Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

Transkriptio

1 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä HANKKEEN TOIMIJAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Osahankkeet Ohjausryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Hankepäivät Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden työntekijätiimit HANKKEEN TOIMINTA Toiminnan lähtökohdat Hankkeen toimintatapa Toiminta osahankkeissa Hankkeen palaverit OSAHANKKEET Etelä-Pohjanmaan osahanke Hämeen osahanke Tampereen osahanke Vaasan seudun osahanke TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arvioinnin perusta Arvioinnin toteutus Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arvioinnin resursointi hankkeessa VIESTINTÄ MUUTOKSET LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti LIITE 2. Hämeen osahankeraportti LIITE 3. Tampereen osahankeraportti LIITE 4. Vaasan seudun osahankeraportti LÄHTEET:

3 Tiivistelmä Välittäjä 2009 hanke on uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Hanke on osa valtakunnallista Kaste ohjelmaa ja toteuttaa ohjelmaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä Väli-Suomen alueella. Palveluiden kehittämisen ohella Välittäjä hanke uudistaa myös alan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa on käynnissä lähes 100 kehittämisprosessia, jotka edistävät hankkeen kokonaistavoitteita. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Pohjanmaa-hanke), Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Nämä toimijat muodostavat neljä osahanketta Välittäjä 2009 hankekokonaisuuteen. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarveperusteinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ohjaavat kehittämistoimintaamme ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Näitä asioita tavoittelemme: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Hanke käynnistyi suunnitteluvaiheella, jolloin hankejohtaja aloitti osa-aikaisena työskentelyn hankkeen toimeenpanon suunnittelemiseksi yhdessä hankkeen suunnittelutyöryhmän kanssa. Hankkeen ohjausryhmä aloitti työskentelynsä vuoden 2009 marraskuun alussa. Suunnitteluvaihe on laajentunut porrasteisesti työntekijöiden lisääntymisen myötä. Suunnitteluvaiheesta on siirrytty varsinaiseen kehittämistoiminnan vaiheeseen ja osahankkeiden kehittämistyö on käynnistynyt kokonaisuudessaan. Hankkeessa työskentelee 41 työntekijää. Hankkeen arviointityö käynnistyi muiden toimintojen suunnittelun tavoin vuonna 2009, jolloin koottiin arvioinnin taustaryhmä suunnittelemaan ja ohjaamaan hankkeen arvioinnin etenemistä. Arvioinnintaustaryhmä työskentelee koko hankekauden ajan, toimien hankkeen arvioinnin ohjausryhmänä. Arviointikoordinaattori aloitti työskentelyn hankkeessa huhtikuussa Tämä hankekatsaus koostuu viidestä osasta. ensimmäisessä osassa on yleiskatsaus hankkeeseen kokonaisuutena. Välittäjä 2009 hankkeen kehittämistoiminta ja siihen liittyvät kaikki kehittämisprosessit esitellään osahankeraporteissa, tämän katsauksen liitteissä; 1, 2, 3, ja 4. 2

4 1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä 2009 hankkeessa ovat mukana: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Hankejohtajana toimii Kimmo Mäkelä Hämeenlinnasta. Hankejohtaja toimi osa-aikaisena (50 %) välisenä aikana ja siirtyi sen jälkeen kokopäivätoimiseksi hankejohtajaksi. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset, yhteydet Sosiaali- ja terveysministeriöön ja lääninhallitukseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Välittäjä 2009 hankkeen yhteistyö Kaste aluejohtoryhmän kanssa on tiivistä. Väli- Suomen Kaste alueelle on nimetty alueelliseksi suunnittelijaksi Leena-Kaisa Nikkarinen Tampereelta, joka osaltaan tukee hankkeen toimintaa, hallinnointia ja yhteyksiä muihin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hankkeen valvojaksi on nimetty Kari Haavisto, joka seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti. Kari Haavisto osallistuu hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2009 päädyttiin hankeosapuolten kanssa aiemmasta hanketyöstä hieman poikkeavaan hankkeen ohjausrakenteeseen. Ajatuksen taustalla on pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen aiempaa hankekäytäntöä huomattavasti suuremmassa hankkeessa. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa hyö- 3

5 dynnettiin aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Välittäjä hankkeen ohjausrakenteella on pyrkimyksenä lisätä hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä pyritään vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin kuitenkin siten, että yhteys valtakunnallisiin palveluiden kehittämisen suuntauksiin ja ohjaukseen pysyy vahvana Osahankkeet Hankkeessa mukana olevat toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä) muodostavat Välittäjä hankkeessa neljä osahanketta, joiden alueella tulee toimimaan useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämishankkeita ja - toimenpiteitä paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Osahankkeiden toimintaa ja taloutta koordinoivat alueellaan projektipäälliköt yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa. Alueen yhdyshenkilönä toimii jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä toimivat: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja Projektipäälliköt osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila Häme, Aki Heiskanen Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki 4

6 Lisäksi osahankkeilla on omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ohjaavat osaltaan toimintaa osahankkeissa Ohjausryhmä Välittäjä 2009 hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ohjausryhmässä on hankkeen valvoja Kari Haavisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjaa tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Ohjausryhmän kokoonpano o Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) o Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP o Maritta Närhi, Tampereen kaupunki o Reijo Malila, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä o Kari Haavisto, STM o Maritta Vuorenmaa, THL o Kimmo Mäkelä, Välittäjä 2009 o Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri o Projektipäälliköt 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Hankejohtajat osallistuvat Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin, näin aluejohtoryhmän mielipiteet ja ajatukset hankkeen etenemisestä välittyvät hankejohtajan mukana myös Välittäjä hankkeen toimintaan ja hankkeen palavereihin. 5

7 2.4. Hankepäivät Hankkeen työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa myös kokonaisuuden näkökulmasta sekä suunnittelemaan yhdessä hankkeen toiminnan jatkoa Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Projektipäälliköiden palaverit pidetään neljä kertaa vuodessa Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuvat 2-4 kertaa kuukaudessa. 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä 2009 hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden(vshp, EPSHP, Tampere ja HPKY) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste -alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Hankesuunnitelma sisältää kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoi- 6

8 den ympärille, keskustelivat alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tältä pohjalta tarkasteltiin hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan mahdollisuuksia vastata paikallisiin tarpeisiin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin sekä suunnata kehittämistoimintaa valittuihin toimenpiteisiin. Hankesuunnitelman tavoitteet ja niiden sisältämät toimenpiteet eivät näin ollen tarkoita, että jokaisella neljällä alueella tai 82 kunnassa toteutetaan kaikkia tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi hankkeen kehittämistoimintaa ohjaavat Kaste-ohjelman tavoitteet sekä Mieli ja päihdesuunnitelma. Välittäjä hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Hankkeen toimintatavaksi valittiin jo hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä perinteisestä monissa kohdissa poikkeava tapa toimia. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on hakenut ratkaisuja olemassa olevalle toimintamallille, yhteistyölle ja rakenteille. Julkisten organisaatioiden, palveluiden järjestämistavan, asiakkaiden ongelmien, teknologian kehityksen ja Kaste-ohjelman hankemaailmaan tuomien muutosten myötä kehittämishankkeen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa siten, ettei perinteinen kehittämisen ja hankkeiden toimintatapa tuota välttämättä parasta mahdollista lopputulosta. (Vrt. Virkkunen, Engeström, & Miettinen, 2007; ) Hankesuunnitelma kirjoitettiin työvälineeksi, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallistenkin tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Näin hankkeen kehittämisprosessit selvisivät lopulliseen muotoonsa vasta jo hankkeen aloitettua toimintansa kun em. tarpeet oli selvitetty ja tarkasteltu hankkeen mahdolli- 7

9 suuksia vastata niihin. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke ottaa paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luodaan pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämistoiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005; ) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei pyri toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toimimalla saadaan laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista pyritään hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Hankkeessa pyritään aktiivisesti hakemaan luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin tapoja mukaan kehittämistoimintaan sekä käytettävinä menetelminä, että prosesseissa ratkaistaviin ongelmiin. Hyvien käytäntöjen levittäminen on myös tärkeä osa hankkeen toimintaa, joka perustuu myös osin jaettuun asiantuntijuuteen ja aktiiviseen tiedon jakamiseen sekä laajaan vuorovaikutukseen. Näin toimien saamme mahdollisimman laajasti tietoa ja kokemusta mukaan hankkeeseen ja kehittämistoiminnan edistämiseen Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa on tehty työsuunnitelmat kehittämistoimenpiteistä, joihin alueella ryhdytään. Työsuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa mietittiin, miten tieto paikallisista ja ajankohtaisista kehittämistarpeista kerätään. Nämä tavat vaihtelivat osahankkeittain, joillain alueilla oli perusteltua käydä kuntien ja toimijoiden kanssa aiheesta laajempia keskusteluita ja joillain alueilla nykyisen kehittämistoiminnan kautta oli savutettu aiheesta tietoa, jota tarvitsi vain täydentää keskusteluilla kuntien ja toimijoiden kanssa. Aiempien kehittämishankkeiden kokemusten mukaan laaja kuntakierros ei välttämättä ole paras vaihtoehto tiedon hankintaan. Näin hyviä kokemuksia noudattaen valittiin tiedon alueellisesti sopivin tapa tiedon keräämiseen. Työsuunnitelmien perustana käytettiin hankesuunnitelmaa, osa- 8

10 hankkeiden talousarviota ja hankkeen toteuttamista tukevaa materiaalia erityisesti Kasteohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä Mieli 2009 työryhmän lausuntoa Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa kaikilla tasoilla käytetään yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edistymiseen. Palaverirunko auttaa myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon muodostavat seuraavat 5 kohtaa; 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta perustuu suurelta osin aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa. Etelä-pohjanmaalla tehtiin Välittäjä 2009 hankkeen toiminnan käynnistämiseksi laaja kuntakierros, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen 9

11 Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-pohjanmaan osahankeraportissa, liitteessä Hämeen osahanke Hämeen osahankkeen alueella Välittäjä hanke perustuu osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta perustuu sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Peruspalveluiden työntekijöiden koulutus ja osaamisen lisääminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa, liitteessä Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on hyvien käytäntöjen levittäminen aiempien kehittämishankkeiden hyvien kokemusten ja voimakkaan jalkautuvan päihdetyön tarpeesta. Lisäksi Tampereella on tarve kehittää ehkäisevää päihdetyötä vahvistaen alkoholin saatavuuteen liittyvää vastuullisen alkoholin vähittäismyynnin kehittämistä. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat: - Päihde- ja mielenterveyshoitaja työparimallin kehittäminen sosiaali- ja terveysasemilla - Peruspalveluiden työntekijöiden koulutus ja osaamisen vahvistaminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen 10

12 - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa, liitteessä Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta jakautuu ainoana osahankkeena projektipäällikön johtamana kokonaisuutena seudullisiin kokonaisuuksiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Seudullisia kokonaisuuksia ovat; Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K3 (Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen) sekä Pietarsaari ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa, liitteessä TALOUS Välittäjä 2009 hankkeelle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionavustusta , joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75%. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin Hankkeessa syntyviin yleisiin kustannuksiin kuuluvat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvat kulut, jotka jaetaan kaikkien hankeosapuolten kanssa. Lisäksi yleisiin kustannuksiin kuuluvat koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta esim. hankkeen kotisivujen teke- 11

13 misestä ja ylläpidosta, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä 2009 hankkeella on yksi yhteinen kirjanpito, josta vastaa hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito pidetään eriytettynä hallinnoijan muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä) pitävät alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Yhteinen kirjanpito kootaan osahankkeiden kehittämistoiminnan kirjanpidoista. Näin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kokoaa yhteen neljän osahankkeen talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa jokaisella alueella on käytettävissä oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. 8. HANKKEEN ARVIOINTI 8.1. Hankkeen arvioinnin perusta Hankearvioinnin näkökulmasta hanke muodostaa oman hankeprosessin, josta tuotokset, tulokset ja vaikutukset ovat seurausta. Arvioinnin toteuttamisen perustana käytetään EU ohjelmien ja hankkeiden arvioinneissa käytettyä käsitekokonaisuutta (European Commission 1997). Arvioitavalla ohjelmalla on tavoitteita (objectives), jotka ovat tavoiteltuja seurauksia. Tavoitteet voivat olla tuotoksia (outputs), jotka ohjelma tuottaa suoraan esimerkiksi palveluina tai vaikutuksina (impacts). Vaikutukset voivat olla edelleen välittömiä tuloksia (results) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia (outcomes). (ks. Chen 2005, 16; Borg 2008, 22; Seppänen-Järvelä 2003, 4) 12

14 Kehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja teoreettinen viitekehys (European Commision 1997) 8.2. Arvioinnin toteutus Välittäjä 2009 hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina, joka rakentuu vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota täydennetään muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Hanketyöntekijöillä on tärkeä rooli arviointitiedon kerääjänä, tiivistäjänä, refllektoijana ja dokumentoijana. Itsearviointi toimii arviointitiedon keräämisen lisäksi hanketyöntekijöille tärkeänä työvälineenä hanketyön kehittämiseksi. Hankkeen arviointi on suunniteltu tukemaan ja ohjaamaan koko hankkeen kehittämistoimintaa. Arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti koko toiminnan ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa itsearviointia kiinteänä osana hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen arviointi on prosessiarviointia, joka sisältää osin myös vaikuttavuusarviointia. Prosessiarviointi kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Prosessiarvioinnin avulla voi 13

15 avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. Arviointi hyödyntää myös käytäntöjen levittämistä (miten se tehtiin?). (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Välittäjä 2009 hankkeen prosessiarviointi perustuu vahvasti itsearviointiin, millä tarkoitetaan hanketyöntekijän itse tekemää oman toiminnan arviointia. Kun hanketyöntekijät osallistuvat arviointiin, arviointikysymykset ohjaavat päivittäistyössä tekemään havaintoja arviointikysymyksiin liittyvistä asioista. Hankeprosessi on oppimisprosessi, mitä arviointi tukee. Itsearvioinnin kautta voidaan päästä jaettuun ymmärrykseen hankkeen olennaisista tekijöistä. Itsearvioinnin tarkoituksena on oman työn ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearviointi tuo esille hanketyöntekijöiden hiljaista tietoa. Kehittämistyö on pitkälti intuitioon perustuvaa ja asiat eivät välttämättä näyttäydy arkisessa hanketyössä selkeinä päätöksentekohetkinä. Tyypillistä on, että asiat kulkevat tai jopa ajautuvat suuntaan, johon on vaivattominta edetä. Itsearviointi voi auttaa havaitsemaan valintatilanteita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiksi. (Seppänen-Järvelä 2003, 19.) Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei olla päästy). Hankkeen aikana voidaan tutkia hankkeen aikaisia tuloksia ja vaikutuksia, mutta varsinainen hankkeen vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeen Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Välittäjä 2009 hankkeen arviointisuunnitelman rakentamisessa on hyödynnetty Robsonin (2001) arviointiasetelman viitekehystä. Arvioinnin tarkoitus ja hankkeen toimintalogiikka määrittävät arviointikriteereitä ja arviointikysymyksiä. Arviointikysymykset vaikuttavat puolestaan menetelmiin ja aineiston hankintastrategiaan. 14

16 Välittäjä 2009 hankkeen arviointiasetelman viitekehys (mukaillen Robson 2001, 123). Hankkeen arviointia varten tietoa kerätään useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla pyritään hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla seurataan myös hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Aineiston keruumenetelmät: Itsearviointilomakkeet Arviointipalaverit ja siihen liittyvä dokumentointi Hankekortit Erilaiset hankedokumentit Kyselyt Haastattelut 15

17 8.4. Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on palkattu sisäiseksi arvioijaksi arviointikoordinaattori, joka vastaa arvioinnin, sekä prosessiarvioinnin että hankkeen aikaisten tulosten ja vaikutusten arvioinnin, toteutuksesta. Hän tukee ja ohjaa osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Keskeinen työväline tässä ovat arviointipalaverit. on arviointitiedon palauttaminen kehittämisprosessiin hankkeen eri vaiheissa. Arvioinnin taustaryhmä on hankearviointia ohjaava ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen arviointia yhdessä hankkeen arviointikoordinaattorin kanssa. Ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuo arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano o Hankejohtaja o Arviointikoordinaattori o Projektipäälliköt o Nina K. Hyttinen o Helena Heinonen 9. VIESTINTÄ Hankkeeseen on tehty viestintä ja vuorovaikutussuunnitelma, joka kattaa hankkeen ulkoisen ja sisäisen viestinnän. Välittäjä 2009 hankkeen viestinnän vastuu jakautuu kahdelle tasolle. Koko hankkeen yleisestä viestinnästä vastaa hankejohtaja. Osahankkeiden toiminnan viestinnästä vastaavat osahankkeet itsenäisesti projektipäälliköiden johdolla. Uudenlainen toimintapa näkyy myös hankkeen viestinnässä ja siinä käytettävissä viestintäkanavissa. Viestintä, kuten muukin toiminta hankkeessa, on ennakoivaa ja avointa. Viestinnässä pyritään ennakoimaan tulevaa, eikä haeta ratkaisua pelkästään nykyiseen tilanteeseen. 16

18 Viestintä on kiinteä osa kehittämistyön kokonaisuutta Välittäjä hankkeessa. Viestintä myös osaltaan ohjaa yhdessä hankkeen arvioinnin kanssa työprosessia kohti tavoitteita perustehtävän mukaisesti. Viestinnän päätavoitteena on edistää hankkeen toimintaa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittymistä laaja-alaisesti hankesuunnitelman kokonaistavoitteiden mukaisesti niin alueellisesti, kuin valtakunnallisestikin. Hankkeen etenemisestä informoidaan Kaste-alueen johtoryhmää, hankkeen hallinnoijaa, ohjausryhmää, hankeosapuolia, hankeosapuolten johtotasoa ja sen edustajia, hankkeen valvojana toimivaa Kari Haavistoa sekä aluehallintovirastoa aktiivisesti. Hankkeen tiedottamisessa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa käytetään seuraavia viestintäkanavia: - sähköposti; uutiskirjeet, tiedotteet jne. - kotisivut - Yhteisöllinen verkkotyöalusta (välitin) - henkilökohtainen vuorovaikutus; tapaamiset, esittelyt, puhelut yms. - seminaarit - lehtiartikkelit ja ilmoitukset - esitteet ja painettu materiaali - sosiaalinen media mm. o facebook o twitter o youtube o slideshare o blogit 17

19 9. MUUTOKSET Hankkeen toimintaperiaate joustavana toimijana hankealueellaan ja tarveperusteisen kehittämistoiminnan toteuttajana on synnyttänyt tarpeen muuttaa hankesuunnitelmaa kuluneen hankekauden aikana. Välittäjä 2009 hanke on tehnyt kaksi muutoshakemusta hankesuunnitelmaan, joista molempiin on Sosiaali- ja terveysministeriö antanut myönteiset päätökset. Hanke on laajentunut Lahteen, jossa on käynnistynyt viides osahanke Välittäjä 2009 hankekokonaisuuteen. Lisäksi hankkeentoimintaa vahvistetaan teknologian hyödyntämisenosalta, käynnistämällä videoavusteisen avokuntoutuksen kehittämis- ja mallintamisprosessi sekä mielenterveys-, että päihdetyössä Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän, Sopimusvuoren ja Välittäjä 2009 hankkeen kanssa. 18

20 LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen raportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE: VÄLITTÄJÄ HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila kehittämissuunnittelija Mervi Ropponen kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektiavustaja Diana Hakasaari ylilääkäri Antero Lassila (50 %) tiedottaja Tuire Hautala (60 %) projektikoordinaattori Jyrki Tuulari (50 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) projektityöntekijä Marja Koivumäki (33 %) aloittanut päihdehoitaja Ritva Ahokas kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen aloittanut kehittäjätyöntekijä Leena Nieminen aloittanut kehittäjätyöntekijä Saija Valtasaari aloittanut kehittäjätyöntekijä Elina Etelä-Aho (50 %) aloittanut Hankesuunnitelman mukaisesti 2010 vuoden alussa osahankkeessa siirryttiin loppujenkin kehittämisprosessien osalta hankkeen suunnitteluvaiheesta aktiiviseen hankkeen toteuttamisvaiheeseen. pohjanmaa-hankkeen vaikutuksesta ja alueella aiemmin tehdystä kehittämistyöstä johtuen siirtyminen laaja-alaiseen Välittäjä-hankkeen toteuttamiseen kävi nopeasti ja vaivattomasti. Hankealueen keskeiset toimijat ja toimintatavat ovat tuttuja, näin ollen uusia suhteita on ollut helppo luoda tähän pohjatyöhön perustuen. Lisäksi pohjanmaa-hanke on alueella tunnettu yhteistyökumppani ja meidän kanssamme on ollut helppo jatkaa ja laajentaa yhteistyötä. 19

21 Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan kymmeniä kehittämisprosesseja, jotka edistävät kaikkia Välittäjä 2009 hankkeen tavoitteita hankealueella. KÄYNNISTYNEET KEHITTÄMISPROSESSIT: 1. Paikallisista tarpeista lähtevien räätälöityjen toimintamallien kehittäminen ja pilotointi JIK-kunnat (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) JIK-kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen. Päihdehoitopalveluketjun rakentaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien ja heidän läheisensä palveluiden poluttaminen selkeytyy ja eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy erityisesti 2dgasiakkaiden kohdalla. Jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakaminen myös muihin JIK-kuntiin Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen Kuvaus prosessista: Tuetaan paikallisia toimijoita selkeyttämään ja tiivistämään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kehittäjätyöntekijä on konkreettisesti eri toimijoiden tukena pohtimassa palvelujärjestelmän solmukohtia ja hyvien käytäntöjen muodostamista JIKkunnissa. Kehittäjätyöntekijä osallistuu ja tukee eri toimijoita osallistumalla asiakastyöhön, verkostopalavereihin ja palveluketjun konkreettiseen mallintamiseen Toimenpiteet: 1) Jalkautuva päihdetyö em. kunnissa: kehittäjätyöntekijä konsultoi, toimii esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työparina, osallistuu asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin ja palveluohjaukseen 2) Koulutusten järjestäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tunnistamiseen, kohtaamiseen, tarpeen arviointiin sekä opittujen työvälineiden soveltaminen käytäntöön esimerkiksi yhteistyössä kehittäjän kanssa 3) Laitoskuntoutushakemusten selkeyttäminen 20

22 Seinäjoki Päihdehoitaja Seinäjoen terveyskeskukseen Luoda toimiva päihdehoitaja malli terveyskeskukseen, lähelle asiakkaita Asiakkaan päihdehoitopolun luominen terveyskeskukseen ja mahdollisen jatkohoidon helpompi saavutettavuus Lisätä henkilökunnan tietämystä alkoholista siitä johtuvista haasteista ja niiden hoito mahdollisuuksista koulutuskokonaisuuksin Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen tulee koko henkilökunnalle säännölliseksi osaksi tehtävää lääkinnällistä - ja hoitotyötä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa asiakkaan aseman vahvistaminen, päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja Kuvaus prosessista: Päihdehoitaja mallin suunnittelu, koulutus, tiedotus ja toteutus Päihdetietämyksen lisääminen henkilökunnalle, konsultointi apu tarvittaessa Terveyskeskuksen päihdetyöstä tiedottaminen ja toteutus muiden yhteistyötahojen kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Asiakastyö Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Mielenterveyspalvelujen nykytilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus. Mielenterveyspalvelujen alueellisesti yhtenäisen toimintamallin ja - käytäntöjen luominen sekä palvelutuotantoon osallistuminen. Päätavoitteena on laatia ehdotus tarkoituksenmukaiseksi tavaksi organisoida mielenterveysasiakkaiden ja -kuntoutujien perustason palvelut Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tarpeiden ja resurssien kohtaaminen sekä kustannusvaikuttavuus huomioiden. Kuvaus prosessista: Kysely palvelujen tuottajille: Kyselyllä kartoitetaan kuntayhtymän omia mielenterveyspalveluja, psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja sekä yksityisiä palveluja, joita kuntayhtymän mielenterveysasiakkaat käyttävät. Asiakaskysely: Laadittu kyselylomake asiakaskyselyä varten. Palvelutarvekartoitus tehdään halukkaille erilaisia terveys-, sosiaali- ja asumispalveluja, psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja tai yksityisiä mielenterveyspalveluja käyttäville Kuntayhtymä Kaksineuvoisen asukkaille. Em.kyselyjen tulosten perusteella laaditaan suunnitelma ja toimintamalli mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi Pilotoidaan toimintamallia alueella 21

23 Järvi-Pohjanmaa Kehitetään peruspalveluiden henkilöstön päihdetyön osaamista koulutuskokonaisuudella. Työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, päihdeongelmaisen kohtaaminen ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on laadittu koulutussuunnitelma Koulutuksia on järjestetty mm. huumausaineistaja motivoivasta haastattelusta. Lisäksi hanke konsultoi alueen työntekijöitä säännöllisesti. Syksystä 2010 alkaen järjestetään alueella yhteistyössä Järvenpään seurakuntaopiston kanssa Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä koulutus. Suupohja/LLKY Päihdetyön toimintamallien kehittäminen kehittäjätyöntekijän avulla. Paikalliset päihdeasiakkaiden palveluketjut kehittyvät, selkeytyvät ja syntyy uusia toimintamalleja. Lisäksi peruspalveluiden työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: 1)Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen Toteutetaan laadittua Suupohjan ehkäisevän päihdetyön strategiaa. Strategia on laadittu kolmeksi vuodeksi, ja sitä on tarkoitus arvioida ja päivittää työryhmien matriisien osalta kerran vuodessa (kesäkuussa). Koko strategian toteutumista arvioidaan vuonna )Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin Laaditaan Suupohjaan mielenterveys ja päihdestrategia. Kehitetään mielenterveys- ja päihdestrategiatyön avulla saumaton palveluketju peruspalveluista erityispalveluihin. Luodaan uusia toimintamalleja peruspalveluihin, joiden avulla väestön terveyttä ja hyvinvointia lisätään. Uusien toimintamallien ja toimivan palveluketjun avulla palveluiden laatua ja saatavuutta kyetään parantamaan. 22

24 3)Päihde ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Suupohjassa Järjestetään koulutusta eri kohderyhmille ammattilaisista vapaaehtoisiin toimijoihin. Vastuullisen alkoholimyynnin koulutus Päihteetön pelikenttä koulutus Päihteet puheeksi koulutus Mielenterveyden ensiapu2 - koulutus Itsemurhien ehkäisy Kuusiokunnat Päihdetyön toimintamallien kehittäminen kehittäjä-päihdetyöntekijän (50%) avulla. Lisäksi prosessia jalkautetaan laadittua strategiaa käytännön toiminnaksi. Paikalliset päihdeasiakkaiden palveluketjut kehittyvät, selkeytyvät ja syntyy uusia toimintamalleja. Lisäksi peruspalveluiden työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: alueen kehittämistarpeiden kartoitus tehty käytännön kehittämisprosessi alkaa elo-syyskuussa 2010, kun kehittäjätyöntekijä saadaan rekrytoitua Lapua Päihdetyön kehittäminen Lapualla Päivitetään päihdestrategia toimijoiden käytännön työkaluksi Päihdeasiakkaalle on olemassa selkeä palvelupolku ja -verkosto, jossa asiakas pääosassa omassa asiassaan. Ehkäisevän toiminnan tehostuminen verkosto- ja yhteistyön avulla Selvitetään päihdetyöntekijän tarve kaupungissa Kuvaus prosessista: Kartoitetaan kaupungin eri toimijoilta haastatteluilla päihdetyön nykytila ja kehittämistarpeet Laaditaan toimijoiden yhteistyönä päihdeasiakkaan palvelupolku ja selkiytetään sektoreiden välistä yhteistyötä päihdestrategian päivittäminen sektori kerrallaan 23

25 kokeillaan erilaisia päihdetyöntekijän toimintamalleja eri asiakastilanteissa (esimerkiksi kotipalvelu ja terveyskeskus) järjestetään koulutuksia kartoituksessa ilmenneen tarpeen perusteella Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen peruspalveluissa. kehitetään toimintamalli ja työkaluja hoidontarpeen tunnistamiseen ja arvioimiseen. Saadaan aikaan hoidontarpeen arviointimalli, jonka avulla asiakkaiden hoidontarve pystytään arvioimaan yhtenäisellä tavalla ja asiakkaiden avun tarpeeseen pystytään vastaamaan nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Paikalliset pilotit, mm. päihdehoitajakokeilu terveyskeskuksessa ja laaja perustason päihdeosaamisen lisääminen Koulutukset ja yksiköissä (myös erikoissairaanhoito) erilliset tapaamiset, joissa huomion kiinnittämisen päihteiden käytön puheeksi ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Itsetuhoisuuden tunnistamisen ja ensivaiheen toimenpiteiden kehittäminen. Luodaan toimintamalli, jonka avulla itsetuhoisuuden oireet kyetään havaitsemaan nykyistä paremmin ja luodaan toimintamalli ensivaiheen toimenpiteiksi. Asiakkaat saavat avun nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Kuvaus prosessista: Olli Kampmanin johdolla suunnitteilla koulutushanke terveyskeskuksiin masennusahdistuneisuus-itsetuhoisuus-päihteet problematiikan arvioinnista ja hoitoonohjauksesta. Johtavana periaatteena on jättää psykiatrinen diagnostiikka vähemmälle ja sen sijaan arvioida ongelmakokonaisuutta akseleilla masennus-itsetuhoisuus-päihdeongelma Alueen depressiohoitajien työskentelyn kehittäminen. Alueelle Pohjanmaa-hankkeen aikana luodun depressiohoitajaverkostossa toimivien työntekijöiden työskentelyä kehitetään edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Depressiohoitajien työtavat ja osaaminen vahvistuvat ja asiakkaiden varhaisessa vaiheessa saama apu kehittyy. Kuvaus prosessista: Depressiohoitajien täydennyskoulutuksen organisoiminen 24

26 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Kokemusasiantuntijat, vertaistoimijat, kokemuskouluttajat ja omaiset otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hanke toteuttaa yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Omaiset mielenterveystyön tukena E- P:n kanssa Kokemuksesta oppia - vertaisuudesta voimaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeen. Kehittää ja mallintaa erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden toimintaa ja yhteistyötä, lisätä perusterveydenhuollon, kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoiden ja muiden tahojen tietoisuutta kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, kokemuskouluttajien ja omaisten osallistumismahdollisuuksista palvelujärjestelmän kehittämisessä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Kuvaus prosessista: Koulutuksen ja tuen avulla annetaan valmiudet mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille toimia kokemusasiantuntijoina, vertaistoimijoina ja kokemuskouluttajina kehitettäessä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Hanke on mukana Omaiset mielenterveystyön tukena E-P:n Omaiset osaksi mielenterveystyötä -hankkeessa Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti kokemusasiantuntijuutta (mm. koulutukset) ja kaikissa kehittämisprosesseissa aktivoidaan ja kannustetaan myös yhteistyötahoja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen 25

27 3. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Koko Etelä-Pohjanmaan alueella Haitallisen päihteiden käytön väheneminen alueella Lisätään alkoholin vastuullista vähittäismyyntiä ja parannetaan ikärajakontrollia alkoholin myynnissä. Kehitetään ehkäisevän työn muotoja huomioimaan lääkkeiden väärinkäyttö Nuorten ja aikuisten haitallinen päihteidenkäyttö vähenee Mielenterveyden mahdollisiin ongelmakohtiin kiinnitetään palvelujärjestelmässä ja väestötasolla huomiota Kuvaus prosessista: 1) Vastuullinen alkoholimyynti Koulutus antaa tietoa päihteiden vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, valmiuksia kohdata ja toimia vaaratilanteissa, joissa aggressiivinen/päihtynyt/huumaantunut asiakas aiheuttaa häiriötä. Koulutusten järjestäminen (seuraava lokakuu 2010) ja yhteistyö alkoholitarkastuksen (AVI) kanssa jatkuu. 2) Urheiluseurayhteistyö Pohjanmaa-hanke on pilotoinut yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Urheiluseurat tavoittavat merkittävän osan erityisesti lapsista ja nuorista. Pilottihankkeen aikana ja jälkeen on mm. koulutettu valmentajia ja huoltajia omalta osaltaan tukemaan hyvinvointi, mielenterveyttä ja päihteettömyyttä. Konkreettisia esimerkkejä ovat reilun pelin säännöt tai sopiminen siitä, etteivät aikuiset esiinny päihtyneenä lasten/nuorten pelimatkoilla. Päihteetön pelikenttä- koulutukset alkavat tulevana syksynä. 3) Lääkefoorumit PKV, reseptiväärennökset, apteekkien toimintamallit 4) Ikääntyvien lisääntyneeseen alkoholikäyttöön liittyvät toimet Ikäpä työryhmä Koulutukset 5) Koulutus Mini- interventio Eri alueiden ja toimijoiden päihdekoulutukset (kattaen koko E-P) Pienet Pohjalaiset päihdepäivät (Kokkola 2010, Seinäjoki 2011) Alkoholinkäytön puheeksiotto / EPSHP 26

28 Masennusta ja itsetuhoisuutta ennaltaehkäisevän toiminnan, toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden osaaminen vahvistuu ja ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja varhainen tuki toimivat nykyistä paremmin. Asiakkaat saavat apua ja tukea ongelmiinsa varhaisemmassa vaiheessa. Avunsaantikanavat tunnetaan ja niistä osataan hakea apua ajoissa. Erityistä huomiota palveluissa kiinnitetään itsemurhayrityksen jälkeen tapahtuvaan työskentelyyn ja läheisiä huomioidaan palveluissa nykyistä paremmin. Kuvaus prosessista: Itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäiseminen, mm. - laaja-alainen tunnistamisen ja osaamisen lisääminen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalityö, seurakunnat, nuorisotyö, oppilashuolto, poliisi, kolmas sektori jne.) - avunsaantikanavien esilletuominen ja avunsaannin helpottaminen - läheisten huomioiminen Pohjana kehittämistyössä on EU:n Consencus Paper 2008: Prevention of Depression and Suicide. Väkivallan vastainen työ Väkivallan vastaisia toimintamalleja kehitetään laajasti hankealueella ja niiden toiminnan myötä Etelä-Pohjanmaalla väkivalta vähenee ja turvallisuuden tunne nousee. Väkivaltaan liittyvien tabun sekä stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakemisen varhaistuminen ja palveluiden kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin olemassa olevaa tarvetta "ammattilaisen" ja asiakkaan kohdatessa. Kuvaus prosessista: a) Väestötasolla väkivaltaan liittyvien tabujen, stigman, syyllisyyden ja häpeän tunteiden tiedostamisen kautta tapahtuva uudenlainen ymmärtäminen > avun hakeminen ja sen nopeutuminen sekä kansalaistaitojen kohentuminen tiedottaminen' näyttelyt (Ruusukuja 76) esitteet (Väkivalta parisuhteessa valmis) kokemusasiantuntijoiden kertomusten hyödyntäminen b) Ammattilaiset osaavat auttaa väkivallan kokijaa, tekijää ja ympäröiviä ihmisiä > rohkeutta ja ammattitaitoa reagoida näkemäänsä ja kuulemaansa väkivaltaan kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten toimintamallit työpaikoille toimintaohjeet koulutukset ilmiöön liittyvistä hyviksi todetuista käytännöistä ja työhön liittyvistä vastatunteista, häpeästä, stigmasta ja syyllisyydestä. 27

29 alueellisten väkivaltatyöryhmien yhteiset koulutuspäivät toimivien toimintamallien aikaansaamiseksi. saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin (asiakas saatetaan tarvittavien palveluiden äärelle). c) Päättäjät ts. kuntien, kaupunkien, terveyskuntayhtymien väkivallan toimintaohjelma ja toimintaohjeet ajan tasalle verkostoyhteistyö huomioiden > tavoitteena laadukas väkivallan kokijan ja tekijän auttaminen organisaatiosta riippumatta yli hallintorajojen turvakoti Etelä-Pohjanmaalle ( Seinäjoki). d) Hanketyön ja ammattitaidon kehittäminen osallistuminen väkivaltayön kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeemien ja integroitu hoito - ammatillinen täydennyskoulutus kliininen väkivaltatyö väkivallan kokijan, tekijän ja muiden perheenjäsenten kanssa yhdessä Huomioi Lapset -poliklinikan työntekijöiden kanssa. Ikääntyvien ihmisten mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä EPSHP:n terveyden edistämisen yksikön, Seinäjoen kaupungin Ikäpä-työryhmän ja IKÄKASTE-hankkeen kanssa mm. koulutus- ja prosessityöskentelyllä. Luodaan toimintamalleja käytäntöön ikääntyneiden päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämiseen. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä IKÄKASTE-hankkeen ja Seinäjoen kaupungin kanssa toteutetaan alueellisten tarpeiden pohjalta mielenterveys- ja päihdekoulutuksia Seinäjoella syksyllä 2010 Ikääntyvät ja päihteet koulutus, jossa esitellään yhteistyössä kehiteltyä Seinäjoen mallia ikääntyvän päihdeongelmaisen hoitopolusta Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen ja toimintamallien edelleen kehittäminen. Raskauden aikaisen/ synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittäminen. Helpottaa ja tukea peruspalveluiden työtä äidin masennuksen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi sekä rakentaa alueelle hoitoketju, alueellinen suunnitelma äidin masennuksen hoidosta. Kuvaus prosessista: 1) Vauva-ajan vuorovaikutusongelmat ja niiden hoito prosessikoulutus Hoidollinen vauvaperhetyön prosessikoulutus on kaikille raskaana olevia ja vauvaperheitä hoidollisesti kohtaaville työntekijöille erikoissairaanhoidossa, perustasolla ja järjestöissä. Pohjana on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella järjestetty äidin raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen- koulutusprosessi ja tehty hoi- 28

30 toketjutyö. Tavoitteena on myös koulutuksellinen tuki rakentuneen hoitoketjutyöskentelyn tukemiseen. 2) Hal- hoitoketjutyö Etelä-Pohjanmaan alueella on järjestetty koulutuksia / seminaareja päihteiden käytön huomioimiseksi raskauden aikana. Lisäksi on viety paikallisesti tietoa ja oheistusta, jotta Etelä-Pohjanmaan alueella jokaisessa äitiysneuvolassa olisi systemaattinen tapa kaikkien odottavien äitien ja isien täyttää Audit- lomake. Lisäksi yhteistyö konsultaation muodossa EPSHP:n äitiyspoliklinikalla toimivan HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) - poliklinikan kanssa. 3) Yhteistyö Kuurojen liiton kanssa Pohjanmaa-hanke ja Kuurojen liitto kehittävät alkoholi ja mielenterveyshaittoja ehkäisevää toimintaa. Konkreettisina toimina mm. päihdestrategian päivitys (laajenee päihde- ja mielenterveysstrategiaksi), järjestävät seminaaripäiviä, vahvistavat asiakkaan asemaa kehittämällä vertaisohjaajatoimintaa. Pohjanmaa-hanke kouluttaa Kuurojen liiton työntekijöitä ja asiakkaita mielenterveys- ja päihdehaitoista; MTEAsekä kriisikoulutukset. Lisäksi kehitetään viittomakielistä materiaalia verkkosivuille päihteistä ja mielenterveydestä Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen yläasteyhteistyötä kehittämällä ja nuorille kohdennetulla ahdistusta ja masennusta ehkäisevällä koulutusohjelmalla. Lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunnetilojaan, kuten suruja ja pelkoja. Koulutusohjelma vahvistaa minäkuvaa ja omanarvontunnetta sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen. Lisäksi nuoret löytävät konkreettisia keinoja selviytyä huolta ja pelkoa aiheuttavista elämäntilanteista. Kuvaus prosessista: Kouluissa toteutettavan mielenterveyttä edistävän sekä ahdistusta ja masennusta ehkäisevän Friends- ohjelman käyttöönoton laajentaminen ja vakiintuminen edelleen jatkuu. Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on käytössä työmenetelmiä, joilla voidaan tukea perheitä ja lapsia sekä ennaltaehkäistä häiriöitä tilanteessa, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Kuvaus prosessista: Edistetään Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmien käyttöönottoa ja juurtumista hankealueella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Huomioi Lapset - poliklinikan kanssa. TLP -menetelmien implementointi Lapset puheeksi koulutusten järjestäminen yhdessä Huomioi Lapset - poliklinikan kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle niin, että Lapset puheeksi keskustelu tulisi käytyä aina kun työntekijä on ensimmäisiä kertoja kontaktissa mielenter- 29