Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Finlands Automationssällskap rf Finnish Society of Automation
|
|
- Kimmo Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Björn Wahlström VTT TIETOKONEEN KEHITYKSESTÄ Johdanto Tämän päivän automaatioratkaisuissa tietokoneella on keskeinen rooli. Tietokone siinä muodossa, kuin se tänä päivänä käsitetään, perustuu pitkään kehityshistoriaan, johon monen ihmisen kekseliäisyys on ollut myötävaikuttamassa. Vaikka tietokone nykyisessä muodossaan on ollut olemassa vain muutaman vuosikymmenen, siitä on jo tullut nykyaikaisen yhteiskunnan tärkeä työväline. Tulevaisuutta ajatellen on ilmeistä, että olemme vasta tietokoneiden kehityskaaren alussa ja monta mullistavaa sovellusta tultaneen vielä näkemään. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti tämän päivän tietokoneisiin johtanutta kehitystä. Esihistoria Laskeminen ja lukujärjestelmät Se, milloin ihminen alkoi käyttää lukuja ja tarvita laskutaitoa jää historian peittoon, mutta tiedämme, että ainakin jo 5000 vuotta sitten ihmiset kirjoittivat lukuja ja laskivat niillä. Kehityksen historiasta voidaan erottaa kaksi erilaista lukujärjestelmää. Ensimmäistä kutsutaan yhteenlaskuperiaatteeksi ja toista positioperiaatteeksi. Yhteenlaskuperiaatteessa lukujärjestelmässä esitetään lukuja siten, että merkkien lukumäärä ilmaisee, kuinka suuri kyseinen lukuosa on. Tällaista tapaa käyttivät esimerkiksi roomalaiset. Nykyisin yleisesti käytössä oleva tapa ilmaista lukuja numeroilla on positioperiaate, jossa numeron paikka numerojonossa ilmaisee sen arvon. Positioperiaate eroaa yhteenlaskuperiaatteesta myös siinä, että siihen sisältyy luku 0. Kukin paikka lukujonossa edustaa kyseisen lukujärjestelmän eksponentin arvoa. Jokapäiväisessä laskennassa käytetyssä desimaalijärjestelmässä eksponentin kantaluku on 10. Desimaalijärjestelmästä tunnemme numerot 0, 1, 2, 3, 8 ja 9, joiden paikka lukujonossa kertoo, kuinka monta ykköseuroa, kymmentä euroa, sataa euroa jne. esimerkiksi kauppalaskuumme sisältyy. Vähiten merkitsevät ykköset ovat lukujonossa oikealla. Desimaalijärjestelmän laskusäännöt opetettiin meille jo ensimmäisinä kouluvuosina. Laskemisen helpottamiseksi on eri puolilla maailmaa käytetty helmitaulua tai ns. abakusta. Logaritmit Lukuja ja laskentaa käytettiin ilmeisesti ensimmäiseksi kaupanteossa ja maanomistuksen rekisteröimisessä. Silloin yhteen- ja vähennyslasku sekä vähemmässä määrin kerto- ja jakolasku riittivät pitkälle. Paineet tehokkaampaan laskentaan lisääntyivät kuitenkin huomattavasti Amerikan mantereen löydyttyä, sillä sitä tarvittiin erityisesti navigoinnissa. Pallogeometrian hallitseminen ja laskennan riittävä tarkkuus saattoivat olla äärimmäisen tärkeitä, kun oli löydettävä kaukainen saari, josta saataisiin Suomen Automaatioseura ry, Asemapäällikönkatu 12 B, HELSINKI puh: , fax: , sähköposti: office@atu.fi,
2 Suomen Automaatioseura ry TIE 2/2 tuoretta vettä ja ruokaa. Varsinainen läpimurto oli logaritmit, joiden keskeisiä kehittäjiä olivat englantilaiset Napier ja Briggs 1600-luvun alkupuolella. Sen jälkeen logaritmitaulukoista tuli navigaattoreiden tärkeimpiä apuvälineitä. Logaritmeja käytettiin myös laskutikuissa, joita pidettiin pitkään insinöörien tunnusmerkkinä. Mekaaniset laskukoneet Mekaanisia laskukoneita alettiin rakentaa 1600-luvulla. Ne perustuivat pyöriin, joihin oli kaiverrettu numerot. Rinnakkaisten pyörien asennoilla saatiin haluttuja lukuja aikaan, ja laskeminen tapahtui siten, että pyörän pyörähtäessä yhden kierroksen ympäri se samalla siirsi seuraavan pyörän yhden pykälän eteen tai taakse siitä riippuen, suoritettiinko yhteen- vai vähennyslaskua. Laskukoneita parannettiin ja kehitettiin monessa vaiheessa, ja niistä kehitettiin eri tarkoituksiin soveltuvia malleja. Kauppojen kassakoneet olivat 1900-luvun loppupuolelle asti tällaisia. Toinen yleisesti käytetty laskukoneen malli soveltui varsin hyvin kerto- ja jakolaskuun. Looginen päättely Looginen päättely on myös tärkeä toiminto tämän päivän tietokoneissa. Jo muinaisessa Kreikassa oli pohdittu, miten evidenssiä voidaan käyttää päättelyssä, mutta vasta luvulla logiikka sai nykyisen muotonsa. Keskeisiä hahmoja tässä työssä olivat de Morgan Englannissa ja Boole Irlannissa. Kun sitten 1900-luvun alussa voitiin todistaa, että aritmetiikan säännöt voidaan johtaa logiikan säännöistä, oli tietokoneiden teoreettiset perusasiat luotu. Tietokoneiden kehityskaari Reikäkorttikoneet Sähkön keksiminen antoi erityisesti mekaanisille laskukoneille kehityssysäyksen. Ensinnäkin sähkömoottoreita ja releitä voitiin käyttää apuenergiana ja toiminnan varmistamisessa. Toiseksi sähkön käyttö mahdollisti uudet tuotantoteknologiat, joiden avulla koneiden osia voitiin tehdä huomattavasti tarkemmin ja halvemmin kuin aikaisemmin. Teollistumisen myötä myös laskentaa alettiin tarvita uudenlaisissa yhteyksissä, kuten väestönlaskennassa. Ensimmäinen väestönlaskenta Yhdysvalloissa suoritettiin v ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi. Jo v tämä työ oli kasvanut niin laajaksi, että kerätyn aineiston käsittelyä pyrittiin eri tavoilla mekanisoimaan. Tämä johti siihen, että Hollerith v sai tämän tehtävän keksimällään reikäkorttilaitteella. Nykyäänkin varsin tunnettu yritys IBM juontaa juurensa hänen perustamastaan yrityksestä. Analogiakoneet Sotatekniikan tarpeet johtivat toiseen kehityshaaraan luvun alussa sotalaivat ja tykit olivat kehittyneet niin pitkälle, että tarvittiin uudentyyppisiä tähystys- ja
3 Suomen Automaatioseura ry TIE 3/3 laskentalaitteita, joilla voitiin luotettavasti laskea tykkien suuntausarvoja. Suuntauksessa oli myös tärkeätä pystyä kompensoimaan laivan liikkeitä meressä. Ensimmäiseksi otettiin käyttöön erilaisia taulukoita sekä laskutikkuja muistuttavia laskentavälineitä. Taulukoiden tuotanto muodostui kuitenkin omaksi ongelmaksi, koska niitä piti tuottaa kaikkia tykkejä ja ammuksia varten. Tähän tarkoitukseen kehitettiin mekaanisia laskentavälineitä, joilla voitiin analogiaperiaatteella integroida mielivaltaisia funktioita. Näitä laitteita vietiin myös jossain määrin laivojen komentokeskuksiin. Analogiaperiaatetta käytettiin myös niissä servojärjestelmissä, joissa tykkien alustojen liikkeet otettiin suuntauksessa huomioon. Lentokoneiden ja tutkien kehitys johti myöhemmin siihen, ettei mekaanisia analogiakoneita enää voitu käyttää niiden hitauden vuoksi. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin erilaisia sähköisiä analogiakoneita. Ne siirtyivät sotien jälkeen siviilikäyttöön, jossa niitä hyödynnettiin erityisesti simuloinnissa ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisussa. Aikaiset tietokoneet Vasta 1930-luvun puolivälistä lähtien alettiin vakavasti pohtia mahdollisuutta käyttää nopeita elektronisia piirejä laskennassa. Joitakin konstruktioita releillä oli tosin saatu aikaan jo ennen toista maailmansotaa, mutta releet olivat huomattavasti radioputkia hitaampia. Ensimmäinen varsinainen tietokone oli ENIAC, joka valmistui vuonna Se kehitettiin ammuntataulukoiden laskemiseen ja sisälsi noin radioputkea. Tehontarve oli 150 kw ja kellotaajuus 100 khz. Ohjelmointi tehtiin kytkentäkaapeleilla ja käyttöaika oli tyypillisesti n. 20 tuntia ennen kuin joku putki vikaantui ja piti vaihtaa. ENIAC käynnisti monta muuta samantapaista tietokoneprojektia, mutta putkikoneet olivat kuitenkin liian isoja ja epäluotettavia varsinaisen tietokoneiden kehityskaaren käynnistämiseksi. Uudet keksinnöt Mullistavin uudistus oli transistorin keksiminen vuonna Transistorissa elektroniikka saatiin kertaheitolla pienempään tilaan, ja siinä tarvittiin vähemmän tehoa. Myös komponentit olivat luotettavampia. Kesti tosin muutamia vuosia ennen kuin transistorien tuotantotekniikka oli kehitetty siihen pisteeseen, että pystyttiin tekemään nopeisiin kytkentätehtäviin soveltuvia transistoreita. Tietokoneiden kehitystä tuki myös moni muu keksintö, kuten ferriittirengasmuisti ja levymuisti. Syöttö- ja tulostuslaitteita kehitettiin myös voimakkaasti 1950-luvulla. Tietokoneiden nopea kehitys alkaa Tietokoneiden nopea kehitys alkoi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Moni muistaakin vielä silloiset tietokoneet, jotka oli toteutettu diskreeteillä elektroniikkakomponenteilla. Sen ajan tietokoneista mainittakoon IBM1620-tietokone, joka oli siinä mielessä erikoinen, että se laski desimaalijärjestelmää käyttäen. Myöhemmät koneet käyttivät binäärijärjestelmää. Tietokoneita otettiin käyttöön mitä erilaisimmilla alueilla, ja IBM360-tietokonesarjaa käytettiin erittäin paljon hallinnollisessa laskennassa. Siihen aikaan rakennettiin tieteellistä laskentaa varten myös nk. supertietokoneita, joista Cray-
4 Suomen Automaatioseura ry TIE 4/4 1-kone oli ensimmäisiä. Prosessien säätö- ja ohjaustehtävissä alettiin myös käyttää tietokoneita ja digitaalista säätöä luvulla käyttöönotetut PDP-8- ja PDP-16- tietokoneet olivat vielä 1990-luvullakin monessa tehtaassa kovassa käytössä. Nämä koneet poistettiin vasta sitten, kun niiden varaosien hankinta tuli kalliimmaksi kuin kokonaan uuden tietokoneen ostaminen. Nopeaa kehitystä tarkasteltaessa on todettava, että 1960-luvun alkupuolella arvioitiin, että 3 5 silloista supertietokonetta riittäisi koko maailman laskentatarpeeseen. Tietokoneiden lukujärjestelmä Nykyisten tietokoneiden käyttämässä ns. binäärijärjestelmässä eksponentin kantaluku on 2. Binäärijärjestelmässä luvut voidaan ilmaista lukujonona, jossa on vain numerot 0 tai 1. Tällaiset tilat on helposti saatavissa aikaan elektronisesti. Näillä merkeillä voidaan kertoa tietokoneelle, onko lukujonon kyseiselle paikalle sijoittuva kahden eksponentti mukana luvussa vai ei. Jos se on, niin kyseisessä kohdassa lukujonossa on 1, ja jos se ei ole, niin sillä kohdalla on 0. Siten esimerkiksi desimaaliluku 83 kirjoitetaan binäärijärjestelmässä oikealta vasemmalle luettaessa tietokoneiden käyttämässä 8- paikkaisessa lukujonossa Ensimmäinen paikka oikealta on varattu kantaluvun 2 eksponentille 0, toinen paikka eksponentille 1, seuraava eksponentille 2, seuraava eksponentille 3 jne., eli oikealta vasemmalle lukujonon arvo on , siis yhteensä 83 desimaalisella järjestelmällämme ilmaistuna. Tällaisella 8-paikkaisella tavulla voidaan esittää luvut Luvusta 0 on kyse, kun kaikissa paikoissa on 0, ja luvusta 255, kun kaikissa paikoissa on 1. Näillä luvuilla voidaan tietokoneessa kuvata kaikki aakkoset, erikoismerkit ja numerot eli kaikki se, minkä tietokoneen kuvaruudulta voimme nähdä. Esimerkiksi kirjaimelle A on tietokoneen kooditaulukossa valittu luku 65 eli binäärisellä konekielellä oikealta vasemmalle luettuna Käytännössä tämä ei vielä riitä, koska pitää pystyä käsittelemään monenlaista tietoa, joten tietokoneen ohjelmistoissa joutuu aina määrittelemään, miten nämä tavut pitää tulkita. Ohjelmistot Ohjelmisto on tärkeä osa tietokonetta. Ensimmäiset tietokoneet ohjelmoitiin konekielellä, mikä tarkoitti, että yksittäisiä laskuoperaatioita syötettiin tietokoneen muistiin kytkinpaneelilta, reikäkorteilta tai reikänauhalta. Konekieli oli vaikea hallita, koska oli hankalaa muistaa käskyt ja lukea kirjoitettua ohjelmaa. Tämän ongelman helpottamiseksi otettiin ensimmäiseksi käyttöön nk. assemblerkielet. Varsinainen läpimurto ohjelmoinnissa kuitenkin tehtiin, kun ns. korkean tason kielet määriteltiin ja niille rakennettiin kääntäjiä, joilla voitiin automaattisesti generoida tarvittava konekielinen ohjelma. Seuraava merkittävä kehitysaskel olivat ns. käyttöjärjestelmät, jotka mahdollistivat tietokoneen kaikkien resurssien, kuten reaaliaikakellon, syöttö- ja tulostuslaitteiden, levymuistien jne., hallinnan. Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisia tietokantaohjelmistoja suurien tietomäärien hallintaan.
5 Suomen Automaatioseura ry TIE 5/5 Viimeiset parikymmentä vuotta Mikropiirit Mikropiirien keksiminen v oli tärkeä askel edellä kuvatussa kehityksessä. Idea on yksinkertainen: integroimalla yhdelle piipalalle transistorit, johdot ja muut elektroniikkakomponentit voitiin monta toimintoa sijoittaa pieneen tilaan. Lyhyemmät johdot piipalan sisällä mahdollistivat suurempien kellotaajuuksien käytön. Tätä kehitystä on usein kuvattu sen mukaisesti, kuinka monta transistoria on integroitu yhteen mikropiiriin, jolloin voidaan nähdä, että kasvu on pitkään ollut eksponentiaalista. Tänään esim. Pentium 4 -prosessorissa on jo 40 miljoonaa transistoria yhdellä piipalalla. Toinen luku, jolla kehitystä on kuvattu, on mikropiirien johdotuksessa käytettyjen johtojen leveys piipalalla. Ensimmäisissä mikropiireissä se oli millimetrin luokkaa ja nykyisissä alle sata nanometriä. Pienempi, tehokkaampi, halvempi ja luotettavampi Tietokoneiden kehitystä viimeisten 20 vuoden aikana voidaan kuvata sanoilla pienempi, tehokkaampi, halvempi ja luotettavampi. Tämä johtuu monesta mikropiirien tuotantotekniikan alueella syntyneestä innovaatiosta. Tietokoneet ovat myös olleet tärkeitä uusien tietokoneiden kehittämisessä, koska uusia mikropiirejä on suunniteltu ja niiden tuotantoprosesseja ohjattu tietokoneilla. Voidaan todeta, että kehittyessään minitietokoneet saivat vähitellen suurtietokoneiden ja mikrotietokoneet minitietokoneiden ominaisuuksia jne. Nyt on siirrytty suurista kaappitietokoneista sylimikroihin ja jopa kämmentietokoneet ovat vanhoihin tietokoneisiin verrattuina erittäin tehokkaita. Tietokoneita on tämän lisäksi usein upotettu erilaisiin laitteisiin. Tiedonsiirto Eräs tärkeä 1970-luvun innovaatio olivat tietokoneverkot. Ensin suurkoneita varustettiin aikajaolla siten, että useat käyttäjät pystyivät käyttämään niitä samanaikaisesti. Käytännössä tämä toteutettiin liittämällä käyttöterminaalit tietokoneen portteihin parikaapeleilla ja myöhemmin myös koaksiaalikaapeleilla ja valokuiduilla. Seuraavaksi tietokoneita kytkettiin verkkoihin, jotta tietoja voitaisiin helposti siirtää niiden välillä luvulla otettiin käyttöön ohjelmistoja, joista myöhemmin kehittyi sekä Internet että World Wide Web -sovellukset. Nyt Internet mahdollistaa sähköpostin lähettämisen minne vain maailmassa ja tietojen imuroimisen miljoonista tietokoneista ympäri maapalloa. Tiedonsiirtoa varten on langallisten ratkaisujen ohella kehitetty myös langattomat ratkaisut. Uudet menetelmät ja ohjelmistot Tietokonetekniikan kehitys on monessa suhteessa käynyt käsi kädessä monien uusien laskentamenetelmien kanssa. Nykyään voidaan ratkaista differentiaaliyhtälöitä ja optimointitehtäviä, jotka ovat niin suuria, että ne käsittävät tuhansia määrittelyyhtälöitä, sekä hallita erittäin suuria tietomääriä jne. Kryptologiassa on keksitty uusia
6 Suomen Automaatioseura ry TIE 6/6 menetelmiä salata sanoman sisältö tavalla, jota käytännössä voidaan pitää mahdottomana murtaa. Tämän nopean kehityksen varjopuolena ovat nk. tietokonevirukset, joita vastuuttomat henkilöt levittävät tahallaan koko maailman tietokonekäyttäjien riesaksi. Tulevaisuus Kehitystä rajoittavat tekijät Tulevaisuutta ajatellen on ensimmäiseksi todettava, että vastassa on muutama fysikaalinen kehitystä rajoittava tekijä. Eräs niistä liittyy elektroniikan pienentämiseen. Mikropiirillä olevia johtoja ei voida pienentää mielivaltaisesti, vaikkakaan lopulliseen fysikaaliseen rajaan ei olla vielä törmätty. Myöskään niiden elektronien lukumäärää, josta bittiä muodostetaan, ei voida pienentää mielivaltaisesti. Mikropiirin tehonkulutus tulee myös olemaan rajoittava tekijä yksinkertaisesti siitä syystä, että piirin generoima lämpö pitää saada johdettua pois siitä. Tuotantotekniikan rajoitukset tulevat myös yksinkertaisesti vastaan, sillä koneet, joita tarvitaan piirien suunnitteluun ja tuotantoon, ovat erittäin kalliita. Myös menetelmien ja ohjelmistojen käytössä ilmenee monia rajoittavia tekijöitä. Uudet tietokoneet Edellä kuvatut rajoitukset ovat saaneet tutkijat ympäri maailmaa etsimään uusia ratkaisuja, joiden avulla näiltä voitaisiin välttyä. Eräs ehdotetuista konsepteista on nk. molekyylitietokoneet, joissa laskentaa suoritetaan isoissa molekyyleissä eikä enää mikropiireissä. Voidaan kuitenkin olettaa, että kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin tällaisia alkaa ilmestyä työpöydille ja koteihin. Vielä pidemmällä tulevaisuudessa ovat nk. kvanttitietokoneet, jotka toimivat kvanttiteorian mukaisesti siten, että bitin voidaan katsoa olevan samanaikaisesti sekä tosi että epätosi. Riippumatta näistä pitkälle tulevaisuuteen menevistä visioista on kuitenkin selvää, että tietokoneiden soveltamisessa ollaan vasta alussa ja monta uutta mielenkiintoista sovellusta on vielä keksimättä. Tekoäly Eräs tietokoneiden sovellus, joka esiteltiin 1980-luvulla, oli ns. tekoäly. Tosin ensimmäisiä tekoälysovelluksia oli rakennettu jo huomattavasti aikaisemmin, mutta vasta 1980-luvulla otettiin käyttöön sekä erillisiä tekoälysovelluksiin tarkoitettuja tietokoneita että ohjelmistoja. Ensimmäiset tekoälysovellukset olivat kuitenkin melko kömpelöitä suuren joukon jos niin-lauseita ratkaisemiseksi. Nykyään on olemassa sovelluksia, jotka matkivat ihmisen kykyä ratkaista matemaattisia tehtäviä. Onkin syytä pohtia, onko älykästä konetta mahdollista rakentaa. Tutkijat ovat tämän kysymyksen ratkaisusta monta mieltä, mutta nk. Turingin koe voisi toimia jonkinlaisena koetinkivenä. Turingin kokeessa testataan, voiko koehenkilö erottaa ihmistä koneesta kommunikoidessaan piilossa olevan koneen tai ihmisen kanssa. Entä onko mahdollista, että tietokone joskus voisi kehittää tietoisuutta? Kysymys on vieläkin vaikeampi, koska
7 Suomen Automaatioseura ry TIE 7/7 ei tiedetä edes, mistä ihminen saa tietoisuutensa. Riippumatta siitä, saadaanko näihin kysymyksiin koskaan vastauksia, on kuitenkin selvää, että tietokoneet ovat jo toimineet malleina, kun ihmisen aivotoimintaa on yritetty ymmärtää. Lähteitä: Aspray, Bromley, Cambell-Kelly, Ceruzzi, Williams (1990). Computing before computers, Iowa State University Press, Ames, USA (saatavilla osoitteesta
Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena
Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
LisätiedotSalakirjoitusmenetelmiä
Salakirjoitusmenetelmiä LUKUTEORIA JA LOGIIKKA, MAA 11 Salakirjoitusten historia on tuhansia vuosia pitkä. On ollut tarve lähettää viestejä, joiden sisältö ei asianomaisen mielestä saanut tulla ulkopuolisten
LisätiedotKäyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,
LisätiedotVerkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla
Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 26.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.9.2018 1 / 21 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat kirjoittaa for-käskyn avulla ohjelman, joka toistaa haluttua
LisätiedotSyöttölaitteiden historia
Syöttölaitteiden historia 4.4.2006 Tatu Säily Sisältö Johdanto ja esihistoria Reikäkortit Näppäimistö Hiiri Mobiililaitteiden syöttölaitteet ja tulevaisuus Johdanto ja esihistoria Syöttölaitteet määräävät
LisätiedotPaavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotAlgoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään
Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotTietojenkäsittelyn historiaa
Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotProlog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010
kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski
LisätiedotPalomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotKOODAUSPLÄJÄYS. Ohjelmoinnin perusteet
KOODUSPLÄJÄYS Ohjelmoinnin perusteet Korttien merkinnät Korttien yläreunaan on merkitty, mitä taitoja ja ohjelmoinnissa käytettyjä rakenteita korteista oppii. Merkkien määrä ( 4) kuvaa kortin vaikeustasoa.
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
Lisätiedot1 Aritmeettiset ja geometriset jonot
1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
Lisätiedot9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko
9.5. Turingin kone Turingin kone on järjestetty seitsikko TM = (S, I, Γ, O, B, s 0, H), missä S on tilojen joukko, I on syöttöaakkosto, Γ on nauha-aakkosto, I Γ, O on äärellinen ohjeiden joukko, O S Γ
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
LisätiedotLuento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt
Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt Suoraviivainen liike integrointi Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa ELEC-A3110 Mekaniikka
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotTuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta
Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
LisätiedotOpus SMS tekstiviestipalvelu
Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotSähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotOngelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?
Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,
LisätiedotMitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn
Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotLuku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
LisätiedotPC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK
PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotMICROSOFT EXCEL 2010
1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä
LisätiedotOngelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?
Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Algoritmit ovat deterministisiä toimintaohjeita
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotZeon PDF Driver Trial
Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757
LisätiedotEksponentti- ja logaritmifunktiot
Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Eksponenttifunktio tulee vastaan ilmiöissä, joissa tarkasteltava suure kasvaa tai vähenee suhteessa senhetkiseen
LisätiedotViljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät
1 Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät Uuden version asennuksessa on kaksi vaihetta: 1. SQL Server 2005 Express version asennus 2. Viljo 3.05 Praktiikka- ja
LisätiedotMitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.
Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat
OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio
KVANTTITELEPORTAATIO Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio BEAM ME UP SCOTTY! Teleportaatio eli kaukosiirto on scifi-kirjailijoiden luoma. Star Trekin luoja Gene Roddenberry: on huomattavasti halvempaa
LisätiedotKappale 20: Kantaluvut
Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!
LisätiedotTITANIC TEMPPU, vaan ei karille
TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotTieteen popularisointi Kvanttipiirit
Tieteen popularisointi Kvanttipiirit Esa Kivirinta esakiv (at) gmail.com Materiaali on tarkoitettu yläasteen fysiikan oppitunneille lisämateriaaliksi sekä yleisesti peruskoulun suorittaneille. Materiaalissa
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotKryptologia Esitelmä
Kryptologia p. 1/28 Kryptologia Esitelmä 15.4.2011 Keijo Ruohonen keijo.ruohonen@tut.fi Kryptologia p. 2/28 Kryptologian termejä Kryptaus: Tiedon salaus käyttäen avainta Dekryptaus: Salauksen purku käyttäen
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotÄlypuhelimet. Sisällysluettelo
Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen
Lisätiedotδ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.
42 Turingin koneiden laajennuksia 1 oniuraiset koneet Sallitaan, että Turingin koneen nauha koostuu k:sta rinnakkaisesta urasta, jotka kaikki kone lukee ja kirjoittaa yhdessä laskenta-askelessa: Koneen
LisätiedotOpintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus
Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004
Lisätiedot4 Matemaattinen induktio
4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotKUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?
KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940
LisätiedotSamsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje
Tervetuloa käyttämään Samsungin Galaxy Tab tietokonetta Laitteen keskeinen ominaisuus on 7 tuuman kosketusnäyttö, jonka alapuolella ole neljä (4) taustavalaistua ohjausnäppäintä, ja yläpuolella 1.3 pixelin
Lisätiedot3 Eksponentiaalinen malli
Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,
LisätiedotOhjelmointia & monilukutaitoa
Kuva: Helsingin yliopiston LUMA-keskus Ohjelmointia & monilukutaitoa OPH koulutus 1.12.2014 Emilia Hjelm, Helsingin yliopiston LUMA-keskus Creative Commons - BY - ND - NC Esittely Emilia Hjelm Helsingin
LisätiedotHiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä
NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).
Lisätiedot