Luonnos HE eduskunnalle laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi Kieltenopetuksen yhteistyön edistäminen

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö /Dnro OKM/13/010/2016 Luonnos HE eduskunnalle laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi Kieltenopetuksen yhteistyön edistäminen Lausunnolla olevaa hallituksen esitystä laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta ei ole osoitettu Opetusalan Ammattijärjestölle huolimatta siitä, että asia koskettaa mitä isoimmissa määrin korkeakoulujen henkilöstöä. OAJ on ainoa järjestö, jonka jäsenistössä on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksesta vastaavaa henkilöstöä. OAJ lausuu asiasta seuraavaa: Esitetty lainmuutosesitys on liian epämääräinen ja väljä. Lakiesityksen henkilöstövaikutusten arviointi on puutteellinen. Siinä ei ole arvioitu, millaisia vaikutuksia henkilöstön määrin ja työsuhteisiin muutoksella mahdollisesti on, ja mitä lisäarvoa ja missä laajuudessa uudistus tuottaa. Uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Yhteistyön lisäämisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön on oltava mukana kehitystyössä. Yhteisen kielikeskuksen perustaminen tuottaisi suuria ongelmia erilaisten tavoitteiden ja palvelussuhteiden vuoksi. OAJ ei kannata niiden perustamista. Yhteistyötä voidaan tehdä ilman yhteisen yksikön perustamista. Uudistuksessa on turvattava kielten ja viestinnän opetuksen alakohtaisuus ja opintojen yhteys ammatillisten aineiden opintoihin, suoritettavaan tutkintoon ja sen tavoitteisiin. Opetuksen määrästä ja laadusta on huolehdittava. Kustannustehokkuuden parantaminen ei sinällään ole tae laadukkaasta opetuksen järjestämisestä. Kielten ja viestinnän opetus ei saa muuttua omaksi erilliseksi saarekkeekseen, vaan jatkossakin yhteys omaan ammatti- ja koulutusalaan ja sen opetukseen on säilytettävä. Kielten ja viestinnän opetus pitää aina hankkia yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Toimintamallin pitää hyödyttää opiskelijaa mm. lisäämällä opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella harvinaisempia kieliä.

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (7) Perustelutekstiosassa korostetaan hyvin sitä, että vastuuta kielten opetuksessa voidaan jakaa yhteistyökorkeakoulun kesken ilman yhteisen yksikön perustamista. Yliopistoilla ja joillakin amkeilla voi olla tavoitteena irrottaa kielten opetus omaksi saarekkeekseen nykyistä vahvemmin ja ulkoistaa opetus. Ehdotettu lainmuutos nykyisellä muodollaan ei takaa, että koulutuksen tavoitteet ja opetuksen sisältö sekä niiden tuottama pätevyys säilyisivät näiden opintojen osalta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa erilaisina. Vaikka esityksessä ei ehdoteta, että korkeakoulut voisivat ulkoistaa kielten ja viestinnän opetuksensa yhteisesti omistettuihin osakeyhtiöihin tai hankkia opetusta muilta opetuksen tarjoajilta kuin korkeakouluilta, olisiko tämä kuitenkin mahdollista? Tähän lainsäätäjän tulee ottaa kantaa. Tällaista kehitystä OAJ vastustaa. Vastuu opetussisällöistä ja opetuksen järjestelystä on säilyttävä tutkinnon myöntävällä korkeakoululla. Samoin kieli- ja viestintätaitojen vaatimusten on oltava tutkinto- ja alasidonnaisia, vaikka pakollisten kielten ja viestinnän opetuksessa lisättäisiinkin yhteistyötä korkeakoulujen sisällä ja välillä. Toimintamallit, jotka hyödyttävät opiskelijaa, esimerkiksi opetuksen kielitarjonnan lisääntyminen tai mahdollisuudet nopeuttaa valmistumista, ovat myönteinen kehityssuunta. Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että opiskelijalla on mahdollista saavuttaa jo opintojensa aikana monipuoliset kieli- ja viestintätaidot, ja opiskella myös maailmankieliä (esim. saksa, venäjä, espanja, kiina) riittävän edistyneelle tasolle. Elinkeinoelämä nostaa kieli- ja viestintätaidot yhdeksi keskeisistä työelämän perusvaatimuksista ja pitää niitä keskeisinä rekrytointikriteerinä substanssitaitojen ohella. Tulokulma asiaan on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kannalta katsoen erilainen. Ammattikorkeakoulutuksen kieli- ja viestintäopetus on sidottu vahvasti alakohtaisuuteen Ammattikorkeakoulutuksen kannalta kaikkein olennaisinta on, että ehdotettu lainmuutos ei mahdollista kaiken englannin tai kaiken ruotsinkielen opetuksen antamista samalla kurssilla kaikille ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille. Työelämälähtöisen ammattikorkeakoulutuksen omaleimaisuuden ja kehittymisen näkökulmasta on tärkeää, että ehdotettu säännös koskee vain tutkintoasetuksessa ja amk-asetuksessa tarkoitettuja viestintä- ja kieliopintoja - niitä perus- ja valmentavia kieli- ja viestintäopintoja, joilla varmennetaan korkeakouluopiskelijoiden lähtötilanne ja tasaveroisuus opinnoissa. Tämä rajauksen pitää näkyä lakitekstissä ja on oltava vahvasti lain perusteluissa.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (7) Ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa pitää saavuttaa jatkossakin sellainen kielitaito, joka on tarpeellista ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta. Viestintätaitojen on oltava hyvät oman alan tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Riittävä alakohtaisuus kielten ja viestinnän opetuksessa on turvattava sekä taattava opiskelijalle näiden opintojen integroiminen omaan substanssialaan. Kieltenopetus amkeissa edellyttää opettajalta erikoistumista. Opetushenkilöstö, myös kieltenopettajat, ovat kiinteästi mukana ammattialojen toiminnassa ja amk:n kehittämisessä ja muussa toiminnassa (TKI, KV, jne.). Esitetty lisäys amk-lakiin (8a) mahdollistaa sen, että peruskieliopintojen tarjontaa laaja-alaistuu opiskelijoille. Kannatamme esitystä, jolla opintojen toteuttaminen mahdollistuu toisen ammattikorkeakoulun ja/ tai yliopiston kanssa ilman, että on tarve perustaa uudelleen jo alasajettuja kielikeskuksia. Ammattikorkeakoulut ovat pääsääntöisesti hajauttaneet kielten ja viestinnän opetuksen osaksi koulutusohjelmia, koska se toteutusmuotona vahvistaa ammattikorkeakoulutuksen tuottamaa työelämälähtöistä osaamista. Esitämme, että ammattikorkeakoululain (932/20141) 2 luku kirjataan kielten ja viestinnän opetuksesta seuraavasti: Ammattikorkeakoulu voi järjestää tutkintoasetuksessa ja amkasetuksessa säädettyjen kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa tai hankkia sen joltakin näistä. Ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Opetukseen 1 momentin tai yliopistolain 7a :n 1 momentin perusteella osallistuvalla opiskelijalla on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetuksen toteuttavassa ammattikorkeakoulussa. Lakiehdotuksen toteutuessa on OKM:n seurattava tulossopimusneuvottelujen yhteydessä sitä, että tutkinnon ja opetuksen tavoitteet pysyvät samana, ja ettei uudistuksella ole heikentäviä vaikutuksia kieli- ja viestintätaidon tutkinto- ja alasidonnaisuuteen.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (7) Yliopistojen näkökulmasta ehdotettu lain muutos ei palvele yliopistojen kieli- ja viestintäopintojen kehittämistä Yliopistojen kieli- ja viestintäopetus on luonteeltaan yliopisto-opetusta, joka suuntautuu akateemiseen viestintään. Yliopiston kieli- ja viestintäopinnot ovat tutkimusperustaista ja vaativat myös aikaa ohjaukselle. Ne eivät ole luonteeltaan tutkintoa, osaamista tai opiskelua tukevia opintoja, vaan osa hankittavaa asiantuntijuutta ja osa tutkintoa. Nykyiseen yliopistolainsäädäntöön verrattuna ehdotettu lain muutos ei siksi palvele yliopistojen kieli- ja viestintäopintojen kehittämistä. Yliopistot järjestävät kieli- ja viestintäopinnot ammattikorkeakoulutuksesta poikkeavalla tavalla johtuen opintotavoitteiden erilaisuudesta. Ammattikorkeakouluissa keskitetty kielikeskusmalli on purettu ja yliopistoissa toteutuksena on pikemminkin alakohtainen opetus kielikeskuksen järjestämänä. Keskitetty kielikeskusmalli toimii tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien ja koulutusohjelmien kanssa. On tärkeää, että alakohtainen osaaminen säilyy keskeisenä opintojen kehittämisen näkökulmana. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa uudistetaan parhaillaan kieliopintoja siten, että ne järjestetään integroituina pää- ja sivuaineiden kanssa. Uudistuksella on pedagogiset perusteet ja uudistus tukee tutkintotavoitteita. Vaikka lakiehdotus yliopistojen kielten opetuksen osalta on mahdollistava, se voi sysätä kehitystä säästöt edellä tehtäväksi, jolloin toiminnan laatu kärsii. Kielten opetus otettaisiin sieltä mistä halvemmalla saadaan, laadusta ja sisällöstä välittämättä. Tätä on erityisesti OKM:n seurattava. Ei ole tarkoituksenmukaista, että koulutus eriytyy tieteenaloista erilliseksi saarekkeeksi. Näemme, että yliopiston kielikeskusten roolia tulee itse asiassa vahvistaa, ei heikentää. Tehtäviä tulee tarkastella ensisijaisesti henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälisyyden vahvistamisen ja tieteen tekemisen näkökulmasta. Kansainvälinen kanssakäyminen, vaihtoon lähteminen ja kotikansainvälisyyden edistäminen vaikuttavat suoraan tutkintojen laatuun. Toisaalta eri maiden tieteelliset konventiot ja tieteellinen kirjoittaminen poikkeavat toisistaan, lähteiden ymmärtäminen, konferenssit, kv-tutkimusyhteistyö ovat tärkeitä tutkimuksen näkökulmasta. Kielikeskukset eivät ole pelkästään opetusta varten, vaan niiden toiminta tukee monin tavoin yliopistojensa kansainvälistymistä, vaihtoja, henkilöstökoulutusta ja kvhenkilöstön integroitumista. Monet kielikeskukset tekevät yhteistyötä yliopistojensa tutkijakoulujen kanssa kansainvälisen tieteellisen viestinnän kehittämiseksi ja edistävät näin mm. EU:n tutkimusrahoituksen saamista yliopistolle. Kielikeskukset huolehtivat myös opetushenkilöstön englanniksi opettamisen kehittämisestä muun

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (7) pedagogista osaamista tukevan koulutuksen kanssa. Lisäksi kielikeskukset tuottavat tutkijoille ja hallinnolle kielentarkistus- ja käännöspalveluita. Osaaminen ja työehtovaikutukset Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita eli kummallakin sektorilla on omat palvelusuhteen ehdot. Palvelussuhteen ehtoja noudatetaan sen mukaan mihin organisaatioon on palkattu. Sinällään estettä ei ole opettaa toisessa laitoksessa, koska työmäärä lasketaan siihen laitokseen, missä on työsopimussuhteessa ja noudatetaan sen palvelussuhteen ehtoja. Työehtosopimukset ovat sopimuskysymyksiä. OAJ ei näe, että työehtosopimukset tasoittuisivat ajan myötä, koska ne on rakennettu erikseen yliopistoille ja amkeille niiden tarpeista. Sopimusten vertailu yleisellä tasolla on vaikeaa, sillä viime kädessä ratkaisevaa on yksilön työnkuva, johon kuuluu nykyisellään myös paljon muutakin kuin opettamista. Kielten opettajat ovat mukana koulutuksen kehittämis-, tutkimusja muussa toiminnassa. Lähtökohtana pitää olla, että opetuksen toteuttamisessa noudatetaan nykyisiä kelpoisuusvaatimuksia. Tutkintotavoitteet kielten opetuksessa tukevat tieteellistä ja toisaalta työelämän vaateita. Osalla ammattikorkeakoulujen kielten opettajilla on ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtoritutkinnon lisäksi taustalla työura työ- ja elinkeinoelämässä. Yliopiston puolella tohtorin tutkinto on suoritettu kielitieteistä ja kielten opettamisesta. Osa kielten opettajista on kaksoismaistereita, jolloin toinen tutkinto kielistä ja toinen substanssista esim. kauppatieteistä tai yhteiskuntatieteistä. Kielten opettajien tehtävät yliopistoissa ovat erittäin vetovoimaisia. Henkilöstövaikutusten arviointi tekemättä kustannustehokkuus kyseenalaista Lakiesityksen yhteyteen ei ole tehty asianmukaisia henkilöstöarviointeja. Lausuntopyynnössä OKM on pyytänyt korkeakouluilta arvioita siitä, miten ehdotettu muutos vaikuttaisi kielten- ja viestinnän opetukseen. Vastaukset antanevat lisätietoa siitä, mitä toimenpiteitä korkeakoulut ovat kielten opetuksen osalle suunnitelleet. Tämän lisäksi OKM:n on pyydettävä korkeakouluilta arvioinnit mahdollisista henkilöstövaikutuksista ennen lain viemistä eteenpäin. Jo nyt yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on rahoitusleikkausten vuoksi henkilöstöä koeteltu jatkuvilla yt-menettelyillä. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Sekä yliopistoettä amk-uudistuksessa saatujen kokemusten mukaan se jää helposti liian vähälle

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (7) Lopuksi huomiolle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö ei saa joutua kohtuuttomaan asemaan uudistusta tehtäessä. Henkilöstön on oltava mukana tämänkin uudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Missään tapauksessa uudistuksen tavoitteena ei voi olla työntekijöiden irrottaminen työehtosopimusten piiristä tai työn tekemisen ehtojen tarkoituksellinen heikentäminen. Mikäli lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että kaikki kielten opetus korkeakoulujen välillä yhdistetään ja siten saataisiin aikaan hallituksen odottamia säästöjä, niin isossa mittakaavassa se ei ole mahdollista. Kummallakin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla - on erilainen tulokulma opetukseen ja osaamisen tuottamiseen. Näin ollen kaikkea kieliopetusta ei voida - eikä ole tarpeen - yhdistää tai yhdenmukaistaa. Korkeakoulut voivat jo nyt tehdä paljon yhdessä, vaikka säädöksiä ei tässä vaiheessa muutettaisi. Voimassa oleva lainsäädännöt mahdollistavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen opetusyhteistyön erillisillä sopimuksilla, esimerkiksi JOO- tai ristiinopiskelusopimuksella. Valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka etsii parhaillaan muotoaan ja yhteistyön rajoja, ja siten myös lainmuutoksia joudutaan ehkä tarkistelemaan muutoinkin lyhyen ajan sisällä. Lainsäädöstyö tulisi tehdä kokonaisuutena, jolloin sen muutoksia voidaan seurata. Jos lakiehdotusta ajetaan ensi sijaisesti helpottamaan konserniyhteistyötä (Tampere3, LUT-konserni ym.) ja vähentämään siellä hallintotyötä, ehdotetulla lakimuutoksella ei ole kiire, vaan se tulee valmistella niin, että ei sekoiteta keskenään eri korkeakoulusektoreiden (yliopistot ja amkit) tutkintotavoitteita kieli- ja viestintäopintojen osalta. Esitetty lakimuutos ei saa johtaa kierteeseen, joka avaa opetuksellisen yhteistyön laajemminkin siten, että opetusjärjestelyt rapauttavat erilaista opetusta ja oppimista tai amkien ja yliopistojen tuottamaa erilaista osaamista. Ministerin allekirjoittamassa työryhmien asettamiskirjeessä Tampere3-konsernin osalta todetaan muun muassa tutkintorakenteiden osalta niin, että ne säilyvät ennallaan. Toisin sanoen yliopisto järjestää edelleen opetuksen kandidaatista tohtoriin asti ja ammattikorkeakoulu amktutkinnot ja yamk-tutkinnot. Tutkinnot eivät ole yhtä ja samaa kokonaisuutta.

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (7) Mikäli lakimuutosta edistetään, on ehdottomasti selvitettävä, voiko tutkinto-opetuksen ostaminen johtaa velvoitteeseen kilpailuttaa ostettavat palvelut (kansallinen ja EUnäkökulma) siten, että lopulta tutkintokoulutusta joudutaan ostamaan täysin ulkopuolisilta toimijoilta. On selkeintä, että kukin korkeakoulu on itse järjestämisvastuussa kaikista tutkintoon kuuluvista opinnoista, vaikka yhteistyötä edistettäisiinkin. Uudistuksen kärkenä on oltava laadukkaan opetuksen tarjoaminen ja opiskelijoiden oppimisen vahvistaminen, eivät henkilöstön vähentäminen ja menoleikkaukset. On tavoiteltava selkeää lisäarvoa, ei tason laskua sallimalla jonkinlainen muodollinen kurssittaminen ilman selkeää yhteyttä tutkinnon muihin osiin. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Hannele Louhelainen erityisasiantuntija Hanna Tanskanen yliopistoasiamies