Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

Transkriptio

1 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä HANKKEEN TOIMIJAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Osahankkeet Ohjausryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Hankepäivät Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden työntekijätiimit HANKKEEN TOIMINTA Toiminnan lähtökohdat Hankkeen toimintatapa Toiminta osahankkeissa Hankkeen palaverit OSAHANKKEET Etelä-Pohjanmaan osahanke Hämeen osahanke Tampereen osahanke Vaasan seudun osahanke Lahden osahanke TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arvioinnin perusta Arvioinnin toteutus Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arvioinnin resursointi hankkeessa MUUTOKSET LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti LIITE 2. Hämeen osahankeraportti LIITE 3. Tampereen osahankeraportti LIITE 4. Vaasan seudun osahankeraportti LIITE 5. Lahden osahankeraportti LÄHTEET:

3 Tiivistelmä Välittäjä hanke on uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Hanke on osa valtakunnallista Kaste ohjelmaa ja toteuttaa ohjelmaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä Väli-Suomen alueella. Palveluiden kehittämisen ohella Välittäjä hanke uudistaa myös alan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa on käynnissä lähes 100 kehittämisprosessia, jotka edistävät hankkeen kokonaistavoitteita. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Nämä toimijat muodostavat viisi osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarveperusteinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ohjaavat kehittämistoimintaamme ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Näitä asioita tavoittelemme: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Hanke käynnistyi suunnitteluvaiheella, jolloin hankejohtaja aloitti osa-aikaisena työskentelyn hankkeen toimeenpanon suunnittelemiseksi yhdessä hankkeen suunnittelutyöryhmän kanssa. Hankkeen ohjausryhmä aloitti työskentelynsä vuoden 2009 marraskuun alussa. Suunnitteluvaihe on laajentunut porrasteisesti työntekijöiden lisääntymisen myötä. Suunnitteluvaiheesta on siirrytty varsinaiseen kehittämistoiminnan vaiheeseen ja osahankkeiden kehittämistyö on käynnistynyt kokonaisuudessaan. Hankkeen arviointityö käynnistyi muiden toimintojen suunnittelun tavoin vuonna 2009, jolloin koottiin arvioinnin taustaryhmä suunnittelemaan ja ohjaamaan hankkeen arvioinnin etenemistä. Arvioinnintaustaryhmä työskentelee koko hankekauden ajan, toimien hankkeen arvioinnin ohjausryhmänä. Arviointikoordinaattori aloitti työskentelyn hankkeessa huhtikuussa Tämä hankekatsaus koostuu kuudesta osasta. ensimmäisessä osassa on yleiskatsaus hankkeeseen kokonaisuutena. Välittäjä 2009 hankkeen kehittämistoiminta ja siihen liittyvät kaikki kehittämisprosessit esitellään osahankeraporteissa, tämän katsauksen liitteissä; 1, 2, 3, 4 ja 5. 2

4 1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä hankkeessa ovat mukana: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Lahden kaupunki Hankejohtajana toimii Kimmo Mäkelä Hämeenlinnasta. Hankejohtaja toimi osa-aikaisena (50 %) välisenä aikana ja siirtyi sen jälkeen kokopäivätoimiseksi hankejohtajaksi. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset, yhteydet Sosiaali- ja terveysministeriöön ja lääninhallitukseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Välittäjä hankkeen yhteistyö Kaste-aluejohtoryhmän kanssa on tiivistä. Väli-Suomen Kaste-alueelle on nimetty alueelliseksi suunnittelijaksi Leena-Kaisa Nikkarinen Tampereelta, joka osaltaan tukee hankkeen toimintaa, hallinnointia ja yhteyksiä muihin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hankkeen valvojaksi on nimetty Kari Haavisto, joka seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti. Kari Haavisto osallistuu hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. 3

5 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2009 päädyttiin hankeosapuolten kanssa aiemmasta hanketyöstä hieman poikkeavaan hankkeen ohjausrakenteeseen. Ajatuksen taustalla on pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen aiempaa hankekäytäntöä huomattavasti suuremmassa hankkeessa. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa hyödynnettiin aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Välittäjä hankkeen ohjausrakenteella on pyrkimyksenä lisätä hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä pyritään vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin kuitenkin siten, että yhteys valtakunnallisiin palveluiden kehittämisen suuntauksiin ja ohjaukseen pysyy vahvana Osahankkeet Hankkeessa mukana olevat toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit) muodostavat Välittäjä hankkeessa neljä osahanketta, joiden alueella toimii useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämishankkeita ja - toimenpiteitä paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Osahankkeiden toimintaa ja taloutta koordinoivat alueellaan projektipäälliköt yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa. Alueen yhdyshenkilönä toimii jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä toimivat: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki, psykososiaalisten palveluiden päällikkö 4

6 Projektipäälliköt ja vastuuhenkilöt osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila Häme, Aki Heiskanen Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki Lahti, Päivi Parkkinen Lisäksi osahankkeilla on omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ohjaavat osaltaan toimintaa osahankkeissa Ohjausryhmä Välittäjä hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ohjausryhmässä on hankkeen valvoja Kari Haavisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjaa tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Ohjausryhmän kokoonpano o Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) o Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP o Maritta Närhi, Tampereen kaupunki o Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä o Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki o Kari Haavisto, STM o Maritta Vuorenmaa, THL o Kimmo Mäkelä, Välittäjä 2009 o Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri o Projektipäälliköt 5

7 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Hankejohtajat osallistuvat Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin ja raportoivat hankkeen etenemisestä ryhmässä, näin aluejohtoryhmän mielipiteet ja ajatukset hankkeen etenemisestä välittyvät hankejohtajan mukana myös Välittäjä hankkeen toimintaan ja hankkeen palavereihin Hankepäivät Hankkeen työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteen, vaihtamaan ajatuksia, kokemuksia, osaamista sekä tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Lisäksi hankepäivillä suunnitellaan yhdessä hankkeen toiminnan jatkoa, huolehditaan työssä jaksamisesta ja hankeväen hyvinvoinnista Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuvat yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuvat 2-4 kertaa kuukaudessa. 6

8 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden(vshp, EPSHP, HPKY, Tampere ja Lahti) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Hankesuunnitelma sisältää kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoiden ympärille, keskustelivat alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tältä pohjalta tarkasteltiin hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan mahdollisuuksia vastata paikallisiin tarpeisiin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin sekä suunnattiin kehittämistoiminta valittuihin toimenpiteisiin. Hankesuunnitelman tavoitteet ja niiden sisältämät toimenpiteet eivät näin ollen tarkoita, että jokaisella neljällä alueella tai 82 kunnassa toteutetaan kaikkia tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi hankkeen kehittämistoimintaa ohjaavat Kaste-ohjelman tavoitteet sekä Mieli ja päihdesuunnitelma. Välittäjä hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. 7

9 Hankkeen toimintatavaksi valittiin jo hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä perinteisestä monissa kohdissa poikkeava tapa toimia. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on hakenut ratkaisuja olemassa olevalle toimintamallille, yhteistyölle ja rakenteille. Julkisten organisaatioiden, palveluiden järjestämistavan, asiakkaiden ongelmien, teknologian kehityksen ja Kaste-ohjelman hankemaailmaan tuomien muutosten myötä kehittämishankkeen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa siten, ettei perinteinen kehittämisen ja hankkeiden toimintatapa tuota välttämättä parasta mahdollista lopputulosta. (Vrt. Virkkunen, Engeström, & Miettinen, 2007; ) Hankesuunnitelma kirjoitettiin työvälineeksi, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallistenkin tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Näin hankkeen kehittämisprosessit selvisivät lopulliseen muotoonsa vasta jo hankkeen aloitettua toimintansa kun em. tarpeet oli selvitetty ja tarkasteltu hankkeen mahdollisuuksia vastata niihin. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke otti paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luotiin pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämistoiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005; ) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei pyri toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toimimalla saatiin laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista on pyritty hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Hankkeessa on haettu aktiivisesti luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin tapoja mukaan kehittämistoimintaan sekä käytettävinä menetelminä, että prosesseissa ratkaistaviin ongelmiin. Hyvien käytäntöjen levittäminen on muodostunut tärkeäksi osaksi hankkeen toimintaa, joka perustuu myös osin jaettuun asiantuntijuuteen ja aktiiviseen tiedon jakamiseen sekä laajaan vuorovaikutukseen. Näin toimien olemme saaneet mahdollisimman laajasti tietoa ja kokemusta mukaan hankkeeseen ja kehittämistoiminnan edistämiseen. 8

10 3.3. Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa on tehty työsuunnitelmat kehittämistoimenpiteistä, joihin alueella ryhdyttiin. Työsuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa mietittiin, miten tieto paikallisista ja ajankohtaisista kehittämistarpeista kerätään. Nämä tavat vaihtelivat osahankkeittain, joillain alueilla oli perusteltua käydä kuntien ja toimijoiden kanssa aiheesta laajempia keskusteluita ja joillain alueilla oli saavutettu olemassa olleen kehittämistoiminnan kautta aiheesta tietoa, jota tarvitsi vain täydentää keskusteluilla kuntien ja toimijoiden kanssa. Aiempien kehittämishankkeiden kokemusten mukaan laaja kuntakierros ei välttämättä ole aina paras vaihtoehto tiedon hankintaan. Näin hyviä kokemuksia noudattaen valittiin alueellisesti sopivin tapa tiedon keräämiseen. Työsuunnitelmien perustana käytettiin hankesuunnitelmaa, osahankkeiden talousarvioita ja hankkeen toteuttamista tukevaa materiaalia erityisesti Kasteohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä Mieli 2009 työryhmän lausuntoa Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa kaikilla tasoilla käytetään yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edistymiseen. Palaverirunko auttaa myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon muodostavat seuraavat 5 kohtaa; 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta perustuu suurelta osin aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa. Etelä-pohjanmaalla tehtiin Välittäjä hankkeen toiminnan käynnistämiseksi laaja kuntakierros, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa 9

11 muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja lisääminen - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-pohjanmaan osahankeraportissa, liitteessä Hämeen osahanke Hämeen osahankkeen alueella Välittäjä hanke perustuu osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta perustuu sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen lisääminen ja vahvistaminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa, liitteessä 2. 10

12 4.3. Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on aiempi kehittämistoiminta Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntien päihdetyön kehittämishankkeessa ja Tampereen ikääntyneiden päihdetyön kehittämishankkeessa. Tampereella on tarve kehittää peruspalveluissa toteutettavaa varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyötä. Lisäksi on tarve ehkäisevää päihdetyötä vahvistaen alkoholin saatavuuteen liittyvää vastuullista alkoholin vähittäismyyntiä ja anniskelua. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat: - Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön mallintaminen sosiaali- ja terveysasemilla ja työparimallin kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Paikallisen alkoholipolitiikan toimintatapojen kehittäminen - Videoavusteisen avokuntoutuksen kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa, liitteessä Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta jakautuu ainoana osahankkeena projektipäällikön johtamana kokonaisuutena seudullisiin kokonaisuuksiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Seudullisia kokonaisuuksia ovat; Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K3 (Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen) sekä Pietarsaari ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen 11

13 Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa, liitteessä Lahden osahanke Välittäjä 2009 hanke laajentui hankekauden aikana Lahteen, jossa käynnistyi hankekokonaisuuden viides osahanke. Lahden osahankkeen toiminnan painopiste on peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön toiminnan ja rakenteiden kehittämisessä. Lahdessa tehdään selvitystä palveluista ja niiden toiminnasta, selvityksen tuottama tieto hyödynnetään myös osahankkeen kehittämistoiminnassa. Lahden osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Lahden osahankeraportissa, liitteessä TALOUS Välittäjä hankkeelle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionavustusta , joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75%. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin Hankkeessa syntyviin yleisiin kustannuksiin kuuluvat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvat kulut, jotka jaetaan kaikkien hankeosapuolten kanssa. Lisäksi yleisiin kustannuksiin kuuluvat koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta esim. hankkeen kotisivujen tekemisestä ja ylläpidosta, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä hankkeella on yksi yhteinen kirjanpito, josta vastaa hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito pidetään eriytettynä hallinnoijan 12

14 muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Lahden kaupunki) pitävät alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Yhteinen kirjanpito kootaan osahankkeiden kehittämistoiminnan kirjanpidoista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kokoaa yhteen neljän osahankkeen talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa jokaisella alueella on käytettävissä oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. 6. HANKKEEN ARVIOINTI 6.1. Hankkeen arvioinnin perusta Hankearvioinnin näkökulmasta hanke muodostaa oman hankeprosessin, josta tuotokset, tulokset ja vaikutukset ovat seurausta. Arvioinnin toteuttamisen perustana käytetään EU ohjelmien ja hankkeiden arvioinneissa käytettyä käsitekokonaisuutta (European Commission 1997). Arvioitavalla ohjelmalla on tavoitteita (objectives), jotka ovat tavoiteltuja seurauksia. Tavoitteet voivat olla tuotoksia (outputs), jotka ohjelma tuottaa suoraan esimerkiksi palveluina tai vaikutuksina (impacts). Vaikutukset voivat olla edelleen välittömiä tuloksia (results) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia (outcomes). (ks. Chen 2005, 16; Borg 2008, 22; Seppänen-Järvelä 2003, 4) 13

15 Kehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja teoreettinen viitekehys (European Commision 1997) 6.2. Arvioinnin toteutus Välittäjä hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina, joka rakentuu vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota täydennetään muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Hanketyöntekijöillä on tärkeä rooli arviointitiedon kerääjänä, tiivistäjänä, refllektoijana ja dokumentoijana. Itsearviointi toimii arviointitiedon keräämisen lisäksi hanketyöntekijöille tärkeänä työvälineenä hanketyön kehittämiseksi. Hankkeen arviointi tukee ja ohjaa koko hankkeen kehittämistoimintaa. Arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti koko toiminnan ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa itsearviointia kiinteänä osana hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen arviointi on prosessiarviointia, joka sisältää osin myös vaikuttavuusarviointia. Prosessiarviointi kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Prosessiarvioinnin avulla voi avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin 14

16 onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. Arviointi hyödyntää myös käytäntöjen levittämistä (miten se tehtiin?). (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Välittäjä hankkeen prosessiarviointi perustuu vahvasti itsearviointiin, millä tarkoitetaan hanketyöntekijän itse tekemää oman toiminnan arviointia. Kun hanketyöntekijät osallistuvat arviointiin, arviointikysymykset ohjaavat päivittäistyössä tekemään havaintoja arviointikysymyksiin liittyvistä asioista. Hankeprosessi on oppimisprosessi, mitä arviointi tukee. Itsearvioinnin kautta voidaan päästä jaettuun ymmärrykseen hankkeen olennaisista tekijöistä. Itsearvioinnin tarkoituksena on oman työn ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearviointi tuo esille hanketyöntekijöiden hiljaista tietoa. Kehittämistyö on pitkälti intuitioon perustuvaa ja asiat eivät välttämättä näyttäydy arkisessa hanketyössä selkeinä päätöksentekohetkinä. Tyypillistä on, että asiat kulkevat tai jopa ajautuvat suuntaan, johon on vaivattominta edetä. Itsearviointi voi auttaa havaitsemaan valintatilanteita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiksi. (Seppänen-Järvelä 2003, 19.) Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei olla päästy). Hankkeen aikana voidaan tutkia hankkeen aikaisia tuloksia ja vaikutuksia, mutta varsinainen hankkeen vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeen Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Välittäjä hankkeen arviointisuunnitelman rakentamisessa on hyödynnetty Robsonin (2001) arviointiasetelman viitekehystä. Arvioinnin tarkoitus ja hankkeen toimintalogiikka määrittävät arviointikriteereitä ja arviointikysymyksiä. Arviointikysymykset vaikuttavat puolestaan menetelmiin ja aineiston hankintastrategiaan. 15

17 Välittäjä hankkeen arviointiasetelman viitekehys (mukaillen Robson 2001, 123). Hankkeen arviointia varten tietoa kerätään useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla pyritään hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla seurataan myös hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Aineiston keruumenetelmät: Itsearviointilomakkeet Arviointipalaverit ja siihen liittyvä dokumentointi Hankekortit Erilaiset hankedokumentit Kyselyt Haastattelut 16

18 6.4. Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on palkattu sisäiseksi arvioijaksi arviointikoordinaattori, joka vastaa arvioinnin, sekä prosessiarvioinnin että hankkeen aikaisten tulosten ja vaikutusten arvioinnin, toteutuksesta. Hän tukee ja ohjaa osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Keskeinen työväline tässä ovat arviointipalaverit. on arviointitiedon palauttaminen kehittämisprosessiin hankkeen eri vaiheissa. Arvioinnin taustaryhmä on hankearviointia ohjaava ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen arviointia yhdessä hankkeen arviointikoordinaattorin kanssa. Ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuo arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano o Hankejohtaja o Arviointikoordinaattori o Projektipäälliköt o Nina K. Hyttinen o Helena Heinonen 7. MUUTOKSET Hankkeen toimintaperiaate joustavana toimijana hankealueellaan ja tarveperusteisen kehittämistoiminnan toteuttajana on synnyttänyt tarpeen muuttaa hankesuunnitelmaa kuluneen hankekauden aikana. Välittäjä hanke on tehnyt kaksi muutoshakemusta hankesuunnitelmaan, joista molempiin on Sosiaali- ja terveysministeriö antanut myönteiset päätökset. Hanke on laajentunut Lahteen, jossa on käynnistynyt viides osahanke Välittäjä hankekokonaisuuteen. Lisäksi hankkeentoimintaa vahvistettu teknologian hyödyntämisenosalta, käynnistämällä videoavusteisen avokuntoutuksen kehittämis- ja mallintamis- 17

19 prosessi sekä mielenterveys-, että päihdetyössä Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän ja Välittäjä hankkeen kanssa. 18

20 LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE: VÄLITTÄJÄ HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila kehittämissuunnittelija Mervi Ropponen kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektiavustaja Diana Hakasaari ylilääkäri Antero Lassila (20 %) tiedottaja Tuire Hautala (60 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) projektityöntekijä Marja Koivumäki (33 %) päihdehoitaja Ritva Ahokas kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen kehittäjätyöntekijä Leena Nieminen kehittäjätyöntekijä Saija Valtasaari kehittäjätyöntekijä Elina Etelä-Aho (50 %) kehittäjätyöntekijä Erika Vähä-Laakso (50 %) aloittanut kehittäjätyöntekijä Milla Maijala projektityöntekijä Susanna Ahola (50 %) aloittanut

21 KÄYNNISTYNEET KEHITTÄMISPROSESSIT: 1. Paikallisista tarpeista lähtevien räätälöityjen toimintamallien kehittäminen ja pilotointi JIK-kunnat (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) JIK-kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen. Päihdehoitopalveluketjun rakentaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien ja heidän läheisensä palveluiden poluttaminen selkeytyy ja eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy erityisesti 2dgasiakkaiden kohdalla. Jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakaminen myös muihin JIK-kuntiin Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on toiminut JIK-alueen strategiatyön johtoryhmän asiantuntijasihteerinä johtoryhmän toimeksiannosta suunnitellut, valmistellut ja hankkinut materiaalia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Seinäjoen A-klinikan tapaamista varten, jossa pohditaan päihdepalveluiden järjestämistä (erityisesti ajokykyseurannat) JIK-alueella vuoden 2011 alusta lukien johtoryhmän päätöksellä ( ), jokaiseen kuntaan perustettiin edistävän- ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmä. Kehittäjätyöntekijä on yhteistyössä sosiaalijohtajien ja nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustajan kanssa koonnut ja koolle kutsunut eri sektoreiden edustajia sekä kokemusasiantuntijoita edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmiin toiminut em. kuntakohtaisten ryhmien asiantuntijasihteerinä toiminut valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyöviikon (toteutuu ) koordinaattorina JIK-alueella ja tukenut, erityisesti nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia ko. viikon tapahtumien/teemojen järjestämisessä/suunnitelmissa osallistunut Ilmajoen kunnan uusille opiskelijoille suunnatun Viisastu Ilmajoella tapahtuman toteuttamiseen sekä osallistunut Sedun opiskelijoille järjestettyyn päihteettömyyden edistämiseen järjestämällä opiskelijoille lyhytinfoja päihteistä ja hyvinvoinnista suunnitellut ja toteuttanut EPSHP/Kurikan psykiatrisen poliklinikan työntekijöiden kanssa ehkäisevän päihdetyön teemaryhmiä (toiminnallinen ryhmä, naisten ryhmä, sekaryhmä) psykiatrisen poliklinikan asiakkaille yhteistyössä Jalasjärven kunnan sosiaalitoimen ja Jalasjärven seurakunnan kanssa suunnittelut ja käynnistänyt naisille suunnatun päihde- ja mielenterveystyön vertaisryhmän (Palan matkaa). Ryhmä on aloittanut Kehittäjätyöntekijä 20

22 toimii seurakunnan työntekijän työparina. jatkanut Ilmajoella sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä käynnistyneen naisten ryhmän tukemista (Puhtia Päivään) esimerkiksi konsultoimalla ja toimittamalla materiaalia. Kehittäjätyöntekijän rooli on kuitenkin pienentynyt ja perhetyöntekijät ovat syksystä 2010 toimineet itsenäisesti ryhmän ohjaajina. osallistunut ja tukenut eri toimijoita osallistumalla työparina asiakastyöhön, verkostopalavereihin ja palveluketjun konkreettiseen mallintamiseen osallistunut päihdeasiakkaiden tilanteen kartoittamiseen ja arviointiin sekä palveluohjaukseen. Ilmajoen kunnassa osallistunut asiakkaiden laitoskuntoutustarpeen arviointiin sekä laitoskuntoutuksen jälkeiseen asiakaspolun luomiseen ja vastuujakojen selkeyttämiseen pyrkinyt tiivistämään ja selkeyttämään 2dg-asiakkaiden hoitopolkua yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. yhteistyössä alueellisten ja hankkeen toimijoiden kanssa laatinut JIK- alueelle mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevan prosessikoulutussuunnitelman toteutuneet koulutukset: - mielenterveyden ensiapukurssi 2: Päihteet Puheeksi, kouluttajana Mauri Aalto te tapäivien järjestäminen: Mikko Saavalainen, Kokkolan Ventuskartano (29.10) Seinäjoki Päihteiden puheeksioton ja varhaisen puuttumisen saaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä Luodaan toimintamalli alkoholinkäytön puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen terveyskeskuksessa osana ohjausta ja neuvontaa, Luodun toimintamallin juurrutus terveyskeskukseen ja mahdollisen jatkohoidon helpompi saavutettavuus Lisätä henkilökunnan tietämystä alkoholista, siitä johtuvista haasteista ja niiden hoito mahdollisuuksista paikallisista tarpeiden mukaan laaditun koulutusprosessin avulla Keskiasteen opiskelijoiden (erityisesti hoitoala) tiedon lisääminen päihdeasioista ja asenteisiin vaikuttaminen tulevina ammattilaisina Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen tulee koko henkilökunnalle säännölliseksi osaksi tehtävää lääketieteellistä ja hoitotyötä. Kuvaus prosessista: Toimintamallin käyttöönottokokeilu, koulutus, tiedotus ja toteutus Asiakaskontaktissa tehtävä työ on aukikirjoitettu, mietitty jokaisen vastaanottokerran raamit. Vastaanottojen palavereissa on henkilökunnan kanssa käyty läpi puheeksi ottamista ja puuttumista juurruttamalla näin tietämystä käytäntöön. Päihdetietämyksen lisääminen henkilökunnalle, konsultointiapu Palaveri ja erilaisissa ryhmissä (esim. terveydenhoitajat, opiskelijaterveydenhoita- 21

23 jat, neuvolat) tiedon jakaminen, ohjaaminen puheeksiottoon ja puuttumiseen. Päihdehoitajan saatavilla olo ja mahdollisuus puhelinkonsultaatioon on olut helpottamassa vastaanottotyötä. Parityöskentelyä on toteutettu esim. sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla, ikäkeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston työntekijöiden, depressioja diabeteshoitajien, lääkäreiden ja terveydenhoitajien, kotihoidon työtekijöiden kanssa.. Päihdetietämyksen, hoidonporrastuksen ja asenteisiin vaikuttaminen tiedottamisen avulla, yhteistyö 2. asteen oppilaitosten kanssa Lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoille tiedottamista. Materiaalien kokoamista ja jakamista tuleville alan ammattilaisille (lähihoitajille), esittelemässä puuttumisen tärkeydestä jo päihteiden käytön varhaisessa vaiheessa. Vuoropuheluna uusien lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoiden ryhmäytymispäivillä. Terveyskeskuksen päihdetyöstä tiedottaminen, yhteiset tapahtumat, koulutukset sekä ryhmien kokoontumisen suunnittelu ja toteutus. Tiedottamista suunnattu väestölle, peruspalveluiden henkilökunnalle, yhteistyötahoille. Omaiset mielenterveystyön tukena ry.n kassa suunniteltiin ja toteutettiin mielenterveys- ja päihde ongelmaisen läheisille suunnattu suljettu ryhmä, mikä kokoontui 3 kertaa. Yhteistyötä on suunnitteilla myös yksityisyhdistys sektorin kanssa. Tapaamisia päihteiden varhaisen vaiheiden tiedostamisesta ja Auditista on järjestetty Ylistaron ja Isonkyrön terveysasemien sekä yksityisen työterveyden kanssa. Asiakkaiden ja henkilökunnan asenteisiin vaikuttaminen tiedottamisen avulla. Palaverit ja kokoukset, yhteisen koulutuspaketin järjestäminen ja informointi. Työparityöskentely. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Mielenterveyspalvelujen nykytilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus. Mielenterveyspalvelujen alueellisesti yhtenäisen toimintamallin ja -käytäntöjen luominen. Päätavoitteena on laatia ehdotus tarkoituksenmukaiseksi tavaksi organisoida mielenterveysasiakkaiden ja -kuntoutujien perustason palvelut Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tarpeiden ja resurssien kohtaaminen sekä kustannusvaikuttavuus huomioiden. Kuvaus prosessista: Kysely mielenterveyspalvelujen tuottajille: Kartoituksessa oli mukana yksityisiä asumispalvelujen (15) ja terapiapalvelujen (3) tuottajia, joilta Kuntayhtymä ostaa palveluja, erikoissairaanhoidon psykiatrisia poliklinikoita (4), seurakunta sekä Kuntayhtymän omia työyksiköitä. Kehittäjätyöntekijä vastasi käytännössä kyselyn laadinnasta ja jakelusta Asumispalvelujen tuottajista kyselyyn vastasi 11 yksikköä, joista yksi oli Kuntayhtymän oma ryhmäkoti. Kaikki yksityiset terapiapalvelut vastasivat kyselyyn samoin psykiatriset poliklinikat. Kartoituksessa oli mukana 42 kuntayhtymän omaa toimipistettä, joista 18 vastasi kyselyyn. Tulosten koonti ja analysointivaihe on meneillään. Asiakaskysely: Palvelutarvekartoitus tehtiin halukkaille erilaisia terveys-, sosiaali-, 22

24 ja asumispalveluja, psykiatrisen erikois-sairaanhoidon palveluja tai yksityisiä mielenterveyspalveluja käyttäville Kuntayhtymä Kaksineuvoisen asukkaille. Kyselylomakkeen mukana oli tiedote asiakkaalle ja työntekijälle. Kehittäjätyöntekijä jakoi kyselylomakkeet työpaikoille ja työntekijät antoivat kyselylomakkeita asiakkaille ja auttoivat tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä ja palauttamisessa. Tavoitteena oli löytää mt-asiakas mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. vastaanotolla tai kotihoidossa. Asiakaskyselylomakkeita jaettiin kesäkuun aikana 184 kpl ja niitä on palautettu määräaikaan mennessä 87 kpl Kehittäjätyöntekijä kokoaa tulokset. Koulutuksen suunnittelu: Perustason mielenterveysosaamisen, varhaisen havainnoinnin, mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja niistä kärsivän ihmisen kohtaamisen ja auttamisen vahvistaminen. Toimivat palveluketjut: Mielenterveysasiakkaan palveluketjun suunnittelu. Yhteistyötahojen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, kanssa on sovittu palaveri, jossa kehittäjätyöntekijän suunnittelemaa mallia kehitetään täydennetään yhdessä. Em.kyselyjen tulosten perusteella laaditaan toimintamalli mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi Järvi-Pohjanmaa Kehitetään peruspalveluiden henkilöstön päihdetyön osaamista prosessikoulutuksella. Työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, päihdeongelmaisen kohtaaminen ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on laadittu koulutussuunnitelma Koulutuksia on järjestetty mm. huumausaineistaja motivoivasta haastattelusta. Lisäksi hanke konsultoi alueen työntekijöitä säännöllisesti. Syksystä 2010 alkaen järjestetään alueella yhteistyössä Järvenpään seurakuntaopiston kanssa Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä koulutus. Suupohja/LLKY Päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien kehittäminen kuntayhtymän alueella 23

25 Paikalliset päihdeasiakkaiden palveluketjut kehittyvät, selkeytyvät ja syntyy uusia toimintamalleja. Lisäksi peruspalveluiden työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: 1)Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen strategia on päivitetty syyskuussa 2010 ja lähetetty hyväksyttäväksi 2)Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin mielenterveys- ja päihdestrategiatyö on käynnistynyt. Alueella toimii neljä työryhmää sekä työtä johtava ohjausryhmä, joiden asiantuntijasihteeri kehittäjätyöntekijä on ryhmätoimintojen kehittäminen yhdessä depressiohoitajan kanssa 3)Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Suupohjassa Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eri sidosryhmien yhteiset koulutukset, joiden avulla lisätään myös verkostoitumista ja kehitetään yhteistyökäytäntöjä Vastuullisen alkoholimyynnin koulutus Päihteetön pelikenttä -koulutus Päihteet puheeksi koulutus Mielenterveyden ensiapu2 -koulutus Itsemurhien ehkäisy Kuusiokunnat Päihdetyön toimintamallien kehittäminen, mielenterveys- ja päihdestrategian päivittäminen ja toimeenpanon tukeminen. Mielestään selvä päihde- ja mielenterveysstrategian käytäntöön vieminen rakenteita ja palvelupolkuja selkeyttämällä. Strategiaan liittyvien työryhmien koordinointi Ennalta ehkäisevän päihdetyön kehittäminen, ehkäisevän työn yhteensovittaminen alueellisesti ja paikallisesti, esim. vastuuhenkilöt, päihdetyöryhmät jne. Hoitoonohjauksen mallintaminen Päihteiden pitkäaikaiskäyttäjien hoitopolkujen mallintaminen Toimijatahojen sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja seurantaan Ennaltaehkäisevän päihdetyön näkyvämmäksi tuleminen Kuvaus prosessista: Strategialle nimettyä seurantaryhmää tuettu sille määritellyn tehtävän käynnistämisessä. Seurantaryhmän kanssa aloitettu tähän mennessä tapahtuneen strategian mukaisen käytännön toteutuksen kartoittaminen ja sitä kautta strategian päivittäminen. Aloitettu erilaisten strategiaan määriteltyjen toimintaryhmien/vastuutahojen kartoittaminen, 24

26 ja niiden tukeminen strategiatyön juurruttamisessa. Lapua Päihdetyön kehittäminen Lapualla Päihdestrategian päivittäminen työryhmien kanssa, toimijoiden käytännön työkaluksi. Päihdetyöntekijän tarpeen ja työnkuvan kartoittaminen Lapualla Kartoitetaan asiakkaan palvelupolkua ja verkostoa, jotta asiakas olisi pääosassa omassa asiassaan. Ehkäisevän toiminnan tehostuminen toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Kuvaus prosessista: Kaupungin toimijoille tehdyt haastattelut ja kyselyt, joilla saatiin/saadaan kuvaa päihdetyön nykytilasta Lapualla sekä kehittämistarpeista. Päihdestrategiaa päivitetään työryhmätyöskentelyllä. Laaditaan toimijoiden yhteistyönä päihdeasiakkaan palvelupolku ja selkiytetään sektoreiden välistä yhteistyötä. Järjestetään koulutuksia kartoituksessa ilmenneen tarpeen perusteella. Kokeillaan erilaisia päihdetyöntekijän toimintamalleja eri asiakastilanteissa (esimerkiksi työparina kotipalvelussa ja terveyskeskuksessa) Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen peruspalveluissa. kehitetään toimintamalli ja työkaluja hoidontarpeen tunnistamiseen ja arvioimiseen. Saadaan aikaan hoidontarpeen arviointimalli, jonka avulla asiakkaiden hoidontarve pystytään arvioimaan yhtenäisellä tavalla ja asiakkaiden avun tarpeeseen pystytään vastaamaan nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Paikalliset pilotit ja laaja perustason päihdeosaamisen lisääminen Koulutukset ja yksiköissä (myös erikoissairaanhoito) erilliset tapaamiset, joissa huomion kiinnittämisen päihteiden käytön puheeksi ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Itsetuhoisuuden tunnistamisen ja ensivaiheen toimenpiteiden kehittäminen. Luodaan toimintamalli, jonka avulla itsetuhoisuuden oireet kyetään havaitsemaan 25

27 nykyistä paremmin ja luodaan toimintamalli ensivaiheen toimenpiteiksi. Asiakkaat saavat avun nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Kuvaus prosessista: Koulutushanke terveyskeskuksiin masennus-ahdistuneisuus-itsetuhoisuus-päihteet problematiikan arvioinnista ja hoitoonohjauksesta kohdennetut koulutukset ja konsultaatiotapaamiset eri toimijoille Alueen depressiohoitajien työskentelyn kehittäminen. Alueelle Pohjanmaa-hankkeen aikana luodun depressiohoitajaverkostossa toimivien työntekijöiden työskentelyä kehitetään edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Depressiohoitajien työtavat ja osaaminen vahvistuvat ja asiakkaiden varhaisessa vaiheessa saama apu kehittyy. Kuvaus prosessista: Depressiohoitajien verkostotapaamisten organisoiminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Kokemusasiantuntijat, vertaistoimijat, kokemuskouluttajat ja omaiset otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hanke toteuttaa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa koulutuksen. Kehittää ja mallintaa erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden toimintaa ja yhteistyötä, lisätä perusterveydenhuollon, kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoiden ja muiden tahojen tietoisuutta kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, kokemuskouluttajien ja omaisten osallistumismahdollisuuksista palvelujärjestelmän kehittämisessä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Kuvaus prosessista: Koulutuksen ja tuen avulla annetaan valmiudet mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille toimia kokemusasiantuntijoina, vertaistoimijoina ja kokemuskouluttajina kehitettäessä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti kokemusasiantuntijuutta (mm. koulutukset) ja kaikissa kehittämisprosesseissa aktivoidaan ja kannustetaan myös yhteistyöta- 26

28 hoja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen 3. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Pyritään siirtämään sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä kohti edistävää ja ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, mm. haitallisen päihteiden käytön väheneminen alueella Lisätään alkoholin vastuullista vähittäismyyntiä ja parannetaan ikärajakontrollia alkoholin myynnissä. Kehitetään ehkäisevän työn muotoja huomioimaan lääkkeiden väärinkäyttö Nuorten ja aikuisten haitallinen päihteidenkäyttö vähenee Mielenterveyden mahdollisiin ongelmakohtiin kiinnitetään palvelujärjestelmässä ja väestötasolla huomiota Kuvaus prosessista: 1) Vastuullinen alkoholimyynti yhteistyössä kunnallisten toimijoiden (esim. Seinäjoen A- klinikka, Seinäjoen kaupunki) kanssa Koulutus antaa tietoa päihteiden vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, valmiuksia kohdata ja toimia vaaratilanteissa, joissa aggressiivinen/päihtynyt/huumaantunut asiakas aiheuttaa häiriötä. Koulutusten järjestäminen (seuraava lokakuu 2010) ja yhteistyö alkoholitarkastuksen (AVI) kanssa jatkuu. 2) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestöjen yhteistyön kehittäminen Urheiluseurat tavoittavat merkittävän osan erityisesti lapsista ja nuorista. Yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa pyritään saamaan urheiluseuroissa toimivat huoltajat ja vanhemmat mukaan hyvinvointia edistävään työhön. 3) Lääkefoorumit sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, poliisin ja apteekkien toimijoille PKV, reseptiväärennökset, apteekkien toimintamallit 4) Ikääntyvien lisääntyneeseen alkoholikäyttöön liittyvät toimet Ikäpä työryhmä Koulutukset 5) Koulutus Mini-interventio Eri alueiden ja toimijoiden päihdekoulutukset (kattaen koko E-P) Pienet Pohjalaiset päihdepäivät (Kokkola 2010, Seinäjoki 2011) Alkoholinkäytön puheeksiotto / EPSHP Masennusta ja itsetuhoisuutta ennaltaehkäisevän toiminnan, toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. 27

29 Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden osaaminen vahvistuu ja ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja varhainen tuki toimivat nykyistä paremmin. Asiakkaat saavat apua ja tukea ongelmiinsa varhaisemmassa vaiheessa. Avunsaantikanavat tunnetaan ja niistä osataan hakea apua ajoissa. Erityistä huomiota palveluissa kiinnitetään itsemurhayrityksen jälkeen tapahtuvaan työskentelyyn ja läheisiä huomioidaan palveluissa nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäiseminen, mm. - laaja-alainen tunnistamisen ja osaamisen lisääminen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalityö, seurakunnat, nuorisotyö, oppilashuolto, poliisi, kolmas sektori jne.) - avunsaantikanavien esilletuominen ja avunsaannin helpottaminen - läheisten huomioiminen Pohjana kehittämistyössä on EU:n Consencus Paper 2008: Prevention of Depression and Suicide. Väkivallan vastainen työ Väkivallan vastaisia toimintamalleja kehitetään laajasti hankealueella ja niiden toiminnan myötä Etelä-Pohjanmaalla väkivalta vähenee ja turvallisuuden tunne nousee. Väkivaltaan liittyvien tabun sekä stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakemisen varhaistuminen ja palveluiden kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin olemassa olevaa tarvetta "ammattilaisen" ja asiakkaan kohdatessa. Kuvaus prosessista: a) Väestötasolla väkivaltaan liittyvien tabujen, stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakeminen ja sen nopeutuminen sekä kansalaistaitojen kohentuminen tiedottaminen o Pohjanmaa-hankkeen internetsivuilla väkivaltaan liittyvää materiaalia ja koko syksyn teemana väkivallan vastaisuus näyttelyt (Ruusukuja 76) Näyttely on avoin kaikille ja opiskelijaryhmät tutustuvat siihen. Avajaistilaisuudessa puhuvat kokemusasiantuntija, Seinäjoen kaupungin edustaja ja Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen ylikomisario. esitteet (Väkivalta parisuhteessa valmis) kokemusasiantuntijoiden kertomusten hyödyntäminen (mm. esite ja Ruusukujanäyttely) b) Ammattilaiset osaavat auttaa väkivallan kokijaa, tekijää ja ympäröiviä ihmisiä > rohkeutta ja ammattitaitoa reagoida näkemäänsä ja kuulemaansa väkivaltaan kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten toimintamallit työpaikoille toimintaohjeet 28

30 koulutukset ilmiöön liittyvistä hyviksi todetuista käytännöistä ja työhön liittyvistä vastatunteista, häpeästä, stigmasta ja syyllisyydestä. o Lastenpsykiatrian sairaanhoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 7.8 Isojoella, jossa luento väkivallasta ja sen ammatillisesta kohtaamisesta o Epshp:n Nuorisopsykiatrian osaston koulutus/virkistyspäivä 12.8 Ilmajoella, jossa luento väkivallasta ja sen ammatillisesta kohtaamisesta alueellisten väkivaltatyöryhmien yhteiset koulutuspäivät toimivien toimintamallien aikaansaamiseksi. saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin (asiakas saatetaan tarvittavien palveluiden äärelle). o Väkivallasta turvallisuuteen -koulutus Ylihärmässä yhteistyössä terveyskuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa c) Päättäjät ts. kuntien, kaupunkien, terveyskuntayhtymien väkivallan toimintaohjelma ja toimintaohjeet ajan tasalle verkostoyhteistyö huomioiden > tavoitteena laadukas väkivallan kokijan ja tekijän auttaminen organisaatiosta riippumatta yli hallintorajojen turvakoti Etelä-Pohjanmaalle (Seinäjoki). - Keskusteluyhteys Kaksineuvoisen väkivaltatyöryhmän ja Alavuden, Ähtärin, Töysän ja Kuortaneen työryhmien kanssa mallien etenemisestä alueilla on jatkunut - Kuntien lähisuhde- ja perheväkivallan työryhmien sekä yhdyshenkilöiden valtakunnallinen tapaaminen Seinäjoella yhteistyössä Lounais- Suomen AVI:n ja THL:n kanssa d) Hanketyön ja ammattitaidon kehittäminen osallistuminen väkivaltatyön kansallisiin verkostokokoontumisiin Ikääntyvien ihmisten mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä EPSHP:n terveyden edistämisen yksikön, Seinäjoen kaupungin Ikäpä-työryhmän ja IKÄKASTE-hankkeen kanssa mm. koulutus- ja prosessityöskentelyllä. Luodaan toimintamalleja käytäntöön ikääntyneiden päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämiseen. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä IKÄKASTE-hankkeen ja Seinäjoen kaupungin kanssa toteutetaan alueellisten tarpeiden pohjalta mielenterveys- ja päihdekoulutuksia Seinäjoella syksyllä 2010 Ikääntyvät ja päihteet -koulutus, jossa esitellään yhteistyössä kehiteltyä Seinäjoen mallia ikääntyvän päihdeongelmaisen hoitopolusta Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen ja toimintamallien edelleen kehittäminen. Raskauden aikaisen/ synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittäminen. 29