HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana"

Transkriptio

1 HARKINTAA TARPEEN MUKAAN VAI TARPEELLISTA HARKINTAA? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana RAITTINEN KIRSI Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Sosiaalipolitiikan pro gradu tutkielma Marraskuu 2005

2 Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos KIRSI RAITTINEN: Harkintaa tarpeen mukaan, vai tarpeellista harkintaa? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana Pro gradu tutkielma, 73 s. Sosiaalipolitiikka Marraskuu Asiasanat: työttömyysturva, tarveharkinta, huoltovelvollisuus, työssäoloehto, työmarkkinatuki, hyvinvointivaltiomallit Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa tarveharkintainen työmarkkinatuki osana suomalaista työttömyysturvajärjestelmää sekä siihen tehtyjä muutoksia. Työttömyysturvajärjestelmän taustalta löytyy aina myös jokin hyvinvointivaltiomalli. Tutkielmani alussa selvitän erilaisia hyvinvointivaltiomalleja ja niihin liittyviä perusteluja. Erilaisia malleja ovat esimerkiksi angloamerikkalainen malli, mannereurooppalainen malli ja pohjoismainen malli. nämä erilaiset mallit ovat lyöneet leimansa myös työttömyysturvajärjestelmiin, ja osia niistä löytyy myöskin suomalaisesta järjestemästä, minkä tutkielmassani osoitan. Pääpaino tässä tutkielmassani on tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa. Selvitän, minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen järjestelmä syntyi 1990-luvulla ja mitä siltä odotettiin. Millainen järjestelmä luotiin? Seuraavaksi selvitän tarveharkinnan laskentaperiaatteisiin tehtyjä muutoksia, missä minulla oli apuna muun muassa Kelan osastoohjeet. Tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen on tehty lukuisia muutoksia sen kymmenvuotisen historian aikana. Muutoksissa pääpaino on ollut tarveharkinnan lieventämisessä erityisesti huoltovelvollisilla työmarkkinatuen saajilla. Yksinäisten työmarkkinatuen saajien laskentamalliin ei juurikaan muutoksia ole tehty. Tutkielmaani liittyy myös pienimuotoinen tilasto-otanta, jonka olen poiminut Kelan etuustiedoista. Tarkoituksena oli selvittää mitä tarveharkinta käytännössä sisältää, minkälaisia ihmisiä tarveharkinta koskettaa. Johtopäätöksenä tilasto-otannasta voidaan todeta, että tarveharkinta koskettaa nimenomaan huoltovelvollisia henkilöitä ja tarveharkinnassa puolison tulo on yleensä se, joka tulee kyseeseen ja joka tuen määrään vaikuttaa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSONGELMA JA AINEISTO HYVINVOINTIVALTIO TULONSIIRTOJEN TAUSTALLA Angloamerikkalainen, tarveharkintaan perustuva, perifeerinen malli Mannereurooppalainen, ansaintaperiaatteen malli Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli Tulonsiirrot suomalaisessa yhteiskunnassa KELAN MAKSAMA TYÖTTÖMYYSTURVA Työssäoloehto ja peruspäiväraha Työmarkkinatuki ja tarveharkinta Soviteltu työttömyysetuus TYÖMARKKINATUKIJÄRJESTELMÄ SYNTYY Suomi, Pohjolan talousihme ainakin melkein Järjestelmälle asetetut tavoitteet TARVEHARKINTA TYÖMARKKINATUESSA Mitä on tarveharkinta? Tulojen vaikutus työmarkkinatuessa vuonna Tarveharkintaan vaikuttavien tulojen muutokset Tarveharkintainen työmarkkinatuki ja vähennettävä sosiaalietuus TULON KÄSITE TYÖMARKKINATUEN TARVEHARKINNASSA...37

4 2 7.1 Palkkatulo tarveharkinnassa Elinkeinotoiminnan tulo Maatalouden tulo Pääomatulot MUUTOKSET TARVEHARKINNASSA TILASTO-OTANTA TARVEHARKINTAISEEN TYÖMARKKINATUKEEN Otannan taustamuuttujista Perhesuhteet Tarveharkinnan tulot Yksinäisen tarveharkinnan tulot Mitä kautta tarveharkinnan piiriin? YHTEENVETO SUHTEESSA KIRJALLISUUTEEN LOPPUSANAT...68 LÄHTEET...73

5 3 1. JOHDANTO Työskentelen Kansaneläkelaitoksen (myöhemmin Kela) Urjalan toimistossa. Omaan toimenkuvaani kuuluu erityisesti yleisen asumistuen ja työttömyysturvan neuvonta-, valmistelu- ja ratkaisutyö. Näitä etuuksia määrittäviä normeja, lakeja ja ohjeita on valtava määrä. Niihin on myös tehty runsaasti muutoksia viime vuosina. Työssämme muutoksista ilmoitetaan yleensä lähellä sitä ajankohtaa, jolloin ne tulevat voimaan. Oma mielikuvani asiasta on, että muutoksia on ollut paljon, ne ovat olleet usein etuuden laskentaperusteisiin kohdistuvia muutoksia ja eri etuuksien muutokset eivät välttämättä ole olleet toisiinsa loogisessa suhteessa, tai jostakin syystä ajoitus on aiheuttanut kahden eri etuuden muutostilanteessa hallitsemattomuuden tunteen. Lähes päivittäin törmää tilanteisiin, joissa työttömyysturva on asiakkaan mielestä riittämätön tai ainakin ratkaisu on jotakin muuta, kuin mitä hän odotti. Vuosien ratkaisutyön jälkeen hämmästelen itsekin mielestäni ilmeisiä epäkohtia tai ainakin kummallisuuksia jotka ovat sisään rakentuneet työttömyysturvajärjestelmäämme. Joskus kuulee myös vanhempien työtovereiden muisteloita siitä, miten helppoa työttömyysturva ennen oli kun oli vain yksi raha ja sekin samanlainen kaikille. Muun muassa edellä mainitut seikat herättivät uteliaisuuteni järjestelmää kohtaan. Näiden puhtaasti henkilökohtaisten intressien lisäksi työttömyys on aiheena edelleen ajankohtainen. Maatamme 1990-luvulla kohdannutta lamaa, sen seurauksia ja siitä selviytymistä on tutkittu runsaasti. Oma lamatietämykseni perustuu paitsi lukemiini teoksiin, myös Heikki Lehtosen luentosarjaan Tampereen Yliopistolla (kevät 2005) luvun lamasta ja sosiaalipolitiikasta.

6 4 Esimerkiksi tutkija Antti Parpo on tutkimuksissaan keskittynyt tulo- ja kannustinloukkuihin sekä niiden aiheuttajiin. Hän nimeää neljä kannustavuuden kannalta erityisen hankalaa tulonsiirtoa: tuloverot, toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyysturva (mm. Parpo 2004). Jos työttömyysturvajärjestelmämme on esimerkiksi kannustavuuden näkökulmasta hankala, niin millainen se sitten on? Mitä sen taustalla on? Löytyykö taustalta vahva pohjoismainen hyvinvointivaltioko? Hyvinvointivaltio, jonka tehottomuutta ja kannustamattomuutta on kritisoitu erityisesti 1990 luvun laman jälkeen. Kannustinloukkuja on tutkittu erilaisten työryhmien voimin, ja niiden poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi on tehty lukuisa joukko toimenpiteitä, esimerkiksi sosiaalietuuksien laskentaperusteita on useaan kertaan muutettu. Tulonsiirtojen taustalta löytyy yleensä erilaisia yhteiskuntamalleja. Miten nämä erilaiset mallit näkyvät suomalaisessa, erityisesti Kelan maksamassa työttömyysturvassa? Mihin työttömyysturvamme perustuu? Perustuuko se kenties tasa-etuun, tarveharkintaan vaiko ansaintaperusteeseen? Oma käsitykseni on, että Kelan maksama työttömyysturvan kenttä on laaja, erilaisin perustein maksettavista työttömyysetuuksista koostuva, ehkä sekavaltakin vaikuttava. Pyrinkin lähemmässä tarkastelussani osoittamaan muun muassa sen, että kyse ei suinkaan ole yhdestä kokonaisuudesta, vaan useasta erilaisesta järjestelmästä yhden kattonimittäjän alla. Yksi tällainen osa järjestelmää on tarveharkintainen työmarkkinatuki. Näitä eri osajärjestelmiä määrittävät erilaiset myöntämisperusteet, joten ei liene ihme, että järjestelmämme vaikuttaa usein sekavalta. Tulonsiirtojen taustalla olevat hyvinvointivaltiot on perinteisen jaottelun mukaan jaettu kolmeen päämalliin. Marginaalinen eli residuaalinen sosiaalipolitiikka kytkeytyy aatteellisesti liberalismiin. Tämän ajattelumallin mukaan hyvinvoinnin tulee perustua markkinoihin (yksilön oma aktiivisuus) sekä perheen ja lähiyhteisön tukeen. Ansio- eli

7 5 suoritusperusteisessa mallissa sosiaaliturvan perustana on ensisijaisesti työsuhde ja sosiaaliturva rahoitetaan vakuutusmaksuin. Mallia kutsutaan myös korporatiiviseksi malliksi ammattiliittojen ja työnantajien keskeisen roolin mukaisesti. (Helne 2003,52.) Sosiaalidemokraattiset ihanteet löytyvät universaalisen eli institutionaalisen mallin taustalta. Mallin tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta. Sosiaalipoliittinen malli korjaa markkinoiden toimintaa, sillä markkinoiden katsotaan tuottavan eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia. (Helne 2003, 53.) Seuraavassa luvussa (luku 2) esittelen tarkemmin tutkimusongelmani ja tutkielmassani käyttämäni aineistot. Kolmannen luvun tarkoituksena on luoda katsaus erilaisiin hyvinvointivaltiomalleihin, joita tulonsiirtojen taustalta voidaan tunnistaa. Tarkoituksena on osoittaa, että harjoitetulla hyvinvointipolitiikalla on merkitystä muun muassa tulonsiirtoihin. Neljäs luku on omistettu Kelan työttömyysturvajärjestelmälle yleensä, näin lukijalle muodostuu kokonaiskäsitys siitä työttömyysturvan kentästä, jota Kela Suomessa hoitaa. Viidennessä luvussa tarkastellaan ensin yhteiskunnallista tilannettamme 1990-luvulla ja sitten työmarkkinatukijärjestelmän syntyä. Luvussa kerron, mikä oli se yhteiskunnallinen tilanne, mihin työmarkkinatuki luotiin, ja mitä odotuksia siihen järjestelmänä kohdistui. Luvut kuusi ja seitsemän pureutuvat työmarkkinatuen olennaiseen piirteeseen, tarveharkintaan. Ensin selvitän, mitä tarveharkinta tarkoittaa työmarkkinatuessa ja miten sitä tulkitaan (luku kuusi). Sitten kerron tulokäsitteestä nimenomaan tarveharkinnan näkökulmasta, tarkoituksenani on osoittaa, mitkä tulot ja miten vaikuttavat tarveharkintaan. Tutkielmani kannalta olennaista on selvittää muutokset, joita tarveharkintaan on tehty. Muutokset selviävät luvussa kahdeksan. Luvussa yhdeksän kerron omasta tilastootannastani ja siinä esiin tulleista seikoista. Luvut kymmenen ja yksitoista ovat niin sanottuja yhteenvetolukuja, luvussa kymmenen peilaan tutkielmani tuloksia alan

8 6 kirjallisuudessa esitettyihin näkökulmiin ja viimeisessä luvussa esitän vielä lyhyen yhteenvedon tutkielmastani. 2. TUTKIMUSONGELMA JA AINEISTO Tutkielmassani erityishuomio kiinnittyy työttömyysturvajärjestelmistä tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen. Millaisiin olosuhteisiin järjestelmä muodostettiin? Mitä siltä odotettiin? Onko se muuttunut kymmenen vuoden aikana? Muutoksista erityisesti tarveharkintaan tehdyt muutokset ovat tämän tutkimuksen kannalta tärkeitä. Miten muutokset ovat vaikuttaneet tarveharkintaisen työmarkkinatuen saajiin? Onko tarveharkinnan muutoksista nähtävissä jokin kehityssuunta ja voidaanko tästä kehityssuunnasta vetää yleisempiäkin johtopäätöksiä suomalaisesta perusturvajärjestelmästä? Millaiseen hyvinvointivaltiomalliin ylipäätään kuuluu tarveharkinta sekä residuaaliseen että ansioperustaiseen malliin. Mitä työmarkkinatuen tarveharkinta ja sen muutokset kertovat suomalaisen hyvinvointivaltion muutoksesta? Eli lyhyesti sanottuna tutkimusongelmani on: Mikä on tarveharkintainen työmarkkinatuki ja miten tarveharkinta on muuttunut? Luon aluksi katsauksen erilaisiin hyvinvointivaltiomalleihin edelläkin jo mainitun jaottelun mukaisesti. Tämän katsauksen jälkeen määrittelen sitä yhteiskunnallista tilannetta, johon työmarkkinatuki kehitettiin. Tämän yleisellä tasolla olevan tarkastelun jälkeen pureudun työmarkkinatuen tarveharkintaan. Tarkoitukseni on selvittää, mistä tarveharkinta koostuu ja miten se on muuttunut työmarkkinatuen olemassa ollessa ( ). Miten tarveharkintaan tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet esimerkiksi työmarkkinatuen maksuihin? Onko tehdyillä muutoksilla saavutettu lama-aikana peräänkuulutettuja säästöjä? Syvä lama 1990 luvulla pakotti yhteiskuntamme sopeutumaan erilaisin keinoin.

9 7 Mihin nämä sopeutumiskeinot johtivat? Onko suomalainen malli muuttunut on varmasti, mutta mihin suuntaan ja kuinka paljon? Tarkoitukseni on siis tiimalasimallin mukaisesti keskittyä ensin yleisen tason asioihin. Tämän jälkeen otan työmarkkinatuen tarveharkinnan erityistarkasteluun ja jälleen tämän jälkeen tutkielmani lopussa laajennan tarkastelun yleiselle tasolle niin, että erityistarkastelun kautta voin vetää yleisempiä johtopäätöksiä. Vertaan tekemiäni johtopäätöksiä kirjallisuudessa esitettyihin ajatuksiin muun muassa hyvinvointivaltiomallin muutoksista. Käyttämäni aineisto jakautuu kolmeen osaan: yleisiin lähdeteoksiin, tarveharkinnan muutoksista kertoviin lähteisiin sekä tilasto-otantaan. Yleisiä lähdeteoksia olen käyttänyt teoreettisen viitekehyksen ja yhteiskunnallisen taustan hahmottamiseen. Niiden avulla olen luonut sen taustan, jota vasten tarveharkintaista työmarkkinatukea tulee tarkastella. Tarveharkinnan sisältö ja ohjeistus sen arvioimiseen löytyi Kelan etuusohjeista. Etuusohjeet ovat jokaisella toimihenkilöllä käytössä olevat käytännönläheiset ohjeet, joissa käsitellään etuuden sisältöä ja toimeenpanoa. Tarveharkinnan muutoksien jäljittämiseen olen käyttänyt erilaisia Kela-aineistoja. Yhtenä aineistonani oli Kelan osasto-ohjeet. Osasto-ohjeet ovat Kelan eri osastojen laatimia numeroituja ohjeita, tulkinnan täsmennyksiä ja lainmuutostiedotuksia toimistoille. Niiden tarkoituksena on ohjata päätöksien yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta. Osasto-ohje ilmestyy noin kymmenen kertaa vuodessa. Vuodesta 1997 lukien toimistoille on lähetetty vain sellaisia osasto-ohjeita, joiden tunnus on P. Tällöin käytöstä poistettiin ETT-, TT- ja Y-tunnukselliset osasto-ohjeet. P-tunnuksella jaettavat ohjeet sisältävät sekä terveys- ja toimeentuloturvaosaston että eläke- ja toimeentuloturvaosaston tai etuusosastojen ohjeita

10 8 tai tietohallinto-osaston ohjeita. (Osasto-ohje P 1/1997.) Tästä muutoksesta johtuen ovat lähdeviittaukset hieman erilaiset riippuen osasto-ohjeen ajankohdasta. Tarkoitukseni on poimia osasto-ohjeista työmarkkinatuen tarveharkinnan muutoksista kertovat ohjeet ja näin paikallistaa muutosten ajankohta ja vaikutusalue. Olennaisia tietoja ovat ainakin seuraavat: tiukentaako kyseessä oleva ohje tarveharkintaa vai lieventääkö se sitä, koskeeko ohjeen tarveharkinnan muutos hakijan vai puolison tuloja sekä mistä peruste ohjeeseen tulee (onko kyseessä tulkinnan muutos vai lainmuutos, eli onko kyseessä Kelan sisäinen sääntömuutos vai eduskunnan säätämä muutos). Jonkinlainen kronologinen jaottelu on myös tarpeen, jotta nähdään, onko löydettävissä jokin suunta, esimerkiksi aaltoliike ensin tiukennetun tarveharkinnan löysentämiseksi. Kronologisen tarkastelun yhteydessä on myös mielenkiintoista peilata muutoksia työmarkkinatuen saajien lukumäärän muutoksiin. Lukumäärätietoja löytyy runsaasti myös valmiiksi tilastoituna, esimerkiksi Kela julkaisee lukuisan joukon erilaisia etuustilastoja vuosittain. Tukena osasto-ohjeista saataville tiedoille käytän myös Kelan vuosittain julkaisemia etuusesitteitä. Esitesarja tunnetaan nimellä Tunne perusturvasi. Muiden muassa Stakesin tutkija Virpi Kosunen on tutkinut sosiaaliturvan leikkauksia luvulla. Samat näkökulmat soveltuvat mielestäni oivasti myös muutosten tutkimiseen. Hänen mukaansa leikkauksia voidaan teknisesti toteuttaa eri tavoin. Tarkastelun voi aloittaa myös tarkastelemalla sosiaalimenojen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat sosiaaliturvan kattavuus (etuuden piiriin kuuluvat henkilöt tai maksetut etuudet), maksuaika ja etuuden taso. Turvan kattavuus ja maksuajan pituus muodostavat määrällisen volyymin, kun taas etuuden suuruus kertoo etuuden reaalitasosta. Leikkaus (muutos) voi siis kohdistua joko turvan kattavuuteen, maksuaikaan tai etuuden reaalitasoon. (Kosunen 1997, 51.)

11 9 Etuuden reaalitasoon eli rahaosatekijään voidaan vaikuttaa lainsäädäntöä muuttamalla. Etuuksien reaalitaso laskee jos 1. Etuuden markkamäärää alennetaan. Etuuden tasoa voidaan laskea tai jättää esimerkiksi indeksikorotus tekemättä. 2. Etuuden laskentatapaa voidaan muuttaa. 3. Tarveharkintaa etuuden myöntämisessä lisätään. 4. Kompensaatiotasoa pudotetaan. 5. Etuuden kokoonpano muuttuu, esimerkiksi lapsikorotukset poistetaan. Etuuden määrällisiin osatekijöihin eli etuuden lukumäärään ja kestoon voidaan vaikuttaa 1. Rajaamalla etuuteen oikeutettujen määrää esimerkiksi ikärajoja muuttamalla. 2. Etuuden määräytymisperusteita tai rakennetta muuttamalla, esimerkiksi suositaan työntekoa 3. Etuuden piiriin siirtymistä rajaamalla. 4. Etuuden maksuaikaa lyhentämällä tai 5. omavastuuaikaa pidentämällä. Leikkausten (muutosten) jako rahaosatekijöihin tai määrällisiin osatekijöihin kertoo sosiaaliturvan kehityssuunnista. Reaalitasoon eli rahaosatekijöihin vaikuttamalla muutetaan saavutettua hyvinvoinnin tasoa, kun taas muuttamalla määrällisiä osatekijöitä vaikutetaan etuuden selektiivisyyteen. Selektiivisyyden (taloudellisen toimintakyvyn, maksukyvyn ja työsuorituksen) korostuminen kertoo loitontumisesta universaalista tai institutionaalisesta hyvinvointimallista. (Kosunen 1997, )

12 10 Jo nopea työmarkkinatukeen tehtyjen muutosten silmäily osasto-ohjeiden kautta antaa käsityksen muutosten määrällisestä runsaudesta. Muutosten hahmottamisen tekee vaikeaksi myös se tosiseikka, että muutoksia on tehty useisiin rahaosatekijöihin sekä määrällisiin osatekijöihin. Kosusen jaottelusta olikin olennainen apu, jotta pystyin hahmottamaan erilaiset muutokset omiksi ryhmikseen. Vaikka jaottelua ei tässä tutkielmassa lopputulosten kannalta erityisesti vaadittukaan (kaikki tutkimani muutokset kuuluvat samaan ryhmään), helpotti Kosusen tekemä jaottelu aineiston (osasto-ohjeiden) alkukäsittelyssä. Oma mielenkiintoni keskittyy siis tässä tutkimuksessa tarveharkinnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Tarveharkinta kuuluu Kosusen jaottelussa rahaosatekijöiden muutoksiin. Tarveharkinnan muutokset vaikuttavat siis etuuden reaalitasoon, siihen määrään mikä asiakkaalle myönnetään. Rahaosatekijöihin vaikutetaan lainsäädäntöä muuttamalla. Tarveharkintaa koskevat etuusohjeet perustuvat siis lainmuutoksiin, eivät tulkinnanmuutoksiin. Tutkielmani loppupuolella on pieni tilastokatsaukseni, jossa aineistona ovat Kelan omaan käyttöön tuotetut listat henkilöistä, joilla on työmarkkinatuessa tarveharkinnan tuloista tieto. Katsauksesta selviää muun muassa millaisia tulolajeja tarveharkinnan tulot sisältävät, ovatko tarveharkintaista työmarkkinatukea saavat miehiä vai naisia, minkä ikäisiä he ovat, ja onko tarveharkinnalla vaikutusta maksettavan työmarkkinatuen määrään. Saadut tulokset toivottavasti tukevat aiemmin ohjeiden perusteella tekemiäni päätelmiä muutosten suunnasta ja vaikutuksista tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen.

13 11 3. HYVINVOINTIVALTIO TULONSIIRTOJEN TAUSTALLA Politiikan tutkijat kuvailevat hyvinvointivaltiota yritykseksi löytää kolmas tie kapitalismin ja sosialismin välillä. Sen keskeisinä arvoina pidetään tasa-arvoa, vapautta, demokratiaa, solidaarisuutta, turvallisuutta ja taloudellista tehokkuutta (Uusitalo 1993, 62). Hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä määrittävät sekä arvot että tosiasiat, varsinkin kun kyseessä on valtion toiminnan laajuus ja toimivuus. Yleisesti mainittuja seikkoja ovat tasaarvon aste ja sosiaalisten oikeuksien tila. Tasa-arvon astetta voidaan tarkastella suhteessa hyötyjen ja taakkojen jakoon. Tavoitteena ei ole tasajako, vaan tasa-arvon lisääminen uudelleenjaon avulla. Huomio on kiinnittynyt erityisesti eri tuloryhmien ja yhteiskuntaluokkien välisen tasa-arvon lisäämiseen, mutta myös alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisen merkitys on kasvanut. Sosiaalisilla oikeuksilla tarkoitetaan kansalaisten oikeuksia sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja palveluihin. Oikeudet voidaan turvata joko valtiollisesti, yksityisesti tai työmarkkinasopimuksin. Hyvinvointivaltio on käsitteenä laaja ja sisältää tiettyjä yhteisiä piirteitä ja arvoja. Kuitenkin hyvinvointivaltioissa on myös paljon eroja. Näiden erojen perusteella valtioita on pyritty jakamaan eri kategorioihin. Hyvinvointivaltion tehtävistähän voivat huolehtia yksityinen sektori, valtio ja työmarkkinasopimukset. Hyvinvointivaltiomallista riippuu, minkä painoarvon eri toimijat saavat. Tarkastelen seuraavassa kolmea erilaista jaottelumallia ja pyrin löytämään niistä yhteneväisiä piirteitä. Tanskalainen Gösta Esping-Andersen erottelee kolme hyvinvointikapitalismin maailmaa: angloamerikkalaisen, mannereurooppalaisen sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Suurin ero Esping-Andersenin mallien välillä on valtion, markkinoiden, perheen ja erilaisen kansalaistoiminnan osuudessa hyvinvointivaltion luomisessa.

14 12 Haatajan vastaava jako on tarveharkintamalli, ansioperiaatteeseen nojautuva malli sekä tasaetumalli (Haataja 1998). Haataja perustaa jaottelunsa siihen, millä perusteella uudelleenjakoa yhteiskunnassa suoritetaan. Omassa tutkimuksessaan Kosonen puolestaan jakaa länsieurooppalaiset valtiot neljään erilaiseen luokkaan; pohjoismaiseen, mannereurooppalaiseen, perifeeriseen ja brittiläiseen hyvinvointivaltiomalliin (Kosonen 1995). Erona aiemmin mainittuihin jakoihin on brittiläisen mallin erottaminen omaksi ryhmäkseen. Malleja toisistaan erottavina tekijöinä Kosonen on käyttänyt sosiaalimenojen osuutta bruttokansantuotteesta, hyvinvointipolitiikan universalismin (kaikkien kansalaisten oikeus suhteellisen korkeatasoisiin etuisuuksiin) astetta, tasa-arvoisuuden astetta tulonjaossa sekä rahoitustapojen eroja. 2.1 Angloamerikkalainen, tarveharkintaan perustuva, perifeerinen malli Angloamerikkalaisessa mallissa sosiaalista turvallisuutta tuottavat erityisesti markkinat ja vakuutuslaitos. Markkinoilta ostetaan vakuutukset, myös perheen vastuu on suurempi. Valtio tulee mukaan vasta, kun muut keinot on käytetty. Etuuksien taso on alhainen ja niitä myönnetään tarveharkinnan perusteella. Tasa-arvo on lähinnä mahdollisuuksien tasaarvoa. (Kosonen 1995, 76). Etelä-Euroopan perifeeristen maiden (esimerkiksi Kreikka) sosiaalimenot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Sosiaaliturvassa on kuitenkin vielä suuria aukkoja, esimerkiksi työttömyysturvan taso on alhainen, eivätkä kaikki pääse sen piiriin (Kosonen 1995, 44). Tulonsiirroissa pääpaino on tarveharkintaisissa etuuksissa ja tiukat ehdot aiheuttavat leimautumista. Tulonsiirrot ovat laaja-alaisia mutta tasoltaan alhaisia (Kosonen 1995, 21).

15 13 Tarveharkintaan perustuva malli noudattaa vain kahta periaatetta. Se tarjoaa residuaalista apua vain kaikkein suurimassa hädässä oleville ja alhaisia ansioturvaetuja työssäkäyville. (Haataja 1998, ) Esping-Andersenin luonnehtimat angloamerikkalaiset mallit edustavat Haatajan tutkimuksessa liberaalin sosiaalipolitiikan mallia, esimerkkimaana Yhdysvallat. Tällaisissa maissa työttömyysturva rahoitetaan sosiaalivakuutuksin. Työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluminen vähentää köyhyysriskiä. Politiikkamalli tuottaa vain niukan perusturvan. Työttömyysturvassa on myös ansiokatto ja taso saattaa riippua huollettavien määrästä. Perusturvan maksuaika on suhteellisen lyhyt, se vaihtelee 26 viikosta 52 viikkoon.(haataja 1998, 182.) 2.2 Mannereurooppalainen, ansaintaperiaatteen malli Mannereurooppalainen malli nojaa perheeseen ja erityisesti työsuhteeseen. Ammattiliitoilla ja työnantajilla on merkittävä rooli sosiaaliturvan sopijaosapuolina. Tästä syystä mallia kutsutaan myös korporatiiviseksi malliksi. Valtion rooli on vähäisempi, se ei myöskään tuota sosiaali- ja terveyspalveluja. Solidaarisuus liittyy ammattiin, riskit tasataan ammateittain. (Kosonen 1995, ) Universaaleja, kansalaisuuteen perustuvia sosiaalietuuksia ei joko ole ollenkaan tai sitten ne tarjoavat vain vähäisen turvan (Uusitalo 1993). Manner-Euroopan maita voidaankin pitää niin sanottuina jakovaltioina, eli niiden hyvinvointipolitiikassa pääpaino on (samoin kuin perifeerisen mallin maissa) tulonsiirroissa. Saaduilla tuloilla voidaan sitten ostaa palveluja markkinoilta. Yksityisten palveluntuottajien osuus hyvinvointipalvelujen tuottajista on suuri, mutta kuitenkin kokonaissaatavuus jää

16 14 pieneksi. Palvelujen tuottajana kirkolla ja vapaaehtoisjärjestöillä on suuri merkitys. (Kosonen 1995, 22.) Tämä korporatiivinen malli tuottaa liberaalia mallia korkeammat etuudet, mutta tuloeroja se tasoittaa vähemmän kuin pohjoismainen malli eli malli ei ole kovinkaan uudelleenjakava. Etuudet ovat tiukasti kytkettyjä luokka- ja perheasemaan, jolloin sosiaalivakuutukset rahoitetaan työnantaja- ja työntekijämaksuin. Etuuksien määrä riippuu työurasta ja ansioista. Sosiaaliturvalla on kuitenkin pitkät perinteet ja sosiaalimenojen taso on varsin korkea. (Kosonen 1995, 23-24). Lasten ja vanhusten hoito on usein naisten varassa, niinpä naisten työhön osallistuminen on vähäisempää kuin pohjoismaisessa mallissa ja naiset harvoin pääsevät työperusteisen ansioturvamallin piiriin. Mallissa yleinen yhden elättäjän perhemalli edellyttää työssäkäyvältä suhteellisen korkeaa ansiotasoa. Esimerkiksi Saksassa työttömyysvakuutus perustuu pakolliseen vakuutukseen ja sosiaaliavustukseen. Ansioperusteisen työttömyysturvan taso on noin % nettoansioista, työttömyysavustus puolestaan on tasoltaan % nettoansioista. Vakuutukseen perustuvan työttömyysturvan pituus riippuu työhistoriasta, kesto vaihtelee 6 kuukaudesta 32 kuukauteen. Avustuksen kestolla ei ole ylärajaa. (Haataja 1998, 182.) 2.3 Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli Pohjoismaisessa mallissa valtion rooli painottuu ja vastaavasti markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan merkitys on vähäisempi. Solidaarisuus merkitsee julkisen vallan kautta toteutuvaa yhteisvastuuta. Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa yhdistyy korkeatasoinen perusturva ja työpanokseen perustuva ansiosidonnainen turva. Laajan ja kattavan sosiaaliturvan lisäksi valtio huolehtii koulutuksesta, työllisyydestä, asumisesta ja

17 15 vapaa-ajasta. Lähes kaikki kansalaiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa hyvinvointivaltion asiakkaina. Pohjoismaista mallia kritisoitaessa korostetaan sen liiallisen holhoavaa ja valvovaa otetta. Toisaalta väitetään, että etuisuuksia käytetään väärin. (Kosonen 1995, ) Haataja luonnehtii pohjoismaista mallia laaja-alaiseksi malliksi. Tähän on hänen mukaansa päädytty tasaetu- ja tarveharkintamallien kautta. Sosiaalivakuutusohjelmat ovat pääasiassa ansiosidonnaisia ja työssäkäynnin estyessä ne kompensoivat toimeentuloriskejä. Universaalit ohjelmat ovat elämänvaiheisiin liittyviä ja kohdentuvat kaikille samalla tavalla. Tarveharkintaiset tulonsiirrot tulevat kuvaan vasta, kun muut tulonlähteet ovat pettäneet. Malli on uudelleenjakava ja se vähentää köyhyyttä tehokkaammin kuin mannereurooppalainen malli. Olennainen osa laaja-alaista mallia on suuri hyvinvointisektori. Se on luonut paljon työpaikkoja, erityisesti naisille. Kattavan päivähoitojärjestelmän kautta se on myös edesauttanut naisten työelämään siirtymistä. Tämä taas on saattanut myös naiset ansaintaperusteisen sosiaaliturvan piiriin toisin kuin esimerkiksi Saksassa. (Haataja 1998, 41.) Pohjoismaisessa mallissa työttömyysturva perustuu sekä vapaaehtoiseen vakuutukseen että asumisperusteiseen perusturvaan. Ansioon suhteutetussa työttömyysturvassa ei ole Suomessa ansiokattoa, Ruotsissa ja Tanskassa kylläkin. Korvauksen taso vaihtelee, ollen % tuloista. Vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvaa työttömyysturvaa maksetaan vain rajallinen aika, avustuksella ei aikarajaa ole. (Haataja 1998, 182.) Tosin jo vuoden 2006 alusta lukien työmarkkinatuki saattaa muuttua vastikkeelliseksi, kun tietty määrä työttömyyspäiviä on maksettuna. Asian käsittely on vielä tässä vaiheessa kesken.

18 Tulonsiirrot suomalaisessa yhteiskunnassa Suomen on perinteisesti katsottu kuuluvan pohjoismaiseen malliin. Sosiaaliturvamme on laajaa ja universaalia. Yhteiskunnassamme on myös laaja ansioperusteinen sosiaaliturva, joka muistuttaa jossakin määrin mannereurooppalaista mallia. Toisaalta sosiaaliturvassamme on myös angloamerikkalaisia piirteitä. Etuudet ovat osittain tasoltaan hyvin matalia ja niihin kohdistuu tiukka tarveharkinta. Suomalaista mallia on myös kritisoitu. Yhteiskuntaa on moitittu tehottomaksi. Palveluntuottajia kilpailuttamalla saataisiin kriitikoiden mukaan aikaan tehokkuutta, ja palvelut ja etuudet ovat kaiken kaikkiaankin liian laajoja ja kattavia. Suomalaiselle mallille ovat ominaisia myös monenlaiset tulonsiirrot, joilla tuloja jaetaan uudelleen. On hetkellisiä, perhetilanteeseen liittyviä tulonsiirtoja (esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha sekä kotihoidon tuki), elämäntilanteeseen liittyviä tukia (esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha), asumiseen liittyviä tukia (esimerkiksi yleinen asumistuki) sekä joukko muita tukia. Tukiviidakon sekavuutta lisää entisestään se seikka, että tuet ovat usean eri tahon myöntämiä. Tällaisia tahoja ovat muun muassa Kela, työttömyyskassat, kuntien sosiaalitoimet ja eläkelaitokset. Tiedonsiirto ei ole aukotonta eikä reaaliaikaista, joten päällekkäisyyksiltä ja viivytyksiltä ei voida välttyä. Yksittäisen kansalaisen on lähes mahdotonta tietää, miten erilaiset muutokset (esimerkiksi perhesuhteissa tai tuloissa) vaikuttavat hänelle maksettaviin tulonsiirtoihin. Toimeentulon turvaamiseksi luodut etuudet vaihtelevat monella tavalla rahoituspohjan, tulosidonnaisuuden, etuuksien saantioikeuden ja harkinnanvaraisuuden suhteen. Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna osa etuuksista on tulosidonnaisia, eli ne ansaitaan työelämässä ja toisaalta taas osa etuuksista on tulovähenteisiä, eli pienikin lisätulo vähentää etuuden määrää. (Simpura 2003, 135.) Kun vielä muistetaan, että valtaosa sosiaalietuuksista on veronalaista tuloa, on sosiaalietuutta/-etuuksia saavan henkilön

19 17 nettotulojen määrää muutostilanteessa lähes mahdoton ennustaa. Kyseessä on siis todellinen welfare mix, hyvinvointisekoitus. Toimeentuloturvan riittävyydestä on keskusteltu paljon. Varsinkin tasoltaan alhaisempien etuuksien (joihin myös Kelan maksama työttömyysturva kuuluu) määrä puhuttaa. Toisaalta taas väitetään, että toimeentulon turva voi olla joskus myös liian hyvä. Kysymys nousee esiin, kun vertaillaan sosiaaliturvan ja työllä hankittavan toimeentulon välisen eron suuruutta. Kannustinkysymys pohtii tilannetta, jossa liian hyvä sosiaaliturva ei kannusta työhön. Joissakin tilanteissa siis sosiaalietuudet tarjoavat myös työttömille niin hyvän toimeentulon, ettei työn vastaanottaminen ole taloudellisesti järkevää. (Simpura 2003, 136.) Antti Parpo kartoittaa tulonsiirtojärjestelmän toimivuutta kannustavuuden näkökulmasta muun muassa työttömyysloukkuja tutkiessaan. Työttömyysloukuksi hän kuvaa tilannetta, jossa sosiaaliturvaetuudet takaavat kotitaloudelle sen tasoiset tulot, että työhön ei kannata mennä. Tämä johtaa siihen, että korkea sosiaaliturva katsotaan kannustamattomaksi. (Parpo 2004, 86.) Tulonsiirtojen ongelmat kannustavuudessa ilmenevät usein pienten lisäansioiden hankinnan kannattamattomuutena. Merkittävä syy kannustinloukkujen syntyyn on kokonaisuudessa, jonka muodostavat työttömyysturva, asumistuki ja toimeentulotuki. Kyse on yhtäaikaisesti saatavista etuuksista ja niiden samanaikaisesta pienenemisestä tulojen nousun myötä. Ansiotulot otetaan eri tavoin huomioon eri etuuksissa, ja tämä taas ylläpitää vaikeasti ymmärrettävää ja määräytymisperusteiltaan sekavalta vaikuttavaa järjestelmää. Työttömällä työnhakijalla ei tällaisessa tilanteessa voi olla käsitystä tulonnousun jälkeisestä nettotulostaan. Siirtyminen epävarmaan tilanteeseen edellyttää häneltä riskinottoa, hyppyä epävarmuuteen. Epävarmuuteen siitä, paljonko tulot muuttuvat

20 18 ja epävarmuuteen siitä, koska päätös muuttuneista tuloista annetaan (käsittelyajat). Järjestelmien selkiyttäminen on olennainen tavoite uudistuksia tehtäessä. (Parpo 2004, 143.) Työttömällä pienet lisäansiot muuttavat työttömyyskorvauksen määrää sovittelujärjestelmän kautta, eivätkä ne vaikuta varsinaisesti tarveharkintaan. 4. KELAN MAKSAMA TYÖTTÖMYYSTURVA 3.1 Työssäoloehto ja peruspäiväraha Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa Kela hoitaa omalta osaltaan työttömän perusturvaa, jonka tarkoituksena on turvata vähimmäistoimeentulo työttömyyden aikana. Kyseessä on etuus, jonka taso on niin alhainen, että lähes väistämättä yksin vuokralla asuva henkilö saa työttömyysturvan lisäksi myös toimeentulotukea. Työttömyysturvaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, 21,5 päivältä kuukaudessa ja sen määrämuotoinen veroprosentti on 20 eli kuukaudessa käteen jää noin 398 euroa, kun vastaavasti jo toimeentulotuen perusosa on noin euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen. Voidaan siis todeta että kyseessä on perifeerisille hyvinvointivaltioille tai brittiläiselle mallille tyypillinen matalatasoinen etuus. Etuus on myös periaatteessa tasasuuruinen kaikille, 23,16 euroa (vuoden 2004 taso) päivässä lisättynä mahdollisilla lapsikorotuksilla. Mutta tämä pätee vain periaatteessa, koska on suuri joukko tilanteita, jossa etuus jää jostakin syystä täyttä määrää pienemmäksi, mutta koskaan myönnettävä työttömyysetuus ei ole edellä mainittua määrää suurempi. Työttömyyskassoihin kuuluvat henkilöt voivat saada ansiopäivärahaa omasta kassastaan tietyin edellytyksin. Kelan kautta maksettavia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä erilaiset koulutuksien ajalta maksettavat työttömyyskorvaukset.

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Elinkeinolautakunta 3/2016. Kokousaika Torstai klo Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone. Saapuvilla olleet jäsenet

Elinkeinolautakunta 3/2016. Kokousaika Torstai klo Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone. Saapuvilla olleet jäsenet Elinkeinolautakunta 3/2016 Kokousaika Torstai 26.5.2016 klo 18.30 19.15 Kokouspaikka Karvian kunta, lautakuntien kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Ruokola Jori Louhisuo Sari Vaholuoto Mari Ervelä

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje 21.12.2016 TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ (21.12.2016) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta Harri Hietala VATES-säätiö Kuntouttava työtoiminta Kunnilla velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

1993 vp - HE 235. Hallituksen esitys Eduskunnalle työmarkkinatukea koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

1993 vp - HE 235. Hallituksen esitys Eduskunnalle työmarkkinatukea koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta 1993 vp - HE 235 Hallituksen esitys Eduskunnalle työmarkkinatukea koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti

Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti Selvityshenkilöt, johtaja Maria Löfgren, Akava (maria.lofgren@akava.fi) ja työmarkkinaasioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät (harri.hellsten@yrittajat.fi) Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp)

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 (VNS 3/2016 vp) Annan pyynnöstä lausunnon valtiontalouden suunnitelmassa esitettyjen

Lisätiedot