Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Finlands Automationssällskap rf Finnish Society of Automation

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Finlands Automationssällskap rf Finnish Society of Automation"

Transkriptio

1 Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Björn Wahlström VTT TIETOKONEEN KEHITYKSESTÄ Johdanto Tämän päivän automaatioratkaisuissa tietokoneella on keskeinen rooli. Tietokone siinä muodossa, kuin se tänä päivänä käsitetään, perustuu pitkään kehityshistoriaan, johon monen ihmisen kekseliäisyys on ollut myötävaikuttamassa. Vaikka tietokone nykyisessä muodossaan on ollut olemassa vain muutaman vuosikymmenen, siitä on jo tullut nykyaikaisen yhteiskunnan tärkeä työväline. Tulevaisuutta ajatellen on ilmeistä, että olemme vasta tietokoneiden kehityskaaren alussa ja monta mullistavaa sovellusta tultaneen vielä näkemään. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti tämän päivän tietokoneisiin johtanutta kehitystä. Esihistoria Laskeminen ja lukujärjestelmät Se, milloin ihminen alkoi käyttää lukuja ja tarvita laskutaitoa jää historian peittoon, mutta tiedämme, että ainakin jo 5000 vuotta sitten ihmiset kirjoittivat lukuja ja laskivat niillä. Kehityksen historiasta voidaan erottaa kaksi erilaista lukujärjestelmää. Ensimmäistä kutsutaan yhteenlaskuperiaatteeksi ja toista positioperiaatteeksi. Yhteenlaskuperiaatteessa lukujärjestelmässä esitetään lukuja siten, että merkkien lukumäärä ilmaisee, kuinka suuri kyseinen lukuosa on. Tällaista tapaa käyttivät esimerkiksi roomalaiset. Nykyisin yleisesti käytössä oleva tapa ilmaista lukuja numeroilla on positioperiaate, jossa numeron paikka numerojonossa ilmaisee sen arvon. Positioperiaate eroaa yhteenlaskuperiaatteesta myös siinä, että siihen sisältyy luku 0. Kukin paikka lukujonossa edustaa kyseisen lukujärjestelmän eksponentin arvoa. Jokapäiväisessä laskennassa käytetyssä desimaalijärjestelmässä eksponentin kantaluku on 10. Desimaalijärjestelmästä tunnemme numerot 0, 1, 2, 3, 8 ja 9, joiden paikka lukujonossa kertoo, kuinka monta ykköseuroa, kymmentä euroa, sataa euroa jne. esimerkiksi kauppalaskuumme sisältyy. Vähiten merkitsevät ykköset ovat lukujonossa oikealla. Desimaalijärjestelmän laskusäännöt opetettiin meille jo ensimmäisinä kouluvuosina. Laskemisen helpottamiseksi on eri puolilla maailmaa käytetty helmitaulua tai ns. abakusta. Logaritmit Lukuja ja laskentaa käytettiin ilmeisesti ensimmäiseksi kaupanteossa ja maanomistuksen rekisteröimisessä. Silloin yhteen- ja vähennyslasku sekä vähemmässä määrin kerto- ja jakolasku riittivät pitkälle. Paineet tehokkaampaan laskentaan lisääntyivät kuitenkin huomattavasti Amerikan mantereen löydyttyä, sillä sitä tarvittiin erityisesti navigoinnissa. Pallogeometrian hallitseminen ja laskennan riittävä tarkkuus saattoivat olla äärimmäisen tärkeitä, kun oli löydettävä kaukainen saari, josta saataisiin Suomen Automaatioseura ry, Asemapäällikönkatu 12 B, HELSINKI puh: , fax: , sähköposti:

2 Suomen Automaatioseura ry TIE 2/2 tuoretta vettä ja ruokaa. Varsinainen läpimurto oli logaritmit, joiden keskeisiä kehittäjiä olivat englantilaiset Napier ja Briggs 1600-luvun alkupuolella. Sen jälkeen logaritmitaulukoista tuli navigaattoreiden tärkeimpiä apuvälineitä. Logaritmeja käytettiin myös laskutikuissa, joita pidettiin pitkään insinöörien tunnusmerkkinä. Mekaaniset laskukoneet Mekaanisia laskukoneita alettiin rakentaa 1600-luvulla. Ne perustuivat pyöriin, joihin oli kaiverrettu numerot. Rinnakkaisten pyörien asennoilla saatiin haluttuja lukuja aikaan, ja laskeminen tapahtui siten, että pyörän pyörähtäessä yhden kierroksen ympäri se samalla siirsi seuraavan pyörän yhden pykälän eteen tai taakse siitä riippuen, suoritettiinko yhteen- vai vähennyslaskua. Laskukoneita parannettiin ja kehitettiin monessa vaiheessa, ja niistä kehitettiin eri tarkoituksiin soveltuvia malleja. Kauppojen kassakoneet olivat 1900-luvun loppupuolelle asti tällaisia. Toinen yleisesti käytetty laskukoneen malli soveltui varsin hyvin kerto- ja jakolaskuun. Looginen päättely Looginen päättely on myös tärkeä toiminto tämän päivän tietokoneissa. Jo muinaisessa Kreikassa oli pohdittu, miten evidenssiä voidaan käyttää päättelyssä, mutta vasta luvulla logiikka sai nykyisen muotonsa. Keskeisiä hahmoja tässä työssä olivat de Morgan Englannissa ja Boole Irlannissa. Kun sitten 1900-luvun alussa voitiin todistaa, että aritmetiikan säännöt voidaan johtaa logiikan säännöistä, oli tietokoneiden teoreettiset perusasiat luotu. Tietokoneiden kehityskaari Reikäkorttikoneet Sähkön keksiminen antoi erityisesti mekaanisille laskukoneille kehityssysäyksen. Ensinnäkin sähkömoottoreita ja releitä voitiin käyttää apuenergiana ja toiminnan varmistamisessa. Toiseksi sähkön käyttö mahdollisti uudet tuotantoteknologiat, joiden avulla koneiden osia voitiin tehdä huomattavasti tarkemmin ja halvemmin kuin aikaisemmin. Teollistumisen myötä myös laskentaa alettiin tarvita uudenlaisissa yhteyksissä, kuten väestönlaskennassa. Ensimmäinen väestönlaskenta Yhdysvalloissa suoritettiin v ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi. Jo v tämä työ oli kasvanut niin laajaksi, että kerätyn aineiston käsittelyä pyrittiin eri tavoilla mekanisoimaan. Tämä johti siihen, että Hollerith v sai tämän tehtävän keksimällään reikäkorttilaitteella. Nykyäänkin varsin tunnettu yritys IBM juontaa juurensa hänen perustamastaan yrityksestä. Analogiakoneet Sotatekniikan tarpeet johtivat toiseen kehityshaaraan luvun alussa sotalaivat ja tykit olivat kehittyneet niin pitkälle, että tarvittiin uudentyyppisiä tähystys- ja

3 Suomen Automaatioseura ry TIE 3/3 laskentalaitteita, joilla voitiin luotettavasti laskea tykkien suuntausarvoja. Suuntauksessa oli myös tärkeätä pystyä kompensoimaan laivan liikkeitä meressä. Ensimmäiseksi otettiin käyttöön erilaisia taulukoita sekä laskutikkuja muistuttavia laskentavälineitä. Taulukoiden tuotanto muodostui kuitenkin omaksi ongelmaksi, koska niitä piti tuottaa kaikkia tykkejä ja ammuksia varten. Tähän tarkoitukseen kehitettiin mekaanisia laskentavälineitä, joilla voitiin analogiaperiaatteella integroida mielivaltaisia funktioita. Näitä laitteita vietiin myös jossain määrin laivojen komentokeskuksiin. Analogiaperiaatetta käytettiin myös niissä servojärjestelmissä, joissa tykkien alustojen liikkeet otettiin suuntauksessa huomioon. Lentokoneiden ja tutkien kehitys johti myöhemmin siihen, ettei mekaanisia analogiakoneita enää voitu käyttää niiden hitauden vuoksi. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin erilaisia sähköisiä analogiakoneita. Ne siirtyivät sotien jälkeen siviilikäyttöön, jossa niitä hyödynnettiin erityisesti simuloinnissa ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisussa. Aikaiset tietokoneet Vasta 1930-luvun puolivälistä lähtien alettiin vakavasti pohtia mahdollisuutta käyttää nopeita elektronisia piirejä laskennassa. Joitakin konstruktioita releillä oli tosin saatu aikaan jo ennen toista maailmansotaa, mutta releet olivat huomattavasti radioputkia hitaampia. Ensimmäinen varsinainen tietokone oli ENIAC, joka valmistui vuonna Se kehitettiin ammuntataulukoiden laskemiseen ja sisälsi noin radioputkea. Tehontarve oli 150 kw ja kellotaajuus 100 khz. Ohjelmointi tehtiin kytkentäkaapeleilla ja käyttöaika oli tyypillisesti n. 20 tuntia ennen kuin joku putki vikaantui ja piti vaihtaa. ENIAC käynnisti monta muuta samantapaista tietokoneprojektia, mutta putkikoneet olivat kuitenkin liian isoja ja epäluotettavia varsinaisen tietokoneiden kehityskaaren käynnistämiseksi. Uudet keksinnöt Mullistavin uudistus oli transistorin keksiminen vuonna Transistorissa elektroniikka saatiin kertaheitolla pienempään tilaan, ja siinä tarvittiin vähemmän tehoa. Myös komponentit olivat luotettavampia. Kesti tosin muutamia vuosia ennen kuin transistorien tuotantotekniikka oli kehitetty siihen pisteeseen, että pystyttiin tekemään nopeisiin kytkentätehtäviin soveltuvia transistoreita. Tietokoneiden kehitystä tuki myös moni muu keksintö, kuten ferriittirengasmuisti ja levymuisti. Syöttö- ja tulostuslaitteita kehitettiin myös voimakkaasti 1950-luvulla. Tietokoneiden nopea kehitys alkaa Tietokoneiden nopea kehitys alkoi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Moni muistaakin vielä silloiset tietokoneet, jotka oli toteutettu diskreeteillä elektroniikkakomponenteilla. Sen ajan tietokoneista mainittakoon IBM1620-tietokone, joka oli siinä mielessä erikoinen, että se laski desimaalijärjestelmää käyttäen. Myöhemmät koneet käyttivät binäärijärjestelmää. Tietokoneita otettiin käyttöön mitä erilaisimmilla alueilla, ja IBM360-tietokonesarjaa käytettiin erittäin paljon hallinnollisessa laskennassa. Siihen aikaan rakennettiin tieteellistä laskentaa varten myös nk. supertietokoneita, joista Cray-

