HE 66/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Eduskunta Sivistysvaliokunta SiV@eduskunta.fi Asia: HE 66/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi kielten opetuksen yhteistyön edistämisestä koskettaa mitä isoimmissa määrin korkeakoulujen henkilöstöä ja opetuksen laadun kehittämistä. Lakiesityksen perustelut ovat tarkentuneet, mutta edelleen itse lakiesitys kaipaa täsmennystä. Lisäksi henkilöstövaikutuksia on arvioitava laajemmin. OAJ lausuu asiasta seuraavaa: Yhteistyö korkeakoulujen välillä Lakiesityksen perusteluissa tunnistetaan korkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen yhteistyön reunaehdot: ne alueet, joilla kielten ja viestinnän opetusta voidaan järjestää yhteistyössä (kielten opintoihin valmentavia opintoja, peruskursseja tai harvinaisimpien kielten opintoja). Ehdotuksella ei pyritä yhdenmukaistamaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielten opetusta vaan tarjoamaan entistä paremmat kehittämismahdollisuudet eriytyneisiin tarpeisiin ja käytäntöihin pohjautuen. Lakiesitys vaatii vielä täsmentämisestä, sillä lakikirjausesitys antaa korkeakouluille paljon joustavammat mahdollisuudet järjestää kielten ja viestinnän opetusta, kuin mitä perustelutekstissä on tarkoitettu opintojen osalta. Ehdotettu lainmuutos nykyisellä muodollaan ei takaa sitä, että koulutuksen tavoitteet ja opetuksen sisältö sekä niiden tuottama pätevyys säilyisivät näiden opintojen osalta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa erilaisina. Yliopistoilla ja joillakin amkeilla voi olla tavoitteena irrottaa kielten opetus omaksi saarekkeekseen nykyistä vahvemmin ja ulkoistaa opetus. Tällaista kehitystä OAJ ei kannata. Vastuuta kielten opetuksessa voidaan jakaa yhteistyökorkeakoulun kesken ilman yhteisen yksikön perustamista. Korkeakoulut voivat jo nyt tehdä paljon yhdessä, vaikka säädöksiä ei tässä vaiheessa muutettaisi. Voimassa oleva lainsäädännöt

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) mahdollistavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen opetusyhteistyön erillisillä sopimuksilla, esimerkiksi JOO- tai ristiinopiskelusopimuksella. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät kieli- ja viestintäopinnot toisistaan poikkeavalla tavalla johtuen opintotavoitteiden erilaisuudesta, joka myös lakiesityksen perustelutekstissä tunnistetaan. Yhteisen kielikeskuksen perustaminen tuottaisi suuria ongelmia erilaisten tavoitteiden ja palvelussuhteiden vuoksi. OAJ ei kannata niiden perustamista. Yhteistyötä voidaan tehdä ilman yhteisen yksikön perustamista. Yliopistojen näkökulmasta ei ole tarvetta lakimuutokselle Nykyiseen yliopistolainsäädäntöön verrattuna ehdotettu lain muutos ei palvele yliopistojen kieli- ja viestintäopintojen kehittämistä. Kielikeskukset eivät ole pelkästään opetusta varten, vaan niiden toiminta tukee monin tavoin yliopistojensa kansainvälistymistä, vaihtoja, henkilöstökoulutusta ja kv-henkilöstön integroitumista. Monet kielikeskukset tekevät yhteistyötä yliopistojensa tutkijakoulujen kanssa kansainvälisen tieteellisen viestinnän kehittämiseksi ja edistävät näin mm. EU:n tutkimusrahoituksen saamista yliopistolle. Kielikeskukset huolehtivat myös opetushenkilöstön englanniksi opettamisen kehittämisestä muun pedagogista osaamista tukevan koulutuksen kanssa. Lisäksi kielikeskukset tuottavat tutkijoille ja hallinnolle kielentarkistus- ja käännöspalveluita. Keskitetty kielikeskusmalli toimii tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien ja koulutusohjelmien kanssa. Kielikeskusten roolia tulee vahvistaa, ei heikentää. Tehtäviä tulee tarkastella ensisijaisesti henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälisyyden vahvistamisen ja tieteen tekemisen näkökulmasta. Kansainvälinen kanssakäyminen, vaihtoon lähteminen ja kotikansainvälisyyden edistäminen vaikuttavat suoraan tutkintojen laatuun. Toisaalta eri maiden tieteelliset konventiot ja tieteellinen kirjoittaminen poikkeavat toisistaan, lähteiden ymmärtäminen, konferenssit, kv-tutkimusyhteistyö ovat tärkeitä tutkimuksen näkökulmasta. Ammattikorkeakoulutuksen kieli- ja viestintäopetus on sidottu vahvasti alakohtaisuuteen Ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa pitää saavuttaa jatkossakin sellainen kielitaito, joka on tarpeellista ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta ja siksi kielten ja viestinnän opetusta toteutetaan yhdistettynä muihin opintoihin. Integroidulla opetuksella pystytään vastaamaan paremmin kielitaidon alakohtaisiin vaatimuksiin, kuten lakiesityksen perustelutekstissä on korostettu. Kieltenopetus amkeissa edellyttää opettajalta erikoistumista.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) Opetushenkilöstö, myös kieltenopettajat, ovat kiinteästi mukana ammattialojen toiminnassa ja amk:n kehittämisessä ja muussa toiminnassa Opintojen toteuttaminen on oltava mahdollista toisen ammattikorkeakoulun ja/ tai yliopiston kanssa ilman, että on tarve perustaa uudelleen jo alas ajettuja kielikeskuksia. OAJ:n näkemys lakikirjaukseksi Korkeakoulujen omaleimaisuuden ja kehittymisen näkökulmasta on tärkeää, että ehdotettu säännös koskee sellaisia viestintä- ja kieliopintoja, joilla varmennetaan korkeakouluopiskelijoiden lähtötilanne ja tasaveroisuus opinnoissa tai mahdollistetaan laajempi kieliopintojen tarjonta. Esitämme, että yliopistolain (558/2009) 1 luku 7 ja ammattikorkeakoululain (932/2014) 2 luku 8 kirjataan siten, että siitä käy ilmi lakiesityksen perustelutekstin henki: - ei yhdenmukaisteta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielten opetusta, - opintojen tulee olla vahvasti tutkinto- ja alasidonnaista, - kielten ja viestinnän opetus pitää aina hankkia yliopistolta tai ammattikorkeakoululta, - yhteistyö laajentaa vapaaehtoisten kieliopintojen tarjontaa ja - kielten ja viestinnän opetusta ei voi ulkoistaa yhteisesti omistettuihin osakeyhtiöihin. Esitetty lakikirjaus ilman täsmennyksiä tai rajaavuutta päinvastoin avaa kaiken kielten ja viestinnän opetuksen ilman tutkintotavoitesidonnaisuutta ja alakohtaisuutta. Vaarana on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet sekoittuvat. Esimerkiksi ammattikorkeakoululain osalta kielten ja viestinnän opetuksesta voitaisiin lakikirjaus tehdä seuraavasti: Ammattikorkeakoulu voi järjestää tutkintoasetuksessa ja amk-asetuksessa säädettyjen kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa tai hankkia sen joltakin näistä. Ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Opetukseen 1 momentin tai yliopistolain 7a :n 1 momentin perusteella osallistuvalla opiskelijalla on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetuksen toteuttavassa ammattikorkeakoulussa.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) Henkilöstön huomioiminen ja henkilöstövaikutukset Lopuksi Hyvään henkilöstöpolitiikkaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Lakiesityksen yhteyteen ei ole tehty riittäviä henkilöstöarviointeja. Sekä yliopisto- että amkuudistuksessa saatujen kokemusten mukaan se jää helposti liian vähälle huomiolle. OAJ:n mielestä tarvitaan arviointi siitä, millaisia vaikutuksia henkilöstön määrin ja työsuhteisiin muutoksella on. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö ei saa joutua kohtuuttomaan asemaan uudistusta tehtäessä. Henkilöstön on oltava mukana tämänkin uudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Missään tapauksessa uudistuksen tavoitteena ei voi olla työntekijöiden irrottaminen työehtosopimusten piiristä tai työn tekemisen ehtojen tarkoituksellinen heikentäminen. Työehtosopimukset ovat sopimuskysymyksiä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita eli kummallakin sektorilla on omat palvelusuhteen ehdot. Palvelussuhteen ehtoja noudatetaan sen mukaan mihin organisaatioon on palkattu. Sinällään estettä ei ole opettaa toisessa laitoksessa, koska työmäärä lasketaan siihen laitokseen, missä on työsopimussuhteessa ja noudatetaan sen palvelussuhteen ehtoja. Lähtökohtana pitää olla, että opetuksen toteuttamisessa noudatetaan nykyisiä kelpoisuusvaatimuksia. Tutkintotavoitteet kielten opetuksessa tukevat tieteellistä ja toisaalta työelämän vaateita. Valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka etsii parhaillaan muotoaan ja yhteistyön rajoja, ja siten myös lainmuutoksia joudutaan ehkä tarkistelemaan muutoinkin lyhyen ajan sisällä. Ensin on oltava selvillä se, mihin korkeakoulupolitiikalla ollaan korkeakoulutusta suuntaamassa. Lainsäädöstyö tulisi tehdä kokonaisuutena, jolloin sen muutoksia voidaan seurata. Ehdotetulla lakimuutoksella ei ole kiire, vaan se tulee valmistella niin, että ei sekoiteta keskenään eri korkeakoulusektoreiden (yliopistot ja amkit) tutkintotavoitteita kieli- ja viestintäopintojen osalta. Tutkinnot eivät ole yhtä ja samaa kokonaisuutta. Yhteistyön tekeminen esim. kieliopinnoissa on mahdollista jo nykylakien mukaan.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) OKM on pyytänyt korkeakouluilta arvioita, miten ehdotettu muutos vaikuttaisi kieltenja viestinnän opetukseen. Nämä vastaukset ovat kiinnostavia ja antavat lisätietoa siitä, mitä toimenpiteitä korkeakoulut ovat kielten opetuksen osalle suunnitelleet. Ajatus siitä, että kielten opetuksen yhdistäminen korkeakoulujen välillä tuottaisi säästöjä, niin isossa mittakaavassa se ei ole mahdollista. Kummallakin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla - on erilainen tulokulma opetukseen ja osaamisen tuottamiseen. Näin ollen kaikkea kieliopetusta ei voida - eikä ole tarpeen - yhdistää tai yhdenmukaistaa. Koulutus ei saa eriytyä tieteenaloista erilliseksi saarekkeeksi. Esitetty lakimuutos ei saa myöskään johtaa kierteeseen, joka avaa opetuksellisen yhteistyön laajemminkin siten, että opetusjärjestelyt rapauttavat erilaista opetusta ja oppimista tai amkien ja yliopistojen tuottamaa erilaista osaamista. Lakiehdotuksen toteutuessa on OKM:n seurattava tulossopimusneuvottelujen yhteydessä sitä, että tutkinnon ja opetuksen tavoitteet pysyvät samana, ja ettei uudistuksella ole heikentäviä vaikutuksia kieli- ja viestintätaidon tutkinto- ja alasidonnaisuuteen. Uudistuksen kärkenä on oltava laadukkaan opetuksen tarjoaminen ja opiskelijoiden oppimisen vahvistaminen, eivät henkilöstön vähentäminen ja menoleikkaukset. On tavoiteltava selkeää lisäarvoa, ei tason laskua sallimalla jonkinlainen muodollinen kurssittaminen ilman selkeää yhteyttä tutkinnon muihin osiin. Tulemme mielellämme sivistysvaliokunnan kuultavaksi asiassa. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Hanna Tanskanen yliopistoasiamies Hannele Louhelainen erityisasiantuntija