Ritva Rajander-Juusti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ritva Rajander-Juusti"

Transkriptio

1 Ritva Rajander-Juusti Kirjoittaja on tutkimusalan yrittäjä, FM, joka on parinkymmenen vuoden ajan työkseen ja omaksi huvikseen tarkkaillut suomalaista talouselämää. Mooses on Mooses mutta bisnes on bisnes? Monet tuntevat vanhan jutun juutalaisesta, jolta kysyttiin miten korkea korko ja Mooseksen lait sopivat yhteen. Samaa voisi kysyä hieman muunneltuna viime aikojen talousuutisten pohjalta. Lomautukset, irtisanomiset, tehtaiden lakkauttamiset ja toiminnan siirtämisen halvemman työvoiman maihin ovat arkipäiväisiä business-uutisia, joita usein kerrotaan kannattavistakin yrityksistä. Ovatko siis kohtuuden käsite ja liike-elämän toimintatavat perustavanlaatuisessa ristiriidassa keskenään? Kohtuuden käsitteestä Kohtuus liittyy ihmisen paikkaan tässä maailmassa, ja kysymys ihmisen paikasta tarkoittaa nimenomaan moraalia, sitä miten ihminen maailmassaan elää. Taloutta koskevat samat hengen tosiasiat kuin yksittäistä ihmistäkin, vaikka talous onkin viime aikoina yrittänyt karata tosiasioiden piiristä. Ihmisen olemassaolo on oikean tien, kohtuuden, etsimistä, jota juuri nyt kaivataan erityisesti talouden piirissä. Näin kirjoittaa filosofi Eero Ojanen vuonna 2004 julkaistussa teoksessaan Kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta. Kohtuus käsitteenä löytyy kaikista suurimmista idän ja lännen viisaustraditioista, joskaan sen määrittely ei ole yksiselitteisen helppoa. Missä menee raja kohtuuden ja kohtuuttomuuden välillä? Kohtuuden hakeminen voidaan tässä määritellä taitavaksi tasapainotteluksi, heiluriliikkeeksi kahden ääripään, liian vähän ja liian paljon välillä. Voidaan myös ajatella Ojasen ajatuskulkua seuraillen, että kohtuus johtaa tasapainoiseen elämään ympäröivän luonnon ja yhteiskunnan kanssa, ja vastaavasti kohtuuttomuus järkyttää tätä tasapainoa. Liiketoiminnan etiikka Yritystoiminnan keskeiseksi tehtäväksi voidaan määritellä voiton tuottaminen omistajilleen. Viime vuosina liike-elämässä on kuitenkin ollut havaittavissa arvomuutos, jonka myötä myös eettinen yrittäminen, arvot ja yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuu ovat olleet esillä aikaisempaa enemmän. Kyynisimpien arvioiden mukaan tässä on kuitenkin kysymys vain päälle liimatusta imagon luomisesta, kaunistelusta, sillä samaan aikaan lehdet kertovat suurin otsikoin toiminnan jatkuvasta tehostamisesta kilpailukyvyn nimissä, työelämän pahoinvoinnista ja työttömyyden seurauksista. Filosofina Ojanen esittää ratkaisuksi, että loputtoman kilpailukyvyn tehostamisen sijaan alettaisiin tavoitella enemmän mahdollisimman hyvää, reilua ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille, jolloin tämä johtaisi myös taloudellisen kilpailukyvyn paranemiseen. Hän kyseenalaistaa myös kasvun itseisarvoisuuden toiminnan paranemisen mittarina. Ojasen mukaan objektiivisena tarjottava talousjournalismi on menettänyt todellisuudentajunsa, jolloin asioiden normaalitila näyttäytyykin negatiivisena pysähtyneisyytenä. Pysähtyneisyydestä halutaan mahdollisimman pian täysin epänormaaliin kiihkeään kasvuun. Kohtuuttomat vaatimukset, arvot ja elämäntavat altistavat ihmiset uupumukselle jopa siinä määrin, että kyseessä on yksilöiden lisäksi merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. (Ojanen 2004, 58-66). 40

2 Monet liike-elämän toimijat tuomitsevat helposti Ojasen lähestymistavan asenteelliseksi ja liian dikotomiseksi, jopa jossain määrin epärealistiseksi. Ehkä sen sijaan, että asetetaan kilpailukyvyn tehostaminen ja hyvä, reilu ja oikeudenmukainen yhteiskunta toistensa joko-tai -vaihtoehdoksi, kannattaisi miettiä, voisivatko nämä voivat toteutua myös rinnakkaisina, sekä-että vaihtoehtoina, vai onko käsitteellinen ristiriita niiden välillä niin syvä, ettei rinnakkaiselo ole mahdollista. Yksilön tasolla ongelmaa on käsitellyt myös Osmo Soininvaara (2007), joka pamfletissaan Vauraus ja aika todistaa, että maksamme vaurastumisestamme liian suuren hinnan kiireenä, kiristyvänä työtahtina ja pätkätöiden epävarmuutena. Hänen mukaansa kyse ei ole luonnonlain kaltaisesta välttämättömyydestä vaan huonoista valinnoista. Myös toisenlainen suunta jatkuvan kasvun idealisoinnin vastapainona on mahdollista valita. Tulojen kasvun tavoittelemisen sijasta kannattaisi hellittää hieman; onnellisempi elämä löytyy työajan lyhentämisestä ja laadukkaasta vapaa-ajasta ja sen mukanaan tuomasta kiireettömyydestä. Soininvaara ehdottaa malttia etenemiseen: tuottavuuden kasvusta voisi korvamerkitä osan kaikkia koskevaan työajan lyhentämiseen. Tasainen vapaa-ajan lisäys voi yhdistyä kohtuulliseen vaurauteen. Myös Soininvaaran näkemystä on helppo kritisoida haihatteluksi, vaikka se pohjautuukin viime vuosina esille nousseeseen onnellisuuden taloustieteen ajatteluun ja vahvaan kansantaloudelliseen näkemykseen. Samaa vaurauden ja ajan paradoksia on laajemmin käsitellyt myös Kari Nars kirjassaan Raha ja onni. Narsin piirtämä kuva suomalaisten onnellisuuden perustasta on varsin kohtuullinen, sillä viisi tärkeintä onnellisuuden osatekijää ovat perhe-elämä ja hyvät perhe-elämän ihmissuhteet, hyvä terveys, hyvät ystävyysja ihmissuhteet yleensä, rakkauden kokemus ja viidentenä turvattu perustoimeentulo (pohjautuu EVA:n onnellisuuskyselyyn, katso esim. Nars 2006, 119). Onnellisuuden taloustiede on jo varsin hyvin kyennyt mallintamaan sen, mitkä asiat tekevät yksittäisen ihmisen onnelliseksi tai vähentävät onnellisuutta: henkiset tarpeet ovat korkeammalla sijalla kuin materiaaliset. Kuitenkin turvatun perustoimeentulon merkitystä ei sovi aliarvioida, ja työllä ja työssä käymisellä on palkan lisäksi sekä yksilöille että yhteiskunnalle paljon muitakin tärkeitä merkityksiä. Nars tulkitsee EVA:n kyselyä siten, että moni vastaaja näkee taloudellisen hyvinvoinnin kohottamisen nykyisestään jopa henkisen hyvinvoinnin esteenä, koska moni kokee työelämän rasittavana. Se elintaso, joka Suomessa on saavutettu, edellyttää Narsin mukaan monien mielestä niin sanotusti maitohapoilla ajamista, jonka vuoksi kierrosten lisääminen ei tunnu erityisen houkuttelevalta (Nars 2006, 120). Nars pohtii myös työttömyyden ja onnellisuuden suhdetta, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan työttömyys voi vähentää voimakkaasti onnellisuuden tunnetta. Onkin kiinnostavaa, että Suomi näyttää Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan olevan tässä suhteessa eräänlainen poikkeus, erityisesti siksi että 1990-luvun alun talouskriisin aikaansaaman joukkotyöttömyyden aalto on poistanut työttömyyteen liittyvää stigmaa ja häpeää, pitkäaikaistyöttömyyteen on totuttu. (Nars 2006, ). Kohtuullinen ja vastuullinen yritystoiminta? Jo yhden helmikuisen Talouselämä lehden selaileminen laittaa ajattelemaan. Tieto-Enator neuvottelee tuhannen ihmisen työpaikasta, Nokia Siemens Networks aloittaa jälleen uudet yt-neuvottelut vähentääkseen 250 työpaikkaa, Nokia siirtää 3200 ihmisen työt Saksasta halvempaan maahan ja Stora Enso ilmoittaa lakkauttavansa Summan ja Kemijärven tehtaat (Talouselämä 5/2008). Julkisuudessahan Stora Enso (alkuvuoden 2008 saneeraajista vain yhden satunnaisen esimerkin ottaakseni), on jo vuodesta 2001 sitoutunut voimakkaasti vastuuseensa yhteiskunnasta, ympäristöstä ja taloudesta. Yrityksen omien tiedotteiden mukaisesti lakkauttamisessa on kyseessä reagointi aikakauslehtipaperin ylitarjontaan Euroopassa ja toimenpiteillä on tarkoitus parantaa koko yhtiön epätyydyttävää kannattavuutta. Maailmanlaajuisesti arvioiden paperiteollisuuden ylikapasiteettia erityisesti korkean kustannustason maissa on pidettävä faktana. Tästä tietenkin seuraa, että pitkällä tähtäimellä Stora Enso olisi ampunut itseään nilkkaan jatkamalla toimintaa Kemijärvellä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka näiden saneerausten tapa, niistä informointi ja tiedottaminen hoidettiin: perustellusti tulee kysyneeksi, olisiko tilannetta voitu hoitaa kohtuullisemmin esimerkiksi Voikkaan malliin, jolloin UPM 41

3 yhdessä kunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa etsi lakkautettavalle tehtaalleen korvaavaa toimintaa. Kemijärven tehtaan lakkautus sai paikkakunnalla ja maanlaajuisestikin aikaan laajapohjaisen kansanliikkeen, jonka näkemykset ovat Stora Enson johdon kanssa monessa asiassa täysin vastakkaiset mm. tehtaan kannattavuuden ja tuottavuuden osalta. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen näkee yhtiön sosiaalisella vastuulla kaksi puolta kuin kolikolla. Hän tunnustaa vastuun irtisanottaville työntekijöille ja tuloa menettäville tehdaspaikkakunnille. Vastuuta on hänen mukaansa kuitenkin kannettava tasapuolisesti ottaen huomioon muutkin omistajat kuin valtio. Karvinen taipuikin helmikuussa 2008 esittämään anteeksipyynnön yhtiön aiheuttamasta huolesta, samalla kun hän kertoi että lisää tehtaiden lakkautuksia on tulossa, tosin vasta ensi vuonna. Kun tässä tai muissa alkuvuoden henkilöstömäärien vähentämisuutisissa havahtuu pohtimaan kohtuutta, huomaa varsin pian olevansa melkoisessa umpikujassa. Kuten edellä olevan yksittäinen esimerkki osoittaa, yhtä ainoaa selkeää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden mittaa ei näihin kysymyksiin löydy, ja asiaa tuleekin pohtia useasta näkökulmasta. Kaikkien osapuolten totuus on erilainen, ja heille totisinta totta. Tämä sisältää tosin oletuksen, että kukaan osapuolista ei tarkoituksellisesti valehtele, vaan argumentit pohjautuvat tosiasioihin. Ehkä kysymyksen pitääkin kuulua: kenen oikeus ja kohtuus pitäisi valita? Kenen oikeus ja kohtuus? Filosofi pohtisi sitä tapahtumaketjua, joka seuraisi, jos Stora Enso lakkaisi tavoittelemasta kasvua, ja alkaisi sen sijaan tavoitella ylevämpiä arvoja, joiden mukana seuraisi taloudellisen kilpailukyvyn paraneminen? Ehkä vähemmän, mutta laadukkaampia tuotteita? Riittäisikö se pärjäämiseen maailmanlaajuisessa, yhäti kovenevassa taistelussa? Olisiko tällä päätöksellä jotain merkitystä vaikkapa raakapuun saatavuuteen ja hintaan ja sitä kautta Kemijärven tulevaisuuteen? Eettisen kuluttamisen kannattajan mielestä ratkaisu pitäisi jättää yksilön, kuluttajan ratkaistavaksi omien arvojensa pohjalta. Kuluttajan, tai laajemmassa merkityksessä tuotteiden ostajakunnan, kannattaisi miettiä, minkä valmistajan kopiopaperia ostaa, sillä bisnes on bisnes, sanoivat arvot mitä tahansa. Saihan saksalaisten raivo ja ostoboikotti Bochumin tehtaan lopettamisesta Nokian toimitusjohtajan pyytämään anteeksi tapaa, jolla asia Bochumissa hoidettiin. Mutta entäpä jos tuo sama kuluttaja on samalla kertaa myös Stora Enson osakkeenomistaja? Tai työntekijä: jättääkö ostamatta boikotoidakseen vai ostaa, jotta edes jotkut säilyttäisivät työpaikkansa? Entä mitä tapahtuisi jos Stora Enson Kemijärven tehtaan työntekijät ottaisivat opiksi Soininvaarasta ja olisivat valmiita lyhentämään työaikaansa saadakseen lisää vapautta itselleen (ja samalla auttaakseen tehtaan tuotantokapasiteetin pienentämisessä)? Yksilön elämänlaatu epäilemättä parantuisi, mutta mitä tapahtuisi heidän asuntolainoilleen? Yritysjohdon näkökulmasta johto tekee vain omaa, omistajien heille määrittämää työtään, ja tekee varmasti parhaansa sen selvittämiseksi, olisiko joskus mahdollista löytää sellaisia win-win tilanteita, joissa molemmat tai kaikki osapuolet hyötyisivät ratkaisuista. Valtiovaltakin on tavallaan rooliensa vanki: toisaalta valtion omistajan rooli edellyttää sitoutumista yhtiön toimintatapaan, mutta toisaalta yhtiön toiminnan seurauksena ilman työtä jäävät 1000 kemijärveläistä jäävät tuon päätöksen seurauksena jonkin muun hallinnonalan kontolle. Valtiovallalla on lisäksi lainsäädännön kautta merkittävä rooli myös yritystoiminnan säätelyssä ja valvonnassa. Entä sitten mikä on yritysten HR:n rooli tässä näytelmässä? Professori Dave Ulrich esitti näkemyksensä henkilöstötoiminnon neljästä roolista kymmenisen vuotta sitten. Hänen mukaansa HR:n tulisi olla strateginen partneri ja toiseksi työn organisoinnin ja toteutustapojen osalta hallinnollinen asiantuntija. Kolmanneksi sen pitäisi kyetä olemaan henkilöstön sankari (champion for employees) ja neljänneksi jatkuvan muutoksen agentti yrityksessä. Henkilöstön sankarin roolipuvun päälleen pukeva HR-henkilö vastaa paitsi yrityksen henkisen pääoman hallinnasta ja kehittämisestä, myös henkilöstön hyvinvoinnista ja tarpeista huolehtiminen. Tästä johtuen hänellä on myös tärkeä organisaation kulttuurin ja arvomaailman rakentajan rooli. Yritysten kehittämisessä ja henkilöstöpolitiikassa henkilöstöjohtoa, HR:ää on siis pidetty keskitien kul- 42

4 kijana, välittäjäaineena johdon ja henkilöstön ristiriitaisten ja joskus jopa vastakkaisten näkemysten yhteensovittamisessa. Mikä tulee olemaan HR:n osa ja mandaatti jatkossa? Miten hyvin se pystyy kommunikoimaan arvotavoitteitaan arjen taloudellisten kasvu- ja tehostamisvaateiden ristipaineissa? Omatunto puhtaaksi? Kari Nars, ansioitunut kansantalouden näkijä ja tekijä, toteaa kirjassaan Raha ja onni (2006), että globalisaatio on Suomelle toisaalta mahdollistanut toisen maailmansodan jälkeen nousun yhdeksi uuden maailman voittajista, korkean tulotason ja hyvinvointivaltion luomisen. Toisaalta sama kehitys on nostanut esiin tarpeen ulkoistamiseen, tehostamiseen ja kustannussäästöihin tuotannon siirtyessä halvempiin maihin. Narsin mukaan jotta Suomi menestyisi globalisoituneessa maailmassa, maan taloudellisiin ja ehkä myös sosiaalisiin rakenteisiin on tehtävä mullistavia tuskallisiakin muutoksia. Luultavaa on että näistä muutoksista seuraavat ristiriidat ovat jo heijastuneet ja heijastuvat jatkossakin yksittäisen henkilön, työntekijän omiin arvovalintoihin, jotka kumpuavat ristiriidoista lokaalin ja globaalin (tai yhtä hyvin yksilön ja yhteisön) tavoitteissa ja niiden toteuttamiskeinoissa. Voisiko vastaus ristiriitaan olla jonkinlaisen omatuntotalouden (Aavameri - Haapala 2008) esiin nouseminen? Omatuntotaloudessa sekä kuluttajien että yritysten päätöksentekoa ohjaisivat aikaisempaa enemmän eettisyys, ekologisuus ja muut arvopohjaiset valinnat. Alkavatko ihmiset todella olla niin kyllästyneitä oman edun tavoitteluun ja huolissaan ympäristömme tilasta, että pelkän voitontavoittelun sijalle yritysten on otettava myös hyvä sydän, kuten Aavameri ja Haapala arvioivat? Heidän mukaansa ostamisen uuden etiikan ajureina on iso nippu asioita: kasvava turvattomuus, elämän riskien kasvu, kiire ja suorittaminen, joiden vastapainoksi ihmiset antavat isomman arvon hyvinvoinnille, ajalle, aitoudelle ja hyvän tekemiselle. Näin hyvinvoinnin hakemisesta tulee tulevaisuuden kuluttajan keino tavoitella elämänhallintaa. Hyväsydämisten yritysten toiminnassa on näin ollen aitoa liiketoiminnan ja nopean kasvun potentiaalia, Aavameri ja Haapala toteavat. Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian dosentti Terhi-Anna Wilska sanoo, että eettistä kulutusta on ollut olemassa jo pari vuosikymmentä, mutta buumiksi asia on kääntynyt vasta 2000-luvulla. Eettisistä tuotteista on tullut trendi siksi, että ne ovat kuluttajalle kätevä ratkaisu. Eettisiä ratkaisuja ei tarvitse tehdä itse, kun yritys tekee ne puolestasi, Wilska lataa. Hän arvelee, että kun kulutusjuhlaa ei haluta kutistaa, voidaan eettisillä tuotteilla ostaa hyvää omatuntoa. Lisäksi Wilskan Keskolle 2008 tekemä tutkimus osoittaa, että kuluttajien asenteet ovat aiempaa vastuullisempia, mutta samalla he ovat myös kulutuskeskeisempiä. Eniten ympäristöstään kantavat huolta keski-ikäiset koulutetut naiset. Suomessakin hyvin monet yritykset ja organisaatiot kertovat näyttävästi painottavansa yhteiskuntavastuuta toiminnassaan. Kaupan sektorilla tämä on näkynyt mm. reilun kaupan periaatteiden noudattamisessa sekä lapsityövoiman karsimiseen tai ekologisesti haitallisista materiaaleista luopumiseen tähtäävässä ostotoiminnan kohdentamisessa. Vaikka yhteiskuntavastuu nykymuotoisena sosiaalisena innovaationa on rantautunut Suomeen vasta vajaat 10 vuotta sitten, on sen voimistuminen ollut selvästi nähtävissä viime vuosina, ja mukana on ollut yrityksiä monipuolisesti eri toimialoilta (www.fibsry.fi). Sanomattakin lienee selvää, etteivät yritykset tee tämänkaltaisia hankkeita ilman, että hankkeiden tulokset näkyisivät myös tuloslaskelman viimeisillä riveillä. Kuvaavaa onkin, että yhteiskuntavastuu -termin sijasta monet yritykset ovatkin alkaneet puhua yritysvastuusta! Pisimmilleen vietynä asiaa kuvaa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos (Talouselämä 5/2008), joka määritti asian suoraviivaisesti todetessaan, että yrityksillä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle: toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta niin kannattavasti kuin mahdollista. Ajatus sinällään ei ole uusi vaan sen on peräisin taloustieteen nobelistilta Milton Friedmanilta jo 1970-luvulta, jolloin hän muotoili asian seuraavasti: The business of business is business. Lopuksi Vuorineuvos Tauno Matomäki totesi MTV3:n haastattelussa Kemijärvi-asiaa kommentoidessaan: Markkinatalous on armoton systeemi. Ei siinä tunneta yksilöä, ei paikkakuntaa eikä enää valtiotakaan. Se on 43

5 suurten yritysten taistelukenttä. (Talouselämä 5/2008, 24). Tällaisessa sodan retoriikassa unohtuvat helposti sellaiset ihmisenä olemisen perusasiat kuin kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Ihmiset, kuten vaikkapa työntekijä, henkilöstöhallinnon edustaja tai yritysten johto on valinnut käsillä oleviin faktoihin perustuen oman tulkintansa siitä, miten he tässä maailmassa elävät. Kohtuuttomuuden polku vie ihmisiä ja yrityksiä koko ajan kohti yhä monimutkaisempia luonnolle ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia, joihin ratkaisujen löytäminen muuttuu entistä työläämmäksi. Tuntuu todella siltä, että kohtuus on kadonnut (mikäli sitä on koskaan ollutkaan tämän enempää) tavoitteiden asettamisessa tai siinä, miten toteutuneita tavoitteita palkitaan. Nyt elintasomme on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että tavanomaisesta itsekkäästä ihmisajattelusta seuraa näin dramaattisia asioita. Näyttääkin siltä, että omatuntotaloudelle ja aidolle, myös ympäröivään yhteiskuntaan ulottuvalle yritysvastuulle on koko ajan kasvavaa kysyntää globaalitalouden kilpailun vaikutusten tasapainottamiseksi. Mielestäni erityisesti eettisesti korkeatasoisesti ja ajan hermolla toimivalla HR:llä on tässä kehityksessä paljon annettavaa, jos se haluaa toimia organisaatioidensa kulttuurin arvojen ja kulttuurin muutosagenttina. Ehkäpä nämä asiat toteutuessaan voisivat kääntää heiluria piirun verran kohtuuden suuntaan. Lähteet Aavameri Leena, Haapala Jaana Omatuntotalous. Helsinki: Talentum Oyj. Ilmestyy huhtikuussa Euro ei tunne armoa. Talouselämä 5/2008, s Finnish Business and Society yhdistyksen verkkosivut. ( ) Kemijärven massaliikkeen internet-sivut ( ) Markkinointi&Mainonta : Kuluttaja ulkoistaa vastuullisuuden (artikkeli). Mäkilä, Mirja (2006). Vastuullisuuden monet kasvot: Maailmanlaajuisen metsäteollisuuden hyväksyttävyys erilaisissa yhteiskunnissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006, s Nars Kari Raha ja Onni. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ojanen Eero Kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta. Helsinki: Kirjapaja. Soininvaara Osmo Vauraus ja aika. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. Stora Enso Oy, verkkosivut. ( ) Stora Enso: Lisää tehtaiden lakkautuksia tulossa. Uutinen MTV3. ( ) Turun Sanomat : Eettisesti sinun (artikkeli). 44

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen TIETOISKUN TAVOITTEITA 2 Kiireen tarkoitus yhteisöillemme Kiireenkesytys -konseptin esittely Jotakin konkreettista vietävää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj SUUNTA 2012 Johda hyvinvointia 14.11.2012 Hamina Yhtiö on aina muutosvoimien kohteena Yritys Omistajaintressi

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN SMTS 20.11.2013 Tina Wessman Eettinen asiamies tina@romedia.fi Aiheita tänään: Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN:in toimintaa ohjaava säännöstö Käsittelyprosessi

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys sisältää aikaan sidonnaisia tietoja, jotka pitävät paikkansa niiden julkaisuhetkellä. Tämä

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Johtoryhmä toimii joukkueena, kun jokainen antaa osaamisensa myös muiden käyttöön.

Johtoryhmä toimii joukkueena, kun jokainen antaa osaamisensa myös muiden käyttöön. ABB BREAKERS AND SWITCHES INNOSTAVA JOHTAMINEN Johtoryhmä toimii joukkueena, kun jokainen antaa osaamisensa myös muiden käyttöön. TALENT VECTIA 96 RENEWAL 2014 ABB BREAKERS AND SWITCHES Risto Pennanen

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Operaatio täyskäännös 2.0 - Diskuteerauksesta tekemiseen Juho Lipsanen 11.11.2010 Arc Technology Oy - Taloussanomat 1 cfo 10 years ceo 12 years partner 3 years

Lisätiedot

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Teemat RFID:n käyttöalueista ja hyödyistä Teknologian soveltaminen mitä hyödyntämisen käynnistämisessä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta PETTERI ORPO Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta Ajatuksia ja pohdintoja muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Politiikasta ja Kokoomuksesta. Politiikka ratkaisee entistä vähemmän ongelmia

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot