KUN ETURISTISIDE NAPSAHTAA!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN ETURISTISIDE NAPSAHTAA!"

Transkriptio

1 Mikko Kytömäki, Antero Puisto, Lasse Rantala KUN ETURISTISIDE NAPSAHTAA! Tuotekehityksenä leikkauksen jälkeinen potilasohje eturistisideleikatuille Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Mikko Kytömäki, Antero Puisto, Lasse Rantala Nimeke Kun eturistiside napsahtaa! Tuotekehityksenä leikkauksen jälkeinen potilasohje eturistisideleikatuille Tiivistelmä Fysioterapian koulutusohjelma, Savonlinna Opinnäytetyömme käsittelee polven eturistisidevammoja sekä niiden hoitoa ja kuntoutusta. Työmme koostuu teoriaosuudesta sekä kahdesta tuotekehityksenä valmistetusta potilasohjeesta, jotka sisältävät ohjeita 0 2 ja 2 6 leikkauksen jälkeiselle viikolle. Työmme perustuu tutkittuun tietoon sekä asiantuntijahaastatteluihin. Teoriaosuudessa käsittelemme polven rakennetta ja toimintaa, eturistisiteen vammautumista sekä hoitoa ja kuntoutusta, tuotekehitysprosessin vaiheita sekä potilasohjeen sisältöä ja vaatimuksia. Potilasohjeet koostuvat teoriaosuuteen pohjautuvista harjoitteista, jotka on esitetty kuvin ja ohjein, sekä yleisistä kuntoutukseen liittyvistä ohjeistuksista. Potilasohjeet on valmistettu tilaustyönä Savonlinnan keskussairaalalle (SKS), koska sillä oli tarve tällaiselle hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada SKS:n fysioterapeuttien käyttöön tuote, jota he voivat käyttää eturistisideleikattujen kuntoutuksessa. Eturistiside on polven yleisimmin vammautuva rakenne, ja 70 % vammoista on urheiluvammoja. Vuonna 2006 Suomessa tehtiin 2500 eturistisideleikkausta ja operoitujen keski-ikä oli 33 vuotta. Kuntoutus on pitkä ja polven toimintakyvyn palautumisen kannalta tärkeä prosessi. Oman oppimisemme tavoitteena oli vahvistaa tietämystä polven rakenteesta, toiminnasta ja kuntoutuksesta sekä kehittää tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Uskomme, että työstämme on hyötyä Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuteille sekä terveysalan opiskelijoille. Toivomme SKS:n fysioterapeuttien ottavan potilasohjeet aktiiviseen käyttöön eturistisideleikattujen potilaiden kuntoutuksessa. Jatkotutkimuskohteeksi ehdotamme tutkimusta polven yhdistelmävammojen vaikutuksista eturistisidevammautuneiden kuntoutukseen. Asiasanat (avainsanat) anterior cruciate ligament, ACL, eturistiside, kuntoutus, tuotekehitys, potilasohje Sivumäärä Kieli URN 35 s. + liitteet 4 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Helka Löppönen, Merja Reunanen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan keskussairaala, kuntoutusosasto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mikko Kytömäki, Antero Puisto, Lasse Rantala Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in physiotherapy, Savonlinna Abstract The bachelor s thesis concerns with knee s anterior cruciate ligament (ACL) injuries and their treatment and rehabilitation. Our work consists of the theory part and two patient instructions which were made through a product development process. The thesis is based on research and the interviews with specialists of this field. In theory part, we discuss about the structure and the function of the knee, injuring, treatment and rehabilitation of the ACL, different phases of the product development process and the content and the requirements of the patient instructions. Patient instructions contain exercises which are based on our theory part and guidelines for the rehabilitation. The instructions are presented with pictures with captions. The product is custom-made for Savonlinna central hospital, because they needed this kind of development work. The purpose of our thesis is to present a product for the physiotherapists in the central hospital which they can use in the rehabilitation with the ACL patients. ACL is most commonly injured structure of the knee and 70 % of these injuries are sport injuries. In Finland, they made ACL operations in The average age of these patients was 33 years. The rehabilitation and the recovery of the knee s functions is a long process. The goal of our own learning was to strengthen our knowledge of the structure, functions and rehabilitation of the knee and to develop our skills in scientific writing. We believe that the physiotherapists in Savonlinna central hospital and the students of health care will find our bachelor s thesis useful. We hope that the physiotherapists will exploit these patient instructions in the rehabilitation of ACL patients. We suggest that in the future it would be advantageous to research the effects of the knee s combination injuries in the ACL rehabilitation. Subject headings, (keywords) anterior cruciate ligament, ACL, rehabilitation, product development, patients instructions Pages Language URN 35 pgs + appendices 4 pgs finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Helka Löppönen, Merja Reunanen Bachelor s thesis assigned by Savonlinna central hospital, rehabilitation unit

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO POLVEN RAKENNE JA TOIMINTA Polven toimintaan vaikuttavat lihakset Eturistisiteen rakenne Eturistisiteen toiminta Eturistisiteen toimintaan vaikuttavat lihakset ETURISTISITEEN VAMMAUTUMINEN, HOITO JA KUNTOUTUS Eturistisiteen vammautuminen Operatiivinen hoito Postoperatiivinen kuntoutus POTILASOHJEEN PERUSTEET JA RAKENNE TUOTEKEHITYS Kehittämistarpeen tunnistaminen Ideavaihe Luonnosteluvaihe Kehittelyvaihe Viimeistelyvaihe PERUSTEET VALITUILLE HARJOITTEILLE POHDINTA...28 LÄHTEET...32 LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme tarkoituksena on valmistaa tuotekehityksenä eturistisidevammautuneen postoperatiivinen eli leikkauksen jälkeinen potilasohje Savonlinnan keskussairaalalle. Aihe on rajattu eturistisideleikatun ensimmäisen kuuden postoperatiivisen viikon kuntoutukseen. Valmis potilasohje sisältää tutkittuun tietoon sekä asiantuntijahaastatteluihin perustuvia harjoitteita ja ohjeita. Työmme on suunnattu kuntoutusalan ammattilaisille, erityisesti Savonlinnan keskussairaalan kuntoutusosaston käyttöön. Valmis tuote eli potilasohje on tarkoitettu Savonlinnan keskussairaalassa leikattujen eturistisidepotilaiden kuntoutukseen. Savonlinnan keskussairaalalla on tarve tällaiselle kehityshankkeelle, koska sillä ei ole tällä hetkellä potilasohjetta eturistisideleikatuille. Savonlinnan keskussairaalan edustaja tarjosi tätä aihetta ideapäivillä keväällä 2006, jolloin valitsimme sen opinnäytetyömme aiheeksi. Kiinnostuimme aiheesta, koska aikaisempi tietomme polven ja eturistisiteen rakenteesta, toiminnasta ja kuntoutuksesta ei ollut mielestämme riittävää. Tuki- ja liikuntaelinten fysioterapia sekä nuoret, työikäiset ja urheilijat kohderyhmänä kiinnostavat ryhmämme jokaista jäsentä. Tuotteen kehittäminen, jota fysioterapia-alan ammattilaiset voivat käyttää työvälineenä, on mielenkiintoinen haaste. Tavoitteenamme on saada valmis tuote aktiiviseen käyttöön Savonlinnan keskussairaalaan, oppia mahdollisimman paljon opinnäytetyömme aiheesta ja hyödyntää opittuja asioita tulevassa työelämässä. Eturistiside (anterior cruciate ligament, ACL) on yksi polven nivelsiteistä, jonka tehtävänä on tukea, vakauttaa ja ohjata polven toimintaa (Kapandji 1997, 120). Eturistiside on polven yleisimmin vammautuva rakenne, ja 70 % vammoista on urheiluvammoja (Doyle ym. 1998, ). Suomessa tehtiin vuonna eturistisideleikkausta ja operoitujen keski-ikä oli 33 vuotta (STAKES 2007). Kuntoutus on erittäin tärkeää eturistisidevamman parantumisen ja polven toimintakyvyn palautumisen kannalta. Olemme havainneet leikkauksen jälkeisten kuntoutuskäytäntöjen vaihtelevan hoitopaikoittain, mutta omatoiminen harjoittelu painottuu kaikissa käytänteissä. Työmme koostuu kirjallisesta teoriaosuudesta, tuotekehitysprosessin kuvauksesta ja potilasohjeesta. Olemme käyttäneet työssämme ammattitermistöä. Teoriaosassa käsittelemme polven rakennetta ja toimintaa, eturistisiteen vammautumista, hoitoa ja kun-

6 2 toutusta sekä potilasohjeen ja tuotekehityksen perusteita. Tuotekehitysprosessin kuvaus kulkee tuotekehityksen teoriaosan kanssa rinnan ja käsittelemme siinä oman työmme eri vaiheita ja etenemistä. 2 POLVEN RAKENNE JA TOIMINTA Polvi on sarananivel, jonka pääliikesuunnat ovat koukistus (fleksio) ja ojennus (ekstensio). Polvinivelessä tapahtuu myös rotaatioliikettä säären pitkittäisakselin suhteen, joka mahdollistuu vain koukistetussa nivelessä. Polvinivel mahdollistaa näin hyvän liikkumiskyvyn koukistuneena ja ylläpitää voimakasta stabiliteettia ojennettuna. Polviniveleen kohdistuu suuria voimia ja kuormitusta kehon painosta ja pitkistä vipuvarsista johtuen. Koukistuneena polvi on epävakaa, jolloin nivelsiteet ja kierukat (meniski) ovat alttiita vaurioille. Ojentuneen polven todennäköisempiä vammoja ovat murtumat ja nivelsiteiden repeytymät (ruptuura). (Kapandji 1997, ) Polvinivelessä on kaksi toiminnallista niveltä: Tibio-femoraalinivelen nivelpinnat muodostuvat kahdesta kuperasta, väkipyörän muotoisesta reisiluun nivelnastasta ja vastaavasti muodostuneista koverista sääriluun ulko- ja sisänivelnastoista. Patellofemoraalinivel muodostuu reisiluun keskellä olevasta lovesta ja siihen sopivasta patellan (polvilumpio) takapinnan harjanteesta. (Kapandji 1997, ) Patella kuuluu tärkeänä osana polven toimintaan; se liukuu reisiluun distaalipään etuosaa pitkin omassa kourussaan (sulcus femoris) ja välittää nelipäisen reisilihaksen voimaa sääriluuhun (Kapandji 1997, 106). Patella sijaitsee täydessä polven ekstensiossa lateraalisesti ja siirtyy fleksiossa mediaalisesti. Patellan ja femurin välillä ei ole täydessä ekstensiossa kontaktia, vaan se saavutetaan ensimmäisen kerran asteen fleksiossa patellan distaalikärjen ja sulcus femoriksen väillä. Tämän jälkeen patella liukuu kohti sulcusta ja kontaktipinta leviää proksimaalisemmaksi ja vastaavasti sulcuksessa distaalisemmaksi. Polven fleksion lisääntyessä patellaan kohdistuva voima kasvaa enemmän kuin patellofemoraali-nivelen pinta-ala. Tästä johtuen kyykistyessä ja porraskävelyssä patellan nivelpintaan voi kohdistua 7 8 kertaa kehon painon ylittävä voima. (Harilainen 2001, 97.) Polven passiivisen fleksioliikkeen laajuus voi olla 160 astetta ja aktiivisen astetta lonkan fleksiokulmasta riippuen. Rotaatioliikkeiden laajuus vaihtelee polven

7 3 fleksioasteen mukaan; 30 asteen fleksiokulmalla ulkorotaatioliike on 32 astetta, kun taas 90 asteen fleksiokulmalla aktiivisen ulkorotaatioliikkeen laajuus on noin 40 astetta ja sisärotaatioliikkeen noin 30 astetta. Lisäksi polvinivelessä tapahtuu nivelpintojen välistä pyörimis- ja liukumisliikettä fleksio ekstensio-liikkeissä (Kapandji 1997, 78 92). Kaikilla kolmella liikeakselilla (mediaalis-lateraalinen ja antero-posteriorinen akseli sekä longitudinaaliakseli) tapahtuvat liikkeet ovat tärkeitä tibiofemoraalinivelen toiminnalle (Oatis 2004, 715). Polven fleksiossa sääriluun ja reisiluun nivelpintojen välillä tapahtuu tibian mediaalista rotaatiota suhteessa femuriin heti fleksioliikkeen alussa, rullausliikettä ja abduktiota sekä liukumaa, joka alkaa 20 asteen koukistuksen jälkeen. Sääriluun nivelpinnat vierivät reisiluun nivelpintojen kuperien takaosien yli koukistuksen loppuvaiheessa. (Alaranta ym. 2003, 175; Oatis 2004, 715.) Ekstensiossa liikkeet tapahtuvat päinvastaiseen suuntaan. Femurin ja tibian välinen kontaktipinta siirtyy ekstensiossa anteriorisesti. (Oatis 2004, 715.) Sääri kiertyy automaattisesti ulospäin polvinivelen ekstensioliikkeen lopussa (Kapandji 1997, 80 81). Nivelkapseli ja nivelsiteet muodostavat polvinivelen tukijärjestelmän perustan, mutta niveltä ympäröivät lihakset ovat tärkeä aktiivinen järjestelmän osa. Nelipäinen reisilihas (quadriceps femoris) on tärkein polvinivelen stabiliteetin kannalta, ja sen hyvä toiminta on tärkeää polvinivelen leikkausten onnistumiselle. (Kapandji 1997, 120.) 2.1 Polven toimintaan vaikuttavat lihakset Polven ekstensio. Polven ekstensio tapahtuu pääasiassa quadriceps femoriksen vaikutuksesta (Oatis 2004, ), joka on myös tärkein polviniveltä stabiloiva lihas (Kapandji 1997, 120). Quadricepsin neljästä eri osasta vastus-lihakset eli vastus medialis, vastus lateralis sekä vastus intermedius vaikuttavat ainoastaan polven toimintaan, kun taas rectus femoris toimii myös lonkan koukistajana. Quadricepsin kaikkia osia hermottaa nervus femoris. Kyseinen lihaksisto vaikuttaa polven ekstensioon polvilumpion kautta ja ohjaa myös patellan liikettä. Rectus femoris sekä vastus intermedius vetävät patellaa ylöspäin, vastus lateralis ulkosivulle päin sekä vastus medialis sisäsivulle päin samalla, kun ne ojentavat polvea. (kuva 1.) (Oatis 2004, )

8 4 KUVA 1. Oikean alaraajan quadriceps-lihakset (Grelsamer 2006) Quadricepsin päällimmäisessä kerroksessa oleva rectus femoris lähtee spina anterior inferior iliacasta ja kiinnittyy quadricepsin kalvojänteeseen, joka kiinnittyy patellan yläreunaan. (Oatis 2004, 740.) Toinen sentraalisesti sijoittunut lihas, vastus intermedius lähtee femurin yläosasta anterioriselta ja lateraaliselta pinnalta. Se kiinnittyy quadricepsin kalvojänteen syvään kerrokseen, joka kiinnittyy patellan lateraalireunaan ja tibian lateraalikondyyliin. (Oatis 2004, 741.) Vastus medialis muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat vastus medialis longus ja vastus medialis oblique. Vastus medialis longus lähtee intertrochanterisen linjan distaalisesta puolikkaasta, linea asperan mediaalisesta reunasta ja mediaalisen supracondylaarisen linjan proksimaalisesta toisesta kolmanneksesta. Vastus medialis longus kiinnittyy quadricepsin kalvojänteeseen ja patellan mediaalireunaan sekä patellajänteeseen. Vastus medialis oblique lähtee adductor magnuksen jänteestä ja kiinnittyy patellan mediaalireunaan. (Oatis 2004, 742.) Se kiinnittyy patellaan asteen kulmassa ja vastus medialis longus asteen kulmassa (Virtapohja 2003). Vastus medialis oblique on tärkein patellaa mediaalisessa suunnassa dynaamisesti stabilisoiva lihas, sillä kaikki muut quadriceps femoriksen osat vetävät patellaa lateraalisesti (Oatis 2004, ; Virtapohja 2003). Quadricepsin voimalinjaus tuottaa polvilumpion ylös ja lateraalisesti suuntautuvan voiman suhteessa patellajänteeseen. Lateraalisen vedon suuruutta kuvataan usein Q- kulman (quadriceps-kulma) avulla. Q-kulma muodostuu quadricepsin resultanttivoi-

9 5 man suuntaisesta linjasta, joka kulkee spina iliaca anterior superiorin ja patellan keskikohdan kautta sekä tuberositas tibiaen ja patellan keskikohdan kautta kulkevasta linjasta. Q-kulma on erilainen eri sukupuolilla: naisilla normaaliarvo on (ka. 15,8) astetta ja miehillä 8 14 (ka. 11,2). (Harilainen 2001, 97; Virtapohja 2003.) Polven fleksio. Polven fleksioon vaikuttavat useat eri lihakset, mutta ainoastaan biceps femoris ja popliteus ovat toimintansa puolesta puhtaita fleksoreita. Muut lihakset vaikuttavat myös nilkan tai lonkan toimintaan. Polvea koukistava päälihasryhmä on hamstring, johon kuuluvat biceps femoris, semitendinosus ja semimembranosus. Muita polven fleksioon vaikuttavia lihaksia ovat gastrocnemius, sartorius sekä gracilis. Useimmat koukistajalihakset toimivat myös polviniveltä kiertävinä lihaksina. (Kapandji 1997, 148.) Polvinivelen sisäkiertäjiä ovat semimembranosus, semitendinosus, popliteus, sartorius ja cracilis. Ulkokiertäjiä ovat biceps femoris ja tensor fasciae latae. (Oatis 2004, ) Hamstringit ja gastrocnemius ovat tärkeitä lihaksia myös polvinivelen stabiliteetin kannalta (Kvist 2004, 271). Biceps femoriksen pitkä pää, semitendinosus ja semimembranosus lähtevät istuinkyhmystä ja biceps femoriksen lyhyt pää linea asperan lateraalipuolelta femurin takapinnalta. Biceps femoris kiinnittyy fibulan päähän ulkosivusiteeseen ja tibian lateraalikondyyliin. Semimembranosus kiinnittyy tibian mediaalikondyyliin ja semitendinosus kiinnittyy tibian mediaalireunaan proksimaalisesti. Popliteus lähtee femurin lateraalikondyylista ja polven nivelkapselista, ja se kiinnittyy soleuksen linjaan tibian proksimaalipäähän. (Oatis 2004, ) 2.2 Eturistisiteen rakenne Ristisiteet ovat nivelnastojen välisen vaon sisällä. Eturistiside eli anterior cruciate ligament (ACL) lähtee anteriorisesti sääriluun nivelnastojen välikuopan etuosasta, sisänivelnastan etureunasta, sisäkierukan ja ulkokierukan etusarvien kiinnityskohtien välistä. ACL suuntautuu sivulle, taakse ja ylöspäin. Se kiinnittyy posteriorisesti reisiluun ulkonivelnastan sisäosaan kapealle alueelle. Kiinnityskohta on nivelruston reunassa ja ulottuu sen yläpuolelle. (kuva 2.) ACL koostuu kolmesta säiekimpusta: etusisimmäinen (anteromediaalinen, AM) on pisin, ja lähimpänä pintaa se on alttein vaurioitumiselle, taka-ulommainen (posterolateraalinen, PL) sijaitsee syvällä suhteessa edelliseen, eivätkä nivelsiteen osittaiset repeämät esiinny sen alueella. Näiden kahden

10 6 lisäksi on vielä keskimmäinen säieryhmä. Eturistiside kaartaa niin, että sen etumaisten sääriluusta lähtevien säikeiden kiinnityskohta on alempana ja taempaa lähtevät säikeet kiinnittyvät ylemmäs reisiluuhun. Tämän seurauksena säikeiden pituus vaihtelee sijainnin mukaan 1,85 3,35 cm. (Kapandji 1997, 122.) Eturistisiteen takana nivelnastojen välisessä vaossa sijaitsee takaristiside (posterior cruciate ligament, PCL). Ristisiteet koskettavat toisiaan siten, että etuside kulkee ulompana suhteessa takasiteeseen. Ne eivät ole vapaana nivelontelon sisällä, vaan nivelkapselin voidekalvon (synovium) peittäminä. (Kapandji 1997, 122.) Ristisiteitä voidaan pitää polvinivelen keskusliitoksena ja kiertoliikkeen akselina (Kapandji 1997, 86). KUVA 2. Oikean polven rakenne (mukaillen Orthopaedic Associates of Aspen and Glenwood 2001) 2.3 Eturistisiteen toiminta ACL:n päätehtäviä ovat tibian anteriorisen liukumisen rajoittaminen suhteessa femuriin, tibian sisäkierron rajoittaminen ja polven ekstension ja hyperekstension sekä varus valqus-liikkeen rajoittaminen yhdessä muiden polvea tukevien rakenteiden kanssa. (Kapandji 1997, 134; Magee 2002, ; Peltola 1997, 2.) Yli 90 asteen fleksiossa tapahtuvassa ulkokierrossa ACL löystyy ensimmäisten asteen aikana ja kiristyy sen jälkeen (Kapandji 1997, 136). ACL tuottaa 86 % tibian anteriorista liukumaa vastustavasta voimasta (Kvist 2004, 270). ACL:llä on tärkeä merkitys pol-

11 7 vinivelen dynaamisen stabiliteetin kannalta, sillä se sisältää runsaasti mekanoreseptoreita (Peltola 1997, 2). Täydessä ekstensiossa PL-kimppu on kireällä ja AM-kimppu löysällä. Fleksiossa AM-kimppu kiristyy ja PL-kimppu löystyy. Posterolateraalinen osa on tärkeä polven rotaatiostabiliteetin kannalta. (Järvelä 2006, 227.) ACL:n jännittyminen lisää nivelpainetta ja polvinivelen stabiliteettia (Gillquist & Messner 1999, 145). Mageen (2002, ) mukaan ACL auttaa myös polven normaalin rullauksen ja liukumisen kontrolloinnissa. Anteromediaalisen osan kuormitus on suurimmillaan fleksiossa ja ekstensiossa, posteromediaalisen osan vain ekstensiossa. ACL on vähiten rasittuneena asteen fleksiokulmilla. (Magee 2002, ) Oatiksen (2004, ) mukaan ACL:n jännitys on pienimmillään asteen polvikulmilla. 2.4 Eturistisiteen toimintaan vaikuttavat lihakset Quadricepsin supistuminen kuormittaa ACL:ää 0 45 asteen polvikulmilla vetämällä tibiaa anteriorisesti (Gillquist & Messner 1999, 145; Pöyhönen 2007). Kvistin (2004, 271) mukaan quadriceps aiheuttaa tibian anteriorista liukumaa polvinivelen 0 75 asteen fleksiokulmilla. Polvinivelen ollessa suuremmilla fleksiokulmilla quadricepsin toiminta muuttuu niin, että se työskentelee yhdessä hamstringin ja ACL:n kanssa vastustaen tibian nivelpinnan eteenpäin liikkumista (Hughes & Watkins 2006, 414). Pöyhösen (2007) mukaan näin tapahtuu asteen polvikulmilla. Gastrocnemius aiheuttaa tibian anteriorista liukumaa, sillä se vetää femuria posteriorisesti. Gastrocnemiuksen tehtävänä on nilkan plantaarifleksio sekä polven fleksio, ja se aiheuttaa painetta polviniveleen. Quadriceps sekä gastrocnemius aiheuttavat kuormitusta ACL:lle. Hamstring-lihasten tehtäviä ovat polvinivelen fleksio, nivelpaineen lisääminen sekä tibian vetäminen posteriorisesti yli 20 asteen fleksiokulmilla. Hamstring-aktivaatio vähentää ACL- kuormitusta, mutta on kyseenalaistettu, rajoittaako hamstringin toiminta anteriorisia voimia ja ACL-kuormitusta liikkeessä tärkeillä asteen fleksiokulmilla. (Kvist 2004, 271).

12 3 ETURISTISITEEN VAMMAUTUMINEN, HOITO JA KUNTOUTUS Eturistisiteen vammautuminen ACL on yleisimmin vammautunut polven ligamentti (Karppi 2007, 9). Sen loukkaantumiset ovat varsin yleisiä, ja noin 70 % näistä on urheiluvammoja. Suureen määrään vaikuttavat muun muassa suuret vipuvarret ja voimatasot sekä polveen suurella nopeudella kohdistuvat iskut. ACL-vammat vaihtelevat osittaisista kokonaisiin ruptuuriin ja vaikuttavat eri tavalla polven stabiliteettiin. (Doyle ym. 1998, ; Hughes & Watkins 2006, 412; Peltola 1997, 1.) ACL-vamma aiheuttaa kipua, instabiliteettia, toimintakyvyn heikkenemistä (Karppi 2007, 9; Mustalampi 2006, 5; Niemeläinen & Välilä 2002, 6; Sandelin 2007), proprioseptiikan vähenemistä (Doyle ym. 1998, ) ja lihasten atrofioitumista, jotka estävät täysipainoisen liikunnan harrastamisen. ACL:n vammautuminen aiheuttaa myös nestepurkautuman ja tulehduksen, joiden seurauksena henkilö ei pysty kunnolla aktivoimaan reiden lihaksia. (Karppi 2007, 9.) Kipu ja turvotus ovat yhteydessä quadriceps-inhibitioon ja heikentyneeseen polven hallintaan. Vastus medialis-lihaksen toiminta häiriintyy jo vähäisestäkin turvotuksesta. (Mustalampi 2006, 6.) Vammamekanismi. ACL vaurioituu kuormittuessaan liikaa, mikä johtuu tibiofemoraali-nivelen epänormaalista liikkeestä. Tämä puolestaan johtuu passiivisten ja/tai dynaamisten polvea tukevien mekanismien toimintahäiriöstä. (Hughes & Watkins 2006, 415.) ACL-vammaan ei yleensä liity kontaktia, ja yleisimmin vammautumiseen liittyy jarrutus, tibian ulkokierto ja polven valgus-asento (kuva 3.) (Fehnel & Johnson 2000, 53). Suurin osa loukkaantumisista tapahtuu jalan iskeytyessä alustaan polven ollessa lähes täysin ekstensiossa, alastuloissa, jarruttavissa liikkeissä sekä äkillisissä suunnanmuutoksissa. Näiden lisäksi liikkeitä, jotka vaikuttavat loukkaantumisriskiin, ovat yhden jalan seisonta sekä voimakas polven valgus-asento yhdistettynä polven lähes täyteen ekstensioon ja tibian ulko- tai sisäkiertoon. (Hughes & Watkins 2006, 412; Magee 2002, ) Tutkimukset osoittavat, että ACL-vammoista kärsineillä urheilijoilla on keskimäärin suurempi Q-kulma (ka. 14 astetta) kuin vammautumattomilla (ka. 10 astetta). Toisissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan löydetty yhteneväisyyttä Q-kulman ja ACL-vammautumisriskin välillä. (Hughes & Watkins 2006, 416.)

13 9 KUVA 3. ACL:n yleisin vammamekanismi, oikea polvi (mukaillen Ireland 1996) Vamman aiheuttamat muutokset ja liitännäisvammat. Eturistisiteen ruptuura on suurimman toiminnallisen haitan aiheuttava polven vamma. 20 % ACL-vammoista on puhtaasti ACL-vammoja, mutta yleensä niihin liittyy myös muita polven vammoja. 70 % henkilöistä, joilla ACL repeää, kärsii myös meniscivamman tai polven sivusiteiden repeämän. (Gillquist & Messner 1999, 144.) Lateraalimeniscin repeytyminen on yleisempää akuutissa polvivammassa, ja mediaalimenisci vaurioituu useammin kroonisena liitännäisvammana. (Jones ym. 2003, 1076.) Sisäsivusiteen (MCL) repeämä on yleisin liitännäisvamma, joka liittyy %:iin ACL-vammoista. Myös ulkosivusiteen (LCL) ja biceps femoriksen jänteen vammoja esiintyy ACLvammautuneilla. Yhdistelmävammat moniin nivelrakenteisiin lisäävät pysyvien haittojen riskiä. (Gillquist & Messner 1999, 144.) Polven ligamenttivammat aiheuttavat yleensä polvinivelen instabiliteettiongelmia, mutta joillakin potilailla esiintyy myös ruston ja luun muutoksia, jotka johtavat monenlaisiin toiminnan häiriöihin ja kipuihin. Kokonaan revennyt ACL paranee huonosti itsestään, ja siksi konservatiivinen hoito tähtää polven hallinnan kehittämiseen. (Gillquist & Messner 1999, 144.) Kahdelle kolmasosaa potilaista, joilla on täydellinen ACL repeytymä, kehittyy pidemmällä aikavälillä polven instabiliteettia, vaurioita polvinivelen pinnoille sekä nivelkierukoihin. Näillä on selkeää vaikutusta polven toiminnan heikkenemiseen. (Hughes & Watkins 2006, 412.)

14 10 Vaurioitunut ACL mahdollistaa vähintään kaksi kertaa normaalia suuremman sagittaalitason liikkeen polvinivelestä pivot shift (vetolaatikko) -testissä. Noin 40 % potilaista pystyy kontrolloimaan sagittaalista liikettä päivittäisissä toimissa rajoittamalla polvinivelen liukumis- ja rullausmekanismia polven fleksiossa lihasvoimaa käyttäen. (Gillquist & Messner 1999, 145.) Tutkimusten mukaan ACL-vammautuneiden kyky hahmottaa polvinivelen asentoa ja liikettä on heikentynyt. Liikkeiden hallinta on parempaa ekstensiossa kuin fleksiossa. Proprioseptisellä järjestelmällä saattaa olla tärkeä kyky ACL:n hallinnan puutetta kompensoivan lihasjärjestelmän kehittämisessä, joka vaikuttaa polvinivelen normaalin liikelaajuuden hallintaan. Hermotuksen kehittymisestä ACL-siirteeseen ei ole tutkittua tietoa. (Gillquist & Messner 1999, 146.) Sukupuolen vaikutus vammautumiseen. Tutkimusten mukaan naisten riski loukkaantua on noin neljästä kahdeksaan kertaa miehiä suurempi (Hughes & Watkins 2006, ; Niemeläinen & Välilä 2002, 6). Gillquistin ja Messnerin (1999, 144) mukaan ruotsalaisilla naisjalkapalloilijoilla on seitsemän kertaa suurempi riski ACLvammaan kuin miesjalkapalloilijoilla. Miehillä ACL-vammoja esiintyy kuitenkin määrällisesti enemmän, koska he harrastavat urheilua enemmän kuin naiset (Niemeläinen & Välilä 2002, 6). Useiden tutkimusten mukaan naisten polvinivelet näyttävät olevan miehiä löysemmät, mikä puolestaan näyttäisi vaikuttavan siihen, miksi naisilla on suurempi riski altistua ACL-vaurioille. (Hughes & Watkins 2006, ; Niemeläinen & Välilä 2002, 6). Muiksi riskitekijöiksi on esitetty esimerkiksi ligamentin kokoa, lihasheikkoutta, biomekaanisia tekijöitä, liikuntamuotoa ja pelikokemusta (Niemeläinen & Välilä 2002, 6). Myös naisten sukupuolihormonitasoilla näyttäisi olevan vaikutusta ACL:n kestävyyteen. (Hughes & Watkins 2006, ; Zazulak ym. 2006, 848). 3.2 Operatiivinen hoito Vuonna 2006 Suomessa tehtiin noin 2500 ACL-rekonstruktiota (korjausleikkaus), joista noin 1700 miehille ja noin 800 naisille. Operoitujen henkilöiden keski-ikä oli noin 33 vuotta. (STAKES 2007.) Määrä on kasvanut vuoden 2000 tilastoihin verrattuna, jolloin leikattuja oli 2000 ja keski-ikä oli 31 vuotta (Niemeläinen & Välilä 2002, 6). Leikattujen potilaiden sukupuolten välinen suhde ei ole juurikaan muuttunut. Sandelinin (2007) mukaan ACL-operoituja yhdistää halu palata urheiluun.

15 11 ACL-ruptuuran hoito voi olla operatiivista tai konservatiivista. Näiden kahden hoitomuodon välillä on tehty vertailevaa tutkimusta erittäin vähän, ja leikkaustarpeen määrittely on kiisteltyä. (Harilainen & Linko 2005.) Harilaisen ym. (1994, 893) vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan osittaiset nivelsiderepeämät tulee hoitaa konservatiivisesti tehokkaalla kuntoutuksella. Vuonna 1997 Natri (1997, 316) on esittänyt pitkäaikaistulosten osoittavan konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä seurauksena on usein polven krooninen instabiliteetti, lihasheikkous ja posttraumaattinen nivelrikko. Operatiivisen ja konservatiivisen hoitomuodon hoidon ja kuntoutumisen tavoitteena on paras mahdollinen toiminnan taso riskeeraamatta uusille vammoille tai polven degeneratiivisille muutoksille. ACL-vamma johtaa staattiseen ja dynaamiseen instabiliteettiin ja tätä kautta liikemallien häiriintymiseen. Tämä lisää nivelkuluman riskiä. Yleisimpiä leikkauksen aiheita ovat yhdistetyt ligamentin ja nivelkierukan vammat, toiminnalliset ja urheilun vaatimukset ja haitat sekä potilaan ikä, halu ja kyky osallistua postoperatiiviseen kuntoutukseen. (Kvist 2004, ) Osa vammautuneista ei kykene harrastamaan juuri minkäänlaista liikuntaa, kun taas toiset eivät koe polven löysyyden haittaavan merkittävästi. Nivelsiteen korjausleikkaus on tarpeellista, kun potilas harrastaa paljon liikuntaa ja polven löysyydestä on selkeästi haittaa. (Harilainen & Linko 2005.) ACL-rekonstruktio on yleisin hoitovaihtoehto etenkin nuorilla, liikunnallisesti aktiivisilla potilailla, sillä vammautuneella ACL:llä on hyvin vähäinen, lähes olematon kyky parantua. (Niemeläinen & Välilä 2002, 6.) Sandelinin (2007) mukaan suurin syy operatiivisen hoidon tarpeeseen on symptomaattinen instabiliteetti, jolloin polvi on löysä ja pettää rasituksessa, liikunnassa tai urheillessa. ACL-vamman aiheuttamista muutoksista huolimatta osa urheilijoista pystyy jatkamaan urheilua ilman operatiivista hoitoa. Henkilökohtaiset tekijät, kuten urheilulaji, harrastustaso sekä polvea ympäröivä lihaksisto vaikuttavat konservatiivisen hoidon onnistumiseen. Konservatiivinen hoito voi vaatia urheilijalta kompromisseja muun muassa urheilulajin harrastetason suhteen. (Doyle ym. 1998, 383.) Nivelsiteiden korjausmenetelmät ovat kehittyneet huomattavasti viimeisten vuoden aikana. Avoimista leikkauksista on siirrytty tähystysmenetelmiin, joissa toimenpiteet tehdään pitkien leikkaushaavojen sijaan pienistä avauksista, jolloin paraneminen on nopeampaa ja kivuttomampaa sekä asennustarkkuus on parempi. (Harilainen

16 12 & Linko, 2005.) Eturistisiteen korjausleikkauksessa käytetään Mustalammen mukaan (2006, 5) pääasiassa joko patellajänteen keskikolmannesta, jossa on mukana luupalat (bone-patella tendon-bone -menetelmä, BPTB, BTB), tai semitendinosus- ja/tai gracilis-lihaksen jänteistä punottua 2 4-kertaista siirrettä (hamstringsiirre). Nämä leikkaustekniikat ovat yhden siirteen leikkausmenetelmiä. Kolmas käytetty leikkaustapa ja ainut kahden siirteen menetelmä on douple-bundle-menetelmä (tuplasiirre), jossa operoidaan ACL:n anteromediaalinen sekä posterolateraalinen säiekimppu. Douplebundle-menetelmässä käytetään semitendinosus- ja gracilis-jänteitä, joista tehdään AM- ja PL-siirteet. (Järvelä 2006, 227.) Yhden siirteen rekonstruktiomenetelmillä pystytään hyvin palauttamaan polven etutakasuuntainen stabiliteetti mutta ei rotaatiostabiliteettia. Tutkimuksissa polven normaali kinematiikka pystytään laboratorio-olosuhteissa palauttamaan paremmin tuplasiirteellä kuin yhden siirteen tekniikalla tehdyllä ACL-rekonstruktiolla. (Järvelä 2006, 227.) Yhden siirteen tekniikka on ollut suosituin, mutta tuplasiirteen käyttö on lisääntynyt viime vuosina (Järvelä 2006, 227; Sandelin 2007). Sandelinin (2007) mukaan double bundle-tekniikka antaa parhaan stabiliteetin sekä rotatorisen että anteroposteriorisen suunnan suhteen. Sandelinin (2007) mukaan patellajännesiirre kiinnittyy kuudessa viikossa ja hamstring siirre noin 12 viikossa. Siirre muuttuu asteittain ligamentin kaltaiseksi noin vuoden kuluessa. Tieto prosessin vaiheista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on vielä varsin vähäistä ja perustuu pääasiassa eläinkokeisiin. Verenkierron kehittyminen siirteeseen kestää keskimäärin kolme kuukautta, jonka jälkeen se kestää jo hyvin kuormitusta. Siirteen rakenteen voidaan havaita muuttuneen normaalin kaltaiseksi kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Hamstring-lihasten siirrettä käytettäessä suositellaan välttämään voimakkaasti siirrettä venyttävää kuormitusta polven löystymisriskin takia ensimmäisen kuuden viikon aikana. Siirteen ottopaikan paraneminen etenee normaalin jännevaurion paranemisprosessin tavoin, mikä kestää kuuden viikon kuluttua leikkauksesta jo hyvin kuormitusta. (Mustalampi 2006, 5 6.) Quadriceps on tärkein lihas polvinivelen stabiliteetin kannalta (Kapandji 1997, 120), ja sen voimataso korreloi leikkauksen hyvän lopputuloksen kanssa (Kapandji 1997, 120; Kvist 2004, 271).

17 3.3 Postoperatiivinen kuntoutus 13 ACL-leikatun potilaan fysioterapian tavoitteena on poistaa tai vähentää kipua, palauttaa polven normaali toiminta, mahdollistaa palaaminen liikunnan pariin sekä kohentaa toimintakykyä (Koho 2002, 100). Kuntoutuksen optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi on laadittava mahdollisimman tarkka suunnitelma, jonka lähtökohtana ovat polven ja alaraajan toiminnan analysointi (Koho 2002, 100), vamman aiheuttaman haitan arviointi ja yhteistyössä potilaan kanssa laaditut tavoitteet (Peltola 1997, 2). Vammaa edeltäneen toimintakyvyn saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa vamman tyyppi, potilaan ikä, harrastustaso, urheilulaji sekä potilaan yhteistyökyky. Hoitamattomasta ACL-vammasta saattaa seurata muun muassa nivelkierukkavaurioita, niveltulehduksia sekä polvinivelen degeneratiivisia eli rappeuttavia muutoksia. (Peltola 1997, 2.) Kipu ja turvotus. Yleisimmät leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ovat kipu ja turvotus, joiden tehokas hoito on kuntoutumisen kannalta erittäin tärkeää. Kipu ja turvotus ovat yhteydessä quadriceps-inhibitioon ja heikentyneeseen polven hallintaan. Vastus medialis -lihaksen toiminta häiriintyy jo vähäisestäkin turvotuksesta. (Mustalampi 2006, 6; Pöyhönen 2007.) Ensimmäisen viikon hoito-ohjeeksi suositellaan kylmän käyttöä, kohoasentoa, kompressiota ja turhan kuormituksen välttämistä. Harjoittelu ei saa lisätä kipua ja turvotusta missään vaiheessa, sillä nämä ovat merkkejä polven liiallisesta kuormituksesta. (Hellsten & Janhunen 2007; Mustalampi 2006, 6; Sandelin 2007.) Leikatulle alaraajalle varaaminen. Harjoittelu alkaa heti leikkauksen jälkeen ja leikatulle alaraajalle varaamista suositellaan välittömästi (Mustalampi 2006, 6; Pöyhönen 2007). Polvi kestää täyden varauksen, mutta suositeltavampaa on käyttää kyynärsauvoja kuorman keventämiseen ensimmäisten 2 3 viikon ajan (Mustalampi 2006, 6). Harilaisen ja Sandelinin (2002, 205) mukaan täyspainovaraus on sallittu viimeistään kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Varaaminen tulee aloittaa normaalia kävelyn tekniikkaa käyttäen. Tämä mahdollistaa polven aktiivisen liikkeen ja proprioseptisen palautteen, jolloin se parantaa lihasten toimintaa. (Niemeläinen & Välilä 2002, 25.) Varaamisen merkityksestä vaurioituneelle rustolle tai kierukalle ei ole vielä tarkkaa tietoa (Mustalampi 2006, 6). Tutkimuksissa on havaittu toiminnallisten tukien rajoittavan polven epänormaaleja liikkeitä, erityisesti tibian anteriorista siirtymää suhteessa

18 14 femuriin (Niemeläinen & Välilä 2002, 23). Harilaisen ja Sandelinin (2002, 205) pitkän seurantatutkimuksen perusteella kuntoutustuen käytöstä ei ole hyötyä patellajännesiirteellä tehdyissä ACL-rekonstruktioissa. Polven hallinnan harjoittaminen. Tutkimuksen mukaan tasapainon ja polven hallinnan harjoitteet saattavat tehostaa kuntoutumista (Mustalampi 2006, 5). Lihaskontrollin saavuttaminen on ensiarvoisen tärkeää lihasten toiminnan palauttamiseksi vammaa edeltäneelle tasolle (Karppi 2007, 10). Polven toiminnallinen stabiliteetti on riippuvainen myös dynaamisen järjestelmän toiminnasta, johon kuuluvat lihasvoima, koordinaatio ja proprioseptiikka (Kvist 2004, 270). Proprioseptiikka on asentotuntoa tai asennon kontrollia, jolla tarkoitetaan kykyä aistia nivelen asentoa ja liikettä (Niemeläinen & Välilä 2002, 10). Lihasvoiman ja proprioseptiikan on todettu heikentyvän ACL-vammojen jälkeen. Hermo-lihasjärjestelmän harjoittaminen parantaa hermoston kykyä käskyttää lihaksia nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti oikealla voimatasolla, parantaa koordinaatiota ja tasapainoa sekä oikeiden motoristen liikemallien ja taitojen uudelleen oppimista. Tutkimukset tukevat dynaamisen järjestelmän tärkeyttä: Sagittaalisen liukuman suuret erot vammautuneen, leikatun ja terveen polven välillä eivät korreloi subjektiivisten tuntemusten kanssa polven toiminnasta. Tästä huolimatta jotkut potilaat pystyvät kontrolloimaan polvea eivätkä käytä koko liukuman liikelaajuutta ja voivat jatkaa urheilua ACL-repeämästä huolimatta. (Kvist 2004, 270.) Polven liikeharjoittelu. Polven liikeharjoittelu tulisi aloittaa heti leikkauksen jälkeen aktiivisilla ojennus-koukistusharjoituksilla ulkoisen voiman käyttöä välttäen. Polven liikuttelu vähentää kipua, parantaa ruston aineenvaihduntaa, on edullista siirteen paranemisprosessille, ehkäisee arpimuodostusta ja nivelkapselin kutistumista sekä nopeuttaa normaalin liikelaajuuden saavuttamista. Harjoitteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota polven oikeaan linjaukseen, koska liiallinen pronaatio lisää ACL:n kuormittumista ja altistaa polven etuosan kiputiloille. (Mustalampi 2006, 7.) Vamman jälkeen sagittaalitason liukuma lisääntyy ja monet kuntoutusharjoitteet voivat aiheuttaa vahinkoa tai ylimääräistä rasitusta leikkaussiirteelle (Kvist 2004, 270). Hamstring-lihaksia aktivoivat harjoitteet ja passiiviset liikkeet ovat turvallisia, koska ne eivät kuormita eturistisidettä. Suljetun kineettisen ketjun quadriceps-harjoitteet ovat turvallisia enintään 60 asteeseen koukistaen (esim. minikyykky) ensimmäisen kuuden viikon aikana, jos leikkausmenetelmänä on käytetty hamstring-siirrettä. Harjoitteiden liikelaajuutta voidaan lisätä kuuden viikon jälkeen. Käytettäessä BPTB-menetelmää tällaisille rajoi-

19 15 tuksille ei ole löytynyt perusteita. (Mustalampi 2006, 6 7.) Sandelinin (2007) mukaan kuntoutus etenee ORTONissa samalla tavalla käytettävästä leikkausmenetelmästä riippumatta. Suljetun ja avoimen kineettisen ketjun harjoitteet. Suljetun kineettisen ketjun harjoitteille (esim. kyykky) on tyypillistä distaalisen segmentin alustakontakti ja painonkannatus. Avoimen kineettisen ketjun harjoitteet (esim. suoran jalan nosto) ovat yleensä painoa kannattomia harjoitteita, ja ne tapahtuvat usein yhdessä nivelessä. (Niemeläinen & Välilä 2002, 27.) Suljetun kineettisen ketjun harjoitteiden suosio ACL-kuntoutuksessa on lisääntynyt, koska niiden uskotaan olevan turvallisempia, vaikka tätä tukevia luotettavia tutkimustuloksia ei olekaan (Kvist 2004, 271). Kohon (2002, 100) mukaan suljetun kineettisen ketjun harjoitteet ovat osoittautuneet avoimen ketjun harjoitteita toimivammiksi ACL-rekonstruktion jälkeisessä kuntoutuksessa. Karpin mukaan (2007, 10) tutkimuksissa on todettu avoimen ja suljetun kineettisen ketjun harjoitteiden vaikutusten olevan samankaltaisia. Nykykäsityksen mukaan lihasvoiman harjoittelussa tarvitaan sekä avoimen että suljetun kineettisen ketjun harjoitteita. Avoimen kineettisen ketjun harjoitteet ovat tehokkaita maksimivoiman kehittämisessä. Suljetun kineettisen ketjun harjoitteet simuloivat polven normaalia käyttöä, kehittävät asennon ja liikkeen aistimista ja polven dynaamista hallintaa. (Mustalampi 2006, 6.) Avoimella ja suljetulla kineettisellä ketjulla toteutetulla yhdistelmäharjoittelulla on saavutettu polven toiminnan kannalta parempia tuloksia kuin pelkillä suljetun ketjun harjoitteilla (Karppi 2007, 10). Kuntoutuksen eteneminen. ACL-leikatun harjoitusohjelmat keskittyvät sekä vammautuneen että terveen raajan kuntouttamiseen sekä koko vartaloa stabiloivien lonkan ja vartalon lihasvoiman harjoittamiseen (Kvist 2004, 270). Kahden ensimmäisen viikon tavoitteena on polven täysi passiivinen ekstensio sekä turvotuksen ja kivun vähentäminen (Doyle ym. 1998, 384; Hellsten & Janhunen 2007; Risberg ym. 2007, 748; Sandelin 2007). Mustalammen (2006, 6) mukaan hamstring-lihasten, quadricepslihaksen, pohjelihasten ja ITB:n (iliotibial band, suoliluu-sääriside) venyttelyt aloitetaan kivuttomissa asennoissa ja liikeradoilla välittömästi leikkauksen jälkeen. Kuntoutuksen alkuvaiheen harjoitteisiin kuuluvat alaraajan kohoasento, nilkan liikkeet ja isometriset quadriceps- ja hamstringharjoitteet turvotuksen vähentämiseksi (Risberg ym. 2007, 748). Polven täyden fleksion ja ekstension saavuttamiseksi käytetään Do-

20 16 ylen ym. (1998, 384) mukaan aktiivisia ja passiivisia harjoitteita. Ekstensiota parannetaan painovoiman avulla tuolilla istuen siten, että leikattu alaraaja on suoristettuna tuoli kantapään alla (Risberg ym. 2007, 748). Suoran jalan nostoa on vältettävä ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä (Doyle ym. 1998, 384), sillä quapricepsaktivaatio rasittaa ACL:ää alle 45 asteen polvikulmilla (Gillquist & Messner 1999, 145; Pöyhönen 2007). Leikatulle alaraajalle varataan täydellä painolla ja kävelyn apuvälineenä käytetään kyynärsauvoja heti leikkauksen jälkeen (Doyle ym. 1998, 384; Risberg ym. 2007, 748) postoperatiivisen vuorokauden jälkeen lisätään varausta leikatulle alaraajalle ja kävelyn harjoittelua lisätään. Yhdellä jalalla pyöräily, patellan mobilisointi, minikyykyt, matalat porrasnousut, varpaille nousu, hamstring-harjoitteet vastuksella, aktiiviset quadriceps-harjoitteet asteen polvikulmilla ja polven ekstension harjoittaminen aloitetaan. (Doyle ym. 1998, 384.) Risbergin ym. mukaan (2007, 748) normaali kävelyn biomekaniikka, kontrolloitu seisoma-asento tasaisesti molemmille jaloille varaten ja yhden jalan seisonta ovat 2 4 postoperatiivisen viikon tavoitteita. Doylella ym. (1998, 384) tämä vaihe kestää toisesta viikosta kuudenteen. Tämän vaiheen harjoitteita ovat yhden jalan seisonta terveellä jalalla aloittaen, porrasaskellukset terveellä jalalla ponnistaen (Doyle ym. 1998, 384; Risberg ym. 2007, 748), kävelyharjoitteet lattialla ja juoksumatolla, kyykkyharjoitteet, varpaille nousu, askellus-, painonsiirto- ja kurkotusharjoitteet eri suuntiin terve alaraaja tukijalkana (Risberg ym. 2007, 748), kuminauhaharjoitteet, soutulaiteharjoittelu sekä proprioseptiikan harjoitteet trampoliinilla ja tasapainolaudalla (Doyle ym. 1998, 384). Kyykkyharjoitteissa käytetään täyspainovarausta, mikäli ne eivät aiheuta kipua tai turvotusta. Kuntopyöräily aloitetaan tässä kuntoutuksen vaiheessa (Doyle ym. 1998, 384; Risberg ym. 2007, 748). Sandelinin (2007) mukaan se voidaan aloittaa kun polven koukistus on vähintään 90 astetta. Harjoitteiden jälkeen käytetään kylmää 15 minuutin ajan turvotuksen vähentämiseksi. (Risberg ym. 2007, 748.) Risbergin ym. (2007, 748) mukaan kontrolloitu seisoma-asento sekä yhden jalan seisonta epätasaisella alustalla, kontrolloitu dynaaminen stabiliteetti, porraskävely, kahden jalan kyykyt sekä sivuttain ja takaperin kävely ovat tavoitteina 5 8 postoperatiivisella viikolla. Doylen ym. (1998, 384) mukaan 6 12 postoperatiivisen viikon aikana tulisi saavuttaa polven täysi liikelaajuus ja kaikkien harjoitteiden vaikeustasoa lisätään sekä aloitetaan hölkkääminen. Viidennen viikon harjoitteita ovat yhden jalan seisonta silmät suljettuina, yhden jalan seisonta tasapainomatolla lonkan ja polven asentoa hal-

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

POLVEN TOIMINNALLISET VIRHEASENNOT

POLVEN TOIMINNALLISET VIRHEASENNOT POLVEN TOIMINNALLISET VIRHEASENNOT Kansion laatiminen polven toiminnallisten virheasentojen tutkimiseen ja terapeuttiseen harjoitteluun LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA

TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIASUOSITUS Tekonivelleikkaukseen liittyvän fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa fyysistä toimintakykyä ennen ja jälkeen leikkauksen, vähentää kipua

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala,

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

ACL-rekonstruktion jälkeisen kuntoutuksen tarkastelua proprioseptiikan näkökulmasta

ACL-rekonstruktion jälkeisen kuntoutuksen tarkastelua proprioseptiikan näkökulmasta Hanna Kääriäinen, Tiina Tuomela H268KN1 ACL-rekonstruktion jälkeisen kuntoutuksen tarkastelua proprioseptiikan näkökulmasta Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Lonkan tekonivelleikkauksessa kuluneet nivelpinnat korvataan yleensä

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus patellofemoraalisen kipuoireyhtymän fysioterapiasta ja sen vaikuttavuudesta

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus patellofemoraalisen kipuoireyhtymän fysioterapiasta ja sen vaikuttavuudesta Opinnäytetyö Ilmo Määttä ja Kosti Mäyrä 2013 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus patellofemoraalisen kipuoireyhtymän fysioterapiasta ja sen vaikuttavuudesta Fysioterapian koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OPEROITU POLVINIVELEN MULTILIGAMENTTIVAMMA

OPEROITU POLVINIVELEN MULTILIGAMENTTIVAMMA OPEROITU POLVINIVELEN MULTILIGAMENTTIVAMMA Potilasohje kuntoutumisen tueksi ensimmäisen kuuden kuukauden ajalle Reetta Hartikainen Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keskivartalon tukilihasten aktivointi

Keskivartalon tukilihasten aktivointi Aktivoiva lämmittely, Keskivartalon tukilihasten aktivointi Keskivartalon tukilihasten aktivointi Kolmannen osan tavoitteena on saada keskivartalolihasten toiminta, tuki ja osallistuminen liikesuoritukseen

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

POLVEN DISLOKAATIOT TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

POLVEN DISLOKAATIOT TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA POLVEN DISLOKAATIOT TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Antti Kivikoski Syventävien opintojen kirjallinen työ Ohjaaja: Jussi Elo Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

POTILASOHJE NIVELRIKKO- JA NIVELKIERUKKAPOTILAILLE Tähystysleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen

POTILASOHJE NIVELRIKKO- JA NIVELKIERUKKAPOTILAILLE Tähystysleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen Liisa Heiskala ja Maarit Salovirta POTILASOHJE NIVELRIKKO- JA NIVELKIERUKKAPOTILAILLE Tähystysleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen Opinnäytetyö Fysioterapia Maaliskuu 2008 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Ossi Häkkinen Tia Nuutinen POLVEN ETURISTISITEEN REKONSTRUKTION VAIKUTUS STAATTISEEN TASAPAINOON, ALARAAJAN LIHASTOIMINTAMALLEIHIN, FYYSISEEN

Lisätiedot

ACL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapia

ACL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapia ACL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapia Kirjallisuuden ja tapausesimerkin vertailu Sanna Pylkkänen Veera Peltokangas Opinnäytetyö Marraskuu 2007 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Olkapään Polven tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa!

Olkapään Polven tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Olkapään Polven tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma. Belov Nina ja Iivonen Hanna AQUALOGIX. ACL leikkauksen postoperatiivinen allasfysioterapia

Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma. Belov Nina ja Iivonen Hanna AQUALOGIX. ACL leikkauksen postoperatiivinen allasfysioterapia Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma 2011 Belov Nina ja Iivonen Hanna AQUALOGIX ACL leikkauksen postoperatiivinen allasfysioterapia OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT

JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT Testit kartoittavat vahvuutesi sekä niiden käyttöä rajoittavia esteitä. Pärjäät jo kohtalaisesti mutta nyt tiedämme potentiaalisi,

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE

OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE Polvileikkaus OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Toimitus: Tyks Tules-toimialue Ulkoasu ja taitto: Letterhead / Tuulevi Paakkanen Valokuvat: VSSHP:n

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

POTILASOPAS POLVILEIKKAUKSEEN TULEVALLE. Polvi- ja olkapääkirurgian yksikkö TYKS Kirurginen Sairaala

POTILASOPAS POLVILEIKKAUKSEEN TULEVALLE. Polvi- ja olkapääkirurgian yksikkö TYKS Kirurginen Sairaala POTILASOPAS POLVILEIKKAUKSEEN TULEVALLE Polvi- ja olkapääkirurgian yksikkö TYKS Kirurginen Sairaala JOHDANTO... 3 1. NORMAALI POLVEN RAKENNE JA TOIMINTA... 3 2. TAVALLISIMMAT POLVIVAMMAT JA NIIDEN HOITO...

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

1 2 Biomekaniikka poikkeaa mekaniikasta sikäli, että tarkastelun kohteena on elävä organismi. Mekaanisen voimantuoton ja -välityksen lisäksi tulee ottaa huomioon myös hermoston vaikutus tarkasteltavaan

Lisätiedot

Nintendo Wii-pelikonsoli ja Wii Fit -tasapainolauta harjoitusvälineenä polven toimintahäiriön fysioterapiassa

Nintendo Wii-pelikonsoli ja Wii Fit -tasapainolauta harjoitusvälineenä polven toimintahäiriön fysioterapiassa Nintendo Wii-pelikonsoli ja Wii Fit -tasapainolauta harjoitusvälineenä polven toimintahäiriön fysioterapiassa Case-tyyppinen tutkimus, jossa on seurattu 3 henkilön seisoma-asennossa tapahtuvaa huojuntaa

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

ETURISTISITEEN REPEÄMÄN POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS

ETURISTISITEEN REPEÄMÄN POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS Atte Mikkola ETURISTISITEEN REPEÄMÄN POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS Asiakasohje urheilijalle Opinnäytetyö Fysioterapeuttikoulutus Lokakuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 5.10.2014 Tekijä(t) Atte

Lisätiedot

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

KUNTOUTUS- PROTOKOLLA

KUNTOUTUS- PROTOKOLLA KUNTOUTUS- PROTOKOLLA IMPLANTIN ASETTAMISEN JÄLKEEN Jotta leikatun polven kuntoutus sujuu oikein, on tärkeää noudattaa tätä kuntoutusohjelmaa ammattimaisen fysioterapeutin ohjauksessa. Ohjelmassa kiinnitetään

Lisätiedot

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus). 1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko

Lisätiedot

P O T I L A A N O P A S. Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S

P O T I L A A N O P A S. Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S P O T I L A A N O P A S Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS

NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS K E T T E R Y Y S O P A S S U U N N I S T A J I L L E NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS Lahden Suunnistajat -37 Leena Kuusipohja Tiia Kurko 2012 SISÄLLYSLUETTELO Harjoitusoppaan toteutusohjeet

Lisätiedot

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa -Teoria 1- Toiminnallisuuden 358 koodi 3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa Toiminnallinen harjoittelu korostaa liikkeen harjoittelua useammassa tasossa ja suunnassa. Nämä tasot ovat sagitaalitaso, frontaalitaso

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Nuorten rasitusperäiset polvikivut Lihaskireyksien yhteys kipujen ilmentymiseen

Nuorten rasitusperäiset polvikivut Lihaskireyksien yhteys kipujen ilmentymiseen Nuorten rasitusperäiset polvikivut Lihaskireyksien yhteys kipujen ilmentymiseen Aho, Jarkko Teivainen, Suvi 2015 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Nuorten rasitusperäiset polvikivut - Lihaskireyksien

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Polven koukistajalihasten ja ojentajalihasten voimasuhteen yhteys toimintakykyyn ACLrekonstruktion

Polven koukistajalihasten ja ojentajalihasten voimasuhteen yhteys toimintakykyyn ACLrekonstruktion Polven koukistajalihasten ja ojentajalihasten voimasuhteen yhteys toimintakykyyn ACLrekonstruktion jälkeisessä kuntoutuksessa Ranta, Juho Vertio, Panu 2011Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi

Lisätiedot