Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote"

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Ministeri Hyssälä ja työhyvinvointi 3 Tule-ergonomiaa näyttöpäätetyöhön 4 Esteettömyys on ihmisoikeus 8 Työpaikoilla otetaan paljon tule-riskejä 10 Sari Kaasinen ja tule-remontti 12 Turvallinen koti 14

2 PÄÄKIRJOITUS Tule-terveys ja työhyvinvointi HYVÄ LUKIJA, T ule-terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen kannattaa panostaa fyysisestä työympäristöstä ja työvälineistä huolehtimalla. Työympäristön esteettömyys, hyvä ergonomia ja työtapoihin liittyvä koulutus ylläpitävät tule-terveyttä ja ehkäisevät tapaturmia. Työntekijöiden kannustaminen kaikenlaiseen liikuntaan ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen on jo monessa organisaatiossa tuttu käytäntö. Liikunta on perinteisintä tyky-toimintaa. Toisissa organisaatioissa taukojumpat ovat jo arkea, kun taas toisissa jumppaa vasta viritetään tavaksi ensi kertaa tai uudestaan. Puulaaki-pelit, harrastuskerhot ja liikuntasetelit innostavat osaltaan työntekijöitä fyysisiin harrastuksiin ja kunnon parantamiseen. Valinnan vapautta riittää. Tuttu, mutta harmillinen oireilu Tule-oireilu, vaikkapa hiirikäsioireet, ovat tuttuja itse kullekin, olimmepa sitten valko- tai sinikaulustyöntekijöitä. Tule-oireilun pitkittyessä siihen pitää puuttua. Työterveyshuollon asiantuntijoiden tarjoama ohjaus ja neuvonta, ergonomian arviointi ja parantaminen auttavat useimmiten ratkaisemaan tilanteen. Työnantajan kanssa on hyvä sopia työjärjestelyistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyteen keskittyvissä verkostoneuvottelussa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto kokoontuvat keskustelemaan mahdollisista rajoitteista työntekijän työssä. Neuvottelun tavoitteena on aina työntekijän ja työnantajan kannalta sopivan ratkaisun löytäminen ja siitä sopiminen. Verkostoneuvottelut ovat yksi tämän päivän hittituotteista työterveyshuollossa. Vuoden 2008 alusta TULES10+ -tiedote muuttuu ainoastaan sähköisenä julkaistavaksi. Lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen varmistat tiedotteen lähettämisen sinulle jatkossakin. Hoitosuunnitelma jäsentää tilannetta Kun tule-sairaus vaikeuttaa työssä selviytymistä, tarvitaan hoitosuunnitelman lisäksi yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmassa määritetään lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Tiedämme, että alaselkäkivussa jo kuuden viikon sairauspoissaolo vaikeuttaa työhön paluuta ja puolen vuoden päästä työhön paluu saattaa olla jo uhattuna. Viimeistään tässä vaiheessa tarvitaan asianmukaista kuntoutusta. Tule-sairauksista kärsiviä työntekijöitä ei tule jättää ilman tukea ja seurantaa. Työpaikan on syytä olla kuntoutusprosessissa mukana. Useinkaan pelkällä kuntoutuksella ei saavuteta hyviä tuloksia, mikäli itse työn tai työpaikan suhteen ei tapahdu muutosta. Työtovereiden ja esimiehen rohkaiseva ja myönteinen asenne varmistavat osaltaan sairaskertomuksen muuttumisen menestyskertomukseksi. Tässä tiedotteessa käsitellään tule-terveyttä, ikääntymistä, esteettömyyttä töissä, kotona ja asenteissa. Toivottavasti viihdytte tiedotteemme parissa. Anne Lamminpää LT, ylilääkäri Anne Lamminpää on tules-vuosikymmen-hankkeen toimintaa ohjaavan Tulesliigan jäsen. Hän edustaa liigassa Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä. 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

3 MINISTERI LIISA HYSSÄLÄ: Lisää tule-hyvinvointia työpaikoille S osiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan tuki- ja liikuntaelinten kuormituksesta johtuvien sairauksien vähentäminen hyödyttää meitä kaikkia. Harva eurooppalainen säästyy työssään kolotukselta niska-hartiaseudussa tai selän alueella. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat EU:n yleisin työperäinen vaiva, esimerkiksi lähes neljännes kaikista jäsenmaiden työntekijöistä kärsii selkäkivuista, toteaa Hyssälä. Tästä syystä Euroopan unionin vuoden 2007 kampanjateemana on Keveyttä työhön. Kampanja keskittyy tule-terveyden edistämiseen työpaikoilla. Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Meillä todetaan vuosittain vähän alle 5000 uutta ammattitautia, joista noin 30 prosenttia on erilaisia tule-sairauksia. Vuonna 2005 Suomessa korvattiin noin 5,2 miljoonaa sairauspoissaolopäiviä tule-sairauksien perusteella. Huolestuttavaa on, että sairauspoissaoloissa on edelleen kasvava trendi, Hyssälä painottaa. Hyvät työolot ovat kilpailuvaltti Tulevaisuudessa on panostettava entistä enemmän työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon, jotta työelämässä jaksetaan jatkaa pari vuotta kauemmin. Hyssälän mukaan uudessa hallitusohjelmassa työelämän kehittämisen yhtenä tärkeänä menestystekijänä on työhyvinvointi. Hyvät työolot parantavat tuottavuutta ja ovat siksi tärkeä kilpailutekijä. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja sairauksien ehkäisyllä on tässä merkitystä, Hyssälä sanoo. Päävastuu työolojen kehittämisessä on työpaikoilla. Työkuormitukseen liittyvien riskien torjumiseksi työpaikat ovat ensisijainen kohde. Toivon, että kaikki lähtevät innolla mukaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Se on niin työnantajan, työntekijän kuin yhteiskunnan edun mukaista, Hyssälä korostaa. Työelämän laadullinen kehittäminen, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, on yksi Suomen tulevaisuuden menestymisen kulmakivistä. Tietoisuus työssä uhkaavista terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja niiden ehkäisystä on osa kaikkien ammattitaitoa. Yhdessä toimien voimme edistää tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointia ja hallita niin työssä kuin vapaa-aikanakin esiin tulevia riskejä, totesi Hyssälä. Liisa Hyssälä toivoo, että työntekijöiden tule-terveyteen kiinnitetään huomiota osana kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Eurooppa kampanjoi vuonna 2007 tule-terveyden puolesta. Keveyttä työhön -kampanjaa ohjaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto yhteistyössä kaikkien EU-maiden kanssa. Suomessa yhteistyökumppanina toimii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto yhteistyössä Suomen TULE ry:n ja Suomen Ergonomiayhdistyksen kanssa. 3 VALTIONEUVOSTO

4 FAKTAA TULE-ERGONOMIASTA KOHTUULLISESTA ERGONOMIASTA VIELÄ PAREMMAKSI Tutkimus interventioista tietokonetyössä T ietokoneen käyttäjillä on paljon tule-oireita. Erikoistutkija Ritva Ketola Työterveyslaitokselta teki tutkimuksen, jossa verrattiin erilaisten ergonomiaohjausmallien vaikutusta näyttöpäätetyöntekijöiden tule-vaivoihin. Tutkimukseen osallistui 109 Espoon kaupungin toimistotyöntekijää. Ketolan mukaan tutkimuksessa perehdyttiin työntekijöiden liikuntaelinten kipuihin ja epämukavuuden tuntemuksiin. Lisäksi tutkittiin mitkä toimistotyön tekijät ja työpisteiden ominaisuudet ovat yhteydessä niskahartiaseudun ja yläraajojen rasittuneisuuteen ja oireisiin, Ketola sanoo. Työntekijäjoukko jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä työpisteiden ergonomiaa korjattiin kahden työfysioterapeutin opastuksella. Työntekijöitä innostettiin osallistumaan työpisteensä uudelleensuunnitteluun, ja he saivat myös henkilökohtaista ohjausta työasennoista. Ohjaukseen ja keskusteluun meni keskimäärin kaksi tuntia. Toinen ryhmä osallistui tunnin pituiseen koulutustilaisuuteen, jossa paneuduttiin ergonomiaan. Kolmas ryhmä toimi vertailuryhmänä. Ennen interventioiden aloittamista jokaisen henkilön työpiste kartoitettiin. Osallistujat täyttivät mukavuuspäiväkirjan, ja heidän tietokoneisiinsa asennettiin koneiden käyttömäärää seuraavat ohjelmat. Kaikki tutkimukseen osallistuneet työskentelivät näyttöpäätteellä yli neljä tuntia viikossa, Ketola kertoo. Kaikkien ryhmien jäsenille jaettiin sivun mittainen artikkeli, joka koski tule-vaivoja ja tietokonetyötä. Kahden kuukauden kuluttua interventioista tehtiin seurantamittaukset. Vuoden kuluttua mittaukset toistettiin. Ritva Ketola panostaa näyttöpääte-ergonomiaan. Havaitut muutokset Tutkimuksen aikana ensimmäisessä ryhmässä olleiden työpisteissä oli kiinnitetty huomiota näyttöruudun ja näppäimistön korkeuteen. Lisäksi työpisteisiin oli hankittu ranne- ja kyynärtukia. Työtuolin säätöjä ja hiiren paikan muutoksia oli tehty kaikissa kolmessa ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä 22 henkilöä ja toisessa ryhmässä yksi henkilö ilmoitti intervention aikana tehdyn ergonomiaohjauksen vaikuttaneen muutoksiin. Kukaan ei ilmoittanut jaetun artikkelin vaikuttaneen työpisteessä tapahtuneeseen muutokseen. Suurin osa ei edes muistanut saaneessa artikkelia. Ensimmäisessä, yksilöllistä ergonomiaohjausta saaneiden, ryhmässä oli vähemmän rasittuneisuuden ja kivun tunteita kuin kahdessa muussa ryhmässä olleilla, joskaan oireiden vähentyminen ei ollut tilastollisesti merkittävää. Voi olla, että kivun mittausmenetelmät olivat liian karkeita kuvaamaan muutoksia kevyen työn aiheuttaman epämukavuuden tunteessa. Voidaan kuitenkin päätellä, että ergonomiaohjaus edisti tässä tapauksessa kohtuullisen hyvän lähtökohdan muuttamista vieläkin paremmaksi, Ketola sanoo. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että työterveyshuollon ergonomiaohjauksella voidaan lisätä työpisteiden ergonomisuutta. Ergonomiaohjauksella pystytään vähentämään tuki- ja liikuntaelimistön epämukavuuden tuntemuksia erityisesti hartioiden, niskan ja yläselän alueilla. Tarkemmin tutkimuksesta: Ketola R, Toivonen R, Takala E-P, Viikari-Juntura E. Ergonomiaintervention vaikuttavuus liikuntaelinten oireisiin tietokonetyössä. Työ ja ihminen 2006; 20(1): TYÖTERVEYSLAITOS 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

5 Nuoren tule-kivut vähenevät kunnon kalusteilla V iime vuosina tule-vaivat ovat yleistyneet suomalaisnuorilla. Niska-hartiaseudun ja alaselän kivut ovat nuorilla tavallisia. Erityisesti tytöillä niska-hartiakipuja on aiempaa enemmän. Tule-kivut voivat olla yhteydessä lihaskunnon heikkenemiseen, pitkäaikaiseen istumiseen koulussa sekä television katselun ja tietokoneen käytön aiheuttamaan selän kuormittamattomuuteen. Alaselkäkivut yleistyvät iän myötä ja murrosiässä ne ovat usein jo toistuvia. Hyvinvoinnin lisäännyttyä nuoret ovat sukupolvesta toiseen kasvaneet hieman pidemmiksi kuin vanhempansa. Pituuskin voi aiheuttaa tule-oireita. Reijo Koskelon lääketieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan matalat pöydät ja tuolit huonontavat nuorten työskentelyergonomiaa ja voivat häiritä kasvavan nuoren ryhdin kehitystä. Lihasten väsyminen, jännittyminen ja kipeytyminen voivat heikentää koulutyön tarkkuutta. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää säädettävien työpöytien ja tuolien pitkäaikaista vaikutusta lukiolaisten istuma- ja seisomaryhtiin, lihasjännitykseen ja päänsärkyyn sekä niska-hartiaseudun ja selän kipuihin, Koskelo sanoo. Tutkimuksen tulokset Seurantatutkimus kesti kaksi vuotta. Tutkimuksen interventioryhmän muodostivat viisitoista lukiolaista, joista tyttöjä oli kahdeksan ja poikia seitsemän. Verrokkiryhmässä oli sama määrä tyttöjä ja poikia. Tutkimuksen alkaessa sekä interventio- että verrokkiryhmään kuuluvien nuorten istumaryhti oli eteenpäin kumartunut. Seurannassa todettiin, että säädettäviä kalusteita käyttäneillä lukiolaisilla rintarangan kyfoosi eli köyryselkäisyys ja selkärangan skolioosi eli Reijo Koskelon mielestä ergonomisten kalusteiden lisäksi koulujen liikuntatunneilla tulisi lisätä lihaskuntoa ylläpitäviä harjoitteita ja urheilulajeja. Myös koulupäiviä rytmittävät säännölliset taukojumpat puoltaisivat paikkaansa. kieroselkäisyys vähenivät. Tutkimustuloksen mukaan ryhdin paraneminen jatkui interventioryhmässä myös kasvun päättymisen jälkeen, Koskelo selvittää. Säädettävät kalusteet voivat tutkitusti vähentää tule-oireita. Tutkimuksessa havaittiin, että niskahartiaseudun kivut, lanneselkäkivut ja päänsärky vähenivät, kun työpöytää ja tuolia voi säätää käyttäjälleen sopivaksi. 5 KUOPION YLIOPISTO Verrokkiryhmä koki perinteisen työpisteen epämukavaksi, koska pöydät ja tuolit olivat samankokoisia eikä niitä voinut säätää henkilön mittojen mukaan. Interventioryhmä koki säädettävät työpöydät ja tuolit hyviksi ja toimiviksi. Koskelon mukaan nuorten työskentelyergonomiaa tulisi parantaa ryhtivikojen, lihasjännityksen ja kipujen ehkäisemiseksi. TYÖTERVEYSLAITOKSEN VINKKEJÄ HIIRIKÄDEN OIREILUN ESTÄMISEEN: näppäimistö on yhtenäisellä pöytätasolla ja sitä voi siirrellä näppäimistön edessä on tilaa tukea ranteita hiiri ja hiirimatto ovat sopivia työntekijälle ja tehtävään työhön hiiren käyttötila on riittävä hiiri on mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa kädellä on riittävä tukipinta hiiren edessä ranne on suorana hiirtä käytettäessä työasento on hyvä, tuettu ja sitä voi vaihtaa Lisää mm. työergonomiasta: Tiedonvalitys/Tietokortit/

6 KESKIÖSSÄ Esteettömyys on tahdon asia Kirsti Pesolan mielestä esteettömyysosaamista tarvitaan kaikilla ammattialoilla. - Esteettömyyden sisäistäminen on yhtä tärkeää vahtimestareille, linja-autonkuljettajille, tuotesuunnittelijoille, hortonomeille kuin luokanopettajille tai sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Tämä tulisi huomioida jo koulutusta suunniteltaessa, Pesola sanoo. E steettömiä ympäristöjä osataan rakentaa, kun halutaan. Esimerkiksi suuret sairaalakompleksit ja kauppakeskukset on suunniteltu ja toteutettu niin, että niissä pääsee liikkumaan täysin esteettömästi. Rakennetun ympäristön tulee palvella käyttäjiään, eikä tehdä arjesta selviytymiskamppailua. Haasteita riittää ilman, että niitä tarvitsee rakentaa tarkoituksellisesti lisää. Asumisympäristöjä ja koteja suunniteltaessa tulisi huomioida väestön ikääntyminen ja iän tuomien tule-sairauksien aiheuttamat liikunta- ja toimintarajoitukset. Arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti Kirsti Pesola työskentelee Invalidiliiton Esteettömyys-projektissa. Pesolan mukaan nykyisissä suunnittelu- ja rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa on kattavasti määritelty liikunta- ja toimintaesteisyyden asettamat ehdot rakennetulle ympäristölle. Määräysten tavoitteena on luoda hyvä elinympäristö kaikille. Pesolasta on vaikea ymmärtää, että uusia rakennuksia rakennettaessa ei vieläkään automaattisesti kiinnitetä huomiota tilojen soveltuvuuteen ikääntyville ja toimintarajoitteisille ihmisille. Tämä voi johtua ajattelemattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai rakennustyön huolimattomuudesta. Perusongelmana lienee se, ettei ymmärretä, miksi joku määräys on annettu. Kun asian vääntää rautalangasta, niin todetaan, että asia on täysin järkeen käypä. Vanhan rakennuskannan esteellisyyden voi ymmärtää, koska se on rakennettu aikana, jolloin ajateltiin, että ongelma on ihmisestä eikä ympäristöstä aiheutuva, Pesola sanoo. Kohtuullista esteettömyyttä Arkkitehti Kirsti Sivénin mielestä rakennusmääräysten tulkinta vaihtelee eri puolilla Suomea. Hän toivoo, että Suomessa noudatettaisiin yhdenmukaista linjaa esteettömyysmääräyksissä. Tällä hetkellä valtakunnalliset määräykset eivät edellytä, että pientalot pitää rakentaa esteettömiksi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuntien rakennusvalvonta vaatii sitä. Suunnittelijan pitää tarkistaa miten määräyksiä kullakin paikkakunnalla tulkitaan. Osittain ristiriitaisiin määräyksiin pitäisi löytää selkeitä ja yhteneväisiä tulkintoja, Sivén painottaa. Esteetön rakentaminen on Sivénille tuttua. Hän on muun muassa suunnitellut Invalidiliiton Esteettömyyden edistämisen suurena haasteena pitäisi olla apuvälineiden kehittäminen ja niiden mitoituksen ennakkoluuloton tutkiminen. Myös nostolaitteiden ja hissien kehittämistä asuinhuoneiden neliöistä, Sivén sanoo. Pientaloasunnoissa määräysten mukaiset esteettömät sisäänkäynnit ovat Sivénistä pulmallisia toteuttaa tasamaalla, koska rakentamismääräysten kosteudenhallintaa ja vedottomuutta koskevat vaatimukset on myös otettava huomioon. asumistar- Asunnon lattian on oltava vähintään 45 senttiä korkeammalla kuin mitä maanpinta on kolmen metrin etäisyydellä talosta. Tämä tasoero vaatii esteettömyysmääräysten mukaisilla kaltevuuksilla lepotasoineen noin 7 10 metriä tilaa. Rinnemaastojen ongelmat ovat sitten vielä oma lukunsa. Asuntojen esteettömät sisäänkäynnit suoraan ulkoa ovat usein ongelmallisia. Vaaditulla kynnyskorkeudella varustettuja ulko- ja parvekeovia ei tahdo vakiotuotannosta löytyä, koska niiden alareunaa ei saa vedottomaksi. Lumivarakin pitäisi asunnon ulko-ovelta löytyä, Sivén huomauttaa. Sivén korostaa, että esteettömyyskysymyksiä pitäisi käsitellä kohtuullistaen, maaston ja paikan ominaisuuksia kunnioittaen. yksilöllisiin peisiin sopiviksi tulisi kannattaa. Järvenpään koulutuskeskuksen asuntolan, jossa otettiin kaikki esteettömyyden ulottuvuudet huomioon asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esteettömyys on hyvä asia. Julkisessa ympäristössä se on välttämätöntä ja yleensä määräysten mukaan toteutettavissa. Tilanne on haasteellinen asuntosuunnittelun puolella, missä tilamitoitus on niukempaa. Esteettömyyden kannalta väljä tilamitoitus olisi kannatettava asia, mutta kallis hintataso ohjaa asuntojen kokoa yhä pieneneviin tehoneliöiden suuntaan. Tällöin pesutilojen ja leveiden ovien tilantarve joudutaan ottamaan 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

7 Perusihmistä ei ole olemassa Esteettömyyden tulisi olla luonnollinen osa perussuunnittelutyötä aina kaavoitusta myöten. Silti vastalauseita esiintyy. On ikävä kuulla, että esteettömyysmääräysten takia asunnoissa olisi kosteusvauroita tai kodeista olisi tullut liian ahtaita, kun eteisja pesutiloja on jouduttu määräysten myötä kasvattamaan. Kritisoinnin sijaan pienasuntojen kokonaispinta-alaa tulisi kasvattaa eikä esimerkiksi suurentaa kylpyhuonetta makuuhuoneen kustannuksella. Jos taas esteettömässä rakennuksessa havaitaan kosteusvaurioita, syy ei ole esteettömyyden, vaan silloin suunnittelu- tai toteutusvaiheessa on tapahtunut virhe. Onhan Suomessa kautta aikojen rakennettu kellarillisiakin taloja ilman home- tai kosteusvaurioita. Muutenkin suunnittelussa tulisi sallia innovatiivisuuden ja luovuuden käyttö, sillä esteettömyyden käytännön toteuttaminen edellyttää vain ammattitaitoisuutta. Esteettömyys on myös esteettistä, kun niin vain halutaan, Pesola korostaa. Pesolasta on outoa, ettei Kun suurin sallittu kynnyskorkeus on 20 milliä, niin määräys myös merkitsee sitä kirjaimellisesti. Samoin luiskassa saa olla kallistusta tilanteesta riippuen enintään kahdeksan tai viisi prosenttia, eikä yhtään enempää - vaikka luiska olisi vain puolen metrin mittainen. kaikessa rakennussuunnittelussa ole lähtökohtana kaikille sopivuus. Mielestäni ei pitäisi suunnitella erikseen nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille tai vammattomille ja vammaisille, sillä tällainen ajattelu karsinoi ihmisiä, Pesola painottaa. Tule-sairauksia sairastavat tai ikääntyneet ihmiset eivät ole tasapäinen ryhmä, jonka tarpeet voisi yhteneväisesti määritellä. Ei ole olemassa tyyppivanhuksia eikä tyyppiratkaisuja. Ihminen voi olla pitkä tai lyhyt, oikea- tai vasenkätinen, lihava tai laiha. Käsi tai jalka joko nousee kepeästi tai ei nouse ehkä ollenkaan. Enemmän ympäristöltään edellyttäviä ihmisiä on tulevaisuudessa lisääntyvissä määrin, kotona, kaduilla, liikennevälineissä, kaupoissa, virastoissa ja työpaikoilla. Oleellista on ymmärtää esteettömyys kaikkien etuna. Se ei ole haitaksi kenellekään, Pesola muistuttaa. Millainen ympäristö sopii kaikille? Esteetön ympäristö tuo säästöjä, sillä esteiden poistaminen jälkeenpäin on kallista. Hyvin suunniteltu ympäristö vähentää apuvälineiden tai avustajan tarvetta. Toimiva ympäristö ei passivoi vaan lisää omatoimisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä pienentää onnettomuusriskiä. Esteettömyys ei siis ole pelkkä kynnyskysymys, vaikka se on sitäkin. Parin sentin laillinen kynnys voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi rollaattoria käyttävälle. Portaat ja tasoerot ovat edelleen suurimpia haasteita. Esteettömään suunnitteluun liittyvät myös valaistus-, väritys- ja kontrastiasiat, akustiikka, materiaalivalinnat, tekstin luettavuus ja tilojen käytön helppous. Nämä asiat on oivallettu hyvin kauppakeskusten ja markettien suunnittelussa. Mutta siellä onkin tavoitteena, että asiakkaat pystyisivät ostamaan mahdollisimman paljon ja kuljettamaan ostoksensa esteettä myymälän kassalta omalle autolleen, Pesola sanoo. Esteetön tai elinkaariasuminen ei tarkoita, että asunto olisi täynnä tukikaiteita ja että pihaportaikoissa olisi loputtoman pitkiä luiskia. Esteettömyys merkitsee vaivatonta sisäänpääsyä, väljyyttä, joustavuutta ja varautumista mahdollisiin muutoksiin. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi ruokakunnan kokoon, lasten kasvamiseen tai asukkaiden toimintakykyyn. Pyrkimyksenä on, että rakennukset ja ympäristö mahdollistavat asumisen ja elämisen kaikissa elämänvaiheissa. Ehkäpä väestön ikääntymisen myötä huomataan, että kyse on valtaväestön tarpeista eikä vammaisten erityisongelmasta, Pesola toivoo. ESTEETTÖMYYDEN ONGELMIA OVAT: Ulko- ja sisäportaat, ulkoportaiden kattamattomuus Liian jyrkät luiskat Tasoerot ja kynnykset Sisäänkäyntitasanteiden, tuulikaappien ja eteisten ahtaus Kulkuväylien kapeus Ovien ja lukkojen käytön raskaus Asuinhuoneiden koko, muoto ja kalustettavuus Wc- tai peseytymistilojen ahtaus ja toimintojen huono suunnittelu Lattiamateriaalien valinta, esimerkiksi materiaalin liukkaus Tukikaiteiden puuttuminen tai niiden väärä sijoituskorkeus ja muotoilu Käyttökytkinten ja pistorasioiden riittämättömyys ja sijoittelu Heikko tai häikäisevä valaistus, puuttuvat kontrastit Huono akustiikka Rakennusten ja ulkoalueiden liikkumisesteet Tapaturmariskit etenkin talviaikaan Lisätietoja: Hämeenlinnan asuntomessuilla mainostettiin muutamia näyttelykoteja esteettöminä. Kirsi Pesolan mukaan mallikodeissa ei oltu huomioitu esteetöntä sisäänpääsyä, vaikka kodit olivatkin melko esteettömiä sisältä. 7

8 NÄKÖKULMIA REA KONTTINEN Esteettömyys on ihmisoikeus Ihmisoikeusliitto on julkaissut Syrjintä Suomessa raportin. Juha-Pekka Konttinen kirjoitti raporttiin vammaisia ihmisiä koskevan osion. Yhtenä esimerkkitapauksena oli nivelreumaa sairastaneen naisen erottaminen työpaikaltaan sairautensa vuoksi. Työpaikka tuomittiin oikeudessa syrjinnästä. Kuvassa Konttinen on YK:n päämajan edustalla New Yorkissa. Nykyinen Suomen perustuslaki ja rakennusmääräykset korostavat yhdenvertaisuutta myös esteettömän liikkumisen osalta. Juha-Pekka Konttisen mielestä rakentamisessa ei toteudu lakien ja määräysten henki. Konttinen työskentelee lakimiehenä Invalidiliiton ja Kynnys ry:n perustamassa Vammaisten Ihmisoikeuskeskuksessa VIKE:ssä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole suoranaisia sanktiopykäliä tai korjausvelvoitteita tilanteisiin, joissa uusi julkinen palvelurakennus on todettu esteelliseksi. Kuitenkin räikeimmissä tapauksissa kysymykseen voisi tulla syrjintärikosepäily rakennuttajan edustajaa tai virkavelvollisuuden laiminlyöntiepäily rakennustarkastajaa vastaan. Ympäristöministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies voivat tutkia rakennusvalvonnan laiminlyönneistä tehtyjä kanteluja. Käsiteltyjä oikeusjuttuja ei ole tiedossani, sillä oikeuskäsittely on pitkä prosessi, Konttinen toteaa. Yllättävätkin kohteet ovat esteellisiä Esteellisiä julkisia rakennuksia ei Suomessa tarvitse etsiä. Esimerkkinä voin mainita Eduskunnan uuden lisärakennuksen. Talon puutelista on pitkä: ulkoovella on kynnys, naulakot ovat liian korkealla, inva-vessaan on vaikea päästä, eikä rakennuksessa ole induktiosilmukkaa, Konttinen luettelee. Esteettömyys, saavutettavuus ja liikkumisvapaus ovat perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä vammaisille henkilöille. VIKE pitää esteettömän yhteiskunnan edistämistä eräänä perustehtävänään. Esimerkiksi työn saaminen voi jäädä haaveeksi työpaikan esteellisyyden vuoksi. Myös julkisen joukkoliikenteen esteellisyys haittaa osallistumista yhteiskunnan toimintoihin ja rajoittaa harrastusmahdollisuuksia. VIKE vaikuttaa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen ja kehittymiseen tiedottamalla oikeuksista sekä vaikuttamalla lainsäädännön uudistamiseen. Lähtökohtana on joulukuussa 2006 hyväksytty YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka toimeenpanoa Suomessa VIKE edistää. Yleissopimus edellyttää valvontajärjestelmän kehittämistä Suomessa ja erillisen sopimuksen noudattamista valvovan valvontaelimen perustamista. Esteettömyyttä korostetaan erillisessä artiklassa. Esteettömyys on kulmakivi vammaisten ihmisten oikeuksia parannettaessa, Konttinen painottaa. Lisätietoja: 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

9 VIERASKYNÄ DfA, evvk vai kvg? STAKES Minä olen tehnyt Design for All -töitä viisitoista vuotta, puolet niistä Taideteollisessa korkeakoulussa ja puolet Stakesissa. Kysytkö, että mikä ihmeen Design for All? Vai kysytkö, että miten ihmeessä sitä ei ole vieläkään käännetty suomeksi? Onko ylipäätään DfA:n suhteen mitään saatu aikaan tai ajatteletko oikeastaan, että evvk - ei vois vähempää kiinnostaa. Näyttää olevan niin, että aika monia DfA kiinnostaa. Sanovat, että kvg - kato v u Googlesta - on syrjäyttänyt evvk:n. Kun laittaa toimeksi ja googlaa Design for All, osumia riittää, kaikilla kielillä. Viisitoista vuotta sitten tästä oltiin kaukana. Tuohon aikaan keskustelu kääntyi nopeasti siihen, että ei voi suunnitella kaikille. Ei voi suunnitella sellaista tuotetta, että sitä olisi helppo kaikkien käyttää. Ei voi rakentaa rakennusta, jossa jokaisen olisi hyvä liikkua ja toimia. Ei voi suunnitella palvelua tai tuotetta, joka palvelisi kaikkia käyttäjiä iästä, toimintakyvystä tai kulttuuritaustasta riippumatta. Design for All oli design for none. Tästä ei tarvitse enää vääntää kättä, koska ymmärrys siitä, että Design for All on myös arvovalinta eikä vain kapea toteutus, on jo laaja. Design for All toimii sellaisessa yhteiskunnassa, jossa halutaan varmistaa, että jokainen saa yhdenvertaiset palvelut ja voi tasaarvoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. DfA merkitsee hyvää tapaa toimia. DfA on lähtökohta hyvälle suunnittelulle. On välttämätöntä tunnistaa käyttäjien kirjo ja ottaa monipuolinen käyttäjien joukko mukaan suunnitteluvaiheeseen. Vain näin voidaan varmistaa, että lopputulos todella toimii. Rakennetussa ympäristössä joudutaan usein taipumaan kompromissiin ja etsimään ratkaisu, joka mahdollisimman hyvin palvelee mahdollisimman monia käyttäjiä. Joustavuus ja muunneltavuus ovat usein suunnittelun johtoajatuksia ja tavoiteita: Jos ei esteetöntä, niin mahdollisimman vähän esteitä. Tietoyhteiskunnassa tuotteiden ja palveluiden kanssa on toisin: mitä pitemmälle tietoteknologia kehittyy, sitä mahdollisempaa on, että tuotteen tai palvelun käyttöliittymä voidaan räätälöidä jokaisen käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Design for All on silloin design for all. Tämä se kaiketi onkin eniten muuttunut viidessätoista vuodessa. Edellytykset ja mahdollisuudet toteuttaa esteetöntä, saavutettavaa ja helppokäyttöistä ovat nyt paremmat kuin koskaan. Lainsäädäntöä on viritetty, mutta väen ikääntymisen myötä myös markkinoiden veto on aivan toinen. Osaaminen on kasvanut. Jos jokin estää, se on evvk. Asenne ratkaisee. Jos olitkin vielä sitä mieltä, että evvk, katso vaikka googlesta. Aika monta osumaa DfA:lla. Päivi Tahkokallio Projektipäällikkö Suomen Design for All -verkosto Helppo pakkaus on jokaisen etu ETU-hanke auttaa ottamaan kuluttajien tarpeet paremmin huomioon pakkausten suunnittelussa ja valmistuksessa. Päämääränä on tarjota kansalaisille nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä pakkauksia: Helppo pakkaus on etu. Suomen Reumaliiton ETU-hanke on ensisijaisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin kohdistuva vaikuttamishanke. ETU-hankkeessa pakkausten käytettävyyttä edistetään Design for All -periaatteiden mukaisesti. Tällä tarkoitetaan, että pakkausten käytettävyys, esteettömyys sekä sosiaalisesti kestävä kehitys pyritään huomioimaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Mistä tunnistaa hyvän pakkauksen? Hyvä pakkaus on helppo käsitellä käyttää loppuun avata pitää siistinä käyttää huomata sulkea uudelleen kierrättää Lisää: 9

10 TUTKITTU JUTTU TYÖTERVEYSLAITOS Kuormittava työ on tule-terveysriski Paula Naumanen painottaa työpaikkojen turvallisuutta tule-terveyden edistämisessä. T yöturvallisuudesta tinkiminen saattaa vaarantaa terveyden. Kolmasosa työvoimasta työskentelee lähitulevaisuudessakin työympäristöissä, joissa esiintyy terveyttä uhkaavia riskejä. Huolestuttavaa on, että nuorten työntekijöiden oireilu ja sairastaminen on lisääntynyt. Keski- ja Itä-Suomessa selvitettiin pienyritysten työoloja kyselyllä vuosina Tutkimukseen osallistui 153 pienehköä alle 20 työntekijän yritystä, joissa ei ollut tehty yrityskäyntiä vähintään kolmeen vuoteen. Yrityksistä 43:een tehtiin lisäksi työolojen arviointikäynti. Pienyritykset edustivat puu-, leipomo-, metalli- ja painotuotteita valmistavia aloja, sekä metsä-, huoltamo-, siivous-, kiinteistönhuolto-, kampaamo- ja hoiva-alojen palveluja tuottavia yrityksiä. Pienyrittäjien omat voimavarat kuluvat yritystoimintaan, eivätkä he välttämättä ehdi perehtyä työsuojeluun tai järjestää asianmukaista työterveyshuoltoa. Tällaisilla työpaikoilla voi riski tapaturmia aiheuttaville tilanteille ja ammattitauteihin sairastumiselle lisääntyä. Suurissa yrityksissä työhyvinvointipalveluiden järjestäminen ei ole samanlainen haaste kuin pienissä yrityksissä, koska suurissa yrityksissä on enemmän resursseja työhyvinvointitoimintaan. Riskitekijät tulee tiedostaa Työterveyslaitoksen dosentti Paula Naumasen mukaan huoli työturvallisuudesta on aiheellinen. Kaksi kolmasosaa yrityksistä ilmoitti työn fyysisen kuormittavuuden terveyttä uhkaavaksi tekijäksi. Hieman yli puolessa työpaikoista esiintyi melua ja stressiä, Naumanen toteaa. Tapaturmavaaroja, vaarallisten kemikaalien käyttöä, haitallisia lämpötilan vaihteluita, pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia tunnistettiin lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksessa työntekijöiden tule-terveyttä vaaransivat muun muassa toistuva raskaiden taakkojen käsittely, jatkuva seisominen, hankalat työasennot, työn fyysinen ja psyykkinen raskaus sekä työpisteiden epäergonominen mitoitus, kertoo Naumanen. Näiden epäkohtien lisäksi terveyttä uhkaavia riskitilanteita aiheuttivat tärinä, tavaroiden putoaminen, kiire, huono tiedonkulku ja yhteistyöongelmat. Tule-riskien yleisyys tutkituilla työpaikoilla on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Monet työntekijät altistuvat useille eri tekijöille samanaikaisesti. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksista terveyteen on vielä niukasti tietoa. Osa työntekijöistä voi sairastua vasta eläkkeellä ollessaan. Sairastumisesta ja oireista aiheutuu aina kustannuksia ihmiselle itselleen, työpaikalle ja yhteiskunnalle, Naumanen korostaa. Tutkimuksen mukaan noin joka kymmenennessä yrityksessä työskenteli johonkin ammattitautiin sairastunut henkilö. Ammattitauteina mainittiin astma, jauhoallergia, iho-oireita, niska-, hartia- ja selkävaivoja sekä nivelten kulumia. Sairauspoissaolojen syitä olivat muun muassa infektiot, hengitystiesairaudet, tapaturmat, selkäja nivelvaivat, psyykkiset oireet sekä sydän- ja syöpäsairaudet. Työterveyteen syytä panostaa Kyselyn tulosten perusteella yrityksissä tehostettiin melu- ja pölyhaittojen hallintaa sekä panostettiin enemmän turvalaitteisiin, suojainten käyttöön, ergonomian ja ensiapuvalmiuden parantamiseen. Silti tutkimukseen osallistuneiden yritysten työoloissa on edelleenkin puutteita. Tutkimuksen ja yrityskäyntien pohjalta voidaan todeta, että yritykset hyötyvät työsuojelupiirin ja työterveyshuollon säännöllisestä tuesta ja ohjauksesta työolojen kehittämisessä. Tästä syystä työsuojelupiirin ja työterveyshuollon tulisi entistä useammin käydä yrityksissä keskustelemassa työolojen ja -tapojen parantamisesta. Jos yrittäjä ja henkilöstö eivät voi hyvin, ei yrityskään menesty ja tee tulosta. Työhyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla osa kuntien elinkeinopolitiikkaa, jolla on suora yhteys yritysten toimintaan ja kunnan asukkaiden tarvitsemiin palveluihin. Valitettavasti monet pienyrittäjät ovat jättäneet hankkimatta työterveyspalvelut usein kustannussyistä. Tällöin kukaan ei tue, auta, neuvo ja seuraa heidän itsensä, henkilöstön ja yrityksen työhyvinvointia ja sen edistämistä. He tekevät karhunpalveluksen itselleen ja yritykselleen. Myös työsuojelupiirien toiminnassa on parantamisen varaa, koska ne kohdistavat rajallisia voimavarojaan enemmän suuriin kuin pieniin työpaikkoihin, Naumanen toteaa. 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Esteetön työssäoppimisympäristö

Esteetön työssäoppimisympäristö Esteetön työssäoppimisympäristö Esteettömyys työssäoppimisessa ja työllistymisessä verkostoseminaari 4.11.2013 1 Esteettömyys: Rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa.

Lisätiedot

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia.

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Esteettömyys ihmisoikeutena

Esteettömyys ihmisoikeutena Kansainvälisen vammaisten päivän juhlatilaisuus Tampere 26.11.2015 Esteettömyys ihmisoikeutena ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Esteettömyys: mitä, miksi, miten?

Esteettömyys: mitä, miksi, miten? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, Helsinki 6.6.2013 Esteettömyys: mitä, miksi, miten? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot