ja Suomen Lääketieteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja Suomen Lääketieteen"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Tapio Visakorpi Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim jakavat vuosittain noin kahden miljoonan euron edestä kolmentyyppisiä apurahoja: kannustus, tutkimus ja hankeapurahoja. Näitä hakee vuosittain noin 500 eri uravaiheessa oleva tutkijaa. Hakijamäärät ovat vähentyneet. Erityisesti biolääketieteen alalla on käynyt kato lääkäritutkijoista, mikä ei voine olla vaikuttamatta myös kliinisiksi tutkijoiksi pyrkivien määrään. Apurahoja hakeneiden tutkimusaloissa ja paikkakunnissa on myös varsin huomattavia eroja, jotka olisi syytä huomioida. Erityisesti olisi tärkeää pohtia niitä tapoja, joilla rajalliset tutkimusresurssit tulisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja joilla houkuteltaisiin nuoria tutkijanuralle. Duodecim 2007;123: M inulla on ollut kunnia toimia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin apurahavaliokunnan ja Suomen Lääketieteen Säätiön (SLS) hankeapurahatyöryhmän puheenjohtajana kolmen viime vuoden ajan. Näissä tehtävissä olen ollut mukana arvioimassa toistatuhatta apuraha anomusta, ja kuvittelen saaneeni varsin hyvän käsityksen lääkärien ja lääketieteen kandidaattien Suomessa tekemästä tutkimuksesta. Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani eivätkä edusta mitenkään Duodecimin tai SLS:n virallisia kantoja. Duodecim ja SLS jakavat kolmentyyppisiä apurahoja: kannustus, tutkimus ja hankeapurahoja, vuonna 2006 yhteensä euron edestä (kannustus , tutkimus ja hankkeet euroa). Duodecim rahoittaa nimenomaisesti kannustusapurahoja ja SLS kaikkia kolmea tukimuotoa. Kannustusapuraha on tarkoitettu väitöskirjaa tekevälle tai juuri väitelleelle tutkijalle»kannustukseksi». Vuonna 2006 sen suuruus oli euroa. Tutkimusapuraha on tarkoitettu mahdollistamaan tutkimustyön (väitöskirjan tai sen jälkeisen) tekemisen henkilökohtaisen stipendin turvin. Viime vuonna jaettiin kahdensuuruisia tutkimusapurahoja: ja euron, jotka oli tarkoitettu neljän ja kahdeksan kuukauden työskentelyä varten. Selvästi rahamäärältään merkittävin tukimuoto on hankeapuraha, joka on tarkoitettu suhteellisen varhaisessa vaiheessa olevalle (eli omaa tutkimusryhmää perustavalle) erikoistuneelle kliinikkolääkärille. Hankeapurahan suuruus vaihtelee. Esimerkiksi vuonna 2006 se oli euroa. Apurahan saaminen edellyttää, että tutkija tekee tutkimusta täyspäiväisesti vuosittain kuusi kuukautta kolmen vuoden ajan. Kannustus ja tutkimusapurahat Kannustus ja tutkimusapurahat on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Viime vuonna niitä haki yhteensä 487 henkilöä (kuva 1), joista 378 oli lääketieteen lisensiaatteja ja tohtoreita ja 109 lääketieteen kandidaatteja. Kuuden viime vuoden aikana hakijamäärät ovat pienentyneet noin 10 %. Viime vuonna suuntaus vaihtui. Tämä puolestaan liittynee siihen, että tutkimusapurahoilla maksettavaa kuukausikoh 1323

2 taista korvausta lisättiin. Ennen odotettiin tutkijan työskentelevän eurolla 12 kuukautta, nyt kahdeksan. Tämä veroton stipendi on siis nykyään kuukaudelta euroa. Mikä sitten selittää hakemusten vähenevän suuntauksen? Lääketieteen tohtorintutkintojen määrä kasvoi vuosina jonkin verran, vaikka vuosituhannen vaihteen huippuluvuista on jääty hieman jälkeen (KOTA tietokanta, Sen sijaan selkeä muutos, joka on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana ainakin omalla kampuksellani mutta ilmeisimmin myös muualla on lääkärien ja kandidaattien kato biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Biolääketieteellistä tutkimusta tekevät nykyään lähes yksinomaan luonnontieteilijät (filosofian maisterit ja tohtorit). Muutos on huomattava, koska vielä 1990 luvun alussa biolääketieteellistäkin tutkimusta hallitsivat lääkärikoulutuksen saaneet. Tämän voi olettaa näkyvän kannustusja tutkimusapurahan hakijoiden määrässä, koska kliinikkolääkäreille on tarjolla muitakin rahoituslähteitä, erityisesti erityisvaltionosuus eli EVO rahoitusta. Onko sillä merkitystä, että meiltä kohta puuttuvat lähes kokonaan lääkärin koulutuksen saaneet lääketieteen perustutkijat? Biolääketieteen kannalta sillä ei ehkä ole niin suurta väliä. Itse kuitenkin näkisin ainakin kaksi syytä siihen, miksi tällä voisi olla merkitystä. Ensinnäkin kliininen lääketiede on siirtymässä yhä enemmän molekyylilääketieteen suuntaan. Hoidot tulevat olemaan tautimekanismeihin perustuvia, ja niiden ymmärtäminen ja kehittäminen tulee vaatimaan biolääketieteen tietämystä. Tämän päivän muotisana on translationaalisuus, jolla tarkoitetaan laboratoriolöydösten siirtämistä klinikkaan. Siinä jos missä tarvitaan ymmärrystä biolääketieteestä. Toinen asia on, että biolääketieteellinen tutkijakoulutus antaa hyvän perustan kliinikkotutkijalle. Moni (mahdollisesti suurin osa) menestyneistä kliinikkotutkijoistamme on saanut perustutkijakoulutuksensa biolääketieteen parissa. Onko kliinikkotutkijoiden määrän vähenemisen takana juuri lääkärien kato lääketieteellisen perustutkimuksen parista? Vastavalittu Matti Äyräpään palkinnon saaja akatemiaprofessori Markku Laakso painotti Hakijoita Kannustus Tutkimus Hanke Kuva 1. Kannustus, tutkimus ja hankeapurahojen hakijamäärät vuosina Duodecim lehden haastattelussa, että»kliinisen tutkijan tulee osata perustieteitä» (Saarela ja Saxén 2007). Mikä sitten on syynä siihen etteivät medisiinarit enää innostu tutkimuksesta? Yksi syy lienee krooninen lääkäripula. Kandidaatit rekrytoidaan vuokralääkärin töihin jo varhaisessa vaiheessa, eikä ketään»jää jäljelle» tutkijoiksi. Tätä edistää varmasti myös kasvava palkkakuilu lääkärin ja tutkijan välillä. Kuinka moni lääkäri tai edes kandidaatti on valmis tekemään tutkimustyötä euron kuukausipalkalla, kuten tutkijakouluissa olevat (siis lähinnä luonnontieteilijät) tekevät? Toisaalta vuokralääkärin työ tietysti myös mahdollistaa lääkäritutkijalle lisäansiot, joista luonnontieteilijä voi vain unelmoida. Herää myös epäily, että nykyinen integroitu lääkärikoulutus supistuvine prekliinisine opintoineen voisi vaikuttaa medisiinareitten vähentyneeseen intoon tehdä biolääketieteellistä tutkimusta. Sinänsä on ymmärrettävää, että opetettavien asioiden määrän kasvaessa prekliinisten aineiden osuutta rajataan. Emeritusprofessori Amos Pasternack (2005) epäili tässä lehdessä, että opetuksen ja tutkimuksen eriytyminen olisi yhtenä syynä tutki 1324 T. Visakorpi

3 musinnon vähenemiseen. Suomessa perustettiin 1990 luvulla joukko erillislaitoksia ja sateenvarjo organisaatioita, joissa tutkimus ja jatkokoulutus priorisoitiin peruskoulutuksen kustannuksella. Tästä parhaina esimerkkeinä ovat ns. biokeskukset, jotka ovat yllättävän paljolti suuntautuneet (bio)lääketieteeseen, vaikka muidenkin biotieteiden pitäisi olla niissä edustettuina. Kyseiset biokeskukset ovat selvästi kohottaneet biotieteiden ja biolääketieteen tutkimuksen tasoa Suomessa. Tämä on todettu myös kansainvälisessä arvioinnissa (Biotechnology in Finland 2002). Minun on vaikea uskoa, että tällainen kehitys voisi olla lääkäritutkijakadon taustalla. Päinvastoin luulisi, että mahdollisuus tehdä kansainvälisesti merkittävää tiedettä kaikilla Suomen lääketieteellisillä kampuksilla nimenomaan innostaisi nuoria tutkijoiksi. Opetusministeriön asettama tutkijanuratyöryhmä on listannut myös useita tutkijanuran karikoita, joita ovat pätkätyöläisyys ja tohtorintutkinnon jälkeisten vaiheiden rahoitusepävarmuudet. Nämäkin voivat vähentää halukkuutta ryhtyä tutkijaksi (Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti 2006). Tieteellinen pätevyys ei ehkä myöskään tänä päivänä ole yhtä merkittävässä asemassa kuin ennen kliinikon urakehityksessä esimerkiksi yliopistosairaaloissa. Syitä siihen, miksi tutkijanura ei kiinnosta, olisi varmasti myös hyvä yrittää systemaattisesti kartoittaa esimerkiksi kandidaateille ja nuorille lääkäreille suunnatuilla kyselyillä. Duodecimin ja SLS:n kannustus ja tutkimusapurahoja arvioi yhteinen apurahavaliokunta (www.duodecim.fi/). Se on vuosittain keskustellut siitä, kuinka suuri rahamäärä olisi jaettava kannustus ja toisaalta tutkimusapurahoina. Apurahavaliokunnan yksimielinen kanta on ollut, että tutkimusapurahojen osuutta olisi hyvä kasvattaa kannustusapurahojen kustannuksella. Perusteena on usko siihen, että kuukausistipendit ovat tehokkaampi tapa tukea erityisesti korkeatasoista tutkimusta kuin pieni»könttäsumma» tarkemmin määrittelemättömään käyttöön. Isommat stipendit ehkä myös houkuttelisivat enemmän nuoria tutkijanuralle. Halu tutkimusapurahalla työskentelyyn kävi hyvin ilmi viime vuonna, kun kuukautista stipendierää suurennettiin. Hakijoiden määrä kasvoi ilmeisesti tämän seurauksena 70 % (kuva 1). Kannustusapurahojen tarvetta on puolestaan perusteltu mm. sillä, että näiden apurahojen saanti on jo nykyisin tiukkaa: vain % hakijoista saa sellaisen. Ollaan siis kaukana tilanteesta, jossa kannustusapurahan saanti olisi automaatio, niin kuin yleinen käsitys on ollut. Duodecimin hallitus on kuitenkin nyt päättänyt, että kannustusapurahan voi saada tänä vuonna ainoastaan ennen väittelyä ja vain kerran. Näin ollen liiankin kovaksi muodostunut kilpailu kannustusapurahoista toivon mukaan hieman helpottuu. Hankeapurahat Biolääketieteellistä tutkimusta tekevät nykyään lähes yksinomaan luonnontieteilijät Uusin tukimuoto ovat SLS:n hankeapurahat, joita on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Niiden avulla SLS on halunnut tukea kliinistä tutkimusta ja houkutella sen pariin parhaat mahdolliset tutkijat. Tukimuoto on tarkoitettu erikoistuneelle kliinikkotutkijalle uran siinä vaiheessa, jossa tutkimusvapaiden saanti on vaikeaa (Duodecim 2001). Tämäkin tukimuodon hakijamäärät ovat olleet vähenemässä. Vuonna 2001 hakijoita oli 39, viime vuonna 24. Merkittävin vähenemä oli viime vuonna, mikä voi osittain johtua siitä, että Suomen Akatemia käynnisti uuden apurahamuodon kliinisen tutkijanuran edistämiseksi. Kyseinen tukimuoto on pitkälti samankaltainen kuin SLS:n hankeapuraha. Akatemia myöntää ansioituneille kliinisille tutkijoille osa aikaista tutkimustyötä varten määrärahaa, joka vastaa viittäkymmentä prosenttia akatemiatutkijan palkkauksesta (www.aka.fi). Tämä päällekkäisyys tuskin tekee SLS:n hankeapurahasta turhan. Kilpailu hankeapurahoistakin on nimittäin tiukka. Esimerkiksi viime vuonna vain 29 % anomuksista hyväksyttiin. Akatemian ja SLS:n tukimuodoissa on myös selkeitä eroja. Akatemian hauissa korostuu usein hakijan tieteellinen pätevyys ja monesti päätökset suosivat biolääketieteellistä taustaa, eikä Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen 1325

