Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Eeva Mynttinen & Terttu Nupponen 2011 Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne: Taloyhtiöhaastattelut Lahdessa

2 2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen

4 Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU-hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus ( alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät- Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. 1. Johdanto Osana IMMU-hanketta haastattelimme kesäkuussa 2010 kahden lahtelaisen taloyhtiön hallitusta heidän suhtautumisestaan Lahden kaupungin kaavoitustyöhön, täydennysrakentamiseen ja ilmastonmuutokseen. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää, miten asukkaat kokevat Lahden kaupungin yleiskaavatyön seurauksena mahdollisesti toteutettavan täydennysrakentamisen omalla alueellaan ja siihen liittyvät, ilmastonmuutokseen tukeutuvat perustelut. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että asukkaiden mielestä täydennysrakentaminen on hyväksyttävää silloin, kun se on hyvin toteutettu ja alueen asukkaat huomioitu prosessin aloittamisesta lähtien. Ilmastonmuutokseen pohjautuviin perusteluihin suhtaudutaan epäilevästi, enemminkin täydennysrakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota rakentamisen taloudellisiin, kaupunkitilallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Aineiston pienuuden vuoksi johtopäätökset jäävät tapauskohtaisiksi eivätkä ne kerro lahtelaisten suhtautumisesta täydennysrakentamiseen tai ilmastonmuutokseen yleisesti. 2. Taloyhtiöiden ja asuinalueiden kuvaus Valitsimme haastateltaviksi kaksi Lahden keskustan lähellä sijaitsevaa taloyhtiötä, jonka kummankin lähiympäristössä täydennysrakentaminen oli ajankohtaista. Toinen taloyhtiö oli kerrostaloyhtiö, toinen rivitaloyhtiö. Taulukko 1. Kuvaus haastatelluista taloyhtiöistä Lahdessa Sijainti keskikaupungin vanha kerrostaloyhtiö Pientalolähiön rivitaloyhtiö Valmistumisvuosi Asuntoja, kerroksia 39 asuntoa, 6 kerrosta 8 asuntoa, yksi kerros Omistajat, asujat asunto-osakeyhtiö, n. 25 % vuokralaisia asunto-osakeyhtiö, asukkaita yhteensä 10 Haastatteluun osallistui Remontit 3 hallituksen jäsentä ja isännöitsijä Putkiremontti tehty, muita pienempiä 4 hallituksen jäsentä, joista yksi myös isännöitsijä katto, ilmastoinnit, termostaatit, putkiremonttia ei 4

5 Kerrostaloyhtiön lähiympäristö Keskikaupungilla sijaitsevan kerrostaloyhtiön ympäristö ei ole suuresti muuttunut 1960-luvun jälkeen. Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvinä puolina keskeistä ja arvokasta sijaintia sekä kaupunkimaisuutta. Asuinalueella palvelut ja ulkoilualueet sijaitsevat lähellä eikä autoa välttämättä tarvitse. Huonona puolena koetaan liikennemelu; rautatie ja iso liikenneväylä sijaitsevat lähellä. Uutena ilmiönä alueella on thai-hierontapaikat, joita haastateltavat eivät kuitenkaan koe häiriönä. Tiiviyttä ja erilaisia palveluita pidetään osana kaupunkimaista asumista. Muuta erityistä Kerrostaloyhtiö on ollut aktiivisesti mukana oman sisäpihansa ja viereisen tontin täydennysrakentamisprosessissa. Lahden kaupungin maankäyttö suunnitteli viereisen parkkipaikan kaavoittamista kerrostaloasumiseen ja kaupungin taholta tiedusteltiin, olisiko kerrostaloyhtiöllä kaavamuutostarpeita. Kerrostaloyhtiössä nähtiin, että sisäpihan huonokuntoinen ja energiaa hukkaava autotalli tulisi purkaa ja paikalle kaavoittaa lisää rakennusoikeutta. Taloyhtiö piti tärkeänä, että prosessi tehtäisiin yhtä aikaa viereisen tontin rakentamisen kanssa ja heillä heräsi ajatus mm. yhteisen jätehuollon järjestämisestä ja yhteisestä maanalaisesta parkkipaikasta. Yhteistyö rakennettavan taloyhtiön kanssa nähtiin ennen kaikkea kustannustehokkaana. Lisärakennuksen rakennusoikeuden myyminen tuo myös varoja taloyhtiölle, joilla suunnitellaan kustannettavan korjaustarpeita, suunnitelmissa on mm. taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen. Kerrostaloyhtiössä oltiin melko yksimielisiä kaavamuutoksesta ja vain yksittäiset asukkaat vastustivat suunnitelmaa. Asemakaavan muuttamisesta ei valitettu ja se tuli lainvoimaiseksi huhtikuussa Kerrostaloyhtiön mukaan kokonaisuudessaan kaavamuutosprosessi eteni sujuvasti. Täydennysrakentamisen ja korttelin asukasmäärän kasvamisen seurauksena alueen liikennemäärät luultavasti lisääntyvät. Tätä ei kuitenkaan nähdä ongelmana; kaupunkialueella sijaitsevan taloyhtiön lähettyvillä on ollut aina liikennettä, sillä vieressä sijaitsee poliisilaitos, maistraatti ja kaupungintalo. Rivitaloyhtiön lähiympäristö Pientalolähiössä sijaitsevan rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet pitävät asuinalueensa hyvänä puolena keskeistä sijaintia; rautatie- ja linja-autoasemille on kävelymatka ja keskustaan muutama kilometri. Asuinalueella oma auto ei ole välttämättömyys. Alue on muuttunut hiukan 1990-luvun jälkeen; aluetta on hieman täydennysrakennettu ja joitain palveluita, kuten pankki, lähikauppa ja ravintoloita, on lakkautettu. Huonoina puolina he mainitsevat aamuisen liikenteen, jolloin vanhemmat vievät lapsia läheiseen kouluun. He kuitenkin toteavat tiiviyden ja liikenteen kuuluvan kaupunkimaiseen asumiseen. Muuta erityistä Rivitaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat seuranneet jonkin verran alueen asemakaavoitusta ja mm. osallistuneet kuulemistilaisuuteen alueen asemakaavan muuttamisesta. Alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista, mm. taloyhtiön viereiselle pellolle sekä koulun lisärakennusta ja urheilukentän siirtämistä. Rivitaloyhtiössä pääosa asukkaista on yksin asuvia eläkeläisiä ja asukkaiden välillä vallitsee hyvä henki ja heillä on läheiset naapuruussuhteet. 5

6 Yhteenvetoa ja vertailua Kaksi taloyhtiötä eroaa toisistaan jo sijainiin ja koon perusteella. Myös kokemukset täydennysrakentamisesta ovat erilaisia: kerrostaloyhtiö on itse ollut aktiivisena toimijana tontin rakentamisoikeuden lisäämisessä ja näin tukenut myös viereisen tontin rakentamista. Isännöitsijän läsnäolo ja kriittinen suhtautuminen Lahden kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan ohjailee jossain kohdin keskustelua ja esiin nousee suuren isännöitsijätoimiston näkemys. Rivitaloyhtiössä on seurattu alueen asemakaavamuutosta ja suhtauduttu siihen suopeasti. Huomioitava on myös haastateltavien ikäero; kerrostaloyhtiön haastateltavista kaikki ovat yhä työelämässä, kun taas rivitaloyhtiön haastateltavista puolet on eläkeläisiä. 