Oppimisvaikeudet ei estä oppimista eikä tarkoita, että oppimistulos olisi huonompi kuin muilla. Oppiminen voi kuitenkin tapahtua eri reittiä ja eri tahtiin kuin opiskelijalla, jolla ei ole oppimisvaikeutta. Oppimisvaikeuksiset ovat kyvyiltään normaaleita, he eivät ole tyhmempiä tai laiskempia kuin muut oppijat. Oppimisvaikeudet ilmenevät jokaisella ihmisellä hieman eri tavalla. Jotta osaisimme tukea oppimisvaikeuksista opiskelijaa, pitää tunnistaa oppimisvaikeus ja sen piirteet juuri tällä kyseisellä opiskelijalla. (Oppimisvaikeudet voidaan huomata esimerkiksi siitä, että nuori ei opi tietyssä ajassa, tietyillä ponnistuksilla tai tietyillä menetelmillä. Myös opiskeluinnostuksen puute on usein merkki oppimisvaikeuksista.) tunnistaa opiskelijan vahvuudet tiedostaa, miten oppimisvaikeus vaikuttaa opiskeluun etsiä ja kokeilla erilaisia helpottavia ja tukevia tapoja oppia ja ohjata opiskelijaa. Kun löydetään oppijan vahvuudet ja hänelle sopivia tukemisen tapoja, oppimisvaikeus voi myös auttaa kasvamaan. Seuraavassa on katkelma Sisko Savolaisen tekstistä Kertomus kasvusta: Uusi päivä voi muuttaa kaiken. Söheltäjäkin voi oppia hyväksymään itsensä. Se vähentää sähläämistä. Voimien vapautuminen antaa aivan uusia kehittymismahdollisuuksia. Lisäksi oppimisvaikeudet vaikuttavat opiskelijan itsetuntoon ja motivaatioon. Epäonnistumisen kierre vie halun, innon ja tahdon oppia. Se lisää epäonnistumisen pelkoa. Ongelmien peittely voi tuoda mukanaan psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia: yhteistyö muiden kanssa ei onnistu, jos kaikin voimin pyrkii kätkemään heikkoutensa ja kieltäytyy tehtävistä, joissa ne voisivat paljastua. Huonon käytöksen, lintsailun ja opintojen keskeyttämisen takana voi olla peitelty oppimisvaikeus. Joskus tunnelmat ovat matalalla kuin Sisko Savolaisen tekstissä Pahuksen lukihäiriö: Voi meitä, joilla on oppimisen halu muttei kykyä, näillä menetelmillä. Elämä tuntuu turhautumisen ja ohiliukumisten sarjalta, josta ei ehdi omaa paikkaansa löytää. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti erilaisten oppimisvaikeuksien keskeisiä tunnusmerkkejä Lukivaikeudet Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvä erityisvaikeus, joka on ristiriidassa lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn nähden. Liittyy usein oikean aivopuoliskon voittopuoliseen käyttämiseen. 7

8 Miten tunnistan lukivaikeudet? lukeminen hidasta vaikeus ymmärtää lukemaansa ydinsisällön löytäminen hankalaa kirjoitusvirheitä hidas kirjoitustaito kirjaimet ja äänteet sekaantuvat kirjoittaessa kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa ajatusten pukeminen tekstiksi työlästä tekstin jäsentäminen hankalaa käsiala kömpelöä vieraiden kielten oppimisvaikeuksia työmuisti kapea, esim. pitkien suullisten ohjeiden muistaminen vaikeaa Lukivaikeuteen voi liittyä hankaluuksia Hahmottamisessa etäisyydet, sijainnit suunnat (oikea vasen) suunnistaminen aika (aina myöhässä) Motoriikassa kynäote hankala silmän ja käden yhteistyö kömpelyys liikuntalajit, askelsarjat vaikeita Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksessa haaveilija ikiliikkuja kärsimätön, impulsiivinen Sarjojen ja jonojen muistamisessa kuukaudet kertotaulu Opetushallitus on antanut ohjeet (1996) siitä, miten lukivaikeus pitäisi ottaa huomioon ammattitutkintolain mukaisesti tutkintojen järjestelyissä ja arvioinnissa. Ohjeistus on sellainen, että sitä kannattaa soveltaa laajemminkin opiskelija voi saada lisäaikaa tehtävien tekemiseen. opiskelija saa käyttää kirjallisten tehtävien tukena mm. kuvamateriaalia, ääninauhaa jne. opiskelija voi täydentää tai korvata tehtäviä suullisesti. opiskelija voi käyttää hänelle sopivia kompensoivia menetelmiä, mm. kirjoittamisen apuna tekstinkäsittelyä ja oikolukuohjelmaa. 8

9 arvioinnissa otetaan huomioon oppimisvaikeuden luonne ja sen vaikutukset tutkinnon suorittamiseen. erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa suorituksen arviointiin. kirjallisissa vastauksissa ei tekstin rakenne tai oikeinkirjoitus vaikuta arviointiin. Arvioinnissa on tarvittaessa mukana erityis-/lukiopettaja Vieraiden kielten oppimisvaikeudet Vieraiden kielten oppimisvaikeus liittyy usein lukivaikeuteen. Miten tunnistan vieraiden kielten oppimisvaikeudet? oikeinkirjoitusvirheet sanaston oppiminen vaikeaa kuuntelemisen ongelmat: sanahahmot eivät erotu toisistaan rakenna ja kielioppi vaikea omaksua ja vaikeus muistaa kielioppisääntöjä lukeminen tuottaa ongelmia: lukuvirheet, hitaus, luetun ymmärtäminen sanojen ja lauseiden ääntäminen vaikeaa Puheen ja kielen kehityksen häiriö = dysfasia Dysfasialla tarkoitetaan puheen ja kielen kehityksen häiriöitä, joka on luonteeltaan kehityksellistä, eikä johdu älyllisistä tai ympäristötekijöistä. Puheen tuottamisessa ja /tai ymmärtämisessä on vaikeutta. Puheen ja kielen kehitys on ollut lapsuudessa hidasta, myöhemmin ongelmat näkyvät mm. kieliopin hallinta vaikeaa sanojen ääntäminen vaikeaa käsitteiden ymmärtäminen vaikeaa sanavarasto on pieni Monella dysfaatikolla on myös lukivaikeus, motorista kömpelyyttä, hahmotus- ja keskittymisongelma Matematiikan oppimisvaikeudet Matematiikan oppimisessa ilmenee ongelmia, jos henkilön on vaikea ymmärtää matemaattisia käsitteitä ja merkkejä, tai jos hänen on vaikea ymmärtää laskutoimituksen ideaa, tai jos hänellä on numerosokeutta. Puhdas matemaattinen oppimisvaikeus on melko harvinaista (n. 3-7 %:lla väestöstä). Matematiikan tunnilla näkyvät usein kuitenkin erilaiset hahmottamisen vaikeudet. Lukivaikeuksista n. 40 %:lla on vaikeuksia matematiikassa lukivaikeuden vuoksi. Hankaluuksia voi ilmetä mm. seuraavilla alueilla: peruslaskutoimitukset, esim. kerto- ja jakolaskut 9

10 sanallisten tehtävien mieltäminen kaavojen soveltaminen mittayksiköt avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet laskuvaiheiden auki kirjoittaminen lukujen oikeinkirjoitus Opiskelija, jolla on hankaluuksia joillakin matematiikan alueilla, voi kuitenkin olla matemaattisesti hyvin lahjakas. Esimerkiksi oivalluksia ja päätelmiä voi syntyä huippunopeasti ja oikeaan osuen Keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet Tarkkaavaisuushäiriöön voi usein liittyä ylivilkkautta, mikä ilmenee joskus motorisena levottomuutena ja jatkuvana puhetulvana. Työskentelyyn liittyy lyhytjännitteisyys ja nopea väsyminen. Kun keskittyminen ei onnistu, käyttäytymisestä tulee ylivilkasta, jäsentymätöntä ja päämäärätöntä. Toisaalta tällainen henkilö voi tehdä jotain häntä kiinnostavaa hyvinkin intensiivisesti. Tarkkaavaisuushäiriöihin liittyy myös impulsiivisuus: kiellot ja ohjeet unohtuvat herkästi tai niitä on vaikea hyväksyä. Arvaamattomuus hämmentää suhteita kavereihin ja ryhmätilanteissa tällainen henkilö saa usein kielteistä huomiota. Miten tunnistan keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet? keskittyminen ja tarkkavaisuus herpaantuvat helposti: äänet, valot, liike katkaisevat helposti keskittymisen tunne, että ei jaksa seurata opetusta kuin hetken, ajatukset harhailevat, tarkkaavuus on epätasaista ohjeitten seuraaminen ja mielessä pitäminen vaikeaa sanallisten tehtävien hallinta vaikeaa oman toiminnan ohjaamisessa vaikeuksia väsymys ja mielialat vaikuttavat paljon keskittymiskykyyn ylivilkkaus o vaikeuksia pysyä paikoillaan, tarve liikkua ja toimia o herkkyys häiriöille: työskentely keskeytyy helposti o lyhytjännitteisyys, impulsiivisuus hitaus o työskentelyn aloittaminen vaikeaa ja hidasta o ajatuksiin vaipuminen kesken työskentelyn o voi liittyä syrjäänvetäytyvyyttä, ujoutta diagnosoitujen tarkkaavaisuushäiriöiden nimityksiä o ADD = tarkkaavuuden säätelyn vaikeus o ADHD = tarkkaavuuden ongelmien lisäksi käyttäytymisen oireita, esim. ylivilkkautta o (MBD = tarkkaavuudenhäiriöiden lisäksi motorisia vaikeuksia, oppimisvaikeuksia esim. luki, käyttäytymisongelmia 10

11 Motoriikan vaikeudet Häiriön pääpiirteenä on lihasten yhteistoiminnan vaikea kehitysvajaus, jota ei voi selittää yleisellä älyllisellä kehitysvammaisuudella tai onnettomuudesta johtuvalla neurologisella häiriöllä. Kun motoriikan vaikeudet ilmenevät koko kehon liikkeiden hallinnan vaikeutena, ongelmia on etenkin eri liikuntalajien oppimisessa. Käden ja sormien liikkeiden (hienomotoriikan) tai silmän ja käden yhteistyön (visuomotoriikan) vaikeudet näkyvät käden taitoja edellyttävässä oppimisessa, kuten kengännauhojen sitomisessa, kirjoittamisessa tai erilaisten laitteiden ja työkalujen käytössä. Miten tunnistan motoriikan vaikeudet? Hienomotoriikan vaikeudet kynäote hankala, kengännauhojen solmiminen hankalaa tarkat käsien käyttöä ja näppäryyttä vaativat tehtävät vaikeita silmän ja käden yhteistyötaidossa hahmottamisen ongelmia: esim. laitteiden ja työkalujen käytön hankaluudet. Karkeamotoriikan vaikeudet, liikkeiden hallinnan vaikeudet vaikeuksia erilaisten liikuntalajien oppimisessa askel- ja liikesarjat tuottavat vaikeuksia vuorotahdin ja ristikkäisliikkeiden oppiminen hankalaa Hahmottamisen vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet voivat olla usein yhteydessä lukihäiriöön. Nuori, jonka lukivaikeuteen liittyy hahmottamisen häiriöitä, menestyy normaalia huonommin hienomotoriikkaa vaativissa tehtävissä, kuten kirjoittamisessa, piirtämisessä ja muissa käsitöissä. Hahmottamisen vaikeuteen liittyy usein motorista kömpelyyttä. Nuori on kömpelö, koska hän ei täysin hahmota ympäristöään ja esineiden suhteita. Hahmottamisen vaikeuteen liittyy myös oman ruumiin hallinnan epätarkkuutta. Nuori ei hahmota omia voimiaan, vaan hänen toverillinen tönäisynsä voi vastaanottajasta tuntua lyönniltä. Miten tunnistan hahmottamisen vaikeudet? vaikeuksia erottaa kirjaimia toisistaan, samalta kuulostavia sanoja toisistaan etäisyyksien ja esineitten sijainnin arviointi vaikeaa suuntien hahmottaminen vaikeaa, oikea ja vasen sekoittuvat, ilmansuunnat sekaantuvat suunnistaminen kartan avulla vaikeaa asioitten jaksottaminen ja jaksotusten muistaminen vaikeaa suullisten ohjeiden mieleen painaminen vaikeaa aika- ja päivämäärät sekoittuvat, aikataulujen ja kellonaikojen noudattaminen vaikeaa, kuukausien luetteleminen vaikeaa symbolien ymmärtäminen ja hahmottaminen vaikeaa laitteiden toimintamekanismien hallinnassa ongelmia. 11

12 Käytöshäiriö Käytöshäiriöstä voidaan puhua silloin, kun nuori käyttäytymisellään rikkoo toistuvasti muiden oikeuksia eikä käyttäydy ikäänsä nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Kyseessä on uhmakkuutta vakavampi aste, johon liittyy usein fyysistä aggressiivisuutta, julmuutta, tavaroiden ja paikkojen rikkomista. Miten tunnistan käytöshäiriön? menettää usein malttinsa sortaa, uhkaa tai pelottelee toista aloittaa usein tappeluita fyysinen julmuus ihmisiä tai eläimiä kohtaan valehtelee usein saadakseen itselleen jotain varkaudet, murtautumiset koulupinnausta alle 13-vuotiaana tuhoaa toisten omaisuutta kieltäytyy säännöistä on käyttänyt asetta, jolla voi aiheuttaa pahoja fyysisiä vammoja vilpillisyys Sosiaalisen elämän vaikeudet, sosiaalinen häpeä Kun oppimisvaikeuksia on alettu tutkia enemmän, on huomattu, että ne ovat hoitamattomina yhteydessä käytöshäiriöihin, sosiaalisten taitojen heikkouteen ja huonoon itsetuntoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimisvaikeudet hankaloittavat joka neljännen suomalaisen elämää. On erittäin tärkeää, että oppimisvaikeudet havaitaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin minimoidaan haittavaikutukset koulunkäyntiin, jatkokoulutukseen ja normaaliin elämään. Jos oppimisvaikeudet jätetään huomioimatta varhaislapsuudessa ja peruskoulussa, on syrjäytymisen riski ilmeinen. Lapsi, joka oppimisvaikeuksiensa vuoksi jää jälkeen ikätovereistaan, leimataan usein tyhmäksi tai laiskaksi, vaikka todellisuudessa hän joutuu työskentelemään koko ajan kykyjensä äärirajoilla yrittäessään pärjätä. Hoitamattomina oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa turhautuneisuutta, haluttomuutta koulunkäyntiin ja opiskelun keskeyttämistä. Oppimisvaikeuksista kärsivän opiskelijan voi olla vaikea itse hahmottaa ongelmaalueitaan. Jos ongelmaa ei havaita ajoissa, syntyy helposti oravanpyörä: poissaolot, häiriökäyttäytymiset ja pahimmassa tapauksessa syrjäytymisen riski lisääntyvät ja riski nuorisorikollisuuteen ja päihteiden väärinkäyttöön kasvaa. Yleensä nuorilla on selkeä mielipide siitä, mikä on sopivaa ja mikä normaalia. Tämän vuoksi oppimisvaikeuksista kärsivillä nuorilla voi olla tavallista enemmän ongelmia myös kaverisuhteissaan. Oppimisvaikeuksien tutkiminen ja niihin puuttuminen on ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Syrjäytymisen ehkäisy helpottaa, jos nuori saadaan ymmärtämään oireidensa johtu- 12

13 van erilaisista oppimistyyleistä tai vaikeuksista eikä älykkyydestä tai sen puutteesta. Itsetunnon kohottaminen on kasvattajalle haaste. Jos nuori kokee aina olevansa huonompi kuin muut ja kokee vain epäonnistumisia, hän hakee huomiota, hyväksymistä ja valtaa negatiivisella käyttäytymisellä tai hän syrjäytyy täysin vertaisryhmästään. Seuraavassa on kuvattu sitä mihin oppimisvaikeudet voivat johtaa. OPPIMISVAIKEUS EPÄONNISTUMINEN OPPIMISTILANTEISSA YRITTÄMISEN ALISUORIU- ITSETUNTO MASENNUS PUUTE, TUMINEN - ONGELMAT VÄHÄTTELY hätäisyys/hitaus huolimattomuus käytöshäiriöt TULKINNAT laiska, ei kuuntele, ei keskity tyhmä, lahjaton, huolimato epäsosiaalinen jne. Itse oppimisen vaikeuksia suurempaa tuskaa voivat tuottaa ongelmaan liittyvä sosiaalinen häpeä ja itsetunnon ongelmat. Tyhmä, laiska, hidas jne. ovat monille oppimisvaikeuksista kärsiville tuttuja ympäristöstä tulleita heittoja. Monia on kiusattu ongelmasta ja moni haluaakin säilyttää salaisuutensa opinnoissaan ja työpaikallaan niin kauan kuin suinkin se on mahdollista. Vaikeuksien salaaminen kuluttaa huomattavan määrän henkistä energiaa hukkaan. Opiskelijalta saattaa kulua aikaa pelkästään sen pelkäämiseen, ettei vaan joutuisi kirjoittamaan taululle tai esittämään omia ajatuksiaan tai tuotoksiaan ääneen muiden edessä. Ongelmien nimeäminen voi auttaa opettajaa ratkaisemaan niitä ongelmia, joita syntyy lapsen vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Opettaja tarvitsee työssään muiden lääkärin, psykiatrin, psykologin tekemiä diagnooseja opetuksen suunnittelun avuksi. Pahimmillaan nuoren diagnosointi ja ongelmien nimeäminen voi johtaa lapsen syrjäytymiseen. Parhaimmillaan se voi kuitenkin avata opettajalle näköaloja siihen, miten kohdata nuori ja miten tukea hänen kehitystään tarjoamalla yksilöityä tietoa tämän erityisopetuksellisista tarpeista. Edellä esitettyjen oppimisvaikeuksien ja ongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen ei suinkaan ole ongelmatonta. Pedagogisessa mielessä opiskelijan diagnosointi ei ole ensisijaista, vaan se, miten opettaja suhtautuu opiskelijaan ja hänen ongelmaansa. Miten opettaja voi auttaa omalta osaltaan opiskelijaa? 13

14 3.3. Erilaisen oppijan vahvuuksia Oppimisvaikeuksia kohdattaessa kannattaa etsiä erilaisten oppijoiden yksilöllisiä vahvuuksia, joita yleensä löytyy paljon. Vahvuudet voivat olla avain vaikeuksien ylittämiseen! Erilainen oppija on luova, idearikas, kekseliäs, toimelias, visionääri on tekemällä oppija on kokovartalo-oppija on kokonaisvaltainen käyttää monia aistikanavia, esim. näkemisen ja kuulemisen lisäksi mm. liike- aj tuntoaistimukset tärkeitä etsii merkityssuhteita kysyy Miksi? miettii Mihin tämä liittyy? 3.4. Miten erilaisuus pitää ottaa huomioon? Oppimisvaikeuksisia opiskelijoita on jokaisessa opiskelijaryhmässä. Opettajan tulee ottaa se huomioon opetustyössään, näytöissä ja työssäoppimisessa. Myös työpaikkaohjaajan on tiedostettava oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat näytöissä ja työssäoppimisessa. Vasta sitten osataan tukea ja ohjata opiskelijaa tavoilla, joita hän tarvitsee. Parhaimmat oppimistulokset tulevat silloin, kun opiskelijoitten yksilöllisyys otetaan huomioon ja tunnistetaan erilaiset tyylit oppia. Kun opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä, mahdollisimman moni opiskelija saa omaa tyyliään tukevaa opetusta. Oppimisvaikeudet on otettava huomioon tuntityöskentelyssä, tehtävien laatimisessa ja arvioinnissa. Ohjenuorana on, että opiskelija saa monenlaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Opiskelijoille jaettavien tekstien ja ohjeistuksien tulee olla selkeitä ja helposti luettavia. Teksti asetellaan paperille väljästi ja tarpeeksi isoin kirjaimin (esim. fonttikoko vähintään 12), jotta lukeminen on helppoa. Käsin kirjoitettuja ohjeistuksia tulisi välttää, samoin lyhenteitä ja vierassanoja niitä on monien vaikea lukea ja ymmärtää. Myös kopioiden tulisi olla helposti luettavia: ei pitäisi käyttää suttuisia lehtiartikkelien pienennyksiä. Otsikoitten ja väliotsikoitten käyttö tekee kirjallisista ohjeistuksista selkeitä. Kirjallisesti annetut tehtävät tulisi lukea opiskelijoille ääneen, kuten tenttikysymyksetkin. Tehtävät kannattaa luettaa ennen opiskelijoille jakamista opettajakollegalla: ulkopuolinen löytää helpommin epäselvät kohdat. Lukuapuna voi käyttää myös luki- ja erityisopettajaa. Kannattaa varmistaa, että tehtävät ovat sisällöltään yksiselitteisiä ja selkeitä. Tekoohjeitten pitää edetä loogisesti. ja jos tehtävä halutaan tietynlaiseksi (esimerkiksi essee, raportti, haastatteluäänite, portfolio), pitää opiskelijalle antaa niistä helpot teko-ohjeet. Koska ihmiset ovat oppimistyyleiltään erilaisia, vaihtelee myös tarve ohjaukseen paljon. Lukemista ja kirjoittamista kannattaa helpottaa ohjaavilla apukysymyksillä, joiden avulla opiskelija oppii etsimään ja järjestämään tietoa. Apukysymyksistä voi rakentaa tehtävän tueksi miellekartan, johon asiat on helppo kerätä. Opettaja neuvoo ja ohjaa, miten miellekartasta edetään lopulliseen vastaukseen. Kun tehtävien tekeminen on vaiheittain etene- 14

15 vää, tiedon koonti, valikointi ja järjestely helpottuvat. Kirjoitustehtävissä prosessikirjoittamisen malli auttaa tehtävän hahmottamisessa ja loppuunsaattamisessa. Opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia, tarvitsevat ja haluavat tehtäviinsä opettajan ohjausta. Etenkin itsenäisten tehtävien tekoa tarvitsee ainakin tehtävän aloitusvaiheessa tukea. On tärkeää, että opiskelijan kynnys tulla kysymään neuvoja on matala. Opettajan tulisi olla myös saatavilla: opiskelijaryhmien pitäisi saada tietoonsa, milloin opettaja päivystää tai pitää ohjausvastaanottoa. Arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia vaihtoehtoisia tapoja. Nyrkkisääntönä on, että opiskelija osoittaa osaamisensa tavalla tai toisella. Arviointitavat valitaan vastaamaan tavoitteita ja sisältöjä. Oppimisvaikeuksinen opiskelija voi osoittaa osaamisensa monimuotoisesti, mm. kirjalliseen tehtävään liittyy suullinen ja/tai toiminnallinen osa. suullisessa tentissä, tenttien täydennyksissä ja tehtävissä on opiskelijalle varattava miettimis- ja suunnitteluaikaa: esimerkiksi opiskelija voi tehdä itselleen suttupaperin, jonka avulla hän voi kertoa kysytyt asiat. osaaminen näytetään aidoissa tai aidon kaltaisessa tilanteessa: toiminnallinen koe. opiskelija tekee opintokäynnin/haastattelun ja raportoi sen kirjallisesti ja/tai suullisesti/ääninauhalla/videokasetilla. tehtävästä voi tehdä esitelmän tai draaman. tentti korvataan kotitentillä ja/tai pari-/ryhmätentillä. tenttikysymykset saa etukäteen ja/tai tentissä voi olla lähdeaineisto mukana. arvioitavasta kokonaisuudesta kootaan portfolio. Kirjallisessa tentissä on hyvä lukea tenttikysymykset kaikille ääneen, jotta vältettäisiin väärinymmärtäminen. Tenttitilanteesta johtuvaa stressiä voidaan poistaa siten, että opiskelija voi tehdä tentin rauhallisessa tilassa ja että hänellä on tarpeeksi aikaa. Hänelle annetaan myös mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä, esim. tekstinkäsittelyä. Rasti ruutuun kokeet ovat esimerkiksi lukivaikeuksisille vaikeita hahmottaa, joten niitä kannattaa välttää. 4. Oppimisvaikeus vai yksilöllinen oppimistyyli? Kaikki ihmiset eivät käsittele tietoa samalla tavalla. Omaksumme, tallennamme ja muistamme tietoa eri tavoin. Erilaiset ajattelutyylit vaikuttavat oppimis- ja työskentelytyyleihin. Erilaisten oppimistapojen huomioiminen helpottaa yksilön oppimista. Jokainen ihminen oppii hyödyntämään eri aistejaan: auditiivisesti kuulemalla, visuaalisesti näkemällä, kinesteettisesti liikkeen avulla ja taktuaalisesti käsin koskemalla. Lisäksi oppimiseen vaikuttavat aivojen tiedonkäsittelyprosessi, joka on jokaisella yksilöllinen. Ihmiset voidaan jakaa holistisiin ja analyyttisiin oppijoihin. Oppimistyyleihin vaikuttavat myös opiskeluolosuhteet; emotionaaliset, sosiologiset, fyysiset ja psykologiset tekijät. Jotkut opiskelijat häiriintyvät esimerkiksi ympäristön hälinästä, toiset puolestaan sulkevat esim. musiikin avulla pois muut äänet Holistinen ja analyyttinen oppimistapa Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla erilainen, yksilöllinen tapa oppia. Oppimista käsittelevässä kirjallisuudessa puhutaan paljon oppimistavoista ja tyyleistä. Oppimistapaan vai- 15

16 kuttaa se, millaisia ovat oppijan psykologiset toimintamallit. Nämä jaetaan kahteen tyyppiin: holistinen (kokonaisvaltainen) analyyttinen (erittelevä ja jäsentävä) Tutkimuksissa on todettu, että opetus suosii usein analyyttisiä, vasenta aivopuoliskoa käyttäviä opiskelijoita. Yksi keino tehostaa oppimista, on käyttää opetusmenetelmiä, jotka virittävät kummatkin aivopuoliskot käyttöön. Monet oppimisvaikeuksiset oppijat käyttävät pääsääntöisesti oikeaa aivopuoliskoa, mikä tarkoittaa sitä, että oppimistapa on holistinen eli kokonaisvaltainen. Tällainen oppija havaitsee ensin kokonaisuudet, vasta sitten sen osat ajattelee kuvallisesti ja muistaa parhaiten kuvia käyttäen, käyttää mielikuvia sanojen käyttö ei ole vahvin puoli on luova, luottaa intuitioon, ajattelee tunteenomaisesti ja pitää konkreettisuudesta. Kokonaisvaltainen eli holistinen oppija hyötyy esimerkiksi seuraavassa miellekartassa esitetyistä oppimismenetelmistä ja keinoista. KIINNITTÄÄ HUOMIOTA YKSITYISKOHTIIN LAATII LUETTELOITA kävelee hyppii tanssii laulaa UUTTA ASIAA OPETELLESSAAN tekee räp-piisin selostaa itselleen ääneen TEKEE KUVIA JA KUVI- KOKONAISVALTAINEN OITA OPPIJA HARJOITTELEE AJAN HALLINTAA käyttää apuna kuvia käyttää apuna värejä TEKEE MIELLEKARTTOJA TEKEE LISTOJA JAKAA KOKONAISUUKSIA PIENEMPIIN OSIIN Jos vasen aivopuolisko on hallitsevampi, oppija on analyyttinen eli hän 16

17 erittelee yksityiskohtia asia kerrallaan on looginen, luottaa järkiperäiseen (rationaaliseen) ajatteluun ilmaisee itseään mielellään sanallisesti ja kiinnittää huomiota sanoihin muistaa helposti monimutkaisia sarjoja, listoja ja luetteloita, esim. liikesarjoja Vasemman aivopuoliskon käyttäjälle on hyödyllisiä monipuolistaa oppimisen tapoja, esimerkkejä on alla olevassa miellekartassa. Värien käyttö Mielikuvituksen ja mielikuvien käyttö Tunteiden käsittely esim. - roolileikit - draama - eläytyminen Miellekarttojen tekeminen ANALYYTTISTÄ OPPIJAA KE- HITTÄÄ Erilaiset ilmaisutavat uutta opeteltaessa: esim. -runot -liikkuminen -tekeminen jne. Kuvien, kuvioiden, merkkien, symbolien käyttö Värien ja kuvien käyttö muistamisen apuna 4.2. Visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppimistyyli Kun oppija tuntee oman oppimistyylinsä, hän löytää parhaiten tapoja, joilla oppia. Ja kun opettaja tuntee opiskelijoiden oppimistyylit, hän voi tukea niitä erilaisilla opetusmenetelmillä. Oppimistyylit voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: visuaalinen auditiivinen kinesteettinen ( = kinesteettis-taktillinen). Jaon perustana ovat eri aistinjärjestelmät: toisten oppimista tukee parhaiten näköaisti, toisten kuuloaisti, toisia liike ja kosketus. Useat ihmiset ovat sekatyyppejä, mutta monesti oppimisvaikeuksisilla painottuu kinesteettinen puoli. Seuraavassa on tiivistetty luokittelu siitä, mitä piirteitä kuhunkin oppimistyyliin kuuluu ja millaiset oppimistavat heitä hyödyttävät. TYYPILLISIÄ PIIRTEITÄ OPPIMISTA TUKEE V I S U Nopea puhuja Tekstin lukeminen 17

18 A Pitää katsekontaktista Kirjoittaminen A Ei jaksa kuunnella pitkään Kuvat, kaaviot, julisteet L Oppii kuvista Taulun käyttö I Kuvat, kuviot, värit tärkeitä Tietokoneen käyttö N Muistaa, mitä on nähnyt E Lukeminen ja kirjoittaminen sopivat N A U D I Puhuu ilmeikkäästi, värikkäästi Kuunneltava luento T Kyselee, kommentoi Opetuskeskustelut I Puhuu paljon, pitää keskusteluista Ääninauhat, kielistudiot I Oppii helposti suullisista ohjeista Suulliset ohjeistukset V Muistaa, mitä on kuullut Ääneen lukeminen I Kirjoittaessaan puhuu itsekseen Uuden opettelu ääneen N selostaen/laulaen/tms. E N K I N E Hidas puhuja Sketsit, leikit S Pitää koskettelusta Draama, demonstraatiot T Pitää liikkumisesta Toiminnasta oppiminen E Pitkästyessään liikkuu tai näpertelee Liikkuminen, koskettelu E Toiminta tärkeää Kirjoittaminen, värit T Ei viihdy puhe- ja katselutilanteissa Konkreettiset esineet T Oppii toimimalla ja eläytymällä Projektityöt I Muistaa, mitä on tehnyt Mielikuvat N Kokemukset E N 4.3. Opiskeluolosuhteet Opetuksessa tulisi ottaa huomioon myös seuraavassa miellekartassa kuvatut oppimiseen vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät myös yksilöllisiin oppimistyyleihin. Ne voidaan jakaa neljään osatekijään, ja niihin liittyviä piirteitä kuvataan yleensä joko - tai asetelmalla. Esimerkiksi joku toinen pitää opiskelusta kirkkaassa valaistuksessa, toisesta taas himmeä valaistus auttaa oppimaan ja keskittymään, jne. - korkea/alhainen motivaatio - sinnikkyys/helposti luovuttaminen - vastuuntunto/vastuun välttely - tarvitsee tarkat ohjeet/vähän ohjeita - kirkas/himmeä valaistus - lämmin/viileä oppimistila - tarvitsee taustaääniä/hiljaisuutta - viihtyy muodollisessa/epämuodollisessa sisustuksessa 18

19 Tunnetekijät Opiskeluympäristö OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT Yhteisölliset tekijät Fysiologiset tekijät - parhaiten työskentelee yksin/pareittain/ryhmässä - tarvitsee/ei kaipaa ohjausta - työskentelee parhaiten aamulla/päivällä/illalla - tarve liikkua/ei tarvitse liikkumista - oppimisen aikana tarve syödä tai juoda/ei tarvetta syömiseen tai juomiseen Useimmat meistä käyttävät erilaisia oppimistyylien yhdistelmiä tilanteen ja opittavan asian mukaan vaihdellen. Kaikki oppivat, mutta eivät välttämättä samalla tavalla. Opiskelija on itse oman oppimisensa asiantuntija! 5. Erilaiset oppijat näytöissä Näyttö on mahdollisuus osoittaa osaamista monella tavalla. Nuorten näytöissä opiskelija näyttää osaamisensa, tietonsa ja taitonsa. Näytöt järjestetään yhdessä työelämän kanssa, ja näytöt liittyvät työssäoppimiseen. Näytöillä varmistetaan se, että opiskelijan ammatillinen osaaminen on sellaista, jota työelämän edellyttää. Jokaisessa opintokokonaisuudessa on näyttö. Näytöt ovat myös osa opiskelijan arviointia. Näytöissä opiskelijalla on mahdollista osoittaa osaamisensa monipuolisesti. Näytöissä onkin keskeisenä ideana, että niissä otetaan huomioon erilaisten oppijoiden edellytykset suoriutua näytöistä ja näytöissä kehitetään opetusjärjestelyjä ja ohjaus- ja tukipalveluita. Näytöt pitää saada suorittaa joustavasti ja suoritustapojen täytyy olla moninaisia. Opetushallituksen raportissa näyttöjen kehittämisestä sanotaan: Näytöt eivät saa lisätä opintojen keskeyttämisiä, vaan tavoitteena on, että mahdollisimman moni suorittaa opintonsa loppuu, saa tutkintotodistuksen ja siirtyy työelämään. Opiskelijat on valmennettava näyttöihin huolellisesti. sa- 19

20 manaikaisesti kehitetään yksilöllisiä oppimisia tukevia opetusjärjestelyjä ja opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimia Ongelmien ja vahvuuksien tunnistaminen miten? Erilaisten oppijoiden vahvuuksien ja vaikeuksien tunnistaminen koulutuksen alkuvaiheessa sekä tarvittavan tuen ja ohjauksen antaminen luovat pohjan näyttöjen onnistumiselle. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimista siten, että opiskelijat saavat tarvittavan tuen näytön suorittamiseen. (Opetushallitus) Opettaja, oppilaitos opiskelijatuntemus! alkukartoitukset (kielet, matematiikka, oppimisvalmiudet) haastattelut, tiedonsiirto yläasteelta oppimistyylitestit lukitestit /esim. Niilo Mäki Instituutin testit) keskustelut ja vuorovaikutus opiskelijan kohtaaminen yksilönä Työpaikkaohjaaja tiedonsiirto oppilaitoksesta tiedon välittäminen työpaikalla opiskelijan yksilöllinen kohtaaminen Opiskelija kerro avoimesti vahvuuksista ja ongelmista keskustele, kysy löydä vahvuutesi ja oma tapasi oppia! 5.2. Tuki ja ohjaus erilaisille oppijoille Näyttöjen tuki- ja ohjaustoimet ovat osa oppilaitoksen yleisiä tuki- ja ohjaustoimia. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja hyvin toteutetut tukitoimet mahdollistavat onnistuneet näytöt. Tuki- ja ohjaustoimet mitä? - tuen tarpeen ja vahvuuksien tunnistaminen ongelmat vahvuudet, oppimistyyli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin sisällöiksi - tiedonsiirto eri osapuolten kesken, yhteistyö - vaihtoehtoiset opetusjärjestelyt ja -menetelmät pienryhmät, tukiopetus, lukiopetus lisäaika, yksilöllinen jaksotus työssäoppimisen lisääminen jne. 20

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.2016 Seija Eskola Validia Ammattiopisto Sisältö Erityisopetuksen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä Lukivaikeus -selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä 1 Veijo Turpeinen Lukivaikeuden ilmeneminen Tyypillistä on vaikeudet lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Samalla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa Seija Eskola Validia Ammattiopisto Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa 14.10.2016 Validia Ammattiopisto Järjestämme ammatillisena erityisopetuksena koulutusta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, artesaani, Näytön ohjeet. Forssan ammatti-instituutissa kulttuurialalla

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, artesaani, Näytön ohjeet. Forssan ammatti-instituutissa kulttuurialalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, artesaani, Näytön ohjeet Forssan ammatti-instituutissa kulttuurialalla 2 Tämä ohje on tarkoitettu käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisten perustutkintojen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot