Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

Transkriptio

1 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ HANKKEEN TOIMIJAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Osahankkeet Ohjausryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Hankepäivät Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden työntekijätiimit HANKKEEN TOIMINTA Toiminnan lähtökohdat Hankkeen toimintatapa Toiminta osahankkeissa Hankkeen palaverit OSAHANKKEET Etelä-Pohjanmaan osahanke Hämeen osahanke Tampereen osahanke Vaasan seudun osahanke Lahden osahanke TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI Arvioinnin toteutus Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arvioinnin resursointi hankkeessa LIITTEET LIITE 1. Arvioinnin taustalla oleva toimintalogiikka LIITE 2. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti LIITE 3. Hämeen osahankeraportti LIITE 4. Tampereen osahankeraportti LIITE 5. Vaasan seudun osahankeraportti LIITE 6. Lahden osahankeraportti 1

3 TIIVISTELMÄ Välittäjä hanke on ollut osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa ja toteuttanut valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia Väli-Suomen alueella. Hankkeessa ovat olleet mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Nämä toimijat ovat muodostaneet viisi osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen. Hanketta on hallinnoinut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toiminta-ajatuksena on ollut tarveperusteinen ja toimijalähtöinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ovat ohjanneet kehittämistoimintaa ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Hankkeen tavoitteena on ollut: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Välittäjä hanke on pyrkinyt myös uudistamaan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeen yli 100 kehittämisprosessia ovat edistäneet hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Kehittämisprosessit on kuvattu hankekortteihin, jotka ovat kaikkien luettavissa Välittäjä hankkeen www-sivujen kautta ( Hankekorttien kautta on mahdollista saada kuva kehittämisprosessien tavoitteista, toimenpiteistä, tuotoksista, tuloksista ja odotetuista vaikutuksista. Lisäksi niihin on kuvattu yhteistyö kehittämisprosessissa sekä se, kuinka kehittämistyön tuotokset ja tulokset on tarkoitus juurruttaa osaksi mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöä. Raportoitava ajanjakso ( ) on ollut hankkeessa osin täyden toiminnan vaihetta, mutta myös hankkeen loppuun saattamista. Käytännössä uusia kehittämisprosesseja ei ole aloitettu toukokuun 2011 jälkeen. Hanketyöntekijöiden kesälomien vuoksi varsinkin kesä- ja heinäkuu ovat olleet jaksoja, jolloin kehittämistyötä on tehty supistetusti. Hankerahoituskauden katkeaminen ja työsopimusten päättyminen ovat aiheuttaneet myös sen, että osan hanketyöntekijöistä on täytynyt pitää myös kuluvaan hankekauteen liittyvät lomapäivänsä ennen hankekauden tai työsopimuksen päättymistä. Niinpä osa hanketyöntekijöistä on ollut lomalla myös elo-, syys- ja lokakuussa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut kehittämistyön volyymiin. Osahankkeiden loppuraportit ovat valmistuneet syyskuussa Nämä loppuraportit ovat kunkin osahankkeen näköisiä ja kuvaavat hieman laajemmin alueilla tehtyä kehittämistyötä, sen tuotoksia ja tuloksia sekä niiden juurtumista. Koko hankkeen loppuraportti valmistuu marraskuun alussa ja se julkaistaan hankkeen www-sivuilla. Se liitetään myös valtionavustusselvitykseen. Välittäjä hankkeen loppuarviointiraportti on valmistunut lokakuussa 2011 ( Siinä 2

4 todetaan, että hankkeessa on edetty tavoitteiden suuntaisesti. Yhteistyö päihde- ja mielenterveysasioissa on lisääntynyt eri toimijoiden välillä. Peruspalveluiden henkilöstön osaaminen mielenterveys- ja päihdeasioissa on parantunut ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyö on lisääntynyt. Palveluiden käyttäjiä ja asiakkaita on otettu mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Teknologiaa on hyödynnetty kehittämistyössä monin eri tavoin. Osahankkeissa on saatu aikaan merkittävä määrä erilaisia tuotoksia kuten esitteitä, toimintamalleja ja koulutusohjelmia. Arvioinnin mukaan monet Välittäjä hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja -käytännöt näyttäisivät juurtuvan osaksi käytännön työtä. Hankkeen lyhyt toiminta-aika on haaste, koska yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ja toiminnan juurtuminen vaativat aikaa. Jatkohankkeessa, Välittäjä 2013, voidaan osin tukea ja varmistaa joidenkin kehittämisprosessien juurtumista. Yhteistyötahojen arvioinnin mukaan halua kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä edelleen on. Tämä hankekatsaus koostuu yleiskatsauksesta, jossa kuvataan hankkeen toimintaa ja organisoitumista kokonaisuudessaan sekä osahankeraporteista. Välittäjä hankkeen kehittämistoiminta ja -prosessit esitellään tarkemmin osahankeraporteissa, jotka ovat liitteissä

5 1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä hankkeessa ovat mukana olleet: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Lahden kaupunki Osa-aikaisena (50 %) hankejohtajana on työskennellyt Minna Laitila ajalla ja Hanketta on hallinnoinut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka on hoitanut mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset sekä yhteydet sosiaali- ja terveysministeriöön ja aluehallintoviranomaiseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Taloushallintoa varten hankkeella on tarkasteltavana ajanjaksona ollut 15 % taloussihteerin työpanos. Välittäjä hankkeen yhteistyö Kaste-aluejohtoryhmän kanssa on ollut tiivistä. Väli- Suomen Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen on tarjonnut merkittävää tukea hankkeen toiminnalle ja hallinnoinnille. Nikkarinen osallistui hankkeen viimeiseen ohjausryhmän kokoukseen ja sai siten ensi käden tietoa päättyvän hankkeen kokemuksista, tuotoksista ja tuloksista. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) hankkeen valvojaksi on ollut nimettynä neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, joka on ollut Välittäjä hankkeen ohjausryhmän jäsen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyshenkilöksi on nimetty kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, joka myös on kuulunut hankkeen ohjausryhmään. Välittäjä hanke on osallistunut aktiivisesti STM:n ja THL:n koordinoimaan mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-kehittämishankkeiden valtakunnalliseen ohjausryhmään. Tarkasteltavana ajanjaksona ko. ryhmällä on ollut kaksi kokousta: Porissa ja Mikkelissä. Hankejohtaja on kuulunut myös STM:n asettamaan Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmään. 4

6 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Välittäjä hankkeen ohjausrakenne on ollut tavanomaisesta hieman poikkeava, tehokas ja joustava. Ohjausrakenne on mahdollistanut nopeankin reagoinnin ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin. Osahankkeiden ohjausryhmissä on vahva alueellisten toimijoiden edustus (kunnat/kuntayhtymät, sosiaalialan osaamiskeskukset, oppilaitokset, päihde- ja mielenterveystyön toimijat, järjestöt, palveluiden käyttäjät). Voidaan todeta, että Välittäjä hanke on monimuotoisuudesta huolimatta ollut yhtenäinen hanke, jossa osahankkeet ovat toteuttaneet yhteisiä tavoitteita alueellisista tarpeista ja erityispiirteistä lähtevien kehittämisprosessien avulla. Valtakunnalliset ja Väli-Suomen alueen yhteistyörakenteet ovat varmistaneet sen, että hankkeen tavoitteet ja kehittämisprosessit ovat olleet samassa linjassa ja säilyttäneet yhteyden valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin ja ohjaukseen Osahankkeet Hankkeessa mukana olleet toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit) ovat muodostaneet Välittäjä hankkeen viisi osahanketta, joiden alueella on ollut käynnissä useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämisprosesseja paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Projektipäälliköt tai hankevastaavat (Lahden osahanke) yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa ovat koordinoineet osahankkeiden toimintaa ja taloutta. Alueen yhdyshenkilönä on toiminut jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä ovat toimineet: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki, psykososiaalisten palveluiden päällikkö 5

7 Projektipäälliköt ja hankevastaavat osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila ( ja %) Häme, Pia Piispanen Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki Lahti, Päivi Parkkinen Lisäksi osahankkeilla on ollut omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ovat ohjanneet osaltaan toimintaa osahankkeissa Ohjausryhmä Välittäjä hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. STM:n edustajana ohjausryhmässä oli hankkeen valvoja Kari Haavisto ja THL:sta edusti kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuivat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt olivat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjasi tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Lounais-Suomen aluehallintoviranomaisen ja STM:n valvonnallisen ohjauskäynnin jälkeen Seinäjoen ja Vaasan kaupunkeja pyydettiin nimeämään jäsenet ohjausryhmään. Seinäjoen kaupunki nimesi ryhmään jäseneksi psykososiaalisten palveluiden johtaja Minna Taipaleen. Vaasan kaupungilta ei saatu vastausta pyyntöön. Täydennetty ohjausryhmän kokoonpano: Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ( alkaen) Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki Minna Taipale, Seinäjoen kaupunki Kari Haavisto, STM 6

8 Maritta Vuorenmaa, THL Minna Laitila, Välittäjä 2009 ( ja ) Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri Projektipäälliköt 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Tarkasteltavana ajanjaksona ei ole ollut Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän kokouksia. Uusi aluejohtoryhmä kokoontuu ja tässä kokouksessa esillä on Välittäjä hankkeen jatkohanke, Välittäjä Kaste-aluejohtoryhmä järjesti Kastehelmimarkkinat Tampereella. Markkinoilla esiteltiin kaikkien Väli-Suomen alueen Kastehankkeiden tuotosten ja tulosten helmiä. Välittäjä hanke oli mukana näyttelypöydällä, esitteillä ja postereilla. Lisäksi hankkeella oli kolme puheenvuoroa: PETE - Päijät- Hämeen ehkäisevän työn edelläkävijä, Meidän perhe Teidän perhettä varten -toiminta Vaasassa sekä Väkivallan vastainen työ Hankepäivät Hankkeen työntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteen vaihtamaan ajatuksia, kokemuksia, osaamista sekä tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Hankepäivillä on yhdessä suunniteltu hankkeen toiminnan jatkoa, huolehdittu työssä jaksamisesta ja hankeväen hyvinvoinnista. Palautteen perusteella hankepäivät on koettu merkittäväksi myös hankkeen yhtenäisyyden kannalta. Raportoitavalla ajanjaksolla hankepäivät on pidetty Tampereella Järjestämisvastuussa oli Tampereen osahanke Projektipäälliköiden palaverit Hanketta suunniteltaessa ja käynnistettäessä tavoitteena oli, että osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuisivat säännöllisesti yhteen tiedottamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa ja sen jatkoa. Näitä tapaamisia ei kuitenkaan ole pystytty säännöllisesti järjestämään. Raportoitavana ajanjaksona projektipäälliköt ovat tavanneet hankepäivien yhtey- 7

9 dessä. Muutoin yhteydenpito on tapahtunut sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä arvioinnin taustaryhmän palaverin yhteydessä Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuivat 2-4 kertaa kuukaudessa. Tiimimuistiot on tallennettu Elgg-työskentelyalustalle, jossa ne ovat olleet myös muiden osahankkeiden nähtävillä. 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden (VSHP, EPSHP, HPKY, Tampere ja Lahti) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Sopimus on päivitetty Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja STM:n valvonnallisen ohjauskäynnillä ( ) annettujen ohjeiden mukaisesti. Hankesuunnitelma sisälsi kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeissa laadittiin paikallisten kehittämistarpeiden pohjalta tarkennetut toimintasuunnitelmat. Hankkeen kehittämistoimintaa ovat hankesuunnitelman lisäksi ohjanneet Kaste-ohjelman tavoitteet sekä valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Välittäjä hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat olleet hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa. 8

10 3.2. Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa on perustunut joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Hankesuunnitelma on ollut työväline, jonka avulla on voitu vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeen kehittämisprosessit ovat muotoutuneet toiminnan aikana kehittämistarpeiden ja hankkeen mahdollisuuksien mukaan. Välittäjä hankkeen loppuraportin liitteenä ovat osahankkeiden omat loppuraportit, joista selkeästi käy ilmi se, miten toiminta muotoutui erilaiseksi eri osahankkeissa. Loppuraportti toimitetaan valtionavustusselvityksen liitteenä. Paikallisiin tarpeisiin vastaamisella ja alueiden toimijoiden kanssa yhteistyössä toimimalla on luotu pohjaa kehittämistoiminnan, tuotosten ja tulosten juurtumiselle pysyviksi käytännöiksi. Jaetun asiantuntijuuden ja osaamisen sekä osallisuuden periaatteet ovat tarkoittaneet sitä, ettei hankkeessa ole toimittu hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Välittäjä hankkeessa on pyritty kehittämään myös hanke- ja kehittämistyötä. Hankkeen kehittämisprosessit on kuvattu hankekortteihin, jotka ovat luettavissa hankkeen wwwsivujen kautta ( Hankekorteissa on lyhyesti kuvattuna kukin kehittämisprosessi, sen tavoitteet ja niiden yhteydet Välittäjä hankkeen, Kaste-ohjelman ja Mieli-suunnitelman tavoitteisiin. Hankekortissa kuvataan suunnitellut toimenpiteet sekä odotetut/aikaansaadut tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Tämän lisäksi määritellään yhteistyö ja vastuunjako niin hankkeen sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Lopuksi kuvataan vielä suunnitelma siitä, miten kehittämisprosessi tai sen tulokset saadaan juurtumaan osaksi pysyviä toimintakäytäntöjä. Hankekortteja on päivitetty säännöllisesti ja viimeinen päivitys on tehty mennessä Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa kehittämistyö on perustunut siis hankesuunnitelmaan ja paikallisiin ja ajankohtaisiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeisiin. Työtä ovat ohjanneet teh- 9

11 dyt työ/toimintasuunnitelmat, joihin on ollut kuvattuna kehittämistoimenpiteet, joihin alueella ryhdyttiin. Työ/toimintasuunnitelmia on tarvittaessa tarkastettu ja päivitetty hankkeen kuluessa. Välittäjä hankkeen toiminta ja kehittämisprosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti projektipäälliköiden johdolla laadituissa osahankeraporteissa (liitteet 1-5). Osahankeraportit kuvaavat kehittämisprosessien käytännön toimia, aikaansaatuja tuotoksia ja tuloksia. Valtionavustusselvityksen mukana toimitettava loppuraportti ja osahankkeiden omat loppuraportit kuvaavat myös hankkeen toimintaa Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa on käytetty yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edistymiseen. Palaverirunko on auttanut myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli- Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon ovat muodostaneet seuraavat 5 kohtaa: 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat. 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta on perustunut aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa sekä alueella tehtyyn kuntakierrokseen, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueita ovat olleet: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja lisääminen 10

12 - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-Pohjanmaan osahankeraportissa (liite 2). Osahankkeen hankekortit ovat osoitteessa Hämeen osahanke Välittäjä hankkeen Hämeen osahanke on perustanut osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta on pohjautunut sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat olleet: - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen lisääminen ja vahvistaminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa (liite 3). Hankekortit löytyvät osoitteesta Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on ollut aiempi kehittämistoiminta Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntien päihdetyön kehittämishankkeessa ja Tampereen ikääntyneiden päihdetyön kehittämishankkeessa. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat olleet: 11

13 - Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön mallintaminen sosiaali- ja terveysasemilla ja työparimallin kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Paikallisen alkoholipolitiikan toimintatapojen kehittäminen - Videoavusteisen avokuntoutuksen kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa (liite 4). Osahankkeen hankekortit ovat nähtävissä osoitteessa Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta on jakautunut seudullisiin alahankkeisiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Osahankkeen projektipäällikön on johtanut kokonaisuutta. Seudullisia kokonaisuuksia olivat: Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K2 (Mustasaari ja Vöyri), Pietarsaaren alue ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat olleet: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa (liite 5). Hankekortit ovat osoitteessa Lahden osahanke 12

14 Lahden osahanke käynnistyi syyskuussa Lahden osahankkeessa on kehitetty perusterveydenhuollon mielenterveystyötä yhteistyössä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian avohoidon, terveysasemien sekä psykososiaalisten palvelujen kanssa. Lahden osahankkeen kehittämistoiminta on kuvattu Lahden osahankeraportissa (liite 6). Osahankkeen hankekortti löytyy osoitteesta 5. TALOUS Välittäjä hankkeelle myönnettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionavustusta , joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75 %. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin Hankkeen yleiset kustannukset ovat muodostuneet hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvista kuluista. Yleiset kustannukset on jaettu kaikkien hankeosapuolten kesken. Lisäksi yleisiin kustannuksiin ovat kuuluneet koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta syntyneet kustannukset, esim. hankkeen kotisivujen tekeminen ja ylläpito, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä hankkeen yleiset kustannukset jäävät alle 10 prosenttiin koko hankkeen budjetista, mikä on huomattavan pieni prosenttiosuus näin laajassa hankkeessa. Välittäjä hankkeella on ollut yksi yhteinen kirjanpito, josta on vastannut hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito on pidetty eriytettynä hallinnoijan muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Lahden kaupunki) ovat pitäneet alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on koonnut yhteen osahankkeiden talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa on jokaisella osahankkeella ollut käytettävissä 13

15 oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. Hankeosapuolten välisellä sopimuksella on Etelä-Pohjanmaan osahankkeen prosenttiosuutta lisätty ja vastaavasti Vaasan seudun osahankkeen prosenttiosuutta pienennetty. 6. HANKKEEN ARVIOINTI 6.1. Arvioinnin toteutus Välittäjä hankkeen arviointi on toteutettu sisäisenä prosessin arviointina. Prosessiarviointi on rakentunut vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota on täydennetty muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Prosessin arvioinnin avulla on tarkasteltu hankkeen toimintatapaa ja kehittämistyön toteuttamista. Prosessiarvioinnin avulla voi avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Arviointi on toiminut myös hankkeen ohjaamisen välineenä. Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei ole päästy). Välittäjä hankkeesta on valmistunut loppuarviointi, joka on tulostettavissa osoitteesta: Arviointiraportti toimitetaan myös valtionavustusselvityksen liitteenä Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arviointia varten hankkeen kuusi tavoitetta on tiivistetty kolmeen tavoitteeseen (ks. liite 1 arvioinnin taustalla oleva hankkeen toimintalogiikka): 1) Päihde- ja mielenterveystyön työtapojen kehittäminen 2) Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen ja 3) Asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Arvioinnin rajauksessa on käytetty hyväksi arviointikriteereitä, joilla tarkoitetaan hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein kriittisimpiä osatekijöitä. Arviointikriteerit ovat yhteistyö ja 14

16 prosesseissa onnistuminen. Arviointikysymykset kertovat sen, mihin asioihin halutaan saada vastauksia. Konkreettiset arviointikysymykset on johdettu arviointikriteereistä: 1. Yhteistyö: Miten yhteistyö sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii? (hanke & yhteistyökumppanit) Miten hanke edistää päihde- ja mielenterveystyötä tekevien organisaatioiden yhteistyötä? Miten asiakkaiden osallisuus lisääntyy? 2. Prosesseissa onnistuminen: Miten yhteistyökumppanit sitoutuvat kehittämistyöhön? Mikä työyksiköiden toiminnassa muuttui prosessien aikana? Miten ammattihenkilöstön osaaminen lisääntyi prosessien aikana? Hankkeen arviointia varten tietoa on koottu useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla on pyritty hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointiaineistot: Hanketyöntekijöiden itsearvioinnit Osahankkeiden arviointipalaverit Hankekortit Osaamiskartoitukset Yhteistyökumppanien fokusryhmähaastattelut Kyselyt Asiakaskokemusta omaavien kehittämistoiminnassa mukana olleiden fokusryhmähaastattelut Asiakaskokemusta omaavien yksilöhaastattelut Vertaisarviointi Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeen kanssa Osahankkeiden oma arviointimateriaali Osahankkeiden työntekijät täyttivät säännöllisesti kolmen kuukauden välein itsearviointilomakkeet, jotka toimitettiin arviointikoordinaattorille. Arviointikoordinaattori koosti kunkin 15

17 osahankkeen lomakevastauksista yhteenvedon, joka toimi osahankkeiden arviointipalavereissa keskustelun pohjana. Hankekortit laadittiin kaikista kehittämisprosesseista. Hankekortit päivitettiin viimeisen kerran syyskuussa Ne on päivitetty tammikuussa 2011 ja uudelleen Erityistä huomiota on kiinnitetty tuotosten ja tulosten sekä juurruttamissuunnitelman kuvaamiseen Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on ollut palkattuna arviointikoordinaattori vastaamaan arvioinnin toteutuksesta. Hän on tukenut ja ohjannut osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Välittäjä hankkeen arviointia on ohjannut arvioinnin taustaryhmä, joka on suunnitellut ja toteuttanut arviointia yhdessä arviointikoordinaattorin kanssa. Ryhmässä on ollut mukana ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuomassa arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano: Hankejohtaja Arviointikoordinaattori Projektipäälliköt Nina K. Hyttinen Helena Heinonen 16

18 Liite 1. Arvioinnin taustalla oleva toimintalogiikka

19 LIITE 2. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE (Pohjanmaa-hanke): VÄLITTÄJÄ HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila ( ja %) projektikoordinaattori Mervi Ropponen ( alkaen kehittämissuunnittelija) kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektityöntekijä Diana Hakasaari projektikoordinaattori Jyrki Tuulari (50 %) ylilääkäri Antero Lassila (20 %) tiedottaja Tuire Hautala (75 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) päihdehoitaja Ritva Ahokas saakka kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen saakka (1.6. alkaen 50 %) projektityöntekijä Susanna Ahola (50 %) osastonhoitaja Marja Nordling (20 %) sairaanhoitaja Heidi Hanhila (20 %) ylilääkäri Kaija Salonen (20 %) , , kehittäjätyöntekijä Mirka Ylenius (50 %) depressiohoitaja Riitta Lanttola (20 %) Lisäksi osahankkeessa on käytetty ulkopuolisina asiantuntijoina mm. kokemusasiantuntijoita. Projektipäällikkö Minna Laitila on sekä välisenä aikana toiminut 50 %:sti koko Välittäjä hankkeen hankejohtajana. Paikallisten kehittäjätyöntekijöiden työsopimukset ovat päättyneet viimeistään Tarkasteltavana aikana osahankkeessa on jatkunut toiminnan ja juurruttamisen vaihe. Jaksoon ovat ajoittuneet hankehenkilöstön vuosilomat, mikä on vaikuttanut toimintaan. Valtaosa hankkeen henkilökunnasta on ollut vuosilomilla kesä-heinäkuun ja osin myös elokuun. Tämän lisäksi on pidetty niitä lomapäiviä, joita on kertynyt lomanmääräytymisvuodelle Näin ollen esimerkiksi syys-lokakuuhun on ajoittunut runsaasti lomia. Toi-

20 minnan painopiste on ollut aloitettujen kehittämisprosessien loppuun saattamisessa sekä tuotosten ja tulosten jatkuvuuden turvaamisessa. Paikallisista tarpeista lähteneet kehittämispilotit ovat jatkuneet Seinäjoella saakka sekä Lapualla ja Kuusiokunnissa saakka. Paikallisten kehittämispilottien päättyessä osan kehittäjätyöntekijöistä työsuhteet ovat päättyneet suunnitellusti. Tarkemmat tiedot osahankkeessa järjestetyistä tapahtumista ja koulutuksista löytyvät Pohjanmaa-hankkeen Internet-sivuilta kohdata Ajankohtaista ( Kaikki tuotettu materiaali löytyy osoitteesta: Hankekortit kaikista kehittämisprosesseista ovat osoitteessa: KEHITTÄMISPROSESSIT: 1. Paikallisista tarpeista lähtevien räätälöityjen toimintamallien kehittäminen ja pilotointi Seinäjoki Päihteiden puheeksioton ja varhaisen puuttumisen saaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä Luodun alkoholin puheeksioton ja varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttäminen, mahdollistaen jokaiselle asiakkaalle tasa-arvoisen ja laadukkaan mahdollisuuden irtautua alkoholin riskikäytöstä sekä mahdollisesta päihdekierteestä hoitoorganisaatiosta riippumatta. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen terveyskeskustyöskentelyssä. Väestön tiedon lisääminen alkoholista, sairauksista ja hoitomahdollisuuksista. Päihdeasioiden yhteistyön laajentaminen yksityisen ja julkisensektorin välille. Päihdehoitajahankkeen päättäminen ja tiedotus Kuvaus prosessista: Toiminta mallin tasa-arvoinen käyttäminen asiakkaille - jatkettu päihdekartoituksen perusteella koulutuksia terveyskeskuksen henkilökunnalle - jatkettu yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa - kehitetyt toimintamallit on otettu käyttöön perustyössä - tehty kysely terveyskeskuksen asiakkaille päihteiden puheeksiotosta. Tuloksia voidaan hyödyntää perustason päihdetyön kehittämisessä jatkossa. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen - Seinäjoen terveyskeskuksessa jatketaan portaittain siirtymistä hoitaja-lääkäri 19

21 -työparimallin käyttöön. Käyttöönotonottoa helpottamaan on järjestetty yhteistyössä Potku-hankkeen kanssa koulutus koko vastaanottohenkilökunnalle motivoivasta haastattelusta- - asiakkaille/potilaille on laadittu terveyshyöty-mallin mukainen kyselykaavake, jossa on huomioitu myös päihteiden käyttö Väestön tiedon lisääminen päihdeasioissa - tiedottamista suunnattu väestölle, peruspalveluiden henkilökunnalle ja yhteistyötahoille - kehittäjätyöntekijä on toiminut Välitä nuoresta -yleisötapahtuman järjestäjänä ja organisoijana. Tapahtumassa jaettiin tietoa vastuullisesta alkoholinkäytöstä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Ehkäise tapaturmat - hankkeen kanssa. - väestölle ja hoitohenkilökunnalle suunnatussa tapahtumassa, Keuhkojenkatsastusasema, on jaettu tietoutta tupakan haitoista ja alkoholista. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Seinäjoen terveyskeskuksen terveyden edistämisen yksikön kanssa. laajasti media myös mukana. Yhteistyön laajentaminen - yhteistyötä on jatkettu ja syvennetty eri organisaatioiden kanssa, jotta se jatkuisi myös pilottihankkeen jälkeen Kuusiokunnat Päihdetyön toimintamallien kehittäminen, mielenterveys- ja päihdestrategian päivittäminen ja toimeenpanon tukeminen. Mielestään selvä päihde- ja mielenterveysstrategian käytäntöön vieminen rakenteita ja palvelupolkuja selkeyttämällä. Strategiaan liittyvien työryhmien koordinointi Ennalta ehkäisevän päihdetyön kehittäminen, ehkäisevän työn yhteensovittaminen alueellisesti ja paikallisesti, esim. vastuuhenkilöt, päihdetyöryhmät jne. Hoitoonohjauksen mallintaminen Päihteiden pitkäaikaiskäyttäjien hoitopolkujen mallintaminen Motivoiva haastattelu -koulutukset (yhteistyössä Valtaväylä- hanke (ESR) ja Välittäjä 2009:n Pohjanmaa- hanke) Toimijatahojen sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja seurantaan Ennaltaehkäisevän päihdetyön näkyvämmäksi tuleminen Kaksoisdiagnoosihoitoketjutyö: Päihde- ja mielenterveysstrategiaan on kehittämisenkohteeksi määritelty myös päihde- ja mielenterveystyön yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on luoda yhteistyömalli, jossa asiakkaan palvelutarve tulee tunnetuksi ja hän saa tarvitsemansa palvelun. Kuvaus prosessista: Strategialle nimettyä seurantaryhmää tuettu sille määritellyn tehtävän käynnistämisessä. Seurantaryhmän kanssa aloitettu tähän mennessä tapahtuneen strategian mukaisen käytännön toteutuksen kartoittaminen ja sitä kautta strategian päivittäminen. Kaksoisdiagnoosihoitoketjutyö: Strategian mukaisesti mm. yhteiset hoitosuunnitel- 20

22 mat sekä kirjallisen luvan pyytäminen asiakkaalta yksiköiden väliseen yhteistyöhön. Prosessissa toimii hankkeen koordinoimana oma Kaksoisdiagnoosifoorumi. Mielenterveystyön osaamisen välittäminen Alavuden kotihoidon työntekijöille. Kotihoidon työntekijöiden mielenterveystyön osaamisen lisääntyminen. Keinojen ja työkalujen saaminen kotihoidon työntekijöiden omaan työhön Hyvien käytäntöjen juurruttaminen käytännön työhön Kuvaus prosessista: Bed side-tyyppinen opetus kotihoidon työntekijän ja kehittäjätyöntekijän yhteisillä kotikäynneillä Kotihoidon työntekijöiden konsultointimahdollisuus psykiatrian poliklinikalle Koulutusten järjestäminen Kotihoidon työntekijöiden osaamisen ja osaamistarpeen kartoittaminen Asiakasaineksen kartoittaminen Hyvien käytäntöjen löytäminen ja mallintaminen (hoitopolut). Kuvattiin kotihoidon näkökulmasta masentuneen asiakkaan hoitopolku sekä päihdeasiakkaan hoitopolku. Depressiopotilaanhoitopolun luominen ja kehittäminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Tavoitteet Matalan kynnyksen hoitoonohjausmalli depressionhoidossa 6tk:n alueella Kuvaus prosessista Depression ohjaustyöryhmä perustettu 6tk:sssa ja hankkeessa Depressiohoitajan työstä informointi 6 tk:ssa eri toimi- ja työpisteissä, käynnit yhteisissä palavereissa. Koulutusta järjestetty henkilökunnalle depressiopotilaan tunnistamisesta ja hoitoonohjauksesta Depressiohoitajan toimenkuvan päivittäminen ja informointi toimenkuvasta yhteistyötahoille ja omassa organisaatiossa Depressiopotilaan hoitopolun mallintaminen 6tk:ssa Hoitopolun esittelyä 6tk:ssa ja yhteistyötahoille syksyn 2011 aikana Esite depressiohoitajan työstä asiakkaille valmiiksi 2011 loppuun mennessä Lapua Päihdetyön kehittäminen Lapualla 21

23 Päihdestrategian päivittäminen yhteistyössä työryhmien ja sidosryhmien kanssa Nykytilanteen kartoittaminen: ammattihenkilöstön ja sidosryhmien koulutustarpeen selvittäminen Päihdeasiakkaiden hoito- ja palveluketjujen selkeyttäminen, paikallisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on koonnut kyselyn nykytilasta ja sen pohjalta laatinut nykytilan kuvauksen Päihdestrategian päivittämiseksi on koottu kaksi moniammatillista työryhmää: lapset ja nuoret sekä ikääntyvät ja työikäiset. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle työryhmät, toiminut työryhmien puheenjohtajana sekä matriisityöskentelyn avulla päivittänyt olemassa olevaa strategiaa Päihteettömyyden vahvistaminen kuntouttavassa työtoiminnassa. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle moniammatillisen työryhmän (sosiaalitoimi, terveydenhuolto, Lapuan Sininauha) selkeyttämään yhteistyökäytäntöjä esimerkiksi huumeepäilyksissä. Kehittäjätyöntekijä on laatinut lomakkeen, johon jokainen Lapuan Sininauhaan tuleva kuntoutuja perehtyy ja jonka hän allekirjoittaa ennen kuntouttavaa työtoimintaa. Terveyskeskuksen kanssa on tehty sopimus huumeseulojen ottamisesta tarpeen vaatiessa. Kehittäjätyöntekijä on yhteistyössä työryhmien jäsenten kanssa laatinut koulutussuunnitelman ja vastannut koulutusten koordinoimisesta Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen peruspalveluissa. Kehitetään toimintamalli ja työkaluja hoidontarpeen tunnistamiseen ja arvioimiseen. Saadaan aikaan hoidontarpeen arviointimalli, jonka avulla asiakkaiden hoidontarve pystytään arvioimaan yhtenäisellä tavalla ja asiakkaiden avun tarpeeseen pystytään vastaamaan nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Paikalliset pilotit ja laaja perustason päihdeosaamisen lisääminen Koulutukset ja yksiköissä (myös erikoissairaanhoito) erilliset tapaamiset, joissa huomion kiinnittämisen päihteiden käytön puheeksi ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Itsetuhoisuuden tunnistamisen ja ensivaiheen toimenpiteiden kehittäminen. Luodaan toimintamalli, jonka avulla itsetuhoisuuden oireet kyetään havaitsemaan nykyistä paremmin ja luodaan toimintamalli ensivaiheen toimenpiteiksi. Asiakkaat saavat avun nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. 22

24 Kuvaus prosessista: kohdennetut koulutukset ja konsultaatiotapaamiset eri toimijoille Alueen depressiohoitajien työskentelyn kehittäminen. Alueelle Pohjanmaa-hankkeen aikana luodun depressiohoitajaverkostossa toimivien työntekijöiden työskentelyä kehitetään edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Depressiohoitajien työtavat ja osaaminen vahvistuvat ja asiakkaiden varhaisessa vaiheessa saama apu kehittyy. Kuvaus prosessista: Depressiohoitajien verkostotapaamisten organisoiminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Kokemusasiantuntijat, vertaistoimijat, kokemuskouluttajat ja omaiset otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hanke toteuttaa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa koulutukset vuosina ja Kehittää ja mallintaa erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden toimintaa ja yhteistyötä, lisätä perusterveydenhuollon, kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoiden ja muiden tahojen tietoisuutta kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, kokemuskouluttajien ja omaisten osallistumismahdollisuuksista palvelujärjestelmän kehittämisessä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Kuvaus prosessista: Koulutuksen ja tuen avulla annetaan valmiudet mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille toimia kokemusasiantuntijoina, vertaistoimijoina ja kokemuskouluttajina kehitettäessä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Uusi koulutus on alkanut yhteistyössä EPSHP:n kanssa syksyllä 2011, lisäksi koulutusmalli otetaan käyttää Mielen avain -hankkeessa Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti kokemusasiantuntijuutta (mm. koulutukset) ja kaikissa kehittämisprosesseissa aktivoidaan ja kannustetaan myös yhteistyötahoja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen 23

25 3. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Pyritään siirtämään sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä kohti edistävää ja ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, mm. haitallisen päihteiden käytön väheneminen alueella Lisätään alkoholin vastuullista vähittäismyyntiä ja parannetaan ikärajakontrollia alkoholin myynnissä. Kehitetään ehkäisevän työn muotoja huomioimaan lääkkeiden väärinkäyttö Nuorten ja aikuisten haitallinen päihteidenkäyttö vähenee Mielenterveyden mahdollisiin ongelmakohtiin kiinnitetään palvelujärjestelmässä ja väestötasolla huomiota Kuvaus prosessista: 1) Vastuullinen alkoholimyynti yhteistyössä kunnallisten toimijoiden (esim. Seinäjoen A- klinikka, Seinäjoen kaupunki) kanssa Koulutus antaa tietoa päihteiden vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, valmiuksia kohdata ja toimia vaaratilanteissa, joissa aggressiivinen/päihtynyt/huumaantunut asiakas aiheuttaa häiriötä. Koulutusten järjestäminen ja yhteistyö alkoholitarkastuksen (AVI) kanssa jatkuu. 2) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestöjen yhteistyön kehittäminen Urheiluseurat tavoittavat merkittävän osan erityisesti lapsista ja nuorista. Yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa pyritään saamaan urheiluseuroissa toimivat huoltajat ja vanhemmat mukaan hyvinvointia edistävään työhön. 3) Lääkefoorumit sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, poliisin ja apteekkien toimijoille PKV, reseptiväärennökset, apteekkien toimintamallit 4) Ikääntyvien lisääntyneeseen alkoholikäyttöön liittyvät toimet Ikäpä työryhmä Koulutukset, joissa huomio päihteiden käytön lisäksi myös masennukseen ja itsetuhoisuuteen. 5) Koulutus Mini-interventio Eri alueiden ja toimijoiden päihdekoulutukset (kattaen koko E-P) Pienet Pohjalaiset päihdepäivät (Kokkola 2010, Seinäjoki 2011) Alkoholinkäytön puheeksiotto / EPSHP Masennusta ja itsetuhoisuutta ennaltaehkäisevän toiminnan, toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. 24

26 Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden osaaminen vahvistuu ja ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja varhainen tuki toimivat nykyistä paremmin. Asiakkaat saavat apua ja tukea ongelmiinsa varhaisemmassa vaiheessa. Avunsaantikanavat tunnetaan ja niistä osataan hakea apua ajoissa. Erityistä huomiota palveluissa kiinnitetään itsemurhayrityksen jälkeen tapahtuvaan työskentelyyn ja läheisiä huomioidaan palveluissa nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäiseminen, mm. - laaja-alainen tunnistamisen ja osaamisen lisääminen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalityö, seurakunnat, nuorisotyö, oppilashuolto, poliisi, kolmas sektori jne.) - konsultaatiokäynnit työyksiköissä, konsultaatioista sopiminen - koottua tietoa yksiköiden tarpeisiin - keskitetyn tietopaketin kokoamista - avunsaantikanavien esilletuominen ja avunsaannin helpottaminen, mm. tietoa Pohjanmaa-hankkeen www-sivuille ja lehtiartikkelit - läheisten huomioiminen - riskiryhmien parempi huomioiminen Pohjana kehittämistyössä on EU:n Consencus Paper 2008: Prevention of Depression and Suicide Väkivallan vastainen työ Väkivallan vastaisia toimintamalleja kehitetään laajasti hankealueella ja niiden toiminnan myötä Etelä-Pohjanmaalla väkivalta vähenee ja turvallisuuden tunne nousee. Väkivaltaan liittyvien tabun sekä stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakemisen varhaistuminen ja palveluiden kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin olemassa olevaa tarvetta "ammattilaisen" ja asiakkaan kohdatessa. Kuvaus prosessista: a) Väestötasolla väkivaltaan liittyvien tabujen, stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakeminen ja sen nopeutuminen sekä kansalaistaitojen kohentuminen tiedottaminen (Tiedotus laajasti katuväkivaltailmiöstä mediassa) esitteet (Väkivalta parisuhteessa - ja Löitkö?- esitteet ovat valmiit) kokemusasiantuntijoiden kertomusten hyödyntäminen (Katuväkivaltatiedotuksessa käytetty kokemusasiantuntijan ääntä) b) Ammattilaiset osaavat auttaa väkivallan kokijaa, tekijää ja ympäröiviä ihmisiä > rohkeutta ja ammattitaitoa reagoida näkemäänsä ja kuulemaansa väkivaltaan kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten toimintamallit (Kaksineuvoisen ja Kuusiokuntien väkivallan toimintamallit valmiit). työpaikoille toimintaohjeet (keskustelua käyty koko ajan eri työkonteksteissa) 25

27 koulutukset ilmiöön liittyvistä hyviksi todetuista käytännöistä ja työhön liittyvistä vastatunteista, häpeästä, stigmasta ja syyllisyydestä (Parisuhde- ja perheväkivaltaan puutuminen verkostopäivään osallistuminen, päivän suunnittelussa mukana olo, tiedottaminen ) alueellisten väkivaltatyöryhmien yhteiset koulutuspäivät toimivien toimintamallien aikaansaamiseksi saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin (asiakas saatetaan tarvittavien palveluiden äärelle). Aihe esillä kaikessa toiminnassa. c) Päättäjät ts. kuntien, kaupunkien, terveyskuntayhtymien väkivallan toimintaohjelma ja toimintaohjeet ajan tasalle verkostoyhteistyö huomioiden > tavoitteena laadukas väkivallan kokijan ja tekijän auttaminen organisaatiosta riippumatta yli hallintorajojen turvakoti Etelä-Pohjanmaalle ( Seinäjoki). Keskustelua jatkettu alueella. d) Hanketyön ja ammattitaidon kehittäminen osallistuminen väkivaltatyön koulutuksiin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeemien ja integroitu hoito - ammatillinen täydennyskoulutus kliininen väkivaltatyö väkivallan kokijan, tekijän ja muiden perheenjäsenten kanssa yhdessä Huomioi Lapset -poliklinikan työntekijöiden kanssa. Ikääntyvien ihmisten mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä EPSHP:n terveyden edistämisen yksikön, Seinäjoen kaupungin Ikäpä-työryhmän ja IKÄKASTE-hankkeen kanssa mm. koulutus- ja prosessityöskentelyllä. Luodaan toimintamalleja käytäntöön ikääntyneiden päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämiseen. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä IKÄKASTE-hankkeen ja Seinäjoen kaupungin kanssa toteutetaan alueellisten tarpeiden pohjalta mielenterveys- ja päihdekoulutuksia Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen ja toimintamallien edelleen kehittäminen. Raskauden aikaisen/ synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittäminen. Helpottaa ja tukea peruspalveluiden työtä äidin masennuksen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi sekä rakentaa alueelle hoitoketju, alueellinen suunnitelma äidin masennuksen hoidosta. Kuvaus prosesseista: 1) Vauva-ajan vuorovaikutusongelmat ja niiden hoito -prosessikoulutus Hoidollinen vauvaperhetyön prosessikoulutus on kaikille raskaana olevia ja vauvaperheitä hoidollisesti kohtaaville työntekijöille erikoissairaanhoidossa, perustasolla ja järjestöissä. Pohjana on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella järjestetty äidin raskau- 26

28 den aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen -koulutusprosessi ja tehty hoitoketjutyö. Tavoitteena on myös koulutuksellinen tuki rakentuneen hoitoketjutyöskentelyn tukemiseen. 2) Raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan vuorovaikutusriskien ja -ongelmien tunnistaminen, tukeminen ja hoitoon ohjaaminen -prosessikoulutus 2011 Perustason koulutus- ja konsultaatioprosessi. Koulutuksen aikana käsitellään raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan vuorovaikutusriskien havainnoimista neuvolavastaanotolla sekä riskin vaikeusasteen arvioimista, vuorovaikutuksen tukemista neuvolassa sekä tarvittavaan jatkohoitoon lähettämistä ja hoitoon motivointia. Koulutuksessa paneudutaan myös yhteistyöhön perustason hoitoa antavien työntekijöiden kanssa sekä perustason ja erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Pohjana on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella järjestetty äidin raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen -koulutusprosessi ja tehty hoitoketjutyö. Tavoitteena on myös koulutuksellinen tuki rakentuneen hoitoketjutyöskentelyn tukemiseen. Vankilasta vapautuvien/lainrikkojataustaisten vertaistukitoiminnan käynnistämisen tukeminen Yhteistyöverkoston kokoaminen vankilasta vapautuvien ja lainrikkojataustaisten vertaistukitoiminnan käynnistämiseksi ja täten palveluiden edistäminen alueella tämän erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Kuvaus prosessista: Yhteydessä valtakunnalliseen KRIS-yhdistykseen, paikallisen työryhmän ja entisten vankien yhteistyönä alueelle on syntynyt syksyllä 2011 Etelä-Pohjanmaan KRIS-yhdistys, jonka tarkoituksena on mahdollistaa vertaistukitoiminta ja palveluiden kehittyminen alueella vankilasta vapautuvien ja lainrikkojataustaisten tukemiseksi. Tuettu työn aloittamista ja yhteistyön jatkumista alueella YRE-työryhmän (Yhteistyö rikoksista rangaistujen tueksi) ja syntyneen yhdistyksen välillä. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ala- ja yläasteyhteistyötä kehittämällä ja nuorille kohdennetulla ahdistusta ja masennusta ehkäisevällä koulutusohjelmalla. Lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunnetilojaan, kuten suruja ja pelkoja. Koulutusohjelma vahvistaa minäkuvaa ja omanarvontunnetta sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen. Lisäksi nuoret löytävät konkreettisia keinoja selviytyä huolta ja pelkoa aiheuttavista elämäntilanteista. Mielenterveys- ja päihdetyön painopiste siirtyy kohti edistävää työtä ja varhaista tukemista Kuvaus prosessista: Kouluissa toteutettavan mielenterveyttä edistävän sekä ahdistusta ja masennusta 27