3. Taloyhtiöiden suhde Lahden yleiskaavatyöhön Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiön hallituksen jäsenet ovat lukeneet lehdistä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyöstä ja kokeneet kiinnittäneensä yleiskaavatyöhän enemmän huomiota nyt, kun ovat itse olleet mukana kaavamuutosprosessissa. He eivät ole seuranneet yleiskaavatyötä lehtijuttuja tarkemmin. Kokemustensa pohjalta he toteavat, että kaupungin tulisi ottaa useammin suoraan yhteys taloyhtiöihin täydennysrakennushankkeissa ja huomioida asukkaiden näkemykset ja ideat jo prosessin alusta alkaen. He kaipaavat kaupungin maankäytön taholta jalkautumista asukkaiden pariin ja näkevät kaavoituksen kiinnostavan ihmisiä silloin, kun se koskettaa heidän omaa elämäänsä. Yleiskaavatyö on kokonaisuudessaan jäänyt heille vieraaksi ja he kokevat, että tämän tason suunnitteluun on vaikea vaikuttaa. niin aika pieniä tällaisen yksittäisen taloyhtiön vaikutusmahdollisuudet on näis kysymyksissä Täydennysrakentamishankkeissa voitaisiin kerrostaloyhtiön kokemusten mukaan ehkäistä kaavamuutoksesta aiheutuva valitusrumba, jos viereiset taloyhtiöt otettaisiin mukaan prosessiin ja tarkasteltaisiin samalla viereisen tontin muutostarpeita, kuten heidän taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa toimittiin. Kerrostaloyhtiö olisi luultavasti valittanut kaavamuutoksesta, mutta tarvetta ei ollut kun he olivat myös itse hyötyjiä ja osa muutosprosessia alusta alkaen. ihminen on hyvin kiinnostunut siitä mikä konkreettisesti ja läheisesti liittyy häneen itseen ja parantaa hänen omaa elämäänsä Kerrostaloyhtiössä kiittelee kaupungin maankäyttöä siitä, että kaavamateriaali on internetissä helposti löydettävissä. Kerrostaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta, mutta heidän lähiympäristönsä ei myöskään ole muuttunut suuresti ennen nyt suunniteltua ja toteutettavaa täydennysrakentamista. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä Lahden kaupungin maankäytön yleiskaavatyö ei ole kovin tuttu ja ero asemakaavan ja yleiskaavan välillä on epäselvä. He ovat kuitenkin selvillä, että kaupungin maankäytön tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevaa kaupunkia. Kokonaisuudessaan tiedottaminen ja kaupungin toiminta saa kiitosta, heidän tahollaan pieniinkin korjaustarpeisiin (mm. katutyöt) on kaupungin taholta reagoitu nopeasti. Rivitaloyhtiö ei ole valittanut mistään kaavahankkeesta. 6

7 Yhteenvetoa ja vertailua Yhteistyö Lahden kaupungin maankäytön kanssa on molemmissa taloyhtiöissä melko samanlaista, kumpikin on ollut omaa aluetta koskevissa kaavahankkeissa mukana kaupungin tarjotessa yhteistyötä. Yleiskaavatyö nähdään molempien taholla suurena ja kaukaisena projektina, joka ei välttämättä kosketa heitä suoraan. Yleiskaavatyöstä kuitenkin tiedetään, että tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kerrostaloyhtiön suhtautuminen kaupungin maankäytön toimintaa kohtaan on kriittisempää, johon vaikuttaa myös isännöitsijän läsnäolo. Rivitaloyhtiö näkee kaupungin toimivan hyvin ja asukkaat kokevat saaneensa palvelua kaupungin taholta sitä tarvittuaan. 4. Taloyhtiöiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiö kokee vaikeana keskustelun täydennysrakentamiseen hyväksyttävyydestä yleensä, he pitävät tärkeänä hankkeiden tapauskohtaisesta arviointia ja haluaisivat pohtia asiaa konkreettisen täydennysrakentamiskohteen kautta. Esimerkiksi heidän oman sisäpihan ja viereisen tontin täydennysrakentaminen on hyväksyttävää, mutta läheisen puiston täydennysrakentamista he eivät voisi hyväksyä. Kokonaisuudessaan heidän on vaikea kuvitella suuria muutoksia omalle alueelleen, joka on jo valmiiksi tiivis ja kaupunkimainen ja jonka vieressä kulkee valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajaus. Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä nähdään, että alueen tiivistämisessä on hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi viereisellä pellolla palstoja viljelleet joutuvat suunnitteluun täydennysrakentamisen seurauksena siirtymään muualle. Hyviä puolina taloyhtiössä pidetään sitä, että palvelut ja liikennejärjestelyt mahdollisesti paranisivat täydennysrakentamisen myötä. Heidän kadullaan liikenne ei kuitenkaan asukasmäärän myötä lisääntyisi, sillä se ei ole läpikulkuväylä. Asukkaat painottavat, että he asuvat kaupunkialueella, joka on vielä aika väljää ja jolta löytyy tyhjiä tontteja, joten rakentamiseen on varauduttava. kaupunkialueella kun asutaan niin sitä sanotaan kaupunkirakentamiseksi, siihen on varauduttava. Et saa asua muitakin lähellä. Alueella täydennysrakentamista on suunniteltu jo pitkään ja tyhjiä tontteja on varattu rakentamiseen 1980-luvulta lähtien. Maapohjan takia rivitaloyhtiön lähelle ei voida rakentaa suuria kerrostaloja, vaan vain pientaloja tai esim. kaksi-kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Kaupungin kasvaessa alueet tiivistyvät ja taloyhtiössä pidetään yllättävänä, että alue on näinkin kauan säilynyt samanlaisena ja vastakkainen pelto rakentamattomana. Rivitaloyhtiössä nähdään, että valmiiksi tiiviitä alueita ei tulisi tiivistää lisää, vaan etsiä tyhjiä tontteja ja alueita joilla tiivistäminen mahdollista ja järkevää. Tai tulisi rakentaa niille tonteille, joilla rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Liiankin tiiviinä alueena he näkevät esimerkiksi Ankkurin alueen, joka nähdään liian sokkeloisena sekä rakenteeltaan epäselvänä. Täydennysrakentamisessa tulisi myös ottaa alueen rakennusperintö ja kulttuuri huomioon. Omalla tontilla taloyhtiö ei ole suunnitellut kuin pientä täydennysrakentamista, esim. jätekatoksen rakentaminen ja terassien lasittaminen. Tontin maaperä ei kestäisi suurta lisärakentamista, esim. lisäkerroksia. 7

8 Yhteenveto ja vertailua Molemmissa taloyhtiöissä suhtaudutaan täydennysrakentamiseen pääasiassa positiivisesti, kunhan täydentäminen on toteutettu järkevästi ja alueelle sopivasti. Molemmat myös toteavat, että kaupunkialueella asuessa tyhjien tonttien rakentaminen odotettavissa ja järkevää. 5. Taloyhtiöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen Kerrostaloyhtiö Kerrostaloyhtiössä ilmastonmuutos määritellään maapallon lämpötilan nousemisena tai laskemisena. Lisäksi hallituksen jäsenet pohtivat, mikä lopulta on luonnonmukaista ja mikä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, muuttuuko lämpötila joka tapauksessa huolimatta ihmisten toimista? Hei kuitenkin näkevät, että ihminen on toimillaan (esim. energiavarojen liikakäytöllä) hyvin mahdollisesti nopeuttanut muutosta ja ilmaston ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Se on maapallon lämpötilan nousemista Voi se mennä toiseenkin suuntaan, mutta näyttää että ei kuka se osaa sanoa mistä se johtuu Kerrostaloyhtiön mukaan kuluttajana ilmastovaikutusten seuraaminen on helpottunut, kun mm. kodinkoneisiin on tullut energialuokitukset. He näkevät yksittäisen ihmisen toiminnan, valinnat ja teot merkityksellisenä ja nostavat esiin lajittelun ja kierrättämisen tärkeyden. Jätteiden lajittelun on kuitenkin oltava helppoa ja lähellä, jottei niitä tarvitse viedä autolla kierrätyspisteeseen. Heidän mielestään kaupungin tulisikin lisätä kierrätyspisteitä. Kerrostaloyhtiössä nähdään, että taloyhtiöt voivat korjaushankkeissa huomioida ilmastonmuutoksen kiinnittämällä huomiota esim. energialuokituksiin, lämmitysjärjestelmään ja veden kulutukseen. Ilmastonmuutoksen huomioiminen on lopulta pienten asioiden summa. He näkevät, että ilmastonmuutos on vaikuttanut taloyhtiön toimintaan jonkin verran, esim. energiatehokkuus on huomioitu remontoinneissa ja myös lisärakentamisella pyritään rahoittamaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Pääasiassa muutosten syynä on kuitenkin ollut taloudellisuus. He uskovat, että tulevaisuudessa tekniikan kehittymisen myötä energiankulutuksen seuraaminen on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. Myös yhteistyö lähitaloyhtiöiden kanssa nähdään tärkeänä energiatehokkuuden lisääjänä ja heidän mielestään suunnittelua sekä kiinteistönhoitoa tulisikin tehdä korttelikohtaisesti, esim. jätteidenkeruun järjestämisessä ja lajittelussa. Rakentamisen suhteen kerrostaloyhtiö pohtii, olisiko täällä pohjoisessa mahdollista rakentaa eri tavoin. Energiatehokkuuden lisääminen vaatii usein myös suuria rakentamiskustannuksia. Kysyttäessä mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että taloyhtiö sinänsä voisi luopua mistään, ehkä kylmäkellareista voitaisiin luopua. He pitävät kysymystä vaikeana, pohjoisessa on heidän mielestään melkein pakko asua näin, miten nyt asutaan. Asukkaat eivät tarkemmin pohdi luopumiskysymystä yksilötasolla. 8

9 Rivitaloyhtiö Rivitaloyhtiössä ilmastonmuutoksen määritteleminen aloitetaan sen historiallisesta taustasta. He toteavat ilmaston muuttuneen aina ja pohtivat, mistä ilmiössä lopulta on kyse; tarkoittaako ilmastonmuutos ilmaston lämpenemistä vai kylmenemistä ja paljonko ihminen lopulta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen. Ilmiö itsessään koetaan vaikeana määritellä: Niin onko ympäristöystävällinen toiminta sama kuin ilmastonmuutos? Asukkaat kuitenkin kokevat tärkeänä, että pienillä toimilla kuten kierrättämisellä koetetaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. He vievät metallin ja muut jätteet lähellä olevan Prisman kierrätyspisteeseen. Näiden pienten toimien rinnalla luonto lopulta vaikuttaa isoon kuvioon ja koko maapallon ilmaston muuttumiseen. Kysyttäessä mistä he olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen nimissä, he eivät näe että mistään, myöntävät kyllä että auton käytöstä voisi luopua, mutta lopulta se olisi liian suuri elämänmuutos ja myös sen konkreettisia vaikutuksia lopulta epäillään. Yksittäinen ihminen ei heidän mielestä voi lopulta tehdä paljoakaan. niin mistä tässä luopuu, mä en oikein tiedä mikä se vois olla se Se niin kun autosta luopuminen on asia että sitä on pakko käyttää aina välillä, että siitä ei voi niin kun luopua. Tai pakko ja pakko. Rivitaloyhtiössä koetaan, että he ovat ympäristöä huomioiva taloyhtiö, jossa lämmitykseen, energiatehokkuuteen ja jätteenkeräämiseen on kiinnitetty huomiota. Energia-asiat on huomioitu taloyhtiössä 1990-luvulta lähtien, jo ennen lainsäädännön muuttumista. Tehostamisen tavoitteena ei ollut niinkään ympäristöystävällisyys vaan säästäväisyys ja taloudellisuus. Pienenä taloyhtiönä he kokevat että eivät voi tehdä enempää, kun taas isoissa taloyhtiöissä on mahdollista tehostaa toimintaa ja vaikuttaa vieläkin enemmän. Rivitaloyhtiössä ei osata arvioida miten ilmastonmuutos muuttaa taloyhtiön toimintaa tulevaisuudessa, mutta nostavat esiin esim. pienen tuulivoimalan rakentamisen katolle. Kukaan haastateltavista ei ole vaihtanut sähkösopimusta vihreään sähköön, he eivät näe sen tuotannon olevan vielä järkevää ja tarpeeksi riittoisaa. Kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa ilmastonmuutos tulee rivitaloyhtiön mukaan huomioida esim. maalämpönä ja muuna energian säästämisenä. Tiivistäminen ja haja-asutuksen estäminen vaatii heidän mielestään vastapainona palveluiden parantamista (esim. lähikaupat) tai jonkun muun lisähyödyn, jotta ihmiset haluaisivat asua tiiviisti ja antavat tukensa asuinalueensa tiivistämiselle. He nostavat esiin oman alueensa ongelman: vaikka täydennysrakentamista on tapahtunut, on mentävä yhä autolla markettiin kun pientä lähikauppaa ei ole. Myös joukkoliikenneyhteyksiä on heidän mielestään, tiivistämisestä huolimatta, karsittu Lahdessa ja oman auton tarve on kasvanut. Rivitaloyhtiön asukkaat tuovat esiin, että tiivistämistä on Lahdessa jo tapahtunut, mutta he eivät koe sen tuoneen merkittäviä etuja. 6. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen määritteleminen tuottaa molemmille taloyhtiöille vaikeuksia. Hallituksien jäsenet pohtivat, onko kyse luonnollisesta lämpötilojen muuttumisesta vai seurausta ihmisen toiminnasta? Ilmastonmuutosta ei suoraan nähdä ympäristöongelmana, vaikkakin ihmisen toimien nähdään vaikuttaneen ilmastonmuutokseen. 9

10 Molemmat näkevät taloyhtiöiden toiminnan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa suhteellisen samanlaisena; konkreettisesti taloyhtiöt voivat tehostaa esim. lajittelua ja energiatehokkuutta. Kierrätys nähdään tärkeänä toimintana myös yksilötasolla. Rivitaloyhtiöissä pohditaan myös liikkumisen yhteyttä ilmastonmuutokseen, mutta kukaan haastatelluista ei ole valmis muuttamaan henkilökohtaisia liikkumistottumuksiaan ja esim. luopumaan autosta. Autolla ajamista ei suoraan yhdistetä ilmastonmuutokseen ja esim. lajiteltavat jätteet viedään autolla markettien kierrätyspisteeseen tai vielä kauemmas mökille. Kummassakaan taloyhtiössä ei osata nimetä, mistä he voisivat luopua ilmastonmuutoksen nimissä, asiaan on vaikea ottaa kantaa. Kaavoittamisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen huomioiminen on molempien taloyhtiöiden mielestä tärkeää, mutta samalla pohditaan, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Kerrostaloyhtiössä pohditaan rakentamisen tehostamista pohjoisen pallonpuoliskon olosuhteissa, miten tehostaminen näissä olosuhteissa onnistuisi? Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksen suhteuttaminen konkreettisiin tekoihin ja vaikutuksiin niin omassa elämässä kuin laajemminkin koetaan vaikeana molemmissa taloyhtiöissä. Molemmat taloyhtiöt suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja asuinympäristönsä muutoksiin positiivisesti silloin, kun siitä koituu myös heille itselleen hyötyä. Kerrostaloyhtiössä täydennysrakentaminen tuo taloyhtiölle taloudellista hyötyä, rivitaloyhtiössä taas toivotaan palvelujen parantuvan mahdollisen täydennysrakentamisen seurauksena. Ilmastonmuutoksen hillintä nähdään näin täydennysrakentamisessa ns. sivuhyötynä, jonka ei yksin tulisi ohjata kaupungin tiivistämistä ja rakentamista. 10