Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.11.2010 31.5.2011"

Transkriptio

1 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ HANKKEEN TOIMIJAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Osahankkeet Ohjausryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Hankepäivät Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden työntekijätiimit HANKKEEN TOIMINTA Toiminnan lähtökohdat Hankkeen toimintatapa Toiminta osahankkeissa Hankkeen palaverit OSAHANKKEET Etelä-Pohjanmaan osahanke Hämeen osahanke Tampereen osahanke Vaasan seudun osahanke Lahden osahanke TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arvioinnin perusta Arvioinnin toteutus Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Arvioinnin resursointi hankkeessa LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti LIITE 2. Hämeen osahankeraportti LIITE 3. Tampereen osahankeraportti LIITE 4. Vaasan seudun osahankeraportti LIITE 5. Lahden osahankeraportti LÄHTEET:

3 TIIVISTELMÄ Välittäjä hanke on uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa ja toteuttaa valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia Väli-Suomen alueella. Välittäjä hanke pyrkii myös uudistamaan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa on käynnissä yli 100 kehittämisprosessia, jotka edistävät hankkeen kokonaistavoitteita. Kukin kehittämisprosessi on kuvattu hankekorttiin, jotka ovat julkisesti nähtävillä ja joita päivitetään säännöllisesti. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Nämä toimijat muodostavat viisi osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarveperusteinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ohjaavat kehittämistoimintaamme ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Näitä asioita tavoittelemme: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Raportoitava ajanjakso ( ) on ollut hankkeessa täyden toiminnan vaihetta. Kartoitus- ja suunnitteluvaiheen jälkeen kehittämistyö on käynnistynyt osahankkeissa kokonaisuudessaan. Myös hankkeen arviointi on käynnissä, ja se tukee tehtävää kehittämistyötä. Arviointikoordinaattori vastaa arvioinnista arvioinnin taustaryhmän tuella. Välittäjä hankkeen henkilöstössä on tapahtunut jonkin verran muutoksia raportoitavan ajanjakson kuluessa. Tämä hankekatsaus koostuu yleiskatsauksesta, jossa kuvataan hankkeen toimintaa ja organisoitumista kokonaisuudessaan, sekä osahankeraporteista. Välittäjä hankkeen kehittämistoiminta ja -prosessit esitellään tarkemmin osahankeraporteissa, jotka ovat liitteissä

4 1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä hankkeessa ovat mukana: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Lahden kaupunki Hankejohtajana toimi vuoden vaihteeseen 2011 saakka Kimmo Mäkelä Hämeenlinnasta alkaen osa-aikaisena (50 %) hankejohtajana on työskennellyt Minna Laitila Etelä-Pohjanmaalta. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset, yhteydet Sosiaali- ja terveysministeriöön ja lääninhallitukseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Taloushallintoa varten hankkeella on 15 % taloussihteerin työpanos. Välittäjä hankkeen yhteistyö Kaste-aluejohtoryhmän kanssa on tiivistä. Välittäjä hankkeen etenemistä on esitelty Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Väli-Suomen Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen tukee osaltaan hankkeen toimintaa, hallinnointia ja yhteyksiä muihin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) hankkeen valvojaksi on nimetty neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, joka seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti. Kari Haavisto osallistuu hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyshenkilöksi on nimetty kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa. Välittäjä hanke osallistuu myös STM:n ja THL:n koordinoimaan mielenterveys- ja päihdetyön Kastekehittämishankkeiden ohjausryhmään. 3

5 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2009 päädyttiin hankeosapuolten kanssa aiemmasta hanketyöstä hieman poikkeavaan hankkeen ohjausrakenteeseen. Ajatuksen taustalla on pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen aiempaa hankekäytäntöä huomattavasti suuremmassa hankkeessa. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa hyödynnettiin aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Välittäjä hankkeen ohjausrakenteella on pyrkimyksenä lisätä hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä on pystytty vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja joustavasti. Samalla on kuitenkin säilynyt yhteys valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin ja ohjaukseen. Välittäjä hanke on monimuotoisuudesta huolimatta yhtenäinen hanke, jossa osahankkeet toteuttavat yhteisiä tavoitteita alueellisista tarpeista ja erityispiirteistä lähtevien kehittämisprosessien avulla Osahankkeet Hankkeessa mukana olevat toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit) muodostavat Välittäjä hankkeessa viisi osahanketta, joiden alueella toimii useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämisprosesseja paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Osahankkeiden toimintaa ja taloutta koordinoivat alueellaan projektipäälliköt tai hankevastaavat (Lahden osahanke) yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa. Alueen yhdyshenkilönä toimii jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä toimivat: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja 4

6 Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja ( alkaen, sitä ennen Reijo Malila) Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Projektipäälliköt ja hankevastaavat osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila ( alkaen 50 %) Häme, Pia Piispanen ( alkaen, sitä ennen Aki Heiskanen) Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki Lahti, Päivi Parkkinen Lisäksi osahankkeilla on omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ohjaavat osaltaan toimintaa osahankkeissa Ohjausryhmä Välittäjä hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. STM:n edustajana ohjausryhmässä on hankkeen valvoja Kari Haavisto ja THL:sta edustaa kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjaa tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Ohjausryhmän kokoonpano Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ( alkaen) Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki Kari Haavisto, STM 5

7 Maritta Vuorenmaa, THL Minna Laitila, Välittäjä 2009 ( alkaen) Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri Projektipäälliköt 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Hankejohtajat osallistuvat Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin ja raportoivat hankkeen etenemisestä ryhmässä, näin aluejohtoryhmän mielipiteet ja ajatukset hankkeen etenemisestä välittyvät hankejohtajan mukana myös Välittäjä hankkeen toimintaan ja hankkeen palavereihin Hankepäivät Hankkeen työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteen vaihtamaan ajatuksia, kokemuksia, osaamista sekä tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Lisäksi hankepäivillä suunnitellaan yhdessä hankkeen toiminnan jatkoa, huolehditaan työssä jaksamisesta ja hankeväen hyvinvoinnista. Raportoitavalla ajanjaksolla hankepäivät on pidetty Pietarsaaressa Järjestämisvastuussa oli Vaasan seudun osahanke Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuvat yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Projektipäälliköt ovat tavanneet raportoitavana ajanjaksona Vaasassa. Muutoin yhteydenpito on tapahtunut sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä arvioinnin taustaryhmän palaverien yhteydessä. 6

8 2.6. Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuvat 2-4 kertaa kuukaudessa. Tiimimuistiot talletetaan Elgg-työskentelyalustalle, jossa ne ovat myös muiden osahankkeiden nähtävillä. 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden (VSHP, EPSHP, HPKY, Tampere ja Lahti) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Sopimus on päivitetty Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja STM:n valvonnallisen ohjauskäynnillä ( ) annettujen ohjeiden mukaisesti. Päivitetty sopimus hankkeen hallinnosta, organisoitumisesta ja toiminnasta hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä ja Hankesuunnitelma sisältää kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoiden ympärille, keskustelivat alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tämän pohjalta laadittiin kunkin osahankkeen tarkennetut toimintasuunnitelmat. Hankkeen kehittämistoimintaa ohjaavat Kaste-ohjelman tavoitteet sekä valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Osaamistarpeiden kartoittamiseksi osahankkeissa tehtiin peruspalveluiden työntekijöille osaamiskartoitukset Zef-työkalulla. Näiden kartoitusten tulokset toimivat koulutusprosessien suunnittelun pohjana. Osaamiskartoitukset tullaan uusimaan hankkeen lopussa, jotta saadaan arviointia varten tietoa peruspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittymisestä hankeaikana. 7

9 Välittäjä hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Hankkeen toimintatavaksi valittiin jo hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä perinteisestä monissa kohdissa poikkeava tapa toimia. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on hakenut ratkaisuja olemassa olevalle toimintamallille, yhteistyölle ja rakenteille. Julkisten organisaatioiden, palveluiden järjestämistavan, asiakkaiden ongelmien, teknologian kehityksen ja Kaste-ohjelman hankemaailmaan tuomien muutosten myötä kehittämishankkeen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa siten, ettei perinteinen kehittämisen ja hankkeiden toimintatapa tuota välttämättä parasta mahdollista lopputulosta. (Vrt. Virkkunen, Engeström, & Miettinen, 2007; ) Hankesuunnitelma kirjoitettiin työvälineeksi, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallistenkin tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Näin hankkeen kehittämisprosessit selvisivät lopulliseen muotoonsa vasta jo hankkeen aloitettua toimintansa kun em. tarpeet oli selvitetty ja tarkasteltu hankkeen mahdollisuuksia vastata niihin. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke otti paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luotiin pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämistoiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005; ) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei pyri toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toimimalla saatiin laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen 8

10 ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista on pyritty hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Hankkeessa on haettu aktiivisesti luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin työtapoja. Tavoitteena on ollut kehittää myös kehittämistoimintaa. Hankkeen kehittämisprosessit on kuvattu hankekortteihin, jotka ovat luettavissa hankkeen www-sivujen kautta (http://valittajahanke.fi/fi/valittaja-hanke). Hankekorteissa on lyhyesti kuvattuna kukin kehittämisprosessi, sen tavoitteet ja niiden yhteydet Välittäjä hankkeen, Kaste-ohjelman ja Mieli-suunnitelman tavoitteisiin. Hankekortissa kuvataan suunnitellut toimenpiteet sekä odotetut/aikaansaadut tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Tämän lisäksi määritellään yhteistyö ja vastuunjako niin hankkeen sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Lopuksi kuvataan vielä suunnitelma siitä, miten kehittämisprosessi tai sen tulokset saadaan juurtumaan osaksi pysyviä toimintakäytäntöjä Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa on tehty työ/toimintasuunnitelmat kehittämistoimenpiteistä, joihin alueella ryhdyttiin. Suunnitelmat perustuvat paikallisiin ja ajankohtaisiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeisiin. Työsuunnitelmien perustana käytettiin hankesuunnitelmaa, osahankkeiden talousarvioita ja hankkeen toteuttamista tukevaa materiaalia erityisesti Kasteohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä Mieli-suunnitelmaa. Työ/toimintasuunnitelmia on tarvittaessa tarkastettu ja päivitetty hankkeen kuluessa. Välittäjä hankkeen toiminta ja kehittämisprosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti projektipäälliköiden johdolla laadituissa osahankeraporteissa (liitteet 1-5). Valvonnallisella ohjauskäynnillä kehotettiin hanketta raportoimaan hankkeen toimintaa konkreettisemmin ja selkeämmin, jotta hanketoiminnan ja kustannusten välinen yhteys olisi varmistettavissa. Osahankeraporteissa onkin erityistä huomiota kiinnitetty kehittämisprosessien käytännön toimien sekä tämänhetkisten tuotosten ja tulosten raportoimiseen Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa kaikilla tasoilla käytetään yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edisty- 9

11 miseen. Palaverirunko auttaa myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon muodostavat seuraavat 5 kohtaa; 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta perustuu aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa sekä alueella tehtyyn kuntakierrokseen, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja lisääminen - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-Pohjanmaan osahankeraportissa (liite 1). Osahankkeen hankekortit ovat osoitteessa Hämeen osahanke Hämeen osahankkeen alueella Välittäjä hanke perustuu osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta perustuu sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: 10

12 - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen lisääminen ja vahvistaminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa (liite 2). Hankekortit löytyvät osoitteesta Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on aiempi kehittämistoiminta Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntien päihdetyön kehittämishankkeessa ja Tampereen ikääntyneiden päihdetyön kehittämishankkeessa. Tampereella oli tarve kehittää peruspalveluissa toteutettavaa varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyötä sekä ehkäisevää päihdetyötä. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat: - Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön mallintaminen sosiaali- ja terveysasemilla ja työparimallin kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Paikallisen alkoholipolitiikan toimintatapojen kehittäminen - Videoavusteisen avokuntoutuksen kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa (liite 3). Osahankkeen hankekortit ovat nähtävissä osoitteessa 11

13 4.4. Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta jakautuu ainoana osahankkeena projektipäällikön johtamana kokonaisuutena seudullisiin kokonaisuuksiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Seudullisia kokonaisuuksia ovat; Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K2 (Mustasaari ja Vöyri), Pietarsaaren alue ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa (liite 4). Hankekortit ovat osoitteessa Lahden osahanke Lahden osahanke käynnistyi syyskuussa Lahden osahankkeessa kehitetään perusterveydenhuollon mielenterveystyötä yhteistyössä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian avohoidon, terveysasemien sekä psykososiaalisten palvelujen kanssa. Lahden osahankkeen kehittämistoiminta on kuvattu Lahden osahankeraportissa (liite 5). Osahankkeen hankekortti löytyy osoitteesta 12

14 5. TALOUS Välittäjä hankkeelle myönnettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionavustusta , joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75 %. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin Hankkeessa syntyviin yleisiin kustannuksiin kuuluvat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvat kulut, jotka jaetaan kaikkien hankeosapuolten kanssa. Lisäksi yleisiin kustannuksiin kuuluvat koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta esim. hankkeen kotisivujen tekemisestä ja ylläpidosta, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä hankkeella on yksi yhteinen kirjanpito, josta vastaa hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito pidetään eriytettynä hallinnoijan muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Lahden kaupunki) pitävät alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Yhteinen kirjanpito kootaan osahankkeiden kehittämistoiminnan kirjanpidoista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kokoaa yhteen neljän osahankkeen talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa jokaisella alueella on käytettävissä oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. 6. HANKKEEN ARVIOINTI 6.1. Hankkeen arvioinnin perusta Hankearvioinnin näkökulmasta hanke muodostaa oman hankeprosessin, josta tuotokset, tulokset ja vaikutukset ovat seurausta. Arvioinnin toteuttamisen perustana käytetään EU ohjelmien ja hankkeiden arvioinneissa käytettyä käsitekokonaisuutta (European Commis- 13

15 sion 1997). Arvioitavalla ohjelmalla on tavoitteita (objectives), jotka ovat tavoiteltuja seurauksia. Tavoitteet voivat olla tuotoksia (outputs), jotka ohjelma tuottaa suoraan esimerkiksi palveluina tai vaikutuksina (impacts). Vaikutukset voivat olla edelleen välittömiä tuloksia (results) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia (outcomes). (ks. Chen 2005, 16; Borg 2008, 22; Seppänen-Järvelä 2003, 4) Kuvio 1. Kehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja teoreettinen viitekehys (European Commision 1997) 6.2. Arvioinnin toteutus Välittäjä hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina, joka rakentuu vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota täydennetään muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Hanketyöntekijöillä on tärkeä rooli arviointitiedon kerääjänä, tiivistäjänä, refllektoijana ja dokumentoijana. Itsearviointi toimii arviointitiedon keräämisen lisäksi hanketyöntekijöille tärkeänä työvälineenä hanketyön kehittämiseksi. Hankkeen arviointi tukee ja ohjaa hankkeen kehittämistoimintaa. Arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti koko toiminnan ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa itsearviointia kiin- 14

16 teänä osana hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen arviointi on prosessiarviointia, joka sisältää osin myös vaikuttavuusarviointia. Prosessiarviointi kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Prosessiarvioinnin avulla voi avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. Arviointi hyödyntää myös käytäntöjen levittämistä (miten se tehtiin?). (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Itsearvioinnin tarkoituksena on oman työn ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearviointi tuo esille hanketyöntekijöiden hiljaista tietoa. Kehittämistyö on pitkälti intuitioon perustuvaa ja asiat eivät välttämättä näyttäydy arkisessa hanketyössä selkeinä päätöksentekohetkinä. Tyypillistä on, että asiat kulkevat tai jopa ajautuvat suuntaan, johon on vaivattominta edetä. Itsearviointi voi auttaa havaitsemaan valintatilanteita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiksi. (Seppänen-Järvelä 2003, 19.) Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei ole päästy). Hankkeen aikana voidaan tutkia hankkeen aikaisia tuloksia ja vaikutuksia, mutta varsinainen hankkeen vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeen Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Välittäjä hankkeen arviointisuunnitelman rakentamisessa on hyödynnetty Robsonin (2001) arviointiasetelman viitekehystä. Arvioinnin tarkoitus ja hankkeen toimintalogiikka määrittävät arviointikriteereitä ja arviointikysymyksiä. Arviointikysymykset vaikuttavat puolestaan menetelmiin ja aineiston hankintastrategiaan. 15

17 Kuvio 2. Välittäjä hankkeen arviointiasetelman viitekehys (mukaillen Robson 2001, 123). Hankkeen arviointia varten tietoa kerätään useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla pyritään hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla seurataan myös hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Aineiston keruumenetelmät: Itsearviointilomakkeet Arviointipalaverit ja siihen liittyvä dokumentointi Hankekortit Erilaiset hankedokumentit Kyselyt Haastattelut 16

18 Osahankkeiden työntekijät täyttävät säännöllisesti kolmen kuukauden välein itsearviointilomakkeet, jotka toimitetaan arviointikoordinaattorille. Arviointikoordinaattori koostaa kunkin osahankkeen lomakevastauksista yhteenvedon, joka toimii osahankkeiden arviointipalavereissa keskustelun pohjana. Arviointipalavereja on käyty marras-joulukuussa 2010 ja maalis-huhtikuussa Seuraavat arviointipalaverit osahankkeissa ovat elo-syyskuussa Hankekortit on laadittu kaikista kehittämisprosesseista. Ne on päivitetty tammikuussa 2011 ja uudelleen Erityistä huomiota on kiinnitetty tuotosten ja tulosten sekä juurruttamissuunnitelman kuvaamiseen. Hankekortit päivitetään vielä syyskuussa Välittäjä hankkeesta on valmistunut väliarviointikooste helmikuussa 2011 (http://valittajahanke.fi/images/stories/tiedostogalleria/vlittj%202009%20vliarviointi.pdf). Edellä mainitun materiaalin lisäksi arviointikoordinaattori on haastatellut yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajia, kuten alueellisten ohjausryhmien jäseniä ja kokemusasiantuntijoille. Välittäjä hanke ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke toteuttivat vertaisarvioinnin Vertaisarvioinnin materiaalia tullaan hyödyntämään hankkeiden toiminnassa ja arvioinnissa. Tuloksista on kerrottu mielenterveys- ja päihdetyön Kastehankkeiden ohjausryhmässä, ja niitä voidaan hyödyntää myös muissa hankkeissa Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on palkattu sisäiseksi arvioijaksi arviointikoordinaattori, joka vastaa arvioinnin, sekä prosessiarvioinnin että hankkeen aikaisten tulosten ja vaikutusten arvioinnin, toteutuksesta. Hän tukee ja ohjaa osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Keskeinen työväline tässä ovat arviointipalaverit. Arvioinnin taustaryhmä on hankearviointia ohjaava ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen arviointia yhdessä hankkeen arviointikoordinaattorin kanssa. Ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuo arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano: Hankejohtaja 17

19 Arviointikoordinaattori Projektipäälliköt Nina K. Hyttinen Helena Heinonen 18

20 LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE (Pohjanmaa-hanke): VÄLITTÄJÄ HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila ( alkaen 50 %) projektikoordinaattori Mervi Ropponen ( %; muutoin 100 %) kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektiavustaja Diana Hakasaari ylilääkäri Antero Lassila (20 %) tiedottaja Tuire Hautala (60 %; alkaen 75 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) projektityöntekijä Marja Koivumäki (33 %; ajalla %) päihdehoitaja Ritva Ahokas kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen kehittäjätyöntekijä Leena Nieminen saakka kehittäjätyöntekijä Saija Valtasaari (ajalla %; muutoin 100 %) kehittäjätyöntekijä Elina Etelä-Aho (50 %) saakka kehittäjätyöntekijä Erika Vähä-Laakso (50 %) saakka projektityöntekijä Susanna Ahola (50 %) osastonhoitaja Marja Nordling ( alkaen 20 % ) sairaanhoitaja Heidi Hanhila ( alkaen 20 %) kehittäjätyöntekijä Mirka Ylenius (50 %) depressiohoitaja Riitta Lanttola (20 %) Lisäksi osahankkeessa on käytetty ulkopuolisina asiantuntijoina mm. kokemusasiantuntijoita. Osahankkeen henkilöstössä on tapahtunut muutoksia. Projektipäällikkö Minna Laitila on alkaen toiminut 50 %:sti koko Välittäjä hankkeen hankejohtajana. Kehittäjätyöntekijöistä Erika Vähä-Laakso ja Elina Etelä-Aho sekä projektityöntekijä Marja Koivumäki ovat irtisanoutuneet. 19

21 Tarkasteltavana aikana hankkeessa on jatkunut täyden toiminnan vaihe. Uusia avauksia ei juuri enää ole tehty. Paikallisista tarpeista lähteneet kehittämispilotit ovat jatkuneet yhteistoimintaalueilla. Niistä osa (JIK, Suupohja/LLKY, Ky Kaksineuvoinen) päättyvät ja osa (Seinäjoki, Lapua, Kuusiokunnat) jatkuvat edelleen. Paikallisten kehittämispilottien päättyessä osan kehittäjätyöntekijöistä työsuhteet ovat päättyneet suunnitellusti. Tarkemmat tiedot osahankkeessa järjestetyistä tapahtumista ja koulutuksista löytyvät Pohjanmaahankkeen Internet-sivuilta kohdata Ajankohtaista (http://www.pohjanmaahanke.fi/default.aspx?id=522298). KÄYNNISTYNEET KEHITTÄMISPROSESSIT: 1. Paikallisista tarpeista lähtevien räätälöityjen toimintamallien kehittäminen ja pilotointi JIK-kunnat (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) JIK-kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen. Päihdehoitopalveluketjun rakentaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien ja heidän läheisensä palveluiden poluttaminen selkeytyy ja eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy erityisesti 2dgasiakkaiden kohdalla. Jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakaminen myös muihin JIK-kuntiin Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on toiminut JIK-alueen strategiatyön johtoryhmän ja kuntakohtaisten työryhmien asiantuntijasihteerinä koonnut johtoryhmän ohjauksella alueen mielenterveys- ja päihdestrategian, laatinut powerpont-esitykset strategiasta kuntien sosiaalijohtajille strategian esittelyä varten sekä laatinut kuntalaisversion mielenterveys- ja päihdestrategiasta. koordinoinut ajokykykyseurannan siirtymistä päihdehuollon erityispalveluista osaksi kuntien peruspalveluja: perehdytystilaisuus JIK-kyn terveydenhuollon henkilökunnalle: A-klinikan, JIK-kyn ja sosiaalitoimen kokous ja perehdytystilaisuus JIK-kyn terveydenhuollon henkilökunnalle koordinoinut ja koolle kutsunut osallistujat JIK-alueella muodostettuun 2dgtyöryhmään, jonka tavoitteena on hoitopolkujen selkeyttäminen ja mallintaminen JIK-alueella. ensimmäinen työkokous osallistunut kohdennetun nuorisotyön työryhmään Kurikassa ja toiminut työryhmän sihteerinä 20

22 osallistunut etsivän nuorisotyön kehittämiseen Jalasjärvellä ja Ilmajoella (OKM:n hakemukset) osallistunut Ilmajoen kunnan nettisivujen päivittämiseen, laatimalla kunnan kotisivulle mielenterveys- ja päihteet osion koordinoinut ja järjestänyt koulutuksia aiemmin laaditun koulutussuunnitelman pohjalta: - Motivoiva haastattelu ja terveysuskomuksiin vaikuttaminen ja kouluttajana Esa Aromaa - Kokemusasiantuntijuus ammattitiedon parivaljakkona koulutustilaisuus Kurikassa Seinäjoki Päihteiden puheeksioton ja varhaisen puuttumisen saaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä Luodun alkoholin puheeksioton ja varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttäminen, mahdollistaen jokaiselle asiakkaalle tasa-arvoisen ja laadukkaan mahdollisuuden irtautua alkoholin riskikäytöstä sekä mahdollisesta päihdekierteestä hoitoorganisaatiosta riippumatta. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen terveyskeskustyöskentelyssä. Väestön tiedon lisääminen alkoholista, sairauksista ja hoito mahdollisuuksista. Päihdeasioiden yhteistyön laajentaminen yksityisen ja julkisensektorin välille. Kuvaus prosessista: Toimintamallin käyttöönotto - Tehdyn alkukartoituksen perusteella on järjestetty henkilökunnalle koulutuksia. - Yhteistyötä on tehty myös yksityissektorin sekä poliisin kanssa. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen - Seinäjoen terveyskeskustyöskentelyssä siirrytään portaittain hoitajalääkärityöparimallin käyttöön. Käyttöönotonottoa helpottamaan järjestetään yhteistyössä (Lakeuden Potku-hanke ja Välittäjä hanke) motivoivan haastattelun koulutus koko vastaanottohenkilökunnalle. - Terveyshyötymallin mukaan asiakkaalle on laadittu kyselykaavake, jossa on huomioitu päihteiden käyttö. Väestön tiedon lisääminen päihdeasioissa - Tiedottamista suunnattu väestölle, peruspalveluiden henkilökunnalle ja yhteistyötahoille. - Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa suunnitelmassa jatkaa yhteistyötä jo toteutetun mielenterveys- ja päihdeongelmaisen läheisille mallinnetun toiminnan mukaisesti. - Välitä nuoresta -yleisötapahtuma - Ehkäise tapaturmat -hankkeen kanssa yhteistyössä valmistunut Sattuuks sulle usein näin -kortti, joka sisältää Seinäjoen päihdepalvelujen yhteystiedot sekä muistutuksen päihteiden käytön tapaturmia lisäävästä vaikutuksesta. Korttia käytetään Seinäjoen terveyskeskuksessa erityisesti päivystykses- 21

23 sä, eritoten päihtyneille asiakkaille, Seinäjoen poliisilla päihtyneille säilöön otetuille sekä Seinäjoen sairaalan päivystyksessä. - Diabetesensitietoryhmän säännöllisissä kokoontumisissa on oltu mukana tiedottaen päihdeasioista mallinnetun materiaalin mukaisesti. Ryhmäläisille on koottu tietopaketti Alkon ja Alkoholiohjelman materiaaleista. Yhteistyön laajentaminen - Yhteistyön jatkaminen ja syventäminen jo olemassa olevien tahojen kanssa. - Uuden toiminnan virittämien alueellisti esim. apteekkien kanssa vuoropuheluna päihteet, ikäihmiset ja lääkkeet, lisäksi tiedottamista lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista asiakkaille jaettavan materiaalin mukaisesti. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Mielenterveyspalvelujen nykytilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus. Mielenterveyspalvelujen alueellisesti yhtenäisen toimintamallin ja -käytäntöjen luominen. Päätavoitteena on laatia ehdotus tarkoituksenmukaiseksi tavaksi organisoida mielenterveysasiakkaiden ja -kuntoutujien perustason palvelut Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Tarpeiden ja resurssien kohtaaminen sekä kustannusvaikuttavuus huomioiden. Kuvaus prosessista: Marraskuussa 2010 järjestetty kaksi erillistä MTEA2- koulutusta, joissa sai yhteensä 50 perustason työntekijää tietoa mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja niistä kärsivien ihmisten kohtaamisen ja auttamisen vahvistamisessa. Kuntayhtymän mt-päivätoimintojen työntekijöiden ja ohjausryhmän kanssa yhteistyöpalaverissa on mietitty päivätoimintojen uudelleen organisointia Perusterveydenhuollon, Kauhavan ja Lappajärven psykiatristen poliklinikoiden yhteistyöpalaverissa suunniteltiin mt-asiakkaan palveluketjua Kehittäjätyöntekijä käynyt keskusteluja kaikkien päivätoimintojen kanssa erikseen ja kartoittanut tilannetta Evijärvellä, Ylihärmässä, Lappajärvellä ja kanta-kauhavalla yrittäen löytää organisaatio muutoksilla ja toiminnan suunnittelulla mahdollisuutta päivätoimintojen uudelleen järjestämiseen niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaisivat palvelujen tarpeeseen. Koonti kyselystä mielenterveyspalvelujen tuottajille tehty Asiakaskyselyn vastauksista (90) koonti tehty päivätoimintojen henkilökunnan yhteistyöpalaveri Evijärvellä. Kehittäjätyöntekijän koonti aiemmista keskusteluista näyttää, että eroavaisuuksia päivätoimintojen välillä on vielä paljon. Tammikuussa 2010 kehittäjätyöntekijä mukana mt-kuntoutujien päivätoiminnan / asumispalvelujen henkilökunnan toimenkuvien ja tehtäväkuvausten suunnittelemisessa, henkilöstökartoitusta ja suunnittelua sosiaalipalvelujen johtajan ja työntekijöiden kanssa Päivätoiminnan vastaavan ohjaajan paikka laitetaan auki. Toimenkuvaan kuuluu päivätoimintojen koordinointi koko kuntayhtymän alueella. Kehittäjätyöntekijä kuulemassa Alahärmässä kotihoidon mielenterveyspalveluista, 22

24 henkilökunnasta on pulaa, mt-asiakkaita on paljon. Todettiin, että kaikilla alueilla tulisi olla mielenterveystyöhön koulutettua henkilökuntaa. Keskusteltu myös kotihoidon psyk.sairaanhoitajan työpanoksen ja myös mielenterveystyöhön koulutuksen saaneiden lähihoitajien työpanoksen kohdistamisesta nimenomaan mielenterveysasiakkaiden hoitoon ja ohjaukseen kotona. Kehittäjätyöntekijä on ollut kotihoidon työntekijän kanssa kotikäynneillä mukana kartoittamassa tilannetta Kehittäjätyöntekijä jalkautunut kevään aikana, muutamia kertoja kaikkiin kuntayhtymän työ-ja päivätoimintoihin apuohjaajaksi kokonaistilanteen arviointia Päihteet puheeksi -koulutus (25 osallistujaa) ja Motivoiva haastattelu -koulutus (40 osallistujaa) Perusterveydenhuollon ja psyk.poliklinikoiden palaverissa sovittiin mielentervetyön SAS-ryhmän perustamisesta. Kehittäjätyöntekijä tekee esitteen, suunnittelee toimintamallia, lisätään mt-sas-ryhmä mt-kuntoutujien palveluketjuun Kartoitusten ja kyselyjen kirjoittaminen puhtaaksi Kehittäjätyöntekijä käynyt kotihoidon osastonhoitajien palaverissa kertomassa asiakaskyselyn tuloksista, minkälaisia palveluja mt-asiakkaat kotiinsa tarvitsevat ollut mukana päivätoimintojen uuden vastaavan ohjaajan valinnassa ja laatii hänelle toimenkuvan kutsunut mt-sas-ryhmän perustavan kokouksen koolle , tehnyt esitteen ja laittanut tiedotteen kuntayhtymän nettisivulle ja jakanut esitettä muille yhteistyötahoille. Huom. Mt-SAS-ryhmä piti ensimmäisen kokouksensa heti järjestäytymisen jälkeen, siinä käsiteltiin ensimmäiset asiat ollut mukana Lappajärvellä mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoimintojen suunnittelupalaverissa , ryhmätoimintojen suunnittelua, kotikäyntien suunnittelua ollut mukana päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen ja asumispalvelujen arviointimittariston työstämisryhmässä kutsunut koolle mielenterveyskuntoutujien päivätoimintojen työntekijöiden yhteistyöpalaverin Mukana on myös uusi päivätoimintojen vastaava ohjaaja, joka aloittaa työnsä Todetaan, että päivätoimintojen yhtenäistäminen on aloitettu hyvin kaikissa toimipisteissä ja työ jatkuu edelleen. on pitänyt infotilaisuuden kotihoidon tiimille kaikista kuntayhtymän mtkuntoutujien palveluista ja miten niihin hakeudutaan (esim. päivätoimintaan). Käydään läpi erityisesti asiakaskyselyn tuloksia, minkälaista apua ja tukea mtasiakas tarvitsee kotiin selviytyäkseen arjesta. kiertänyt uuden päivätoimintojen vastaavan ohjaajan kanssa tutustumassa kaikkiin päivätoimintayksiköihin. Hanke päättynyt Järvi-Pohjanmaa Kehitetään peruspalveluiden henkilöstön päihdetyön osaamista prosessikoulutuksella. 23

25 Työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, päihdeongelmaisen kohtaaminen ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on laadittu koulutussuunnitelma Koulutuksia on järjestetty mm. huumausaineistaja motivoivasta haastattelusta. Lisäksi hanke konsultoi alueen työntekijöitä säännöllisesti. Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä -koulutus on päättynyt helmikuussa Koulutukseen osallistui yhteensä 23 alueen työntekijää. Koulutuksesta on koottu palaute ja laadittu yhteenveto. Opiskelijat kokivat saaneensa koulutuksessa tietoa erilaisista menetelmistä ja potilaan kohtaamisesta. Lisäksi he oppivat käyttämään erilaisia tehtäviä potilastyöskentelyn tukena. Opiskelijat löysivät uusia ajatuksia ja lähestymistapoja ja pääsivät soveltamaan erilaisia case-tapauksia omaan työhönsä. Asiat muuttuivat selkokielisiksi ja tämä antoi osaltaan uskallusta kokeilla kognitiivisia menetelmiä käytännössä. Erikseen mainittiin empaattisuuden merkitys potilastyöskentelyssä. Suupohja/LLKY Päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien kehittäminen kuntayhtymän alueella Paikalliset päihdeasiakkaiden palveluketjut kehittyvät, selkeytyvät ja syntyy uusia toimintamalleja. Peruspalveluiden työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen erityispalveluja ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen - kehittäjätyöntekijän tuottaman En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen - aineistoon pohjautuvat tunnit itsetunnon vahvistamisesta ja ehkäisevästä päihdetyöstä kaikilla Kauhajoen alakouluilla. Tähän kampanjaan osallistuvat alakoulun kuraattori ja terveydenhoitaja sekä nuoriso - ja päihdetyöntekijät. Aineistoa testattiin keväällä 2011 Isojoen alakoulun 5-6- luokkalaisilla eli myös he ovat saaneet ehkäisevää päihdekasvatusta hankkeen aikana. Teuvalla nuorisotyöntekijä aikoo toteuttaa samaan aineistoon pohjautuvat päihdekasvatustunnit syksyllä yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa (ehkäisevän päihdetyön materiaalia yrittäjille) - ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumien järjestämiseen osallistuminen 24

26 Suupohjan alueella - En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen aineisto on jaettu Suupohjan alueen nuorisotyöntekijöille, opettajille ja terveydenhoitajille. Kauhajoella nuorisotyöntekijät, kuraattorit ja terveydenhoitajat toteuttavat suunnitelmallisesti ja säännöllisesti jatkossakin aina keväisin Kauhajoen 6-luokkalaisille ehkäisevää päihdekasvatusta em. aineiston pohjalta. - Kehittäjätyöntekijä päivitti Päihteetön pelikenttä - materiaalin ja se toimii nyt valmiina tuotteena jota voi markkinoida urheiluseuroille. Paketti sisältää kaksi 2,5 tunnin toiminnallista iltaa, joista toinen on suunnattu valmentajille, vanhemmille, johtokuntalaisille ja toinen nuorille urheilijoille. Kehittäjätyöntekijä koulutti Päihteetön pelikenttä-koulutuksia seuraavasti: - Teuvan Pallo (syksy 2010) - Karijoen Tappara (Kevät 2011) - Seinäjoen Taitoluistelijat (kevät 2011) Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen - mielenterveys- ja päihdestrategia on valmistunut - ryhmätoimintojen kehittäminen yhdessä depressiohoitajan kanssa - yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen välillä vielä harjoitellaan. Henkilökunta on tavannut toisiaan yhteisissä koulutuksissa ja työryhmissä, mutta varsinainen yhteistyö mielenterveys- ja päihdeasioissa käynnistynee Potkuhankkeen myötä. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin - LLKY:n päihde ja mielenterveyskartat päivitettiin ja niitä toimitettiin alueen sosiaali- ja terveystoimien työntekijöille eri työpisteisiin. Lisäksi molemmat kartat löytyvät LLKY:n nettisivuilta (www.llky.fi )aikuissosiaalityön alta. Karttojen päivittäminen on jatkossa helppo tehdä Internet sivuilla. Päivityksestä vastaa päihdehuollon ohjaaja ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. - Potku-hankkeessa jatketaan hoito- ja palveluketjujen kehittämistä - Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden kotiuttamista ja sijoittamista varten perustettiin myös oma Mtt-SAS ( ). - Selvitys Kauhajoen asumispalveluista ja niiden profiileista tehtiin kesällä 2010 Välittäjä 2009-hankkeen toimesta, mutta seudullista arviointijärjestelmää kehitetään edelleen. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Suupohjassa - LLKY:n alueella päihde ja mielenterveystyön osaamista on lisätty koulutusten avulla, aikaisemmin järjestettyjen koulutusten lisäksi keväällä 2011 on järjestetty motivoivan haastattelun koulutus (36 osallistujaa) Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa kehittäjätyöntekijä toimi ohjaajana päihde- ja/tai mielenterveysongelmien parissa kamppailevien naisten ryhmässä yhdessä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa kehittäjätyöntekijä ohjasi ryhmää kokemusasiantuntijan kanssa. Ryhmät kokoontuivat n.10 kertaa ja n.2,5 tuntia kerrallaan. Jokaisessa kokoontumisessa oli sekä järjestettyä ohjelmaa sekä vapaata aikaa kokemusten vaihdolle, ajatuksille ja keskustelulle. Saadun kokemuksen perusteella kokemusasiantuntija toi ryhmään avoimuutta ja rohkeutta puhua asioista suoraan. Ryhmän nopeaan ryhmäytymiseen kokemusasiantuntijan läsnäolon lisäksi vaikutti myös se, että osa ryhmäläisistä oli tuttuja jo viime kauden ryhmästä. 25

27 Kuusiokunnat Päihdetyön toimintamallien kehittäminen, mielenterveys- ja päihdestrategian päivittäminen ja toimeenpanon tukeminen. Mielestään selvä päihde- ja mielenterveysstrategian käytäntöön vieminen rakenteita ja palvelupolkuja selkeyttämällä. Strategiaan liittyvien työryhmien koordinointi Ennalta ehkäisevän päihdetyön kehittäminen, ehkäisevän työn yhteensovittaminen alueellisesti ja paikallisesti, esim. vastuuhenkilöt, päihdetyöryhmät jne. Hoitoonohjauksen mallintaminen Päihteiden pitkäaikaiskäyttäjien hoitopolkujen mallintaminen Toimijatahojen sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja seurantaan Ennaltaehkäisevän päihdetyön näkyvämmäksi tuleminen Kuvaus prosessista: Strategialle nimettyä seurantaryhmää tuettu sille määritellyn tehtävän käynnistämisessä. Seurantaryhmän kanssa aloitettu tähän mennessä tapahtuneen strategian mukaisen käytännön toteutuksen kartoittaminen ja sitä kautta strategian päivittäminen. Aloitettu erilaisten strategiaan määriteltyjen toimintaryhmien/vastuutahojen kartoittaminen ja niiden tukeminen strategiatyön juurruttamisessa. Mielenterveystyön osaamisen välittäminen Alavuden kotihoidon työntekijöille. Kotihoidon työntekijöiden mielenterveystyön osaamisen lisääntyminen. Keinojen ja työkalujen saaminen kotihoidon työntekijöiden omaan työhön. Saada kotihoidon tiimeihin mielenterveystyöstä vastaavat hoitajat. Kuvaus prosessista: Bed side-tyyppinen opetus kotihoidon työntekijän ja kehittäjätyöntekijän yhteisillä kotikäynneillä Kotihoidon työntekijöiden konsultointimahdollisuus psykiatrian poliklinikalle Koulutusten järjestäminen Kotihoidon työntekijöiden osaamisen ja osaamistarpeen kartoittaminen Asiakasaineksen kartoittaminen Depressiopotilaanhoitopolun luominen ja kehittäminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Tavoitteet 26

28 Matalan kynnyksen hoitoonohjausmalli depressionhoidossa 6tk:n alueella Kuvaus prosessista Depression ohjaustyöryhmä perustettu 6tk:sssa ja hankkeessa Depressiohoitajan työstä informointi 6 tk:ssa eri toimi- ja työpisteissä, käynnit yhteisissä palavereissa. Koulutusta järjestetty depressiopotilaan hoitoonohjauksessa henkilökunnalle Depressiohoitajan tiedot laitettu 6tk:n www-sivuille Yhteistyökuvioiden käytäntöjen sopiminen eri toimipisteiden kanssa, esim. Ähtärin ja Alavuden psykiatrisen poliklinikan ja erityispalvelut Osviitan. Viikoittaisissa kokouksissa käyminen tarvittaessa. Depressiopotilaan hoitopolun mallintamista tehty Lapua Päihdetyön kehittäminen Lapualla Päihdestrategian päivittäminen yhteistyössä työryhmien ja sidosryhmien kanssa Nykytilanteen kartoittaminen: ammattihenkilöstön ja sidosryhmien koulutustarpeen selvittäminen Päihdeasiakkaiden hoito- ja palveluketjujen selkeyttäminen, paikallisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on koonnut kyselyn nykytilasta ja sen pohjalta laatinut nykytilan kuvauksen koordinoinut kuntalaisille järjestetyn kuulemistilaisuuden Lapuan päihdepalveluista ja koostanut kuulemistilaisuudesta yhteenvedon työryhmien työskentelyn tueksi Päihdestrategian päivittämiseksi on koottu kaksi moniammatillista työryhmää: lapset ja nuoret sekä ikääntyvät ja työikäiset. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle työryhmät, toiminut työryhmien puheenjohtajana sekä matriisityöskentelyn avulla päivittänyt olemassa olevaa strategiaa Ajokykyseurannan selkeyttäminen kunnassa. Kehittäjätyöntekijä on yhdessä Seinäjoen päihdehoitaja Ritva Ahokkaan kanssa tukenut terveydenhuollon henkilöstöä selkeyttämään ja mallintamaan ajokykyseuranta-asiakkaan hoitopolkua Päihteettömyyden vahvistaminen kuntouttavassa työtoiminnassa. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle moniammatillisen työryhmän (sosiaalitoimi, terveydenhuolto, Lapuan Sininauha) selkeyttämään yhteistyökäytäntöjä esimerkiksi huumeepäilyksissä. Kehittäjätyöntekijä on laatinut lomakkeen, johon jokainen Lapuan Sininauhaan tuleva kuntoutuja perehtyy ja jonka hän allekirjoittaa ennen kuntouttavaa työtoimintaa. Terveyskeskuksen kanssa on tehty sopimus huumeseulojen ottamisesta tarpeen vaatiessa. Kehittäjätyöntekijä on yhteistyössä työryhmien jäsenten kanssa laatinut koulutussuunnitelman. 27

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6.2010 31.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1. HANKKEEN TOIMIJAT... 3 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE...

Lisätiedot

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6 31.10.2011

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6 31.10.2011 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.6 31.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1. HANKKEEN TOIMIJAT... 4 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE...

Lisätiedot

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1. HANKKEEN TOIMIJAT... 3 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE...

Lisätiedot

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010 Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.5.2009 31.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...2 1. HANKKEEN TOIMIJAT...3 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE...3

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hankkeen loppuraportti

Välittäjä 2009 -hankkeen loppuraportti Välitämme ihmisistä Välitämme osaamista ja tietoa Välitämme hyviä käytäntöjä ja kokemuksia Välittäjä 2009 hankkeen loppuraportti Tiivistelmä VäliSuomen mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke Välittäjä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän. mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän. mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015 MISTÄ KAIKKI ALKOI Syksyllä 2008 Pohjanmaa-hankkeen aloitteesta päätettiin lähteä kehittämään Kauhajoen päihdetyötä,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VÄLITTÄJÄ 2013 -HANKE VÄLI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE 2011 2013 TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA

VÄLITTÄJÄ 2013 -HANKE VÄLI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE 2011 2013 TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA VÄLITTÄJÄ 2013 -HANKE VÄLI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE 2011 2013 TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA YHTEENVETO TARKENNETTUUN HANKESUUNNITELMAAN TEHDYISTÄ MUUTOKSISTA Tiivistelmä

Lisätiedot

1 / Author / 19-Dec-09

1 / Author / 19-Dec-09 1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Aikuissosiaalityön kehittämishanke 1.1.-30.9.2010 Eini Leppäharju, kehittäjä-sosiaaliohjaaja Ky Kaksineuvoisen aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä:

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot