Yliopistopedagogiikka 2 -kurssi Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Maiju Wuokko Syksy 2015

Transkriptio

1 Yliopistopedagogiikka 2 -kurssi Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Maiju Wuokko Syksy 2015 OPETUSSUUNNITELMA KURSSILLE MÄÄRÄLLINEN HISTORIANTUTKIMUS Yleistä Kurssi on viiden opintopisteen laajuinen metodikurssi. Opinto-oppaan mukaan opintojakson päämääränä on tutustuminen teoreettiseen kirjallisuuteen, metodioppeihin ja mallitutkimuksiin joltakin historian osaalueelta oman valinnan mukaan. Määrällisen historian kurssi toimii johdatuksena kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin ja tilastotieteen hyödyntämiseen historiantutkimuksessa. Se tarjoaa opiskelijoille konkreettisia työkaluja omien opinnäytteiden tekemiseen. Myöhemmin taidoista on hyötyä yhtä lailla tutkimuksen teossa kuin yleisinä työelämätaitoina. Vastaava kurssi on aiemmin toteutettu nimellä Historiantutkimus, tilastot ja määrällinen tutkimus ensimmäisessä periodissa syksyllä Kyse oli pioneerikurssista, josta saadun palautteen ja yliopistopedagogisen tietämyksen valossa on laadittu tämä kehitelty kurssin opetussuunnitelma. Kurssin kuvaus Kurssin kohderyhmä Kurssi on suunnattu (humanististen) historia-aineiden kandi-, maisteri- ja jatko-opintovaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssille osallistuminen edellyttää minimissään, että suoritettuna ovat historian perusopinnot ja Historiantutkimuksen johdantokurssi. Kurssia suositellaan etenkin aineopintovaiheen loppupuolella tai sitä edempänä oleville opiskelijoille, joille oman opinnäytteen laatiminen on ajankohtaista tai ajankohtaistumassa. Määrällisestä historiantutkimuksesta erityisesti kiinnostuneille kurssi soveltuu silti jo aiemmassakin opintojen vaiheessa. Kurssille osallistuminen ei edellytä aiempia tilastotieteen opintoja, mutta tilastotieteen tuntemus ei estä kurssille osallistumista sellaisilta opiskelijoilta, jotka haluavat tukea tilastotieteellisen osaamisensa ja historiantutkimuksen yhdistämiseen. Opiskelijoiden lähtötaso selvitetään diagnostisella ennakkotehtävällä ja opiskelijat jaetaan vastaustensa perusteella kahteen ryhmään, joista molemmille määritellään omat, lähtötasoa vastaavat arviontikriteeristöt. 1 Kurssin sisältö ja yleiset tavoitteet Kurssilla tutustutaan tilastollisen tutkimuksen käsitteistöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin historiantutkijoiden näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käsitellään tilastollisen tutkimuksen lukemista ja tulkintaa ja annetaan eväitä määrällisen aineiston asianmukaiseen esittämistapaan (taulukot ja kuviot). Kurssilla käydään läpi erilaisia tapausesimerkkejä tilastotieteen soveltamisesta historiantutkimukseen. Kurssilla korostuu tilastollisen tutkimuksen merkitys historiatieteen näkökulmasta, mutta myös tilastollinen 1 Diagnostisesta arvioinnista ks. Halinen et al. 2012,

2 lukutaito nyky-yhteiskunnan kansalaistaitona sekä tärkeänä taitona työelämässä. Kurssi ei sisällä varsinaista data-analyysia eli siellä ei työskennellä tilasto-ohjelmistoja käyttämällä, vaan kyse on ennemmin kvantitatiiviseen ajatteluun ja tutkimukseen eli määrälliseen historiaan orientoivasta ja opastavasta kurssista. Määrälliseen historiantutkimukseen perehtyminen auttaa kehittämään ja selkiyttämään omaa ajattelua ja lisää tietämystä tutkimuksen teon käytännön keinovalikoimasta. Määrällisen historiantutkimuksen perusteiden tuntemus on tärkeää, koska miltei kaikkeen historiantutkimukseen liittyy jonkinlaista määrällisiä elementtejä ja aineistoja. Niitä täytyy osata käyttää, analysoida ja/tai esittää oikein, jos ja kun halutaan tuottaa pätevää, kestävää tutkimusta. Yhteistyö ja vuoropuhelu muiden tieteenalojen, erityisesti yhteiskuntatieteiden, kanssa edellyttävät historiantutkijoilta aiempaa parempaa ymmärrystä määrällisistä menetelmistä ja tilastotieteen perusteista. Siten määrällisen historiantutkimuksen opetus edistää myös monitieteisyyden mahdollisuuksia. Lisäksi kyky lukea ja käsitellä tilastotietoa on nyky-yhteiskunnassa välttämätön kansalais- ja työelämätaito. Kurssin konkreettiset oppimistavoitteet Kurssin keskeisimmät perustavoitteet ovat, että sen käytyään opiskelija osaa: - lukea ja tarkastella kriittisesti tilastollista tutkimusta, - hahmottaa ja kuvata omin sanoin tilastollisen tutkimuksen (esim. perusjoukko, otos, tilastollinen merkitsevyys) ja - tunnistaa tilastollisen tiedon käyttämisen tyypillisiä ongelmakohtia. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa: - arvioida, miten ja minkälaisiin aineistoihin ja tutkimuskohteisiin he voivat soveltaa tilastollisia menetelmiä (esim. otosajattelua), - esittää asianmukaisia visualisointeja (kuviot) ja tiivistyksiä (taulukot) numeerisesta aineistosta (tarvittaessa kurssilla annettuun ohjeistukseen tukeutuen), ja - hahmottaa tilastojen lukutaidon merkityksen kansalais- ja työelämätaitona. 2 Kurssin suoritustapa Kurssisuoritus koostuu ennakkotehtävästä, luennoista, itsenäisesti suoritettavista kurssitehtävistä ja niihin liittyvästä oheislukemistosta, lopputehtävästä ja sen luonnosversiosta, näihin pienryhmissä annetusta vertaispalautteesta ja kurssin päätteeksi laadittavasta oppimisraportista. Kurssitehtäviä on yhteensä seitsemän. Tehtävien suorittaminen perustuu luennoilla opittuun ja luentokertojen yhteydessä ilmoitettavaan oheislukemistoon (lyhyehköjä artikkeleita ja kirjallisuuskatkelmia). Tehtävät ovat luonteeltaan pohdiskelevia lyhyitä esseetehtäviä (3 kpl) ja määrällisten menetelmien käyttöä harjoittavia soveltamistehtäviä (3 harjoitustehtävää ja lopputehtävä). Lopputehtävästä ja esseetehtävistä annetaan arvosanat. Kurssiarvosana määräytyy näiden arvosanojen perusteella siten, että lopputehtävä on painoarvoltaan kaksinkertainen. Soveltavista tehtävistä annetaan palautetta, jonka avulla seurataan kurssin oppimistavoitteiden edistymistä ja osoitetaan, missä opiskelijoilla on vielä opeteltavaa. Lopputehtävästä laaditaan ensin luonnosversio, joita kommentoidaan pienryhmissä. 2 Oppimistavoitteet on tässä pyritty ilmaisemaan opiskelijoiden tavoiteltua osaamista kuvaavien verbien avulla (Biggs & Tang 2011, 97-98, 100).

3 Kommenttien perusteella opiskelijat saavat työstää lopputehtävästä viimeistellyn version, ja opettajat antavat arvosanan vasta siitä sanallisen palautteen kera. 3 Lopputehtävä on laaja soveltamistehtävä, jossa opiskelijat joutuvat hyödyntämään koko kurssin asiasisältöä ja soveltamaan sitä käytäntöön. Tehtävän tavoitteena on testata opiskelijoiden kykyä selviytyä tutkijan käytännönläheisestä perustaidosta ja -tehtävästä, tutkimussuunnitelman laatimisesta. 4 Tehtävässä opiskelijat laativat suunnitelman (historian)tutkimuksesta, joka hyödyntää määrällisiä menetelmiä. Tehtävä ohjeistetaan heti ensimmäisellä kerralla ja jätetään hautumaan luentosarjan alkupuoliskon ajaksi, jolloin luentosarjalla opetellaan ja kurssitehtävien avulla harjoitellaan lopputehtävän edellyttämiä tietoja ja taitoja. 5 Lopputehtävä ohjeistetaan uudelleen kurssin puolivälissä, jonka jälkeen on varattu etätyöskentelyjakso kurssitehtävän luonnosversion valmistelua varten. Kurssilaiset perehtyvät pienryhmissä toistensa tutkimussuunnitelmaluonnoksiin ja antavat niistä toisilleen palautetta. 6 Kurssin loppupuolen luennoilla osa ajasta käytetään ryhmätyöskentelyyn. Palautteen saamisen jälkeen kurssilaisilla on vielä toinen etätyöskentelyjakso lopullisten versioiden työstämistä varten. Kurssin päätteeksi laaditaan lyhyt oppimisraportti, jossa opiskelijat reflektoivat omaa oppimisprosessiaan kurssin aikana. Raportissa pohditaan esim. seuraavia kysymyksiä: Mitä opin? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa? Millaisia oivalluksia sain? Mikä jäi askarruttamaan? Miten voin hyödyntää opittua jatkossa? Raportin sisältö ei vaikuta arvosanaan, joten opiskelijat voivat siinä ilmaista avoimesti omia epäilyksen, ihmetyksen ja arvostelun aiheitaan. Oppimisraporttiin sisältyy myös itsearviointiosio, jossa opiskelijat arvioivat omaa suoritustaan ja pohtivat, mitä mieltä he ovat saamastaan palautteesta ja kurssiarvosanasta/tehtäväarvosanoista. 7 Kurssin arviointi Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota arviointiin, koska pedagogisen kirjallisuuden perusteella se ohjaa opiskelijoiden oppimista voimakkaasti jopa voimakkaammin kuin varsinainen opetus. 8 Kurssi pyrkii kartuttamaan opiskelijoiden metodista osaamista, joten myös arviointi kohdistuu metodien hallintaan ja soveltamiskykyyn. 9 3 Oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat palautetta jo oppimisprosessin aikana ja pystyvät palautteen avulla parantamaan suoritustaan. Tähän pyritään lopputehtävän kaksivaiheisella suoritustavalla ja kurssitehtävistä annettavalla palautteella (Anderson 1998, 12; Brown 2004, 82; Gibbs & Simpson 2004, 19, 24). Ohjeistus pyrkii tekemään selväksi eron summatiivisen arvioinnin eli arvosanojen antamisen ja formatiivisen arvioinnin eli palautteen antamisen välillä. Edellisen tavoitteena on opiskelijoiden osaamisen ja tietotason arvioiminen opetuksen jälkeen. Jälkimmäisen tavoitteena on puolestaan oppimisen edistäminen, mikä edellyttää palautteen antamista siitä, mikä sujuu jo hyvin ja mitä pitää vielä harjoitella tai parantaa (Biggs & Tang 2011, 64-65; Brookhart 1994, 296; Brown 2004, 84; Halinen et al. 2012, 90; Yorke 2003, , 481). Biggsin ja Tangin mukaan on ongelmallista arvioida samoja suorituksia sekä formatiivisesti että summatiivisesti, koska tällöin opiskelijoiden edellytetään samanaikaisesti sekä paljastamaan että peittämään virheitään (Biggs & Tang 2011, ). Niinpä formatiivisesti ja summatiivisesti arvioitavat tehtävät on tällä kurssilla selvästi erotettu toisistaan. 4 Biggs & Tang 2011, ; Brown 2004, Näin oppimistavoitteet ja harjoitukset tukevat toisiaan konstruktiivisen linjakkuuden oppien mukaisesti (ks. Biggs & Tang 2011, 97, 100). 6 Vertaisarvioinnin merkityksestä työelämä- ja metakognitiivisia taitoja kehittävänä harjoituksena sekä vertaisarvioinnin luotettavuudesta ks. Brown 2004, 85; Halinen et al. 2012, 91; Virtanen et al Itsearviointitaitojen tärkeydestä elinikäiselle oppimiselle ks. Biggs & Tang 2011, Esim. Biggs & Tang 2011, 197; Brown 2004, 81; Halinen et al. 2012, Brown 2004, 82; Wilson & Sloane 2000, 187.

4 Summatiivista arviointia tehdään 1) esseetehtävistä ja 2) lopputehtävästä. Kurssiarvosana määräytyy näistä annettujen arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella. 10 Opettajat antavat esseetehtävistä arvosanan, koska niiden oletetaan suoritusmuotona olevan jo ennestään opiskelijoille tuttuja ja toisaalta, jotta kurssiarvosanaan voi vaikuttaa useammalla kuin yhdellä suorituksella kurssin aikana. Soveltavat tehtävät arvioidaan puolestaan formatiivisesti, koska niissä on tarkoitus harjoitella kurssilla opetettavan uuden asian soveltamista käytäntöön. Jos osaaminen kurssin aikana ei vielä ole täydellistä, sitä ei tarvitse peitellä, vaan virheitä ja haasteita voidaan käyttää oppimismateriaalina. Soveltavat tehtävät käydään perusteellisesti läpi aina seuraavan luentokerran aluksi yhdessä keskustellen, ja opettajat antavat suullista palautetta siitä, miten tehtävä on mennyt ja mitä siitä olisi pitänyt tai pitäisi oppia. Samoin esseetehtävien herättämät ajatukset käydään luentojen alussa läpi pari- tai pienryhmäkeskusteluiden avulla. 11 Lopputehtävä arvioidaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa lopputehtävän luonnosversiosta annetaan vertaispalautetta (formatiivinen arviointi). 12 Opiskelijoilla on palautteen antamisen tukena yksityiskohtainen, yhdessä valmisteltu arviointimatriisi. 13 Tehtävänannossa tutkimussuunnitelma on jaoteltu osioihin, joita kutakin kommentoidaan luonnosvaiheessa erikseen. Saamansa vertaispalautteen perusteella opiskelijoilla on mahdollisuus työstää ja parannella luonnoksiaan ennen lopullisen version palauttamista. Lopullinen versio arvioidaan kokonaisuutena holistisen arvioinnin ajatuksen mukaisesti. 14 Lopulliset versiot arvioidaan summatiivisesti eli niistä saa arvosanan sekä opettajalta että pienryhmäläisiltä. Tehtävän varsinainen arvosana määräytyy näiden perusteella (ryhmäläisten antamien arvosanojen keskiarvon painotus on 50 % ja opettajien määrittämän arvosanan painotus 50 %). Opettajat antavat lisäksi lopullisista versioista sanallista palautetta. Kurssiarvosanassa otetaan huomioon: - esseetehtävien arvosanat, - lopputehtävän arvosana, painoarvoltaan kaksinkertainen edellisiin verrattuna - aktiivinen osallistuminen, jolla voi nostaa arvosanaa Esseetehtävien arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia arviointimatriiseja. 15 Lisäksi kurssin keskeisimpien oppimistavoitteiden perusteella on laadittu yleisluontoinen arviointikriteeristö (alla). Matriisin tavoitteena on saattaa kurssin oppimistavoitteet ja arviointikriteerit mahdollisimman konkreettisesti ja julkilausutusti opiskelijoiden tietoon. 16 Matriisissa viitataan yhtäältä kykyyn käyttää 10 Arvosanoista lasketaan keskiarvo ja lopputehtävä on keskiarvon määräytymisessä painoarvoltaan kaksinkertainen. Arvosana määräytyy kurssitehtävien pikemmin kuin lopputentin tms. perusteella, koska a) opiskelijat menestyvät kurssitehtävissä keskimäärin paremmin kuin tentissä; b) kurssitehtävät ovat opiskelijoille mieluisampi ja siten motivoivampi suoritustapa; ja c) menestyminen kurssitehtävissä heijastaa tenttimenestystä luotettavammin syväsuuntautunutta oppimista (Gibbs & Simpson 2004, 6-7). Pioneerikurssista saamamme palautteen perusteella opiskelijat pitivät säännöllisiä kurssitehtäviä tenttiä opettavaisempana ja mieluisampana suoritusmuotona. 11 Formatiivinen arviointi voidaan kiteyttää palautteen antamiseksi oppimisprosessin aikana, summatiivinen arviointi arvosanan (tms. loppupalautteen) antamiseksi oppimisprosessin päätteeksi. Ks. viite 3. Formatiivisella arvioinnilla pyritään tukemaan opiskelijoiden oppimisprosessia ja antamaan heille välineitä hallita opeteltavat tiedot ja taidot itsenäisesti. Summatiivisella arvioinnilla testataan tätä itsenäistä osaamista (Yorke 2003, ). 12 Gibbs & Simpson 2004, Arviointimatriiseista ks. Peltoniemi & Katajavuori Opiskelijoiden ottamisesta mukaan päättämään arviointikriteereistä ks. esim. Biggs & Tang 2011, Biggs & Tang 2011, Esim. Biggs & Tang 2011, 240; Calvert 2004, Biggs & Tang 2011, 11, 205; Brown 2004, 83; Gibbs & Simpson 2004, 20; Peltoniemi & Katajavuori 2012,

5 kurssilla opeteltavia ja toisaalta kykyyn tarkastella tilastollisia esityksiä. Opiskelijat jaetaan ennen kurssin alkua kahteen eri ryhmään sen perusteella, onko heillä edeltäviä tilastotieteen opintoja ja/tai tietämystä. Opiskelijat saavat halutessaan vaihtaa kurssin aluksi arviointiviiteryhmäänsä. Ryhmä I / Ei ennakkotietoja Arvosana 1 Arvosana 2 Arvosana 3 Arvosana 4 Arvosana 5 Tunnistaa peruskäsitteet, mutta ei hahmota kunnolla niiden sisältöä toistaa peruskäsitteet ja niiden sisällön oikein Hahmottaa peruskäsitteiden sisällön ja osaa kuvata sen omin sanoin soveltaa itsenäisesti omassa ajattelussaan soveltaa itsenäisesti ja hallitsee lisäksi täydentävää ainesta Tunnistaa, kun tilastollista tietoa käytetään mutta ei erota tilastollisten esitysten lajeja toisistaan tai tunne esityksille asetettavia vaatimuksia Tunnistaa tilastollisen tiedon käytön ja osaa erottaa erilaiset tilastollisten esitysten lajit toisistaan kykenee luettelemaan tilastollisille esityksille asetettavia vaatimuksia ja tilastotiedon käytön ongelmakohtia arvioimaan kriittisesti tilastollisia esityksiä ja niiden ongelmia esittämään rakentavaa kritiikkiä sekä parannusehdotuksia tilastollisiin esityksiin Ryhmä II / Aiempia opintoja Arvosana 1 Arvosana 2 Arvosana 3 Arvosana 4 Arvosana 5 Pystyy palauttamaan mieleen peruskäsitteet ja osaa toistaa ne oikein Hahmottaa peruskäsitteiden sisällön ja osaa kuvata sen omin sanoin soveltaa itsenäisesti omassa ajattelussaan soveltaa itsenäisesti ja hallitsee lisäksi täydentävää ainesta Tunnistaa erilaisten tilastollisten esitysten lajit ja tilastotiedon käytön pystyy luettelemaan tilastollisille esityksille asetettavia vaatimuksia ja tilastotiedon käytön ongelmakohtia arvioimaan kriittisesti tilastollisia esityksiä ja niiden ongelmia esittämään rakentavaa kritiikkiä sekä parannusehdotuksia tilastollisiin esityksiin Käsitteellinen osaaminen ylittää kurssilla opetetun tason edellämainitut ja osaa toteuttaa parannusehdotukset käytännössä (pystyy laatimaan parempia toteutuksia) Kurssin aikataulu Kurssin rungon muodostaa luento-opetus, jonka aikana käsitellään ja selvennetään kurssilla opeteltavaa tietosisältöä: perustietämystä tilastotieteestä ja määrällisistä menetelmistä historiantutkimuksessa. Luentojen aikana opiskelijoita pyritään osallistamaan erilaisten aktivoivien keinojen avulla, esimerkiksi pari-

6 tai pienryhmäkeskusteluiden ja -tehtävien avulla. Osa tietosisällöstä annetaan myös pienryhmien prosessitavaksi ja muulle ryhmälle opetettavaksi. Kurssiin sisältyy 10 lähitapaamista. Kaksi luentokertaa on korvattu etätyöskentelyllä. 1. Johdantoluento Kurssin tavoitteet ja motivointi: miksi määrällinen historia on tärkeää? Kurssin työskentelymuodot ja pelisäännöt Keskustelu arvostelukäytännöistä ja -kriteereistä Ohjeistus lopputehtävästä ja pienryhmien vertaisarviointityöskentelystä sekä rakentavan kritiikin antamisesta Esseetehtävä 2. Tilastoinnin historia ja määrällisen historiantutkimuksen historia Esseetehtävä 3. Tilastotieteen I Soveltava tehtävä 4. Tilastotieteen II Soveltava tehtävä 5. Määrälliset tutkimusaineistot Soveltava tehtävä 6. Asianmukaiset esittämistavat Lopputehtävän ohjeistus; rakentavan kritiikin periaatteet 7. Etäjakso: oman lopputyön työstämistä 8. Tilastojen lukutaito Esseetehtävä 9. Vieraileva luennoitsija + ryhmätyön tekoa / vertaispalautetta 10. Vieraileva luennoitsija + ryhmätyön tekoa (jos tarpeen) TAI tilastotiede muualla -osio 11. Etäjakso: lopputöiden viimeistely 12. Palautekerta Palautekerran ja oppimisraportin merkityksen perusteleminen/kertaaminen Kirjallinen palaute ja tieto lopputehtävän ja koko kurssina arvosanasta opiskelijoille Kaksisuuntainen palautteen anto kurssista opiskelijoille ja opettajille Opiskelijapalaute akvaariokeskustelulla

7 KIRJALLISUUS Anderson, Rebecca S. (1998) 'Why Talk About Different Ways to Grade? The Shift from Traditional Assessment to Alternative Assessment'. New Directions for Teaching and Learning 74:Summer 1998, Biggs, John & Tang, Catherine (2011) Teaching for Quality Learning at University. 4th ed. Maidenhead: McGraw-Hill Education. Brookhart, Susan M. (1994) 'Teachers' Grading: Practice and Theory'. Applied Measurement in Education 7:4, Brown, Sally (2004) 'Assessment for Learning'. Learning and Teaching in Higher Education :1, Calvert, Ben (2004) 'Demystifying Marking: reflections on developing and using grade descriptors. Learning and Teaching in Higher Education :1, Gibbs, Graham & Simpson, Claire (2004) 'Conditions Under Which Assessment Supports Students Learning'. Learning and Teaching in Higher Education :1, Halinen, Katrianna, Katajavuori, Nina, Ruohoniemi, Mirja & Virtanen, Viivi (2012) 'Arviointi oppimisen ohjaajana palaute opiskelijan asiantuntijuuden kehittämisessä'. Farmaseuttinen aikakauskirja Dosis 28:2, Peltoniemi, Marikki & Katajavuori, Nina (2012) 'Arviointimatriisi oppimisen arvioinnin välineenä'. Farmaseuttinen aikakauskirja Dosis 28:2, Wilson, Mark & Sloane, Kathryn (2000) 'From Principles to Practice: An Embedded Assessment System'. Applied Measurement in Education 13:2, Yorke, Mantz (2003) 'Formative assessment in higher education: Moves towards theory and the enhancement of pedagogic practice'. Higher Education 45, Virtanen, Viivi, Postareff, Liisa & Hailikari, Telle (2015) 'Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?'. Yliopistopedagogiikka 22:1, 3-11.