VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PERUSOPETUKSEN VIERAIDEN KIELTEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN VUOSILLE

Transkriptio

1 TIEDOTE 51/ Perusopetuksen järjestäjät VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PERUSOPETUKSEN VIERAIDEN KIELTEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN VUOSILLE Opetusministeriö asetti Opetushallituksen käyttöön talousarvion määrärahasta valtion erityisavustusta perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämiseen vuosina julisti joulukuussa 2008 kyseisen valtion erityisavustuksen kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten perusopetuksen järjestäjien haettavaksi. Osa määrärahasta ( ) jätettiin jaettavaksi myöhemmin. julistaa nyt valtion erityisavustuksen uudelleen haettavaksi niille perusopetuksen järjestäjille, jotka eivät hakeneet tai saaneet avustusta ensimmäisellä hakukierroksella. Kehittämishankkeen taustalla ovat Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Niissä asetetaan tavoitteeksi koulujen kieliohjelman monipuolistaminen ja kieltenopetuksen laadun kehittäminen. Lisäksi taustalla on Euroopan unionin hyväksymä komission tiedonanto Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus. Vuonna 2009 käynnistyvä kielten opetuksen kehittäminen on osa perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävää POP-ohjelmaa. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset lisäävät suomalaisten kielitaitoon kohdistuvia odotuksia. Globalisaatiokehitys ja lisääntynyt liikkuvuus edellyttäisivät nykyistä monipuolisempaa kielitaitoa, mutta toistaiseksi havaittavissa on vain lisääntynyt englannin opiskelu ja parantunut englannin kielen taito niin opiskelijoiden kuin työikäistenkin keskuudessa, kun taas muiden vieraiden kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt. Velvoitteiden muututtua opetuksen järjestäjät ovat toimineet hyvin eri tavoin, ja mahdollisuudet monipuolisen kielitaidon hankkimiseen perusopetuksesta alkaen vaihtelevat alueittain huomattavasti. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen luo mahdollisuuksia rikastaa kansallista kielivarantoa, mutta tätä mahdollisuutta ei aina käytetä hyväksi.

2 2 (5) Toiminnan tavoitteet ja toteutuksen suunnittelu Kehittämistyön painopiste on perusopetuksessa. Tavoitteena on, että nykyistä useammalla oppilaalla on jatkossa mahdollisuus opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä mahdollisuuksien mukaan jo perusopetuksen alaluokilla. Tavoitteeseen pyritään monipuolistamalla opetuksen järjestäjien tarjoamaa kieliohjelmaa, parantamalla kielten opetuksen laatua ja edistämällä monipuolisen kieliohjelman toteutumista esimerkiksi kuntien ja koulujen välistä yhteistyötä lisäämällä, sopimalla työnjaosta ja lisäämällä huoltajien ja oppilaiden tietoisuutta monipuolisen kielitaidon merkityksestä. Toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen kehittäminen, jossa kieliohjelmat suunnitellaan osana alueellisia strategioita ja jossa otetaan huomioon alueelliset kielitaitotarpeet. pitää toivottavana kunta- ja oppilaitosrajat ylittävää verkostoitumista vieraiden kielen opetuksen kehittämisessä. Kieliohjelma suunnitellaan jatkumoksi yhteistyössä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä alueen muiden toimijoiden kuten vapaan sivistystyön oppilaitosten, yliopistojen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kieliohjelmiin on suotavaa sisällyttää myös maahanmuuttajien omat äidinkielet. Suunnitelmat rakennetaan siten, että myös varsinaisilla kielten oppitunneilla tapahtuvaa kielten opiskelua tukeva muu toiminta kuten projektit, kansainvälinen yhteistyö, kielikohtainen kehittämistyö, kulttuurisen näkökulman vahvistaminen kielten opetuksessa, kielisuihkut, vieraskielinen opetus ja kerhotoiminta sekä niihin liittyvät kehittämishankkeet ovat luontevana osana kokonaisuutta. Suunnitelmiin tulee sisältyä oman kehittämistyön arviointia ja seurantaa koskeva osuus. Arviointi ja seuranta voidaan toteuttaa opetuksen järjestäjän tarkoituksenmukaisena pitämällä tavalla esimerkiksi koordinaatio- tai ohjausryhmän kautta tai liittämällä toiminnan arviointi osaksi opetussuunnitelman mukaista toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kehittämistoiminnasta vastaa yhden tai useamman perusopetuksen järjestäjän muodostama koordinaatioryhmä. Valtion erityisavustuksen saamisen edellytykset ovat Hakija ei ole hakenut tai saanut perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämiseen tarkoitettua valtionavustusta aiemmin tänä vuonna. Kieliohjelmaa monipuolistetaan niin, että oppilaille tarjotaan realistiseen suunnitelmaan perustuva mahdollisuus opiskella ainakin yhtä vierasta kieltä, jonka opiskeleminen ei avustusta haettaessa ole ollut mahdollista, tai jo käytössä olevan kieliohjelman toimivuutta parannetaan niin, että tarjolla olevien kielten valinnat toteutuvat nykyistä paremmin. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toiminnan pitkäjänteisyyteen ja kehittämistoiminnassa luotujen rakenteiden ja toimintamallien pysyvyyden varmistamiseen.

3 3 (5) Kuntahakemuksissa etusija annetaan kunnille, joissa toimintaan osallistuvat kunnan kaikki peruskoulut. Kielten opiskelun jatkumo turvataan tekemällä yhteistyötä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Osaksi paikallista kehittämistyötä liitetään huoltajille ja oppilaille tarkoitettu tiedotus monipuolisen kielitaidon merkityksestä sekä henkilöstön kouluttaminen. Kieltenopetuksen laatua kehitetään esimerkiksi vahvistamalla suullisia ja toiminnallisia työtapoja, luomalla autenttisia kieliympäristöjä ja vahvistamalla kulttuurista näkökulmaa opetuksessa. Kansallinen tuki Kehittämishankkeen koordinoinnista ja avustusten myöntämisestä vastaa. käynnistää hankkeen toiminnan tueksi osallistujille suunnatun valtakunnallisen koulutuskokonaisuuden ja kehittävän arvioinnin ohjelman. Valtionavustuksen myöntäminen Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjälle toiminnan käynnistämisestä, kehittämisestä ja tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuosina Kehittämistoiminta jatkuu vuonna 2010 edellyttäen, että eduskunta hyväksyy toiminnan kehittämiseen esitettävän rahoituksen. Tällöin järjestetään uusi hakukierros. Myönnettävä valtionavustuksen suuruus vaihtelee kunnittain noin eurosta euroon perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärän mukaan. Usean perusopetuksen järjestäjän verkostohakemuksessa tai muusta erityisestä syystä, joka hakemuksessa yksilöidään, avustus voi olla edellä mainittua enimmäismäärää suurempi. Valtionavustus myönnetään opetuksenjärjestäjäkohtaisesti. Jos toiminta toteutetaan usean opetuksen järjestäjän yhteisenä hankkeena, hanketta koordinoivan hakijan tulee nimetä yhteisessä hakemuksessa hankkeeseen osallistuvat muut tahot, sekä esittää menettelytapa, jolla hakija sopii muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä (valtionavustuslaki 7 2 mom.). Valtionavustusta voidaan käyttää Avustusta voi käyttää kieltenopetuksen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin kuten tarvittavien yhteistyörakenteiden luomiseen ja vakiinnuttamiseen ja tästä aiheutuneisiin kustannuksiin kuten koulutus-, matka- ja sijaiskuluihin, tiedotukseen, kansainväliseen yhteistoimintaan tai verkko-opetuksen käynnistämisestä aiheutuviin kuluihin. Menojen vähennyksenä otetaan kuitenkin huomioon samaan tarkoitukseen myönnetyt muut avustukset. Avustusta ei voi käyttää henkilöstön, kuten kieltenopettajien säännöllisiin palkkakuluihin tai oppilaiden kuljetuksiin. Avustus ei ole tarkoitettu kerhotoiminnan järjestämiseen.

4 4 (5) Toimintaa kunnassa tai alueellisesti organisoivan henkilön palkkakulujen ja opettajien ylimääräisen suunnittelu- ja kehittämistyön tai näistä aiheutuvien sijaiskulujen korvaaminen avustuksesta on mahdollista. Kehittämistyötä koordinoivan henkilön palkkakuluista voidaan avustuksesta maksaa enintään 50 %. Valtionavustushakemus tulee sisältämään seuraavat kohdat: 1) tiedot opetuksen järjestäjän nykyisestä kieliohjelmasta ja siihen valtionavustuksen tuella suunnitelluista muutoksista, valinnaisten kielten nykyiset ja suunnitellut vähimmäisryhmäkoot, mahdollinen kieltenopetuksen varhentamissuunnitelma, konkreettiset toimet eri kielten tuomiseksi nykyistä useamman oppilaan ulottuville, mahdollinen aikomus järjestää kielikerhoja, vieraskielistä opetusta tai muita toimia, jotka lisäävät monipuolisen valinnan mahdollisuuksia. 2) tiedotussuunnitelma 3) toimenpiteet kielten opetuksen jatkumon turvaamiseksi eri asteiden välillä 4) suunnitelma oman kehittämistyön arvioinnista ja seurannasta 5) toiminnan toteuttamisen aikataulu vuosina ) alustava suunnitelma tulosten vakiinnuttamisesta 7) kuvaus toiminnasta eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärä kunnassa 8) suunnitelma siitä, mitkä koulut osallistuvat kehittämistyöhön 9) talousarvio 10) konkreettisesta toiminnasta vastaavan henkilön nimi, asema organisaatiossa ja yhteystiedot (sähköpostiosoite, puhelinnumero ja postiosoite) 11) valtionavustushakemuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot (samat tiedot kuin edellä) 12) tilinumero, jolle valtionavustus maksetaan. 13) selvitys mahdollisista muista opetuksen järjestäjälle tähän tarkoitukseen vuosiksi myönnetyistä valtionavustuksista Valtionavustushakemus täytetään sähköisesti osoitteessa -> rahoitus -> valtionavustukset -> yleissivistävä koulutus -> valtionavustus perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämiseen. Haku avautuu ja päättyy Hakemus toimitetaan (kaksi kappaletta allekirjoitettuna) Opetushallituksen kirjaamoon (os. Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki) viimeistään virka-ajan päättymiseen mennessä. Tämän jälkeen toimitetut hakemukset jätetään huomiotta. Verkossa tallennettujen hakemusten tulosteet tulee lähettää allekirjoitettuna Opetushallitukseen, koska muuten ei hakemusten alkuperäisyyttä ja eheyttä voida sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 13/ :n 2 momentin ja hallintolain 434/ :n 2 momentin mukaisesti riittävällä varmuudella todentaa. Mikäli Opetushallitukseen kirjallisena toimitettu hakemus poikkeaa verkkoon tallennetusta hakemuksesta, tulee eroavuuksista mainita selkeästi. Päätökset valtionavustusten myöntämisestä tehdään joulukuussa 2009.

5 5 (5) Lisätietoja: Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta gsm Opetusneuvos Paula Mattila gsm Opetusneuvos Erik Geber gsm sähköpostiosoitteet: Johtaja Jorma Kauppinen Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta TIEDOKSI Lääninhallitukset Opetusministeriö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Suomen Kuntaliitto