Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Eeva Mynttinen & Terttu Nupponen 2011 Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

2 2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen

4 Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU-hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus ( alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät- Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. 1. Johdanto Osana IMMU-hanketta haastattelimme kesäkuussa 2010 kahden lahtelaisen taloyhtiön hallitusta heidän suhtautumisestaan Lahden kaupungin kaavoitustyöhön, täydennysrakentamiseen ja ilmastonmuutokseen. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää, miten asukkaat kokevat Lahden kaupungin yleiskaavatyön seurauksena mahdollisesti toteutettavan täydennysrakentamisen omalla alueellaan ja siihen liittyvät, ilmastonmuutokseen tukeutuvat perustelut. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että asukkaiden mielestä täydennysrakentaminen on hyväksyttävää silloin, kun se on hyvin toteutettu ja alueen asukkaat huomioitu prosessin aloittamisesta lähtien. Ilmastonmuutokseen pohjautuviin perusteluihin suhtaudutaan epäilevästi, enemminkin täydennysrakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota rakentamisen taloudellisiin, kaupunkitilallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Aineiston pienuuden vuoksi johtopäätökset jäävät tapauskohtaisiksi eivätkä ne kerro lahtelaisten suhtautumisesta täydennysrakentamiseen tai ilmastonmuutokseen yleisesti. 2. Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Valitsimme haastateltaviksi kaksi Lahden keskustan lähellä sijaitsevaa taloyhtiötä, jonka kummankin lähiympäristössä täydennysrakentaminen oli ajankohtaista. Toinen taloyhtiö oli kerrostaloyhtiö, toinen rivitaloyhtiö. Taulukko 1. Kuvaus haastatelluista taloyhtiöistä Lahdessa Sijainti keskikaupungin vanha kerrostaloyhtiö Pientalolähiön rivitaloyhtiö Valmistumisvuosi Asuntoja, kerroksia 39 asuntoa, 6 kerrosta 8 asuntoa, yksi kerros Omistajat, asujat asunto-osakeyhtiö, n. 25 % vuokralaisia asunto-osakeyhtiö, asukkaita yhteensä 10 Haastatteluun osallistui Remontit 3 hallituksen jäsentä ja isännöitsijä Putkiremontti tehty, muita pienempiä 4 hallituksen jäsentä, joista yksi myös isännöitsijä katto, ilmastoinnit, termostaatit, putkiremonttia ei 4

5 Kerrostaloyhtiön lähiympäristö Keskikaupungilla sijaitsevan kerrostaloyhtiön ympäristö ei ole suuresti muuttunut 1960-luvun jälkeen. Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvinä puolina keskeistä ja arvokasta sijaintia sekä kaupunkimaisuutta. Asuinalueella palvelut ja ulkoilualueet sijaitsevat lähellä eikä autoa välttämättä tarvitse. Huonona puolena koetaan liikennemelu; rautatie ja iso liikenneväylä sijaitsevat lähellä. Uutena ilmiönä alueella on thai-hierontapaikat, joita haastateltavat eivät kuitenkaan koe häiriönä. Tiiviyttä ja erilaisia palveluita pidetään osana kaupunkimaista asumista. Muuta erityistä Kerrostaloyhtiö on ollut aktiivisesti mukana oman sisäpihansa ja viereisen tontin täydennysrakentamisprosessissa. Lahden kaupungin maankäyttö suunnitteli viereisen parkkipaikan kaavoittamista kerrostaloasumiseen ja kaupungin taholta tiedusteltiin, olisiko kerrostaloyhtiöllä kaavamuutostarpeita. Kerrostaloyhtiössä nähtiin, että sisäpihan huonokuntoinen ja energiaa hukkaava autotalli tulisi purkaa ja paikalle kaavoittaa lisää rakennusoikeutta. Taloyhtiö piti tärkeänä, että prosessi tehtäisiin yhtä aikaa viereisen tontin rakentamisen kanssa ja heillä heräsi ajatus mm. yhteisen jätehuollon järjestämisestä ja yhteisestä maanalaisesta parkkipaikasta. Yhteistyö rakennettavan taloyhtiön kanssa nähtiin ennen kaikkea kustannustehokkaana. Lisärakennuksen rakennusoikeuden myyminen tuo myös varoja taloyhtiölle, joilla suunnitellaan kustannettavan korjaustarpeita, suunnitelmissa on mm. taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen. Kerrostaloyhtiössä oltiin melko yksimielisiä kaavamuutoksesta ja vain yksittäiset asukkaat vastustivat suunnitelmaa. Asemakaavan muuttamisesta ei valitettu ja se tuli lainvoimaiseksi huhtikuussa Kerrostaloyhtiön mukaan kokonaisuudessaan kaavamuutosprosessi eteni sujuvasti. Täydennysrakentamisen ja korttelin asukasmäärän kasvamisen seurauksena alueen liikennemäärät luultavasti lisääntyvät. Tätä ei kuitenkaan nähdä ongelmana; kaupunkialueella sijaitsevan taloyhtiön lähettyvillä on ollut aina liikennettä, sillä vieressä sijaitsee poliisilaitos, maistraatti ja kaupungintalo. Rivitaloyhtiön lähiympäristö Pientalolähiössä sijaitsevan rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvänä puolena keskeistä sijaintia; rautatie- ja linja-autoasemille on kävelymatka ja keskustaan muutama kilometri. Asuinalueella oma auto ei ole välttämättömyys. Alue on muuttunut hiukan 1990-luvun jälkeen; aluetta on hieman täydennysrakennettu ja joitain palveluita, kuten pankki, lähikauppa ja ravintoloita, on lakkautettu. Huonoina puolina he mainitsevat aamuisen liikenteen, jolloin vanhemmat vievät lapsia läheiseen kouluun. He kuitenkin toteavat tiiviyden ja liikenteen kuuluvan kaupunkimaiseen asumiseen. Muuta erityistä Rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat seuranneet jonkin verran alueen asemakaavoitusta ja mm. osallistuneet kuulemistilaisuuteen alueen asemakaavan muuttamisesta. Alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista, mm. taloyhtiön viereiselle pellolle sekä koulun lisärakennusta ja urheilukentän siirtämistä. Rivitaloyhtiössä pääosa asukkaista on yksin asuvia eläkeläisiä ja asukkaiden välillä vallitsee hyvä henki ja heillä on läheiset naapuruussuhteet. 5

6 Yhteenvetoa ja vertailua Kaksi taloyhtiötä eroaa toisistaan jo sijainiin ja koon perusteella. Myös kokemukset täydennysrakentamisesta ovat erilaisia: kerrostaloyhtiö on itse ollut aktiivisena toimijana tontin rakentamisoikeuden lisäämisessä ja näin tukenut myös viereisen tontin rakentamista. Isännöitsijän läsnäolo ja kriittinen suhtautuminen Lahden kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan ohjailee jossain kohdin keskustelua ja esiin nousee suuren isännöitsijätoimiston näkemys. Rivitaloyhtiössä on seurattu alueen asemakaavamuutosta ja suhtauduttu siihen suopeasti. Huomioitava on myös haastateltavien ikäero; kerrostaloyhtiön haastateltavista kaikki ovat yhä työelämässä, kun taas rivitaloyhtiön haastateltavista puolet on eläkeläisiä. 3. Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat lukeneet lehdistä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyöstä ja kokeneet kiinnittäneensä yleiskaavatyöhän enemmän huomiota nyt, kun ovat itse olleet mukana kaavamuutosprosessissa. He eivät ole seuranneet yleiskaavatyötä lehtijuttuja tarkemmin. Kokemustensa pohjalta he toteavat, että kaupungin tulisi ottaa useammin suoraan yhteys taloyhtiöihin täydennysrakennushankkeissa ja huomioida asukkaiden näkemykset ja ideat jo prosessin alusta alkaen. He kaipaavat kaupungin maankäytön taholta jalkautumista asukkaiden pariin ja näkevät kaavoituksen kiinnostavan ihmisiä silloin, kun se koskettaa heidän omaa elämäänsä. Yleiskaavatyö on kokonaisuudessaan jäänyt heille vieraaksi ja he kokevat, että tämän tason suunnitteluun on vaikea vaikuttaa. niin aika pieniä tällaisen yksittäisen taloyhtiön vaikutusmahdollisuudet on näis kysymyksissä Täydennysrakentamishankkeissa voitaisiin kerrostaloyhtiön kokemusten mukaan ehkäistä kaavamuutoksesta aiheutuva valitusrumba, jos viereiset taloyhtiöt otettaisiin mukaan prosessiin ja tarkasteltaisiin samalla viereisen tontin muutostarpeita, kuten heidän taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa toimittiin. Kerrostaloyhtiö olisi luultavasti valittanut kaavamuutoksesta, mutta tarvetta ei ollut kun he olivat myös itse hyötyjiä ja osa muutosprosessia alusta alkaen. ihminen on hyvin kiinnostunut siitä mikä konkreettisesti ja läheisesti liittyy häneen itseen ja parantaa hänen omaa elämäänsä Kerrostaloyhtiössä kiittelee kaupungin maankäyttöä siitä, että kaavamateriaali on internetissä helposti löydettävissä. Kerrostaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta, mutta heidän lähiympäristönsä ei myöskään ole muuttunut suuresti ennen nyt suunniteltua ja toteutettavaa täydennysrakentamista. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyö ei ole kovin tuttu ja ero asemakaavan ja yleiskaavan välillä on epäselvä. He ovat kuitenkin selvillä, että kaupungin maankäytön tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevaa kaupunkia. Kokonaisuudessaan tiedottaminen ja kaupungin toiminta saa kiitosta, heidän tahollaan pieniinkin korjaustarpeisiin (mm. katutyöt) on kaupungin taholta reagoitu nopeasti. Rivitaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta. 6

7 Yhteenvetoa ja vertailua Yhteistyö Lahden kaupungin maankäytön kanssa on molemmissa taloyhtiöissä melko samanlaista, kumpikin on ollut omaa aluetta koskevissa kaavahankkeissa mukana kaupungin tarjotessa yhteistyötä. Yleiskaavatyö nähdään molempien taholla suurena ja kaukaisena projektina, joka ei välttämättä kosketa heitä suoraan. Yleiskaavatyöstä kuitenkin tiedetään, että tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kerrostaloyhtiön suhtautuminen kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan on kriittisempää, johon vaikuttaa myös isännöitsijän läsnäolo. Rivitaloyhtiö näkee kaupungin toimivan hyvin ja asukkaat kokevat saaneensa palvelua kaupungin taholta sitä tarvittuaan. 4. Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiö kokee vaikeana keskustelun täydennysrakentamiseen hyväksyttävyydestä yleensä, he pitävät tärkeänä hankkeiden tapauskohtaisesta arviointia ja haluaisivat pohtia asiaa konkreettisen täydennysrakentamiskohteen kautta. Esimerkiksi heidän oman sisäpihan ja viereisen tontin täydennysrakentaminen on hyväksyttävää, mutta läheisen puiston täydennysrakentamista he eivät voisi hyväksyä. Kokonaisuudessaan heidän on vaikea kuvitella suuria muutoksia omalle alueelleen, joka on jo valmiiksi tiivis ja kaupunkimainen ja jonka vieressä kulkee valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajaus. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä nähdään, että alueen tiivistämisessä on hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi viereisellä pellolla palstoja viljelleet joutuvat suunnitteluun täydennysrakentamisen seurauksena siirtymään muualle. Hyviä puolina taloyhtiössä pidetään sitä, että palvelut ja liikennejärjestelyt mahdollisesti paranisivat täydennysrakentamisen myötä. Heidän kadullaan liikenne ei kuitenkaan asukasmäärän myötä lisääntyisi, sillä se ei ole läpikulkuväylä. Asukkaat painottavat, että he asuvat kaupunkialueella, joka on vielä aika väljää ja jolta löytyy tyhjiä tontteja, joten rakentamiseen on varauduttava. kaupunkialueella kun asutaan niin sitä sanotaan kaupunkirakentamiseksi, siihen on varauduttava. Et saa asua muitakin lähellä. Alueella täydennysrakentamista on suunniteltu jo pitkään ja tyhjiä tontteja on varattu rakentamiseen 1980-luvulta lähtien. Maapohjan takia rivitaloyhtiön lähelle ei voida rakentaa suuria kerrostaloja, vaan vain pientaloja tai esim. kaksi-kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Kaupungin kasvaessa alueet tiivistyvät ja taloyhtiössä pidetään yllättävänä, että alue on näinkin kauan säilynyt samanlaisena ja vastakkainen pelto rakentamattomana. Rivitaloyhtiössä nähdään, että valmiiksi tiiviitä alueita ei tulisi tiivistää lisää, vaan etsiä tyhjiä tontteja ja alueita joilla tiivistäminen mahdollista ja järkevää. Tai tulisi rakentaa niille tonteille, joilla rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Liiankin tiiviinä alueena he näkevät esimerkiksi Ankkurin alueen, joka nähdään liian sokkeloisena sekä rakenteeltaan epäselvänä. Täydennysrakentamisessa tulisi myös ottaa alueen rakennusperintö ja kulttuuri huomioon. Omalla tontilla taloyhtiö ei ole suunnitellut kuin pientä täydennysrakentamista, esim. jätekatoksen rakentaminen ja terassien lasittaminen. Tontin maaperä ei kestäisi suurta lisärakentamista, esim. lisäkerroksia. 7

8 Yhteenveto ja vertailua Molemmissa taloyhtiöissä suhtaudutaan täydennysrakentamiseen pääasiassa positiivisesti, kunhan täydentäminen on toteutettu järkevästi ja alueelle sopivasti. Molemmat myös toteavat, että kaupunkialueella asuessa tyhjien tonttien rakentaminen odotettavissa ja järkevää. 5. Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiössä ilmastonmuutos määritellään maapallon lämpötilan nousemisena tai laskemisena. Lisäksi hallituksen jäsenet pohtivat, mikä lopulta on luonnonmukaista ja mikä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, muuttuuko lämpötila joka tapauksessa huolimatta ihmisten toimista? Hei kuitenkin näkevät, että ihminen on toimillaan (esim. energiavarojen liikakäytöllä) hyvin mahdollisesti nopeuttanut muutosta ja ilmaston ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Se on maapallon lämpötilan nousemista Voi se mennä toiseenkin suuntaan, mutta näyttää että ei kuka se osaa sanoa mistä se johtuu Kerrostaloyhtiön mukaan kuluttajana ilmastovaikutusten seuraaminen on helpottunut, kun mm. kodinkoneisiin on tullut energialuokitukset. He näkevät yksittäisen ihmisen toiminnan, valinnat ja teot merkityksellisenä ja nostavat esiin lajittelun ja kierrättämisen tärkeyden. Jätteiden lajittelun on kuitenkin oltava helppoa ja lähellä, jottei niitä tarvitse viedä autolla kierrätyspisteeseen. Heidän mielestään kaupungin tulisikin lisätä kierrätyspisteitä. Kerrostaloyhtiössä nähdään, että taloyhtiöt voivat korjaushankkeissa huomioida ilmastonmuutoksen kiinnittämällä huomiota esim. energialuokituksiin, lämmitysjärjestelmään ja veden kulutukseen. Ilmastonmuutoksen huomioiminen on lopulta pienten asioiden summa. He näkevät, että ilmastonmuutos on vaikuttanut taloyhtiön toimintaan jonkin verran, esim. energiatehokkuus on huomioitu remontoinneissa ja myös lisärakentamisella pyritään rahoittamaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Pääasiassa muutosten syynä on kuitenkin ollut taloudellisuus. He uskovat, että tulevaisuudessa tekniikan kehittymisen myötä energiankulutuksen seuraaminen on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. Myös yhteistyö lähitaloyhtiöiden kanssa nähdään tärkeänä energiatehokkuuden lisääjänä ja heidän mielestään suunnittelua sekä kiinteistönhoitoa tulisikin tehdä korttelikohtaisesti, esim. jätteidenkeruun järjestämisessä ja lajittelussa. Rakentamisen suhteen kerrostaloyhtiö pohtii, olisiko täällä pohjoisessa mahdollista rakentaa eri tavoin. Energiatehokkuuden lisääminen vaatii usein myös suuria rakentamiskustannuksia. Kysyttäessä mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että taloyhtiö sinänsä voisi luopua mistään, ehkä kylmäkellareista voitaisiin luopua. He pitävät kysymystä vaikeana, pohjoisessa on heidän mielestään melkein pakko asua näin, miten nyt asutaan. Asukkaat eivät tarkemmin pohdi luopumiskysymystä yksilötasolla. 8

9 Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä ilmastonmuutoksen määritteleminen aloitetaan sen historiallisesta taustasta. He toteavat ilmaston muuttuneen aina ja pohtivat, mistä ilmiössä lopulta on kyse; tarkoittaako ilmastonmuutos ilmaston lämpenemistä vai kylmenemistä ja paljonko ihminen lopulta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen. Ilmiö itsessään koetaan vaikeana määritellä: Niin onko ympäristöystävällinen toiminta sama kuin ilmastonmuutos? Asukkaat kuitenkin kokevat tärkeänä, että pienillä toimilla kuten kierrättämisellä koetetaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. He vievät metallin ja muut jätteet lähellä olevan Prisman kierrätyspisteeseen. Näiden pienten toimien rinnalla luonto lopulta vaikuttaa isoon kuvioon ja koko maapallon ilmaston muuttumiseen. Kysyttäessä mistä he olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että mistään, myöntävät kyllä että auton käytöstä voisi luopua, mutta lopulta se olisi liian suuri elämänmuutos ja myös sen konkreettisia vaikutuksia lopulta epäillään. Yksittäinen ihminen ei heidän mielestä voi lopulta tehdä paljoakaan. niin mistä tässä luopuu, mä en oikein tiedä mikä se vois olla se Se niin kun autosta luopuminen on asia että sitä on pakko käyttää aina välillä, että siitä ei voi niin kun luopua. Tai pakko ja pakko. Rivitaloyhtiössä koetaan, että he ovat ympäristöä huomioiva taloyhtiö, jossa lämmitykseen, energiatehokkuuteen ja jätteenkeräämiseen on kiinnitetty huomiota. Energia-asiat on huomioitu taloyhtiössä 1990-luvulta lähtien, jo ennen lainsäädännön muuttumista. Tehostamisen tavoitteena ei ollut niinkään ympäristöystävällisyys vaan säästäväisyys ja taloudellisuus. Pienenä taloyhtiönä he kokevat että eivät voi tehdä enempää, kun taas isoissa taloyhtiöissä on mahdollista tehostaa toimintaa ja vaikuttaa vieläkin enemmän. Rivitaloyhtiössä ei osata arvioida miten ilmastonmuutos muuttaa taloyhtiön toimintaa tulevaisuudessa, mutta nostavat esiin esim. pienen tuulivoimalan rakentamisen katolle. Kukaan haastateltavista ei ole vaihtanut sähkösopimusta vihreään sähköön, he eivät näe sen tuotannon olevan vielä järkevää ja tarpeeksi riittoisaa. Kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa ilmastonmuutos tulee rivitaloyhtiön mukaan huomioida esim. maalämpönä ja muuna energian säästämisenä. Tiivistäminen ja haja-asutuksen estäminen vaatii heidän mielestään vastapainona palveluiden parantamista (esim. lähikaupat) tai jonkun muun lisähyödyn, jotta ihmiset haluaisivat asua tiiviisti ja antavat tukensa asuinalueensa tiivistämiselle. He nostavat esiin oman alueensa ongelman: vaikka täydennysrakentamista on tapahtunut, on mentävä yhä autolla markettiin kun pientä lähikauppaa ei ole. Myös joukkoliikenneyhteyksiä on heidän mielestään, tiivistämisestä huolimatta, karsittu Lahdessa ja oman auton tarve on kasvanut. Rivitaloyhtiön asukkaat tuovat esiin, että tiivistämistä on Lahdessa jo tapahtunut, mutta he eivät koe sen tuoneen merkittäviä etuja. 6. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen määritteleminen tuottaa molemmille taloyhtiöille vaikeuksia. Hallituksien jäsenet pohtivat, onko kyse luonnollisesta lämpötilojen muuttumisesta vai seurausta ihmisen toiminnasta? Ilmastonmuutosta ei suoraan nähdä ympäristöongelmana, vaikkakin ihmisen toimien nähdään vaikuttaneen ilmastonmuutokseen. 9

10 Molemmat näkevät taloyhtiöiden toiminnan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa suhteellisen samanlaisena; konkreettisesti taloyhtiöt voivat tehostaa esim. lajittelua ja energiatehokkuutta. Kierrätys nähdään tärkeänä toimintana myös yksilötasolla. Rivitaloyhtiöissä pohditaan myös liikkumisen yhteyttä ilmastonmuutokseen, mutta kukaan haastatelluista ei ole valmis muuttamaan henkilökohtaisia liikkumistottumuksiaan ja esim. luopumaan autosta. Autolla ajamista ei suoraan yhdistetä ilmastonmuutokseen ja esim. lajiteltavat jätteet viedään autolla markettien kierrätyspisteeseen tai vielä kauemmas mökille. Kummassakaan taloyhtiössä ei osata nimetä, mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, asiaan on vaikea ottaa kantaa. Kaavoittamisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen huomioiminen on molempien taloyhtiöiden mielestä tärkeää, mutta samalla pohditaan, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Kerrostaloyhtiössä pohditaan rakentamisen tehostamista pohjoisen pallonpuoliskon olosuhteissa, miten tehostaminen näissä olosuhteissa onnistuisi? Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksen suhteuttaminen konkreettisiin tekoihin ja vaikutuksiin niin omassa elämässä kuin laajemminkin koetaan vaikeana molemmissa taloyhtiöissä. Molemmat taloyhtiöt suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja asuinympäristönsä muutoksiin positiivisesti silloin, kun siitä koituu myös heille itselleen hyötyä. Kerrostaloyhtiössä täydennysrakentaminen tuo taloyhtiölle taloudellista hyötyä, rivitaloyhtiössä taas toivotaan palvelujen parantuvan mahdollisen täydennysrakentamisen seurauksena. Ilmastonmuutoksen hillintä nähdään näin täydennysrakentamisessa ns. sivuhyötynä, jonka ei yksin tulisi ohjata kaupungin tiivistämistä ja rakentamista. 10

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Taukopuiston asemakaavan muutos

Taukopuiston asemakaavan muutos Taukopuiston asemakaavan muutos nro 002164 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 15.4.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 Kemiönsaaren kunta Kaavoituskatsaus sisältää muun muassa: sivu Mitä kaavoitus on? 2 Ajankohtaista kaavoituksessa Vuonna 2016 kaavoitusyksikkö tulee työskentelemään useamman ison asemakaavahankkeen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot