Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018"

Transkriptio

1 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet syyskuussa elokuussa Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Puro halkoo ojitetun soistuneen maa-alueen läpi ja päätyy suhteellisen lyhyenä Nummijärveen. Näytteenotto perustuu Lohjan pintavesien tutkimusohjelmaan vuosille Purosta ei ole olemassa aikaisempia näytteitä ja järvestä sovittiinkin tutkittavaksi perustilaan sisältyvät analyysit. Näytteet otti sertifioitu näytteenottaja Arto Muttilainen ja analyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta Laboratorio voi tarvittaessa lähettää näytteen tutkittavaksi hyväksymälleen alihankkijalle, jonka tuloksista laboratorio vastaa. Kurkijärven puron vesianalyysitulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon ylläpitämään vedenlaatutietokantaan Herttaan ja päivitetään vesientila.fi-sivuille. Pienten purojen vesinäytteet otetaan pintavedestä 0,1 m syvyydeltä. Puron virtaama oli hyvin pieni, havaintopaikan sijainti näkyy kartassa. Analyysien mittaustulokset on esitetty raportin lopussa olevassa taulukossa.

2 2 / 3 Kurkijärven puron vesinäytteistä analysoitiin mm. happea, happamuutta, alkaliteettia, sähkönjohtavuutta, sameutta, ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereita. Ohessa eräinen keskeisten analyysien tulkinnasta lyhyesti: Happipitoisuus on todennäköisesti tärkein yksittäinen ympäristötekijä ekosysteemissä. Hapen puute hidastaa vesistön hyvinvoinnille tärkeitä hajotustoimintoja. Virtaavissa vesissä happipitoisuus pysyy luonnostaan yleensä parempana kuin järvissä, mutta voi etenkin talviaikaan vähäisen vesitilan ja vedenpinnan jäätymisen myötä virtaveden ominaisuuksista (orgaanisen aineksen määrästä, rehevyydestä, humuspitoisuudesta) riippuen vähentyä tuntuvastikin. Jätevesipäästöt, ojitusvedet ym. heikentävät happipitoisuuden ohella puroveden laatua. Happipitoisuus katsotaan heikentyneeksi, mikäli happea on alle 5 mg/l. Ravinnepitoisuudet säätelevät järvien lisäksi myös virtavesien perustuotantoa ja sitä kautta rehevyystasoa. Vitavesissä monet aluistaan kiinnittyvät makroskooppisten ja mikroskooppiset levät hyötyvät ravinnelisistä, syvemmillä ja hitaammilla virtauspaikoilla myös makroskooppiset vesikasvit. Typpi ja fosfori ovat tärkeimmät ravinteet, jotka rajoittavat tuotantoa. Fosfori on yleensä perustuotantoa enemmän säätelevä ravinne. Luontaisesti fosforipitoisuus on tuotantokaudella talvikautta suurempi. Kokonaistyppipitoisuus on humusvesissä noin µg/l. Runsaasti viljellyillä ja lannoitetuilla, ojitetuilla metsäalueilla typpipitoisuus voi olla yli µg/l. Typpeä tulee vesistöihin pintavaluntana sekä sadevesien ja jätevesien mukana. Typpimaksimit aivan kuten fosforimaksimit, ajoittuvat kevättulviin ja runsaisiin sadejaksoihin. Alimmat pitoisuudet vesissä mitataan yleensä kesällä perustuotannon ollessa suurimmillaan. Talvella typpeä hyödynnetään hyvin vähän ja typpipitoisuus myös virtavesissä nousee. Ammoniumtyppi on kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa, joten sen pitoisuuden nousu virtavesissäkin kiihdyttää perustuotantoa ja lisää rehevyyttä. Hapettomissa oloissa typpi esiintyy ammoniumin muodossa, tällaiset olot esiintyvät yleensä vain jätevesien tai voimakkaasti lannoitettujen viljelyalueiden ja ojitettujen suometsien vaikutusalueella. Nitraatti-nitriitti-typpi on myös leville suoraan käyttökelpoista ravinnetta. Tuotantokauden ulkopuolella typpi on yleensä nitraatin muodossa paitsi hapettomissa oloissa, joissa ammoniumtyppi on vallitseva typen muoto. Veden normaali ph on lähellä neutraalia. Suomen vesistöissä ph on yleensä lievästi happamalla puolella (6,5 6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen. Vesien eliöstö on enimmäkseen sopeutunut elämään ph-alueella 6,8 8,0. Kesän tuotantokausi yleensä nostaa ph:ta jonkin verran, virtavesissä vähemmän kuin järvissä. Bakteeripitoisuuksien mittaaminen vesistöistä perustuu siihen, että ns. indikaattoribakteerien läsnäolo osoittaa lisääntynyttä vaaraa sille, että vedessä on taudinaiheuttajia. Koliformisiin bakteereihin kuuluva Escherichia coli -bakteeri ilmentää tuoretta ulostesaastutusta ja on peräisin lähes yksinomaan ihmisten tai eläinten ulosteesta. E. coli -bakteerilla onkin nykytiedon mukaan indikaattoreista suorin yhteys mahdollisiin terveysriskeihin ja sitä pidetään hygieniaindikaattoreista parhaana. Rautapitoisuus on varsin pitkälti vesistölle tyypillinen arvo. Pienimmät pitoisuudet esiintyvät kirkkaissa karuissa vesissä, joissa rautapitoisuus on luokkaa µg Fe/l. Humusvesissä taso on selvästi korkeampi, koska rauta on sitoutunut humusyhdisteisiin. Erittäin ruskeissa vesissä rautaa on jopa 1000 µg/l (suovedet). Myös eroosio lisää rautapitoisuuksia huuhtoutuvan maa-aineksen mukana, jolloin rautapitoisuudet ovat esim. erittäin sameissa jokivesissä µg/l. Raudan liukoisuus sedimentistä veteen riippuu oleellisesti happitilanteesta; Hapettomissa oloissa rauta liukenee veteen. Kurkijärvestä Nummijärveen laskevan puron vesi oli humuksesta tummaksi värittynyttä, lievästi sameaa ja neutraalin hapanta. Vedessä oli vain välttävästi happea, mikä ilmentää todennäköisesti puron lähivalumaalueen soista maaperää ja mahdollisesti Kurijärvenkin tilaa. Vesi oli hyvin ravinnepitoista, erityisesti fosforia oli paljon. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli korostuneen suurta (noin 15 %). Näytteessä havaittiin kuitenkin vain yksitäisiä määriä ecoli- ja enterokokkibakteereita, joten veden hygieeninen laatu oli hyvä.

3 3 / 3 Kurkijärven puro luvy ry, kuva: Arto Muttilainen Aki Mettinen Vesistöasiantuntija, hydrobiologi p Liitteet: Analyysitulostaulukko

4 Lohjan pintavesien seurantaohjelma.kurkijärvestä NUmmijärven laskevan puron veden laatu 2018 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 1/2 Karjalohjan läntisten järvien vedenlaatu (KARJLL) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Ecoliler Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml KARJLL / KUR-NUM Kurkjärvestä Nummijärveen puro Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; ,0 WB H 3,2 32 3,4 4,5 8,0 0,61 6,

5 Lohjan pintavesien seurantaohjelma.kurkijärvestä NUmmijärven laskevan puron veden laatu 2018 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT KARJLL / KUR-NUM = Kurkjärvestä Nummijärveen puro ( ) MÄÄRITYKSET Ilman T = Ilman lämpötila (kenttämittaus) Kok.syv. = Kokonaissyvyys (kenttämääritys) Pilv. = Pilvisyys (kenttämääritys) Tuulnop. = Tuulen nopeus (kenttämääritys) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (kenttämääritys) W = Länsi Lämpötila = Lämpötila (kenttämittaus) Ulkonäkö = Ulkonäkö (kenttämääritys) WB = ruskea, kirkas Haju = Haju (kenttämääritys) H = hajuton *O2 = Happi (SFS-EN 25813:1993) Happi% = Happi% (makea vesi) (SFS-EN 25813:1993) *Sameus = *Sameus (SFS-EN ISO :2016) *Kiint.GFC = Kiintoaine GF/C (SFS-EN 872:2005) *Sähkönj. = *Sähkönjohtokyky (25 oc) (SFS-EN 27888:1994) *Alkalit. = *Alkaliteetti (SFS-EN ISO , standardin kansallinen liite) *ph = *ph (SFS 3021:1979) *Väriluku = Väriluku (SFS-EN ISO 7887:2012) *CODMn = *COD Mn (SFS 3036:1981) *Kok.N = *Kokonaistyppi (SFA) (SFS-EN ISO :1998,SFS-EN ISO 13395:1997, SFA-tekniikka) *NH4-N = *Ammoniumtyppi (SFA) (SFA-tekn.,Skalar menet (muunneltu Berthelot reaktio)) *KOK.P = *Kokonaisfosfori (SFS-EN ISO 6878:2004) *Ecoliler = *E.coli (37oC, 18h) (ISO :2012 (E) Part 2) Enterokok. = *Suolistoperäiset enterokokit (SFS-EN ISO :2000) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.