135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015

Transkriptio

1 PTK 135/2014 vp 135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 5 Hallituksen esitys HE 341/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 345/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 339/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 343/2014 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 347/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Venäjän federaation kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta Hallituksen esitys HE 338/2014 vp

2 2 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä Hallituksen esitys HE 342/2014 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisen eläkelain, valtion eläkerahastosta annetun lain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 340/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 344/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 346/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 13 luvun muuttamisesta Hallituksen esitys HE 348/2014 vp 12) Laki eläinsuojelulain muuttamisesta Lakialoite LA 104/2014 vp (Anni Sinnemäki /vihr ym.) Mietintöjen pöydällepano 13) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 7/2014 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Filippiinien tasavallan välillä tehdyn puitesopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 54/2014 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 20/2014 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin Hallituksen esitys HE 250/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 37/2014 vp

3 135 PTK 135/2014 vp 3 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi todistajansuojeluohjelmasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 65/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 38/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 105/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 39/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 45/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 17/2014 vp Lakialoite LA 26/2013 vp Toimenpidealoite TPA 9/2013 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi Hallituksen esitys HE 215/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 18/2014 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta ja ajoneuvolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 252/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 28/2014 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merilain 15 luvun muuttamisesta Hallituksen esitys HE 270/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 29/2014 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajokorttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 313/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 30/2014 vp Lakialoite LA 34/2014 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle Kanadan sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta Hallituksen esitys HE 316/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 31/2014 vp

4 4 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle jäänmurtoavustusta koskevasta yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta Itämerellä Venäjän federaation hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 314/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 32/2014 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 272/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 33/2014 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle apurahansaajien eläkevakuuttamista koskevien säännösten tarkistamiseksi Hallituksen esitys HE 226/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 35/2014 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle Kiinan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 322/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 36/2014 vp 28) Hallituksen esitys eduskunnalle ryhmärakennuttamislaiksi sekä laeiksi asuntokauppalain 2 ja 7 luvun ja kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 228/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 24/2014 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 37 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 253/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2014 vp Puhetta johtivat ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 18 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Markku Eestilä /kok Maarit Feldt-Ranta /sd (s) Lars Erik Gästgivars /r Mikael Jungner /sd Ilkka Kantola /sd Eero Lehti /kok

5 135/1 PTK 135/2014 vp 5 Lasse Männistö /kok Markku Mäntymaa /kok (s) Mikaela Nylander /r Pentti Oinonen /ps (s) Antti Rantakangas /kesk Eero Reijonen /kesk Annika Saarikko /kesk (p) Osmo Soininvaara /vihr Katja Taimela /sd Tytti Tuppurainen /sd Jutta Urpilainen /sd (e) Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 3 edustajaa: Jyrki Yrttiaho /vr (14.22) Markku Eestilä /kok (17.18) Tytti Tuppurainen /sd (18.59) Hallituksen esitykset Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esitykset HE /2014 vp sekä hallituksen esityksen HE 348/2014 vp, jotka otetaan lähetekeskusteluun tässä täysistunnossa. Kertomukset Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut eduskunnalle finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin (K 20/2014 vp). Kirjalliset kysymykset Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 802, 828, 831, 849, 856, 857, 894, 903, 909, , , , , , , 976, 978, 981, 982, , 989, 990, 992, 993, 998, 1001, , 1007/2014 vp. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 341/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskustelu 1 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tänään käsitellään uutta varhaiskasvatuslain kokonaisuutta, ja siihen isoja muutoksia on nyt esittelyssä. Lain tarkoituksenahan on uudistaa ja modernisoida yli 40 vuotta vanhaa päivähoitolakia ja -asetusta. Tarkoituksena on tehdä muutoksia jatkumona sille hallinnonalan siirrolle, joka on jo toteutettu osana hallitusohjelmaa, ja ensimmäisenä vaiheena nyt esitetään muutoksia kohti varhaiskasvatuslakia. Hallitus on antanut tämän esityksen , ja lain on tarkoitus tulla voimaan Keskeisiä uudistuksia on joukko. Ensinnäkin lapselle säädetään oikeus varhaiskasvatukseen. Laissa halutaan korostaa lapsen edun huomioimista varhaiskasvatusta järjestettäessä ja suunniteltaessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan ja lakia täsmennetään varhaiskasvatusympäristöä koskevan säännösten osalta. Opetushallituksesta tulee varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto. Tilastointitehtävät siirtyvät Tilastokeskukselle, ja lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa. Varhaiskasvatuksen järjestäjälle säädetään velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta. Lisäksi laissa sääde-

6 6 Tiistaina /1/1 tään tiukemmin päivähoidon ryhmäkoosta, ja laissa säädetään myös lasten ja vanhempien osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä yhteistyöstä. Arvoisa puhemies! Taustaksi tälle uudistukselle on todettava, että Suomessa on lasta... (Hälinää) Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (koputtaa): Arvoisat edustajat! Minä pyytäisin todella, että keskityttäisiin kuulemaan ministerin esittelypuheenvuoroa ja myöskin ehkä kuuntelemaan sitä. Jos on tarvetta käydä yksityisiä keskusteluja, niin käytäisiin ne tämän salin ulkopuolella. Ministeri Kiuru, olkaa hyvä. Puhuja: Kiitoksia! Niin, totesin äsken, että vuoden 2012 tilaston mukaan meillä on lähes lasta päivähoidossa, 1 6-vuotiaita lapsia, ja heitä varten säädetään nyt uudesta varhaiskasvatuksesta, ja kysymyksessä on varsin historiallinen muutos, kun tiedämme, että jo kolme hallituskautta on pyritty siihen, että näitä muutoksia pystyttäisiin tekemään. Hallitusohjelmassa linjattiin ensinnäkin, että säädetään siitä, että uusi varhaiskasvatuslaki tulee ja myöskin varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädäntövalmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. On todettava, että tämä oli varsin kunnianhimoinen tavoite ja tämän tavoitteen loppuosaan kului aika paljon aikaa, sillä tuo hallinnon ja ohjauksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön kesti kuitenkin aikansa, mutta hienoa on se, että se saatiin toteutettua. Ja nyt sitten toinen osa on se, että lähdetään rakentamaan uutta varhaiskasvatusohjelmaa, eli varhaiskasvatuslain valmistelua on nyt viety eteenpäin niin, että lopulta olemme täällä eduskunnassa. En totea tuosta hallinnonalan siirrosta sen enempää, mutta totean sen, että opetus- ja kulttuuriministeriö asetti jo edeltäjäni aikana eli joulukuussa 2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistustyöryhmän. Tuo työryhmä istui varsin pitkään, ja on sanottava, että se päätyi ensinnäkin varsin erilaisiin näkemyksiin siitä, miten varhaiskasvatusta pitäisi uudistaa, ja työryhmä ei myöskään laatinut omaa esitystä hallituksen esityksen muotoon, toisin kuin toivottiin. Työ valmistui maaliskuun lopussa 2014, mutta toki on myönnettävä, että kun tuo esitys oli lausuntokierroksella kevään 2014 aikana, niin sen jälkeen tapahtuneen virkamiesvalmistelun ei ollut senkään helppo edetä, koska myöskin taloudellisten resurssien niukkuuden puitteissa oli hyvin vaikeaa valmistella sellaista varhaiskasvatuslakia, josta ei olisi ollenkaan minkäänlaisia taloudellisia vaikutuksia tiedossa. Arvoisa puhemies! Totean vielä lyhyesti esityksen sisältämät muutokset. Ensinnäkin muutetaan lasten päivähoidosta annettua lakia niin, että lain nimike muutetaan varhaiskasvatuslaiksi. Otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen käsite, joka korvaisi lasten päivähoidon käsitteen koko varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kattavasti. Esitys korostaisi varhaiskasvatuksen merkitystä sosiaalipalvelun sijaan kasvatus- ja koulutuspalveluna. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tässä uudessa esityksessä tarkoittaisi suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jota annetaan päivähoidossa ja jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain tavoitteet ajankohtaistetaan ja modernisoidaan, jolloin uudistuksen tavoitteet vastaisivat tämän päivän yhteiskunnan vaatimuksia ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Ja koska laki on tällä hetkellä minua vuoden vanhempi, niin voi ajatella, että laissa on varmasti ajankohtaistamista ja modernisoimista. Ravintoa ja toimintaympäristöä koskevien pykälien sanamuotoa on myös täsmennetty. Täsmällisempi säännös tulee myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön, jolloin säännös turvaisi lapsen iän ja kehityksen mukaisesti suunnitellun ympäristön kehittävyyttä, oppimisen edistävyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta sekä toimitiloja ja toimintavälineiden asianmukaisuutta ja esteettömyyttä. Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi päiväkotien ryhmäkoosta. Päivähoitoa koskevissa säännöksissä ei ole säädetty ryhmäkoosta päiväkodissa. Lasten ja henkilöstön välisestä mitoituksesta säädetään suhdeluvun kautta, joista säädetään päivähoitoasetuksessa. Säännösehdotuksen mukaan yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Nykyisten säädösten mukaan tämä tarkoittaisi 12:ta lasta alle 3-vuotiaiden ryhmässä ja 21:tä lasta yli 3-vuotiaiden ryhmässä, ja säännös ei tietenkään estäisi eri-ikäisten lasten ryhmien muodostamista, kunhan noudatettaisiin suhteellisuutta tämän säännöksen mukaisesti.

7 135/1/2 PTK 135/2014 vp 7 On vielä todettava, että lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi laadittavasta varhaiskasvatussuunnitelmasta, jossa lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksen suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitsema tuki, tukitoimet ja niiden toteuttaminen, eli nykyinen lapsen vasu korvaisi nykyisen palvelu- ja hoitosuunnitelman sekä kuntoutussuunnitelman. No, näitä muutoksia, arvoisa puhemies, on vielä muitakin, mutta käydään niitä tässä keskustelun kuluessa sitten läpi. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Kiuru! Tämä asia näyttää ainakin pyydettyjen puheenvuorojen valossa herättävän paljon mielenkiintoa. Esittäisin sellaista menettelytapaa, että käydään heti tämän ministerin puheenvuoron jälkeen semmoinen tiivis debatti, ja sen jälkeen mennään sitten sinne puheenvuorolistaan. Minä tiedän, että jotkut edustajat ovat jonottaneet puheenvuorojaan, mutta käydään semmoinen tiivis debatti, ja tiiviyttä voitte parantaa sillä, että pysytte siinä vastauspuheenvuorojen minuutin aikarajassa. Elikkä V-painike seisaalleen nousten, olkaa hyvät. 2 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tätä lakia on todella kauan odotettu, ja monet ministerit ovat luvanneetkin sen jo aikaisemmin tuoda, mutta ei ole vain saatu aikaan. On varsin erikoista, että meillä, maailman koulutuksen suurvallalla, ei ole ollut sitten rahkeita tehdä tämän parempaa lakiesitystä tässä on paljon puutteitakin, kenttä on vähän pettynyt tähän lakiin. Mutta muistetaan, että tämä on sen ensimmäinen vaihe ja tämä prosessi sitten jatkuu tulevaisuudessa. Itse olen vähän harmissani siitä, että kun tämän takana, tämän koko lainsäädännön idea, oli se hallinnon siirto, se, että sisältö muuttuu, ja siellä taustalla on varhaiskasvatustiede, niin tämä tiede ei niin vahvasti näy tässä lainsäädännössä ja se sisältö siinä. Sen takia haluaisinkin, että kun jatkossa tätä työstetään ja valiokunnassa meillä tätä käsitellään, niin mietittäisiin ja pohdittaisiin, löytyisikö se tiedekin sieltä taustalta. Ensimmäinen varapuhemies Peka Ravi: Kun puhuin tiiviistä ja lyhyestä debatista, niin ilmaantui nopeasti 41 puheenvuoroa. Vastauspuheenvuoronappula on nyt suljettu. Nämä 41 täyttävät minusta sen tiiviin debatin määritelmän kyllä aivan riittävällä tavalla. No niin, ja sitten jatketaan. 3 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että tässäkin laissa mennään lapsen etu edellä elikkä haetaan niitä ratkaisuja ja niitä malleja, jotka palvelevat lapsen etua ja hänen kehittymistään, sitä laadukasta varhaiskasvatusta. Keskustalle on ollut tärkeää se, että meillä on luotuna maahan malli, joka voi toimia kaikilla paikkakunnilla, kaikissa Suomen kolkissa, niin että lapset voivat sen piiriin osallistua. On tärkeää myös se, että meillä annetaan perheille valinnan mahdollisuus, valinnan mahdollisuus siinä, kuinka he haluavat lapsensa hoidettavan. Siksi on myös tärkeää, että tämä laki mahdollistaa sellaiset mallit. Nyt kysyn ministeriltä näihin edellisiin kannanottoihin liittyen: onko tästä laista luotu sellainen, joka palvelee koko Suomea samalla tavalla laadukkaana varhaiskasvatuksena? 4 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Vahasalo totesi tuossa omassa puheenvuorossaan, että on vähän harmissaan osasta asioita. Ei kyllä tänä päivänä kannata olla harmissaan tässä salissa: tämä on onnenpäivä, että me saamme tämän varhaiskasvatuslain vihdoin, 40 vuoden jälkeen, ajan tasalle ja käsittelyyn. Ja kiitos ministeri Kiurulle, että olette sen meille tuonut. Lakiuudistuksessa on merkittäviä parantavia yksityiskohtia, kuten ministeri niistä äsken jo kertoi. Ja meidän on aina syytä muistaa, ennen kuin lähdemme tästä enemmän keskustelemaan, että kyseessä on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Tämä on erittäin hyvä lähtökohta sille pohdinnalle, mitä mekin tämän lain puitteissa teemme. Ryhmäkoot ovat tässä esityksessä mukana, mikä on erittäin tärkeä asia. Siitä saamme jatkuvasti palautetta tuolla, kun kierrämme päiväkodeissa vierailuilla. Varhaiskasvatussuunnitelma on todettu erittäin hyväksi välineeksi. Jo nyt sitä käytetään hyvin paljon vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä, elikkä se on todella hyvin merkittävä. Ja kun eilen vierailin itse päiväkodissa Äänekoskella, niin siellä tuli esille tämmöinen asia, joka on ehkä jäänyt keskustelussa (Puhemies ko-

8 8 Tiistaina /1/5 puttaa) vähän vähemmälle: vuorohoito. Tämä on nyt jo lisääntynyt ja lisääntyy varmasti myös tulevaisuudessa. Myös siihen meidän on ehkä pohdittava keinoja. 5 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä on aika päivittää laki, joka on 40 vuotta vanha. Kysyisin ministeriltä tässä esityksessä on hyvin paljon myös kysymysmerkkejä: Varhaiskasvatuksen tarkoitus on taata lapsille hyvät edellytykset tulevaisuuteen ja edistää valmiuksia aikanaan koulun aloittamiseksi. Jos lapsi tarvitsee erityistä ja tehostettua tukea, huomioiko tämä uusi laki tämän asian ryhmän koossa tai henkilöstörakenteessa? Lisäksi vielä kysyisin: Esityksen mukaan jokaiselle lapselle tulee tehdä pedagoginen asiakirja, tällainen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Kenen tehtävä se on esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa? 6 Katja Hänninen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Varhaiskasvatuslain uudistus on todella tarpeellinen, ja tämä on odotettu lakiuudistus. Olen kuitenkin huolissani siitä, että tulossa on myös kiristyksiä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen elikkä rajoitetaan lapsen oikeutta siihen varhaiskasvatukseen tätä kautta. Siinä mielessä on ristiriidassa se, että nyt kuitenkin puhutaan siitä, että jokaiselle lapselle turvattaisiin oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Myöhemmin varmaan tullaankin kiistelemään myös varhaiskasvattajien kelpoisuuksista tästä meille on paljon postia lähetetty. Mutta nyt tässä esityksessä, mikä meillä tässä on käsittelyssä, ei vielä näihin kelpoisuusvaatimuksiin olla puuttumassa. Rakennepaketissahan on päätetty säästöjen etsimisestä näitä kelpoisuusvaatimuksia höllentämällä, mutta laadukkaassa lapsen edun mukaisessa päivähoidossa se ei voi tietenkään tulla kysymykseen. 7 Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on todella aika historiallinen tilaisuus päivittää varhaiskasvatuslaki vastaamaan sitä lapsen kokonaiskasvatuksen ja - oppimisen kokonaisuutta, kun varhaiskasvatus yhä enemmän nähdään nyt, kun se on myös opetusministeriön alla, osana opetuskokonaisuutta, ja voidaan auttaa sitä, että kaikilla nuorilla perhetaustasta riippumatta on myös sitten valmiudet selviytyä peruskoulussa, ja siten vahvistaa yhteiskunnan tasa-arvoisuutta. Monet alan toimijat ovat jo kritisoineet, että tämä laki jää tässä vähän vajaaksi. Eli miten ministeri näkee sen, että tässä ei ole määritelty tätä oikeutta laadukkaaseen pedagogiseen kasvatukseen kovinkaan tarkkaan ja on jätetty se hoivan ja oppimisen käsite aika ylätasolle? Miten tässä voidaan varmistaa, että tämän lain pohjalta jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja lapsena oppimiseen ja kasvamiseen kokonaisuudessaan tulisi pedagogisesti huomioitua? Tämä on herättänyt huolta, ja onko tämä laki siinä mielessä riittävän hyvä? 8 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että tänään täällä eduskunnassa päästään käsittelemään uutta lakia, mutta kyllä paljon huolta, pelkoa ja erityisesti näitä täällä jo aikaisemmin mainittuja kentän viestejä on tullut siitä, että lupaus on laista ollut ehkä suurempi kuin se, mitä tällä hetkellä olemme käsittelemässä. Ministerille muutama kysymys ja huomio, joihin toivoisin epätoivoisimmin vastausta: On hienoa, että tässä on ryhmäkoot, mutta onko nyt niin, että osapäivämitoituksen osalta ollaan rakentamassa aivan jättisuuria ryhmiä, mahdollisesti jopa lähellä 40:tä lasta? Toinen asia, jota haluaisin kysyä ja joka on ollut eräs lain tärkeä tavoite: miksi tämä lakiesitys ei määritä henkilöstön ammattinimikkeitä tarkemmin, kun tämä on tässä kentässä ollut se ongelmakohta pitkän aikaa? 9 Sanna Lauslahti /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hieno asia, että vuosien jaakaamisen jälkeen meillä on lakiesitys pöydällämme. Tietenkin vahinko on se, että se on jäänyt hieman vajaaksi askeleeksi. Silti se sisältää useita hyviä elementtejä. Se sisältää sen, että lapset eivät ole yksin siellä päiväkodissa varhaiskasvatuksessa, vaan osaksi otetaan myös vanhemmat lain tasolla. On erittäin tärkeää nostaa esille oppimisen polku mutta samaan aikaan muistaa se, että lapsen varhaiskasvatuksen oppimisen polku on leikkimisen kautta tapahtuvaa oppimista, ei sitä, että mennään täysillä luokkahuonetapoihin. On erittäin tärkeää, että me olemme myöskin saaneet kirjauksen siitä, että tämä on

9 135/1/10 PTK 135/2014 vp 9 yhden hallinnon alla, että Opetushallitus vastaa jatkossa varhaiskasvatuksen kehittämisestä. 10 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt otetaan historiallinen askel. Toivon, että se myöskin kokoomusedustajien suusta selkeämmin sanotaan. Syy siihen, miksi tämä on minun mielestäni hallituksen yksi tärkeimmistä lakiesityksistä, on se, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen laitettu euro maksaa itsensä takaisin kuusi-, seitsemänkertaisesti. Sen takia kaikki se, mitä pienten lasten ja lasten parissa tehdään heidän oppimisensa, tasa-arvonsa ja tulevaisuutensa hyväksi, on ensiarvoisen tärkeää. Minusta tässä kyllä tämä kasvatuksen, opetuksen ja hoivan kokonaisuus on tämän pedagogiikan sateenvarjon alla, eli kyllä tässä tämä pedagogiikka on vahvasti mukana. Se, mitä nyt itse toivon jatkossa, on se, että tämä lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuki tulisi vahvemmin esille. (Puhemies koputtaa) Tämä mietintö, joka tästä annettiin, korosti tätä porrastettua tukea jo pienille lapsille, ja itse (Puhemies koputtaa) perään tässä jatkovaiheessa tämän tuen konkretisointia. Käydään niihin lapsen ongelmiin jo varhaisesti kiinni (Puhemies koputtaa) eikä niin, että vasta peruskoulussa. 11 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Salissa on taatusti yksimielisyys siitä, että varhaiskasvatuslaki on välttämätön, mutta ei anna mitään hyvää kuvaa lainsäädäntötyöstä, että vaalikausi vaalikauden perään aivan tähän loppumetreille tuodaan tärkeitä lakiesityksiä. Tämäkin lakiesitys on saanut jo nyt tässä vaiheessa paljon kritiikkiä niin asiantuntijoilta kuin täällä salissa jopa hallituspuolueiden edustajilta. Onko ylipäätänsä viisasta tuoda sellaisia lakiesityksiä, joista ei ole saavutettu poliittista yksimielisyyttä riittävän syvällä tasolla, vaalien edellä tänne käsiteltäväksi? Olen vakuuttunut siitä, että kun tämä kiireellä tuodaan ja käsiteltäisiin kiireellä, niin ei mene kauaakaan, kun tätä lakia jouduttaisiin parsimaan. 12 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kolmen ja puolen vuoden juupaamisen ja jaapaamisen jälkeen ollaan kohtuullisen vaatimattomassa lakiesitystilanteessa. Tässä muutetaan nimikkeitä. En minä nyt tiedä, edustaja Gustafsson, onko se vielä itsessään kovin historiallista, jos lain nimikkeet muuttuvat. Ehkä se sisältö olisi tärkeämpi. Sanoitte kyllä aivan oikein, että panostaminen esiopetukseen, peruskouluun laajemminkin, maksaa itsensä todella takaisin 6 7-kertaisena. Tässähän nyt ei sitten kuitenkaan panosteta yhtään mihinkään, vaan tässä muutetaan nimikkeitä, niin että sikäli vielä (Jukka Gustafsson: Tässähän tulee toinen vaihe vielä, toinen vaihe tulee!) jossain määrin antaa odottaa itseänsä tämä itse sisältö. Keskustalle tärkeää on kaikkien oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perheiden valinnanvapaus. Se, mistä olen, ministeri, huolissani, on se, että valinnanvapautta aika monellakin tavalla viedään vähemmäksi. Eli kotihoidon tuen pakkokiintiöiminen on tietysti asia, joka vie valinnanvapautta, ja jos vielä tulevaisuudessa kakkosvaiheessa myös subjektiivista päivähoitooikeutta rajataan, niin ei kotona voi pitää lasta mutta ei voi viedä myöskään päivähoitoon, ja samaan aikaan puhutaan kaikkien oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. (Puhemies koputtaa) Eikö tässä yhtälössä ole jokin pielessä? 13 Pauli Kiuru /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tässä laissa on oikein hyvä, että täällä on tämä varhaiskasvatussuunnitelma-asia laitettu mukaan. Se, mitä haluaisin nostaa tässä esille, on se, että päiväkodeissa suunnitelman tekevät lastentarhanopettajan pätevyyden saaneet henkilöt, mutta sitten hieman jätetään ilmaan ainakaan ei ole pykäläkohdassa, tosin perusteluissa on jotenkin mainittu se miten se tehdään perhepäivähoidossa. Siellä on sanottu, että siellä perhepäivähoidossa käytetään hyväksi lastentarhanopettajien osaamista, mutta jotenkin jää nyt semmoinen maku, että tässä kasvatustieteen kandit ja perhepäivähoitajat rinnastetaan koulutuksellisesti samaan, ja siinä on semmoinen piiloviesti, että koulutukselle ei anneta sitä täyttä arvoa, mikä sille pitäisi antaa. Ryhmäkoosta oli kysettä. Osapäiväryhmissä, jos kaikki ovat osapäiväpaikalla, ryhmäkoko voi olla 39. Onko tämä totta, vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Ja sitten vielä yrittäjyysnäkökulma: kuinka hyvin on huomioitu yksityiset perhepäiväkotiyrittäjät näissä ryhmämitoituksissa? Siitä on tullut palautetta.

10 10 Tiistaina /1/14 14 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kiitoksiin kyllä ministerille, että olemme vihdoin tämän saaneet tähän saliin. Muistutan hallituspuolueiden kansanedustajia siitä, että tämä on hallituksen yhteinen esitys. Se oli hankalaa saada tänne tuotua, se on myönnettävä ja tunnustettava varmasti muidenkin, mutta sosialidemokraateistahan se ei ollut kiinni. Nyt me olemme sen tänne saaneet, ja on tietenkin totta, että se ei ole sellainen kuin me ehkä olisimme halunneet sen olevan, mutta tämänhetkinen taloustilanne ja muutkin tilanteet ottaen huomioon se on paras mahdollinen. Ja kuten ministeri ja muutamat muut ovat todenneet, niin tämä on ykkösvaihe ja kakkosvaihetta seuraa sitten tämän jälkeen, niin että ei kannata hätiköidä eikä vielä nyt sitten ampua tätä alas. Kysyisin ministeriltä vielä tästä varhaiskasvatussuunnitelmasta: onhan mietitty sitä resursointia, kuinka päiväkodeissa ja ennen kaikkea perhepäivähoidossa eli kunnissa nyt sitten pystytään nämä suunnitelmat asianmukaisesti tekemään? 15 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, ketä hallitus yrittää hämätä kutsumalla tätä esitystä varhaiskasvatuslaiksi. Mielestäni se kuitenkin on aika tyhjän veroinen, jos katsotaan sisältöjä. Siinä mielessä ihmettelenkin, (Jukka Gustafsson: Joko edustaja on ehtinyt sen lukea?) eikö hallitus tosiaankaan pystynyt parempaan suoritukseen. 40 vuotta vanhan varhaiskasvatuslain uudistukselta odotettiin konkreettisia toimenpiteitä enemmän eikä nykyisten käytäntöjen kirjaamista, jota nytten tässä hyvin paljon on tehty. Siinä mielessä tämä ensimmäinen vaihe ei tuo mitään mittavia parannuksia tähän lakiin. Nimi toki vaihtuu mutta sisältö ei niinkään. Esimerkiksi otetaan vaikka tämä lasten ryhmäkokojen pienentäminen. Tällä nimenomaan jätetään edelleen ovi auki näitten puolipäiväisten lasten osalta täyttää se ryhmä vaikka kuinka suureksi. Ei tämä siltä osin miksikään muutu. Toisena epäkohtana voitaisiin sanoa, että ammattinimikkeet olisi voitu ottaa jo tässä vaiheessa esille, mitä kaivattiin. Sitten tämä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma: Kuinka tarpeellista se on jokaiselle lapselle tehdä? Eikö ne tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun ongelmia ilmenee, ja olla lisäämättä tarpeetonta työtä ja puuttua oleellisiin ongelmiin? (Puhemies koputtaa) Siinä mielessä onkin syytä muistaa, että esimerkiksi OAJ on aika lailla pettynyt tähän esitykseen. (Puhemies koputtaa) Täytyisi kuitenkin tunnustaa se, ettei tämä ihan nappiin mennyt. 16 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Puumala nostikin tuossa sen huolen, vaarantuvatko tässä valinnanmahdollisuudet. Haluan lisäksi nostaa sen huolen, miten kuntien rahat jatkossa riittävät. Jos tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti tulee, pahimmillaan se voi johtaa näiden mitoitusasioiden kanssa siihen, että kuitenkin lasten varhaiskasvatus onkin sitten säilömistä. Toivon todellakin, että rahat riittävät ja tätä ei tapahdu, mutta tällaisia pelkoja vähän tulee. Haluan vielä kysyä tästä varhaiskasvatussuunnitelmasta: Onko loppuun mietitty, ettemme tällä aiheuta turhaa byrokratiaa, sitä, että niitä suunnittelijoita jatkossa on entistä enemmän mutta silloin, kun lapsi tarvitsisi syliä, kädestäpitäjää, vähän eteenpäin tuuppaajaa ja epämukavuusalueelle menijää, ei riitä ihmisiä? Vai riittääkö paperintuottajia niitten tekstien tarpeisiin, joita kukaan ei välttämättä lopulta lue? 17 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Onhan tämä mielenkiintoista kuulla hallituspuolueitten keskustelua ihana ja historiallinen lakiesitys, joka on huono. Mutta eihän tämä nyt ollut ensimmäinen kerta tässä viime aikoina, kun kokoomus on ollut tuomassa tänne yksimielistä esitystä ja sitten ryhtyy tässä salissa ja vähän muuallakin hallituksen esityksiä haukkumaan. No, näin oppositiosta sille nyt ei tietysti mitään voi, ehkä nyt vähän sitten tuohon soten malliin opposition olisi voinut pyytää mukaan, niin tästäkin olisi voinut tulla vähän parempi. Kun edustaja Vahasalo sanoi, että tässä nyt tämän keskeinen sisältö on se, että siirretään tämä ministeriöstä toiseen, niin en nyt ole ihan vakuuttunut edes, onko se paras mahdollinen ratkaisu, mutta kun nyt ollaan siirtämässä viranomainen THL:stä Opetushallitukseen, niin Opetushallituksen johtokunnan jäsenenä olen kyllä vähän miettinyt, miten se onnistuu, kun Opetushallituksessa juuri käytiin yt-neuvottelut, joissa 60 henkilöä ollaan poistamassa sieltä vahvuudesta. Nyt sinne tuodaan lisää töitä ja otetaan entisetkin henkilöt pois. Mitenkähän se mahtaa toteutua?

11 135/1/18 PTK 135/2014 vp Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin varhaiskasvatuksella ja päivähoidolla on vissi ero, ja tällä lakiesityksellä nimenomaan siirretään nytten sieltä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alle, mikä tarkoittaa myös, että meidän täytyy katsoa tätä päivähoitoa ei enää päivähoitona vaan kasvatuksellisena, tietoisena toimintana, varhaiskasvatuksena. Kun katsoo tuommoista parivuotiasta, kun hän on nukkunut ja syönyt hyvin, niin sitten se kaikki muu aika ja hänen energiansa suuntautuu uuden oppimiseen, ja kysymys on siitä, ovatko meillä ammattitaitoiset henkilöt ohjaamassa tätä oppimista. Meillä on siellä päiväkodeissa tällä hetkellä sukupolvi, joka on niitä tulevaisuuden osaajia, ja olennaista on se, osaammeko ohjata heitä, tarjota heille ympäristön, jossa kaikki oppimisen edellytykset mahdollistuvat. Tähän kykenevät vain ammattitaitoiset kasvattajat, lastentarhanopettajat, ja sitten tietysti muu henkilöstö täydentää tätä työtä. (Puhemies koputtaa) Tärkeää on, että teemme selkeän työnjaon sosionomien, lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien välille. (Puhemies koputtaa) Kaikille heille on paikkansa ja tärkeä tehtävänsä siellä päiväkodissa. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Hyvät edustajat, muistutan jälleen kerran tästä minuutin puheenvuoron pituudesta. 19 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lapsen edusta on kysymys, mikä täällä on tullut vahvasti esille, ja mielestäni silloin se, mitä on se osaaminen, mihin kaikkeen perustuu se varhaiskasvatustyö, jotta saadaan toteutumaan laadukas varhaiskasvatustyö, edellyttää hyvää koulutusta ja myös sitä, että tässä laissa selkeämmin olisi myös määritelty tämä osaaminen, mitä se varhaiskasvatustyö edellyttää, minkälaista osaamista. Silloin tullaan siihen samaan kysymykseen, mikä täällä on tullut näistä ammattiosaajista, työntekijöistä, jotka ovat toteuttamassa sitä. Sen olisi pitänyt olla tässä selkeämmin esillä. Samoin kysymykseni on myös tästä, mikä on se ympäristö, kuinka suuressa ryhmässä tätä toteutetaan. Tästä olen huolissani ja samoin siitä, että tämä varhaispedagogiikka ei ohennu. Samalla tietysti kysymys on kasvusta, ei pelkästään oppimisesta mutta myös siitä, että on aikaa olla näitten lasten kanssa. 20 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On todellakin lapsen etu, että yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki vihdoin päivitetään. Todellakin tämä matka on ollut mutkainen, pidempi kuin sote-uudistuksella, kolme vaalikautta ollaan odotettu, ja pitää sanoa, että ei tämäkään ihan napero napakymppi ole. Tässä on paljon hyvää: se, että varhaiskasvatus tulee lapsen oikeudeksi, se, että Opetushallitus ryhtyy tekemään valtakunnallisia varhaiskasvatuksen suunnitelmia, ja sinne todellakin tarvitaan nyt resursseja, ministeri Kiuru. Mutta se pitää kysyä, missä se varhaiskasvatus oikein sitten luuraa. Se on kysyttävä. Varhaiskasvatuksen määrittelyhän jäi tässä tekemättä. Tässä on ikään kuin laitettu uusi nimi laille mutta sitä varhaiskasvatusta ei vielä ole määritelty. Mutta ei mitään hätää, mielestäni, kun täällä on nyt niin monta puheenvuoroa, voimme tässä yhdessä sopia, että tarkennetaan tätä määritelmää täällä eduskunnassa, kun koko lain keskeinen tarkoitus oli parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja todellakin pedagogiikkaa nostaa esille. Eduskuntahan teki vahvan kannanoton, kun lisäsimme rahaa yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen tämän vuoden budjetissa ja edellisvuoden budjetissa. Todellakin toivon, että tämä määritelmä tässä uudelleen (Puhemies koputtaa) tehdään ja vahvistetaan tähän lakiin, kun se tästä vielä puuttuu. 21 Eeva-Johanna Eloranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Päivähoidon suuri ongelma on tällä hetkellä se, että sen laatu vaihtelee tällä hetkellä aivan liikaa. Päiväkodeissa on suuri vapaus tehdä tai jättää tekemättä. Tämän lakiesityksen myötä varhaiskasvatussuunnitelman perusteista on tulossa sitova normi. Tämä on erittäin merkittävä asia. Jokaiselle lapselle tuleekin tämän myötä taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, liikuntaan, virikkeisiin, oppimiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Varhaiskasvatus on paljon muutakin kuin lepo, ruoka, ulkoilu ja hoito. Kysyisinkin ministeriltä: miten aiotte ohjeistaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisällön laadintaa, jotta jokainen suomalainen lapsi saa yhtä laadukasta varhaiskasvatusta riippumatta siitä, missä hänen päivähoitoyksikkönsä sijaitsee, ja minkälaisia sisältöjä noihin perusteisiin on tulossa?

12 12 Tiistaina /1/22 22 Anne Louhelainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen laadukas toteutus vaatisi käsitteiden määrittelyn ja tarkentamisen. Näin ovat lastentarhanopettajat eli arjen ammattilaiset todenneet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattaisiin lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet sekä toimenpiteet näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilökohtainen suunnitelma lapsille on erittäin hieno tavoite. Käytännön toteutus kuitenkin lisää ohjaajien työmäärää. Arvoisa ministeri: riittävätkö kuntien resurssit tähän, kun rahaa uudistuksen toteuttamiseen ei ole varattu riittävästi? Eli kysyisin: miten hallitus takaa riittävät taloudelliset resurssit tämän lakiesityksen hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi? 23 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä päivähoitolain päivityksessä varmasti tarkoitus on ollut hyvä, ja se on hyvä asia: varhaisten vuosien merkitys on ratkaiseva lapsen kehitykselle. Kuitenkin täytyy sanoa, että koulutusnäkökulman pitäisi varmasti näkyä hyvin, kun nyt OKM:n alle tämä siirtyy. Moni päiväkodeissa työskentelevä koulutettu lastentarhanopettaja on lähettänyt palautetta ja ollut tyytymätön tähän lakiin: se ei riittävästi ota huomioon pedagogiikan toteutusta ja sitä, miten siihen varat myös riittävät. Jos on kovin suuria ryhmiä, ei hitaammin oppivia lapsia saada mukaan, ja on tärkeää, että potentiaalisesti oppimisvaikeuksissa olevat lapset pystytään jo silloin löytämään ja heitä auttamaan. Monet päiväkodeissa työskennelleet pelkäävät, että tällä lailla vain laatu heikkenee tai ainakin se vaihtelee eri päiväkodeissa, jos ei kunnilla riitä rahaa. He sanovat, että koulutettuja ammattilaisia ei tule aliarvioida. Paljonhan päiväkodissa tapahtuu: siellä on ruokailua, vessatusta, pukeutumista, ulkoilua ja niin edelleen. Miten tähän sovitetaan se oppimisprosessi, jää vähän tässä auki, mutta varmaan tarkoitus on ollut hyvä, ja tästä täytyy mennä eteenpäin. 24 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lapsen hyvinvoinnin kannalta päivähoidossa on todella tärkeätä, että hänet voidaan huomata yksilönä ja että hän voi olla osana lapsiryhmää niin, että hänet otetaan mukaan leikkeihin, ja sen tähden näen, että se, että ryhmäkoosta säädetään, on ehkä tämän lain tärkein uudistus ja paras vahvuus. Olenkin iloinen, että laki ehti eduskuntaan, vaikkakin on paljon vielä puutteita, esimerkiksi varhaiskasvatuksen määrittelystä on moni edustaja täällä hyvin puhunutkin. Ymmärrän sen, että koulutettuja lastentarhanopettajia tarvitaan päivähoidossa tämän pedagogiikan osaamisen kannalta, mutta joka tapauksessa lapsen kannalta on tärkeää se, että hänellä on riittävästi hoitavia käsiä ja sylejä. Esimerkiksi kun Espoossa aikoinaan oli laitosapulaisia päiväkodeissa, he auttoivat kurahousujen pukemisessa ja siivosivat kuraeteisiä ja oksennuksiakin, mutta joka tapauksessa he olivat lapsille hoitajia. Nyt on tehty se virhe, että kun siivous on ulkoistettu, lastentarhanopettajat kuormittuvat eivätkä jaksakaan enää, ja on huomattu, (Puhemies koputtaa) että lasten hoidossa tarvittaisiin enempi sylejä. Tämäkin täytyy ottaa huomioon, kun pohditaan näitä ammattinimikkeitä jatkossa. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Otetaan yksi kierros ryhmittäin, sen jälkeen ministerille välivastauspuheenvuoro, ja sitten jatketaan tämä debatti loppuun. 25 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvostettu puhemies! Uutenavuotena meitä muistutettiin, että puheet on puhuttu ja on tekojen aika. Tämän lain nimi varhaiskasvatuslaki on kyllä odotettu; sisältö ei valitettavasti ole sitä, mitä on odotettu. Kun on rehellinen, niin tämä laki ei ole sitä, mitä lapset ja kasvatuksen ammattilaiset ansaitsevat, ja kun kuuntelee viestejä kentältä, niin ei tätä, arvoisa edustaja Gustafsson, voi historialliseksi sanoa. En ole kuullut yhdenkään päivähoidon ammattilaisen taikka päiväkodissa työtä tekevän tätä esitystä kehuvan. Jotain tässä silloin on pahasti, rakentavasti pielessä. Tämä ei turvaa osaavaa henkilökuntaa. Ymmärrän, että lastentarhanopettajat ja opiskelijat ovat huolissaan siitä, eikö heidän osaamistaan enää Suomessa arvosteta. Eikä tämä takaa kyllä laadukasta varhaiskasvatustakaan. Kyllä tässä valiokunnalle jää kovin paljon nyt työtä tehtäväksi, mutta toivon, että tätä lakia pystytään korjaamaan ja tekemään tästä nimensä arvoinen ja veroinen. 26 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! 1972 syksyllä minä olin sosiaalivaliokunnan sivutoimisena sihteerinä, kun

13 135/1/27 PTK 135/2014 vp 13 tätä päivähoitolakia tehtiin. Tämähän oli sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen merkittävä esitys, ja näyttää siltä, että sosialidemokraatteja aina tarvitaan, kun lasten asioita hoidetaan. Silloin tärkeänä tavoitteena oli, että naiset kotoa saatiin töihin, suomalaiseen työelämään. Käytiin keskustelua ulkomaisesta työvoimasta ja päädyttiin siihen, että tämä oli silloin parempi ratkaisu. Silloisen pääjohtaja Alli Lahtisen toimesta järjestettiin pikakoulutusta, niin että tämä saatiin sadoilletuhansille naisille mahdolliseksi. Erikoista oli se, että suomalaisia valtuuskuntia kävi Neuvostoliitossa ja DDR:ssä katsomassa, minkälaisia nämä mallipäiväkodit olivat. Mallipäiväkodit olivat hyviä, ja sen mukaan näitä osittain tehtiin, vaikka se kokonaisuus ei kummassakaan maassa ollut hyvä. Ja nyt on aika parantaa tätä, sanon sen nyt nykyisenä kansanedustajana, että tulee tämäkin laki hoidettua. 27 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, kuntatalous voi tällä hetkellä huonosti. Samaten valtionhallinnossa on isoja ongelmia: meillä on kestävyysvaje, talous taantuu, vienti ei vedä. Meillä on isoja ongelmia ratkaistavana tässä maassa. Lukuisissa kunnissa tällä hetkellä istuu työryhmiä, erilaisia kriisityöryhmiä, leikkaustyöryhmiä, joissa yritetään kuntien käyttömenoja pienentää ja taloutta tasapainottaa. Tehdään leikkauksia, lomautetaan henkilökuntaa. Nyt sitten kun kunnille tulee uusi tällainen lisävelvoite, niin kysyisin ministeriltä, kuinka paljon valtio on varaamassa lisäresursseja kunnille, jotta ne pystyvät selviytymään tästä uudesta velvoitteestaan. Onhan ollut pitkän aikaa puhetta siitä, että valtio ei sysää lisätehtäviä kunnille, vaan osallistuu niiden kustannuksiin, jos uusia tehtäviä tulee. 28 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä moneen kertaan todetut sisällölliset puutteet ovat kyllä hyvin ilmeisiä ja keskeisiä ja etujärjestöjenkin huomioitavia. Näitten lisäksi tietysti on se, että tämä vaikuttaa erittäin keskeneräiseltä lakiesitykseltä, muun muassa sen takia, että täällä ei ole lainkaan kustannusten arviointia. Nyt kun tiedämme kaikki ne paineet, mitä esimerkiksi kunnille on tulossa muutoinkin kuin tämän lakiesityksen myötä, niin se varmasti asettaa kunnat kiperään tilanteeseen, ja sen takia kustannusten arviointia aivan välttämättä pitäisi olla. Kysyisin ministeriltä myös sitä asiaa, että jos kakkosvaihe on vielä tulossa ja siellä ne suuremmat asiat olisivat sitten esityksessä, niin millä aikataululla esitys siitä ja voimaantulo sitten olisivat tämän kakkosvaiheen osalta. Toivottavasti se ei veny hyvin pitkään, koska siihen mennessä olemme menettäneet jo ehkä monia lapsisukupolvia. 29 Jari Myllykoski /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On itsestään selvää, että tasa-arvoisen oppimisen edellytykset peruskoulussa tarvitsevat nyt uudistuksia niin, että me voimme kaikissa sosiaaliluokissa ja kaikille pienille kansalaisillemme turvata yhdenmukaiset oikeudet menestyä jatkossa peruskoulun haastavassa maailmassa. Toki tässä on kysymysmerkkejä, joita varmasti tulee jatkokäsittelyssä ja valiokunnan ruodinnassa ottaa esille, esimerkiksi se, onko perhepäivähoidossa mahdollista suoriutua varhaiskasvatuksen opetuksellisista haasteista, ettei käy niin, että näistä perhepäivähoidon ohjaajista tuleekin vain kuljettajia, jotka kuljettavat sitten sinne päiväkoteihin näitä lapsia oppimaan, mikä rikkoo sen perheen. Samalla tavoin kyllä tämä näitten ryhmäkokojen osalta, asetuksen jäädessä tämän esityksen osalta voimaan, tarkoittaa sitä, että jopa 39:n suuruisia ryhmiä on. Kyllä olen sitä mieltä, että nekin, jotka osa-aikaisesti ovat perhepäivähoidossa, saavat sen samanlaisen turvan ja sylin kuin kaikki muutkin. 30 Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Monelle lapselle päivähoito ja varhaiskasvatus on kodin ulkopuolella se ensimmäinen paikka, missä he ikään kuin joutuvat pärjäämään omillaan ilman niitä lähivanhempiaan tai lähihuoltajiaan. Se on ensimmäinen paikka, missä he tunnistelevat omia rajojaan, omaa suhdettaan ryhmään, ja siellä on myöskin mahdollisuus systemaattisesti kehittää erilaisia taitoja, mitkä tulevat erilaisissa kasvuvaiheissa. Aika usein, kun me puhumme lapsista, nuorista ja tulevaisuudesta, me asetamme kauheasti odotuksia sinne koulutukseen, peruskouluun, lukioon, ammattikouluun. Mutta aika monien toiveiden, mitä meillä on siinä kohtaa koulutusta, siemenet laitetaan itämään jo varhaiskasvatuk-

14 14 Tiistaina /1/31 sen aikana niissä opeissa, siinä kokemuksessa, ja silloin tietysti varhaiskasvatussuunnitelma tulee tärkeään osaan. Silloin on tärkeää erottaa se hoiva ja varsinainen suunnitelma, se pohja ammattimaisuuteen: mitä sillä tarkoitetaan ja miten se käytännössä rakennetaan, mikä on kodin ja vanhempien, huoltajien rooli, millä tavalla, millä välineillä lasta kuunnellaan, ja mitä ammattitaitoa se vaatii siltä ammattilaiselta, joka tuon varhaiskasvatussuunnitelman rakentaa? Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten tähän väliin otetaan ministeri Kiurun viisiminuuttinen, ja ehkä tässä vaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota niihin pääkysymyksiin, mitkä ovat nousseet. Saatte vielä sitten toisen viisiminuuttisen tämän debatin päätteeksi. Olkaa hyvä. 31 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Kiitos, puhemies! Viisas neuvo. Otan nämä keskeisimmät teemat nyt ja vastaan sitten yksityiskohtaisesti eri edustajille, joilla oli hyviä kysymyksiä myös yksittäisistä asioista. Lähdetäänpä purkamaan nyt siitä minusta edustaja Viitamies totesi tässä keskustelussa aivan oikein että kun ottaa huomioon tämän taloustilanteen, olen kiitollinen siitä, että me olemme voineet ylipäätään antaa tämän varhaiskasvatuslain, koska se on jo yksistään hyvin vaikea puserrus ollut. Silloin maaliskuussa, kun tämä työryhmä luovutti mietintönsä, pidettiin aika pitkä kenttäkierros kuullaksemme keskustelua, mitä kentällä käydään. Tuli kesä päälle. Syksyllä normaalin proseduurin mukaan, ja jo kehyksissä, olen anonut rahoitusta sille, että tämä varhaiskasvatuslaki voitaisiin jättää. Minusta oli olennaista esimerkiksi edustajien Virtanen ja Sarkomaa kysymys siitä, onko resurssit turvattu Opetushallituksessa, kun varhaiskasvatussuunnitelma tulee sinne lakisääteiseksi tehtäväksi. Kyllä ne nyt on, mutta ilman tätä lisätukea, joka nyt saatiin vasta budjetin täydentävässä esityksessä, emme olisi voineet jättää esitystä tältä osin, koska resursseja ei olisi turvattu. Minusta edustaja Louhelainen kysyi ihan viisaasti, riittävätkö nämä taloudelliset resurssit, jotka kunnilla tällä hetkellä ovat, tämän kunnianhimoisen varhaiskasvatuslain toteuttamiseen. Minusta aivan aiheellisia kysymyksiä. Tästä tulemmekin siihen kysymykseen, hyvät edustajat, että jos me olisimme tehneet sellaisen varhaiskasvatuslain, jota tämän päivän lapset, melkein lasta, toivoisivat ja haluaisivat, niin se ei olisi tämänkaltainen kuin se täällä nyt on, koska se olisi lähtenyt siitä, mistä vanhempaa ei ollut kovin väärässä. Hehän toivoivat vain yhtä asiaa suomalaisen varhaiskasvatuslain uudistamiselta, ja se on se, että oltaisiin nostettu kissa pöydälle. Tämän päivän varhaiskasvatusryhmissä on aivan liian paljon lapsia aivan liian paljon lapsia. Mutta jos se olisi otettu tähän ensimmäiseen vaiheeseen, niin silloinhan me olisimme hallituksena sitoutuneet yksinään siihen, että seuraavan kymmenvuotiskauden aikana löytyisi sellainen hallituspohja, joka sen tulee toteuttamaan. Ja sen takia minä olenkin kutsunut kaikki osapuolet koolle, jotta eduskunnasta löytyisi kahdeksan eduskuntaryhmän avulla sellainen tahtotila, että nostetaan se kissa pöydälle, mitä tämä kenttä odottaa. Ei tarvita mitään muuta kuin mitoituksen muuttamista, joka vaatii satoja miljoonia rahaa, ja toisena tärkeänä asiana on se, että ammattiryhmät omista intresseistään lähtien lähtevät siitä, että kelpoisuuksia pitää muuttaa. Tätä varten olen halunnut, että varhaiskasvatuslaki uudistetaan kokonaisuudessaan, ja sitä varten olen toivonut, että kaikki eduskuntaryhmät sitoutuisivat siihen, että haetaan se tiekartta, miten seuraavalla hallituskaudella näihin asioihin tullaan ottamaan se kanta, että ehkä vuonna 2025 nämä asiat olisivat kunnossa. Se vaatii niin paljon rahaa, että yhdellä hallituspohjalla ei ole mahdollisuutta sitoutua niin isoihin, merkittäviin päätöksiin. Siltä osin myönnän, että me olisimme halunneet, ainakin minä, paljon kunnianhimoisemman suunnitelman. Mutta kun tätä keskustelua kuuntelee, niin erityisesti ne, jotka nyt ovat kieltäytymässä tästä parlamentaarisesta kädenojennuksesta, että pannaan nämä asiat kuntoon pitkällä aikavälillä, ovatkin sitä mieltä, että heidän apuaan ei kaivata. Kyllä kaivataan. Nyt kaivataan kaikkien apua, että nämä asiat saadaan kuntoon. No, hyvä puhemies, sitten minusta käytiin hyvä debatti siitä, onko tässä laissa nyt riittävästi pedagogiikkaa vai eikö ole. Jos katsotte sitä varhaiskasvatuslakityöryhmän esitystä, niin tässä laissa on enemmän pedagogiikkaa kuin siinä asiantuntijatyöryhmän tekemässä esityksessä. Miltä osin sitten hallitus uskalsi ottaa askeleen näin tiukan pedagogiikan suuntaan, jos kerran ammattilaiset, jotka istuivat todella pitkään ja olivat ristiriitaisia siitä, kuinka paljon sitä pedagogiikkaa oikein pitäisi olla, niin olemme halunneet var-

15 135/1/32 PTK 135/2014 vp 15 mistaa, että tässä on kysymys todella varhaiskasvatuslaista, joka on siis hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, kun tässä alkupohjaehdotuksessa, josta koskaan ei lainsäädäntömuotoa tullut, lähdetään siitä, että pedagogiikkaa on merkittävästi vähemmän. Minusta on hyvä, että pedagogiikkaa on lisätty. On kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön alaisesta hallinnosta, ja siltä osin on tärkeää, että sitä pedagogiikkaa on. Eli minä yhdyn kyllä siihen ajatteluun, mikä oli edustaja Gustafssonilla ja edustaja Peltosella siitä, että kyllä tässä pedagogiikkaa alkaa löytyä enemmän kuin on aikaisemmin ollutkaan. (Sari Sarkomaa: Onko riittävästi?) Siltä osin toivon, että kun täällä käytettiin niitä puheenvuoroja, että tarvittaisiin paljon enemmän lastentarhanopettajia, jotta sitä pedagogiikkaa olisi merkittävästi, niin silloin me päädymme takaisin siihen kysymykseen, että mistä se olisi rahoitettu, jos näin olisi ollut, että näitä kelpoisuuksia olisi muutettu tilanteessa, jossa rakennepoliittinen ohjelma lähtee siitä, (Puhemies koputtaa) että kelpoisuuksia ei voi muuttaa. Mutta olen halunnut, niin kuin olen tässä jo julkisesti todennutkin, että kelpoisuudetkin voitaisiin nostaa pöydälle, jos kaikki eduskuntaryhmät lähtevät tekemään sellaista varhaiskasvatuskokonaisuutta, että sekä mitoituksiin että kelpoisuuksiin otettaisiin kantaa. Paljon oli yksityiskohtia, ja niihin otan kohta sitten lisää kantaa. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten käymme nämä pyydetyt debattipuheenvuorot loppuun. Niitä on minun laskujeni mukaan noin kymmenkunta. 32 Sofia Vikman /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus ei ole sosiaalihuoltoa tai päivähoitoa vaan tärkeä osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmäämme. Vanha laki todella kaipaa uudistusta ja päivitystä. Valitettavasti koulutuksen näkökulma on unohtunut ministeri Kiurun lakiesityksestä ja oikeastaan myös tästä edellisestä puheenvuorosta. Tästä on osoituksena myös se, että opettajajärjestöt ovat pettyneet ministerin esitykseen. Esityksessä on lähinnä tyydytty muuttamaan päivähoidon käsite varhaiskasvatukseksi, tärkein sisältö jää uudistuksesta puuttumaan. Laissa olisi pitänyt määritellä selkeämmin, mikä on päivähoitoa ja mikä taas pedagogista varhaiskasvatusta. On tärkeää lujittaa laadukkaan varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutus- ja kasvatusketjuamme sekä painottaa pedagogisia palveluita ja rohkaista jokaista perhettä näiden pedagogisten palvelujen käyttöön. Toivottavasti tämä määrittelyasia saadaan nyt eduskuntakäsittelyssä korjattua ja myös osaavan henkilöstön asema (Puhemies koputtaa) turvattua ja sen osaaminen turvattua. 33 Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvä, että nyt kiinnitetään huomiota lapsen varhaisiin vuosiin, sillä ne todellakin merkitsevät suunnan lapsen myöhemmälle kehitykselle, jopa työelämään saakka. Ja kiitos tästä ministerille, että hän on tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa puskenut eteenpäin tätä varhaiskasvatuslakia. Kansainvälisesti varhaiskasvatus määritellään tavoitteelliseksi pedagogiseksi toiminnaksi, ja lapsen elämässä näitä pedagogisia tilanteita tulee eteen, niin yhteisöllisessä arjessa kuin sitten ihan näissä toimintatuokioissa. Opetushallitus saa velvoitteen tehdä valtakunnallisen suunnitelman tästä varhaiskasvatuksesta, mutta tämä lakiesitys ei kuitenkaan sitten velvoita mitenkään, että päivähoidon järjestäjä siellä kunnassa tekisi paikallisen suunnitelman tämän valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan. Olisin kysynyt tästä ministeriltä: miten aiotaan tätä kehittää? Ja sitten on, niin kuin tässä salikeskustelussakin, noussut esille se, kuka antaa ja millä koulutuksella annetaan varhaiskasvatusta siellä päivähoidon piirissä? Se on tietenkin hyvä selkeyttää, jotta voimme sitten muun muassa kehittää sitä päiväkodissa lastentarhanopettajan tehtävässä tapahtuvaa työtä ja siihen johtavaa koulutusta. Olisin kysynytkin ministeriltä: onko mietitty, voidaanko ruveta kehittämään, nytten kun tulee uudenlainen laki, uudenlainen varhaiskasvatus, myöskin sitä koulutusta, joka antaa kelpoisuuden sitten päiväkodeissa tarjota tätä toimintaa? 34 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Koulutuksen yhtenäistäminen ei tässä laissa nytten tullut oikein hyvin esille. Tällä hetkellähän lastentarhanopettajien virkoihin kelpaavat paitsi lastentarhanopettajat myös sosiaalikasvattajat ja sosionomit. Näiden koulutus on kuitenkin täysin erilainen, ja lähtökohta on täysin erilainen silloin, kun koulutetaan. Olisin kaivannut tästä laista sitä, mitä edel-

16 16 Tiistaina /1/35 lytetään siltä henkilöltä, joka toimii lastentarhanopettajana. Toinen asia on sitten se, että kun meillä on nyt olemassa kunnallisissa palveluissa palveluseteli, niin silloin kun on perhepäivähoidosta kysymys, palveluseteliä voidaan käyttää, jos lasta hoidetaan perhepäivähoitajan kotona, mutta sitä ei voida käyttää, jos lasta hoidetaan lapsen kotona, vaikka siellä olisi aivan vastaava perhepäivähoitaja. Eikö tämä aseta eriarvoiseen asemaan nämä lapset ja sen, mitä lapsille voidaan tuolla hinnalla saada? Sen lisäksi vielä haluaisin kysyä: millä tavalla nyt mukaan tuleva varhaisopetus pystytään hoitamaan perhepäivähoidossa oleville lapsille hajaasutusalueella? 35 Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vein lapseni aamulla päivähoitoon, haenko hänet iltapäivällä varhaiskasvatuksesta? Mitä on sisällöllisesti muuttunut tänä aikana? Tästä on kyse myöskin hallituksen esityksessä, jossa varhaiskasvatusta ei ole pystytty määrittämään, mitä se on ja mitä se sisältää. Ja tämä juuri on se vaikeusaste siinä, että me pääsemme varhaiskasvatuksen sisään: mitä se tarjoaa perheille, lapsille ja siihen vuorovaikutukseen perheiden ja ammattilaisten välille. Voidaan sanoa, että on vain sarja teknisiä tarkastuksia ja tynkälakina tämä varhaiskasvatusuudistus menee eteenpäin. Ja sitä toista vaihetta todellakin odotetaan, jossa voidaan määrittää varhaiskasvatus, myöskin se, miten nämä suhtautuvat kotihoidon tuen kiintiöittämiseen ja siihen subjektiivisen päivähoidon rajaamiseen. Kaikki nämä kysymykset ovat vielä auki, joita hallitus on kyllä linjannut. 36 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Todella toivon, että ministerin pyytämä parlamentaarinen työryhmä oikeasti kävisi tämän toisen vaiheen kimppuun, koska kyllähän tässä on rehellisesti kaikkien minusta todettava, että tämä on vasta alku. Tämä on alku, aivan niin kuin ministeri totesi, ja se on ollut alku koko ajan tässä vuoden valmistelussa, koska siinä on paljon ristiriitoja ollut, ja nyt meillä on laki, jota pystytään sitten itse valiokunnissa toivon mukaan vielä selkeyttämään, erityisesti noiden määritelmien osalta. Helppoa se ei tule olemaan, mutta siellä pitäisi sitä yhteistä tahtoa nyt olla, niin kuin näissä tämän salissa keskusteluissa selkeästi ainakin osaltani koen näin on yli puoluerajojen. Mutta olisin erityisesti perännyt sitä loogisuutta, kasvatuksellista ja pedagogista polkua, kun kaikki lähtee sisällöstä, osaavasta henkilöstöstä. Kun Opetushallitus tekee varhaiskasvatuksen perusteet, sitä loogisuutta täytyy olla sitten myös järjestäjien osalta. Sieltä syntyy se sisältö, ja sisältöä toteuttaa osaava, laadukas, pedagogisesti koulutettu henkilöstö. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä. 37 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, kaventaa lasten välistä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa, ja siksi varhaiskasvatuksen uudistaminen on tärkeä asia. Lain kokonaisuudistaminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee liikaa eri puolilla Suomea ja eri kunnissa. Nyt on tarkoitus varmistaa laadukas ja myös tasalaatuinen varhaiskasvatus kaikille lapsille. Tähän tavoitteeseen päästään muun muassa varhaiskasvatussuunnitelman avulla, ja se on jatkossa tehtävä kaikille, myös perhepäivähoidossa oleville lapsille. Vielä kerran haluan muistuttaa meille kaikille, että me käsittelemme vasta kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta ja kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa tästä. Toivottavasti tässä kehittämisen jatkotyöskentelyssä ovat kaikki puolueet mukana. 38 Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän ministerin äskeiseen puheenvuoroon tietysti voisi todeta ihan kaikella ystävyydellä, kun puhutaan tästä parlamentaarisesta työryhmästä, että ehkä se olisi ollut hyvä perustaa jo ennen kuin nämä ongelmat olivat käsissä ja todettiin, että tätä lakia ei kunnolla saada sitten eteenpäin. Mutta kuten jo monessa puheenvuorossa on todettu, niin itsellenikin tulee koko ajan sitä viestiä alan henkilöstön keskuudesta, että lakiesitys on pahoin epäonnistunut, ja monia erittäin kovia terveisiä tulee siitä, että tätä lakia ei missään tapauksessa tämänmuotoisena pitäisi viedä eteenpäin. Tätä esitystä on kovasti kritisoitu myös siitä, että Suomi jää tällä lailla edelleen Pohjoismaitten ja jopa EU-alueen häntäpäähän varhaiskasvatuksessa. Toki täällä viitattiin myös siihen, että mallia on

17 135/1/39 PTK 135/2014 vp 17 käyty ottamassa 70-luvulla Neuvostoliitosta. Se vähän hätkähdytti. Mutta kaiken kaikkiaan, ministeri, haluttiinko tässä lakiesityksessä lainkaan edes Suomen varhaiskasvatusta kehittää kansainvälistä tasoa vastaavaksi? 39 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totean myös, että on tässä yksi askel menty eteenpäin, että sana "päivähoito" on muuttunut "varhaiskasvatukseksi". Tästä on hyvä jatkaa. Monissa kunnissahan on ennen tämän lain voimaantuloa siirrytty sosiaali- ja terveyspuolelta päivähoidon osalta opetuspuolelle. Tämä laki korostaa varhaiskasvatusta, ja päivähoitotoiminta siirtyy paremmin opetuspuolelle ja opetuskasvatukseen. Tämähän on linjassa EU:n kasvatuksellisten ja koulutuksellisten linjausten kanssa, mutta mikä on käytäntö, se sitten näyttää. Tärkeintä, teemme me mitä lakeja tahansa, on ajatella lapsia. On tärkeätä, mitä ne henkilöt opastavat, että he ymmärtävät lasten herkkyyden ja tunteet ja että lapsia opetetaan leikkimisen ja liikunnan ohella, ettei nyt vain puhuta, että pitää olla kova kilpajuoksu, että toiset lapset tulevat paremmiksi tai toisiksi. On tämä varhaiskasvatuslaki mitä tahansa, niin meidän pitää ymmärtää, että nämä 1 6-vuotiaat ovat lapsia ja heille ei kovin suoritepainotteista elämäntapaa voi laittaa vaan leikitään ja (Puhemies koputtaa) liikutaan, ja ymmärrettäisiin, että kaikki lapset eivät siellä päiväkodissa ole samanlaisia, otetaan huomioon, että opettajat keskustelevat, minkälaisia ovat esimerkiksi (Puhemies koputtaa) vammaiset tai muut ihmiset. Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, mitä niille lapsille opetetaan ja millä tavoin. 40 Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ennen tänne eduskuntaan tuloa työskentelin talossa, joka oli nimeltään päiväkoti. Täytyy sanoa, että täällä kun kuuntelee keskustelua, niin tuntuu monta kertaa, että täällä puhuvat sellaiset ihmiset, jotka eivät tiedä, mitä tuon talon nimeltä päiväkoti sisällä tapahtuu. Laadukas varhaiskasvatus pitää kyllä sisällään myöskin sosiaalihuollon elementit, ennen kaikkea päivähoitoa myös ja varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus on tiedettä ja hoivaa ja kasvatusta, opetusta, monikasvatuksellisuutta. Mielestäni tässä keskustelussa mennään aivan hakoteille, jos keskitytään siihen, että jotakin ammattiryhmää ei arvostettaisi, kun tehdään tällaista upeaa lakia, jossa on kyse lapsen oikeudesta ja edusta ja myöskin tärkeästä tuesta vanhempien kasvatustyössä. Tarkat työrajaukset kyllä kaventavat omasta mielestäni tuon päiväkodin toiminnallisuutta. Opettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja ohjaajat näiden välillä on turha tehdä liian tarkkoja rajauksia, sillä esimerkiksi, kun puhutaan pienten kuntien päiväkodeista, niin siellä on selvä pula työntekijöistä. Ennen kaikkea tarvitaan oikein orientoituneita ihmisiä päiväkoteihin töihin. 41 Terhi Peltokorpi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty tärkeää keskustelua tärkeästä lakiesityksestä. Varhaiskasvatuslakiesityksen, joka meillä on nyt käsittelyssä, on tarkoitus korvata päivähoitolaki, joka on säädetty vuosi ennen kuin minä olen syntynyt. Tämä kertoo jo aika paljon siitä, miten toisessa maailmassa me elämme tänä päivänä kuin missä on eletty vuonna 74, kun päivähoitolaki on astunut voimaan. Lapset elävät erilaisessa ympäristössä, ja se luo myös aivan erilaiset tarpeet varhaiskasvatukselle. Valitettavasti kuitenkaan tämä lakiesitys ei täytä niitä kaikkia tavoitteita ja toiveita, joita sitä kohtaan on ladattu. Tämä on siis pieni alku. Tämä ei ole mielestäni, edustaja Gustafsson, askel, tämä on vasta pieni hipaisu jalalla eteenpäin. Tärkeät tavoitteet jäävät vielä saavuttamatta. Mutta, arvoisa ministeri, olisin kysynyt teiltä, kun tämän valmisteluprosessin yhteydessä on kuultu myös vanhempia ja lapsia heidän toiveistaan: miten ne näkyvät nyt tässä esityksessä? 42 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Voisin yhtyä edelliseen puhujaan siinä, että itse olen syntynyt tuolloin vuonna 74 ja tämä on todellakin yhtä vanha laki eli uudistamista kaivataan. Uskon kyllä viisivuotiaan päiväkoti-ikäisen äitinä, että tällä lailla on varmasti todellista vaikutusta päiväkodin arkeen. Se palaute, mitä itse olen saanut sieltä muitten lasten vanhemmilta, on juuri se, että tätä ryhmäkokoasiaa muun muassa pidetään hyvin tärkeänä ja sitä, että se nyt yritetään ja otetaan haltuun tässä lainsäädännössä. Se, mistä on tullut sitten kritiikkiä, on se, ettei ole säädetty päiväkodin tai lapsiryhmien tiloista mitään tässä esityksessä. Pelätään, että päiväko-

18 18 Tiistaina /1/43 teihin voidaan edelleen henkilökuntaa lisäämällä sijoittaa lisää lapsia muun muassa ottamalla käyttöön käytävätiloja tai ottamalla käyttöön sellaisia neliöitä, joissa todellisuudessa ei voi oleskella. Toivon kyllä, että tämäkin epäkohta tulee sitten tässä kakkosvaiheessa harkintaan ja huomioiduksi. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, nyt käsittääkseni debattipuheenvuorot on käytetty, ja annetaan ministerille päätöspuheenvuoro ja sitten siirrytään puhujalistaan. Minusta tuntuu, että semmoinen hyvän naisen lisä 2 minuuttia siihen 5 minuuttiin lienee paikallaan. On niin paljon kysymyksiä. 7 minuuttia, mutta siitä pidetään kiinni, ministeri Kiuru. 43 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Kiitos, puhemies, tuosta tarjouksesta. Se oli erittäin hieno juttu, että saan vastata monille. En enää käy läpi tätä, oliko tarpeeksi pedagogiikkaa vai ei, mutta minusta tässä oli aika hyvät puheenvuorot, jotka käytti edustaja Vikman, joka sanoi, että tässä lainsäädännössä on pelkkää päivähoitoa. Se minua hiukan ihmetytti kyllä. Kun luette hyvin tarkkaan ja vertaatte nykypäivähoitoa koskevaa lainsäädäntöä nyt tähän uuteen esitykseen, niin siinä näkyvät ne erot. Toisaalta kun vertaatte siihen, mitä alan ammattilaiset isona ryhmänä esittivät meille, niin siinä on pedagogiikkaa merkittävästi enemmän, ja koko kansainvälinen käsitys siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksessa on pedagogiikkaa, perustuu sille Educare-kokonaisuudelle, jossa on siis sellainen varhaiskasvatus kysymyksessä, jossa on varhaiskasvatus muodostunut tällaisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen elementeistä. Minusta edustaja Kymäläinen, ehkä omasta kokemuksestaan, hyvin kertoi, että kyllä päivähoidossa on paljon muutakin kuin opetusta. Mutta siinä, miten esimerkiksi tämä leikki, mitä täällä on korostettu, yksistään on joko opetusta tai sitten sitä päivähoitoa, on hyvin vaikeaa erottaa näitä elementtejä toisistaan. Minusta tämä on tärkeä keskustelu, että kuullaan kaikkien ammattiryhmien, kaikkien osallisten näkemykset ennen kuin ollaan valmiina ottamaan kanta siihen, että päivähoidossa pitäisi työskennellä vain lastentarhanopettajia tai sekään ei vielä riittäisi vain lastentarhanopettajia, jotka ovat yliopistossa kouluttautuneet. Meidän täytyy myöntää, että tämänpäiväinen varhaiskasvatus on yhä Educare-kokonaisuus, mutta siinä on pedagogiikkaa entistä enemmän, koska on kysymys opetusministeriön alaisesta lainsäädännöstä, ja sitä tähän on nyt laitettu. Mutta on toki myönnettävä, että on ollut haluja siihen, että erotettaisiin päivähoidossa vallan tällainen opetuksen osuus ja sitten loppu olisi päivähoitoa, ja siihen ei riitä poliittinen yksimielisyys, ja se johtaisi siihen, mistä minusta Inkeri Kerola hyvin täällä kysyi, voidaanko tällä lailla varmistaa, että joka puolella Suomea on käytettävissä sama varhaiskasvatuksen pohja, ja silloin me olisimme olleet tilanteessa, jossa sitä ei voisi taata, koska meidän perhepäivähoidon pohja menisi helposti alta. Tähän tulen nyt esittämällä teille muutamia ajatuksia tuosta edustajien kysymästä varhaiskasvatussuunnitelmasta. Se, mikä tässä nyt muuttuu, ei ole niinkään se, etteikö suunnitelmia jo tehtäisi. Meillä on ainoastaan muutama kunta, jotka eivät tee näitä henkilökohtaisia vasuja tällä hetkellä. Mutta se, mikä tässä muuttuu: meille tulee varhaiskasvatukseen kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa, niin kuin muussakin koulutuksessa, lähdetään lähtökohdista rakentamaan sellaista mallia, joka velvoittaa päivähoidon eli siis käytännössä meidän varhaiskasvatuksen joka puolella Suomea toimimaan samoilta pohjilta, eli tulee valtakunnallinen suunnitelma. Sen laittaminen yhteen tämän nykyisen käytännön kanssa, jossa perhepäivähoidon puolella se pedagoginen koulutus ei ole tietenkään niin vahvaa kuin ihmisillä, jotka ovat yliopistossa pelkkää kasvatustiedettä opiskelleet ja valmistuneet lastentarhanopettajiksi, tämän kulman yhteensovittaminen, on ollut kieltämättä haaste, ja tältä osin on katsottu sitten, että näissä paikallisissa suunnitelmissa voi rakentaa vahvempaa pedagogista otetta mutta kansallisesti kuitenkin on pohja, joka pitää. Minusta tämä on ollut olennainen kysymys myöskin edustaja Elorannalta, miten tämä sitten toteutetaan käytännössä. Ja se tarkoittaa sitä, että sitä pedagogista ohjeistamista tarvitaan myöskin silloin, kun on kysymys perhepäivähoidossa tapahtuvista suunnitelmista, mutta ne laaditaan, ja se on minusta tärkeätä, että lapsia ei aseteta eriarvoiseen asemaan. No, sitten tullaan siihen, että edustaja Eloranta kysyi, miten ohjeistetaan näiden suunnitelmien käytännön toteutus Opetushallituksessa. Niin kuin me muistamme tästä koulutuksen ketjusta, Opetushallitushan on näissä lakisääteisissä tehtä-

19 135/1/44 PTK 135/2014 vp 19 vissä varsin itsenäinen: siellä tehdään valtavan iso kenttätyö, ja nämä suunnitelmat laaditaan samaan tapaan kuin meillä laaditaan perusopetuksen suunnitelmat, lukion suunnitelmat, ammatillisen suunnitelmat ja niin edespäin. Eli valtavan iso kenttäkierros siellä on tulossa, ja siltä osin oletan, että esimerkiksi yksityiskohtaiset lepoa koskevat, tiloja koskevat asiat tullaan sitten siellä määrittelemään paljon tarkemmin kuin tässä pohjassa. Mutta se on tässä erikoista, toisin kuin muissa koulutusasteissa, että olemme kuitenkin päättäneet niistä tavoitteista, joiden pohjalta tämä suunnitelma laaditaan, ja siltä osin on menty vähän kauemmas kuin muissa koulutusmuodoissa, jos näin voi sanoa. Minusta myöskin edustajat Myllykoski ja Rauhala puuttuivat yhteen tärkeään asiaan. Kun puhuttiin näistä mitoituksista, toivoin tietenkin, että me voisimme käydä parlamentaarista keskustelua, niin kuin Ojala-Niemeläkin tässä peräänkuulutti vielä tätä toista vaihetta, johon voisivat kaikki eduskuntaryhmät osallistua, että laadittaisiin tiekartta vuoteen 2025: miten me koulutamme niin paljon lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia, jotta me saamme muutettua niitä mitoituksia tavalla, jota kenttä on toivonut? Peltokorpi kysyi myös sitä, miten lasten ja vanhempien kuulemisen asiat ovat tulleet esiin. Silloin kysymys oli siitä, että vanhemmathan toivoivat ensimmäisenä asiana sitä, että tämä maksimikoko määritellään niin, että sitä ei voi enää ylittää. Ja sitten toisena he toivoivat sitä, että nämä päivähoitoryhmät olisivat pienempiä kuin 70-luvulla. Minusta se on aika kohtuullinen vaatimus, mutta sen takia olenkin toivonut, että tähän työhön lähtisivät kaikki ryhmät mukaan eduskunnassa, jotta tämä laajempi tiekartta näin pitkälle tulevaisuuteen voitaisiin määritellä. Eli ensin aloitettaisiin koulutus, jotta meillä olisi tarpeeksi henkilöstöä, ja sitten, jos kelpoisuuksia päätetään muuttaa, koulutettaisiin juuri näitä uusien kelpoisuusvaatimusten mukaisia henkilöitä enemmän ja enemmän, ja lopulta tultaisiin tilanteeseen, jossa meillä olisivat riittävät voimavarat kentällä löytää ne ammattilaiset, jotka sitten uusien mitoitusten mukaan palvelisivat. Olen toivonut, että tähän tulisivat kaikki mukaan, ja toivoisin vieläkin ja vetoan teihin, että keskustelisitte tästä asiasta eduskuntaryhmässä, koska ryhmienkin välillä tuntuu olevan epäselvyyttä siitä, kannattaako tätä ollenkaan tehdä niin kuin Kivelä sanoi, että mitäs tänne tällaisia lakeja tuomaan. Kuulkaa, tämä on ollut kolme hallituskautta ratkaisematta, ei tämä mitään helppoa taidetta ole. Tämä on isojen intressiryhmien erilaista vääntöä, ja tämä salikeskustelukin osoittaa, että kannattaa tarkistaa kaikki ne intressit ennen kuin päästään keskustelemaan siitä, mikä on se hallittu kokonaisuus. No, aivan lopuksi totean siis Myllykoskelle ja Rauhalalle, että olisi ollut hienoa, jos osapäivälasten asemaan olisi voitu myös puuttua. 1/13-ryhmäkoko on aivan liian paljon, ja varsinkin tässä tilanteessa meidän pitäisi pystyä tästäkin keskustelemaan mutta vain, jos me saamme koko porukan pöytään keskustelemaan. Että sitä kautta minusta edustaja Korhosen kritiikki oli asiatonta siinä suhteessa, että jos tämä olisi voitu tehdä aikaisemmin, niin olisi voitu, mutta niin kuin kokonaisuudessa kerroin tästä prosessista, vasta syksyllä näitä poliittisia päätöksiä on voitu tehdä, ja kun rahaa ei tullut, niin oli vaikea kutsua mitään porukkaa koolle, (Puhemies koputtaa) puhumattakaan hallituspuolueista. (Sari Sarkomaa: Se olisi pitänyt ottaa vaalikauden alussa!) Mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa joulukuun alussa oli rahat kasassa ja nyt ollaan täällä eduskunnassa jo, eli pidän sitä muutaman viikon puristusta kovana juttuna ja kiitän myöskin edeltäjääni Jukka Gustafssonia, joka ansiokkaasti on vienyt tätä kokonaisuutta eteenpäin. Minusta hän on kyllä arvonsa ansainnut. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Kiuru. Sitten puhujalistaan: edustaja Kiuru. 44 Pauli Kiuru /kok: Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta varhaiskasvatuslaiksi. Samalla muutettaisiin lakia Opetushallituksesta siten, että Opetushallituksesta tulisi varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijaan. Lainsäädännön valmistelu siirtyi jo vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Vanha päivähoitolaki on yli 40 vuotta vanha. Päivähoidon käsite korvataan lakiesityksessä varhaiskasvatuksen käsitteellä. Päivähoito on pääasiassa työvoimapoliittinen näkökulma, siinä tarkastellaan asioita työn, yhteiskunnan ja vanhempien tarpeista käsin. Varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsi. Siinä tavoitteena on pedago-

20 20 Tiistaina /1/45 ginen toiminta, jossa päävastuu on opettajakelpoisuuden saaneella henkilöllä tai, kuten lakiesityksessä sanotaan, varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Varhaiskasvatuslailla on tarkoitus korostaa kasvatusta ja koulutusta sosiaalipalvelujen sijasta. Alan ammattilaiset ovat kuitenkin pettyneitä lakiesitykseen. Järjestöt moittivat esitystä kunnianhimottomaksi. Niiden mukaan on tyydytty muuttamaan päivähoidon käsite varhaiskasvatukseksi sisällön jäädessä vajaaksi. Lakiesityksessä esitetään, että päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laadittaisiin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena olisi huomioida lapsen yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Suunnitelma laadittaisiin henkilöstön ja lasten vanhempien yhteistyönä. Lakipykäläesityksen mukaan päiväkodeissa sen laatimisesta vastaisi lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Sen sijaan pykälissä ei ole eritelty sitä, kuka suunnitelman tekee perhepäivähoidossa. Perusteluissa on tosin mainittu, että lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käytetään hyväksi perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Käytännössä lienee kuitenkin niin, että kasvatustieteen kandidaatille ja perhepäivähoitajalle asetetaan samat vaatimukset. Tätä on ainakin saamassani palautteessa pidetty koulutuksen aliarvioimisena, ja näin muodoin sitä on hieman tarkennettava valiokuntakäsittelyssä. Lakiesityksessä säädetään lapsiryhmien enimmäiskoosta suhdelukujen kautta. Perustelujen mukaan ryhmässä voisi olla alle 3-vuotiaita 12 tai yli 3-vuotiaita 21, kun kyse on kokopäivähoidossa olevista lapsista. Käytännössä tämä hyvää tarkoittava tavoite ei sellaisenaan toteutuisi. Tilannetta sekoittavat osapäiväisillä paikoilla olevat lapset. Kun lapsiryhmässä on neljä osapäivämitoituksella olevaa lasta, ryhmäkoko voi kasvaa 25 lapseen. Teoriassa, ja käytännössä myös, osapäivämitoituksessa olevien lasten ryhmässä lapsia voi olla samanaikaisesti paikalla jopa 39 henkilöä. Saamassani palautteessa on oltu myös huolissaan alan yrittäjyydestä. Esitettyjen ryhmäkokonormien pelätään jäykistävän käytännön arkijärkistä toimintaa kentällä. Asiaan vaikuttavat ryhmäkoot, suhdeluvut ja toki myös neliömetrit ja niiden laatu tai ainakin pitäisi vaikuttaa. Valiokunnassa asiantuntijakuulemisessa on kuultava myös alan yrittäjiä. Varhaiskasvatus luo pohjaa lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Lakiuudistusta on odotettu, mutta saamani palautteen perusteella se ei täytä aivan kaikilta osin odotuksia. Valiokunnassa meidän on oltava kriittisen rakentavia. Askeleita oikeaan suuntaan on tietenkin otettu, ja se täytyy tässä kiitoksena todeta. Tätä on pitkään tehty. Lakiesityksen toisessa vaiheessa saamme käsiteltäväksemme henkilöstön kelpoisuudet ja mitoituksen. Kelpoisuusehtojen heikentämiseen ja koulutuksen aliarvioimiseen emme saa missään tilanteessa ajautua. Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, muutama sana liikunnasta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on myös liikkumiseen liittyvien myönteisten oppimiskokemusten saaminen. Liikkuminen lisättiin lakitekstiin lausuntokierroksen jälkeen, ja hyvä, että lisättiin. Huolestuttavaa on, että vain 20 prosenttia päiväkotien piha-alueista on liikunnan kannalta hyvätasoisia. Kiitos. 45 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen säädetään Opetushallituksen tehtäväksi, ja tämä on selkeä edistysaskel nykytilaan, ja tämän kiitoksen kyllä annan ministerille ja hallitukselle. Vastaavasti en voi kuitenkaan yhtyä opetusministeri Kiurun useaan otteeseen esittämään vakuutteluun siitä, että uusi varhaiskasvatuslaki tulee olemaan nimensä veroinen. Ei enää päivähoitoa, vaan varhaiskasvatusta, kuten ministeri on tästä jo aikaisemmin täällä eduskunnassa puhunut. Lakiesityksen ensimmäinen vaihe ei kuitenkaan tuo mitään mittavia parannuksia nykytilaan. Jotta lakia voitaisiin kutsua varhaiskasvatuslaiksi, siinä olisi pitänyt ihan ensimmäisenä erottaa varhaiskasvatus päivähoidosta. Työntekijöiden vastuut olisi pitänyt määritellä ja korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisätä lapsiryhmissä, ja pedagoginen vastuu ryhmästä olisi määritelty lastentarhanopettajalle. Ryhmäkokojen pienentäminen tai henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ei vielä täytä varhaiskasvatuksen kriteereitä. Kuntaliitto ja OAJ ovat jo aiemmin tyrmänneet varhaiskasvatusesityksen täysin riittämättömänä. OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semin mukaan esitys on kunnianhimoton ja jo syntyessään vanhanaikainen. Kuntaliitto pitää varhaiskasva-