4 Suomen Automaatioseura ry TIE 4/4 1-kone oli ensimmäisiä. Prosessien säätö- ja ohjaustehtävissä alettiin myös käyttää tietokoneita ja digitaalista säätöä luvulla käyttöönotetut PDP-8- ja PDP-16- tietokoneet olivat vielä 1990-luvullakin monessa tehtaassa kovassa käytössä. Nämä koneet poistettiin vasta sitten, kun niiden varaosien hankinta tuli kalliimmaksi kuin kokonaan uuden tietokoneen ostaminen. Nopeaa kehitystä tarkasteltaessa on todettava, että 1960-luvun alkupuolella arvioitiin, että 3 5 silloista supertietokonetta riittäisi koko maailman laskentatarpeeseen. Tietokoneiden lukujärjestelmä Nykyisten tietokoneiden käyttämässä ns. binäärijärjestelmässä eksponentin kantaluku on 2. Binäärijärjestelmässä luvut voidaan ilmaista lukujonona, jossa on vain numerot 0 tai 1. Tällaiset tilat on helposti saatavissa aikaan elektronisesti. Näillä merkeillä voidaan kertoa tietokoneelle, onko lukujonon kyseiselle paikalle sijoittuva kahden eksponentti mukana luvussa vai ei. Jos se on, niin kyseisessä kohdassa lukujonossa on 1, ja jos se ei ole, niin sillä kohdalla on 0. Siten esimerkiksi desimaaliluku 83 kirjoitetaan binäärijärjestelmässä oikealta vasemmalle luettaessa tietokoneiden käyttämässä 8- paikkaisessa lukujonossa Ensimmäinen paikka oikealta on varattu kantaluvun 2 eksponentille 0, toinen paikka eksponentille 1, seuraava eksponentille 2, seuraava eksponentille 3 jne., eli oikealta vasemmalle lukujonon arvo on , siis yhteensä 83 desimaalisella järjestelmällämme ilmaistuna. Tällaisella 8-paikkaisella tavulla voidaan esittää luvut Luvusta 0 on kyse, kun kaikissa paikoissa on 0, ja luvusta 255, kun kaikissa paikoissa on 1. Näillä luvuilla voidaan tietokoneessa kuvata kaikki aakkoset, erikoismerkit ja numerot eli kaikki se, minkä tietokoneen kuvaruudulta voimme nähdä. Esimerkiksi kirjaimelle A on tietokoneen kooditaulukossa valittu luku 65 eli binäärisellä konekielellä oikealta vasemmalle luettuna Käytännössä tämä ei vielä riitä, koska pitää pystyä käsittelemään monenlaista tietoa, joten tietokoneen ohjelmistoissa joutuu aina määrittelemään, miten nämä tavut pitää tulkita. Ohjelmistot Ohjelmisto on tärkeä osa tietokonetta. Ensimmäiset tietokoneet ohjelmoitiin konekielellä, mikä tarkoitti, että yksittäisiä laskuoperaatioita syötettiin tietokoneen muistiin kytkinpaneelilta, reikäkorteilta tai reikänauhalta. Konekieli oli vaikea hallita, koska oli hankalaa muistaa käskyt ja lukea kirjoitettua ohjelmaa. Tämän ongelman helpottamiseksi otettiin ensimmäiseksi käyttöön nk. assemblerkielet. Varsinainen läpimurto ohjelmoinnissa kuitenkin tehtiin, kun ns. korkean tason kielet määriteltiin ja niille rakennettiin kääntäjiä, joilla voitiin automaattisesti generoida tarvittava konekielinen ohjelma. Seuraava merkittävä kehitysaskel olivat ns. käyttöjärjestelmät, jotka mahdollistivat tietokoneen kaikkien resurssien, kuten reaaliaikakellon, syöttö- ja tulostuslaitteiden, levymuistien jne., hallinnan. Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisia tietokantaohjelmistoja suurien tietomäärien hallintaan.

5 Suomen Automaatioseura ry TIE 5/5 Viimeiset parikymmentä vuotta Mikropiirit Mikropiirien keksiminen v oli tärkeä askel edellä kuvatussa kehityksessä. Idea on yksinkertainen: integroimalla yhdelle piipalalle transistorit, johdot ja muut elektroniikkakomponentit voitiin monta toimintoa sijoittaa pieneen tilaan. Lyhyemmät johdot piipalan sisällä mahdollistivat suurempien kellotaajuuksien käytön. Tätä kehitystä on usein kuvattu sen mukaisesti, kuinka monta transistoria on integroitu yhteen mikropiiriin, jolloin voidaan nähdä, että kasvu on pitkään ollut eksponentiaalista. Tänään esim. Pentium 4 -prosessorissa on jo 40 miljoonaa transistoria yhdellä piipalalla. Toinen luku, jolla kehitystä on kuvattu, on mikropiirien johdotuksessa käytettyjen johtojen leveys piipalalla. Ensimmäisissä mikropiireissä se oli millimetrin luokkaa ja nykyisissä alle sata nanometriä. Pienempi, tehokkaampi, halvempi ja luotettavampi Tietokoneiden kehitystä viimeisten 20 vuoden aikana voidaan kuvata sanoilla pienempi, tehokkaampi, halvempi ja luotettavampi. Tämä johtuu monesta mikropiirien tuotantotekniikan alueella syntyneestä innovaatiosta. Tietokoneet ovat myös olleet tärkeitä uusien tietokoneiden kehittämisessä, koska uusia mikropiirejä on suunniteltu ja niiden tuotantoprosesseja ohjattu tietokoneilla. Voidaan todeta, että kehittyessään minitietokoneet saivat vähitellen suurtietokoneiden ja mikrotietokoneet minitietokoneiden ominaisuuksia jne. Nyt on siirrytty suurista kaappitietokoneista sylimikroihin ja jopa kämmentietokoneet ovat vanhoihin tietokoneisiin verrattuina erittäin tehokkaita. Tietokoneita on tämän lisäksi usein upotettu erilaisiin laitteisiin. Tiedonsiirto Eräs tärkeä 1970-luvun innovaatio olivat tietokoneverkot. Ensin suurkoneita varustettiin aikajaolla siten, että useat käyttäjät pystyivät käyttämään niitä samanaikaisesti. Käytännössä tämä toteutettiin liittämällä käyttöterminaalit tietokoneen portteihin parikaapeleilla ja myöhemmin myös koaksiaalikaapeleilla ja valokuiduilla. Seuraavaksi tietokoneita kytkettiin verkkoihin, jotta tietoja voitaisiin helposti siirtää niiden välillä luvulla otettiin käyttöön ohjelmistoja, joista myöhemmin kehittyi sekä Internet että World Wide Web -sovellukset. Nyt Internet mahdollistaa sähköpostin lähettämisen minne vain maailmassa ja tietojen imuroimisen miljoonista tietokoneista ympäri maapalloa. Tiedonsiirtoa varten on langallisten ratkaisujen ohella kehitetty myös langattomat ratkaisut. Uudet menetelmät ja ohjelmistot Tietokonetekniikan kehitys on monessa suhteessa käynyt käsi kädessä monien uusien laskentamenetelmien kanssa. Nykyään voidaan ratkaista differentiaaliyhtälöitä ja optimointitehtäviä, jotka ovat niin suuria, että ne käsittävät tuhansia määrittelyyhtälöitä, sekä hallita erittäin suuria tietomääriä jne. Kryptologiassa on keksitty uusia

6 Suomen Automaatioseura ry TIE 6/6 menetelmiä salata sanoman sisältö tavalla, jota käytännössä voidaan pitää mahdottomana murtaa. Tämän nopean kehityksen varjopuolena ovat nk. tietokonevirukset, joita vastuuttomat henkilöt levittävät tahallaan koko maailman tietokonekäyttäjien riesaksi. Tulevaisuus Kehitystä rajoittavat tekijät Tulevaisuutta ajatellen on ensimmäiseksi todettava, että vastassa on muutama fysikaalinen kehitystä rajoittava tekijä. Eräs niistä liittyy elektroniikan pienentämiseen. Mikropiirillä olevia johtoja ei voida pienentää mielivaltaisesti, vaikkakaan lopulliseen fysikaaliseen rajaan ei olla vielä törmätty. Myöskään niiden elektronien lukumäärää, josta bittiä muodostetaan, ei voida pienentää mielivaltaisesti. Mikropiirin tehonkulutus tulee myös olemaan rajoittava tekijä yksinkertaisesti siitä syystä, että piirin generoima lämpö pitää saada johdettua pois siitä. Tuotantotekniikan rajoitukset tulevat myös yksinkertaisesti vastaan, sillä koneet, joita tarvitaan piirien suunnitteluun ja tuotantoon, ovat erittäin kalliita. Myös menetelmien ja ohjelmistojen käytössä ilmenee monia rajoittavia tekijöitä. Uudet tietokoneet Edellä kuvatut rajoitukset ovat saaneet tutkijat ympäri maailmaa etsimään uusia ratkaisuja, joiden avulla näiltä voitaisiin välttyä. Eräs ehdotetuista konsepteista on nk. molekyylitietokoneet, joissa laskentaa suoritetaan isoissa molekyyleissä eikä enää mikropiireissä. Voidaan kuitenkin olettaa, että kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin tällaisia alkaa ilmestyä työpöydille ja koteihin. Vielä pidemmällä tulevaisuudessa ovat nk. kvanttitietokoneet, jotka toimivat kvanttiteorian mukaisesti siten, että bitin voidaan katsoa olevan samanaikaisesti sekä tosi että epätosi. Riippumatta näistä pitkälle tulevaisuuteen menevistä visioista on kuitenkin selvää, että tietokoneiden soveltamisessa ollaan vasta alussa ja monta uutta mielenkiintoista sovellusta on vielä keksimättä. Tekoäly Eräs tietokoneiden sovellus, joka esiteltiin 1980-luvulla, oli ns. tekoäly. Tosin ensimmäisiä tekoälysovelluksia oli rakennettu jo huomattavasti aikaisemmin, mutta vasta 1980-luvulla otettiin käyttöön sekä erillisiä tekoälysovelluksiin tarkoitettuja tietokoneita että ohjelmistoja. Ensimmäiset tekoälysovellukset olivat kuitenkin melko kömpelöitä suuren joukon jos niin-lauseita ratkaisemiseksi. Nykyään on olemassa sovelluksia, jotka matkivat ihmisen kykyä ratkaista matemaattisia tehtäviä. Onkin syytä pohtia, onko älykästä konetta mahdollista rakentaa. Tutkijat ovat tämän kysymyksen ratkaisusta monta mieltä, mutta nk. Turingin koe voisi toimia jonkinlaisena koetinkivenä. Turingin kokeessa testataan, voiko koehenkilö erottaa ihmistä koneesta kommunikoidessaan piilossa olevan koneen tai ihmisen kanssa. Entä onko mahdollista, että tietokone joskus voisi kehittää tietoisuutta? Kysymys on vieläkin vaikeampi, koska

7 Suomen Automaatioseura ry TIE 7/7 ei tiedetä edes, mistä ihminen saa tietoisuutensa. Riippumatta siitä, saadaanko näihin kysymyksiin koskaan vastauksia, on kuitenkin selvää, että tietokoneet ovat jo toimineet malleina, kun ihmisen aivotoimintaa on yritetty ymmärtää. Lähteitä: Aspray, Bromley, Cambell-Kelly, Ceruzzi, Williams (1990). Computing before computers, Iowa State University Press, Ames, USA (saatavilla osoitteesta

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Syöttölaitteiden historia

Syöttölaitteiden historia Syöttölaitteiden historia 4.4.2006 Tatu Säily Sisältö Johdanto ja esihistoria Reikäkortit Näppäimistö Hiiri Mobiililaitteiden syöttölaitteet ja tulevaisuus Johdanto ja esihistoria Syöttölaitteet määräävät

Lisätiedot

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Matti Lehtinen Desimaaliluvut ovat niin jokapäiväisiä ja niillä laskemiseen niin totuttu, ettei yleensä tule miettineeksi, mitä ne oikeastaan ovat. Joskus kauan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Tiina Nurmi. TV-tekninen historia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Televisio- ja verkkovideotekniikka

Tiina Nurmi. TV-tekninen historia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Televisio- ja verkkovideotekniikka Tiina Nurmi TV-tekninen historia Metropolia Ammattikorkeakoulu Televisio- ja verkkovideotekniikka 18.03.2013 Sisällysluettelo Sisällys Lyhenteet 1 Mitkä luonnontieteelliset sähköfysikaaliset keksinnöt

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Kappale 20: Kantaluvut

Kappale 20: Kantaluvut Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!

Lisätiedot

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2

Lisätiedot

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional FlyMarker PRO merkintälaite Mark like a Professional Mark like a Professional FlyMarker PRO Mobile Kannettavan FlyMarker PRO merkintälaitteen avulla suurten, raskaiden ja vaikeasti liikuteltavien kappaleiden

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

3 Eksponentiaalinen malli

3 Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden

Lisätiedot

Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?

Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Algoritmit ovat deterministisiä toimintaohjeita

Lisätiedot

Ohjelmointia & monilukutaitoa

Ohjelmointia & monilukutaitoa Kuva: Helsingin yliopiston LUMA-keskus Ohjelmointia & monilukutaitoa OPH koulutus 1.12.2014 Emilia Hjelm, Helsingin yliopiston LUMA-keskus Creative Commons - BY - ND - NC Esittely Emilia Hjelm Helsingin

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.

Lisätiedot

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 Johdanto Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 2 / 31 7.1. Muunnokset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uuden sukupolven hella- & keittiötaso

Uuden sukupolven hella- & keittiötaso Juho Koivumäki & Arleena Kapanen Uuden sukupolven hella- & keittiötaso Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hybridimediatekniikka TV00AA49-3001 Harjoitusraportti 4.4.2014 Sisällys Lyhenteet 1

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Koostaneet Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Enigma. Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman valmistamiseen.

Koostaneet Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Enigma. Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman valmistamiseen. Enigma Avainsanat: Enigma, salaus, salakirjoitus Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: haaraniitti, pohjat (liitteenä) Kuvaus: Johdanto salakirjoituskone Enigman saloihin sekä välineet oman Enigman

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Laskentaa kirjaimilla

Laskentaa kirjaimilla MAB1 Polynomit Laskentaa kirjaimilla Tähän asti olemme laskeneet luvuilla, jotka on esitetty numeroiden avulla. Matematiikan säännöt, laskentamenetelmät, kaavat samoin kuin fysiikan ja itse asiassa kaikkien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2011 1 / 34 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.1.2011 1 / 27 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7 Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje Tervetuloa käyttämään Samsungin Galaxy Tab tietokonetta Laitteen keskeinen ominaisuus on 7 tuuman kosketusnäyttö, jonka alapuolella ole neljä (4) taustavalaistua ohjausnäppäintä, ja yläpuolella 1.3 pixelin

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 01: Johdanto. Elementtiverkko. Solmusuureet.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 01: Johdanto. Elementtiverkko. Solmusuureet. 0/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 0: Johdanto. Elementtiverkko. Solmusuureet. JOHDANTO Lujuuslaskentatehtävässä on tavoitteena ratkaista annetuista kuormituksista aiheutuvat rakenteen siirtmätilakenttä,

Lisätiedot

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Harri Haanpää Peda-forum 2004 AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietojenkäsittelyteorian laboratorio T 79.148 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Seuratiedote 2/09 LIITE 4

Seuratiedote 2/09 LIITE 4 CSA-järjestelmä Johdantoa USGAn Course Rating -järjestelmässä todetaan: USGAn Course Ratingin ja Slope Ratingin määritysten tulee vastata olosuhteita kauden aikana, jolloin suurin osa kierroksista pelataan.

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

mobile PhoneTools Käyttöopas

mobile PhoneTools Käyttöopas mobile PhoneTools Käyttöopas Sisältö Vaatimukset...2 Ennen asennusta...3 Asentaminen - mobile PhoneTools...4 Matkapuhelimen asennus ja määritys...5 Online-rekisteröinti...7 Asennuksen poistaminen - mobile

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot