HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana"

Transkriptio

1 HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana RAITTINEN KIRSI Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Sosiaalipolitiikan pro gradu tutkielma Marraskuu 2005

2 Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos KIRSI RAITTINEN: Harkintaa tarpeen mukaan, vai tarpeellista harkintaa? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana Pro gradu tutkielma, 73 s. Sosiaalipolitiikka Marraskuu Asiasanat: työttömyysturva, tarveharkinta, huoltovelvollisuus, työssäoloehto, työmarkkinatuki, hyvinvointivaltiomallit Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa tarveharkintainen työmarkkinatuki osana suomalaista työttömyysturvajärjestelmää sekä siihen tehtyjä muutoksia. Työttömyysturvajärjestelmän taustalta löytyy aina myös jokin hyvinvointivaltiomalli. Tutkielmani alussa selvitän erilaisia hyvinvointivaltiomalleja ja niihin liittyviä perusteluja. Erilaisia malleja ovat esimerkiksi angloamerikkalainen malli, mannereurooppalainen malli ja pohjoismainen malli. nämä erilaiset mallit ovat lyöneet leimansa myös työttömyysturvajärjestelmiin, ja osia niistä löytyy myöskin suomalaisesta järjestemästä, minkä tutkielmassani osoitan. Pääpaino tässä tutkielmassani on tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa. Selvitän, minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen järjestelmä syntyi 1990-luvulla ja mitä siltä odotettiin. Millainen järjestelmä luotiin? Seuraavaksi selvitän tarveharkinnan laskentaperiaatteisiin tehtyjä muutoksia, missä minulla oli apuna muun muassa Kelan osastoohjeet. Tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen on tehty lukuisia muutoksia sen kymmenvuotisen historian aikana. Muutoksissa pääpaino on ollut tarveharkinnan lieventämisessä erityisesti huoltovelvollisilla työmarkkinatuen saajilla. Yksinäisten työmarkkinatuen saajien laskentamalliin ei juurikaan muutoksia ole tehty. Tutkielmaani liittyy myös pienimuotoinen tilasto-otanta, jonka olen poiminut Kelan etuustiedoista. Tarkoituksena oli selvittää mitä tarveharkinta käytännössä sisältää, minkälaisia ihmisiä tarveharkinta koskettaa. Johtopäätöksenä tilasto-otannasta voidaan todeta, että tarveharkinta koskettaa nimenomaan huoltovelvollisia henkilöitä ja tarveharkinnassa puolison tulo on yleensä se, joka tulee kyseeseen ja joka tuen määrään vaikuttaa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSONGELMA JA AINEISTO HYVINVOINTIVALTIO TULONSIIRTOJEN TAUSTALLA Angloamerikkalainen, tarveharkintaan perustuva, perifeerinen malli Mannereurooppalainen, ansaintaperiaatteen malli Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli Tulonsiirrot suomalaisessa yhteiskunnassa KELAN MAKSAMA TYÖTTÖMYYSTURVA Työssäoloehto ja peruspäiväraha Työmarkkinatuki ja tarveharkinta Soviteltu työttömyysetuus TYÖMARKKINATUKIJÄRJESTELMÄ SYNTYY Suomi, Pohjolan talousihme ainakin melkein Järjestelmälle asetetut tavoitteet TARVEHARKINTA TYÖMARKKINATUESSA Mitä on tarveharkinta? Tulojen vaikutus työmarkkinatuessa vuonna Tarveharkintaan vaikuttavien tulojen muutokset Tarveharkintainen työmarkkinatuki ja vähennettävä sosiaalietuus TULON KÄSITE TYÖMARKKINATUEN TARVEHARKINNASSA...37

4 2 7.1 Palkkatulo tarveharkinnassa Elinkeinotoiminnan tulo Maatalouden tulo Pääomatulot MUUTOKSET TARVEHARKINNASSA TILASTO-OTANTA TARVEHARKINTAISEEN TYÖMARKKINATUKEEN Otannan taustamuuttujista Perhesuhteet Tarveharkinnan tulot Yksinäisen tarveharkinnan tulot Mitä kautta tarveharkinnan piiriin? YHTEENVETO SUHTEESSA KIRJALLISUUTEEN LOPPUSANAT...68 LÄHTEET...73

5 3 1. JOHDANTO Työskentelen Kansaneläkelaitoksen (myöhemmin Kela) Urjalan toimistossa. Omaan toimenkuvaani kuuluu erityisesti yleisen asumistuen ja työttömyysturvan neuvonta-, valmistelu- ja ratkaisutyö. Näitä etuuksia määrittäviä normeja, lakeja ja ohjeita on valtava määrä. Niihin on myös tehty runsaasti muutoksia viime vuosina. Työssämme muutoksista ilmoitetaan yleensä lähellä sitä ajankohtaa, jolloin ne tulevat voimaan. Oma mielikuvani asiasta on, että muutoksia on ollut paljon, ne ovat olleet usein etuuden laskentaperusteisiin kohdistuvia muutoksia ja eri etuuksien muutokset eivät välttämättä ole olleet toisiinsa loogisessa suhteessa, tai jostakin syystä ajoitus on aiheuttanut kahden eri etuuden muutostilanteessa hallitsemattomuuden tunteen. Lähes päivittäin törmää tilanteisiin, joissa työttömyysturva on asiakkaan mielestä riittämätön tai ainakin ratkaisu on jotakin muuta, kuin mitä hän odotti. Vuosien ratkaisutyön jälkeen hämmästelen itsekin mielestäni ilmeisiä epäkohtia tai ainakin kummallisuuksia jotka ovat sisään rakentuneet työttömyysturvajärjestelmäämme. Joskus kuulee myös vanhempien työtovereiden muisteloita siitä, miten helppoa työttömyysturva ennen oli kun oli vain yksi raha ja sekin samanlainen kaikille. Muun muassa edellä mainitut seikat herättivät uteliaisuuteni järjestelmää kohtaan. Näiden puhtaasti henkilökohtaisten intressien lisäksi työttömyys on aiheena edelleen ajankohtainen. Maatamme 1990-luvulla kohdannutta lamaa, sen seurauksia ja siitä selviytymistä on tutkittu runsaasti. Oma lamatietämykseni perustuu paitsi lukemiini teoksiin, myös Heikki Lehtosen luentosarjaan Tampereen Yliopistolla (kevät 2005) luvun lamasta ja sosiaalipolitiikasta.

6 4 Esimerkiksi tutkija Antti Parpo on tutkimuksissaan keskittynyt tulo- ja kannustinloukkuihin sekä niiden aiheuttajiin. Hän nimeää neljä kannustavuuden kannalta erityisen hankalaa tulonsiirtoa: tuloverot, toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyysturva (mm. Parpo 2004). Jos työttömyysturvajärjestelmämme on esimerkiksi kannustavuuden näkökulmasta hankala, niin millainen se sitten on? Mitä sen taustalla on? Löytyykö taustalta vahva pohjoismainen hyvinvointivaltioko? Hyvinvointivaltio, jonka tehottomuutta ja kannustamattomuutta on kritisoitu erityisesti 1990 luvun laman jälkeen. Kannustinloukkuja on tutkittu erilaisten työryhmien voimin, ja niiden poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi on tehty lukuisa joukko toimenpiteitä, esimerkiksi sosiaalietuuksien laskentaperusteita on useaan kertaan muutettu. Tulonsiirtojen taustalta löytyy yleensä erilaisia yhteiskuntamalleja. Miten nämä erilaiset mallit näkyvät suomalaisessa, erityisesti Kelan maksamassa työttömyysturvassa? Mihin työttömyysturvamme perustuu? Perustuuko se kenties tasa-etuun, tarveharkintaan vaiko ansaintaperusteeseen? Oma käsitykseni on, että Kelan maksama työttömyysturvan kenttä on laaja, erilaisin perustein maksettavista työttömyysetuuksista koostuva, ehkä sekavaltakin vaikuttava. Pyrinkin lähemmässä tarkastelussani osoittamaan muun muassa sen, että kyse ei suinkaan ole yhdestä kokonaisuudesta, vaan useasta erilaisesta järjestelmästä yhden kattonimittäjän alla. Yksi tällainen osa järjestelmää on tarveharkintainen työmarkkinatuki. Näitä eri osajärjestelmiä määrittävät erilaiset myöntämisperusteet, joten ei liene ihme, että järjestelmämme vaikuttaa usein sekavalta. Tulonsiirtojen taustalla olevat hyvinvointivaltiot on perinteisen jaottelun mukaan jaettu kolmeen päämalliin. Marginaalinen eli residuaalinen sosiaalipolitiikka kytkeytyy aatteellisesti liberalismiin. Tämän ajattelumallin mukaan hyvinvoinnin tulee perustua markkinoihin (yksilön oma aktiivisuus) sekä perheen ja lähiyhteisön tukeen. Ansio- eli

7 5 suoritusperusteisessa mallissa sosiaaliturvan perustana on ensisijaisesti työsuhde ja sosiaaliturva rahoitetaan vakuutusmaksuin. Mallia kutsutaan myös korporatiiviseksi malliksi ammattiliittojen ja työnantajien keskeisen roolin mukaisesti. (Helne 2003,52.) Sosiaalidemokraattiset ihanteet löytyvät universaalisen eli institutionaalisen mallin taustalta. Mallin tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta. Sosiaalipoliittinen malli korjaa markkinoiden toimintaa, sillä markkinoiden katsotaan tuottavan eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia. (Helne 2003, 53.) Seuraavassa luvussa (luku 2) esittelen tarkemmin tutkimusongelmani ja tutkielmassani käyttämäni aineistot. Kolmannen luvun tarkoituksena on luoda katsaus erilaisiin hyvinvointivaltiomalleihin, joita tulonsiirtojen taustalta voidaan tunnistaa. Tarkoituksena on osoittaa, että harjoitetulla hyvinvointipolitiikalla on merkitystä muun muassa tulonsiirtoihin. Neljäs luku on omistettu Kelan työttömyysturvajärjestelmälle yleensä, näin lukijalle muodostuu kokonaiskäsitys siitä työttömyysturvan kentästä, jota Kela Suomessa hoitaa. Viidennessä luvussa tarkastellaan ensin yhteiskunnallista tilannettamme 1990-luvulla ja sitten työmarkkinatukijärjestelmän syntyä. Luvussa kerron, mikä oli se yhteiskunnallinen tilanne, mihin työmarkkinatuki luotiin, ja mitä odotuksia siihen järjestelmänä kohdistui. Luvut kuusi ja seitsemän pureutuvat työmarkkinatuen olennaiseen piirteeseen, tarveharkintaan. Ensin selvitän, mitä tarveharkinta tarkoittaa työmarkkinatuessa ja miten sitä tulkitaan (luku kuusi). Sitten kerron tulokäsitteestä nimenomaan tarveharkinnan näkökulmasta, tarkoituksenani on osoittaa, mitkä tulot ja miten vaikuttavat tarveharkintaan. Tutkielmani kannalta olennaista on selvittää muutokset, joita tarveharkintaan on tehty. Muutokset selviävät luvussa kahdeksan. Luvussa yhdeksän kerron omasta tilastootannastani ja siinä esiin tulleista seikoista. Luvut kymmenen ja yksitoista ovat niin sanottuja yhteenvetolukuja, luvussa kymmenen peilaan tutkielmani tuloksia alan

8 6 kirjallisuudessa esitettyihin näkökulmiin ja viimeisessä luvussa esitän vielä lyhyen yhteenvedon tutkielmastani. 2. TUTKIMUSONGELMA JA AINEISTO Tutkielmassani erityishuomio kiinnittyy työttömyysturvajärjestelmistä tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen. Millaisiin olosuhteisiin järjestelmä muodostettiin? Mitä siltä odotettiin? Onko se muuttunut kymmenen vuoden aikana? Muutoksista erityisesti tarveharkintaan tehdyt muutokset ovat tämän tutkimuksen kannalta tärkeitä. Miten muutokset ovat vaikuttaneet tarveharkintaisen työmarkkinatuen saajiin? Onko tarveharkinnan muutoksista nähtävissä jokin kehityssuunta ja voidaanko tästä kehityssuunnasta vetää yleisempiäkin johtopäätöksiä suomalaisesta perusturvajärjestelmästä? Millaiseen hyvinvointivaltiomalliin ylipäätään kuuluu tarveharkinta sekä residuaaliseen että ansioperustaiseen malliin. Mitä työmarkkinatuen tarveharkinta ja sen muutokset kertovat suomalaisen hyvinvointivaltion muutoksesta? Eli lyhyesti sanottuna tutkimusongelmani on: Mikä on tarveharkintainen työmarkkinatuki ja miten tarveharkinta on muuttunut? Luon aluksi katsauksen erilaisiin hyvinvointivaltiomalleihin edelläkin jo mainitun jaottelun mukaisesti. Tämän katsauksen jälkeen määrittelen sitä yhteiskunnallista tilannetta, johon työmarkkinatuki kehitettiin. Tämän yleisellä tasolla olevan tarkastelun jälkeen pureudun työmarkkinatuen tarveharkintaan. Tarkoitukseni on selvittää, mistä tarveharkinta koostuu ja miten se on muuttunut työmarkkinatuen olemassa ollessa ( ). Miten tarveharkintaan tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet esimerkiksi työmarkkinatuen maksuihin? Onko tehdyillä muutoksilla saavutettu lama-aikana peräänkuulutettuja säästöjä? Syvä lama 1990 luvulla pakotti yhteiskuntamme sopeutumaan erilaisin keinoin.

9 7 Mihin nämä sopeutumiskeinot johtivat? Onko suomalainen malli muuttunut on varmasti, mutta mihin suuntaan ja kuinka paljon? Tarkoitukseni on siis tiimalasimallin mukaisesti keskittyä ensin yleisen tason asioihin. Tämän jälkeen otan työmarkkinatuen tarveharkinnan erityistarkasteluun ja jälleen tämän jälkeen tutkielmani lopussa laajennan tarkastelun yleiselle tasolle niin, että erityistarkastelun kautta voin vetää yleisempiä johtopäätöksiä. Vertaan tekemiäni johtopäätöksiä kirjallisuudessa esitettyihin ajatuksiin muun muassa hyvinvointivaltiomallin muutoksista. Käyttämäni aineisto jakautuu kolmeen osaan: yleisiin lähdeteoksiin, tarveharkinnan muutoksista kertoviin lähteisiin sekä tilasto-otantaan. Yleisiä lähdeteoksia olen käyttänyt teoreettisen viitekehyksen ja yhteiskunnallisen taustan hahmottamiseen. Niiden avulla olen luonut sen taustan, jota vasten tarveharkintaista työmarkkinatukea tulee tarkastella. Tarveharkinnan sisältö ja ohjeistus sen arvioimiseen löytyi Kelan etuusohjeista. Etuusohjeet ovat jokaisella toimihenkilöllä käytössä olevat käytännönläheiset ohjeet, joissa käsitellään etuuden sisältöä ja toimeenpanoa. Tarveharkinnan muutoksien jäljittämiseen olen käyttänyt erilaisia Kela-aineistoja. Yhtenä aineistonani oli Kelan osasto-ohjeet. Osasto-ohjeet ovat Kelan eri osastojen laatimia numeroituja ohjeita, tulkinnan täsmennyksiä ja lainmuutostiedotuksia toimistoille. Niiden tarkoituksena on ohjata päätöksien yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta. Osasto-ohje ilmestyy noin kymmenen kertaa vuodessa. Vuodesta 1997 lukien toimistoille on lähetetty vain sellaisia osasto-ohjeita, joiden tunnus on P. Tällöin käytöstä poistettiin ETT-, TT- ja Y-tunnukselliset osasto-ohjeet. P-tunnuksella jaettavat ohjeet sisältävät sekä terveys- ja toimeentuloturvaosaston että eläke- ja toimeentuloturvaosaston tai etuusosastojen ohjeita

10 8 tai tietohallinto-osaston ohjeita. (Osasto-ohje P 1/1997.) Tästä muutoksesta johtuen ovat lähdeviittaukset hieman erilaiset riippuen osasto-ohjeen ajankohdasta. Tarkoitukseni on poimia osasto-ohjeista työmarkkinatuen tarveharkinnan muutoksista kertovat ohjeet ja näin paikallistaa muutosten ajankohta ja vaikutusalue. Olennaisia tietoja ovat ainakin seuraavat: tiukentaako kyseessä oleva ohje tarveharkintaa vai lieventääkö se sitä, koskeeko ohjeen tarveharkinnan muutos hakijan vai puolison tuloja sekä mistä peruste ohjeeseen tulee (onko kyseessä tulkinnan muutos vai lainmuutos, eli onko kyseessä Kelan sisäinen sääntömuutos vai eduskunnan säätämä muutos). Jonkinlainen kronologinen jaottelu on myös tarpeen, jotta nähdään, onko löydettävissä jokin suunta, esimerkiksi aaltoliike ensin tiukennetun tarveharkinnan löysentämiseksi. Kronologisen tarkastelun yhteydessä on myös mielenkiintoista peilata muutoksia työmarkkinatuen saajien lukumäärän muutoksiin. Lukumäärätietoja löytyy runsaasti myös valmiiksi tilastoituna, esimerkiksi Kela julkaisee lukuisan joukon erilaisia etuustilastoja vuosittain. Tukena osasto-ohjeista saataville tiedoille käytän myös Kelan vuosittain julkaisemia etuusesitteitä. Esitesarja tunnetaan nimellä Tunne perusturvasi. Muiden muassa Stakesin tutkija Virpi Kosunen on tutkinut sosiaaliturvan leikkauksia luvulla. Samat näkökulmat soveltuvat mielestäni oivasti myös muutosten tutkimiseen. Hänen mukaansa leikkauksia voidaan teknisesti toteuttaa eri tavoin. Tarkastelun voi aloittaa myös tarkastelemalla sosiaalimenojen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat sosiaaliturvan kattavuus (etuuden piiriin kuuluvat henkilöt tai maksetut etuudet), maksuaika ja etuuden taso. Turvan kattavuus ja maksuajan pituus muodostavat määrällisen volyymin, kun taas etuuden suuruus kertoo etuuden reaalitasosta. Leikkaus (muutos) voi siis kohdistua joko turvan kattavuuteen, maksuaikaan tai etuuden reaalitasoon. (Kosunen 1997, 51.)

11 9 Etuuden reaalitasoon eli rahaosatekijään voidaan vaikuttaa lainsäädäntöä muuttamalla. Etuuksien reaalitaso laskee jos 1. Etuuden markkamäärää alennetaan. Etuuden tasoa voidaan laskea tai jättää esimerkiksi indeksikorotus tekemättä. 2. Etuuden laskentatapaa voidaan muuttaa. 3. Tarveharkintaa etuuden myöntämisessä lisätään. 4. Kompensaatiotasoa pudotetaan. 5. Etuuden kokoonpano muuttuu, esimerkiksi lapsikorotukset poistetaan. Etuuden määrällisiin osatekijöihin eli etuuden lukumäärään ja kestoon voidaan vaikuttaa 1. Rajaamalla etuuteen oikeutettujen määrää esimerkiksi ikärajoja muuttamalla. 2. Etuuden määräytymisperusteita tai rakennetta muuttamalla, esimerkiksi suositaan työntekoa 3. Etuuden piiriin siirtymistä rajaamalla. 4. Etuuden maksuaikaa lyhentämällä tai 5. omavastuuaikaa pidentämällä. Leikkausten (muutosten) jako rahaosatekijöihin tai määrällisiin osatekijöihin kertoo sosiaaliturvan kehityssuunnista. Reaalitasoon eli rahaosatekijöihin vaikuttamalla muutetaan saavutettua hyvinvoinnin tasoa, kun taas muuttamalla määrällisiä osatekijöitä vaikutetaan etuuden selektiivisyyteen. Selektiivisyyden (taloudellisen toimintakyvyn, maksukyvyn ja työsuorituksen) korostuminen kertoo loitontumisesta universaalista tai institutionaalisesta hyvinvointimallista. (Kosunen 1997, )

12 10 Jo nopea työmarkkinatukeen tehtyjen muutosten silmäily osasto-ohjeiden kautta antaa käsityksen muutosten määrällisestä runsaudesta. Muutosten hahmottamisen tekee vaikeaksi myös se tosiseikka, että muutoksia on tehty useisiin rahaosatekijöihin sekä määrällisiin osatekijöihin. Kosusen jaottelusta olikin olennainen apu, jotta pystyin hahmottamaan erilaiset muutokset omiksi ryhmikseen. Vaikka jaottelua ei tässä tutkielmassa lopputulosten kannalta erityisesti vaadittukaan (kaikki tutkimani muutokset kuuluvat samaan ryhmään), helpotti Kosusen tekemä jaottelu aineiston (osasto-ohjeiden) alkukäsittelyssä. Oma mielenkiintoni keskittyy siis tässä tutkimuksessa tarveharkinnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Tarveharkinta kuuluu Kosusen jaottelussa rahaosatekijöiden muutoksiin. Tarveharkinnan muutokset vaikuttavat siis etuuden reaalitasoon, siihen määrään mikä asiakkaalle myönnetään. Rahaosatekijöihin vaikutetaan lainsäädäntöä muuttamalla. Tarveharkintaa koskevat etuusohjeet perustuvat siis lainmuutoksiin, eivät tulkinnanmuutoksiin. Tutkielmani loppupuolella on pieni tilastokatsaukseni, jossa aineistona ovat Kelan omaan käyttöön tuotetut listat henkilöistä, joilla on työmarkkinatuessa tarveharkinnan tuloista tieto. Katsauksesta selviää muun muassa millaisia tulolajeja tarveharkinnan tulot sisältävät, ovatko tarveharkintaista työmarkkinatukea saavat miehiä vai naisia, minkä ikäisiä he ovat, ja onko tarveharkinnalla vaikutusta maksettavan työmarkkinatuen määrään. Saadut tulokset toivottavasti tukevat aiemmin ohjeiden perusteella tekemiäni päätelmiä muutosten suunnasta ja vaikutuksista tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen.

13 11 3. HYVINVOINTIVALTIO TULONSIIRTOJEN TAUSTALLA Politiikan tutkijat kuvailevat hyvinvointivaltiota yritykseksi löytää kolmas tie kapitalismin ja sosialismin välillä. Sen keskeisinä arvoina pidetään tasa-arvoa, vapautta, demokratiaa, solidaarisuutta, turvallisuutta ja taloudellista tehokkuutta (Uusitalo 1993, 62). Hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä määrittävät sekä arvot että tosiasiat, varsinkin kun kyseessä on valtion toiminnan laajuus ja toimivuus. Yleisesti mainittuja seikkoja ovat tasaarvon aste ja sosiaalisten oikeuksien tila. Tasa-arvon astetta voidaan tarkastella suhteessa hyötyjen ja taakkojen jakoon. Tavoitteena ei ole tasajako, vaan tasa-arvon lisääminen uudelleenjaon avulla. Huomio on kiinnittynyt erityisesti eri tuloryhmien ja yhteiskuntaluokkien välisen tasa-arvon lisäämiseen, mutta myös alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisen merkitys on kasvanut. Sosiaalisilla oikeuksilla tarkoitetaan kansalaisten oikeuksia sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja palveluihin. Oikeudet voidaan turvata joko valtiollisesti, yksityisesti tai työmarkkinasopimuksin. Hyvinvointivaltio on käsitteenä laaja ja sisältää tiettyjä yhteisiä piirteitä ja arvoja. Kuitenkin hyvinvointivaltioissa on myös paljon eroja. Näiden erojen perusteella valtioita on pyritty jakamaan eri kategorioihin. Hyvinvointivaltion tehtävistähän voivat huolehtia yksityinen sektori, valtio ja työmarkkinasopimukset. Hyvinvointivaltiomallista riippuu, minkä painoarvon eri toimijat saavat. Tarkastelen seuraavassa kolmea erilaista jaottelumallia ja pyrin löytämään niistä yhteneväisiä piirteitä. Tanskalainen Gösta Esping-Andersen erottelee kolme hyvinvointikapitalismin maailmaa: angloamerikkalaisen, mannereurooppalaisen sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Suurin ero Esping-Andersenin mallien välillä on valtion, markkinoiden, perheen ja erilaisen kansalaistoiminnan osuudessa hyvinvointivaltion luomisessa.

14 12 Haatajan vastaava jako on tarveharkintamalli, ansioperiaatteeseen nojautuva malli sekä tasaetumalli (Haataja 1998). Haataja perustaa jaottelunsa siihen, millä perusteella uudelleenjakoa yhteiskunnassa suoritetaan. Omassa tutkimuksessaan Kosonen puolestaan jakaa länsieurooppalaiset valtiot neljään erilaiseen luokkaan; pohjoismaiseen, mannereurooppalaiseen, perifeeriseen ja brittiläiseen hyvinvointivaltiomalliin (Kosonen 1995). Erona aiemmin mainittuihin jakoihin on brittiläisen mallin erottaminen omaksi ryhmäkseen. Malleja toisistaan erottavina tekijöinä Kosonen on käyttänyt sosiaalimenojen osuutta bruttokansantuotteesta, hyvinvointipolitiikan universalismin (kaikkien kansalaisten oikeus suhteellisen korkeatasoisiin etuisuuksiin) astetta, tasa-arvoisuuden astetta tulonjaossa sekä rahoitustapojen eroja. 2.1 Angloamerikkalainen, tarveharkintaan perustuva, perifeerinen malli Angloamerikkalaisessa mallissa sosiaalista turvallisuutta tuottavat erityisesti markkinat ja vakuutuslaitos. Markkinoilta ostetaan vakuutukset, myös perheen vastuu on suurempi. Valtio tulee mukaan vasta, kun muut keinot on käytetty. Etuuksien taso on alhainen ja niitä myönnetään tarveharkinnan perusteella. Tasa-arvo on lähinnä mahdollisuuksien tasaarvoa. (Kosonen 1995, 76). Etelä-Euroopan perifeeristen maiden (esimerkiksi Kreikka) sosiaalimenot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Sosiaaliturvassa on kuitenkin vielä suuria aukkoja, esimerkiksi työttömyysturvan taso on alhainen, eivätkä kaikki pääse sen piiriin (Kosonen 1995, 44). Tulonsiirroissa pääpaino on tarveharkintaisissa etuuksissa ja tiukat ehdot aiheuttavat leimautumista. Tulonsiirrot ovat laaja-alaisia mutta tasoltaan alhaisia (Kosonen 1995, 21).

15 13 Tarveharkintaan perustuva malli noudattaa vain kahta periaatetta. Se tarjoaa residuaalista apua vain kaikkein suurimassa hädässä oleville ja alhaisia ansioturvaetuja työssäkäyville. (Haataja 1998, ) Esping-Andersenin luonnehtimat angloamerikkalaiset mallit edustavat Haatajan tutkimuksessa liberaalin sosiaalipolitiikan mallia, esimerkkimaana Yhdysvallat. Tällaisissa maissa työttömyysturva rahoitetaan sosiaalivakuutuksin. Työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluminen vähentää köyhyysriskiä. Politiikkamalli tuottaa vain niukan perusturvan. Työttömyysturvassa on myös ansiokatto ja taso saattaa riippua huollettavien määrästä. Perusturvan maksuaika on suhteellisen lyhyt, se vaihtelee 26 viikosta 52 viikkoon.(haataja 1998, 182.) 2.2 Mannereurooppalainen, ansaintaperiaatteen malli Mannereurooppalainen malli nojaa perheeseen ja erityisesti työsuhteeseen. Ammattiliitoilla ja työnantajilla on merkittävä rooli sosiaaliturvan sopijaosapuolina. Tästä syystä mallia kutsutaan myös korporatiiviseksi malliksi. Valtion rooli on vähäisempi, se ei myöskään tuota sosiaali- ja terveyspalveluja. Solidaarisuus liittyy ammattiin, riskit tasataan ammateittain. (Kosonen 1995, ) Universaaleja, kansalaisuuteen perustuvia sosiaalietuuksia ei joko ole ollenkaan tai sitten ne tarjoavat vain vähäisen turvan (Uusitalo 1993). Manner-Euroopan maita voidaankin pitää niin sanottuina jakovaltioina, eli niiden hyvinvointipolitiikassa pääpaino on (samoin kuin perifeerisen mallin maissa) tulonsiirroissa. Saaduilla tuloilla voidaan sitten ostaa palveluja markkinoilta. Yksityisten palveluntuottajien osuus hyvinvointipalvelujen tuottajista on suuri, mutta kuitenkin kokonaissaatavuus jää

16 14 pieneksi. Palvelujen tuottajana kirkolla ja vapaaehtoisjärjestöillä on suuri merkitys. (Kosonen 1995, 22.) Tämä korporatiivinen malli tuottaa liberaalia mallia korkeammat etuudet, mutta tuloeroja se tasoittaa vähemmän kuin pohjoismainen malli eli malli ei ole kovinkaan uudelleenjakava. Etuudet ovat tiukasti kytkettyjä luokka- ja perheasemaan, jolloin sosiaalivakuutukset rahoitetaan työnantaja- ja työntekijämaksuin. Etuuksien määrä riippuu työurasta ja ansioista. Sosiaaliturvalla on kuitenkin pitkät perinteet ja sosiaalimenojen taso on varsin korkea. (Kosonen 1995, 23-24). Lasten ja vanhusten hoito on usein naisten varassa, niinpä naisten työhön osallistuminen on vähäisempää kuin pohjoismaisessa mallissa ja naiset harvoin pääsevät työperusteisen ansioturvamallin piiriin. Mallissa yleinen yhden elättäjän perhemalli edellyttää työssäkäyvältä suhteellisen korkeaa ansiotasoa. Esimerkiksi Saksassa työttömyysvakuutus perustuu pakolliseen vakuutukseen ja sosiaaliavustukseen. Ansioperusteisen työttömyysturvan taso on noin % nettoansioista, työttömyysavustus puolestaan on tasoltaan % nettoansioista. Vakuutukseen perustuvan työttömyysturvan pituus riippuu työhistoriasta, kesto vaihtelee 6 kuukaudesta 32 kuukauteen. Avustuksen kestolla ei ole ylärajaa. (Haataja 1998, 182.) 2.3 Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli Pohjoismaisessa mallissa valtion rooli painottuu ja vastaavasti markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan merkitys on vähäisempi. Solidaarisuus merkitsee julkisen vallan kautta toteutuvaa yhteisvastuuta. Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa yhdistyy korkeatasoinen perusturva ja työpanokseen perustuva ansiosidonnainen turva. Laajan ja kattavan sosiaaliturvan lisäksi valtio huolehtii koulutuksesta, työllisyydestä, asumisesta ja

17 15 vapaa-ajasta. Lähes kaikki kansalaiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa hyvinvointivaltion asiakkaina. Pohjoismaista mallia kritisoitaessa korostetaan sen liiallisen holhoavaa ja valvovaa otetta. Toisaalta väitetään, että etuisuuksia käytetään väärin. (Kosonen 1995, ) Haataja luonnehtii pohjoismaista mallia laaja-alaiseksi malliksi. Tähän on hänen mukaansa päädytty tasaetu- ja tarveharkintamallien kautta. Sosiaalivakuutusohjelmat ovat pääasiassa ansiosidonnaisia ja työssäkäynnin estyessä ne kompensoivat toimeentuloriskejä. Universaalit ohjelmat ovat elämänvaiheisiin liittyviä ja kohdentuvat kaikille samalla tavalla. Tarveharkintaiset tulonsiirrot tulevat kuvaan vasta, kun muut tulonlähteet ovat pettäneet. Malli on uudelleenjakava ja se vähentää köyhyyttä tehokkaammin kuin mannereurooppalainen malli. Olennainen osa laaja-alaista mallia on suuri hyvinvointisektori. Se on luonut paljon työpaikkoja, erityisesti naisille. Kattavan päivähoitojärjestelmän kautta se on myös edesauttanut naisten työelämään siirtymistä. Tämä taas on saattanut myös naiset ansaintaperusteisen sosiaaliturvan piiriin toisin kuin esimerkiksi Saksassa. (Haataja 1998, 41.) Pohjoismaisessa mallissa työttömyysturva perustuu sekä vapaaehtoiseen vakuutukseen että asumisperusteiseen perusturvaan. Ansioon suhteutetussa työttömyysturvassa ei ole Suomessa ansiokattoa, Ruotsissa ja Tanskassa kylläkin. Korvauksen taso vaihtelee, ollen % tuloista. Vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvaa työttömyysturvaa maksetaan vain rajallinen aika, avustuksella ei aikarajaa ole. (Haataja 1998, 182.) Tosin jo vuoden 2006 alusta lukien työmarkkinatuki saattaa muuttua vastikkeelliseksi, kun tietty määrä työttömyyspäiviä on maksettuna. Asian käsittely on vielä tässä vaiheessa kesken.

18 Tulonsiirrot suomalaisessa yhteiskunnassa Suomen on perinteisesti katsottu kuuluvan pohjoismaiseen malliin. Sosiaaliturvamme on laajaa ja universaalia. Yhteiskunnassamme on myös laaja ansioperusteinen sosiaaliturva, joka muistuttaa jossakin määrin mannereurooppalaista mallia. Toisaalta sosiaaliturvassamme on myös angloamerikkalaisia piirteitä. Etuudet ovat osittain tasoltaan hyvin matalia ja niihin kohdistuu tiukka tarveharkinta. Suomalaista mallia on myös kritisoitu. Yhteiskuntaa on moitittu tehottomaksi. Palveluntuottajia kilpailuttamalla saataisiin kriitikoiden mukaan aikaan tehokkuutta, ja palvelut ja etuudet ovat kaiken kaikkiaankin liian laajoja ja kattavia. Suomalaiselle mallille ovat ominaisia myös monenlaiset tulonsiirrot, joilla tuloja jaetaan uudelleen. On hetkellisiä, perhetilanteeseen liittyviä tulonsiirtoja (esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha sekä kotihoidon tuki), elämäntilanteeseen liittyviä tukia (esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha), asumiseen liittyviä tukia (esimerkiksi yleinen asumistuki) sekä joukko muita tukia. Tukiviidakon sekavuutta lisää entisestään se seikka, että tuet ovat usean eri tahon myöntämiä. Tällaisia tahoja ovat muun muassa Kela, työttömyyskassat, kuntien sosiaalitoimet ja eläkelaitokset. Tiedonsiirto ei ole aukotonta eikä reaaliaikaista, joten päällekkäisyyksiltä ja viivytyksiltä ei voida välttyä. Yksittäisen kansalaisen on lähes mahdotonta tietää, miten erilaiset muutokset (esimerkiksi perhesuhteissa tai tuloissa) vaikuttavat hänelle maksettaviin tulonsiirtoihin. Toimeentulon turvaamiseksi luodut etuudet vaihtelevat monella tavalla rahoituspohjan, tulosidonnaisuuden, etuuksien saantioikeuden ja harkinnanvaraisuuden suhteen. Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna osa etuuksista on tulosidonnaisia, eli ne ansaitaan työelämässä ja toisaalta taas osa etuuksista on tulovähenteisiä, eli pienikin lisätulo vähentää etuuden määrää. (Simpura 2003, 135.) Kun vielä muistetaan, että valtaosa sosiaalietuuksista on veronalaista tuloa, on sosiaalietuutta/-etuuksia saavan henkilön

19 17 nettotulojen määrää muutostilanteessa lähes mahdoton ennustaa. Kyseessä on siis todellinen welfare mix, hyvinvointisekoitus. Toimeentuloturvan riittävyydestä on keskusteltu paljon. Varsinkin tasoltaan alhaisempien etuuksien (joihin myös Kelan maksama työttömyysturva kuuluu) määrä puhuttaa. Toisaalta taas väitetään, että toimeentulon turva voi olla joskus myös liian hyvä. Kysymys nousee esiin, kun vertaillaan sosiaaliturvan ja työllä hankittavan toimeentulon välisen eron suuruutta. Kannustinkysymys pohtii tilannetta, jossa liian hyvä sosiaaliturva ei kannusta työhön. Joissakin tilanteissa siis sosiaalietuudet tarjoavat myös työttömille niin hyvän toimeentulon, ettei työn vastaanottaminen ole taloudellisesti järkevää. (Simpura 2003, 136.) Antti Parpo kartoittaa tulonsiirtojärjestelmän toimivuutta kannustavuuden näkökulmasta muun muassa työttömyysloukkuja tutkiessaan. Työttömyysloukuksi hän kuvaa tilannetta, jossa sosiaaliturvaetuudet takaavat kotitaloudelle sen tasoiset tulot, että työhön ei kannata mennä. Tämä johtaa siihen, että korkea sosiaaliturva katsotaan kannustamattomaksi. (Parpo 2004, 86.) Tulonsiirtojen ongelmat kannustavuudessa ilmenevät usein pienten lisäansioiden hankinnan kannattamattomuutena. Merkittävä syy kannustinloukkujen syntyyn on kokonaisuudessa, jonka muodostavat työttömyysturva, asumistuki ja toimeentulotuki. Kyse on yhtäaikaisesti saatavista etuuksista ja niiden samanaikaisesta pienenemisestä tulojen nousun myötä. Ansiotulot otetaan eri tavoin huomioon eri etuuksissa, ja tämä taas ylläpitää vaikeasti ymmärrettävää ja määräytymisperusteiltaan sekavalta vaikuttavaa järjestelmää. Työttömällä työnhakijalla ei tällaisessa tilanteessa voi olla käsitystä tulonnousun jälkeisestä nettotulostaan. Siirtyminen epävarmaan tilanteeseen edellyttää häneltä riskinottoa, hyppyä epävarmuuteen. Epävarmuuteen siitä, paljonko tulot muuttuvat

20 18 ja epävarmuuteen siitä, koska päätös muuttuneista tuloista annetaan (käsittelyajat). Järjestelmien selkiyttäminen on olennainen tavoite uudistuksia tehtäessä. (Parpo 2004, 143.) Työttömällä pienet lisäansiot muuttavat työttömyyskorvauksen määrää sovittelujärjestelmän kautta, eivätkä ne vaikuta varsinaisesti tarveharkintaan. 4. KELAN MAKSAMA TYÖTTÖMYYSTURVA 3.1 Työssäoloehto ja peruspäiväraha Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa Kela hoitaa omalta osaltaan työttömän perusturvaa, jonka tarkoituksena on turvata vähimmäistoimeentulo työttömyyden aikana. Kyseessä on etuus, jonka taso on niin alhainen, että lähes väistämättä yksin vuokralla asuva henkilö saa työttömyysturvan lisäksi myös toimeentulotukea. Työttömyysturvaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, 21,5 päivältä kuukaudessa ja sen määrämuotoinen veroprosentti on 20 eli kuukaudessa käteen jää noin 398 euroa, kun vastaavasti jo toimeentulotuen perusosa on noin euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen. Voidaan siis todeta että kyseessä on perifeerisille hyvinvointivaltioille tai brittiläiselle mallille tyypillinen matalatasoinen etuus. Etuus on myös periaatteessa tasasuuruinen kaikille, 23,16 euroa (vuoden 2004 taso) päivässä lisättynä mahdollisilla lapsikorotuksilla. Mutta tämä pätee vain periaatteessa, koska on suuri joukko tilanteita, jossa etuus jää jostakin syystä täyttä määrää pienemmäksi, mutta koskaan myönnettävä työttömyysetuus ei ole edellä mainittua määrää suurempi. Työttömyyskassoihin kuuluvat henkilöt voivat saada ansiopäivärahaa omasta kassastaan tietyin edellytyksin. Kelan kautta maksettavia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä erilaiset koulutuksien ajalta maksettavat työttömyyskorvaukset.

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Kelan maksama työttömyysturva

Kelan maksama työttömyysturva Kelan maksama työttömyysturva Anneli Leppänen 1 Työttömyysturva Työtön työnhakija 17 64-vuotias TE-toimisto Työttömyyskassa ansiopäiväraha vuorottelukorvaus Kelan toimisto peruspäiväraha työmarkkinatuki

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013 Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013 Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana Työttömyys ilmiönä on pysyvä osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnan yleinen suhtautuminen

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku

Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku 17.3.2014 Marjaana Maisonlahti Kassanjohtaja 1 Mitä työskentelyyn tarkoitettu apuraha on työttömyysturvassa? Apuraha on toimeentulon lähde Apuraha on toimeentulon

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot