CIMOlle EUR (pääasiallisesti Comeniushankkeisiin)

Transkriptio

1 Kansainvälistämisen valtionapu/yleissivistävä koulutus Tilastoja lukuvuoden hakukierrokselta OPH/Paula Mattila 1 Yleistä Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistämiseen on myönnetty valtion tukea 1990-luvun puolivälistä. Opetusministeriö vahvistaa valtionavustusten myöntämisperusteet KESU:n tavoitteiden ja EU:n koulutuksen kehittämispainopisteiden mukaisiksi vuosittain Opetushallitusta kuultuaan. Valtionavustusten jaossa on kuluvan vuosikymmenen ajan painotettu kansallista ja alueellista yhteistyötä, jossa keskeistä on ollut suomalaisen koulutuksen kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoitukseen on tavoiteltu suomalaisten koulujen ja oppilaitosten verkostohankkeita. Myös kuntien opetusvirastoista lähtöisin olevat koko kuntaa hyödyttävät hankkeet kuuluvat tähän joukkoon. Valtionavustusta ohjataan myös eräänlaisena kansainvälistymisen starttirahana kouluille, jotka eivät ole aiemmin saaneet tätä avustusta. Tällöin hankkeelta ei edellytetä koulutuksen kehittämisideaa eikä verkostomaisuutta. Näin Opetushallituksen tuelle peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistämiseen on muodostunut kaksi agendaa: kansainvälisyyden hyödyntäminen kehittämishankkeissa ja tuki kansainvälistämistä aloittaville. Oheisesta taulukosta selviää valtionavustuksen määrän kehitys Vuonna 2007 OPM tuki voimakkaasti Comenius-hankkeita elinikäisen oppimisen ohjelmakauteen siirryttäessä. Vuosi Kv-valtionapu kokonaisuudessaan EUR CIMOlle EUR (pääasiallisesti Comeniushankkeisiin) OPH:n käyttöön EUR Valtionavustusten jakamiseen on säännöllisesti liittynyt vastavuoroista tiedonvaihtoa CIMO:n kanssa. Vuonna 2007 laadittiin OPM:n aloitteesta Opetushallituksen ja CIMOn yhteinen kansainvälistymisopas yleissivistävän koulutuksen käyttöön. Erityisesti opettajille ja rahoitusta etsiville suunnattu opas Osaanko? Uskallanko? Tottakai! jaettiin keväällä 2008 kaikkiin peruskouluihin ja lukioihin sekä niiden koulutuksen järjestäjille. Opas sai jatkoa vuoden 2008 alussa, kun OPH ja CIMO saivat valmiiksi koulun johtoportaille suunnatun kansainvälistämisoppaan Kansainvälisyys koulun arkeen. Juhlapuheita vai tekoja?. Opas jaetaan kaikkiin kuntiin helmikuussa 2009.

2 Opetushallitus osallistuu CIMOn toteuttamaan selvitykseen yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymisestä (raportti valmistuu kesällä 2009). Opetushallitus järjestää kansainvälistymisen edistämiseksi seminaareja ja muuta tiedotusta. Vuonna 2008 tiedotus on kohdistettu kansainvälistymisen idean selkiinnyttämiseen ja verkostomaisen toiminnan vahvistamiseen. Tammikuussa 2008 OPH kutsui peruskoulujen ja lukioiden edustajia tutustumaan OPH:n rahoittamiin valtakunnallisiin kv-hankkeisiin (lisätietoja tilaisuudesta Opetushallituksen verkkosivuilla -> rahoitus -> valtionavustukset -> koulutuksen kansainvälistyminen -> verkostohakemusta laativille) Opetushallituksen ja CIMOn yhteistyö on tiivistä ja työnjako selkeää. Tiedotusta tehdään yhdessä. CIMOn jakama rahallinen tuki painottuu opettajien ja opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen. OPH tukee koulutuksen kehittämishankkeita, joissa koulut ja koulutoimet hyödyntävät kansainvälisiä suhteita ja osaamista. OPH:n pitkän aikavälin tavoitteena on myös mahdollistaa koko ikäluokkien kansainvälistyminen, niin että koulut toteuttavat kotikansainvälisyyttä ja tutustuvat kotimaassa hyviin kansainvälisen toiminnan käytänteisiin. 2 Lukukauden hakukierrosta koskevia tilastoja OPM irrotti yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksista (mom ) yhteensä euroa peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistämiseen. Ministeriö ohjasi momentin varoista yhteensä n euroa eli 45% EU:n Comenius-ohjelmien kansalliseen tukeen sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmiin (jälkimmäisten osuus euroa). Määrärahasta tuli euroa Opetushallituksen käyttöön euroa varattiin ja euroa käytettiin tiedeolympialaisiin; euroa varattiin ja käytettiin ns. Venäjä-ohjelman tukitoimiin. Näitä toimintoja ei ole laskettu mukaan alempana oleviin tilastoihin. Koulutuksen järjestäjille ja kouluille meneviin valtionavustuksiin Opetushallitus käytti euroa. Nämä kohdennettiin OPM:n käyttösuunnitelman mukaisesti elinikäisen oppimisen ohjelman teemoihin keskittyviin hankkeisiin. Päätöksissä otettiin huomioon lisäksi tuki seutukunnallisille ja laajemmille kehittämisverkostoille. Avustuksia haettiin yhteensä 190 kansainvälisyyshankkeelle. Hakemuksia oli yli 30 vähemmän kuin vuonna Syynä vähäisempään hakuun oli mm. aiemmin koulukohtaisesti esitettyjen Venäjähankkeiden liittyminen laajempiin verkostoihin. Merkittävämpi syy lienee samanaikaisesti haettavana olleissa oppimisympäristöjen ja monikulttuurisen opetuksen kehittämisen määrärahoissa. Molempiin Opetushallituksen hakuihin kohdentui hankkeita, jotka aiemmin olisivat ohjautuneet kv-valtionavun piiriin. Hankearviointiin osallistui 20 OPH:n asiantuntijaa sekä CIMOn edustaja. Hakemukset käsiteltiin ja päätökset postitettiin hakijoille vajaan neljän kuukauden sisällä hakuajan päättymisestä. Päätösprosessin viive johtui siitä, että Opetusministeriössä lopullinen määrärahan irrotuspäätös oli mahdollista tehdä vasta elokuun alussa. Rahoitusta haettiin Opetushallitukselta yhteensä noin euroa. Käytössä olleilla eurolla pystyttiin avustamaan 78 % hakemuksista. Keskimäärin avustusta jaettiin näin ollen euroa. On syytä todeta, että koulutuksen järjestäjille Opetushallituksen vähäinenkin tuki on usein edellytys oman tuen myöntämiseen. Korkea hyväksymisprosentti selittyi myös sekä hakemusten laadun positiivisella kehityksellä että runsaalla aiemmin rahoittamattomien hakijoiden määrällä.

3 Aiemmin rahoittamattomia kouluja oli rahoitettujen hankkeiden joukossa (verkostojen jäsenkoulut mukaan lukien) 124. Rahoitusta saaneissa 150 hankkeessa oli niiden korkean verkostoitumisasteen ansiosta kouluja ja oppilaitoksia yhteensä n. 860 eli keskimäärin 6 koulua / hanke. 2.1 Toiminnan suuntautuminen teemoittain Opetusministeriö asetti haulle neljä Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelmaan liittyvää teemaa, jotka tukivat samalla Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia. Teemat olivat samat kuin vuoden 2007 haussa. Hakijoiden ilmoituksen mukaan suosituin teema oli kieltenopetuksen kehittäminen. Hakemuksista 75%:ssa mainittiin tämä tavoite. Oppimisympäristöjen kehittäminen oli myös suosittu tavoite (63%). Kouluhyvinvointi- (26%) sekä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusteemat (22%) eivät avautuneet yhtä helposti kv-hankkeen tavoitteisiin. Jokainen hakija tulkitsi hankkeensa tukevan vähintään yhtä näistä teemoista. Suosituimmuusprosentit olivat lähes identtiset vuoden 2007 haun kanssa. Tilasto antaa vahvistusta sille käsitykselle, että kansainvälisyydessä ollaan useimmiten tekemisissä kielellisten ja kulttuuristen teemojen kanssa ja että kansainvälinen toiminta avaa luontaisesti monipuolisia uusia oppimisympäristöjä koulujen toimintaan. Kuvio 1 Toiminnan suuntautuminen teemoittain 2.2 Toiminnan suuntautuminen maittain Opetushallituksen jakama avustus mahdollistaa kansainvälistä yhteistyötä EU:n ja Pohjoismaiden lisäksi merkittävästi Venäjällä sekä jonkin verran Aasiassa ja Afrikassa. Päättyneellä rahoituskierroksella tuettiin yhteensä 20 Venäjä-yhteistyöhanketta. Näistä merkittävin on Venäjän kielen ja kulttuurin hanke, joka tukee 40 suomalaisen peruskoulun ja lukion yhteistyötä Venäjäosaamisen hyväksi. EU:n ulkopuolelle tukea meni lisäksi kuudelle verkostohankkeelle, joissa tehdään Intia-, Japani- tai Kiina-yhteistyötä. Afrikka-yhteistyötä tuettiin kuuden hankkeen osalta. Yksi hanke suuntautuu Etelä-Amerikkaan.

4 Kuvio 2 Suosituimmat partnerimaat /kaikki hakemukset Kuvio 2: Johtokaksikko on pysynyt vuosia samana: Venäjä ja Saksa; Venäjän todellinen suosio on kuvion lukua paljon suurempi, koska Venäjän kielen ja kulttuurin hanke on yhdistänyt aiemmin erillisiä hankkeita n. 40 koulusta. Ranska näyttäisi olevan nousussa. Puola näkyy ensi kertaa kärkikymmenikössä. Viro on menettänyt suosiotaan vuosikymmenen alusta. Kiina ja Japani eivät näy kärkikymmenikössä mutta pysyvät lähellä sitä. Pohjois-Amerikka on jatkuvasti aliedustettu : Yhdysvallat on mainittu vain neljän hankkeen partnerina, Kanada yhden. Tässä heijastunee yhtäältä rahoitusohjelmien puute ja toisaalta ns. vanhojen kehittyneiden maiden epäkiinnostavuus. Afrikkaan suuntautuvien hankkeiden määrä sen sijaan pysyy vuosi vuodelta varsin korkeana Afrikka-yhteistyössä konkretisoituu moni kansainvälisyysikasvatuksen tavoite. 2.3 Rahoitusta saaneiden hankkeiden arvioitu vaikutuspiiri: Valtakunnallinen, seudullinen, koulukohtainen sekä rahoituksen kohdentuminen Myönnetty rahoitus kohdentui puoliksi hankkeille, joiden vaikutuspiiriä voidaan luonnehtia valtakunnalliseksi tai seutukunnalliseksi (lähinnä yhden kunnan usean koulun tai oppilaitoksen yhteishankkeita). Puolet rahoitetuista hankkeista oli 1-2 peruskoulun tai lukion hankkeita. Yhden koulun hankkeista suurin osa oli uusia hakijoita. Valtakunnallisiksi luokiteltavien hankkeiden määrä näyttäisi olevan hiukan laskussa. Seudullisten määrä on vakiintunut korkealle tasolle eli seutukuntien koulujen välistä yhteistyötä tehdään kansainvälistämisessä paljon ehkä siksikin, että rahoittaja suosii kotimaista yhteistyötä. Koulukohtaisten hankkeiden määrä oli vähän viime vuosia isompi. Tähän on johtanut mm. selkeästi ilmaistu tavoite löytää uusia kouluja rahoituksen piiriin.

5 Kuvio 3a. Hankkeiden määrä hakijatyypeittäin Rahoituksesta valtaosa kohdentui kansallisiin ja seudullisiin hankkeisiin; kummallekin runsaat Yksittäisten peruskoulujen ja lukioiden hankkeille rahoitusta osoitettiin neljäsosa koko määrärahasta, kummallekin hanketyypille runsaat Kuvio 3b. Hankkeiden rahoitus hakijatyypeittäin 2.4 Hakijat /kaikki hakemukset hankkeen koordinaattorin mukaan Lukiot ovat jatkuvasti määräänsä nähden täysin yliedustettuina. Peruskoulujen voimavarat tai mielenkiinto eivät riittäne hankkeistettuun kv-toimintaan. Koulutuksen järjestäjän omat hakemukset ovat pysytelleet runsaassa 5%:ssa hakemuksista.

6 Kuvio 4. Hankkeiden rahoitus hakijatyypeittäin 2.5 Hakijoiden aktiivisuus maakunnittain Paikkakuntatilastossa ei ole merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin: Pohjanmaan maakunnat (lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaata) sekä pohjoisen maakunnat ovat jatkuvasti aktiivisia. Uudellamaalla on pientä pudotusta, Hämeen maakunnissa selvää aktivoitumista; Pirkanmaalla erityisesti Tampere jätti runsaasti hakemuksia. Silmiinpistävin pudotus on Pohjois-Karjalassa ( 11 hakemusta-07). Lappi on koulujen määrään nähden jatkuvasti aktiivinen. Kuvio 5. Hankkeiden rahoitus hakijatyypeittäin