Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Eeva Mynttinen & Terttu Nupponen 2011 Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

2 2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen

4 Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU-hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus ( alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät- Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. 1. Johdanto Osana IMMU-hanketta haastattelimme kesäkuussa 2010 kahden lahtelaisen taloyhtiön hallitusta heidän suhtautumisestaan Lahden kaupungin kaavoitustyöhön, täydennysrakentamiseen ja ilmastonmuutokseen. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää, miten asukkaat kokevat Lahden kaupungin yleiskaavatyön seurauksena mahdollisesti toteutettavan täydennysrakentamisen omalla alueellaan ja siihen liittyvät, ilmastonmuutokseen tukeutuvat perustelut. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että asukkaiden mielestä täydennysrakentaminen on hyväksyttävää silloin, kun se on hyvin toteutettu ja alueen asukkaat huomioitu prosessin aloittamisesta lähtien. Ilmastonmuutokseen pohjautuviin perusteluihin suhtaudutaan epäilevästi, enemminkin täydennysrakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota rakentamisen taloudellisiin, kaupunkitilallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Aineiston pienuuden vuoksi johtopäätökset jäävät tapauskohtaisiksi eivätkä ne kerro lahtelaisten suhtautumisesta täydennysrakentamiseen tai ilmastonmuutokseen yleisesti. 2. Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Valitsimme haastateltaviksi kaksi Lahden keskustan lähellä sijaitsevaa taloyhtiötä, jonka kummankin lähiympäristössä täydennysrakentaminen oli ajankohtaista. Toinen taloyhtiö oli kerrostaloyhtiö, toinen rivitaloyhtiö. Taulukko 1. Kuvaus haastatelluista taloyhtiöistä Lahdessa Sijainti keskikaupungin vanha kerrostaloyhtiö Pientalolähiön rivitaloyhtiö Valmistumisvuosi Asuntoja, kerroksia 39 asuntoa, 6 kerrosta 8 asuntoa, yksi kerros Omistajat, asujat asunto-osakeyhtiö, n. 25 % vuokralaisia asunto-osakeyhtiö, asukkaita yhteensä 10 Haastatteluun osallistui Remontit 3 hallituksen jäsentä ja isännöitsijä Putkiremontti tehty, muita pienempiä 4 hallituksen jäsentä, joista yksi myös isännöitsijä katto, ilmastoinnit, termostaatit, putkiremonttia ei 4

5 Kerrostaloyhtiön lähiympäristö Keskikaupungilla sijaitsevan kerrostaloyhtiön ympäristö ei ole suuresti muuttunut 1960-luvun jälkeen. Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvinä puolina keskeistä ja arvokasta sijaintia sekä kaupunkimaisuutta. Asuinalueella palvelut ja ulkoilualueet sijaitsevat lähellä eikä autoa välttämättä tarvitse. Huonona puolena koetaan liikennemelu; rautatie ja iso liikenneväylä sijaitsevat lähellä. Uutena ilmiönä alueella on thai-hierontapaikat, joita haastateltavat eivät kuitenkaan koe häiriönä. Tiiviyttä ja erilaisia palveluita pidetään osana kaupunkimaista asumista. Muuta erityistä Kerrostaloyhtiö on ollut aktiivisesti mukana oman sisäpihansa ja viereisen tontin täydennysrakentamisprosessissa. Lahden kaupungin maankäyttö suunnitteli viereisen parkkipaikan kaavoittamista kerrostaloasumiseen ja kaupungin taholta tiedusteltiin, olisiko kerrostaloyhtiöllä kaavamuutostarpeita. Kerrostaloyhtiössä nähtiin, että sisäpihan huonokuntoinen ja energiaa hukkaava autotalli tulisi purkaa ja paikalle kaavoittaa lisää rakennusoikeutta. Taloyhtiö piti tärkeänä, että prosessi tehtäisiin yhtä aikaa viereisen tontin rakentamisen kanssa ja heillä heräsi ajatus mm. yhteisen jätehuollon järjestämisestä ja yhteisestä maanalaisesta parkkipaikasta. Yhteistyö rakennettavan taloyhtiön kanssa nähtiin ennen kaikkea kustannustehokkaana. Lisärakennuksen rakennusoikeuden myyminen tuo myös varoja taloyhtiölle, joilla suunnitellaan kustannettavan korjaustarpeita, suunnitelmissa on mm. taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen. Kerrostaloyhtiössä oltiin melko yksimielisiä kaavamuutoksesta ja vain yksittäiset asukkaat vastustivat suunnitelmaa. Asemakaavan muuttamisesta ei valitettu ja se tuli lainvoimaiseksi huhtikuussa Kerrostaloyhtiön mukaan kokonaisuudessaan kaavamuutosprosessi eteni sujuvasti. Täydennysrakentamisen ja korttelin asukasmäärän kasvamisen seurauksena alueen liikennemäärät luultavasti lisääntyvät. Tätä ei kuitenkaan nähdä ongelmana; kaupunkialueella sijaitsevan taloyhtiön lähettyvillä on ollut aina liikennettä, sillä vieressä sijaitsee poliisilaitos, maistraatti ja kaupungintalo. Rivitaloyhtiön lähiympäristö Pientalolähiössä sijaitsevan rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvänä puolena keskeistä sijaintia; rautatie- ja linja-autoasemille on kävelymatka ja keskustaan muutama kilometri. Asuinalueella oma auto ei ole välttämättömyys. Alue on muuttunut hiukan 1990-luvun jälkeen; aluetta on hieman täydennysrakennettu ja joitain palveluita, kuten pankki, lähikauppa ja ravintoloita, on lakkautettu. Huonoina puolina he mainitsevat aamuisen liikenteen, jolloin vanhemmat vievät lapsia läheiseen kouluun. He kuitenkin toteavat tiiviyden ja liikenteen kuuluvan kaupunkimaiseen asumiseen. Muuta erityistä Rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat seuranneet jonkin verran alueen asemakaavoitusta ja mm. osallistuneet kuulemistilaisuuteen alueen asemakaavan muuttamisesta. Alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista, mm. taloyhtiön viereiselle pellolle sekä koulun lisärakennusta ja urheilukentän siirtämistä. Rivitaloyhtiössä pääosa asukkaista on yksin asuvia eläkeläisiä ja asukkaiden välillä vallitsee hyvä henki ja heillä on läheiset naapuruussuhteet. 5

6 Yhteenvetoa ja vertailua Kaksi taloyhtiötä eroaa toisistaan jo sijainiin ja koon perusteella. Myös kokemukset täydennysrakentamisesta ovat erilaisia: kerrostaloyhtiö on itse ollut aktiivisena toimijana tontin rakentamisoikeuden lisäämisessä ja näin tukenut myös viereisen tontin rakentamista. Isännöitsijän läsnäolo ja kriittinen suhtautuminen Lahden kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan ohjailee jossain kohdin keskustelua ja esiin nousee suuren isännöitsijätoimiston näkemys. Rivitaloyhtiössä on seurattu alueen asemakaavamuutosta ja suhtauduttu siihen suopeasti. Huomioitava on myös haastateltavien ikäero; kerrostaloyhtiön haastateltavista kaikki ovat yhä työelämässä, kun taas rivitaloyhtiön haastateltavista puolet on eläkeläisiä. 3. Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat lukeneet lehdistä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyöstä ja kokeneet kiinnittäneensä yleiskaavatyöhän enemmän huomiota nyt, kun ovat itse olleet mukana kaavamuutosprosessissa. He eivät ole seuranneet yleiskaavatyötä lehtijuttuja tarkemmin. Kokemustensa pohjalta he toteavat, että kaupungin tulisi ottaa useammin suoraan yhteys taloyhtiöihin täydennysrakennushankkeissa ja huomioida asukkaiden näkemykset ja ideat jo prosessin alusta alkaen. He kaipaavat kaupungin maankäytön taholta jalkautumista asukkaiden pariin ja näkevät kaavoituksen kiinnostavan ihmisiä silloin, kun se koskettaa heidän omaa elämäänsä. Yleiskaavatyö on kokonaisuudessaan jäänyt heille vieraaksi ja he kokevat, että tämän tason suunnitteluun on vaikea vaikuttaa. niin aika pieniä tällaisen yksittäisen taloyhtiön vaikutusmahdollisuudet on näis kysymyksissä Täydennysrakentamishankkeissa voitaisiin kerrostaloyhtiön kokemusten mukaan ehkäistä kaavamuutoksesta aiheutuva valitusrumba, jos viereiset taloyhtiöt otettaisiin mukaan prosessiin ja tarkasteltaisiin samalla viereisen tontin muutostarpeita, kuten heidän taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa toimittiin. Kerrostaloyhtiö olisi luultavasti valittanut kaavamuutoksesta, mutta tarvetta ei ollut kun he olivat myös itse hyötyjiä ja osa muutosprosessia alusta alkaen. ihminen on hyvin kiinnostunut siitä mikä konkreettisesti ja läheisesti liittyy häneen itseen ja parantaa hänen omaa elämäänsä Kerrostaloyhtiössä kiittelee kaupungin maankäyttöä siitä, että kaavamateriaali on internetissä helposti löydettävissä. Kerrostaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta, mutta heidän lähiympäristönsä ei myöskään ole muuttunut suuresti ennen nyt suunniteltua ja toteutettavaa täydennysrakentamista. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyö ei ole kovin tuttu ja ero asemakaavan ja yleiskaavan välillä on epäselvä. He ovat kuitenkin selvillä, että kaupungin maankäytön tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevaa kaupunkia. Kokonaisuudessaan tiedottaminen ja kaupungin toiminta saa kiitosta, heidän tahollaan pieniinkin korjaustarpeisiin (mm. katutyöt) on kaupungin taholta reagoitu nopeasti. Rivitaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta. 6

7 Yhteenvetoa ja vertailua Yhteistyö Lahden kaupungin maankäytön kanssa on molemmissa taloyhtiöissä melko samanlaista, kumpikin on ollut omaa aluetta koskevissa kaavahankkeissa mukana kaupungin tarjotessa yhteistyötä. Yleiskaavatyö nähdään molempien taholla suurena ja kaukaisena projektina, joka ei välttämättä kosketa heitä suoraan. Yleiskaavatyöstä kuitenkin tiedetään, että tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kerrostaloyhtiön suhtautuminen kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan on kriittisempää, johon vaikuttaa myös isännöitsijän läsnäolo. Rivitaloyhtiö näkee kaupungin toimivan hyvin ja asukkaat kokevat saaneensa palvelua kaupungin taholta sitä tarvittuaan. 4. Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiö kokee vaikeana keskustelun täydennysrakentamiseen hyväksyttävyydestä yleensä, he pitävät tärkeänä hankkeiden tapauskohtaisesta arviointia ja haluaisivat pohtia asiaa konkreettisen täydennysrakentamiskohteen kautta. Esimerkiksi heidän oman sisäpihan ja viereisen tontin täydennysrakentaminen on hyväksyttävää, mutta läheisen puiston täydennysrakentamista he eivät voisi hyväksyä. Kokonaisuudessaan heidän on vaikea kuvitella suuria muutoksia omalle alueelleen, joka on jo valmiiksi tiivis ja kaupunkimainen ja jonka vieressä kulkee valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajaus. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä nähdään, että alueen tiivistämisessä on hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi viereisellä pellolla palstoja viljelleet joutuvat suunnitteluun täydennysrakentamisen seurauksena siirtymään muualle. Hyviä puolina taloyhtiössä pidetään sitä, että palvelut ja liikennejärjestelyt mahdollisesti paranisivat täydennysrakentamisen myötä. Heidän kadullaan liikenne ei kuitenkaan asukasmäärän myötä lisääntyisi, sillä se ei ole läpikulkuväylä. Asukkaat painottavat, että he asuvat kaupunkialueella, joka on vielä aika väljää ja jolta löytyy tyhjiä tontteja, joten rakentamiseen on varauduttava. kaupunkialueella kun asutaan niin sitä sanotaan kaupunkirakentamiseksi, siihen on varauduttava. Et saa asua muitakin lähellä. Alueella täydennysrakentamista on suunniteltu jo pitkään ja tyhjiä tontteja on varattu rakentamiseen 1980-luvulta lähtien. Maapohjan takia rivitaloyhtiön lähelle ei voida rakentaa suuria kerrostaloja, vaan vain pientaloja tai esim. kaksi-kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Kaupungin kasvaessa alueet tiivistyvät ja taloyhtiössä pidetään yllättävänä, että alue on näinkin kauan säilynyt samanlaisena ja vastakkainen pelto rakentamattomana. Rivitaloyhtiössä nähdään, että valmiiksi tiiviitä alueita ei tulisi tiivistää lisää, vaan etsiä tyhjiä tontteja ja alueita joilla tiivistäminen mahdollista ja järkevää. Tai tulisi rakentaa niille tonteille, joilla rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Liiankin tiiviinä alueena he näkevät esimerkiksi Ankkurin alueen, joka nähdään liian sokkeloisena sekä rakenteeltaan epäselvänä. Täydennysrakentamisessa tulisi myös ottaa alueen rakennusperintö ja kulttuuri huomioon. Omalla tontilla taloyhtiö ei ole suunnitellut kuin pientä täydennysrakentamista, esim. jätekatoksen rakentaminen ja terassien lasittaminen. Tontin maaperä ei kestäisi suurta lisärakentamista, esim. lisäkerroksia. 7

8 Yhteenveto ja vertailua Molemmissa taloyhtiöissä suhtaudutaan täydennysrakentamiseen pääasiassa positiivisesti, kunhan täydentäminen on toteutettu järkevästi ja alueelle sopivasti. Molemmat myös toteavat, että kaupunkialueella asuessa tyhjien tonttien rakentaminen odotettavissa ja järkevää. 5. Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiössä ilmastonmuutos määritellään maapallon lämpötilan nousemisena tai laskemisena. Lisäksi hallituksen jäsenet pohtivat, mikä lopulta on luonnonmukaista ja mikä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, muuttuuko lämpötila joka tapauksessa huolimatta ihmisten toimista? Hei kuitenkin näkevät, että ihminen on toimillaan (esim. energiavarojen liikakäytöllä) hyvin mahdollisesti nopeuttanut muutosta ja ilmaston ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Se on maapallon lämpötilan nousemista Voi se mennä toiseenkin suuntaan, mutta näyttää että ei kuka se osaa sanoa mistä se johtuu Kerrostaloyhtiön mukaan kuluttajana ilmastovaikutusten seuraaminen on helpottunut, kun mm. kodinkoneisiin on tullut energialuokitukset. He näkevät yksittäisen ihmisen toiminnan, valinnat ja teot merkityksellisenä ja nostavat esiin lajittelun ja kierrättämisen tärkeyden. Jätteiden lajittelun on kuitenkin oltava helppoa ja lähellä, jottei niitä tarvitse viedä autolla kierrätyspisteeseen. Heidän mielestään kaupungin tulisikin lisätä kierrätyspisteitä. Kerrostaloyhtiössä nähdään, että taloyhtiöt voivat korjaushankkeissa huomioida ilmastonmuutoksen kiinnittämällä huomiota esim. energialuokituksiin, lämmitysjärjestelmään ja veden kulutukseen. Ilmastonmuutoksen huomioiminen on lopulta pienten asioiden summa. He näkevät, että ilmastonmuutos on vaikuttanut taloyhtiön toimintaan jonkin verran, esim. energiatehokkuus on huomioitu remontoinneissa ja myös lisärakentamisella pyritään rahoittamaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Pääasiassa muutosten syynä on kuitenkin ollut taloudellisuus. He uskovat, että tulevaisuudessa tekniikan kehittymisen myötä energiankulutuksen seuraaminen on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. Myös yhteistyö lähitaloyhtiöiden kanssa nähdään tärkeänä energiatehokkuuden lisääjänä ja heidän mielestään suunnittelua sekä kiinteistönhoitoa tulisikin tehdä korttelikohtaisesti, esim. jätteidenkeruun järjestämisessä ja lajittelussa. Rakentamisen suhteen kerrostaloyhtiö pohtii, olisiko täällä pohjoisessa mahdollista rakentaa eri tavoin. Energiatehokkuuden lisääminen vaatii usein myös suuria rakentamiskustannuksia. Kysyttäessä mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että taloyhtiö sinänsä voisi luopua mistään, ehkä kylmäkellareista voitaisiin luopua. He pitävät kysymystä vaikeana, pohjoisessa on heidän mielestään melkein pakko asua näin, miten nyt asutaan. Asukkaat eivät tarkemmin pohdi luopumiskysymystä yksilötasolla. 8

9 Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä ilmastonmuutoksen määritteleminen aloitetaan sen historiallisesta taustasta. He toteavat ilmaston muuttuneen aina ja pohtivat, mistä ilmiössä lopulta on kyse; tarkoittaako ilmastonmuutos ilmaston lämpenemistä vai kylmenemistä ja paljonko ihminen lopulta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen. Ilmiö itsessään koetaan vaikeana määritellä: Niin onko ympäristöystävällinen toiminta sama kuin ilmastonmuutos? Asukkaat kuitenkin kokevat tärkeänä, että pienillä toimilla kuten kierrättämisellä koetetaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. He vievät metallin ja muut jätteet lähellä olevan Prisman kierrätyspisteeseen. Näiden pienten toimien rinnalla luonto lopulta vaikuttaa isoon kuvioon ja koko maapallon ilmaston muuttumiseen. Kysyttäessä mistä he olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että mistään, myöntävät kyllä että auton käytöstä voisi luopua, mutta lopulta se olisi liian suuri elämänmuutos ja myös sen konkreettisia vaikutuksia lopulta epäillään. Yksittäinen ihminen ei heidän mielestä voi lopulta tehdä paljoakaan. niin mistä tässä luopuu, mä en oikein tiedä mikä se vois olla se Se niin kun autosta luopuminen on asia että sitä on pakko käyttää aina välillä, että siitä ei voi niin kun luopua. Tai pakko ja pakko. Rivitaloyhtiössä koetaan, että he ovat ympäristöä huomioiva taloyhtiö, jossa lämmitykseen, energiatehokkuuteen ja jätteenkeräämiseen on kiinnitetty huomiota. Energia-asiat on huomioitu taloyhtiössä 1990-luvulta lähtien, jo ennen lainsäädännön muuttumista. Tehostamisen tavoitteena ei ollut niinkään ympäristöystävällisyys vaan säästäväisyys ja taloudellisuus. Pienenä taloyhtiönä he kokevat että eivät voi tehdä enempää, kun taas isoissa taloyhtiöissä on mahdollista tehostaa toimintaa ja vaikuttaa vieläkin enemmän. Rivitaloyhtiössä ei osata arvioida miten ilmastonmuutos muuttaa taloyhtiön toimintaa tulevaisuudessa, mutta nostavat esiin esim. pienen tuulivoimalan rakentamisen katolle. Kukaan haastateltavista ei ole vaihtanut sähkösopimusta vihreään sähköön, he eivät näe sen tuotannon olevan vielä järkevää ja tarpeeksi riittoisaa. Kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa ilmastonmuutos tulee rivitaloyhtiön mukaan huomioida esim. maalämpönä ja muuna energian säästämisenä. Tiivistäminen ja haja-asutuksen estäminen vaatii heidän mielestään vastapainona palveluiden parantamista (esim. lähikaupat) tai jonkun muun lisähyödyn, jotta ihmiset haluaisivat asua tiiviisti ja antavat tukensa asuinalueensa tiivistämiselle. He nostavat esiin oman alueensa ongelman: vaikka täydennysrakentamista on tapahtunut, on mentävä yhä autolla markettiin kun pientä lähikauppaa ei ole. Myös joukkoliikenneyhteyksiä on heidän mielestään, tiivistämisestä huolimatta, karsittu Lahdessa ja oman auton tarve on kasvanut. Rivitaloyhtiön asukkaat tuovat esiin, että tiivistämistä on Lahdessa jo tapahtunut, mutta he eivät koe sen tuoneen merkittäviä etuja. 6. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen määritteleminen tuottaa molemmille taloyhtiöille vaikeuksia. Hallituksien jäsenet pohtivat, onko kyse luonnollisesta lämpötilojen muuttumisesta vai seurausta ihmisen toiminnasta? Ilmastonmuutosta ei suoraan nähdä ympäristöongelmana, vaikkakin ihmisen toimien nähdään vaikuttaneen ilmastonmuutokseen. 9

10 Molemmat näkevät taloyhtiöiden toiminnan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa suhteellisen samanlaisena; konkreettisesti taloyhtiöt voivat tehostaa esim. lajittelua ja energiatehokkuutta. Kierrätys nähdään tärkeänä toimintana myös yksilötasolla. Rivitaloyhtiöissä pohditaan myös liikkumisen yhteyttä ilmastonmuutokseen, mutta kukaan haastatelluista ei ole valmis muuttamaan henkilökohtaisia liikkumistottumuksiaan ja esim. luopumaan autosta. Autolla ajamista ei suoraan yhdistetä ilmastonmuutokseen ja esim. lajiteltavat jätteet viedään autolla markettien kierrätyspisteeseen tai vielä kauemmas mökille. Kummassakaan taloyhtiössä ei osata nimetä, mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, asiaan on vaikea ottaa kantaa. Kaavoittamisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen huomioiminen on molempien taloyhtiöiden mielestä tärkeää, mutta samalla pohditaan, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Kerrostaloyhtiössä pohditaan rakentamisen tehostamista pohjoisen pallonpuoliskon olosuhteissa, miten tehostaminen näissä olosuhteissa onnistuisi? Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksen suhteuttaminen konkreettisiin tekoihin ja vaikutuksiin niin omassa elämässä kuin laajemminkin koetaan vaikeana molemmissa taloyhtiöissä. Molemmat taloyhtiöt suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja asuinympäristönsä muutoksiin positiivisesti silloin, kun siitä koituu myös heille itselleen hyötyä. Kerrostaloyhtiössä täydennysrakentaminen tuo taloyhtiölle taloudellista hyötyä, rivitaloyhtiössä taas toivotaan palvelujen parantuvan mahdollisen täydennysrakentamisen seurauksena. Ilmastonmuutoksen hillintä nähdään näin täydennysrakentamisessa ns. sivuhyötynä, jonka ei yksin tulisi ohjata kaupungin tiivistämistä ja rakentamista. 10

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen seminaari

Täydennysrakentamisen seminaari Täydennysrakentamisen seminaari Lahden kokemuksia keskustan ja alakeskusten kehittämisestä täydentämällä ja tiivistämällä Arkkitehti Theodora Rissanen Keskustan kehittäminen / Kaavatyökohteet 2014 5 Kerrostalokohdetta

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Kysely Oulunsalon täydennysrakentamisesta ja täydennysrakentamisselvityksestä YHTEENVETO

Kysely Oulunsalon täydennysrakentamisesta ja täydennysrakentamisselvityksestä YHTEENVETO Kysely Oulunsalon täydennysrakentamisesta ja täydennysrakentamisselvityksestä YHTEENVETO 2.3.2017 KYSELYN LÄHTÖKOHDAT Oulunsalon asemakaavoitetun alueen täydennysrakentamisesta valmistui selvitys marraskuussa

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TOIMISTORAKENNUS TONTTEINEEN Maa pinta-ala: 1,9 ha Rakennukset: 8.300 m 2 KEHITYSKOHDE Kaupan kohteena on kaksi (2) kiinteistöä rakennuksineen Osoite: Tikkutehtaantie

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Taukopuiston asemakaavan muutos

Taukopuiston asemakaavan muutos Taukopuiston asemakaavan muutos nro 002164 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 15.4.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPÄNKATU 14 KAAVATUNNUS 11:091 KAAVAN PÄIVÄYS 3.6.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Hähniemi V098 Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos

Hähniemi V098 Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos Liite yleiskaavoittajan päätös 5.3.2015 2 Nastolan kunta Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Arkyhtymä Oy Lahti Nastolan kunta Luonnosvaiheen

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asumisen ja rakentamisen teematyöpaja 24.11.2008 Frenckellinaukio 2 B, Ympäristöpalvelut 5 krs. klo 17.30 20.00 Muistio. Ryhmät:

Asumisen ja rakentamisen teematyöpaja 24.11.2008 Frenckellinaukio 2 B, Ympäristöpalvelut 5 krs. klo 17.30 20.00 Muistio. Ryhmät: Asumisen ja rakentamisen teematyöpaja 24.11.2008 Frenckellinaukio 2 B, Ympäristöpalvelut 5 krs. klo 17.30 20.00 Muistio Ryhmät: 1. Korjaus ja uudisrakentaminen 2. Kerros ja rivitaloasuminen 3. Omakotiasuminen

Lisätiedot