ja Suomen Lääketieteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja Suomen Lääketieteen"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Tapio Visakorpi Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim jakavat vuosittain noin kahden miljoonan euron edestä kolmentyyppisiä apurahoja: kannustus, tutkimus ja hankeapurahoja. Näitä hakee vuosittain noin 500 eri uravaiheessa oleva tutkijaa. Hakijamäärät ovat vähentyneet. Erityisesti biolääketieteen alalla on käynyt kato lääkäritutkijoista, mikä ei voine olla vaikuttamatta myös kliinisiksi tutkijoiksi pyrkivien määrään. Apurahoja hakeneiden tutkimusaloissa ja paikkakunnissa on myös varsin huomattavia eroja, jotka olisi syytä huomioida. Erityisesti olisi tärkeää pohtia niitä tapoja, joilla rajalliset tutkimusresurssit tulisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja joilla houkuteltaisiin nuoria tutkijanuralle. Duodecim 2007;123: M inulla on ollut kunnia toimia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin apurahavaliokunnan ja Suomen Lääketieteen Säätiön (SLS) hankeapurahatyöryhmän puheenjohtajana kolmen viime vuoden ajan. Näissä tehtävissä olen ollut mukana arvioimassa toistatuhatta apuraha anomusta, ja kuvittelen saaneeni varsin hyvän käsityksen lääkärien ja lääketieteen kandidaattien Suomessa tekemästä tutkimuksesta. Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani eivätkä edusta mitenkään Duodecimin tai SLS:n virallisia kantoja. Duodecim ja SLS jakavat kolmentyyppisiä apurahoja: kannustus, tutkimus ja hankeapurahoja, vuonna 2006 yhteensä euron edestä (kannustus , tutkimus ja hankkeet euroa). Duodecim rahoittaa nimenomaisesti kannustusapurahoja ja SLS kaikkia kolmea tukimuotoa. Kannustusapuraha on tarkoitettu väitöskirjaa tekevälle tai juuri väitelleelle tutkijalle»kannustukseksi». Vuonna 2006 sen suuruus oli euroa. Tutkimusapuraha on tarkoitettu mahdollistamaan tutkimustyön (väitöskirjan tai sen jälkeisen) tekemisen henkilökohtaisen stipendin turvin. Viime vuonna jaettiin kahdensuuruisia tutkimusapurahoja: ja euron, jotka oli tarkoitettu neljän ja kahdeksan kuukauden työskentelyä varten. Selvästi rahamäärältään merkittävin tukimuoto on hankeapuraha, joka on tarkoitettu suhteellisen varhaisessa vaiheessa olevalle (eli omaa tutkimusryhmää perustavalle) erikoistuneelle kliinikkolääkärille. Hankeapurahan suuruus vaihtelee. Esimerkiksi vuonna 2006 se oli euroa. Apurahan saaminen edellyttää, että tutkija tekee tutkimusta täyspäiväisesti vuosittain kuusi kuukautta kolmen vuoden ajan. Kannustus ja tutkimusapurahat Kannustus ja tutkimusapurahat on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Viime vuonna niitä haki yhteensä 487 henkilöä (kuva 1), joista 378 oli lääketieteen lisensiaatteja ja tohtoreita ja 109 lääketieteen kandidaatteja. Kuuden viime vuoden aikana hakijamäärät ovat pienentyneet noin 10 %. Viime vuonna suuntaus vaihtui. Tämä puolestaan liittynee siihen, että tutkimusapurahoilla maksettavaa kuukausikoh 1323

2 taista korvausta lisättiin. Ennen odotettiin tutkijan työskentelevän eurolla 12 kuukautta, nyt kahdeksan. Tämä veroton stipendi on siis nykyään kuukaudelta euroa. Mikä sitten selittää hakemusten vähenevän suuntauksen? Lääketieteen tohtorintutkintojen määrä kasvoi vuosina jonkin verran, vaikka vuosituhannen vaihteen huippuluvuista on jääty hieman jälkeen (KOTA tietokanta, Sen sijaan selkeä muutos, joka on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana ainakin omalla kampuksellani mutta ilmeisimmin myös muualla on lääkärien ja kandidaattien kato biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Biolääketieteellistä tutkimusta tekevät nykyään lähes yksinomaan luonnontieteilijät (filosofian maisterit ja tohtorit). Muutos on huomattava, koska vielä 1990 luvun alussa biolääketieteellistäkin tutkimusta hallitsivat lääkärikoulutuksen saaneet. Tämän voi olettaa näkyvän kannustusja tutkimusapurahan hakijoiden määrässä, koska kliinikkolääkäreille on tarjolla muitakin rahoituslähteitä, erityisesti erityisvaltionosuus eli EVO rahoitusta. Onko sillä merkitystä, että meiltä kohta puuttuvat lähes kokonaan lääkärin koulutuksen saaneet lääketieteen perustutkijat? Biolääketieteen kannalta sillä ei ehkä ole niin suurta väliä. Itse kuitenkin näkisin ainakin kaksi syytä siihen, miksi tällä voisi olla merkitystä. Ensinnäkin kliininen lääketiede on siirtymässä yhä enemmän molekyylilääketieteen suuntaan. Hoidot tulevat olemaan tautimekanismeihin perustuvia, ja niiden ymmärtäminen ja kehittäminen tulee vaatimaan biolääketieteen tietämystä. Tämän päivän muotisana on translationaalisuus, jolla tarkoitetaan laboratoriolöydösten siirtämistä klinikkaan. Siinä jos missä tarvitaan ymmärrystä biolääketieteestä. Toinen asia on, että biolääketieteellinen tutkijakoulutus antaa hyvän perustan kliinikkotutkijalle. Moni (mahdollisesti suurin osa) menestyneistä kliinikkotutkijoistamme on saanut perustutkijakoulutuksensa biolääketieteen parissa. Onko kliinikkotutkijoiden määrän vähenemisen takana juuri lääkärien kato lääketieteellisen perustutkimuksen parista? Vastavalittu Matti Äyräpään palkinnon saaja akatemiaprofessori Markku Laakso painotti Hakijoita Kannustus Tutkimus Hanke Kuva 1. Kannustus, tutkimus ja hankeapurahojen hakijamäärät vuosina Duodecim lehden haastattelussa, että»kliinisen tutkijan tulee osata perustieteitä» (Saarela ja Saxén 2007). Mikä sitten on syynä siihen etteivät medisiinarit enää innostu tutkimuksesta? Yksi syy lienee krooninen lääkäripula. Kandidaatit rekrytoidaan vuokralääkärin töihin jo varhaisessa vaiheessa, eikä ketään»jää jäljelle» tutkijoiksi. Tätä edistää varmasti myös kasvava palkkakuilu lääkärin ja tutkijan välillä. Kuinka moni lääkäri tai edes kandidaatti on valmis tekemään tutkimustyötä euron kuukausipalkalla, kuten tutkijakouluissa olevat (siis lähinnä luonnontieteilijät) tekevät? Toisaalta vuokralääkärin työ tietysti myös mahdollistaa lääkäritutkijalle lisäansiot, joista luonnontieteilijä voi vain unelmoida. Herää myös epäily, että nykyinen integroitu lääkärikoulutus supistuvine prekliinisine opintoineen voisi vaikuttaa medisiinareitten vähentyneeseen intoon tehdä biolääketieteellistä tutkimusta. Sinänsä on ymmärrettävää, että opetettavien asioiden määrän kasvaessa prekliinisten aineiden osuutta rajataan. Emeritusprofessori Amos Pasternack (2005) epäili tässä lehdessä, että opetuksen ja tutkimuksen eriytyminen olisi yhtenä syynä tutki 1324 T. Visakorpi

3 musinnon vähenemiseen. Suomessa perustettiin 1990 luvulla joukko erillislaitoksia ja sateenvarjo organisaatioita, joissa tutkimus ja jatkokoulutus priorisoitiin peruskoulutuksen kustannuksella. Tästä parhaina esimerkkeinä ovat ns. biokeskukset, jotka ovat yllättävän paljolti suuntautuneet (bio)lääketieteeseen, vaikka muidenkin biotieteiden pitäisi olla niissä edustettuina. Kyseiset biokeskukset ovat selvästi kohottaneet biotieteiden ja biolääketieteen tutkimuksen tasoa Suomessa. Tämä on todettu myös kansainvälisessä arvioinnissa (Biotechnology in Finland 2002). Minun on vaikea uskoa, että tällainen kehitys voisi olla lääkäritutkijakadon taustalla. Päinvastoin luulisi, että mahdollisuus tehdä kansainvälisesti merkittävää tiedettä kaikilla Suomen lääketieteellisillä kampuksilla nimenomaan innostaisi nuoria tutkijoiksi. Opetusministeriön asettama tutkijanuratyöryhmä on listannut myös useita tutkijanuran karikoita, joita ovat pätkätyöläisyys ja tohtorintutkinnon jälkeisten vaiheiden rahoitusepävarmuudet. Nämäkin voivat vähentää halukkuutta ryhtyä tutkijaksi (Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti 2006). Tieteellinen pätevyys ei ehkä myöskään tänä päivänä ole yhtä merkittävässä asemassa kuin ennen kliinikon urakehityksessä esimerkiksi yliopistosairaaloissa. Syitä siihen, miksi tutkijanura ei kiinnosta, olisi varmasti myös hyvä yrittää systemaattisesti kartoittaa esimerkiksi kandidaateille ja nuorille lääkäreille suunnatuilla kyselyillä. Duodecimin ja SLS:n kannustus ja tutkimusapurahoja arvioi yhteinen apurahavaliokunta (www.duodecim.fi/). Se on vuosittain keskustellut siitä, kuinka suuri rahamäärä olisi jaettava kannustus ja toisaalta tutkimusapurahoina. Apurahavaliokunnan yksimielinen kanta on ollut, että tutkimusapurahojen osuutta olisi hyvä kasvattaa kannustusapurahojen kustannuksella. Perusteena on usko siihen, että kuukausistipendit ovat tehokkaampi tapa tukea erityisesti korkeatasoista tutkimusta kuin pieni»könttäsumma» tarkemmin määrittelemättömään käyttöön. Isommat stipendit ehkä myös houkuttelisivat enemmän nuoria tutkijanuralle. Halu tutkimusapurahalla työskentelyyn kävi hyvin ilmi viime vuonna, kun kuukautista stipendierää suurennettiin. Hakijoiden määrä kasvoi ilmeisesti tämän seurauksena 70 % (kuva 1). Kannustusapurahojen tarvetta on puolestaan perusteltu mm. sillä, että näiden apurahojen saanti on jo nykyisin tiukkaa: vain % hakijoista saa sellaisen. Ollaan siis kaukana tilanteesta, jossa kannustusapurahan saanti olisi automaatio, niin kuin yleinen käsitys on ollut. Duodecimin hallitus on kuitenkin nyt päättänyt, että kannustusapurahan voi saada tänä vuonna ainoastaan ennen väittelyä ja vain kerran. Näin ollen liiankin kovaksi muodostunut kilpailu kannustusapurahoista toivon mukaan hieman helpottuu. Hankeapurahat Biolääketieteellistä tutkimusta tekevät nykyään lähes yksinomaan luonnontieteilijät Uusin tukimuoto ovat SLS:n hankeapurahat, joita on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Niiden avulla SLS on halunnut tukea kliinistä tutkimusta ja houkutella sen pariin parhaat mahdolliset tutkijat. Tukimuoto on tarkoitettu erikoistuneelle kliinikkotutkijalle uran siinä vaiheessa, jossa tutkimusvapaiden saanti on vaikeaa (Duodecim 2001). Tämäkin tukimuodon hakijamäärät ovat olleet vähenemässä. Vuonna 2001 hakijoita oli 39, viime vuonna 24. Merkittävin vähenemä oli viime vuonna, mikä voi osittain johtua siitä, että Suomen Akatemia käynnisti uuden apurahamuodon kliinisen tutkijanuran edistämiseksi. Kyseinen tukimuoto on pitkälti samankaltainen kuin SLS:n hankeapuraha. Akatemia myöntää ansioituneille kliinisille tutkijoille osa aikaista tutkimustyötä varten määrärahaa, joka vastaa viittäkymmentä prosenttia akatemiatutkijan palkkauksesta (www.aka.fi). Tämä päällekkäisyys tuskin tekee SLS:n hankeapurahasta turhan. Kilpailu hankeapurahoistakin on nimittäin tiukka. Esimerkiksi viime vuonna vain 29 % anomuksista hyväksyttiin. Akatemian ja SLS:n tukimuodoissa on myös selkeitä eroja. Akatemian hauissa korostuu usein hakijan tieteellinen pätevyys ja monesti päätökset suosivat biolääketieteellistä taustaa, eikä Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen 1325

4 Kandidaatit rekrytoidaan vuokralääkärin töihin jo varhaisessa vaiheessa, eikä ketään»jää jäljelle» tutkijoiksi spesialiteetti ole vaatimuksena. SLS:n hankeapurahoissa on ainakin toistaiseksi päädytty tukemaan varhaisemmassa vaiheessa olevia kliinikkotutkijoita, joilla kuitenkin on jo erikoisala. Lisäksi hankeapurahoituksessa voidaan ehkä tehdä helpommin ns. riskisijoituksia tai muuttaa myöhemmin jakoperusteita, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Näkisinkin tukimuodot siten, että SLS:n hankeapuraha antaa hakijalle aikaa pätevöityä hakemaan Akatemian tukea. Akatemian apurahan viime vuonna saaneista osa olikin entisiä SLS:n hankeapurahan saaneita. Tukea eri aloille Yksi monesti esitetty kysymys on, mille lääketieteen aloille apurahoja myönnetään eniten. Kannustus ja tutkimusapurahojen osalta meillä ei ole systemaattista kirjanpitoa, tosin sellaista on nyt suunniteltu käyttöön otettavaksi. Apurahavaliokunnan jäsenet on kuitenkin valittu siten, että eri lääketieteen alat ovat mahdollisimman hyvin edustettuina. Kunkin anomuksen lukee viisi arvioijaa, joista kukin antaa numeerisen arvion kouluarvosana asteikolla. Apurahavaliokunnan kokouksessa käydään sitten läpi ne anomukset, joista annetut arviot ovat vaihdelleet. On suorastaan hämmästyttävää, kuinka yhteneviä arvioita eritaustaiset arvioijat biolääketieteestä yleislääketieteeseen antavat. Voidaankin sanoa, että arvioijien oma ala ei vaikuta siihen, mille aloille apurahoja myönnetään. Asiaan vaikuttanee lähinnä se, miltä aloilta anomuksia tulee. Hankeapurahoja on ymmärrettävästi myönnetty eniten suurille erikoisaloille, tosin yllättäviäkin piirteitä tuen jakaantumisessa on. Vuodesta 2001 lähtien hankeapurahoja on myönnetty 52, eniten naistentautien ja synnytysten alalle, yhteensä kymmenen. Tiukasti perässä tulevat lastentaudit, sisätaudit ja neurologia. Sen sijaan suurista erikoisaloista esimerkiksi kirurgia, psykiatria ja yleislääketiede ovat välttyneet lähes kokonaan hankeapurahoilta. Luvut mitä ilmeisimmin kuvaavat tutkimusaktiivisuutta eri erikoisaloilla. Klinikoiden johdolla on varmasti myös keskeinen merkitys hankeapurahan hakijoiden tukemisessa. Olemme kuulleet hankeapurahan saaneilta, että apurahan käyttö ei aina ole ollut helppoa, koska kaikki klinikat eivät ole olleet halukkaita myöntämään virkavapauksia. Joidenkin klinikoiden toiminta on tässä suhteessa käsittämättömän lyhytnäköistä. Missä tutkimusta tehdään Tutkimus, kannustus ja hankeapurahat antavat varsin kattavan kuvan myös siitä, missä lääketieteellistä tutkimusta Suomessa tehdään. Tosin muistettava on, että muiden kuin lääkärikoulutuksen saaneiden tekemä tutkimus ei näissä tilastoissa näy. Kuvassa 2 on esitetty kannustus ja tutkimusapurahan hakijoiden ja saaneiden osuus sen mukaan, minkä lääketieteellisten tiedekunnan vaikutuspiirissä hakijan oletetaan olevan. Luvuissa on epätarkkuuksia siitä syystä, ettei hakemuslomakkeessa ole aina selkeästi mainittu hakijan työpaikkaa. Luvut antanevat kuitenkin varsin paikkansapitävän kuvan siitä, missä päin lääketieteellistä tutkimusta Suomessa tehdään. Huomioitavaa on, että apurahat jakaantuvat lähes samassa suhteessa eri paikkakunnille kuin mistä niitä on haettu. Eli ilmeisesti tutkimuksen tieteellinen taso ei vaihtele merkittävästi eri lääketieteellisten tiedekuntien vaikutuspiirien välillä. Sen sijaan hakemusten määrät vaihtelevat selvästi paikkakunnittain (Helsinki 41 %, Turku 17 %, Oulu 15 %, Kuopio 10 % ja Tampere 9 %). Jos puolestaan katsotaan, mihin hankeapurahat ovat vuosina menneet, Helsinki on listan kärjessä noin 53 %:lla, seuraavina tulevat Oulu 18 %:n ja Turku 15 %:n osuuksilla ja perää pitävät Tampere 10 %:n ja Kuopio 3 %:n osuudella. Näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä, että Helsingissä tehdään noin puolet suomalaisesta lääketieteellisestä tutkimuksesta ja loput neljä tiedekuntaa tuottavat yhteensä toisen puolen. Helsingin ylivoimaa selittää osaltaan se, että yliopiston ja yliopistollisen sairaalan lisäksi siellä 1326 T. Visakorpi

5 % Hakijoita Saajia Helsinki Turku Oulu Kuopio Tampere Muu Kuva 2. Kannustus ja tutkimusapurahojen hakijoiden ja saajien prosenttiosuudet paikkakunnittain (keskiarvo vuosilta ). Kohta»muut» koostuu lähinnä ulkomaille tohtoritutkijoiksi menevistä. toimii sektoritutkimuslaitoksia, kuten Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, joissa on varsin vahva tutkimusperinne. Lisäksi Helsingin yliopisto on paremmin resursoitu kuin muut yliopistot. Tämä johtuu sille annetuista erityisoikeuksista (esim. rahastotalous, joka tosin kuluvasta vuodesta lähtien koskee myös muita yliopistoja ja Yliopiston Apteekkia). Olettaisin kuitenkin, että keskeisenä tekijänä tässä Helsingin»ylivoimassa» ovat perinteet tehdä ja arvostaa tutkimusta. Tämä näkyy jo nuorten lääkärien suuntautumisessa tutkimusalalle. Helsingistä samoin kuin toisesta»vanhasta» tiedekunnasta Turusta vuosina valmistuneista jopa % ilmoitti Suomen Lääkäriliiton tekemässä kyselyssä sijoittuvansa opetus ja tutkimusalalle (Nikkari ym. 2004). Kuopion osuus oli noin 5 % ja Tampereen noin 7 %. Yliopiston lisäksi hyvin tärkeä tekijä on varmasti myös yliopistollinen sairaala. Tämä tulee esiin erityisesti, kun tarkastellaan hankeapurahoihin liittyviä lukuja. Näistä apurahoista Helsinkiin on mennyt yli puolet. Ilmeisesti HYKS on onnistunut hyvin säilyttämään yliopistollisuutensa kaikista HUS organisaatiomuutoksista huolimatta. Tässä varmasti tieteellisesti pätevät professorit ja muut seniorilääkärit ovat olleet keskeisessä asemassa. Muiden yliopistosairaaloiden osalta voidaan kysyä, onko yliopistollisuus katoamassa kunnista tulevien paineiden johdosta. Olisi ehkä hyvä muistaa, että esimerkiksi menestyvät yritykset, kuten Nokia, panostavat merkittävän osan liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Miksi eivät sairaalat? Jos Helsinki näyttäytyy vahvana, niin toisesta äärilaidasta löytyvät Tampere ja Kuopio. Tampereen lukuja katsellessa palautuvat elävästi mieleen lääketieteellisen koulutuksen supistusvaiheet 1990 luvun alkupuolella. Tuolloin selvitysmies Jussi Huttunen kävi Tampereella kertomassa suoraan tapaansa, että tamperelainen biolääketieteellinen tutkimus on huonotasoista: vaikka sen siltä istumalta lopettaisi, ei suomalainen lääketieteellinen tutkimus siitä juuri kärsisi. Paikalla olleena ja paria vuotta aiemmin Tampereelta biolääketieteen alalta väitelleenä ajattelin, että kyseessä oli perusteeton herjaus. Nyt näitä lukuja katsellessa täytyy todeta, että ehkä Huttusen puheissa oli häivähdys totuutta. Tampereen ja Kuopion lukuja selittänee panostus opetukseen. Tampereen lääketieteellinen tiedekuntahan on kehittänyt ansiokkaasti lääkärikoulutusta. Se saisi varmasti pysyväisluonteisen opetuksen huippuyksikön aseman, jos se vain sääntöjen puitteissa olisi mahdollista. Kuopio on puolestaan tehnyt enemmän kuin osuutensa sen hyväksi, että Suomessa on ylipään Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen 1327

6 sä tarpeeksi lääkäreitä (tehtävä, josta Helsinki on lähinnä kieltäytynyt). Kuitenkin tekisi mieli muistuttaa tamperelaisia ja kuopiolaisia siitä, että yliopistolla on kolme lakisääteistä tehtävää, joista opetus on»vain yksi». Mitä merkitystä tällaisella paikkakuntakohtaisella vertailulla oikein on? Opetusministeriö ja Suomen Akatemia ovat viime aikoina toistuvasti tuoneet esille profiloitumisen tärkeyden. Tämä tarkoittanee sitä, että nämä rahoittavat organisaatiot panostavat tulevaisuudessa enemmän kunkin yliopiston ns. vahvuusalueisiin. Siksi on kunkin lääketieteellisen tiedekunnan itsensä kannalta tärkeää, että ne profiloituvat yliopistojensa keihäänkärjiksi. Ellei näin käy, seurauksena tulee olemaan yhä vähenevä (tutkimus)rahoitus. Tämä puolestaan tulee haittaamaan rekrytointia tiedekuntiin ja niiden yhteydessä toimiviin yliopistollisiin sairaaloihin. Parhaat kun hakeutuvat parhaisiin ympäristöihin. Tämän luulisi huolestuttavan sekä yliopistoja että yliopistollisia sairaaloita. Tutkimukseen profiloitumattomien lääketieteellisten tiedekuntien suunta kohti ammattikorkeakoulustatusta kiihtyy entisestään ja kyseiset sairaalat putoavat auttamattomasti lääketieteen kehityksen eturintamasta! Lopuksi Tilastot osoittavat, että lääketieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa yhä varsin paljon. Hyvä niin! Julkisen sektorin rahoitus lääketieteelliselle tutkimukselle puolestaan näyttää ongelmalliselta. Suomen Akatemia, joka on keskeisin tutkimuksen tukija, panostaa yhä melko vähän lääketieteelliseen tutkimukseen. Terveydentutkimuksen toimikunnan budjetti on pienin Akatemian toimikuntien joukossa. Akatemia on tähän mennessä tukenut enimmäkseen biolääketieteellisestä tutkimusta, varsin vähän edes translationaalista tutkimusta. Tosin uudet kliinisen tutkijanuran apurahat tuovat tähän kaivattua muutosta. Valtion tutkimus EVO yliopistollisille sairaaloille on puolestaan dramaattisesti vähentynyt (Pasternack 2005), ja huhut EVO uudistuksesta viittaavat siihen, että tätä tukea ohjataan tulevaisuudessa yhä enemmän muuhun kuin lääketieteelliseen tutkimukseen. Toivottavasti huhut ovat vääriä. Tässä tilanteessa säätiöiden ym. yksityisten organisaatioiden tuki lääketieteelliseen tutkimukseen on erityisen tärkeää. Ongelmana on monesti ainakin aiemmin ollut säätiöiden tuen pirstaloituminen pieniksi apurahoiksi. Ehkä myös Duodecimin ja Lääketieteen Säätiön olisi hyvä miettiä apurahamuotojaan, jotta käytettävissä oleva raha tulisi käytettyä mahdollisimman tehokkaasti lääketieteellisen tutkimuksen hyväksi niin, että se myös houkuttelisi nuoria tutkijanuralle. Kirjallisuutta Biotechnology in Finland: impact of public research funding and strategies for the future. Evaluation report. Publication of the Academy of Finland 11/02. Helsinki: Suomen Akatemia, Duodecim. Suomen Lääketieteen Säätiö panostaa kliiniseen tutkimukseen. Duodecim 2001;117: Nikkari ST, Holmberg-Marttila D, Hakkarainen K, ym. Lääketieteelliset tiedekunnat vastaavat yhä paremmin alueellisiin tehtäviinsä. Suom Lääkäril 2004;40: Pasternack A. Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa. Duodecim 2005;121: Saarela L, Saxén H. Äyräpään palkinto 2007 akatemiaprofessori Markku Laaksolle. Duodecim 2007;123:15 7. Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006;13. Tapio Visakorpi, professori Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto 1328

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet Apurahojen haku JOUKO MIETTUNEN 12.5.2016 K L I I N I S E N E P I D E M I O L O G I A N P R O F E S S O R I, A K AT E M I AT U T K I J A E L I N I K Ä I S E N T E R V E Y D E N T U T K I M U S Y K S I

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

www.skr.fi www.saatiopalvelu.fi T&K menot (www.research.fi) 2006 yht. 5761 milj. euroa yritykset 4108 milj. julk. sektori 574 milj. korkeakoulusektori (ml. AMK:t) 1079 milj. T&K menot valtion talousarviossa

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Historia Säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä 1986. Tavoitteena on

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Minna Laakso Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Minna Laakso pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta 2016

Lisätiedot

Akateemisen lääketieteen kriisiin ja etenkin

Akateemisen lääketieteen kriisiin ja etenkin Tutkimus ja opetus AMOS PASTERNACK Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa Viime vuosien aikana on niin Suomessa kuin muuallakin toistuvasti kiinnitetty huomiota uhkiin, jotka toteutuessaan voivat olla

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KLIINISEN VAIHEEN HAJAUTUS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAAN

LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KLIINISEN VAIHEEN HAJAUTUS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAAN Liite 8 LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KLIINISEN VAIHEEN HAJAUTUS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAAN Alueellinen muutosseminaari 23.4.20013 Markku Voutilainen PERUSTELUJA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISELLE Opetuksen vahvistaminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA 28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Arne Ritari säätiö rs.

Arne Ritari säätiö rs. Arne Ritari säätiö rs. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 18.8.2012 www.lions.fi/ar-saatio Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Historia Säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Sisäänotto lääketieteenkoulutusyksiköissä nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 120 > +30 = 150 (155) Kuopio

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Arne Ritari -säätiö. Sää#ön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys

Arne Ritari -säätiö. Sää#ön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys Sää#ön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.11.2014 Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen 23.11.2014 ARS koulutus 2 Historia Säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET KIRKKONUMMEN KUNTA VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON TAITEILIJA-APURAHAN MYÖNTÄMISPERUSTEET Sisällysluettelo 1. Taiteilija apurahojen tarkoitus...2 2. Apurahamuodot...2 2.1.Työskentelyapurahat...2

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen tarkoitus Rotarypiirin 1420 alueelle toimivat klubit voivat hakea piiriltä apurahaa ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin humanitaarisiin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA

LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 1 LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2013-2014 Sisältää Lääketieteen tutkijalinjan järjestämät opintojaksot. Näiden lisäksi suositellaan mm. seuraavia kursseja/opintojaksoja: - Tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot