Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote"

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Ministeri Hyssälä ja työhyvinvointi 3 Tule-ergonomiaa näyttöpäätetyöhön 4 Esteettömyys on ihmisoikeus 8 Työpaikoilla otetaan paljon tule-riskejä 10 Sari Kaasinen ja tule-remontti 12 Turvallinen koti 14

2 PÄÄKIRJOITUS Tule-terveys ja työhyvinvointi HYVÄ LUKIJA, T ule-terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen kannattaa panostaa fyysisestä työympäristöstä ja työvälineistä huolehtimalla. Työympäristön esteettömyys, hyvä ergonomia ja työtapoihin liittyvä koulutus ylläpitävät tule-terveyttä ja ehkäisevät tapaturmia. Työntekijöiden kannustaminen kaikenlaiseen liikuntaan ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen on jo monessa organisaatiossa tuttu käytäntö. Liikunta on perinteisintä tyky-toimintaa. Toisissa organisaatioissa taukojumpat ovat jo arkea, kun taas toisissa jumppaa vasta viritetään tavaksi ensi kertaa tai uudestaan. Puulaaki-pelit, harrastuskerhot ja liikuntasetelit innostavat osaltaan työntekijöitä fyysisiin harrastuksiin ja kunnon parantamiseen. Valinnan vapautta riittää. Tuttu, mutta harmillinen oireilu Tule-oireilu, vaikkapa hiirikäsioireet, ovat tuttuja itse kullekin, olimmepa sitten valko- tai sinikaulustyöntekijöitä. Tule-oireilun pitkittyessä siihen pitää puuttua. Työterveyshuollon asiantuntijoiden tarjoama ohjaus ja neuvonta, ergonomian arviointi ja parantaminen auttavat useimmiten ratkaisemaan tilanteen. Työnantajan kanssa on hyvä sopia työjärjestelyistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyteen keskittyvissä verkostoneuvottelussa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto kokoontuvat keskustelemaan mahdollisista rajoitteista työntekijän työssä. Neuvottelun tavoitteena on aina työntekijän ja työnantajan kannalta sopivan ratkaisun löytäminen ja siitä sopiminen. Verkostoneuvottelut ovat yksi tämän päivän hittituotteista työterveyshuollossa. Vuoden 2008 alusta TULES10+ -tiedote muuttuu ainoastaan sähköisenä julkaistavaksi. Lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen varmistat tiedotteen lähettämisen sinulle jatkossakin. Hoitosuunnitelma jäsentää tilannetta Kun tule-sairaus vaikeuttaa työssä selviytymistä, tarvitaan hoitosuunnitelman lisäksi yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmassa määritetään lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Tiedämme, että alaselkäkivussa jo kuuden viikon sairauspoissaolo vaikeuttaa työhön paluuta ja puolen vuoden päästä työhön paluu saattaa olla jo uhattuna. Viimeistään tässä vaiheessa tarvitaan asianmukaista kuntoutusta. Tule-sairauksista kärsiviä työntekijöitä ei tule jättää ilman tukea ja seurantaa. Työpaikan on syytä olla kuntoutusprosessissa mukana. Useinkaan pelkällä kuntoutuksella ei saavuteta hyviä tuloksia, mikäli itse työn tai työpaikan suhteen ei tapahdu muutosta. Työtovereiden ja esimiehen rohkaiseva ja myönteinen asenne varmistavat osaltaan sairaskertomuksen muuttumisen menestyskertomukseksi. Tässä tiedotteessa käsitellään tule-terveyttä, ikääntymistä, esteettömyyttä töissä, kotona ja asenteissa. Toivottavasti viihdytte tiedotteemme parissa. Anne Lamminpää LT, ylilääkäri Anne Lamminpää on tules-vuosikymmen-hankkeen toimintaa ohjaavan Tulesliigan jäsen. Hän edustaa liigassa Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä. 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

3 MINISTERI LIISA HYSSÄLÄ: Lisää tule-hyvinvointia työpaikoille S osiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan tuki- ja liikuntaelinten kuormituksesta johtuvien sairauksien vähentäminen hyödyttää meitä kaikkia. Harva eurooppalainen säästyy työssään kolotukselta niska-hartiaseudussa tai selän alueella. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat EU:n yleisin työperäinen vaiva, esimerkiksi lähes neljännes kaikista jäsenmaiden työntekijöistä kärsii selkäkivuista, toteaa Hyssälä. Tästä syystä Euroopan unionin vuoden 2007 kampanjateemana on Keveyttä työhön. Kampanja keskittyy tule-terveyden edistämiseen työpaikoilla. Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Meillä todetaan vuosittain vähän alle 5000 uutta ammattitautia, joista noin 30 prosenttia on erilaisia tule-sairauksia. Vuonna 2005 Suomessa korvattiin noin 5,2 miljoonaa sairauspoissaolopäiviä tule-sairauksien perusteella. Huolestuttavaa on, että sairauspoissaoloissa on edelleen kasvava trendi, Hyssälä painottaa. Hyvät työolot ovat kilpailuvaltti Tulevaisuudessa on panostettava entistä enemmän työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon, jotta työelämässä jaksetaan jatkaa pari vuotta kauemmin. Hyssälän mukaan uudessa hallitusohjelmassa työelämän kehittämisen yhtenä tärkeänä menestystekijänä on työhyvinvointi. Hyvät työolot parantavat tuottavuutta ja ovat siksi tärkeä kilpailutekijä. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja sairauksien ehkäisyllä on tässä merkitystä, Hyssälä sanoo. Päävastuu työolojen kehittämisessä on työpaikoilla. Työkuormitukseen liittyvien riskien torjumiseksi työpaikat ovat ensisijainen kohde. Toivon, että kaikki lähtevät innolla mukaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Se on niin työnantajan, työntekijän kuin yhteiskunnan edun mukaista, Hyssälä korostaa. Työelämän laadullinen kehittäminen, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, on yksi Suomen tulevaisuuden menestymisen kulmakivistä. Tietoisuus työssä uhkaavista terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja niiden ehkäisystä on osa kaikkien ammattitaitoa. Yhdessä toimien voimme edistää tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointia ja hallita niin työssä kuin vapaa-aikanakin esiin tulevia riskejä, totesi Hyssälä. Liisa Hyssälä toivoo, että työntekijöiden tule-terveyteen kiinnitetään huomiota osana kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Eurooppa kampanjoi vuonna 2007 tule-terveyden puolesta. Keveyttä työhön -kampanjaa ohjaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto yhteistyössä kaikkien EU-maiden kanssa. Suomessa yhteistyökumppanina toimii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto yhteistyössä Suomen TULE ry:n ja Suomen Ergonomiayhdistyksen kanssa. 3 VALTIONEUVOSTO

4 FAKTAA TULE-ERGONOMIASTA KOHTUULLISESTA ERGONOMIASTA VIELÄ PAREMMAKSI Tutkimus interventioista tietokonetyössä T ietokoneen käyttäjillä on paljon tule-oireita. Erikoistutkija Ritva Ketola Työterveyslaitokselta teki tutkimuksen, jossa verrattiin erilaisten ergonomiaohjausmallien vaikutusta näyttöpäätetyöntekijöiden tule-vaivoihin. Tutkimukseen osallistui 109 Espoon kaupungin toimistotyöntekijää. Ketolan mukaan tutkimuksessa perehdyttiin työntekijöiden liikuntaelinten kipuihin ja epämukavuuden tuntemuksiin. Lisäksi tutkittiin mitkä toimistotyön tekijät ja työpisteiden ominaisuudet ovat yhteydessä niskahartiaseudun ja yläraajojen rasittuneisuuteen ja oireisiin, Ketola sanoo. Työntekijäjoukko jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä työpisteiden ergonomiaa korjattiin kahden työfysioterapeutin opastuksella. Työntekijöitä innostettiin osallistumaan työpisteensä uudelleensuunnitteluun, ja he saivat myös henkilökohtaista ohjausta työasennoista. Ohjaukseen ja keskusteluun meni keskimäärin kaksi tuntia. Toinen ryhmä osallistui tunnin pituiseen koulutustilaisuuteen, jossa paneuduttiin ergonomiaan. Kolmas ryhmä toimi vertailuryhmänä. Ennen interventioiden aloittamista jokaisen henkilön työpiste kartoitettiin. Osallistujat täyttivät mukavuuspäiväkirjan, ja heidän tietokoneisiinsa asennettiin koneiden käyttömäärää seuraavat ohjelmat. Kaikki tutkimukseen osallistuneet työskentelivät näyttöpäätteellä yli neljä tuntia viikossa, Ketola kertoo. Kaikkien ryhmien jäsenille jaettiin sivun mittainen artikkeli, joka koski tule-vaivoja ja tietokonetyötä. Kahden kuukauden kuluttua interventioista tehtiin seurantamittaukset. Vuoden kuluttua mittaukset toistettiin. Ritva Ketola panostaa näyttöpääte-ergonomiaan. Havaitut muutokset Tutkimuksen aikana ensimmäisessä ryhmässä olleiden työpisteissä oli kiinnitetty huomiota näyttöruudun ja näppäimistön korkeuteen. Lisäksi työpisteisiin oli hankittu ranne- ja kyynärtukia. Työtuolin säätöjä ja hiiren paikan muutoksia oli tehty kaikissa kolmessa ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä 22 henkilöä ja toisessa ryhmässä yksi henkilö ilmoitti intervention aikana tehdyn ergonomiaohjauksen vaikuttaneen muutoksiin. Kukaan ei ilmoittanut jaetun artikkelin vaikuttaneen työpisteessä tapahtuneeseen muutokseen. Suurin osa ei edes muistanut saaneessa artikkelia. Ensimmäisessä, yksilöllistä ergonomiaohjausta saaneiden, ryhmässä oli vähemmän rasittuneisuuden ja kivun tunteita kuin kahdessa muussa ryhmässä olleilla, joskaan oireiden vähentyminen ei ollut tilastollisesti merkittävää. Voi olla, että kivun mittausmenetelmät olivat liian karkeita kuvaamaan muutoksia kevyen työn aiheuttaman epämukavuuden tunteessa. Voidaan kuitenkin päätellä, että ergonomiaohjaus edisti tässä tapauksessa kohtuullisen hyvän lähtökohdan muuttamista vieläkin paremmaksi, Ketola sanoo. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että työterveyshuollon ergonomiaohjauksella voidaan lisätä työpisteiden ergonomisuutta. Ergonomiaohjauksella pystytään vähentämään tuki- ja liikuntaelimistön epämukavuuden tuntemuksia erityisesti hartioiden, niskan ja yläselän alueilla. Tarkemmin tutkimuksesta: Ketola R, Toivonen R, Takala E-P, Viikari-Juntura E. Ergonomiaintervention vaikuttavuus liikuntaelinten oireisiin tietokonetyössä. Työ ja ihminen 2006; 20(1): TYÖTERVEYSLAITOS 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

5 Nuoren tule-kivut vähenevät kunnon kalusteilla V iime vuosina tule-vaivat ovat yleistyneet suomalaisnuorilla. Niska-hartiaseudun ja alaselän kivut ovat nuorilla tavallisia. Erityisesti tytöillä niska-hartiakipuja on aiempaa enemmän. Tule-kivut voivat olla yhteydessä lihaskunnon heikkenemiseen, pitkäaikaiseen istumiseen koulussa sekä television katselun ja tietokoneen käytön aiheuttamaan selän kuormittamattomuuteen. Alaselkäkivut yleistyvät iän myötä ja murrosiässä ne ovat usein jo toistuvia. Hyvinvoinnin lisäännyttyä nuoret ovat sukupolvesta toiseen kasvaneet hieman pidemmiksi kuin vanhempansa. Pituuskin voi aiheuttaa tule-oireita. Reijo Koskelon lääketieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan matalat pöydät ja tuolit huonontavat nuorten työskentelyergonomiaa ja voivat häiritä kasvavan nuoren ryhdin kehitystä. Lihasten väsyminen, jännittyminen ja kipeytyminen voivat heikentää koulutyön tarkkuutta. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää säädettävien työpöytien ja tuolien pitkäaikaista vaikutusta lukiolaisten istuma- ja seisomaryhtiin, lihasjännitykseen ja päänsärkyyn sekä niska-hartiaseudun ja selän kipuihin, Koskelo sanoo. Tutkimuksen tulokset Seurantatutkimus kesti kaksi vuotta. Tutkimuksen interventioryhmän muodostivat viisitoista lukiolaista, joista tyttöjä oli kahdeksan ja poikia seitsemän. Verrokkiryhmässä oli sama määrä tyttöjä ja poikia. Tutkimuksen alkaessa sekä interventio- että verrokkiryhmään kuuluvien nuorten istumaryhti oli eteenpäin kumartunut. Seurannassa todettiin, että säädettäviä kalusteita käyttäneillä lukiolaisilla rintarangan kyfoosi eli köyryselkäisyys ja selkärangan skolioosi eli Reijo Koskelon mielestä ergonomisten kalusteiden lisäksi koulujen liikuntatunneilla tulisi lisätä lihaskuntoa ylläpitäviä harjoitteita ja urheilulajeja. Myös koulupäiviä rytmittävät säännölliset taukojumpat puoltaisivat paikkaansa. kieroselkäisyys vähenivät. Tutkimustuloksen mukaan ryhdin paraneminen jatkui interventioryhmässä myös kasvun päättymisen jälkeen, Koskelo selvittää. Säädettävät kalusteet voivat tutkitusti vähentää tule-oireita. Tutkimuksessa havaittiin, että niskahartiaseudun kivut, lanneselkäkivut ja päänsärky vähenivät, kun työpöytää ja tuolia voi säätää käyttäjälleen sopivaksi. 5 KUOPION YLIOPISTO Verrokkiryhmä koki perinteisen työpisteen epämukavaksi, koska pöydät ja tuolit olivat samankokoisia eikä niitä voinut säätää henkilön mittojen mukaan. Interventioryhmä koki säädettävät työpöydät ja tuolit hyviksi ja toimiviksi. Koskelon mukaan nuorten työskentelyergonomiaa tulisi parantaa ryhtivikojen, lihasjännityksen ja kipujen ehkäisemiseksi. TYÖTERVEYSLAITOKSEN VINKKEJÄ HIIRIKÄDEN OIREILUN ESTÄMISEEN: näppäimistö on yhtenäisellä pöytätasolla ja sitä voi siirrellä näppäimistön edessä on tilaa tukea ranteita hiiri ja hiirimatto ovat sopivia työntekijälle ja tehtävään työhön hiiren käyttötila on riittävä hiiri on mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa kädellä on riittävä tukipinta hiiren edessä ranne on suorana hiirtä käytettäessä työasento on hyvä, tuettu ja sitä voi vaihtaa Lisää mm. työergonomiasta: Tiedonvalitys/Tietokortit/

