KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (21) Taltionumero 29 Diaarinumerot 1299, 1327 ja 1328/1/05

Transkriptio

1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (21) Taltionumero 29 Diaarinumerot 1299, 1327 ja 1328/1/05 Asia Valittajat Ympäristölupa-asiaa koskevat valitukset 1. Räyrinki-seura ry, Räyringin osakaskunta, Asmo Oravasaari, Osmo Oravasaari, Pentti Kotila, Ismo Oravasaari, Helena Oravasaari, Jukka Syrjälä, Arvi Niemelä, Raimo Holtti, Tapio Palohuhta, Arja Palohuhta, Risto Rauma ja Tiina Korkea-aho, Veteli, sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja Perhonjokilaakson Luonto ry, Seinäjoki, yhdessä, 2. Länsi-Suomen ympäristökeskus sekä 3. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Päätös, josta valitetaan Asian aikaisempi käsittely Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 05/0068/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on, toimitettuaan asiassa tarkastuksen, päätöksellään n:o 11/2004/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Julkunevan turvetuotantoon Vetelin kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla ja siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee yhteensä noin 390 hehtaarin suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksestä ilmeneviä lupamääräyksiä.

2 2 (21) Lupamääräykset 1-3, 6, 7, 19 ja 20 kuuluvat seuraavasti: Toteutettava suunnitelma 1) Turvetta saadaan nostaa enintään korjatun ja täydennetyn suunnitelman sekä seuraavan lisärajauksen mukaisella pinta-alaltaan noin 366 hehtaarin suuruisella alueella lohkoilla 1-9. Lohkon 8 kaakkoisrajausta tulee kuitenkin siirtää suunnitelman muutoksessa esitetyn rajauksen reunasta noin 150 metriä pohjoiseen päätöksen liitteenä 2 olevan korjatun rajauksen mukaisesti. Toimenpiteet alueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojapidättimillä varustettujen sarkaojien ja tuotantolohkojen pintaalojen mukaan riittävän suureksi mitoitettujen laskeutusaltaiden kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-allas ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevällä sihdillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden poistopäähän on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden viereen on rakennettava läjitysalue altaasta ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse siitä vesistöön. Tuotantoalueen kaikkien lohkojen valumavedet lukuun ottamatta lohkoa 1 A, on ennen niiden johtamista purku-uomaan käsiteltävä pintavalutusmenetelmällä. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien ohitse. 3) Vesiensuojelurakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen alueen kunnostustöiden aloittamista. Ne on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sekä tiedoksi Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantokenttien pintamuokkauksen aloittamista Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.

3 3 (21) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melu ei saa lähimpien asuttujen kiinteistöjen pihapiirissä ylittää klo ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ) Haittoja ehkäisevät toimet 19) Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua kuivatusvesistä vaikutusalueen kalakannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen kalatalousmaksu on kuitenkin edellä sanotusta poiketen suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta. 20) Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista rakennettava Julkunevan ympäristöön kolme sääksen tekopesää Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tekopesien rakennussuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu sikäli kuin nyt on kysymys Hyväksyen Räyrinki-seuran ja sen asiakumppaneiden sekä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen tekemät valitukset osittain hallintooikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen turvetuotantokenttiä 7 ja 8 koskevalta osalta. Tämän johdosta lupamääräys 1 on muutettu kuulumaan seuraavasti: Turvetta saadaan nostaa enintään korjatun ja täydennetyn suunnitelman mukaisella pinta-alaltaan noin 338 hehtaarin suuruisella alueella lohkoilla 1-6 ja 9. Toimenpiteet alueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Muilta osin valitukset on hylätty.

4 4 (21) Ratkaisunsa perusteluina hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa: Hakemuksen hylkääminen turvetuotantokenttien 7 ja 8 osalta Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Julkunevan turvetuotantoalueen tuotantokentät 7 ja 8 sijaitsevat lähimmillään noin 500 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Osa asutuksesta on vakinaista ja osa loma-asutusta. Keskimääräisissä tuotanto-olosuhteissa tuotannon pölyhaitat ulottuvat noin puolen kilometrin etäisyydelle turvetuotantoalueesta. Epäedullisissa olosuhteissa pöly voi levitä tätä olennaisesti kauemmaksikin. Myös melu on etenkin iltaisin ja öisin erittäin häiritsevää. Kun lisäksi otetaan huomioon, että turvetuotantoa harjoitetaan vain kesällä, sään niin salliessa myös kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina, hallinto-oikeus on katsonut, että toiminnasta turvetuotantokentillä 7 ja 8 aiheutuu lähimmälle asutukselle ainakin ajoittain niin vakavaa pöly- ja myös meluhaittaa, että sitä on pidettävä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana rasituksena. Hakemus turvetuotannon harjoittamisesta suunnitelman mukaisilla tuotantokentillä 7 ja 8 on sen vuoksi hylättävä. Lausunto Räyrinki-seuran ja sen asiakumppanien vaatimukseen hakemuksen hylkäämisestä sen johdosta, että turvetuotanto vaikuttaa haitallisesti vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettuihin luonnontilaisiin pienvesiin Vesilain 1 luvun 17 a :n mukaan sellaista muualla kuin Lapin läänissä olevaa luonnontilaista uomaa, joka ei ole saman luvun 2 :ssä tarkoitettu vesistö, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu, ellei ympäristölupavirasto saman pykälän 2 momentin nojalla myönnä uoman muuttamiseen poikkeuslupaa. Julkunevan kuivatusvedet johdetaan kaivettavien tai olemassa olevien ojien kautta vesistöön, eli Raisjokeen, Porasenjokeen ja Vieresjokeen. Vesistöjen yläpuoliset uomat ovat keinotekoisia tai ojittamalla muutettuja, eikä niitä voida pitää vesilain 1 luvun 17 a :n tarkoittamina uomina.

5 5 (21) Julkunevalla ei karttojen mukaan ole nimettyjä puroja tai muitakaan vesilain 1 luvussa tarkoitettuja pienvesiä. Suolla olevia kosteikkoja ja rimmikoita ei ole sellaisina pidettävä. Tuotantoalueen lounaispuolella olevan Pikkujärven etäisyys tuotantokentästä 9 on noin metriä. Järvi on niin etäällä turvetuotantoalueesta, ettei turvetuotannolla etukäteen arvioiden ole vaikutusta sen luonnontilaan. Vaatimus ympäristöluvan epäämisestä vesilain 1 luvussa tarkoitettuihin pienvesiin kohdistuvien haittojen perusteella on tämän vuoksi hylättävä. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä Räyrinki-seuran ja sen asiakumppaneiden vaatimus hakemuksen hylkäämisestä Julkunevan luonnonarvojen menetyksen takia Ympäristönsuojelulain 2 :n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, jona lain 3 :n 1 momentin mukaan tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu lainkohdassa lueteltuja haitallisia seurauksia. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on muun ohessa, ettei toiminnasta aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Ympäristönsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) mukaan ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki. Ympäristön pilaantumisen torjunnalla tarkoitetaan päästölähteen ulkopuolisessa ympäristössä tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemistä. Hallituksen esityksen mukaan ympäristönsuojelulain säännöksiä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi muista kuin päästöistä, ei esimerkiksi rakentamisesta tai kaivamisesta johtuviin ympäristön haitallisten muutoksien ehkäisemiseen. Turvetuotannon seurauksena Julkunevan luonnonarvot menetetään. Koska muutos ei johdu turvetuotannon päästöistä, vaan turvetuotannon ojituksista ja maansiirroista, ympäristönsuojelulain säännökset eivät tule sovellettaviksi Julkunevan turvetuotantoalueeksi muuttuvan osan luonnonolosuhteiden muutoksen arviointiin. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on katsonut, ettei turvetuotannosta aiheudu sellaista Julkunevan luonnonarvojen menetystä, jota tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa.

6 6 (21) Julkuneva ei kuulu Natura verkostoon tai muuhunkaan soita koskevaan suojeluohjelmaan. Turvetuotanto Julkunevalla ei heikennä luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen suojeltavien lajien suojelutasoa. Sääksen tekopesä lähiympäristöineen on lupamääräyksissä määrätty jätettäväksi tuotantoalueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittaja on myös määrätty rakentamaan uusia tekopesiä sääksen elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kun asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt perustetta evätä lupa, turvetuotannon ojituksista ja maansiirroista johtuvat muutokset turvetuotantoalueen luonnonoloissa eivät johda lupahakemuksen hylkäämiseen. Luvan myöntämisen edellytykset muilta osin Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, maaperän, pohjaveden tai meren pilaamiskieltojen vastaista seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Raisjoki, Porasenjoki ja Vieresjoki, joihin Julkunevan vedet johdetaan, ovat ruskeavetisiä ja melko reheviä. Turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus vaikuttaa näiden vesistöjen veden laatuun vain vähän. Turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuva haitta jää vesien määrä ja laatu sekä vesien käsittelystä ennen niiden vesistöön johtamista annetut määräykset huomioon ottaen vähäiseksi. Kun otetaan huomioon luparatkaisu sellaisena kuin se on tällä päätöksellä muutettuna sekä toiminnasta annetut lupamääräykset, hankkeesta ei aiheudu lupahakemuksen kokonaan hylkäämiseen johtavia edellä mainittuja seurauksia. Luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet siltä osin kuin ympäristölupaviraston luparatkaisu on pysytetty. Ympäristölupaviraston on tullut myöntää lupa turvetuotannon harjoittamiseen. Vaatimukset ympäristöluvan epäämisestä on hylättävä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä Räyrinki-seuran ja sen asiakumppaneiden vaatimukset turvetuotannon vesien kemiallisesta käsittelystä Julkunevan olosuhteet huomioon ottaen pintavalutusta on pidettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen mukaisena Julkunevan

7 7 (21) turvetuotannon vesien käsittelymenetelmänä. Vaatimus vesien kemiallisesta käsittelystä on hylättävä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalatalousmaksun korottamisesta Kun otetaan huomioon, että turvetuotannon vesien vaikutus sen alapuolisten vesien tilaan jää vähäiseksi, hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölupaviraston määräämä euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä hankkeesta kala- ja raputaloudelle aiheutuvien vahinkojen kompensoimiseen. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus maksun korottamisesta on hylättävä. Soveltaminaan oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin, ympäristönsuojelulain 2 :n 1 momentin, 3 :n 1 momentin, 28 :n ja :n sekä luonnonsuojelulain 41 :n 1 momentin. Oikeudenkäyntikulut Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Hallinto-oikeus on hylännyt Räyrinki-seura ry:n ja sen asiakumppaneiden vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallintooikeudessa, koska asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin säännös huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että yhdistys asiakumppaneineen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. 1. Räyrinki-seura ry asiakumppaneineen on vaatinut, että Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kaikilta osin kumotaan ja Vapo Oy:n hakemus hylätään. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen ja sen asiakumppaneiden oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallintooikeudessa laillisine korkoineen. Uudistaen kaiken asiassa aikaisemmin esittämänsä Räyrinki-seura ry asiakumppaneineen on lausunut, että hakemuksen osittainenkin hyväksyminen johtaisi ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdan vastaisiin seurauksiin. Valittajat ovat viitanneet siihen, mitä on tuotu esiin hallinto-oikeuden päätöksen eriävissä mielipiteissä.

8 8 (21) Oikeuskäytännössä säännöstä on aikaisemmin sovellettu tilanteisiin, joissa arvokas ja aikaisemmin koskematon, mutta suojeluohjelmiin kuulumaton alue on haluttu ottaa turvetuotantokäyttöön. Esimerkiksi Itä- Suomen ympäristölupaviraston Viurusuota koskevassa vielä lainvoimaa vailla oleva päätöksessä n:o 15/03/01 Vapo Oy:n lupahakemus on hylätty sillä perusteella, että Viurusuon ottaminen turvetuotantoon olisi aiheuttanut alueeseen sisältyvien erityisten luonnonolosuhteiden peruuttamattoman ja merkittävän huonontumisen. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi myös Julkunevaa koskeva hakemus on hylättävä. Kysymys on samankaltaisesta tilanteesta ja tapauksesta, jossa arvokas, luonnontilainen suo halutaan ottaa turvetuotantokäyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristölupavirastolle antamassaan lausunnossa todennut, ettei Julkunnevalle voida myöntää ympäristölupaa luonnonsuojelullisista syistä. Eri ympäristölupavirastojen epäyhtenäinen ratkaisukäytäntö osoittaa, että alempaa oikeuskäytäntöä ohjaavalle ennakkopäätökselle on todellista tarvetta. Ympäristönsuojelulain yleiset tavoitteet jäävät toteutumatta, mikäli lakia sovelletaan pelkästään päästölakina kiinnittämättä huomiota säännellyn toiminnan tosiasiallisiin vaikutuksiin. Hallinto-oikeuden omaksuman ahtaan tulkinnan hyväksyminen johtaisi etenkin turvetuotannon ydintoiminnan osalta lähes sääntelemättömään tilanteeseen, koska maa-aineslakia ei sovelleta turvetuotantoon. Valtioneuvoston hyväksymien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi on varattava ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Turvetuotannon suuntaaminen jo ojitetuille soille on kirjattu myös valtioneuvoston vahvistamaan periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen Luvan epääminen ja turvetuotannon suuntaaminen jo aiemmin ojitetuille vaihtoehtoisille soille olisi vesiensuojelun tavoiteohjelman suositusten mukaista. Julkuneva on maisemaltaan alueen ainoita ojittamattomia aapasuoalueita, joka tarjoaa merkittäviä marjastus-, metsästys- ynnä muita virkistysarvoja. Julkunevan linnusto on arvokas. Alueen hyönteislajisto on

9 9 (21) poikkeuksellisen arvokas. Myös Julkunevan tutkimuksellinen arvo on huomattava sen lisäksi, että suon luontoarvot itsessään ovat merkittävät. Suon tai sen vaikutusalueen lajistoon kuuluvat ilves, karhu ja saukko, jotka kaikki ovat sekä uhanalaisia että luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja lajeja. Eräitä vesistöjen yläpuolisia alueita voidaan pitää ainakin osaksi luonnontilaisina. Kuivatusvesien johtaminen näihin uomiin johtaisi vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettuihin seurauksiin. Valittajat ovat tältä osin vaatineet, että korkein hallinto-oikeus ennen asian ratkaisemista järjestää alueella katselmuksen todellisen tilanteen toteamiseksi. Hallinto-oikeuden tulkinta on suolla olevien pienvesien osalta virheellinen. Suolla olevia kosteikkoja, rimmikoita ja muita pienvesiä on pidettävä vesilain 1 luvun tarkoittamina uomina, joihin sovelletaan vesilain 1 luvun 17 a :ää. Kuivatusvedet ja niiden mukanaan tuoma liete liettää pienvesien pohjaa ja muuttaa niiden asemaa ja syvyyttä. Suon ojitus turvetuotantoa varten muuttaa pienvesien vedenjuoksua ja vedenkorkeutta. Tämä vaikuttaa pienvesien kalakantaan ja muutoinkin aiheuttaa vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista ja melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja pienvesien soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Tämän vuoksi lupaa suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei voida myöntää ilman vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentissa säädettyä poikkeamismenettelyä. Uomat sijaitsevat osittain suunnitellun turvetuotantoalueen rajojen sisäpuolella. Tältä osin pienvedet menetettäisiin pysyvästi. Koska kyseisten uomien suojelutavoitteet vaarantuisivat, mikäli lupa hankkeelle myönnettäisiin, ei edellytyksiä poikkeuksen myöntämiselle ole olemassa. Mikäli hakemusta ei heti hylätä, on asia palautettava ympäristölupavirastoon tai hallinto-oikeuteen tältä osin uudelleen käsiteltäväsi. Valituksessaan hallinto-oikeudelle Räyrinki-seura ry asiakumppaneineen on todennut, että ympäristölupaviraston päätös on luonnonsuojelulain 39 :n vastainen. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan ole lausunut mitään tästä valitusperusteesta. Valittajat ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus ottaa päätöksessään kantaa tähän valitusperusteeseen. Suunnitellun turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kalasääksen pesä. Ympäristölupavirasto on päätöksessään lausunut, että vaikka tekopesä ja sen lähiympäristö jätetään tuotantoalueen ulkopuolelle, sääksen pesimisolot häiriintyvät. Ympäristölupaviraston päätöksessä väitetään, että Julkunevan sääksen tekopesällä ei ole todettu pesintää

10 10 (21) vuosina Tämä pesintää koskeva väite on virheellinen. Kalasääksi on todistettavasti pesinyt pesällä viimeksi kesällä Tästä pesinnästä on lukuisia todistajahavaintoja. Valittajat ovat vaatineet, että asiassa järjestetään suullinen käsittely, jossa kalasääksen pesinnästä vuosina kuullaan todistajia. Luonnonsuojelulain 39 :n nojalla rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kielletty. Vaikka luonnonsuojelulain 48 :n poikkeus edellä mainitusta kiellosta ei koske turvetuotantoa, ei lupaa turvetuotantotoiminnalle voida myöntää ilman ympäristökeskuksen luonnonsuojelulain 48 tai 49 :n nojalla myöntämää poikkeusta. Kun tällaista poikkeusta ei ole myönnetty ja kun edellytyksiä poikkeuksen myöntämiselle ei ole, on lupahakemus hylättävä. Joka tapauksessa asia on palautettava ympäristölupavirastolle, jonka ennen asian ratkaisua tulee selvittää, voidaanko lupaa toiminnalle myöntää, kun otetaan huomioon luonnonsuojelulain 39 :n määräykset. Uusien pesien rakentamisvelvoitteella ei ole merkitystä, kun asiaa arvioidaan luonnonsuojelulain 39 :n nojalla, vaan tällä kysymyksellä saattaa korkeintaan olla merkitystä luonnonsuojelulain 48 ja 49 :n mukaisessa poikkeusmenettelyharkinnassa. Hallinto-oikeus on päätöksessään kokonaan sivuuttanut myös sen, että Räyrinki-seuran ja sen asiakumppaneiden valituksessa oli vedottu myös siihen, että ympäristölupaviraston päätös oli luonnonsuojelulain 49 :n vastainen. Valittajat ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus päätöksessään ottaa väitteeseen kantaa. Porasenjoessa on vahva saukkokanta, jonka menestyminen on riippuvainen kyseisen vesistön virtaamista, vedenlaadusta ja varsinkin kalakannasta. On ilmeistä, että turvetuotanto vaikuttaisi haitallisella tavalla Porasenjoen virtaamiin ja taimenkantoihin. Tämä taas vaikuttaisi välittömästi saukon menestymismahdollisuuksiin Porasenjoessa. Lisääntymisja levähdyspaikkojen käsite tarkoittaa saukon osalta, ettei saukon kannalta olennaisia piirteitä saukon elinympäristössä saa hävittää. Koska suunniteltu turvetuotantohanke johtaisi luonnonsuojelulain 49 :ssä ja luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdassa kiellettyyn seuraukseen muun muassa liettymisen, virtaamamuutosten ja kalataloudellisten vaikutusten seurauksena, ja ottaen huomioon, ettei edellytyksiä luonnonsuojelulain 49 :ssä säädetylle poikkeukselle ole olemassa, on hakemus hylättävä.

11 11 (21) Hallinto-oikeus on päätöksessään vaatimukseen kuivatusvesien kemiallisesta käsittelystä lausunut, että Julkunevan olosuhteet huomioon ottaen pintavalutusta on pidettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen mukaisena Julkunevan turvetuotannon käsittelymenetelmänä. Hallinto-oikeus ei käytännössä ole lainkaan ottanut BAT-kysymykseen kantaa. On riidatonta, että sekä pintavalutus että kemiallinen saostus menetelminä ovat yleisesti käyttöön otettavissa turvetuotannossa ja että menetelmät vastaavat ympäristönsuojelulain BAT-vaatimusta. Tästä huolimatta ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan ilman kemiallista saostusta. Eräillä tuotantolohkoilla on jopa sallittu turvetuotanto ilman pintavalutuskenttiä. Tämä ei vastaa ympäristönsuojelulain 43 :n mukaista ehdotonta BAT-vaatimusta. Turvetuotantoalue sijaitsee lupapäätöksen uusimmankin rajauksen jälkeen Kalliojärven kylätaajaman läheisyydessä. Turvetuotannon melu- ja pölyhaitta nousee tasolle, joka aiheuttaisi sekä terveyshaittaa että naapuruussuojelulain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Koska Kalliojärven kylätaajamassa on merkittävästi loma-asutusta valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annettuja ohjearvoja 45 db päivällä ja 40 db yöllä tulee soveltaa tässä asiassa. Kun mainittujen ohjearvojen alittaminen käytännössä on lähes mahdotonta, ei edellytyksiä luvan myöntämiselle myöskään ole. Pölyhaittoja ei myöskään voida estää hallinto-oikeuden määräämin rajoituksin. Pölyhaitat olisivat myös vastoin valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) 3 :n ja 12 :n 3 momentin voimaan tulleita määräyksiä. 2. Länsi-Suomen ympäristökeskus on valituksessaan siitä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätökset kumotaan ja Vapo Oy:n hakemus hylätään. Toissijaisesti ympäristökeskus on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain 42 :n luvanmyöntämisedellytysten selvittämiseksi myös turvetuotantoalueen luonnonolosuhteiden huonontumisen ja luonnonarvojen menettämisen osalta. 3. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on uudistaen asiassa aikaisemmin esittämänsä valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätökset kumotaan eikä Vapo Oy:lle myönnetä ympäristölupaa Julkunevan turvetuotantoon, koska edellytyksiä luvan myöntämiseen ei ole.

12 12 (21) Julkunevaa voidaan pitää maisemallisesti, hydrologisesti ja luontonsa puolesta luonnontilaisena suona, joita Keski-Pohjanmaalla on enää vähän jäljellä. Julkunevan ottaminen turvetuotantoon muuttaa peruuttamattomasti suon maisemaa, kasvillisuutta ja hydrologiaa. Suon muut käyttömahdollisuudet poistuvat. Näitä on pidettävä ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisena. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella tule ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 7 d kohdan mukaan olla ympäristölupa, jos tuotantoala on yli 10 hehtaaria. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on 1 :n mukaan muun muassa a) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, b) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, c) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena, d) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja e) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Turvetuotanto pitää sisällään suon kuivatuksen ja kuivatusvesien johtamisen, suon pinnan muotoilun, turpeen nostamisen ja varastoinnin sekä turpeen kuormaamisen ja kuljetuksen muualle. Suon ojittaminen turvetuotantoon ei edellytä muita lupia. Tämän takia lupaharkinnassa on otettava huomioon koko toiminta, myös suon muuttaminen turvetuotantoalueeksi, joka on edellytyksenä päästöjä aiheuttavalle toiminnalle. Samalla on huomioitava myös ne vaikutukset, jotka turvetuotannosta aiheutuu itse tuotantosuolla. Julkuneva on luonnontilainen ja pääosin ojittamaton keidas- ja aapasuokokonaisuus, joka kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisiin tärkeänä pidettäviin luontotyyppeihin. Suon muuttaminen turvetuotantoalueeksi aiheuttaa alkuperäisen suokasvi- ja eläinlajiston häviämisen. Suo sijaitsee välittömästi Kalliojärven kylän vieressä. Päätöksessä ei ole otettu riittävästi huomioon hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.

13 13 (21) Siltä varalta, ettei päätöstä kumota ja hakemusta hylätä, työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että vesien käsittelymenetelmäksi määrätään kemiallinen vesienkäsittely, Porasenjoen valuma-aluetta ei sallita pienentää ja että kalatalousmaksu korotetaan euroksi vuodessa. Turvetuotannon vesistökuormitus tulee pääosin kiintoaineesta ja ravinteista. Vesistövaikutukset muistuttavat metsäojitusten vesistövaikutuksia. Latvavesien pidätyskyky heikkenee, jolloin tulva-ajoista tulee runsasvetisempiä, mutta samalla lyhytkestoisempia. Eroosio joki- ja purouomissa lisääntyy ja kesän vähävetinen kausi pitenee. Ravinnekuormitus ja vesivirtaaman vaihtelut sekä erityisesti veden vähyys heikentävät oleellisesti kalakantojen toimeentulomahdollisuuksia vesistössä. Turvetuotannon kuivatusvedet ovat myös ajoittain happamia. Kiintoaineen määrän lisäys aiheuttaa liettymistä ja kutualueiden peittymistä sekä mädin lisääntynyttä kuolevuutta ja jopa makuvirheitä kaloihin. Veden laadun ja elinympäristön muutokset vaikuttavat kaloihin joko suoraan tai lisääntymisen kautta. Kalojen lisäksi vaikutukset kohdistuvat rapuihin ja myös kalastukseen. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan turvetuotantoalueen vedet päätyvät joko suoraan Porasenjokeen tai Raisjoen kautta Porasenjokeen, joka alajuoksultaan tunnetaan Kruunupyynjokena. Osa vesistä johdetaan Lappajärveen laskevaan Vieresjokeen. Kaikki purkuvesistöt ovat huonoja vaihtoehtoja. Kruunupyyn-Porasenjoki on ollut 1990-luvun lopusta alkaen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalataloudellisen kunnostustoiminnan painopistealuetta. Joki on säästynyt suurilta sen luontoa peruuttamattomasti muuttavilta rakennushankkeilta ja se tarjoaa hyvät puitteet muun muassa taimen- ja rapukantojen vahvistamiseen ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on toteuttanut tai toteuttamassa Kruunupyyn-Porasenjoella kalaväylien rakentamista ja koskialueiden kunnostusta. Hankkeisiin on sijoitettu tähän mennessä euroa. Kruunupyyn-Porasenjoessa on ollut pyyntikelpoinen rapukanta. Vuonna 1973 Porasenjoen rapusaalis oli noin rapua. Veden laadun parantuminen ja kevyet virtapaikkojen kunnostustoimet mahdollistavat rapukannan elpymisen edellyttäen, ettei uusia veden laatua huonontavia ja virtapaikkoja liettäviä hankkeita sallita. Kruunupyyn-Porasenjoen kalaja raputaloudellinen merkitys on hankkeen käsittelyssä aliarvioitu. Luvan myöntäminen luonnontilaisen Julkunevan turvetuotannolle vie pohjan kalatalousviranomaisen jo tekemiltä toimenpiteiltä ja saattaa kyseenalaiseksi toimenpiteistä saatavan hyödyn. Vieresjoki on eroosioherkkä. Virtaamien ja valunnan lisääminen kasvattaa eroosioriskiä. Turvetuotanto

14 14 (21) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu lisää Lappajärveen tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavalla, joka on ristiriidassa sekä Lappajärvi Life- hankkeen sekä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisen hoitokalastuksen ja ammattikalastuksen kehittämishankkeen tavoitteiden kanssa. Kruunupyynjoen vesiensuojeluohjelmassa on esitetty, että valuma-alueen ravinnekuormitusta tulee vähentää vesiensuojelutoimenpitein joen koko valuma-alueella ja että uusia kuormituslähteitä ei saa syntyä. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttää, että kaikessa toiminnassa otetaan käyttöön nykyistä huomattavasti paremmat vesiensuojelumenetelmät. Turvetuotannon osuus joen kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta se vaikuttaa haitta-aineiden pitoisuuksia lisäävästi ja on siten ristiriidassa vesiensuojeluohjelman tavoitteiden kanssa. Paikallisesti ravinnepäästöt ovat mittavia. Jotta alueelta tuleva vesi voitaisiin puhdistaa niin hyvin, että esimerkiksi jokirapujen selviytyminen voitaisiin taata ja kutusoraikkojen liettyminen estää, tulisi tulvahuiput estää ja vesienpuhdistus järjestää käyttäen muiden menetelmien lisäksi kemiallista puhdistusta. Julkunevalla on suuri merkitys Porasenjoen vesitalouden turvaajana. Luontaisen valumasuunnan muuttaminen huonontaa vesitilannetta ja heikentää kalaston ja ravuston elinolosuhteita etenkin alivirtaamakausina. Kalatalousmaksu Vieresjoen osalta perustuu laskennallisesti siihen, mitä maksaa hoitokalastamalla poistaa vesistöön tuleva fosforikuorma. Maksuksi tulisi euroa. Porasenjoen ja Raisjoen osalta maksun perusteena voidaan käyttää emorapuistutusten kustannuksia lisättynä tuloksellisuuden seurannan kustannuksilla eli vuositasolla euroa. Kalatalousmaksuksi tulisi näin yhteensä euroa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten johdosta. Vapo Oy on antanut valitusten johdosta selityksen. Räyrinki-seura ry ja Räyringin osakaskunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus ovat antaneet Vapo Oy:n selityksen johdosta vastaselitykset. 1. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valitus sekä Räyrinki-seura ry:n asiakumppaneiden, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja Perhonjokilaakson Luonto ry:n osalta valitukset jätetään tutkimatta.

15 15 (21) 2. Vaatimus suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta hylätään. 3. Ympäristölupaviraston päätös ja hallinto-oikeuden päätös muilta kuin tuotantokenttiä 7 ja 8 koskevilta osilta kumotaan. Näiltä osin hallintooikeuden päätös jää voimaan. Asia palautetaan kumotuilta osin Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. 4. Räyrinki-Seura ry:n ja sen asiakumppaneiden oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään. Perustelut 1. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry ja Perhonjokilaakson Luonto ry eivät ole valittaneet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä Vaasan hallintooikeudelle. Tämän vuoksi ja kun hallinto-oikeus ei ole edellä mainittujen valittajien vahingoksi muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lopputulosta, ne ovat menettäneet oikeutensa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, minkä vuoksi valitukset on niiden osalta jätettävä tutkimatta. 2. Hallintolainkäyttölain 37 :n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Hallintolainkäyttölain 41 :n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos, suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi. 3. Pääasiaratkaisu Sovellettavista säännöksistä ja niiden perusteluista Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen

16 16 (21) muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa muun ohella terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai muu niihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Terveyshaitalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan, paitsi ihmisessä todettavaa sairautta tai muuta terveydenhäiriötä, myös sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää muun ohella, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mainitussa momentissa tarkoitettuja seurauksia. Sanottuihin kiellettyihin seurauksiin kuuluu momentin 1 kohdan mukaan terveyshaitta, 2 kohdan mukaan merkittävä muu ympäristön pilaantuminen tai sen vaara ja 5 kohdan mukaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettu kohtuuton rasitus. Ilmanlaadusta ympäristönsuojelulain 11 ja 117 :n nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (711/2001) on pantu täytäntöön neuvoston direktiivi 1999/30/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/69/EY ilmassa olevan bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvoista samoin kuin eräitä ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY säännöksiä. Asetuksen tavoitteena on sen 1 :n mukaan ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista vahvistamalla raja-arvot tässä asetuksessa tarkoitetuille ilman epäpuhtauksille ja ajankohdat, jolloin epäpuhtauksien

17 17 (21) pitoisuuksien tulee viimeistään olla raja-arvoja pienemmät. Alueilla, joilla ilman epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja, ilmanlaatu on pyrittävä pitämään mahdollisimman hyvänä. Asetuksen 2 :n kohdassa 10 olevan määritelmän mukaan hengitettävillä hiukkasilla (PM 10 ) tarkoitetaan asetuksessa hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 µm, ja pykälän kohdassa 11 olevan määritelmän mukaan pienhiukkasilla (PM 2,5 ) hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 µm. Asetuksen 3 :ssä säädetään, että ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin tai bentseenin pitoisuudet ulkoilmassa eivät saa ylittää pykälässä asetettuja raja-arvoja. Hiukkasten osalta raja-arvot ovat seuraavat: Aine Keskiarvon Raja-arvo µg/m 3 Sallittujen ylitysten Ajankohta, jolloin laskenta-aika (293 K, määrä kalenteri- pitoisuuksien 101,3 kpa) vuodessa (vertailu- viimeistään tulee jakso) olla raja-arvoa pienemmät Hiukkaset (PM 10 ) 24 tuntia 50 1) kalenterivuosi 40 1) ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan kiellettyä on muun muassa rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisesti käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu. Luonnonsuojelulain 48 :n 2 momentissa säädetään, että alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa 39, 42 ja 47 :ssä säädetyistä

18 18 (21) rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Jos hakemus koskee koko maata, poikkeuksen myöntää ympäristöministeriö. Poikkeusta koskevaan päätökseen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja. Luonnonsuojeluasetuksen 19 :n mukaan luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu suuri petolintu on muun muassa sääksi, joka on myös rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaan. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetään, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojeluasetuksen 23 :n mukaan luonnonsuojelulain 49 :n 1 momenttia sovelletaan Suomessa luonnonvaraisena esiintyviin luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuihin eläinlajeihin, jotka on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Tällainen eläin on muun muassa saukko. Oikeudellinen arviointi Julkunevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Vetelin kunnan Kalliojärven asutustaajaman läheisyydessä. Etäisyys tuotantoalueen reunasta lähimpiin asuinrakennuksiin on metriä. Tuotantopinta-ala on noin 338 hehtaaria. Turvetuotanto olisi käynnissä vuosittain toukosyyskuussa. Turpeen lastaaminen raskaan liikenteen ajoneuvoihin sekä kuljettaminen tapahtuisivat pääosin tuotantokauden ulkopuolella. Kunnostuksen ja tuotantovaiheen on arvioitu kestävän noin 30 vuotta. Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin nojalla ympäristölupaharkinnassa sovellettava valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) on asettanut alkaen uudet, aiempaa tiukemmat raja-arvot ilman hiukkaspitoisuuksille (PM 10 ). Mainitun asetuksen 12 :n 3 momentin mukaan myös pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia on pyrittävä alentamaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksiin kohdistuvilla suunnitelmilla ja ohjelmilla. Myös pienhiukkasista aiheutuva haitta on osaltaan otettava huomioon ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa. Tätä vaatimusta korostaa se, että suunniteltu toiminta-aika on 30 vuotta. Hankkeen aiheuttamista pölyvaikutuksista ei ole teetetty leviämismallilaskelmia eikä vertailtu niitä valtioneuvoston ilmanlaatua koskevan asetuksen 3 :ssä asetettuihin raja-arvoihin. Hakemuksessa ei ole muutoinkaan kiinnitetty huomiota sanotun asetuksen asettamiin vaatimuksiin.

19 19 (21) Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon noin kilometrin päässä turvetuotantoalueesta sijaitseva asutus, hakemusta ei voida ratkaista ennen kuin sanottu selvitys on saatu. Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät. Se, millaisiin seikkoihin on kiinnitetty huomiota ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä, ei vaikuta ympäristölupaa tai sen määräyksiä koskevan harkinnan alaan. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Porasenjokeen, johon puhdistettuja vesiä johdettaisiin 35 hehtaarin tuotantoalueelta. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että turvetuotantoalueen osuus on vain noin 0,2 prosenttia Porasenjoen valumaalueesta Pesuojan yhtymäkohdan alapuolella, ei hankkeella ole vaikutusta Porasenjoen saukkokantaan. Asiakirjojen mukaan turvetuotantoalueella sijaitsee mäntyyn rakennettu sääksen tekopesä, mutta luotettavaa selvitystä siitä, onko pesä ollut säännöllisesti käytössä, ei ole esitetty. Tämän vuoksi ja kun asiasta on tältä osin ilmennyt erilaisia käsityksiä, on ennen asian ratkaisemista myös tarpeen hankkia selvitystä siitä, onko pesä ollut käytössä vai ei. Kun kuitenkin otetaan huomioon se, että mahdollinen sääksen pesäpuu voidaan rajata turvetuotantoalueen ulkopuolelle, ei luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentin säännös pesäpuun rauhoittamisesta sinänsä ole esteenä hakemuksen kohteena olevan ympäristöluvan myöntämiselle. Koska asia on edeltä mainituilta osin puutteellisesti selvitetty, on asia palautettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. 4. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, Räyrinki-seura ry:lle asiakumppaneineen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista hallinto-oikeudessa eikä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

20 20 (21) Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Ilmari Ojanen Pekka Vihervuori Kari Kuusiniemi Ilkka Pere Tuula Pynnä (t) Pertti Vakkilainen Ilkka Hirsto Asian esittelijä, esittelijäneuvos Tuulia Riikonen LIITE Päätös, josta valitetaan

21 21 (21) JAKELU Päätös 1. Räyrinki-seura ry ym:t, oikeudenkäyntimaksu 200 euroa 2. Länsi-Suomen ympäristökeskus, maksutta 3. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö, maksutta Jäljennös Vaasan hallinto-oikeus Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Evijärven kunnanhallitus Lappajärven kunnanhallitus Vetelin kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vapo Oy