SALON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 YHTEENVETO TAVOITESEMINAAREISTA JA

Transkriptio

1 SALON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 YHTEENVETO TAVOITESEMINAAREISTA JA

2 TAVOITESEMINAARIT Osayleiskaavan konsultti oli yhdessä keskustan yleiskaavan ohjausryhmän kanssa laatinut alustavat yleistavoitteet osayleiskaavatyön pohjaksi. Seminaarien tarkoituksena oli keskustella ja työstää eteenpäin tavoitteita sekä kehityskuvien lähtökohtia. Ensimmäinen tavoiteseminaari oli tarkoitettu päättäjille ja toinen järjestettiin avoimena kaikille osallisille. Osallistujia seminaarissa I oli 44 henkilöä ja seminaarissa II 39 henkilöä. (Määrissä on mukana konsultin ja Salon kaupungin edustajat) Seminaarien runko oli seuraavanlainen: - Tilaisuuden avaus o Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo - Osayleiskaavan aikataulun ja alustavien yleistavoitteiden esittely o Jari Mäkynen, Ramboll Finland Oy - Työryhmätyöskentelyä o Osallistujat jaettiin neljään ryhmään ja jokaiseen ryhmään nimettiin puheenjohtaja ja sihteeri o Ryhmätyön apuna käytettiin jokaisesta aihealueesta tehtyä teemakarttaa, johon oli valmiiksi esitetty tavoitteiden mukaisia ehdotuksia - Työryhmien tulosten purku ja keskustelua - Seminaarin päätös

3 YLEISTAVOITTEET 1.YHDYSKUNTARAKENNE Kaupunkirakennetta tiivistetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja tiivistämiselle etsitään painopistealueet Viherkaupungin keskustan vetovoimaisuutta palvelujen ja asumisen paikkana lisätään Eri osa-alueiden profiloitumista vahvistetaan Salon imagoa ja asemaa turku-helsinki -radan merkittävänä asemapaikkana vahvistetaan Ydinkeskustan saavutettavuutta kaikilla kulkutavoilla parannetaan Kaupan ja palvelujen sijainti mahdollistaa kevyen ja julkisen liikenteen kehittämisen Viher- ja virkistysalueiden kytkeytymistä ydinkeskustaan kehitetään Jokivartta hyödynnetään tehokkaasti viher- ja virkistysympäristönä 2. KAUPUNKIKUVA Ydinkeskustan kaupunkikuvaa kehitetään täydennysrakentamisella Keskustan rakentamiselta edellytetään korkeaa arkkitehtuurin tasoa ja energiatehokkuuden huomiointia Arvorakennusten kaupunkikuvallinen asema huomioidaan Viherkaupungin kävelykeskustan viihtyisyyttä parannetaan Puurivejä palautetaan ja lisätään tarpeen mukaan (keskustabulevardit) Huonokuntoisia rakennuksia joko esitetään kunnostettavaksi tai korvattavaksi uusilla Keskustan urbaanit kesannot hyödynnetään ja niiden kaupunkikuvaa kehitetään Eri kaupunginosien omaa identiteettiä vahvistetaan 3. ASUMISEN SIJOITTUMINEN JA TYYPIT Väestön määrä keskustassa kasvaa kaupungin väestötavoitetta toteuttaen Osoitetaan asuntorakentamisen paikkoja myös keskustavyöhykkeellä Kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioidaan kaikki väestöryhmät 3

4 Keskusta-asuminen tulee olla laadukasta ja monipuolista Salonjoen mahdollisuuksia hyödynnetään asuinympäristön osana Kaupunkirakennetta täydennysrakennetaan ja tiivistetään mahdollisuuksien mukaan 4. KAUPPA JA PALVELUT Keskustan liike- ja palvelukeskusta palvelee koko kaupunkiseutua Ydinkeskustan kaupallinen asema on merkittävä ja palvelutaso korkea Kaupalle varataan keskustaan riittävästi sijoittumispaikkoja Keskustan saavutettavuus on hyvä kaikilla liikennemuodoilla Keskustapalveluja kehitetään myös salonjoen itäpuolella Meriniityn osa-alueiden profiileja selkiytetään Vapaa-ajanpalveluja kehitetään keskustassa Keskusta-alueen päivähoitopaikkojen kehittämisen edellytykset varmistetaan riittävillä kaavallisilla varauksilla Vanhusten hoiva- ja asumispalveluiden kehittämisen edellytykset varmistetaan riittävillä kaavallisilla varauksilla 5. LIIKENNEVERKKO JA AUTOLIIKENNE Maankäyttö ja liikenne suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena Varaudutaan lähijunaliikenteeseen turku-salo välillä Varaudutaan itäiseen ohikulkutiehen ja esa - rataan ja edistetään hankkeita tukevia maankäyttöratkaisuja Liikkuminen kaikilla kulkutavoilla on toimivaa ja turvallista Liikenneverkkoa kehitetään selkeäksi ja hierarkkiseksi Ydinkeskustan läpikulkuliikennettä pyritään vähentämään Sisääntuloväyliä kehitetään: toimivia liittymäratkaisuja ja tarkoituksenmukainen liikennevirtojen ohjaus Ohjataan keskustan asiointiliikennettä ja pysäköintiä sekä järjestetään ne tarkoituksenmukaisesti Asema-aluetta ja julkisen liikenteen terminaaleja kehitetään maankäytön ja liikenteen kokonaisuutena 4

5 6. PYÖRÄILY JA JALANKULKU Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja asemaa parannetaan toimivampaa ja turvallisempaa pyöräilyä Henkilöautoriippuvuutta vähennetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Pyöräilyverkoston jatkuvuutta parannetaan Kävelykeskustakokonaisuutta laajennetaan Keskustan esteettömyyttä kehitetään Polkupyöräpysäköintiä kehitetään Meriniityn (nakolinna) ja pahkavuoren välistä viheryhteyttä kehitetään 7. SUOJELUKYSYMYKSET Vaalitaan olemassa olevia kulttuuriympäristökohteita ja -kokonaisuuksia Luodaan edellytykset tuleville kulttuuriympäristökohteille ja kokonaisuuksille Suojelukohteiden valinnalla pyritään luomaan kokonaisuus, joka kuvastaa salon keskustan historiallista rakentumista Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan ja ekologisia yhteyksiä kehitetään Jokiympäristöjen arvot huomioidaan suunnittelussa Rakennetun viherympäristön arvot huomioidaan suunnittelussa 5

6 TYÖRYHMIEN PÖYTÄKIRJAT SEMINAARI I ( ) Ollikkalan alue Soveltuu hyvin asuinrakentamiselle Ilolansalon alue Soveltuu hyvin palveluasumiseen, sijainti ydinkeskustassa Meriniityn alue voi säilyä teollisuusalueena, nykymallin mukaan ASUMISEN SIJOITTUMINEN JA TYYPIT Hornin alue: Alueena sopiva Ei tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen Ei tarvita ikäryhmittelyä palvelut, kauppa lähellä Aseman alue: Soveltuu asumiseen, pelkät kerrostalotkin, mutta myös liiketiloja katutasoon Soveltuu asumiseen, korkea rakentaminen, asuminen sijoittuu yläkerroksiin Kerrosluku max. ehkä 6 8 kerrosta, korkealuokkainen suunnittelu, kerrosasia ei yksimielinen Radanvarsi alue joka soveltuu ehkä parhaiten ydinkeskustassa korkeaan rakentamiseen Nopeasti toteutettava 1 alue Yleiskommentti Ydinkeskustan kehittäminen ja rakentamisen tiivistäminen tärkeää YLEINEN KESKUSTELU (Jarmo) Minkälainen väestörakenne keskustaan? Paine vanhusväestön lisääntymiselle jos pelkästään vanhusväestöä keskustassa se aiheuttaa ongelmia o Ei pelkästään vanhuksia, myös lapsiperheitä avaruutta ja vihreyttä o keskustaan kaikkia ikäryhmiä Meijerin alue sopisi päivähoidon alueeksi Meijerin alue Soveltuu rakentamiseen, esim. kerrostaloja, matalampaa tuotantoa Somerontien varsi, yritysalue Asuinrakentaminen soveltuu alueelle, nykyisen jatketta Citymarketin nykyinen alue Soveltuu matalaa rakentamista, kerrostaloja Joenpuolelle Rikalan korkuista rakentamista Helsingintien varsi 110 tie Soveltuu pientalotyyppiselle rakentamiselle Rivitaloja Vihreyttä 6

7 KAUPPA JA PALVELUT Kauppahallille paikka joko Agrimarketin tontille tai torin varteen (esim. Kastun kortteli) Citymarketin siirtoa vastustettiin yksimielisesti, tulisi kehittyä nykyisellä paikalla, muutoin saavutettavuus heikkenee oleellisesti Torin varrelle kauppaa Erikoistavarakauppaa torin varrelle, Turuntien varrelle ja kävelyreittien varrelle Päivittäistavarakauppaa ei peltomarketteina, ei meriniittyyn Lähikauppa sokeritehtaan suunnalle Alko nykyisin ok Apteekki nykyisin ok Päiväkodille paikka mesikämmenen viereen Sakta ok Turuntien jatkeelle päiväkoti (ve jossa Mariankatu siirtyisi) ja lisää vanhusten palveluja Jos Citymarket siirtyy tilalle vanhusten palveluja) tätä ei sanota ääneen, koska ei haluta siirtyvän Kiertokadun ympäristö ei ensisijainen kaupalle Meriniittyyn voidaan lisätä huonekalukauppaa Helsingintien itäpää kaupalle hyvä sijainti, mutta vasta kun ohikulkutie on valmis Vapaa ajan palveluja lisää, esim. elokuvakompleksi tai monitoimitila Saloran lähelle (esim. Wihurin tontti) Piiroisen eteläpuolelle (itäpuolelle) vapaa ajanpalveluja Sisäpallopelihalli tarvitaan Eurooppalaistyylisiä kahviloita keskustaan Lisää ruokaravintoloita, jotka auki klo 22 jälkeen Poikkitaiteellisia tiloja tarvitaan Posti sijoittuu kuluttaja asiakkaan kannalta epäkäytännölliselle paikalle, tulisi siirtää matkakeskukseen YLEINEN KESKUSTELU Osa liikenneongelmasta ratkeaa jos Alko ei ole keskustassa, Prisman Alko on riittävä Meriniittyyn tai Sokeritehtaan alueelle sisäpalloiluhalli 7

8 LIIKENNEVERKKO JA AUTOLIIKENNE Itäinen ohikulkutie kannatetaan koko väylän rakentamista yhdellä kertaa ryhmä pitää eteläistä osaa tärkeämpänä kuin pohjoista joen ylittävää Itäinen eritasoliittymä varaus pitää säilyttää tulevan varalle Salaisten liittymä Opastettu liittymä Saloon huono, tunnelin jälkeen vaikea opastus, Halikossa lukee Aura ja Meriniitty. Liittymiä liian vähän. Sepänkatu, 110, Turuntie ongelmavyyhti. Nykyinen sisääntuloliikenne hankala, kun pääosa tulee Somerontietä yhteen sumppuun. Halikon ohitustien linjaus on huono, takaperoinen Rautatie Lähiliikennettä kehitettävä. Erityisesti Turkuun. Puutavaralastaus pois keskustasta. ESA YLEINEN KESKUSTELU Jos henkilöliikennettä lisätään rantaradalle voisi juna pysähtyisi myös pikku asemilla Itäisen ohikulkutien toteuttaminen kaukana tulevaisuudessa. Joen ylitys erityisen tärkeä o Pelkkä joen ylitys ei auta isossa kuvassa. Rekkaliikenteelle tärkeämpää on eteläpää rakentaminen. o (Jari) Joen ylitys vähentää keskustaliikennettä o Rekkaliikennettä ja henkilöautoliikennettä ei voi vertailla keskenään määrällisesti, yhden ajoneuvon vaikutus täysin eri Somerontie on keskustan pää sisääntuloväylä, paljon liikennettä. Ympäröiville asuinalueille on huonot liittymät. Voisiko ajatella kiertoliittymiä? Tavoitteena viihtyisä keskusta valo ohjatuissa risteyksissä liikenteen sujuvuus ei ole hyvä oikealle voisi kääntyä omalla riskillä, kuten USA:ssa, tai voisi ottaa käyttöön liikennepoliisin ruuhka ajan ulkopuolella valot pois käytöstä o Salossa ei ole ruuhkia Turvallisuutta Somerontien liittymissä parannettava. Liikenneympyröitä? Liikenneympyröitä muuallekin. Autot, jalankulku ja pyöräily keskustassa tasavertaisiksi. 8

9 PYÖRÄILY JA JALANKULKU PYÖRÄILY Ei lisää pyöräteitä, pyörät autojen tiellä (heitto sai kannatustakin) Suunnittelussa koulut huomioitava (mopoautot ongelma) 110 tien vieren pyörätieyhteys hyvä Eteläinen uusi yhteys sinisen talon kautta torille hyvä Keskustan kehittämisvaihtoehto vaikuttaa yhteystarpeisiin Pysäköinnin ohjausta tarvitaan Nykyisellään parkkitilaa riittävästi kauppojen yhteydessä Meriniityn kehittäminen pitkässä juoksussa toisi eloa ja elinvoimaa Ei voida olettaa, että jokaisella on oma parkkipaikka, vain vähän puutetta kadunvarsipysäköinnistä YLEINEN KESKUSTELU KÄVELY Eteläeurooppalainen kävelykatumalli ei sovi Saloon Kävelykatu malli täytyy luoda; pikkuliikkeitä, basaarityyppinen Jaettu tila ei sovi Saloon Kävelyteitä riittävästi, kävelijöitä vähän Jos tiiviimpää rakentamista; kävelyreittejä tarvitaan lisää, rollaattorit huomioitava Autoliikennettä keskustasta vähennettävä, ohikulkutiet edellytyksenä Miten asuinalueilta pääsee Meriniittyyn? o Meriniittyyn on alikulkuvaraus Pyöräteitä pitäisi lisätä Enemmän kahviloita baarien tilalle Asemakatu Turuntieltä rautatieasemalle voisi olla yhteisen tilan katua Alikulku Meriniittyyn on kallis, voisiko tehdä ylikulun kuten Turussa Pyöräteitä kehitettäessä pitää ottaa huomioon miten reitit jatkuvat keskustan ulkopuolella Voisiko pysäköintitaloissa olla polkupyörien vuokrausta? Mariankatu säilytettävä läpikulkuun, mm. sairaalan liikenteelle Keskustan kehittäminen vaikeaa ilman ohikulkuteitä Liikennevalot toimivat huonosti, keskustan liikennettä ei ohjaa tarpeeksi ulospäin Matala keskustan rakentaminen on johtanut keskustan huonoon liikennöintiin Bulevardimaisia, vehreitä istutuksin varustettuja kävelyteitä Jalkakäytävien jalostaminen ; levennykset, istutukset Viihtyisä kävelykatu ja katukahvilapaikka terasseineen tulevaisuudessa Asemakadulle tai Aseman alueelle Torialuetta voisi jalostaa melkein katu kojujen ja telttojen avulla kävelykaduiksi PARKKITALOT Aseman alueelle tai Mariankadun yhteyteen, bulevardimainen katu Nykyisen Citymarketin laajennuksen yhteyteen Ei keskustan ulkopuolelle 9

10 TYÖRYHMIEN PÖYTÄKIRJAT SEMINAARI II ( ) ASUMISEN SIJOITTUMINEN JA TYYPIT Salonkatu ja 10 tien risteys Kuinka paljon itäpuolella on uudistamistarvetta? Vanhojen talojen korjaus kallista paalutus, putkiremontti > uudisrakentaminen Jokiranta molemmin puolin sokeritehtaalle asti on aikansa elänyt, muutetaan asumiseen, sopiiko kaikille? Loglift ja koulukaluste lähdössä heti rakennettavaksi Seniorit lähelle keskustaa, asuminen ei saa tulla liian kalliiksi, palvelut lähellä 1 km Tulevaisuuden asukasmäärä, keskusta suunnitelmat riittää 2035 asti Viitanummi pientaloaluetta, sokeri kerrostaloaluetta 1km kerrostalot, muut pientaloaluetta Hki turku esa rata, Salo ainut asema jossa juna pysähtyy Aseman parkki maanalla, parkkitalo Kaikki liikenne pitäisi olla yhdessä (paikallis, juna) Tehokas kerroslukumäärä keskustaan vähintään 6, jopa 8 kerrosta? Kaupat menneet liikaa pois keskustasta autoilijoiden, lapsiperheiden ehdoilla Kunnolliset pysäköintitalot, kauppiaat haluavat takaisin keskustaan Puutavaralastaus pois salon keskustasta, iso alue työpaikka, asumiskäyttöön Alikulku meriniitty keskusta rakennettava Ilmainen pysäköinti ei ole mahdollista pysäköintitaloissa, ei ongelma käyttäjille Kadun varsi paikat poistuminen vaatii uutta sukupolvea Historia on siirtänyt kehitystä länteen päin, alun perin itä torin seutu tärkeämpi Kaupallinen keskusta on pienentynyt Luonnollinen suunta länteen päin Itäpuolelle Stockman toisi vetovoimaa sille puolelle Löydettäisi kansanvälinen vetovoimainen kohde Itäpuoli hypermarket Helsingintien päässä, asuminen välittömässä läheisyydessä, liian kaukana senioreille, kuihduttaa keskustaa, aikataulu myöhäisemmäksi Kivijalka kaupat miksei toimi Salossa? Viihtyisyyttä kaivataan ydin keskustaan Kivijalkakauppa ja asunnot yläpuolella ovat viihtyisiä Ikkunat teipattu ei ole viihtyisä Keskusta asuminen lisääntyy, kivijalkakaupat voivat paremmin? Keskustaan täytyy saada enemmän asukkaita Palvelut siirtyneet Halikkoon Citymarketin paikka, uusi asumisalue? Soveltuu, saataisi tehokkaampaan käyttöön Kaikki paikat hyviä asumiseen 1km sisällä Kivijalka länsirannassa hinta on jäänyt polkemaan paikalleen, suunnitellaan niin vähän kuin mahdollista kivijalkakauppoja Mikä alue olisi rakennettava ensimmäiseksi? Asema, Jokiranta Rakentaminen kestää: Loglift 10 vuotta, Leinovalu 20 vuotta Väljä yleiskaava, jotta kaikki rakentaminen olisi mahdollista Tiivistä asumista, jotta ulkona käytäisi syömässä Jokivarren asuminen, kanavan varrella asumista, madaltuisi joen suuntaan Jokivarsi tällä hetkellä rujokasoja, kaupungin vuokratontteja Satamakatu ja joen väli on kapea Tärkeimmät pointit: jalat maassa, asukasmäärä kysyntä pohjana, rata tielinjaus sulkee pois muun käytön, 1km kerrostaloja muu pientalo, kaavaa ei saa tehdä liian yksityiskohtaiseksi, tonttimaa tyhjä, palanut suunnitellaan ne uudelleen, tiivistäminen, tehokkaampi maankäyttö kerroskorkeus on tärkeämpi, vetovoima: palvelut, koulut, viihtyvyys: jokiranta kirjaston alue esim. talvipuutarha, jokivarsi käyttöön kuten Turussa pitäisi voida kävellä jokivartta ja katsella samalla näyteikkunoita Jokivarsi talvella luistelukenttä Farmoksen kenttä, kaupungin omistus, rakentaminen Miksi Salossa ei ole korkeita taloja 10

11 YLEINEN KESKUSTELU Kuinka suureen asumisen volyymiin tulevaisuudessa varaudutaan? o (Päivi) n asukasta vuodessa Pidettiin erikoisena, että nykyisen Citymarketin kohdalle mietitään asumista, koska alue on moottoritieltä tulevan sisääntuloväylän varrella o Alueen katsottiin sopivan paremmin kaupan alueeksi 11

12 KAUPPA JA PALVELUT TIVA päivittäistavarakaupan tila o vaatii tilaa väh k m2 o Hansan tontti ei sovi liikennejärjestelyjen puolesta o Meriniityssä tulisi olla väljyyttä, koska tulevaisuutta ei tiedetä o Hansan alue ei paras mahdollinen, sopisi myös asumiselle, ihan ydinkeskusta palvelisiko enemmän asumista ja kävelemistä o Hansa on elintarvikemarketille liian pieni o Hansa ehkä k m2 kauppa + asuminen, osin viheralueeksi o Hansan alue olisi liiketilaa ja asuntoja, radan varsi asutusta Jätettäis Plazan ja aseman seutu nykytyyliselle kaupan alueeksi Hansa laajemmin? o Asemalta kohti Saloraa, Agrimarketin kohdalle asumista ja voisi olla salon korkeimmat asuinrakennukset o Salon ulkoiselta kuvaltaan negatiivisin alue, tulisi olla asumista o 15 v kokemuksella aseman seudulla voisi asua o 15 kerroksista asumista asemanseudulle o Turuntien varrella kerrostaloasuminen nättiä aluetta, tukisi o Viljavarastosta eteenpäin Saloran tehokkaan asumisen ja asumisen palvelut, pieniä myymälöitä Mariankadusta puistomaista, viehättävää o Katualueen asteittaista leventämistä, puistomaista vihreyttä Mariankadulle Kauniaisten alueelle ei kuitenkaan tule korkeaa rakentamista Min 8 10 kerrosta asemanvarren rakentamiselle o Veturitalli matalana tulisi huomioida, tulisi huomioida ettei käy kuin kivalle Somerontien yritysalue on selkeä, iso pinta alaltaan, Meriniityn profiilin selkeyttäminen, toiminnat meriniityssä jo sekaisin, mieluummin laaja kaava, ettei liikaa ohjata o Meriniityssä maakuntakaava tulisi muuttaa c alueeksi o Kevytliikenne yli radan Annankadun päästä, tärkeä yhteys meriniittyyn Helsingintien itäpäähän tulisi saada palvelut, tulee ympäristöön asumista, mhlakankare ja pahkavuori laajenee, edellyttää liikennejärjestelyjä, liikenneympyrän paikka ja kiinnostavuus kasvaa kun ohikulkutie rakennettu Citymarketin tontti hyvä paikka päivittäistavarakaupalle Viljavaraston kohtalo; puupaaluille perustettu, ei pitkällä tähtäimellä kannattaisi pitää pystyssä Sokeritehtaan alueelle tulisi miettiä palveluita, kauppaa ja asumista Ollikkalan alue soveltuu kaupalle, Pienkaupalle eli lähikaupalle k m2 tarvitaan tilaa Teollisuustonttien tarve vähenee, muuttuu palveluteollisuudeksi, peli ja viihdeteollisuutta, soveltuu meriniittyyn Erikoistavarakauppaa Meriniittyyn, muoti jne. ei sovi Meriniittyyn maakuntakaavaan C alueeksi Kastun talon alue ja torin varsi, asuminen lisääntynyt ja lisääntyy itäpuolella, tulisi olla kauppa ja palveluja, nykyinen rakennuskanta ei houkuttele miten saataisiin talviaikana sykettä, kauppahalli voisiko osa olla katettua? Miten saataisiin sykettä ydinkeskustaan talviaikana? Viihdetarjontaa pitäisi olla lisää keskustassa, saataisiin eri tyyppistä asiakas, urheilukauppaa, viihdekauppa YLEINEN KESKUSTELU Koska tori on nyt suuren osan vuodesta vajaakäytössä, tulisi sen ympäristöä kehittää Horninkatu yhteisen tilan kaduksi kauppahalli o Horninkadun varsi on vanhentunutta ja vaatii uudistamista esim. Kastun talo, alueelle kauppaa ja asumista Miksi Prismaa ei ole merkitty teemakarttaan oranssilla ympyrällä? Mitä on ajateltu Meriniitystä? o Meriniityn aluetta ei saisi profiloida, vaan alueen kehittämiselle pitäisi jättää vapautta. Ei kuitenkaan asumista alueelle. Jos rautatieaseman ja Saloran välille tulee asutusta mihin matkakeskus sijoitetaan? Mistä torin kattamisajatuksessa on kyse? 12

13 o Tori pitäisi saada jotenkin eläväksi myös talvella, voisiko olla puolilämmintä tilaa o Talvipuutarha o Finnfoamilta tulee ylimääräistä lämpöenergiaa, voisiko sitä käyttää talvipuutarhan lämmittämiseen tai maauimalaan? Ympyräparkin voisi muuttaa lasten leikkipaikaksi ja torin talvella osittain luistelukentäksi 13

14 LIIKENNEVERKKO JA AUTOLIIKENNE Keskustan kehittämisen näkökulmasta isojen liikennehankkeiden tärkeysjärjestys on syytä pitää ennallaan eli: 1. Kantatie 52:n parantaminen Salon keskustan kohdalla (itäinen ohikulkutie) 2. Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen välillä Turku Salo 3. Esa radan toteuttaminen 4. Uusi liittymä moottoritielle, ensi sijaisena varauksena liittymä keskustan itäpuolelle ja Salaisten liittymän toteuttamismahdollisuus säilytetään Pysäköintimahdollisuudet keskustassa tulee järjestää niin, että siirtyminen autosta jalankulkuun ja asiointiin sujuu mahdollisimman joustavasti. Pysäköintilaitokset kaikkiin pääliikennesuuntiin. Tarvitaan laitokset myös joen itäpuolelle (esimerkiksi Kirkkokadun pysäköintialueelle) ja Hämeentielle (Citymarketin eteläpuoli esimerkiksi). Myös Salorankadun ympäristö tarvinnee jatkossa pysäköintilaitoksen riippuen sinne sijoittuvista toiminnoista. Opastus pysäköintipaikoille tulee järjestää nykyistä paremmin. Käyttöön tulisi ottaa reaaliaikaiset opastusjärjestelmät, joilla voidaan tehostaa olemassa olevien paikkojen käyttöastetta. Opasteet aina moottoritieltä keskustaan ja keskustan sisällä tulisi käydä läpi ja saattaa ajan tasalle. YLEINEN KESKUSTELU Itäinen ohikulkutie todella tärkeä, ei voida odottaa valtion tukea. Kaupungin tulisi toteuttaa hanke omalla kustannuksella työllistävä vaikutus elvyttää taloutta Salossa ei ole nykyisin minkäänlaista pysäköintiongelmaa Itäinen moottoritieliittymä on jo olemassa kauempana Onko tarpeellista kuljettaa Salaistenliittymä ajatusta suunnitelmissa, jos sitä ei pidetä realistisena hankkeena? o Ajatus sai kannatusta o (Jarmo) Asia on moniselitteinen. Liittymä olisi suhteellisen edullinen rakentaa. Kannattaa säilyttää liittymän rakentamisen mahdollisuus tulevaisuutta ajatellen. Saattaisi olla tarpeellinen esim. moottoritien lähialueita kehitettäessä o Kannatettiin liittymän pitämistä suunnitelmissa. Halikon läpi ajaminen moottoritieltä Salon keskustaan on nyt hankalaa Somerontie on vielä pitkään ainut sisääntuloväylä moottoritieltä. Ollikkalan alueella on nyt liikenneongelmia ja ongelmat pahentuvat tulevaisuudessa Kysyttiin kaukoliikenteen liityntäpysäköinnistä? o Ryhmä ei ollut erityisesti asiaa miettinyt o Tulisiko pysäköintilaitos rakentaa maanalle vai päälle? 14

15 PYÖRÄILY JA JALANKULKU JALANKULKU / KEVYT LIIKENNE: Ehdottomasti kävelypainotteinen keskusta Koko Vilhonkatu Katrineholminkadulta Torikadulle kävelykaduksi Jaettu katutila eli sekakatu Horninkadulle, autopaikat vain torin puolelle Helsingintie Kirkkokadulta Turuntie Annankadulle jaetulle katutilalle, jos erikoisliikkeet halutaan säilyttää, kävellen näkee paremmin Kevyenliikenteen väylät joen molemmin puolin keskustasta Sokeritehtaalle Vihreä kuntoreitti joen varteen keskustasta Somerontien yritysalueelle, hyödynnetään aluetta oleskeluun ja liikkumiseen Uusi silta joen ylitykseen tarpeellinen (Helenankatu Inkerinkatu), koko keskustan poikki kulkeva kevyen liikenteen väylä (Helenankadun pyörätie) YLEINEN KESKUSTELU Joen molemmin puolin kevyen liikenteen reitti vanhan 1 tien pohjoispuolelle on hyvä idea o Viherkeskustan puisto voisi laajeta joen vartta pohjoiseen o Turussa hyvä esimerkki tällaisesta jokivarren sorapintaisesta väylästä o Jokivarsi tulisi siistiä pusikot pois Ryhmä oli keskittynyt itä länsi suuntaisten jalankulkuväylien kehittämiseen ja piti pohjois etelä suuntaisia väyliä enemmän autoille sopivina PYÖRÄILY: Ohjataan samaan ajosuuntaan autojen kanssa Asemalta Meriniittyyn reitti rautatien yli tai ali Lukiolta ja Amk:lta Asemalle nykyistä paremmat reitit Useita pieniä pyöräparkkeja, lukollisia katospaikkoja Horninkadun torin vastapäiset autopaikat pyöräpaikoiksi, palvelee sekakatuajatusta Ympyräparkki polkupyörille PARKKITALOT: Yksi uusi parkkitalo ei riitä (Kastun kaavassa Kirkkokadulle) Horninkadun itäpuolelle ja Aseman seudulle (vanha siilon alue) uudet parkkitalot, ajatuksena autot pois maanpinnasta ja jalankululle lisää tilaa Länsiranta aukioksi ja kirjastoaukio yhdistetään Laurin patsaan ympäristöön Keskustan itäpuoli tehokkaammin mukaan kevyenliikenteen suunnittelussa 15

16 YHTEENVETO ASUMISEN SIJOITTUMINEN JA TYYPIT Ensisijaisina asumisen paikkoina asemanseutu ja joen varsi Asemanseudun ja radan varren rakentaminen voisi olla Salon tehokkainta/korkeinta rakentamista Keskustaan pitäisi saada enemmän asukkaita ja kaikkia ikäryhmiä KAUPPA JA PALVELUT Torin ja sen lähialueen kortteleiden kehittäminen. Erityisesti Kastun talon ympäristöä tulisi kehittää, alueelle esitettiin esim. kauppahallia Hypermarketin sijoittuminen jakoi mielipiteitä. Eniten kannatettiin nykyistä Citymarketin paikkaa ja Somerontienvartta kaava alueen pohjoisosassa Vapaa ajan palveluja keskustaan lisää, esim. elokuvakompleksi, monitoimitila, maauimala ja sisäpallohalli Kahviloita ja ruokaravintoloita lisää elävöittämään keskustaa Meriniityntoimintojen toivottiin pysyvän nykyisellään LIIKENNEVERKKO JA AUTOLIIKENNE Itäinen ohikulkutie tärkeä hankkeena ja sen toteuttamista toivottiin nopeasti ja koko matkalta Salaisten ja itäisen moottoritieliittymävarausten säilyttäminen nähtiin hyväksi, mutta hankkeet eivät ole kiireellisiä Somerontien liikenne koettiin ongelmallisensa Raideliikenteen kehittäminen nousi tärkeäksi asiaksi PYÖRÄILY JA JALANKULKU Kävelykeskustan kehittäminen jossakin määrin Autoliikennettä keskustassa vähennettävä Kevyenliikenteen yhteys Meriniittyyn, joko ali tai ylikulku Koulujen huomioiminen pyöräilyverkostossa Pysäköintilaitoksia tarvitaan selvästi nykyistä enemmän ja niitä olisi hyvä sijoittaa kaikkiin pääliikennesuuntiin 16