6 KESKIÖSSÄ Esteettömyys on tahdon asia Kirsti Pesolan mielestä esteettömyysosaamista tarvitaan kaikilla ammattialoilla. - Esteettömyyden sisäistäminen on yhtä tärkeää vahtimestareille, linja-autonkuljettajille, tuotesuunnittelijoille, hortonomeille kuin luokanopettajille tai sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Tämä tulisi huomioida jo koulutusta suunniteltaessa, Pesola sanoo. E steettömiä ympäristöjä osataan rakentaa, kun halutaan. Esimerkiksi suuret sairaalakompleksit ja kauppakeskukset on suunniteltu ja toteutettu niin, että niissä pääsee liikkumaan täysin esteettömästi. Rakennetun ympäristön tulee palvella käyttäjiään, eikä tehdä arjesta selviytymiskamppailua. Haasteita riittää ilman, että niitä tarvitsee rakentaa tarkoituksellisesti lisää. Asumisympäristöjä ja koteja suunniteltaessa tulisi huomioida väestön ikääntyminen ja iän tuomien tule-sairauksien aiheuttamat liikunta- ja toimintarajoitukset. Arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti Kirsti Pesola työskentelee Invalidiliiton Esteettömyys-projektissa. Pesolan mukaan nykyisissä suunnittelu- ja rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa on kattavasti määritelty liikunta- ja toimintaesteisyyden asettamat ehdot rakennetulle ympäristölle. Määräysten tavoitteena on luoda hyvä elinympäristö kaikille. Pesolasta on vaikea ymmärtää, että uusia rakennuksia rakennettaessa ei vieläkään automaattisesti kiinnitetä huomiota tilojen soveltuvuuteen ikääntyville ja toimintarajoitteisille ihmisille. Tämä voi johtua ajattelemattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai rakennustyön huolimattomuudesta. Perusongelmana lienee se, ettei ymmärretä, miksi joku määräys on annettu. Kun asian vääntää rautalangasta, niin todetaan, että asia on täysin järkeen käypä. Vanhan rakennuskannan esteellisyyden voi ymmärtää, koska se on rakennettu aikana, jolloin ajateltiin, että ongelma on ihmisestä eikä ympäristöstä aiheutuva, Pesola sanoo. Kohtuullista esteettömyyttä Arkkitehti Kirsti Sivénin mielestä rakennusmääräysten tulkinta vaihtelee eri puolilla Suomea. Hän toivoo, että Suomessa noudatettaisiin yhdenmukaista linjaa esteettömyysmääräyksissä. Tällä hetkellä valtakunnalliset määräykset eivät edellytä, että pientalot pitää rakentaa esteettömiksi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuntien rakennusvalvonta vaatii sitä. Suunnittelijan pitää tarkistaa miten määräyksiä kullakin paikkakunnalla tulkitaan. Osittain ristiriitaisiin määräyksiin pitäisi löytää selkeitä ja yhteneväisiä tulkintoja, Sivén painottaa. Esteetön rakentaminen on Sivénille tuttua. Hän on muun muassa suunnitellut Invalidiliiton Esteettömyyden edistämisen suurena haasteena pitäisi olla apuvälineiden kehittäminen ja niiden mitoituksen ennakkoluuloton tutkiminen. Myös nostolaitteiden ja hissien kehittämistä asuinhuoneiden neliöistä, Sivén sanoo. Pientaloasunnoissa määräysten mukaiset esteettömät sisäänkäynnit ovat Sivénistä pulmallisia toteuttaa tasamaalla, koska rakentamismääräysten kosteudenhallintaa ja vedottomuutta koskevat vaatimukset on myös otettava huomioon. asumistar- Asunnon lattian on oltava vähintään 45 senttiä korkeammalla kuin mitä maanpinta on kolmen metrin etäisyydellä talosta. Tämä tasoero vaatii esteettömyysmääräysten mukaisilla kaltevuuksilla lepotasoineen noin 7 10 metriä tilaa. Rinnemaastojen ongelmat ovat sitten vielä oma lukunsa. Asuntojen esteettömät sisäänkäynnit suoraan ulkoa ovat usein ongelmallisia. Vaaditulla kynnyskorkeudella varustettuja ulko- ja parvekeovia ei tahdo vakiotuotannosta löytyä, koska niiden alareunaa ei saa vedottomaksi. Lumivarakin pitäisi asunnon ulko-ovelta löytyä, Sivén huomauttaa. Sivén korostaa, että esteettömyyskysymyksiä pitäisi käsitellä kohtuullistaen, maaston ja paikan ominaisuuksia kunnioittaen. yksilöllisiin peisiin sopiviksi tulisi kannattaa. Järvenpään koulutuskeskuksen asuntolan, jossa otettiin kaikki esteettömyyden ulottuvuudet huomioon asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esteettömyys on hyvä asia. Julkisessa ympäristössä se on välttämätöntä ja yleensä määräysten mukaan toteutettavissa. Tilanne on haasteellinen asuntosuunnittelun puolella, missä tilamitoitus on niukempaa. Esteettömyyden kannalta väljä tilamitoitus olisi kannatettava asia, mutta kallis hintataso ohjaa asuntojen kokoa yhä pieneneviin tehoneliöiden suuntaan. Tällöin pesutilojen ja leveiden ovien tilantarve joudutaan ottamaan 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

7 Perusihmistä ei ole olemassa Esteettömyyden tulisi olla luonnollinen osa perussuunnittelutyötä aina kaavoitusta myöten. Silti vastalauseita esiintyy. On ikävä kuulla, että esteettömyysmääräysten takia asunnoissa olisi kosteusvauroita tai kodeista olisi tullut liian ahtaita, kun eteisja pesutiloja on jouduttu määräysten myötä kasvattamaan. Kritisoinnin sijaan pienasuntojen kokonaispinta-alaa tulisi kasvattaa eikä esimerkiksi suurentaa kylpyhuonetta makuuhuoneen kustannuksella. Jos taas esteettömässä rakennuksessa havaitaan kosteusvaurioita, syy ei ole esteettömyyden, vaan silloin suunnittelu- tai toteutusvaiheessa on tapahtunut virhe. Onhan Suomessa kautta aikojen rakennettu kellarillisiakin taloja ilman home- tai kosteusvaurioita. Muutenkin suunnittelussa tulisi sallia innovatiivisuuden ja luovuuden käyttö, sillä esteettömyyden käytännön toteuttaminen edellyttää vain ammattitaitoisuutta. Esteettömyys on myös esteettistä, kun niin vain halutaan, Pesola korostaa. Pesolasta on outoa, ettei Kun suurin sallittu kynnyskorkeus on 20 milliä, niin määräys myös merkitsee sitä kirjaimellisesti. Samoin luiskassa saa olla kallistusta tilanteesta riippuen enintään kahdeksan tai viisi prosenttia, eikä yhtään enempää - vaikka luiska olisi vain puolen metrin mittainen. kaikessa rakennussuunnittelussa ole lähtökohtana kaikille sopivuus. Mielestäni ei pitäisi suunnitella erikseen nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille tai vammattomille ja vammaisille, sillä tällainen ajattelu karsinoi ihmisiä, Pesola painottaa. Tule-sairauksia sairastavat tai ikääntyneet ihmiset eivät ole tasapäinen ryhmä, jonka tarpeet voisi yhteneväisesti määritellä. Ei ole olemassa tyyppivanhuksia eikä tyyppiratkaisuja. Ihminen voi olla pitkä tai lyhyt, oikea- tai vasenkätinen, lihava tai laiha. Käsi tai jalka joko nousee kepeästi tai ei nouse ehkä ollenkaan. Enemmän ympäristöltään edellyttäviä ihmisiä on tulevaisuudessa lisääntyvissä määrin, kotona, kaduilla, liikennevälineissä, kaupoissa, virastoissa ja työpaikoilla. Oleellista on ymmärtää esteettömyys kaikkien etuna. Se ei ole haitaksi kenellekään, Pesola muistuttaa. Millainen ympäristö sopii kaikille? Esteetön ympäristö tuo säästöjä, sillä esteiden poistaminen jälkeenpäin on kallista. Hyvin suunniteltu ympäristö vähentää apuvälineiden tai avustajan tarvetta. Toimiva ympäristö ei passivoi vaan lisää omatoimisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä pienentää onnettomuusriskiä. Esteettömyys ei siis ole pelkkä kynnyskysymys, vaikka se on sitäkin. Parin sentin laillinen kynnys voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi rollaattoria käyttävälle. Portaat ja tasoerot ovat edelleen suurimpia haasteita. Esteettömään suunnitteluun liittyvät myös valaistus-, väritys- ja kontrastiasiat, akustiikka, materiaalivalinnat, tekstin luettavuus ja tilojen käytön helppous. Nämä asiat on oivallettu hyvin kauppakeskusten ja markettien suunnittelussa. Mutta siellä onkin tavoitteena, että asiakkaat pystyisivät ostamaan mahdollisimman paljon ja kuljettamaan ostoksensa esteettä myymälän kassalta omalle autolleen, Pesola sanoo. Esteetön tai elinkaariasuminen ei tarkoita, että asunto olisi täynnä tukikaiteita ja että pihaportaikoissa olisi loputtoman pitkiä luiskia. Esteettömyys merkitsee vaivatonta sisäänpääsyä, väljyyttä, joustavuutta ja varautumista mahdollisiin muutoksiin. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi ruokakunnan kokoon, lasten kasvamiseen tai asukkaiden toimintakykyyn. Pyrkimyksenä on, että rakennukset ja ympäristö mahdollistavat asumisen ja elämisen kaikissa elämänvaiheissa. Ehkäpä väestön ikääntymisen myötä huomataan, että kyse on valtaväestön tarpeista eikä vammaisten erityisongelmasta, Pesola toivoo. ESTEETTÖMYYDEN ONGELMIA OVAT: Ulko- ja sisäportaat, ulkoportaiden kattamattomuus Liian jyrkät luiskat Tasoerot ja kynnykset Sisäänkäyntitasanteiden, tuulikaappien ja eteisten ahtaus Kulkuväylien kapeus Ovien ja lukkojen käytön raskaus Asuinhuoneiden koko, muoto ja kalustettavuus Wc- tai peseytymistilojen ahtaus ja toimintojen huono suunnittelu Lattiamateriaalien valinta, esimerkiksi materiaalin liukkaus Tukikaiteiden puuttuminen tai niiden väärä sijoituskorkeus ja muotoilu Käyttökytkinten ja pistorasioiden riittämättömyys ja sijoittelu Heikko tai häikäisevä valaistus, puuttuvat kontrastit Huono akustiikka Rakennusten ja ulkoalueiden liikkumisesteet Tapaturmariskit etenkin talviaikaan Lisätietoja: Hämeenlinnan asuntomessuilla mainostettiin muutamia näyttelykoteja esteettöminä. Kirsi Pesolan mukaan mallikodeissa ei oltu huomioitu esteetöntä sisäänpääsyä, vaikka kodit olivatkin melko esteettömiä sisältä. 7

8 NÄKÖKULMIA REA KONTTINEN Esteettömyys on ihmisoikeus Ihmisoikeusliitto on julkaissut Syrjintä Suomessa raportin. Juha-Pekka Konttinen kirjoitti raporttiin vammaisia ihmisiä koskevan osion. Yhtenä esimerkkitapauksena oli nivelreumaa sairastaneen naisen erottaminen työpaikaltaan sairautensa vuoksi. Työpaikka tuomittiin oikeudessa syrjinnästä. Kuvassa Konttinen on YK:n päämajan edustalla New Yorkissa. Nykyinen Suomen perustuslaki ja rakennusmääräykset korostavat yhdenvertaisuutta myös esteettömän liikkumisen osalta. Juha-Pekka Konttisen mielestä rakentamisessa ei toteudu lakien ja määräysten henki. Konttinen työskentelee lakimiehenä Invalidiliiton ja Kynnys ry:n perustamassa Vammaisten Ihmisoikeuskeskuksessa VIKE:ssä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole suoranaisia sanktiopykäliä tai korjausvelvoitteita tilanteisiin, joissa uusi julkinen palvelurakennus on todettu esteelliseksi. Kuitenkin räikeimmissä tapauksissa kysymykseen voisi tulla syrjintärikosepäily rakennuttajan edustajaa tai virkavelvollisuuden laiminlyöntiepäily rakennustarkastajaa vastaan. Ympäristöministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies voivat tutkia rakennusvalvonnan laiminlyönneistä tehtyjä kanteluja. Käsiteltyjä oikeusjuttuja ei ole tiedossani, sillä oikeuskäsittely on pitkä prosessi, Konttinen toteaa. Yllättävätkin kohteet ovat esteellisiä Esteellisiä julkisia rakennuksia ei Suomessa tarvitse etsiä. Esimerkkinä voin mainita Eduskunnan uuden lisärakennuksen. Talon puutelista on pitkä: ulkoovella on kynnys, naulakot ovat liian korkealla, inva-vessaan on vaikea päästä, eikä rakennuksessa ole induktiosilmukkaa, Konttinen luettelee. Esteettömyys, saavutettavuus ja liikkumisvapaus ovat perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä vammaisille henkilöille. VIKE pitää esteettömän yhteiskunnan edistämistä eräänä perustehtävänään. Esimerkiksi työn saaminen voi jäädä haaveeksi työpaikan esteellisyyden vuoksi. Myös julkisen joukkoliikenteen esteellisyys haittaa osallistumista yhteiskunnan toimintoihin ja rajoittaa harrastusmahdollisuuksia. VIKE vaikuttaa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen ja kehittymiseen tiedottamalla oikeuksista sekä vaikuttamalla lainsäädännön uudistamiseen. Lähtökohtana on joulukuussa 2006 hyväksytty YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka toimeenpanoa Suomessa VIKE edistää. Yleissopimus edellyttää valvontajärjestelmän kehittämistä Suomessa ja erillisen sopimuksen noudattamista valvovan valvontaelimen perustamista. Esteettömyyttä korostetaan erillisessä artiklassa. Esteettömyys on kulmakivi vammaisten ihmisten oikeuksia parannettaessa, Konttinen painottaa. Lisätietoja: 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

9 VIERASKYNÄ DfA, evvk vai kvg? STAKES Minä olen tehnyt Design for All -töitä viisitoista vuotta, puolet niistä Taideteollisessa korkeakoulussa ja puolet Stakesissa. Kysytkö, että mikä ihmeen Design for All? Vai kysytkö, että miten ihmeessä sitä ei ole vieläkään käännetty suomeksi? Onko ylipäätään DfA:n suhteen mitään saatu aikaan tai ajatteletko oikeastaan, että evvk - ei vois vähempää kiinnostaa. Näyttää olevan niin, että aika monia DfA kiinnostaa. Sanovat, että kvg - kato v u Googlesta - on syrjäyttänyt evvk:n. Kun laittaa toimeksi ja googlaa Design for All, osumia riittää, kaikilla kielillä. Viisitoista vuotta sitten tästä oltiin kaukana. Tuohon aikaan keskustelu kääntyi nopeasti siihen, että ei voi suunnitella kaikille. Ei voi suunnitella sellaista tuotetta, että sitä olisi helppo kaikkien käyttää. Ei voi rakentaa rakennusta, jossa jokaisen olisi hyvä liikkua ja toimia. Ei voi suunnitella palvelua tai tuotetta, joka palvelisi kaikkia käyttäjiä iästä, toimintakyvystä tai kulttuuritaustasta riippumatta. Design for All oli design for none. Tästä ei tarvitse enää vääntää kättä, koska ymmärrys siitä, että Design for All on myös arvovalinta eikä vain kapea toteutus, on jo laaja. Design for All toimii sellaisessa yhteiskunnassa, jossa halutaan varmistaa, että jokainen saa yhdenvertaiset palvelut ja voi tasaarvoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. DfA merkitsee hyvää tapaa toimia. DfA on lähtökohta hyvälle suunnittelulle. On välttämätöntä tunnistaa käyttäjien kirjo ja ottaa monipuolinen käyttäjien joukko mukaan suunnitteluvaiheeseen. Vain näin voidaan varmistaa, että lopputulos todella toimii. Rakennetussa ympäristössä joudutaan usein taipumaan kompromissiin ja etsimään ratkaisu, joka mahdollisimman hyvin palvelee mahdollisimman monia käyttäjiä. Joustavuus ja muunneltavuus ovat usein suunnittelun johtoajatuksia ja tavoiteita: Jos ei esteetöntä, niin mahdollisimman vähän esteitä. Tietoyhteiskunnassa tuotteiden ja palveluiden kanssa on toisin: mitä pitemmälle tietoteknologia kehittyy, sitä mahdollisempaa on, että tuotteen tai palvelun käyttöliittymä voidaan räätälöidä jokaisen käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Design for All on silloin design for all. Tämä se kaiketi onkin eniten muuttunut viidessätoista vuodessa. Edellytykset ja mahdollisuudet toteuttaa esteetöntä, saavutettavaa ja helppokäyttöistä ovat nyt paremmat kuin koskaan. Lainsäädäntöä on viritetty, mutta väen ikääntymisen myötä myös markkinoiden veto on aivan toinen. Osaaminen on kasvanut. Jos jokin estää, se on evvk. Asenne ratkaisee. Jos olitkin vielä sitä mieltä, että evvk, katso vaikka googlesta. Aika monta osumaa DfA:lla. Päivi Tahkokallio Projektipäällikkö Suomen Design for All -verkosto Helppo pakkaus on jokaisen etu ETU-hanke auttaa ottamaan kuluttajien tarpeet paremmin huomioon pakkausten suunnittelussa ja valmistuksessa. Päämääränä on tarjota kansalaisille nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä pakkauksia: Helppo pakkaus on etu. Suomen Reumaliiton ETU-hanke on ensisijaisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin kohdistuva vaikuttamishanke. ETU-hankkeessa pakkausten käytettävyyttä edistetään Design for All -periaatteiden mukaisesti. Tällä tarkoitetaan, että pakkausten käytettävyys, esteettömyys sekä sosiaalisesti kestävä kehitys pyritään huomioimaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Mistä tunnistaa hyvän pakkauksen? Hyvä pakkaus on helppo käsitellä käyttää loppuun avata pitää siistinä käyttää huomata sulkea uudelleen kierrättää Lisää: 9

10 TUTKITTU JUTTU TYÖTERVEYSLAITOS Kuormittava työ on tule-terveysriski Paula Naumanen painottaa työpaikkojen turvallisuutta tule-terveyden edistämisessä. T yöturvallisuudesta tinkiminen saattaa vaarantaa terveyden. Kolmasosa työvoimasta työskentelee lähitulevaisuudessakin työympäristöissä, joissa esiintyy terveyttä uhkaavia riskejä. Huolestuttavaa on, että nuorten työntekijöiden oireilu ja sairastaminen on lisääntynyt. Keski- ja Itä-Suomessa selvitettiin pienyritysten työoloja kyselyllä vuosina Tutkimukseen osallistui 153 pienehköä alle 20 työntekijän yritystä, joissa ei ollut tehty yrityskäyntiä vähintään kolmeen vuoteen. Yrityksistä 43:een tehtiin lisäksi työolojen arviointikäynti. Pienyritykset edustivat puu-, leipomo-, metalli- ja painotuotteita valmistavia aloja, sekä metsä-, huoltamo-, siivous-, kiinteistönhuolto-, kampaamo- ja hoiva-alojen palveluja tuottavia yrityksiä. Pienyrittäjien omat voimavarat kuluvat yritystoimintaan, eivätkä he välttämättä ehdi perehtyä työsuojeluun tai järjestää asianmukaista työterveyshuoltoa. Tällaisilla työpaikoilla voi riski tapaturmia aiheuttaville tilanteille ja ammattitauteihin sairastumiselle lisääntyä. Suurissa yrityksissä työhyvinvointipalveluiden järjestäminen ei ole samanlainen haaste kuin pienissä yrityksissä, koska suurissa yrityksissä on enemmän resursseja työhyvinvointitoimintaan. Riskitekijät tulee tiedostaa Työterveyslaitoksen dosentti Paula Naumasen mukaan huoli työturvallisuudesta on aiheellinen. Kaksi kolmasosaa yrityksistä ilmoitti työn fyysisen kuormittavuuden terveyttä uhkaavaksi tekijäksi. Hieman yli puolessa työpaikoista esiintyi melua ja stressiä, Naumanen toteaa. Tapaturmavaaroja, vaarallisten kemikaalien käyttöä, haitallisia lämpötilan vaihteluita, pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia tunnistettiin lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksessa työntekijöiden tule-terveyttä vaaransivat muun muassa toistuva raskaiden taakkojen käsittely, jatkuva seisominen, hankalat työasennot, työn fyysinen ja psyykkinen raskaus sekä työpisteiden epäergonominen mitoitus, kertoo Naumanen. Näiden epäkohtien lisäksi terveyttä uhkaavia riskitilanteita aiheuttivat tärinä, tavaroiden putoaminen, kiire, huono tiedonkulku ja yhteistyöongelmat. Tule-riskien yleisyys tutkituilla työpaikoilla on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Monet työntekijät altistuvat useille eri tekijöille samanaikaisesti. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksista terveyteen on vielä niukasti tietoa. Osa työntekijöistä voi sairastua vasta eläkkeellä ollessaan. Sairastumisesta ja oireista aiheutuu aina kustannuksia ihmiselle itselleen, työpaikalle ja yhteiskunnalle, Naumanen korostaa. Tutkimuksen mukaan noin joka kymmenennessä yrityksessä työskenteli johonkin ammattitautiin sairastunut henkilö. Ammattitauteina mainittiin astma, jauhoallergia, iho-oireita, niska-, hartia- ja selkävaivoja sekä nivelten kulumia. Sairauspoissaolojen syitä olivat muun muassa infektiot, hengitystiesairaudet, tapaturmat, selkäja nivelvaivat, psyykkiset oireet sekä sydän- ja syöpäsairaudet. Työterveyteen syytä panostaa Kyselyn tulosten perusteella yrityksissä tehostettiin melu- ja pölyhaittojen hallintaa sekä panostettiin enemmän turvalaitteisiin, suojainten käyttöön, ergonomian ja ensiapuvalmiuden parantamiseen. Silti tutkimukseen osallistuneiden yritysten työoloissa on edelleenkin puutteita. Tutkimuksen ja yrityskäyntien pohjalta voidaan todeta, että yritykset hyötyvät työsuojelupiirin ja työterveyshuollon säännöllisestä tuesta ja ohjauksesta työolojen kehittämisessä. Tästä syystä työsuojelupiirin ja työterveyshuollon tulisi entistä useammin käydä yrityksissä keskustelemassa työolojen ja -tapojen parantamisesta. Jos yrittäjä ja henkilöstö eivät voi hyvin, ei yrityskään menesty ja tee tulosta. Työhyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla osa kuntien elinkeinopolitiikkaa, jolla on suora yhteys yritysten toimintaan ja kunnan asukkaiden tarvitsemiin palveluihin. Valitettavasti monet pienyrittäjät ovat jättäneet hankkimatta työterveyspalvelut usein kustannussyistä. Tällöin kukaan ei tue, auta, neuvo ja seuraa heidän itsensä, henkilöstön ja yrityksen työhyvinvointia ja sen edistämistä. He tekevät karhunpalveluksen itselleen ja yritykselleen. Myös työsuojelupiirien toiminnassa on parantamisen varaa, koska ne kohdistavat rajallisia voimavarojaan enemmän suuriin kuin pieniin työpaikkoihin, Naumanen toteaa. 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

11 Taulukossa on esitetty eri tule-terveyttä vaarantavien tekijöiden yleisyys tutkimukseen osallistuneilla työpaikoilla. Taulukon pylväissä punaiset ja keltaiset osuudet paljastavat kuinka monta prosenttia tutkimukseen osallistuneista mainitsi tai koki altistuneensa vähintään kohtalaisesti mainitulle tekijälle. Jos henkilöstö altistuu useille terveyttä uhkaaville tekijöille, joiden aiheuttaman terveysriskin suuruus on kohtalainen tai suuri, tarvitaan nopeita korjaustoimia, jotta riskit saadaan minimoitua tai poistettua eikä sairastumisia ja niistä aiheutuvia poissaoloja ja kustannuksia pääsisi syntymään, Paula Naumanen sanoo. Tekijät: 1. Toistuva raskaiden taakkojen käsittely tai kannattelu 2. Toistuvat hankalat työasennot 3. Raskas ruumiillinen ponnistelu 4. Jatkuva istuminen tai seisominen 5. Samana toistuvat yläraajan liikkeet 6. Vialliset ja vaikeakäyttöiset koneet, laitteet, työvälineet tai atk-ohjelmat 7. Työpisteen epäergonominen mitoitus ja säädöt (työtaso, tuoli) 8. Näyttöpäätteen, monitorin, näppäimistön tai hiiren epäergonominen sijoittelu 9. Puutteelliset tiedot ergonomisista työtavoista 10. Muu työssä esiintyvä fyysinen kuormitustekijä 11. Epäsäännölliset työajat ja jatkuva ylityö 12. Liikaa tai liian vähän työtehtäviä 13. Työn pakkotahtisuus ja jatkuva valppaana olo 14. Liian vaikea tai helppo työ henkilön taitoihin nähden 15. Jatkuva yksintyöskentely ilman yhteydenpitomahdollisuuksia 16. Työnjaon ja vastuualueiden epäselvyys 17. Huono tiedonkulku 18. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet 19. Työpaikkaväkivallan uhka, häirintä tai epäasiallinen kohtelu 20. Toimimaton yhteistyö HALUATKO LISÄTIETOA SJÖGRENIN SYNDROOMASTA? Sjögrenin syndrooma on yksi yleisimmistä tulehduksellisista reumasairauksista. Sjögrenin syndroomaa esiintyy myös nivelreumaa, keliakiaa, SLE:tä ja muita sidekudostauteja sairastavilla. Tilaa esitteitä ja Kuivakukat-jäsenlehteä Sjögrenin syndrooma -yhdistyksestä. Sjögrenin syndrooma -yhdistys ry. Kauppakatu 1, SEINÄJOKI Puh. (06) , Fax (06) E-posti: Kipu ja Tules -esite etusivu.html/kipujatules.pdf 11

12 VALOKIILASSA Ei mikään mielenvinksaus, vaan aitoa iloa JOHANNA KOKKOLA Laulaja ja taiteilija Sari Kaasinen luottaa karjalaiseen elämänasenteeseen. Hän on taltuttanut tule-vaivansa elämäntapoja muuttamalla. Jatkamme Sari Kaasisen kanssa tiedotteemme sarjaa, jossa julkisuuden henkilöiltä on tiedusteltu heidän tule-tavoistaan ja asenteistaan tule-terveyteen. Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä tules ja termistä tuki- ja liikuntaelin? Tules sie tänne, eläkä jiä sinne voisin huudahtaa vaikka nuorimmaiselleni, jos hän sattuisi unohtumaan johonkin ihmettelemään, eli ihan sopii suuhun tuo tules varsin mainiosti! Tuki- ja liikuntaelimet ovat miulle yhtä kuin selekä, niskat ja hartiat. Oletko jossain vaiheessa potenut jotakin tule-vaivaa? Selkääni on vuosien mittaan kolottanut ja kovasti. Niskat ja hartiat ovat olleet pahasti jumissa. Olen juoksennellut lääkärillä ja fysikaalisissa hoidoissa, ja syönyt hurjan määrän kipulääkkeitä! Mutta, kun aloitin puolitoista vuotta sitten paremman elämän, loppuivat vaivat siihen paikkaan. Kuuluuko liikunta elämääsi? Kyllä, minun parempi elämäni alkoi siitä, että aloin liikuttaa itseäni. Lupauduin erään sauvakävelytapahtuman kummiksi. Sain sieltä kävelysauvat ja ryhdyin sauvakävelemään. Vauhti alkoi tuntua hitaalta, joten läksin hölköttelemään. Nyt voin sanoa jo juoksevani. Ylpeänä kerron, että 10 kilometriä sujuu mainiosti juosten, ja alle tunnissa se mennään! Liikunta on minulle päivittäinen elämäntapa. Lisäksi pyöräilen ja käyn kuntosalilla. Talvella hiihdän ja käyn avannossa. Pysyn hengissä liikunnan voimalla. Haaveiletko jonkin uuden liikuntalajin aloittamisesta? Olisi niin ihanaa aloittaa jooga, mutta työni on tällä hetkellä semmoista, ettei säännöllinen viikoittainen, aina samaan aikaan toistuva jooga-tunti onnistu. Yritän ehtiä jatkossa. Oma ajankäyttö on pitkälti järjestelykysymys. Ihminen antaa aikaa sille, mikä tuntuu tärkeältä. Oletko terveysintoilija? Taian olla!! Syön terveellisesti ja katson aika tarkastikin, mitä suuhuni laitan. Mieleni ja pääni tarvitsevat myös hiljaisuutta. Hiljaisuudessa oleminen on minulle luovuuden lähde ja elinehto. Liian tiukkapipoiseksi ei elämä saa kuitenkaan muuttua siitä pitää myös saada nauttia! Hyvä mieli ja tasapainoinen elämä ovat jo yli puolet hyvinvoinnista!! Voisiko musiikilla mielestäsi innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Voisiko esimerkiksi laulu toimia motivaation luojana? Voi, kyllä oman kehon kuuleminen esimerkiksi hyrinän, hyminän ja laulun avulla, on hieno tapa oppia tuntemaan kroppansa paremmin. Kun kuuntelee omaa kehoaan, ja kuulee, mitä se sanoo, on jo pitkällä oman hyvinvointinsa kohentamisessa. Minulle, kuten varmasti kaikille laulajille, hyvä kunto on laulamisen perusedellytys. Ääni kulkee, toimii aivan eritavalla, kun keho on kunnossa. Löytyykö kansanlauluista terveysteemaa? Kyllähän siellä kovasti varoitellaan viinan kiroista. Itse asiassa tuota täytyykin tutkia vähän enemmän! Tähän päivään tuommoinen terveysteemainen rekilaulun pätkä sopisi loistavasti!! Onko sinulla salaista pahetta? No, jos tumma suklaa ja lasillinen punaviiniä niiksi lasketaan, 12 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

13 niin on. Nykyisinhän kovasti kerrotaan, miten terveellisiä molemmat sopivasti nautittuina ovat, joten nautin niitä kyllä hyvällä omallatunnolla edelleenkin! Mikä on myönteisen elämänasenteesi salaisuus? Onko se karjalaisuus? Karjalaisuudella voidaan selittää moni mielenvinksaus, mutta ehkä se minun kohdallani on nimenomaan se asenne, että elämä on mukavaa. Jokaisesta meistä ja jokaisesta asiasta löytyy, IHAN TOTTA, se positiivinen puoli. Meillä on valitettava tapa nähdä useimmat asiat uhkina, ei mahdollisuuksina. Onko sinulla mottoa tai iskulausetta? Mikä ei tapa, se vahvistaa, hoin eilisiltana kun yritin jaksaa, jaksaa ja vielä jaksaa juosta yhden ison mäen ylös ja jaksoin!! Jos sinulla olisi kaikki valta maan päällä, niin mitä päättäisit? Hui, jos minulla olisi kaikki valta, niin silloin olisin kyllä todella vielä nöyrempi kuin nyt. On surullista nähdä, kuinka valta turmelee ihmisiä, yhteisöjä ja asioita. Mutta jos minulla olisi kaikki valta, jokaisen ihmisen maailmassa pitäisi matkustaa, nähdä maailmaa ja tottua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Jokaisen pitäisi myös pitää itsestään huolta, sekä fyysisesti että henkisesti. Jokaisen tulisi antaa ja saada rakkautta, eikä kukaan saisi pitää kynttiläänsä vakan alla! Kyllä se siitä, vakuuttaa lääkäri Kaikkonen Yksi koomikko Jope Ruonansuun rakastetuimmista roolihahmoista on lääkäri Irvi Tapani Kaikkonen isosta sairaalasta. Ammatillisesti hieman hakoteillä oleva lääkäri esiintyy TV Kakkosen Jopet-showssa. Seuraavassa Irvi Kaikkonen ystävällisesti kertoo omintakeisia mielipiteitään tuki- ja liikuntaelimistä, terveydenhoidosta ja liikunnan merkityksestä. Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä tules ja termistä tuki- ja liikuntaelin? Tules tänne ja avaa tuo pullo. Onko itselläsi ollut jokin tulesairaus? Noidannuoli osui selkääni viime syksynä mökillä halkosavotassa niin lujaa, että minun piti voivottaa itseni terveyskeskukseen kipupiikille. Käykö lääkärin vastaanotollasi paljon tule-vaivoja potevia? Jooo... sekä tulevia että meneviä sekä potevia että rotevia. Kuuluuko liikunta lääkärin elämään? Liikun kotoa töihin ja töistä kotiin. Taksilla. Mielellään mustalla CDI 220 Mersulla, sillä automaattilaatikollisella. Haaveiletko jonkin uuden liikuntalajin aloittamisesta? En. Mikä olisi mielestäsi hyvä keino innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Elintapojen siirrännäinen pitää saada siirrettyä amerikkalaisesta elinkulttuurista mihin tahansa muuhun kulttuuriin. Mitä tapahtuisi, jos makkara pystyttäisiin muuttamaan terveelliseksi? Romahtaisiko vai nousisiko makkaran suosio? Nousisi varmaan, mutta varmuuden välttämiseksi pakastaisin tätä nykymakkaraa riittävästi. Onko sinulla salaista pahetta? Tietysti on. Oliko lääkäriksi ryhtyminen kutsumusammattisi? Oli ehdottomasti, sillä minua kutsutaan edelleen lääkäriksi. Mikä on mottosi tai iskulauseesi? Kyllä se siitä. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja-esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteet voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: Lisätietoja: Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon 13

14 TUTUSTUMASSA Toimiva koti on myös turvallinen K odin perusparannusten tarpeeseen herätään usein omakohtaisen kokemuksen, läheisen loukkaantumisen tai sairastumisen myötä. Ikääntymisen tuomat kodin muutostarpeet saattavat tulla yllätyksenä. Toimiva koti on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asumisen ratkaisuja esittelevä pysyväisnäyttely ja informaatiokeskus. Toimivan kodin tiloihin on koottu kaksi viihtyisää malliasuntoa, joissa esteettömyys on huomioitu alusta asti. Itsenäisen kotona selviytymisen Toiminnanohjaaja Tiina Teivainen, toiminnanjohtaja Tiina Petäjävaara ja toiminnanohjaaja Ulla Koivuniemi muodostavat Toimivan kodin työtiimin. Myös kansainväliset ryhmät ovat löytäneet näyttelyn. kannalta oleellisia perusasioita ovat ruokailu, pukeutuminen, hygienia ja yhteydenpito ympäröivän maailman kanssa. Kehittyvä teknologia mahdollistaa yhteydenpidon kanssaihmisiin myös kotoa käsin. Enää ei tarvitse jäädä yksin apuvälineiden keskelle, vaan maailma, ystävät ja tukiverkko ovat muutaman näppäilyn päässä. Toiminnanohjaaja Ulla Koivuniemen mukaan esittelyasunnoissa on käyttövalmiita teknisiä laite- ja apuvälineratkaisuja, joilla turvataan ja tuetaan kotona asumista. Tavoitteena on henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen tarjoamalla ajanmukaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Toimivassa kodissa voi kokeilla apuvälineitä käytännössä. Tällaisia laitteita ovat vaikkapa turvapuhelimet, digitaaliset ulko-oven lukot, sähköiset muistituet ja -hälyttimet, palo- ja vesivahinkovahdit, hellan virrankatkaisijat sekä muut ympäris- 14 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

15 tönhallintalaitteet. Uusia malleja tulee koko ajan. Näyttelykokonaisuuden suunnittelussa on helppokäyttöisyyden ohella otettu huomioon viihtyvyys, yksilöllisyys, turvallisuus ja kodinomaisuus, Koivuniemi kertoo. Informaatioteknologia, interaktiivisuus ja erilaiset keinoälyn ulottuvuudet ovat yhä enemmän joka kodin arkea. Kuitenkin ikäihmisten näkökulmasta katsoen selviytymistä helpottava tekniikka tuntuu vielä etäiseltä. Teknisissä ratkaisuissa on edelleen parantamisen ja yksinkertaistamisen varaa, jotta ne palvelisivat käyttäjiään. Esimerkkeinä voin sanoa kännykän ja TV:n digisovittimen, joista on tarjolla vasta tarpeettoman monimutkaisia malleja. Apuvälineiden käytön tulee olla helposti omaksuttavissa, Koivuniemi toteaa. Tule käymään! Näyttelyn pääteema vaihtuu vuosittain. Vuonna 2007 teemana on Turvaa teknologiasta. Ensi vuonna Toimiva koti täyttää kymmenen vuotta, jolloin juhlavuoden kunniaksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlaseminaari. Näyttelyn teemana on Esteetön asuminen ja teknologia. Ovemme on avoinna kaikille, joita kodin toimivuuden kehittäminen ja elämänkaariasuminen kiinnostavat. Suuri osa yksittäiskävijöistä on ikäihmisiä ja pitkäaikaissairauksia sairastavia. Annamme tietoja esittelytuotteiden ominaisuuksista ja niiden hankintapaikoista ja hinnoista, mutta emme myy niitä. Haluamme rohkaista ihmisiä tekemään kodinmuutostöitä ja perusparannuksia ajoissa, Koivuniemi sanoo. Toimiva koti on havainnollinen tutustumiskohde sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä asuntorakentamisen suunnittelijoille. Tavoite on saavutettu, kun kävijä saa ahaa-elämyksen ja toteaa, että tämä ratkaisu voisi olla minullekin toimiva vaihtoehto. Esteettömyys edistää kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta, Koivuniemi sanoo. Lisätietoja: Pyöreiden ja kaarevien linjojen suosiminen kalusteratkaisuissa tukee henkilön toimintamahdollisuuksia. Kaapistot laskeutuvat halutulle työskentelykorkeudelle. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on asia, josta luovutaan viimeisenä. Vessanpöntön lämmintä vettä käyttävä huuhteluominaisuus toimii hellävaraisesti bideen tapaan. KUMPI PAREMPI: TULES vai tules? Tules-vuosikymmen -hankkeessa käytetään tuleslyhenteestä pienillä kirjaimilla kirjoitettua kirjoitusmuotoa. Muualla, esimerkiksi lääketieteellisissä julkaisuissa, suositaan usein isoilla kirjoitettua TU- LES-muotoa. Isokirjaimista kirjoitusasua on perusteltu muun muassa lyhenteen sekoittumisella tullaverbin eri taivutusmuotoihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan kumpikin kirjoitusasu on hyväksyttävä. Isokirjaimisuus saattaa joskus olla häiritsevääkin, jos ilmausta esiintyy paljon samassa tekstissä. Toisaalta laajemmalle yleisölle kirjoitettaessa isokirjaimisuus lienee selvempää. Kannattaa siis valita muoto tilanteen ja selvyysvaatimusten mukaan, Raija Moilanen tutkimuskeskuksesta toteaa. Lyhenne tules muodostuu sanoista tuki- ja liikuntaelinsairaus. Lyhenteen viimeinen sairautta merkitsevä s-kirjain unohtuu usein virheellisesti lyhenteen jatkoksi esimerkiksi tules-sairaus tai tules-terveys. Erisnimissä tules kirjoitetaan yleisten kielioppisääntöjen mukaisesti edelleen isolla alkukirjaimella esimerkiksi Tules-liiga tai Tules-päivät. Vuonna 2000 julkaistiin tutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten tietämystä tule-sairauksista. Sen mukaan vain kymmenen prosenttia väestöstä tunsi lyhenteen tules. Lähes joka kolmas ei osannut nimetä yhtään tule-sairautta, vaikka jokainen suomalainen potee elämänsä aikana jotakin tule-vaivaa. Tule-sanastoa: TULE ~ tule; TULES ~ tules. Vertaa TYHY ~ tyhy (työhyvinvointi) tuki- ja liikuntaelin = tule/tule tuki- ja liikuntaelinterveys = tule-terveys/tule-terveys tuki- ja liikuntaelinsairaus = tule-sairaus tai tules/tule-sairaus, TULES 15

16 TULES-VUOSIKYMMENEN TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2007 = Apteekit (146 kpl) = Maakuntakouluttajat (13 kpl) = Terveyskeskukset (179 kpl) = Työterveyshuollot (161 kpl) = Yhdistykset (151 kpl) Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot