Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010"

Transkriptio

1 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä HANKKEEN TOIMIJAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Osahankkeet Ohjausryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Hankepäivät Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden työntekijätiimit HANKKEEN TOIMINTA Toiminnan lähtökohdat Hankkeen toimintatapa Toiminta osahankkeissa Hankkeen palaverit OSAHANKKEET Etelä-Pohjanmaan osahanke Hämeen osahanke Tampereen osahanke Vaasan seudun osahanke TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arvioinnin perusta Arvioinnin toteutus Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arvioinnin resursointi hankkeessa VIESTINTÄ MUUTOKSET...18 LIITTEET...19 LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti...19 LIITE 2. Hämeen osahankeraportti...36 LIITE 3. Tampereen osahankeraportti...48 LIITE 4. Vaasan seudun osahankeraportti...50 LÄHTEET:

3 Tiivistelmä Välittäjä hanke on uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Hanke on osa valtakunnallista Kaste ohjelmaa ja toteuttaa ohjelmaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä Väli-Suomen alueella. Palveluiden kehittämisen ohella Välittäjä hanke uudistaa myös alan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa on käynnissä lähes 100 kehittämisprosessia, jotka edistävät hankkeen kokonaistavoitteita. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Pohjanmaa-hanke), Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Nämä toimijat muodostavat neljä osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarveperusteinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ohjaavat kehittämistoimintaamme ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Näitä asioita tavoittelemme: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Hanke käynnistyi suunnitteluvaiheella, jolloin hankejohtaja aloitti osa-aikaisena työskentelyn hankkeen toimeenpanon suunnittelemiseksi yhdessä hankkeen suunnittelutyöryhmän kanssa. Hankkeen ohjausryhmä aloitti työskentelynsä vuoden 2009 marraskuun alussa. Suunnitteluvaihe on laajentunut porrasteisesti työntekijöiden lisääntymisen myötä. Suunnitteluvaiheesta on siirrytty varsinaiseen kehittämistoiminnan vaiheeseen ja osahankkeiden kehittämistyö on käynnistynyt kokonaisuudessaan. Hankkeessa työskentelee 41 työntekijää. Hankkeen arviointityö käynnistyi muiden toimintojen suunnittelun tavoin vuonna 2009, jolloin koottiin arvioinnin taustaryhmä suunnittelemaan ja ohjaamaan hankkeen arvioinnin etenemistä. Arvioinnintaustaryhmä työskentelee koko hankekauden ajan, toimien hankkeen arvioinnin ohjausryhmänä. Arviointikoordinaattori aloitti työskentelyn hankkeessa huhtikuussa Tämä hankekatsaus koostuu viidestä osasta. ensimmäisessä osassa on yleiskatsaus hankkeeseen kokonaisuutena. Välittäjä 2009 hankkeen kehittämistoiminta ja siihen liittyvät kaikki kehittämisprosessit esitellään osahankeraporteissa, tämän katsauksen liitteissä; 1, 2, 3, ja 4. 2

4 1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä hankkeessa ovat mukana: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Hankejohtajana toimii Kimmo Mäkelä Hämeenlinnasta. Hankejohtaja toimi osa-aikaisena (50 %) välisenä aikana ja siirtyi sen jälkeen kokopäivätoimiseksi hankejohtajaksi. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset, yhteydet Sosiaali- ja terveysministeriöön ja lääninhallitukseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Välittäjä hankkeen yhteistyö Kaste-aluejohtoryhmän kanssa on tiivistä. Väli-Suomen Kaste-alueelle on nimetty alueelliseksi suunnittelijaksi Leena-Kaisa Nikkarinen Tampereelta, joka osaltaan tukee hankkeen toimintaa, hallinnointia ja yhteyksiä muihin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hankkeen valvojaksi on nimetty Kari Haavisto, joka seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti. Kari Haavisto osallistuu hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2009 päädyttiin hankeosapuolten kanssa aiemmasta hanketyöstä hieman poikkeavaan hankkeen ohjausrakenteeseen. Ajatuksen taustalla on pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen aiempaa hankekäytäntöä huomattavasti suuremmassa hankkeessa. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa hyö- 3

5 dynnettiin aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Välittäjä hankkeen ohjausrakenteella on pyrkimyksenä lisätä hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä pyritään vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin kuitenkin siten, että yhteys valtakunnallisiin palveluiden kehittämisen suuntauksiin ja ohjaukseen pysyy vahvana Osahankkeet Hankkeessa mukana olevat toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä) muodostavat Välittäjä hankkeessa neljä osahanketta, joiden alueella tulee toimimaan useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämishankkeita ja - toimenpiteitä paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Osahankkeiden toimintaa ja taloutta koordinoivat alueellaan projektipäälliköt yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa. Alueen yhdyshenkilönä toimii jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä toimivat: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja Projektipäälliköt osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila Häme, Aki Heiskanen Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki 4

6 Lisäksi osahankkeilla on omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ohjaavat osaltaan toimintaa osahankkeissa Ohjausryhmä Välittäjä hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ohjausryhmässä on hankkeen valvoja Kari Haavisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjaa tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Ohjausryhmän kokoonpano o Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) o Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP o Maritta Närhi, Tampereen kaupunki o Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä o Kari Haavisto, STM o Maritta Vuorenmaa, THL o Kimmo Mäkelä, Välittäjä 2009 o Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri o Projektipäälliköt 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Hankejohtajat osallistuvat Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin, näin aluejohtoryhmän mielipiteet ja ajatukset hankkeen etenemisestä välittyvät hankejohtajan mukana myös Välittäjä hankkeen toimintaan ja hankkeen palavereihin. 5

7 2.4. Hankepäivät Hankkeen työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa myös kokonaisuuden näkökulmasta sekä suunnittelemaan yhdessä hankkeen toiminnan jatkoa Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Projektipäälliköiden palaverit pidetään neljä kertaa vuodessa Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuvat 2-4 kertaa kuukaudessa. 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden(vshp, EPSHP, Tampere ja HPKY) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Hankesuunnitelma sisältää kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoi- 6

8 den ympärille, keskustelivat alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tältä pohjalta tarkasteltiin hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan mahdollisuuksia vastata paikallisiin tarpeisiin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin sekä suunnata kehittämistoimintaa valittuihin toimenpiteisiin. Hankesuunnitelman tavoitteet ja niiden sisältämät toimenpiteet eivät näin ollen tarkoita, että jokaisella neljällä alueella tai 82 kunnassa toteutetaan kaikkia tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi hankkeen kehittämistoimintaa ohjaavat Kaste-ohjelman tavoitteet sekä Mieli ja päihdesuunnitelma. Välittäjä hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Hankkeen toimintatavaksi valittiin jo hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä perinteisestä monissa kohdissa poikkeava tapa toimia. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on hakenut ratkaisuja olemassa olevalle toimintamallille, yhteistyölle ja rakenteille. Julkisten organisaatioiden, palveluiden järjestämistavan, asiakkaiden ongelmien, teknologian kehityksen ja Kaste-ohjelman hankemaailmaan tuomien muutosten myötä kehittämishankkeen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa siten, ettei perinteinen kehittämisen ja hankkeiden toimintatapa tuota välttämättä parasta mahdollista lopputulosta. (Vrt. Virkkunen, Engeström, & Miettinen, 2007; ) Hankesuunnitelma kirjoitettiin työvälineeksi, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallistenkin tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Näin hankkeen kehittämisprosessit selvisivät lopulliseen muotoonsa vasta jo hankkeen aloitettua toimintansa kun em. tarpeet oli selvitetty ja tarkasteltu hankkeen mahdolli- 7

9 suuksia vastata niihin. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke ottaa paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luodaan pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämistoiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005; ) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei pyri toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toimimalla saadaan laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista pyritään hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Hankkeessa pyritään aktiivisesti hakemaan luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin tapoja mukaan kehittämistoimintaan sekä käytettävinä menetelminä, että prosesseissa ratkaistaviin ongelmiin. Hyvien käytäntöjen levittäminen on myös tärkeä osa hankkeen toimintaa, joka perustuu myös osin jaettuun asiantuntijuuteen ja aktiiviseen tiedon jakamiseen sekä laajaan vuorovaikutukseen. Näin toimien saamme mahdollisimman laajasti tietoa ja kokemusta mukaan hankkeeseen ja kehittämistoiminnan edistämiseen Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa on tehty työsuunnitelmat kehittämistoimenpiteistä, joihin alueella ryhdytään. Työsuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa mietittiin, miten tieto paikallisista ja ajankohtaisista kehittämistarpeista kerätään. Nämä tavat vaihtelivat osahankkeittain, joillain alueilla oli perusteltua käydä kuntien ja toimijoiden kanssa aiheesta laajempia keskusteluita ja joillain alueilla nykyisen kehittämistoiminnan kautta oli savutettu aiheesta tietoa, jota tarvitsi vain täydentää keskusteluilla kuntien ja toimijoiden kanssa. Aiempien kehittämishankkeiden kokemusten mukaan laaja kuntakierros ei välttämättä ole paras vaihtoehto tiedon hankintaan. Näin hyviä kokemuksia noudattaen valittiin tiedon alueellisesti sopivin tapa tiedon keräämiseen. Työsuunnitelmien perustana käytettiin hankesuunnitelmaa, osa- 8

10 hankkeiden talousarviota ja hankkeen toteuttamista tukevaa materiaalia erityisesti Kasteohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä Mieli 2009 työryhmän lausuntoa Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa kaikilla tasoilla käytetään yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edistymiseen. Palaverirunko auttaa myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon muodostavat seuraavat 5 kohtaa; 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta perustuu suurelta osin aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa. Etelä-pohjanmaalla tehtiin Välittäjä hankkeen toiminnan käynnistämiseksi laaja kuntakierros, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen 9

11 Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-pohjanmaan osahankeraportissa, liitteessä Hämeen osahanke Hämeen osahankkeen alueella Välittäjä hanke perustuu osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta perustuu sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Peruspalveluiden työntekijöiden koulutus ja osaamisen lisääminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa, liitteessä Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on hyvien käytäntöjen levittäminen aiempien kehittämishankkeiden hyvien kokemusten ja voimakkaan jalkautuvan päihdetyön tarpeesta. Lisäksi Tampereella on tarve kehittää ehkäisevää päihdetyötä vahvistaen alkoholin saatavuuteen liittyvää vastuullisen alkoholin vähittäismyynnin kehittämistä. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat: - Päihde- ja mielenterveyshoitaja työparimallin kehittäminen sosiaali- ja terveysasemilla - Peruspalveluiden työntekijöiden koulutus ja osaamisen vahvistaminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen 10

12 - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa, liitteessä Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta jakautuu ainoana osahankkeena projektipäällikön johtamana kokonaisuutena seudullisiin kokonaisuuksiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Seudullisia kokonaisuuksia ovat; Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K3 (Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen) sekä Pietarsaari ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa, liitteessä TALOUS Välittäjä hankkeelle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionavustusta , joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75%. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin Hankkeessa syntyviin yleisiin kustannuksiin kuuluvat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvat kulut, jotka jaetaan kaikkien hankeosapuolten kanssa. Lisäksi yleisiin kustannuksiin kuuluvat koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta esim. hankkeen kotisivujen teke- 11

13 misestä ja ylläpidosta, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä hankkeella on yksi yhteinen kirjanpito, josta vastaa hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito pidetään eriytettynä hallinnoijan muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä) pitävät alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Yhteinen kirjanpito kootaan osahankkeiden kehittämistoiminnan kirjanpidoista. Näin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kokoaa yhteen neljän osahankkeen talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa jokaisella alueella on käytettävissä oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. 8. HANKKEEN ARVIOINTI 8.1. Hankkeen arvioinnin perusta Hankearvioinnin näkökulmasta hanke muodostaa oman hankeprosessin, josta tuotokset, tulokset ja vaikutukset ovat seurausta. Arvioinnin toteuttamisen perustana käytetään EU ohjelmien ja hankkeiden arvioinneissa käytettyä käsitekokonaisuutta (European Commission 1997). Arvioitavalla ohjelmalla on tavoitteita (objectives), jotka ovat tavoiteltuja seurauksia. Tavoitteet voivat olla tuotoksia (outputs), jotka ohjelma tuottaa suoraan esimerkiksi palveluina tai vaikutuksina (impacts). Vaikutukset voivat olla edelleen välittömiä tuloksia (results) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia (outcomes). (ks. Chen 2005, 16; Borg 2008, 22; Seppänen-Järvelä 2003, 4) 12

14 Kehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja teoreettinen viitekehys (European Commision 1997) 8.2. Arvioinnin toteutus Välittäjä hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina, joka rakentuu vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota täydennetään muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Hanketyöntekijöillä on tärkeä rooli arviointitiedon kerääjänä, tiivistäjänä, refllektoijana ja dokumentoijana. Itsearviointi toimii arviointitiedon keräämisen lisäksi hanketyöntekijöille tärkeänä työvälineenä hanketyön kehittämiseksi. Hankkeen arviointi on suunniteltu tukemaan ja ohjaamaan koko hankkeen kehittämistoimintaa. Arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti koko toiminnan ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa itsearviointia kiinteänä osana hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen arviointi on prosessiarviointia, joka sisältää osin myös vaikuttavuusarviointia. Prosessiarviointi kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Prosessiarvioinnin avulla voi 13

15 avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. Arviointi hyödyntää myös käytäntöjen levittämistä (miten se tehtiin?). (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Välittäjä hankkeen prosessiarviointi perustuu vahvasti itsearviointiin, millä tarkoitetaan hanketyöntekijän itse tekemää oman toiminnan arviointia. Kun hanketyöntekijät osallistuvat arviointiin, arviointikysymykset ohjaavat päivittäistyössä tekemään havaintoja arviointikysymyksiin liittyvistä asioista. Hankeprosessi on oppimisprosessi, mitä arviointi tukee. Itsearvioinnin kautta voidaan päästä jaettuun ymmärrykseen hankkeen olennaisista tekijöistä. Itsearvioinnin tarkoituksena on oman työn ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearviointi tuo esille hanketyöntekijöiden hiljaista tietoa. Kehittämistyö on pitkälti intuitioon perustuvaa ja asiat eivät välttämättä näyttäydy arkisessa hanketyössä selkeinä päätöksentekohetkinä. Tyypillistä on, että asiat kulkevat tai jopa ajautuvat suuntaan, johon on vaivattominta edetä. Itsearviointi voi auttaa havaitsemaan valintatilanteita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiksi. (Seppänen-Järvelä 2003, 19.) Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei olla päästy). Hankkeen aikana voidaan tutkia hankkeen aikaisia tuloksia ja vaikutuksia, mutta varsinainen hankkeen vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeen Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Välittäjä hankkeen arviointisuunnitelman rakentamisessa on hyödynnetty Robsonin (2001) arviointiasetelman viitekehystä. Arvioinnin tarkoitus ja hankkeen toimintalogiikka määrittävät arviointikriteereitä ja arviointikysymyksiä. Arviointikysymykset vaikuttavat puolestaan menetelmiin ja aineiston hankintastrategiaan. 14

16 Välittäjä hankkeen arviointiasetelman viitekehys (mukaillen Robson 2001, 123). Hankkeen arviointia varten tietoa kerätään useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla pyritään hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla seurataan myös hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Aineiston keruumenetelmät: Itsearviointilomakkeet Arviointipalaverit ja siihen liittyvä dokumentointi Hankekortit Erilaiset hankedokumentit Kyselyt Haastattelut 15

17 8.4. Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on palkattu sisäiseksi arvioijaksi arviointikoordinaattori, joka vastaa arvioinnin, sekä prosessiarvioinnin että hankkeen aikaisten tulosten ja vaikutusten arvioinnin, toteutuksesta. Hän tukee ja ohjaa osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Keskeinen työväline tässä ovat arviointipalaverit. on arviointitiedon palauttaminen kehittämisprosessiin hankkeen eri vaiheissa. Arvioinnin taustaryhmä on hankearviointia ohjaava ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen arviointia yhdessä hankkeen arviointikoordinaattorin kanssa. Ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuo arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano o Hankejohtaja o Arviointikoordinaattori o Projektipäälliköt o Nina K. Hyttinen o Helena Heinonen 9. VIESTINTÄ Hankkeeseen on tehty viestintä ja vuorovaikutussuunnitelma, joka kattaa hankkeen ulkoisen ja sisäisen viestinnän. Välittäjä hankkeen viestinnän vastuu jakautuu kahdelle tasolle. Koko hankkeen yleisestä viestinnästä vastaa hankejohtaja. Osahankkeiden toiminnan viestinnästä vastaavat osahankkeet itsenäisesti projektipäälliköiden johdolla. Uudenlainen toimintapa näkyy myös hankkeen viestinnässä ja siinä käytettävissä viestintäkanavissa. Viestintä, kuten muukin toiminta hankkeessa, on ennakoivaa ja avointa. Viestinnässä pyritään ennakoimaan tulevaa, eikä haeta ratkaisua pelkästään nykyiseen tilanteeseen. 16

18 Viestintä on kiinteä osa kehittämistyön kokonaisuutta Välittäjä hankkeessa. Viestintä myös osaltaan ohjaa yhdessä hankkeen arvioinnin kanssa työprosessia kohti tavoitteita perustehtävän mukaisesti. Viestinnän päätavoitteena on edistää hankkeen toimintaa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittymistä laaja-alaisesti hankesuunnitelman kokonaistavoitteiden mukaisesti niin alueellisesti, kuin valtakunnallisestikin. Hankkeen etenemisestä informoidaan Kaste-alueen johtoryhmää, hankkeen hallinnoijaa, ohjausryhmää, hankeosapuolia, hankeosapuolten johtotasoa ja sen edustajia, hankkeen valvojana toimivaa Kari Haavistoa sekä aluehallintovirastoa aktiivisesti. Hankkeen tiedottamisessa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa käytetään seuraavia viestintäkanavia: - sähköposti; uutiskirjeet, tiedotteet jne. - kotisivut - Yhteisöllinen verkkotyöalusta (välitin) - henkilökohtainen vuorovaikutus; tapaamiset, esittelyt, puhelut yms. - seminaarit - lehtiartikkelit ja ilmoitukset - esitteet ja painettu materiaali - sosiaalinen media mm. o facebook o twitter o youtube o slideshare o blogit 17

19 9. MUUTOKSET Hankkeen toimintaperiaate joustavana toimijana hankealueellaan ja tarveperusteisen kehittämistoiminnan toteuttajana on synnyttänyt tarpeen muuttaa hankesuunnitelmaa kuluneen hankekauden aikana. Välittäjä hanke on tehnyt kaksi muutoshakemusta hankesuunnitelmaan, joista molempiin on Sosiaali- ja terveysministeriö antanut myönteiset päätökset. Hanke on laajentunut Lahteen, jossa on käynnistynyt viides osahanke Välittäjä hankekokonaisuuteen. Lisäksi hankkeentoimintaa vahvistetaan teknologian hyödyntämisenosalta, käynnistämällä videoavusteisen avokuntoutuksen kehittämis- ja mallintamisprosessi sekä mielenterveys-, että päihdetyössä Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän, Sopimusvuoren ja Välittäjä hankkeen kanssa. 18

20 LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE: VÄLITTÄJÄ HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila kehittämissuunnittelija Mervi Ropponen kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektiavustaja Diana Hakasaari ylilääkäri Antero Lassila (50 %) tiedottaja Tuire Hautala (60 %) projektikoordinaattori Jyrki Tuulari (50 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) projektityöntekijä Marja Koivumäki (33 %) aloittanut päihdehoitaja Ritva Ahokas kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen aloittanut kehittäjätyöntekijä Leena Nieminen aloittanut kehittäjätyöntekijä Saija Valtasaari aloittanut kehittäjätyöntekijä Elina Etelä-Aho (50 %) aloittanut Hankesuunnitelman mukaisesti 2010 vuoden alussa osahankkeessa siirryttiin loppujenkin kehittämisprosessien osalta hankkeen suunnitteluvaiheesta aktiiviseen hankkeen toteuttamisvaiheeseen. pohjanmaa-hankkeen vaikutuksesta ja alueella aiemmin tehdystä kehittämistyöstä johtuen siirtyminen laaja-alaiseen Välittäjä-hankkeen toteuttamiseen kävi nopeasti ja vaivattomasti. Hankealueen keskeiset toimijat ja toimintatavat ovat tuttuja, näin ollen uusia suhteita on ollut helppo luoda tähän pohjatyöhön perustuen. Lisäksi pohjanmaa-hanke on alueella tunnettu yhteistyökumppani ja meidän kanssamme on ollut helppo jatkaa ja laajentaa yhteistyötä. 19

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1. HANKKEEN TOIMIJAT... 3 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4 KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4 TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 2009-2011 Kustannusarvio 3.000.000 euroa Hankkeen hallinnoinnista vastaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 30.9.2008 Ulla Aspvik,

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA! Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot