Ritva Rajander-Juusti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ritva Rajander-Juusti"

Transkriptio

1 Ritva Rajander-Juusti Kirjoittaja on tutkimusalan yrittäjä, FM, joka on parinkymmenen vuoden ajan työkseen ja omaksi huvikseen tarkkaillut suomalaista talouselämää. Mooses on Mooses mutta bisnes on bisnes? Monet tuntevat vanhan jutun juutalaisesta, jolta kysyttiin miten korkea korko ja Mooseksen lait sopivat yhteen. Samaa voisi kysyä hieman muunneltuna viime aikojen talousuutisten pohjalta. Lomautukset, irtisanomiset, tehtaiden lakkauttamiset ja toiminnan siirtämisen halvemman työvoiman maihin ovat arkipäiväisiä business-uutisia, joita usein kerrotaan kannattavistakin yrityksistä. Ovatko siis kohtuuden käsite ja liike-elämän toimintatavat perustavanlaatuisessa ristiriidassa keskenään? Kohtuuden käsitteestä Kohtuus liittyy ihmisen paikkaan tässä maailmassa, ja kysymys ihmisen paikasta tarkoittaa nimenomaan moraalia, sitä miten ihminen maailmassaan elää. Taloutta koskevat samat hengen tosiasiat kuin yksittäistä ihmistäkin, vaikka talous onkin viime aikoina yrittänyt karata tosiasioiden piiristä. Ihmisen olemassaolo on oikean tien, kohtuuden, etsimistä, jota juuri nyt kaivataan erityisesti talouden piirissä. Näin kirjoittaa filosofi Eero Ojanen vuonna 2004 julkaistussa teoksessaan Kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta. Kohtuus käsitteenä löytyy kaikista suurimmista idän ja lännen viisaustraditioista, joskaan sen määrittely ei ole yksiselitteisen helppoa. Missä menee raja kohtuuden ja kohtuuttomuuden välillä? Kohtuuden hakeminen voidaan tässä määritellä taitavaksi tasapainotteluksi, heiluriliikkeeksi kahden ääripään, liian vähän ja liian paljon välillä. Voidaan myös ajatella Ojasen ajatuskulkua seuraillen, että kohtuus johtaa tasapainoiseen elämään ympäröivän luonnon ja yhteiskunnan kanssa, ja vastaavasti kohtuuttomuus järkyttää tätä tasapainoa. Liiketoiminnan etiikka Yritystoiminnan keskeiseksi tehtäväksi voidaan määritellä voiton tuottaminen omistajilleen. Viime vuosina liike-elämässä on kuitenkin ollut havaittavissa arvomuutos, jonka myötä myös eettinen yrittäminen, arvot ja yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuu ovat olleet esillä aikaisempaa enemmän. Kyynisimpien arvioiden mukaan tässä on kuitenkin kysymys vain päälle liimatusta imagon luomisesta, kaunistelusta, sillä samaan aikaan lehdet kertovat suurin otsikoin toiminnan jatkuvasta tehostamisesta kilpailukyvyn nimissä, työelämän pahoinvoinnista ja työttömyyden seurauksista. Filosofina Ojanen esittää ratkaisuksi, että loputtoman kilpailukyvyn tehostamisen sijaan alettaisiin tavoitella enemmän mahdollisimman hyvää, reilua ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille, jolloin tämä johtaisi myös taloudellisen kilpailukyvyn paranemiseen. Hän kyseenalaistaa myös kasvun itseisarvoisuuden toiminnan paranemisen mittarina. Ojasen mukaan objektiivisena tarjottava talousjournalismi on menettänyt todellisuudentajunsa, jolloin asioiden normaalitila näyttäytyykin negatiivisena pysähtyneisyytenä. Pysähtyneisyydestä halutaan mahdollisimman pian täysin epänormaaliin kiihkeään kasvuun. Kohtuuttomat vaatimukset, arvot ja elämäntavat altistavat ihmiset uupumukselle jopa siinä määrin, että kyseessä on yksilöiden lisäksi merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. (Ojanen 2004, 58-66). 40

2 Monet liike-elämän toimijat tuomitsevat helposti Ojasen lähestymistavan asenteelliseksi ja liian dikotomiseksi, jopa jossain määrin epärealistiseksi. Ehkä sen sijaan, että asetetaan kilpailukyvyn tehostaminen ja hyvä, reilu ja oikeudenmukainen yhteiskunta toistensa joko-tai -vaihtoehdoksi, kannattaisi miettiä, voisivatko nämä voivat toteutua myös rinnakkaisina, sekä-että vaihtoehtoina, vai onko käsitteellinen ristiriita niiden välillä niin syvä, ettei rinnakkaiselo ole mahdollista. Yksilön tasolla ongelmaa on käsitellyt myös Osmo Soininvaara (2007), joka pamfletissaan Vauraus ja aika todistaa, että maksamme vaurastumisestamme liian suuren hinnan kiireenä, kiristyvänä työtahtina ja pätkätöiden epävarmuutena. Hänen mukaansa kyse ei ole luonnonlain kaltaisesta välttämättömyydestä vaan huonoista valinnoista. Myös toisenlainen suunta jatkuvan kasvun idealisoinnin vastapainona on mahdollista valita. Tulojen kasvun tavoittelemisen sijasta kannattaisi hellittää hieman; onnellisempi elämä löytyy työajan lyhentämisestä ja laadukkaasta vapaa-ajasta ja sen mukanaan tuomasta kiireettömyydestä. Soininvaara ehdottaa malttia etenemiseen: tuottavuuden kasvusta voisi korvamerkitä osan kaikkia koskevaan työajan lyhentämiseen. Tasainen vapaa-ajan lisäys voi yhdistyä kohtuulliseen vaurauteen. Myös Soininvaaran näkemystä on helppo kritisoida haihatteluksi, vaikka se pohjautuukin viime vuosina esille nousseeseen onnellisuuden taloustieteen ajatteluun ja vahvaan kansantaloudelliseen näkemykseen. Samaa vaurauden ja ajan paradoksia on laajemmin käsitellyt myös Kari Nars kirjassaan Raha ja onni. Narsin piirtämä kuva suomalaisten onnellisuuden perustasta on varsin kohtuullinen, sillä viisi tärkeintä onnellisuuden osatekijää ovat perhe-elämä ja hyvät perhe-elämän ihmissuhteet, hyvä terveys, hyvät ystävyysja ihmissuhteet yleensä, rakkauden kokemus ja viidentenä turvattu perustoimeentulo (pohjautuu EVA:n onnellisuuskyselyyn, katso esim. Nars 2006, 119). Onnellisuuden taloustiede on jo varsin hyvin kyennyt mallintamaan sen, mitkä asiat tekevät yksittäisen ihmisen onnelliseksi tai vähentävät onnellisuutta: henkiset tarpeet ovat korkeammalla sijalla kuin materiaaliset. Kuitenkin turvatun perustoimeentulon merkitystä ei sovi aliarvioida, ja työllä ja työssä käymisellä on palkan lisäksi sekä yksilöille että yhteiskunnalle paljon muitakin tärkeitä merkityksiä. Nars tulkitsee EVA:n kyselyä siten, että moni vastaaja näkee taloudellisen hyvinvoinnin kohottamisen nykyisestään jopa henkisen hyvinvoinnin esteenä, koska moni kokee työelämän rasittavana. Se elintaso, joka Suomessa on saavutettu, edellyttää Narsin mukaan monien mielestä niin sanotusti maitohapoilla ajamista, jonka vuoksi kierrosten lisääminen ei tunnu erityisen houkuttelevalta (Nars 2006, 120). Nars pohtii myös työttömyyden ja onnellisuuden suhdetta, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan työttömyys voi vähentää voimakkaasti onnellisuuden tunnetta. Onkin kiinnostavaa, että Suomi näyttää Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan olevan tässä suhteessa eräänlainen poikkeus, erityisesti siksi että 1990-luvun alun talouskriisin aikaansaaman joukkotyöttömyyden aalto on poistanut työttömyyteen liittyvää stigmaa ja häpeää, pitkäaikaistyöttömyyteen on totuttu. (Nars 2006, ). Kohtuullinen ja vastuullinen yritystoiminta? Jo yhden helmikuisen Talouselämä lehden selaileminen laittaa ajattelemaan. Tieto-Enator neuvottelee tuhannen ihmisen työpaikasta, Nokia Siemens Networks aloittaa jälleen uudet yt-neuvottelut vähentääkseen 250 työpaikkaa, Nokia siirtää 3200 ihmisen työt Saksasta halvempaan maahan ja Stora Enso ilmoittaa lakkauttavansa Summan ja Kemijärven tehtaat (Talouselämä 5/2008). Julkisuudessahan Stora Enso (alkuvuoden 2008 saneeraajista vain yhden satunnaisen esimerkin ottaakseni), on jo vuodesta 2001 sitoutunut voimakkaasti vastuuseensa yhteiskunnasta, ympäristöstä ja taloudesta. Yrityksen omien tiedotteiden mukaisesti lakkauttamisessa on kyseessä reagointi aikakauslehtipaperin ylitarjontaan Euroopassa ja toimenpiteillä on tarkoitus parantaa koko yhtiön epätyydyttävää kannattavuutta. Maailmanlaajuisesti arvioiden paperiteollisuuden ylikapasiteettia erityisesti korkean kustannustason maissa on pidettävä faktana. Tästä tietenkin seuraa, että pitkällä tähtäimellä Stora Enso olisi ampunut itseään nilkkaan jatkamalla toimintaa Kemijärvellä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka näiden saneerausten tapa, niistä informointi ja tiedottaminen hoidettiin: perustellusti tulee kysyneeksi, olisiko tilannetta voitu hoitaa kohtuullisemmin esimerkiksi Voikkaan malliin, jolloin UPM 41

3 yhdessä kunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa etsi lakkautettavalle tehtaalleen korvaavaa toimintaa. Kemijärven tehtaan lakkautus sai paikkakunnalla ja maanlaajuisestikin aikaan laajapohjaisen kansanliikkeen, jonka näkemykset ovat Stora Enson johdon kanssa monessa asiassa täysin vastakkaiset mm. tehtaan kannattavuuden ja tuottavuuden osalta. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen näkee yhtiön sosiaalisella vastuulla kaksi puolta kuin kolikolla. Hän tunnustaa vastuun irtisanottaville työntekijöille ja tuloa menettäville tehdaspaikkakunnille. Vastuuta on hänen mukaansa kuitenkin kannettava tasapuolisesti ottaen huomioon muutkin omistajat kuin valtio. Karvinen taipuikin helmikuussa 2008 esittämään anteeksipyynnön yhtiön aiheuttamasta huolesta, samalla kun hän kertoi että lisää tehtaiden lakkautuksia on tulossa, tosin vasta ensi vuonna. Kun tässä tai muissa alkuvuoden henkilöstömäärien vähentämisuutisissa havahtuu pohtimaan kohtuutta, huomaa varsin pian olevansa melkoisessa umpikujassa. Kuten edellä olevan yksittäinen esimerkki osoittaa, yhtä ainoaa selkeää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden mittaa ei näihin kysymyksiin löydy, ja asiaa tuleekin pohtia useasta näkökulmasta. Kaikkien osapuolten totuus on erilainen, ja heille totisinta totta. Tämä sisältää tosin oletuksen, että kukaan osapuolista ei tarkoituksellisesti valehtele, vaan argumentit pohjautuvat tosiasioihin. Ehkä kysymyksen pitääkin kuulua: kenen oikeus ja kohtuus pitäisi valita? Kenen oikeus ja kohtuus? Filosofi pohtisi sitä tapahtumaketjua, joka seuraisi, jos Stora Enso lakkaisi tavoittelemasta kasvua, ja alkaisi sen sijaan tavoitella ylevämpiä arvoja, joiden mukana seuraisi taloudellisen kilpailukyvyn paraneminen? Ehkä vähemmän, mutta laadukkaampia tuotteita? Riittäisikö se pärjäämiseen maailmanlaajuisessa, yhäti kovenevassa taistelussa? Olisiko tällä päätöksellä jotain merkitystä vaikkapa raakapuun saatavuuteen ja hintaan ja sitä kautta Kemijärven tulevaisuuteen? Eettisen kuluttamisen kannattajan mielestä ratkaisu pitäisi jättää yksilön, kuluttajan ratkaistavaksi omien arvojensa pohjalta. Kuluttajan, tai laajemmassa merkityksessä tuotteiden ostajakunnan, kannattaisi miettiä, minkä valmistajan kopiopaperia ostaa, sillä bisnes on bisnes, sanoivat arvot mitä tahansa. Saihan saksalaisten raivo ja ostoboikotti Bochumin tehtaan lopettamisesta Nokian toimitusjohtajan pyytämään anteeksi tapaa, jolla asia Bochumissa hoidettiin. Mutta entäpä jos tuo sama kuluttaja on samalla kertaa myös Stora Enson osakkeenomistaja? Tai työntekijä: jättääkö ostamatta boikotoidakseen vai ostaa, jotta edes jotkut säilyttäisivät työpaikkansa? Entä mitä tapahtuisi jos Stora Enson Kemijärven tehtaan työntekijät ottaisivat opiksi Soininvaarasta ja olisivat valmiita lyhentämään työaikaansa saadakseen lisää vapautta itselleen (ja samalla auttaakseen tehtaan tuotantokapasiteetin pienentämisessä)? Yksilön elämänlaatu epäilemättä parantuisi, mutta mitä tapahtuisi heidän asuntolainoilleen? Yritysjohdon näkökulmasta johto tekee vain omaa, omistajien heille määrittämää työtään, ja tekee varmasti parhaansa sen selvittämiseksi, olisiko joskus mahdollista löytää sellaisia win-win tilanteita, joissa molemmat tai kaikki osapuolet hyötyisivät ratkaisuista. Valtiovaltakin on tavallaan rooliensa vanki: toisaalta valtion omistajan rooli edellyttää sitoutumista yhtiön toimintatapaan, mutta toisaalta yhtiön toiminnan seurauksena ilman työtä jäävät 1000 kemijärveläistä jäävät tuon päätöksen seurauksena jonkin muun hallinnonalan kontolle. Valtiovallalla on lisäksi lainsäädännön kautta merkittävä rooli myös yritystoiminnan säätelyssä ja valvonnassa. Entä sitten mikä on yritysten HR:n rooli tässä näytelmässä? Professori Dave Ulrich esitti näkemyksensä henkilöstötoiminnon neljästä roolista kymmenisen vuotta sitten. Hänen mukaansa HR:n tulisi olla strateginen partneri ja toiseksi työn organisoinnin ja toteutustapojen osalta hallinnollinen asiantuntija. Kolmanneksi sen pitäisi kyetä olemaan henkilöstön sankari (champion for employees) ja neljänneksi jatkuvan muutoksen agentti yrityksessä. Henkilöstön sankarin roolipuvun päälleen pukeva HR-henkilö vastaa paitsi yrityksen henkisen pääoman hallinnasta ja kehittämisestä, myös henkilöstön hyvinvoinnista ja tarpeista huolehtiminen. Tästä johtuen hänellä on myös tärkeä organisaation kulttuurin ja arvomaailman rakentajan rooli. Yritysten kehittämisessä ja henkilöstöpolitiikassa henkilöstöjohtoa, HR:ää on siis pidetty keskitien kul- 42

4 kijana, välittäjäaineena johdon ja henkilöstön ristiriitaisten ja joskus jopa vastakkaisten näkemysten yhteensovittamisessa. Mikä tulee olemaan HR:n osa ja mandaatti jatkossa? Miten hyvin se pystyy kommunikoimaan arvotavoitteitaan arjen taloudellisten kasvu- ja tehostamisvaateiden ristipaineissa? Omatunto puhtaaksi? Kari Nars, ansioitunut kansantalouden näkijä ja tekijä, toteaa kirjassaan Raha ja onni (2006), että globalisaatio on Suomelle toisaalta mahdollistanut toisen maailmansodan jälkeen nousun yhdeksi uuden maailman voittajista, korkean tulotason ja hyvinvointivaltion luomisen. Toisaalta sama kehitys on nostanut esiin tarpeen ulkoistamiseen, tehostamiseen ja kustannussäästöihin tuotannon siirtyessä halvempiin maihin. Narsin mukaan jotta Suomi menestyisi globalisoituneessa maailmassa, maan taloudellisiin ja ehkä myös sosiaalisiin rakenteisiin on tehtävä mullistavia tuskallisiakin muutoksia. Luultavaa on että näistä muutoksista seuraavat ristiriidat ovat jo heijastuneet ja heijastuvat jatkossakin yksittäisen henkilön, työntekijän omiin arvovalintoihin, jotka kumpuavat ristiriidoista lokaalin ja globaalin (tai yhtä hyvin yksilön ja yhteisön) tavoitteissa ja niiden toteuttamiskeinoissa. Voisiko vastaus ristiriitaan olla jonkinlaisen omatuntotalouden (Aavameri - Haapala 2008) esiin nouseminen? Omatuntotaloudessa sekä kuluttajien että yritysten päätöksentekoa ohjaisivat aikaisempaa enemmän eettisyys, ekologisuus ja muut arvopohjaiset valinnat. Alkavatko ihmiset todella olla niin kyllästyneitä oman edun tavoitteluun ja huolissaan ympäristömme tilasta, että pelkän voitontavoittelun sijalle yritysten on otettava myös hyvä sydän, kuten Aavameri ja Haapala arvioivat? Heidän mukaansa ostamisen uuden etiikan ajureina on iso nippu asioita: kasvava turvattomuus, elämän riskien kasvu, kiire ja suorittaminen, joiden vastapainoksi ihmiset antavat isomman arvon hyvinvoinnille, ajalle, aitoudelle ja hyvän tekemiselle. Näin hyvinvoinnin hakemisesta tulee tulevaisuuden kuluttajan keino tavoitella elämänhallintaa. Hyväsydämisten yritysten toiminnassa on näin ollen aitoa liiketoiminnan ja nopean kasvun potentiaalia, Aavameri ja Haapala toteavat. Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian dosentti Terhi-Anna Wilska sanoo, että eettistä kulutusta on ollut olemassa jo pari vuosikymmentä, mutta buumiksi asia on kääntynyt vasta 2000-luvulla. Eettisistä tuotteista on tullut trendi siksi, että ne ovat kuluttajalle kätevä ratkaisu. Eettisiä ratkaisuja ei tarvitse tehdä itse, kun yritys tekee ne puolestasi, Wilska lataa. Hän arvelee, että kun kulutusjuhlaa ei haluta kutistaa, voidaan eettisillä tuotteilla ostaa hyvää omatuntoa. Lisäksi Wilskan Keskolle 2008 tekemä tutkimus osoittaa, että kuluttajien asenteet ovat aiempaa vastuullisempia, mutta samalla he ovat myös kulutuskeskeisempiä. Eniten ympäristöstään kantavat huolta keski-ikäiset koulutetut naiset. Suomessakin hyvin monet yritykset ja organisaatiot kertovat näyttävästi painottavansa yhteiskuntavastuuta toiminnassaan. Kaupan sektorilla tämä on näkynyt mm. reilun kaupan periaatteiden noudattamisessa sekä lapsityövoiman karsimiseen tai ekologisesti haitallisista materiaaleista luopumiseen tähtäävässä ostotoiminnan kohdentamisessa. Vaikka yhteiskuntavastuu nykymuotoisena sosiaalisena innovaationa on rantautunut Suomeen vasta vajaat 10 vuotta sitten, on sen voimistuminen ollut selvästi nähtävissä viime vuosina, ja mukana on ollut yrityksiä monipuolisesti eri toimialoilta (www.fibsry.fi). Sanomattakin lienee selvää, etteivät yritykset tee tämänkaltaisia hankkeita ilman, että hankkeiden tulokset näkyisivät myös tuloslaskelman viimeisillä riveillä. Kuvaavaa onkin, että yhteiskuntavastuu -termin sijasta monet yritykset ovatkin alkaneet puhua yritysvastuusta! Pisimmilleen vietynä asiaa kuvaa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos (Talouselämä 5/2008), joka määritti asian suoraviivaisesti todetessaan, että yrityksillä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle: toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta niin kannattavasti kuin mahdollista. Ajatus sinällään ei ole uusi vaan sen on peräisin taloustieteen nobelistilta Milton Friedmanilta jo 1970-luvulta, jolloin hän muotoili asian seuraavasti: The business of business is business. Lopuksi Vuorineuvos Tauno Matomäki totesi MTV3:n haastattelussa Kemijärvi-asiaa kommentoidessaan: Markkinatalous on armoton systeemi. Ei siinä tunneta yksilöä, ei paikkakuntaa eikä enää valtiotakaan. Se on 43

5 suurten yritysten taistelukenttä. (Talouselämä 5/2008, 24). Tällaisessa sodan retoriikassa unohtuvat helposti sellaiset ihmisenä olemisen perusasiat kuin kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Ihmiset, kuten vaikkapa työntekijä, henkilöstöhallinnon edustaja tai yritysten johto on valinnut käsillä oleviin faktoihin perustuen oman tulkintansa siitä, miten he tässä maailmassa elävät. Kohtuuttomuuden polku vie ihmisiä ja yrityksiä koko ajan kohti yhä monimutkaisempia luonnolle ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia, joihin ratkaisujen löytäminen muuttuu entistä työläämmäksi. Tuntuu todella siltä, että kohtuus on kadonnut (mikäli sitä on koskaan ollutkaan tämän enempää) tavoitteiden asettamisessa tai siinä, miten toteutuneita tavoitteita palkitaan. Nyt elintasomme on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että tavanomaisesta itsekkäästä ihmisajattelusta seuraa näin dramaattisia asioita. Näyttääkin siltä, että omatuntotaloudelle ja aidolle, myös ympäröivään yhteiskuntaan ulottuvalle yritysvastuulle on koko ajan kasvavaa kysyntää globaalitalouden kilpailun vaikutusten tasapainottamiseksi. Mielestäni erityisesti eettisesti korkeatasoisesti ja ajan hermolla toimivalla HR:llä on tässä kehityksessä paljon annettavaa, jos se haluaa toimia organisaatioidensa kulttuurin arvojen ja kulttuurin muutosagenttina. Ehkäpä nämä asiat toteutuessaan voisivat kääntää heiluria piirun verran kohtuuden suuntaan. Lähteet Aavameri Leena, Haapala Jaana Omatuntotalous. Helsinki: Talentum Oyj. Ilmestyy huhtikuussa Euro ei tunne armoa. Talouselämä 5/2008, s Finnish Business and Society yhdistyksen verkkosivut. ( ) Kemijärven massaliikkeen internet-sivut ( ) Markkinointi&Mainonta : Kuluttaja ulkoistaa vastuullisuuden (artikkeli). Mäkilä, Mirja (2006). Vastuullisuuden monet kasvot: Maailmanlaajuisen metsäteollisuuden hyväksyttävyys erilaisissa yhteiskunnissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006, s Nars Kari Raha ja Onni. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ojanen Eero Kohtuudesta ja kohtuuttomuudesta. Helsinki: Kirjapaja. Soininvaara Osmo Vauraus ja aika. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. Stora Enso Oy, verkkosivut. ( ) Stora Enso: Lisää tehtaiden lakkautuksia tulossa. Uutinen MTV3. ( ) Turun Sanomat : Eettisesti sinun (artikkeli). 44

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2010-8

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot