KÄRSÄMÄEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KÄRSÄMÄEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 1 JOHDANTO 2 KÄRSÄMÄEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 3 ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5 YHTEISTYÖLLÄ LAPSEN PARHAAKSI 6 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 7 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Asiakirjan koonneen VASU-työryhmän jäsenet: Hannele Kopsa, perhepäivähoitaja Merja Niemi, perhepäivähoitaja Niina Mäntynen, lastenhoitaja Sirpa Luttinen, lastenhoitaja Silja Soininen, lastentarhanopettaja Riikka Sarjanoja, varhaiskasvatuspäällikkö

3 MILLAISTA ON OLLA LAPSI KÄRSÄMÄELLÄ? Minulla on parasta täällä Kärsämäellä kun voi uija kesällä montulla ja uimahallissa ja saa olla missä haluaa, jos äitiltä ja isältä kysyy luvan Kivvaa Siksi koska siellä on mukavaa ja meillä on puutarha Aivan hyvä. Viime talvena sai ottaa suksetkin tänne hoitopaikkaan ja luisteluvälineitäkin. Leikkiminen on hauskaa Mukava asua Kärsämäellä, koska täälä assuu kavereita

4 1 JOHDANTO Varhaiskasvatus liittyy moniin lapsen elinpiiriin kuuluviin tilanteisiin ja tapahtumiin. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelma on tämän oppimispolun tärkeä osa. Varhaiskasvatuslaki antaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Päivähoidon varhaiskasvatukseen kuuluvat hoito, kasvatus ja opetus. Lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet. Kasvatuskumppanuudessa huomioidaan vanhempien oman lapsensa asiantuntijuus ja hyödynnetään sitä. Henkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti toimimaan yhdessä. Näin muodostetaan johdonmukainen kokonaisuus varhaiskasvatukseen, jolla taataan lapsille tasavertaiset ja yksilölliset mahdollisuudet kasvamiseen, kehittymiseen ja oppimiseen. Ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu on vanhemmilla ja kodilla. Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakesin) laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Kärsämäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on linjata Kärsämäen varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita ja sisällöllisiä painotuksia. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi jokainen päivähoitoyksikkö laatii oman varhaiskasvatussuunnitelmansa, joka täydentää ja tarkentaa kunnan suunnitelmaa. Perhepäivähoitoon laaditaan myös oma varhaiskasvatussuunnitelma.

5 2 KÄRSÄMÄEN VARHAISKASVATUSPALVELUT Kunnalliset päivähoitopalvelut Kärsämäen kunnan varhaiskasvatus on ollut osa sivistystoimea vuoden 2015 alusta. Kunnan tarjoamat päivähoitomuodot ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja päiväkotihoito. Esiopetus on koulun vastuulla, mutta esikouluikäisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään varhaiskasvatuspalveluna. päivähoitotoimisto Lastentalo Kuusipiha Lastentalo Kuusipiha Aittatie 7 Kissankellot Ketunleivät Kurjenmiekat Ryhmäperhepäivähoitokoti Tenavatupa Kokonperäntie 48 Rekola (esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito) Frosteruksenkatu 27 Kunnallisten päivähoitopalveluiden vaihtoehtona on Kela:n maksama lasten kotihoidon tuki tai yksityisen kotihoidon tuki. Yksityisen päivähoidon valvonta kuuluu päivähoitotoimiston tehtäviin.

6 Avoin varhaiskasvatus Avoimia varhaiskasvatuspalveluita lapsille ja lapsiperheille Kärsämäen kunnassa tarjoaa mm. seurakunta, kansalaisopisto, musiikkiopisto, 4H-yhdistys ja urheiluseurat. Seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa ovat mm. päiväkerhot, pyhäkoulut ja perhekerho. Nämä palvelut tukevat vanhempien kasvatustyötä ja täydentävät lapsiperheille suunnattujen palveluiden kokonaisuutta. Lisätietoa avoimista varhaiskasvatuksen palveluista saa internet-sivuilta: Lapsiperhetyö Lapsiperhetyö tukee lapsiperheiden arjen sujumista eri elämäntilanteissa tai kun vanhempien voimavarat ovat vähissä. Tavoitteena on vanhempien elämänhallinnan ja voimavarojen tukeminen ja arjessa selviytymisen vahvistaminen. Työ on suunnitelmallista, pääsääntöisesti lyhytkestoista (max 3 kk.) ja maksutonta. Lapsiperhetyön tavoite on antaa tukea omien voimavarojensa käyttöönottoon ja vahvistusta arjessa selviytymiseen. Pyynnön lapsiperhetyöhön piiriin voivat vanhempien suostumuksella tehdä neuvola, päivähoito tai koulu. Aloite voi tulla joko em. tahoilta tai vanhemmilta itseltään.

7 PERHEPÄIVÄHOITO JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO Ohjattu eli kunnallinen perhepäivähoito on hoitajan tai lapsen omassa kodissa tapahtuvaa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Perhepäivähoitokodissa voi samanaikaisesti olla hoidossa neljä alle kouluikäistä lasta ja lisäksi yksi esiopetusikäinen osapäivähoidossa oleva lapsi. Perhepäivähoitokodit ovat avoinna arkipäivisin noin klo välillä. Perhepäivähoidon varahoitoa järjestetään joko Lastentalo Kuusipihassa tai ryhmäperhepäivähoitokoti Tenavatuvassa. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi perhepäivähoitajaa hoitaa yhdessä kunnan tiloissa 8 lasta. Jos lapsia on enemmän, ryhmässä työskentelee lisäksi lastenhoitaja. Kärsämäen kunnassa on tällä hetkellä yksi ryhmäperhepäivähoitokoti Tenavatupa, Rannan koulun tiloissa n. 3km päässä keskustasta. Tenavatupa on avoinna arkipäivisin n. klo PÄIVÄKOTI Lastentalo Kuusipihassa tarjotaan koko- ja osapäiväistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta 0-6-vuotiaille lapsille. Päiväkoti on avoinna arkipäivisin kello Päiväkodin toiminta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat nimeltään Kissankellot, Ketunleivät ja Kurjenmiekat. Kissankellojen ryhmä tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Lastentalo Kuusipiha sijaitsee Kärsämäen keskustassa Frosteruksen koulun läheisyydessä. Päiväkodin piha-alueeseen kuuluu lisäksi aidattu metsä, joka mahdollistaa tutkimusretket luontoon ja hiihtoretket talvisin. Päiväkodissa on yhteensä n. 50 hoitopaikkaa ja 13 työntekijää. Lisäksi Lastentalossa työskentelee ruuanjakaja/siivooja. Päivähoitotoimisto sijaitsee Lastentalolla.

8 VUOROHOITO Lapselle, jonka vanhemmat tekevät vuorotyötä, on tarjolla varhaiskasvatusta Lastentalo Kuusipihassa, Kissankellojen ryhmässä. Kissankellot tarjoavat ympärivuorokautista hoitoa myös viikonloppuisin ja pyhäpäivisin. Vuorohoidossa lapsiryhmän koko ja ikärakenne vaihtelevat päivittäin. Tämä vaikuttaa varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun sekä lasten sosiaalisiin suhteisiin. Hyvin suunnitellut arjen rutiinit sekä tavoitteellinen kasvatusyhteistyö yhdessä perheen kanssa turvaa lapselle hyvän kasvuympäristön. ESIOPETUS Esiopetuksessa olevien lasten aamu- ja iltapäivähoito on Kärsämäellä järjestetty Frosteruksen koulun vieressä olevassa Rekolan kiinteistössä. Samassa kiinteistössä on myös Kärsämäen kunnan järjestämä koululaisten iltapäivätoiminta. Rekola on avoinna esikouluopetuspäivinä n. klo Rekolan henkilökunta on mukana avustamassa lapsen esiopetuspäivässä koululla. Toiminta on Kärsämäen kunnan varhaiskasvatuksen alaista ja Rekola on Lastentalon yksi ryhmä. Jos lapsi tarvitsee hoitoa myös klo 17 jälkeen, tuovat työntekijät lapsen Lastentalolle iltahoitoon. Samoin myös viikonloppu ja aikainen aamuhoito järjestyvät Lastentalolla. Tavoitteena on lapsen kokonainen päivä; esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta tukevat toisiaan. Toiminnalla pyrimme tukemaan lapsen tervettä kehitystä ja antamaan hänelle kasvurauhan.

9 3 ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia koskeviin säädöksiin. Lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Hänellä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä monipuolisesti, tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lisäksi hänellä on oikeus saada tarvitsemansa erityinen tuki omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen. Kärsämäellä toteutettiin syksyllä 2014 kysely vanhemmille, päivähoidon henkilökunnalle ja opetustoimen lautakunnalle siitä, mitkä ovat viisi kaikkein tärkeintä arvoa lapsen päivähoitopaikassa. Kaikille kyselyyn vastanneista tärkeimmiksi arvoiksi nousivat turvallisuus ja yhteistyö kodin kanssa. Näistä muodostuivat Kärsämäen kunnan varhaiskasvatuksen päämäärät. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - kasvatuskumppanuus - avoimuus ja luotettavuus - rehellisyys - kunnioitus TURVALLISUUS - fyysinen turvallisuus - positiivinen ilmapiiri - aikuisen läsnäolo - rajat ja rakkaus Lasten vanhempien tärkeimmiksi arvoiksi nousivat turvallisuus, avoimuus, rehellisyys, rajat sekä luotettavuus. Henkilökunnan mielestä tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus, yhteistyö kodin kanssa, luotettavuus, rehellisyys ja rajat. Opetustoimen lautakunnan mielestä tärkeimmiksi arvoiksi nousivat turvallisuus, rajat, yhteistyö kodin kanssa, erilaisuuden hyväksyminen, oikeudenmukaisuus ja rajat.

10 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatuksessa kasvatus, hoito ja opetus nivoutuvat toisiinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Eri-ikäisillä lapsilla varhaiskasvatus painottuu eri tavoin. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen hoitoa ja huolenpitoa. Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään ja hän saa tarvitsemaansa varhaiskasvatusta hyvässä ilmapiirissä. Aikuisen tehtävänä on tarjota monipuolinen ja virikkeellinen toimintaympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus liikkua, leikkiä, tutkia, toimia ja ilmaista itseään. Päiväkoti- sekä ryhmäperhepäivähoidon yksiköissä toimintatapaan kuuluu toiminta pienemmissä ryhmissä, jolloin myös jokainen lapsi tulee ohjatuksi yksilöllisemmin ja tarpeitaan vastaavalla tavalla. Varhaiskasvatuksessa on käytössä 4-vuotiskaavake, joka täytetään yhteistyössä vanhempien sekä neuvolan kanssa. Päivittäiset havainnot lapsesta antavat arvokasta tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Huolen herätessä ryhmän henkilökunta ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa. Laadimme erityistä tukea tarvitsevalle lapselle kuntoutussuunnitelman ja etsimme lapsen yksilöllisiä tarpeita huomioivia toimintamuotoja.

11 Lapset puheeksi Kärsämäen kunta on mukana Lapset puheeksi & neuvonpito -menetelmässä. Menetelmä on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kärkihankkeen (Toimiva lapsi & perhe) käytäntöön suunniteltu kokonaisuus. Lapset puheeksi -keskustelun päämääränä on tukea lasten kehitystä erityisesti silloin, kun lapsen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeiset tekijät ja pohtia sitä, kuinka niitä voidaan tarvittaessa tukea. Menetelmän avulla pyritään ennaltaehkäisemään huolien muodostumista ja ongelmien kasautumista. Kärsämäen kunnassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapset puheeksi keskustelu on yhdistetty samaan lomakkeeseen. Keskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Daisy Kärsämäen kunta on aloittanut Daisyn, varhaiskasvatuksen tietojärjestelmän käytön tammikuussa Daisyn käyttö antaa mahdollisuuden lasten hoitoaikojen sähköisen varaamisen DaisyNet webbisovelluksella, johon huoltajat saavat henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tämä mahdollistaa ajantasaisen tiedon saamisen käytetyistä hoitotunneista. Daisy mahdollistaa tehokkaamman viestinnän päivähoidon ja vanhempien välillä ja henkilökunnalla on ajantasainen tieto mm. allergioista ja varahakijoista. Järjestelmä huomioi automaattisesti maksuttoman esiopetuksen. 4.1 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikki Voi rauhoittuu johonki Leikkimistä nukeilla tai barbeilla Leikki on monimuotoinen asia lapsen elämässä. Lapsi saa mielihyvää, iloa sekä onnistumisen kokemuksia siitä. Leikin avulla lapsi opettelee ilmaisemaan erilaisia tunteita. Se kehittää sosiaalisia sekä motorisia taitoja, mielikuvitusta ja luovuutta. Lapsen vuorovaikutustaidot sekä kieli kehittyy myös leikin avulla. Lapsi käy leikin avulla läpi elämässään tapahtuneita asioita. Lapsella on mahdollisuus tutkia ja oppia leikin avulla yhdessä ikätovereidensa kanssa uusia asioita. Kasvattajan rooli on huolehtia leikkiympäristön turvallisuudesta sekä toimivuudesta. Kasvattaja tukee, kannustaa, havainnoi, toimii mallina sekä joskus sovittelijana lasten leikkitilanteissa. Kasvattaja voi toimia leikin alulle panijana sekä leikin mallina tai rikastuttajana.

12 Liikkuminen No, se on pyöräilyä että kiltisti liikkuu ja nätisti Lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle on tärkeää monipuolinen liikkuminen. Lapsi omaksuu jo varhain liikunnallisen elämäntavan. Lapsi kokee liikunnan avulla iloa. Hän tutustuu itseensä liikunnan avulla, mutta samalla hän oppii miten toimitaan sääntöjen mukaan ryhmässä. Liikunnan avulla lapsi ilmaisee tunteita. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Kärsämäen luonto ja kulttuurihistoriallinen ympäristö luovat hyvät edellytykset monipuoliseen retkeilyyn ja liikuntaan. Kärsämäen kunta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikkumiselle. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapset saavat tärkeitä kokemuksia taiteen eri muodoista kuten musiikista, kuvallisesta ilmaisusta, draamasta sekä kirjallisuudesta. Lapsi pystyy taiteellisen ilmaisun ja kokemisen avulla käyttämään mielikuvitustaan ja ilmaisemaan itseään. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lasten monipuoliset kokemukset arjessa. Kasvattaja antaa lapsen käyttöön materiaaleja ja välineitä ja vie lapsen taiteen äärelle. Kärsämäen luonnonkaunis ympäristö, historialliset rakennukset ja alueet tarjoavat mahdollisuuksia taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisuun. Kärsämäellä on mahdollista vierailla myös kirjastossa, kirjastoautossa ja museoissa. Kansalaisopisto järjestää lapsille musiikkileikkikoulua. Tutkiminen Tarkoittaa, että etsii että tutkii vaikka matoja tai jottain Lapselle on luontaista tutkia ja ihmetellä itseään, ympäristöään sekä erilaisia ilmiöitä. Tärkeää on kokea uusia asioita päivittäin eri aistien välityksellä ja tarjota mahdollisuus tutkimiseen ikätasoisesti. Tutkiessaan lapsi oppii vertaamaan ja yhdistelemään tietoja. Lapsen oma ajattelu, havaintoherkkyys ja ongelmanratkaisutaito vahvistuvat. Hetkeen tarttuminen on tärkeää tutkivaan oppimiseen kannustamisella, jossa turvallisella läsnä olevalla aikuisella on aikaa kuunnella ja keskustella lasten kanssa. Kasvattaja tukee, innostaa, motivoi, kannustaa ja säilyttää lapsen luontaista uteliaisuutta tutkimiseen.

13 5 YHTEISTYÖLLÄ LAPSEN PARHAAKSI Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Lapsen tärkein kasvuympäristö ja kasvuyhteisö on koti ja perhe. Vanhemmat ovat omien lastensa parhaita asiantuntijoita. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyrkii tukemaan vanhempien kasvatusvastuuta. Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu keskinäiseen kunnioittamiseen, luottamiseen sekä arvokeskusteluihin. Yhteistyössä tasavertaisesti yhdistyy kummankin osapuolen asiantuntemus. Yhteistyön tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä päivähoidossa ja sen ulkopuolella. Yhteistyö alkaa jo ennen päivähoidon aloitusta tehtävällä kotikäynnillä. Kotikäynnillä aloitetaan kasvatuskumppanuus turvallisesti tutustumalla lapseen hänen omassa kotiympäristössään. Lapselle halutaan luoda mahdollisimman turvallinen siirtymävaihe päivähoitoon. Kotikäynnin jälkeen, ennen hoidon aloittamista perhe tekee muutaman tutustumiskäynnin hoitopaikkaan. Tällä tavoin helpotetaan lapsen sopeutumista päivähoitoon. Lapsen oltua päivähoidossa muutaman kuukauden, on aika tehdä yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Tämän työkalun avulla pystymme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Keskustellessa lapsen tarpeet sekä kehityksen kohteet, jotka vaativat tukea, tulevat näin paremmin esille. Vanhempien antama tieto omasta lapsesta tukee päivähoitohenkilökunnan työtä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja lapsen tilanteen muuttuessa. Tärkein yhteistyön muoto ovat päivittäiset kohtaamiset tulo ja hakutilanteissa. Kerromme lapsen päivästä vanhemmille. Näiden lisäksi yhteistyötämme vahvistavat vanhempainillat, toimintailtapäivät, ym. yhteistyö vanhempien kanssa.

14 6 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaisella ja erityisellä tuella vastataan tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito järjestetään lapsen tavallisessa päivähoitoryhmässä. Varhaisella tuen tarpeen tunnistamisella ehkäistään kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa esiin tulleiden pulmien pitkittymistä ja kasaantumista. Lähtökohtana tuelle on lapsen kasvun ja toiminnan havainnointi sekä havaintojen yhteinen tarkastelu huoltajien kanssa. Kasvua ja kehitystä tukevat toimintatavat suunnitellaan yksilöllisesti ja kirjataan Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelmaan. Suunnitelman laadinnassa ovat tarvittaessa mukana muut lasta tutkivat ja hoitavat tahot. Suunnitelma liitetään osaksi lapsen Vasua ja sen toteutuksesta vastaa päivähoidon työntekijät. Suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja havainnoi ja arvioi lasten kasvua ja kehitystä sekä tarvittaessa ohjaa lisätutkimuksiin. Hän suunnittelee lasten yksilöllisiä tukitoimia yhdessä huoltajien ja työntekijöiden sekä muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Elto konsultoi erityisopetukseen ja lapsiryhmän ohjaukseen liittyvissä asioissa.

15 7 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kehittämisen edellytys on arviointi. Arvioinnin avulla turvataan varhaiskasvatuksen hyvä laatu eri toimijoiden näkökulmasta. Arvioinnin avulla varhaispedagogiikka saadaan vastaamaan lapsen tarpeita ja varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Sen tarkoituksena on myös arvioida kasvattajien ja kasvuympäristön vaikutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja sitä pyritään kehittämään oman työn arvioinnin ja vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Kärsämäen kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö on sitoutunut kehittämään osaamistaan, työtään sekä toimintaansa. Kärsämäen varhaiskasvatuksen laatua pyritään kehittämään säännöllisesti esimerkiksi henkilökunnan koulutuksilla. Henkilökunnan kehityskeskusteluja käydään vuosittain. Yhteisissä palavereissa sovitaan käytännön asioista sekä tarkastellaan, missä on onnistuttu ja mitä pitäisi kehittää.