4 Kandidaatit rekrytoidaan vuokralääkärin töihin jo varhaisessa vaiheessa, eikä ketään»jää jäljelle» tutkijoiksi spesialiteetti ole vaatimuksena. SLS:n hankeapurahoissa on ainakin toistaiseksi päädytty tukemaan varhaisemmassa vaiheessa olevia kliinikkotutkijoita, joilla kuitenkin on jo erikoisala. Lisäksi hankeapurahoituksessa voidaan ehkä tehdä helpommin ns. riskisijoituksia tai muuttaa myöhemmin jakoperusteita, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Näkisinkin tukimuodot siten, että SLS:n hankeapuraha antaa hakijalle aikaa pätevöityä hakemaan Akatemian tukea. Akatemian apurahan viime vuonna saaneista osa olikin entisiä SLS:n hankeapurahan saaneita. Tukea eri aloille Yksi monesti esitetty kysymys on, mille lääketieteen aloille apurahoja myönnetään eniten. Kannustus ja tutkimusapurahojen osalta meillä ei ole systemaattista kirjanpitoa, tosin sellaista on nyt suunniteltu käyttöön otettavaksi. Apurahavaliokunnan jäsenet on kuitenkin valittu siten, että eri lääketieteen alat ovat mahdollisimman hyvin edustettuina. Kunkin anomuksen lukee viisi arvioijaa, joista kukin antaa numeerisen arvion kouluarvosana asteikolla. Apurahavaliokunnan kokouksessa käydään sitten läpi ne anomukset, joista annetut arviot ovat vaihdelleet. On suorastaan hämmästyttävää, kuinka yhteneviä arvioita eritaustaiset arvioijat biolääketieteestä yleislääketieteeseen antavat. Voidaankin sanoa, että arvioijien oma ala ei vaikuta siihen, mille aloille apurahoja myönnetään. Asiaan vaikuttanee lähinnä se, miltä aloilta anomuksia tulee. Hankeapurahoja on ymmärrettävästi myönnetty eniten suurille erikoisaloille, tosin yllättäviäkin piirteitä tuen jakaantumisessa on. Vuodesta 2001 lähtien hankeapurahoja on myönnetty 52, eniten naistentautien ja synnytysten alalle, yhteensä kymmenen. Tiukasti perässä tulevat lastentaudit, sisätaudit ja neurologia. Sen sijaan suurista erikoisaloista esimerkiksi kirurgia, psykiatria ja yleislääketiede ovat välttyneet lähes kokonaan hankeapurahoilta. Luvut mitä ilmeisimmin kuvaavat tutkimusaktiivisuutta eri erikoisaloilla. Klinikoiden johdolla on varmasti myös keskeinen merkitys hankeapurahan hakijoiden tukemisessa. Olemme kuulleet hankeapurahan saaneilta, että apurahan käyttö ei aina ole ollut helppoa, koska kaikki klinikat eivät ole olleet halukkaita myöntämään virkavapauksia. Joidenkin klinikoiden toiminta on tässä suhteessa käsittämättömän lyhytnäköistä. Missä tutkimusta tehdään Tutkimus, kannustus ja hankeapurahat antavat varsin kattavan kuvan myös siitä, missä lääketieteellistä tutkimusta Suomessa tehdään. Tosin muistettava on, että muiden kuin lääkärikoulutuksen saaneiden tekemä tutkimus ei näissä tilastoissa näy. Kuvassa 2 on esitetty kannustus ja tutkimusapurahan hakijoiden ja saaneiden osuus sen mukaan, minkä lääketieteellisten tiedekunnan vaikutuspiirissä hakijan oletetaan olevan. Luvuissa on epätarkkuuksia siitä syystä, ettei hakemuslomakkeessa ole aina selkeästi mainittu hakijan työpaikkaa. Luvut antanevat kuitenkin varsin paikkansapitävän kuvan siitä, missä päin lääketieteellistä tutkimusta Suomessa tehdään. Huomioitavaa on, että apurahat jakaantuvat lähes samassa suhteessa eri paikkakunnille kuin mistä niitä on haettu. Eli ilmeisesti tutkimuksen tieteellinen taso ei vaihtele merkittävästi eri lääketieteellisten tiedekuntien vaikutuspiirien välillä. Sen sijaan hakemusten määrät vaihtelevat selvästi paikkakunnittain (Helsinki 41 %, Turku 17 %, Oulu 15 %, Kuopio 10 % ja Tampere 9 %). Jos puolestaan katsotaan, mihin hankeapurahat ovat vuosina menneet, Helsinki on listan kärjessä noin 53 %:lla, seuraavina tulevat Oulu 18 %:n ja Turku 15 %:n osuuksilla ja perää pitävät Tampere 10 %:n ja Kuopio 3 %:n osuudella. Näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä, että Helsingissä tehdään noin puolet suomalaisesta lääketieteellisestä tutkimuksesta ja loput neljä tiedekuntaa tuottavat yhteensä toisen puolen. Helsingin ylivoimaa selittää osaltaan se, että yliopiston ja yliopistollisen sairaalan lisäksi siellä 1326 T. Visakorpi

5 % Hakijoita Saajia Helsinki Turku Oulu Kuopio Tampere Muu Kuva 2. Kannustus ja tutkimusapurahojen hakijoiden ja saajien prosenttiosuudet paikkakunnittain (keskiarvo vuosilta ). Kohta»muut» koostuu lähinnä ulkomaille tohtoritutkijoiksi menevistä. toimii sektoritutkimuslaitoksia, kuten Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, joissa on varsin vahva tutkimusperinne. Lisäksi Helsingin yliopisto on paremmin resursoitu kuin muut yliopistot. Tämä johtuu sille annetuista erityisoikeuksista (esim. rahastotalous, joka tosin kuluvasta vuodesta lähtien koskee myös muita yliopistoja ja Yliopiston Apteekkia). Olettaisin kuitenkin, että keskeisenä tekijänä tässä Helsingin»ylivoimassa» ovat perinteet tehdä ja arvostaa tutkimusta. Tämä näkyy jo nuorten lääkärien suuntautumisessa tutkimusalalle. Helsingistä samoin kuin toisesta»vanhasta» tiedekunnasta Turusta vuosina valmistuneista jopa % ilmoitti Suomen Lääkäriliiton tekemässä kyselyssä sijoittuvansa opetus ja tutkimusalalle (Nikkari ym. 2004). Kuopion osuus oli noin 5 % ja Tampereen noin 7 %. Yliopiston lisäksi hyvin tärkeä tekijä on varmasti myös yliopistollinen sairaala. Tämä tulee esiin erityisesti, kun tarkastellaan hankeapurahoihin liittyviä lukuja. Näistä apurahoista Helsinkiin on mennyt yli puolet. Ilmeisesti HYKS on onnistunut hyvin säilyttämään yliopistollisuutensa kaikista HUS organisaatiomuutoksista huolimatta. Tässä varmasti tieteellisesti pätevät professorit ja muut seniorilääkärit ovat olleet keskeisessä asemassa. Muiden yliopistosairaaloiden osalta voidaan kysyä, onko yliopistollisuus katoamassa kunnista tulevien paineiden johdosta. Olisi ehkä hyvä muistaa, että esimerkiksi menestyvät yritykset, kuten Nokia, panostavat merkittävän osan liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Miksi eivät sairaalat? Jos Helsinki näyttäytyy vahvana, niin toisesta äärilaidasta löytyvät Tampere ja Kuopio. Tampereen lukuja katsellessa palautuvat elävästi mieleen lääketieteellisen koulutuksen supistusvaiheet 1990 luvun alkupuolella. Tuolloin selvitysmies Jussi Huttunen kävi Tampereella kertomassa suoraan tapaansa, että tamperelainen biolääketieteellinen tutkimus on huonotasoista: vaikka sen siltä istumalta lopettaisi, ei suomalainen lääketieteellinen tutkimus siitä juuri kärsisi. Paikalla olleena ja paria vuotta aiemmin Tampereelta biolääketieteen alalta väitelleenä ajattelin, että kyseessä oli perusteeton herjaus. Nyt näitä lukuja katsellessa täytyy todeta, että ehkä Huttusen puheissa oli häivähdys totuutta. Tampereen ja Kuopion lukuja selittänee panostus opetukseen. Tampereen lääketieteellinen tiedekuntahan on kehittänyt ansiokkaasti lääkärikoulutusta. Se saisi varmasti pysyväisluonteisen opetuksen huippuyksikön aseman, jos se vain sääntöjen puitteissa olisi mahdollista. Kuopio on puolestaan tehnyt enemmän kuin osuutensa sen hyväksi, että Suomessa on ylipään Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat ja niiden jakaantuminen 1327

6 sä tarpeeksi lääkäreitä (tehtävä, josta Helsinki on lähinnä kieltäytynyt). Kuitenkin tekisi mieli muistuttaa tamperelaisia ja kuopiolaisia siitä, että yliopistolla on kolme lakisääteistä tehtävää, joista opetus on»vain yksi». Mitä merkitystä tällaisella paikkakuntakohtaisella vertailulla oikein on? Opetusministeriö ja Suomen Akatemia ovat viime aikoina toistuvasti tuoneet esille profiloitumisen tärkeyden. Tämä tarkoittanee sitä, että nämä rahoittavat organisaatiot panostavat tulevaisuudessa enemmän kunkin yliopiston ns. vahvuusalueisiin. Siksi on kunkin lääketieteellisen tiedekunnan itsensä kannalta tärkeää, että ne profiloituvat yliopistojensa keihäänkärjiksi. Ellei näin käy, seurauksena tulee olemaan yhä vähenevä (tutkimus)rahoitus. Tämä puolestaan tulee haittaamaan rekrytointia tiedekuntiin ja niiden yhteydessä toimiviin yliopistollisiin sairaaloihin. Parhaat kun hakeutuvat parhaisiin ympäristöihin. Tämän luulisi huolestuttavan sekä yliopistoja että yliopistollisia sairaaloita. Tutkimukseen profiloitumattomien lääketieteellisten tiedekuntien suunta kohti ammattikorkeakoulustatusta kiihtyy entisestään ja kyseiset sairaalat putoavat auttamattomasti lääketieteen kehityksen eturintamasta! Lopuksi Tilastot osoittavat, että lääketieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa yhä varsin paljon. Hyvä niin! Julkisen sektorin rahoitus lääketieteelliselle tutkimukselle puolestaan näyttää ongelmalliselta. Suomen Akatemia, joka on keskeisin tutkimuksen tukija, panostaa yhä melko vähän lääketieteelliseen tutkimukseen. Terveydentutkimuksen toimikunnan budjetti on pienin Akatemian toimikuntien joukossa. Akatemia on tähän mennessä tukenut enimmäkseen biolääketieteellisestä tutkimusta, varsin vähän edes translationaalista tutkimusta. Tosin uudet kliinisen tutkijanuran apurahat tuovat tähän kaivattua muutosta. Valtion tutkimus EVO yliopistollisille sairaaloille on puolestaan dramaattisesti vähentynyt (Pasternack 2005), ja huhut EVO uudistuksesta viittaavat siihen, että tätä tukea ohjataan tulevaisuudessa yhä enemmän muuhun kuin lääketieteelliseen tutkimukseen. Toivottavasti huhut ovat vääriä. Tässä tilanteessa säätiöiden ym. yksityisten organisaatioiden tuki lääketieteelliseen tutkimukseen on erityisen tärkeää. Ongelmana on monesti ainakin aiemmin ollut säätiöiden tuen pirstaloituminen pieniksi apurahoiksi. Ehkä myös Duodecimin ja Lääketieteen Säätiön olisi hyvä miettiä apurahamuotojaan, jotta käytettävissä oleva raha tulisi käytettyä mahdollisimman tehokkaasti lääketieteellisen tutkimuksen hyväksi niin, että se myös houkuttelisi nuoria tutkijanuralle. Kirjallisuutta Biotechnology in Finland: impact of public research funding and strategies for the future. Evaluation report. Publication of the Academy of Finland 11/02. Helsinki: Suomen Akatemia, Duodecim. Suomen Lääketieteen Säätiö panostaa kliiniseen tutkimukseen. Duodecim 2001;117: Nikkari ST, Holmberg-Marttila D, Hakkarainen K, ym. Lääketieteelliset tiedekunnat vastaavat yhä paremmin alueellisiin tehtäviinsä. Suom Lääkäril 2004;40: Pasternack A. Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa. Duodecim 2005;121: Saarela L, Saxén H. Äyräpään palkinto 2007 akatemiaprofessori Markku Laaksolle. Duodecim 2007;123:15 7. Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006;13. Tapio Visakorpi, professori Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto 1328

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005 Tutkimusrahoitus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2005 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä 77 000 henkilöä Tutkimusrahoitus 5,4 mrd euroa, josta yritysten osuus 70 % T&k-panostus 3,5 % BKT:sta

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan?

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? Melan vakuutusyksikkö / LV OHJE 15.10.2010 Ohje apurahan myöntäjälle Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? 1.10.2010 OHJE 2 (8) Sisältö 1 Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa tietoja... 3 2 Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet Apurahojen haku JOUKO MIETTUNEN 12.5.2016 K L I I N I S E N E P I D E M I O L O G I A N P R O F E S S O R I, A K AT E M I AT U T K I J A E L I N I K Ä I S E N T E R V E Y D E N T U T K I M U S Y K S I

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Tutkimus osaksi erikoislääkärikoulutusta myös anestesiologiassa

Tutkimus osaksi erikoislääkärikoulutusta myös anestesiologiassa Eija Kalso LKT, erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys Kipulääketieteen professori HYKS, ATEK, Kipuklinikka ja Helsingin yliopisto, Kliininen laitos eija.kalso[a]helsinki.fi Tutkimus osaksi erikoislääkärikoulutusta

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoituksen hakemisen taidot - kurssi Tavoitteena on jakaa tutkimusrahoituksesta kertyneitä hyviä käytäntöjä 21.2.

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true Sivu /5 Valtion tutkimusrahan haku hankekaudelle 06 ---------------------------------------------------------------- --------------------------- T Ä M Ä O N M A L L I -Ä L Ä T Ä Y T Ä!!!!!!! Lomake on

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen?

Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? Tutkimus ja opetus Seija-Liisa Karvonen ja Mikael Knip Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? Tutkijanura ja etenkään kliinisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 12.-13.11.2014 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi APURAHAHAKEMUS YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAN HAKIJA TAI HAKIJARYHMÄ Sukunimi (myös entinen) Etunimi (puhuttelunimi alleviivataan) Osoite: Hanikka 19 A, 02360 Espoo Puh. 040 514 2552

Lisätiedot

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Historia Säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä 1986. Tavoitteena on

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Akateemisen lääketieteen kriisiin ja etenkin

Akateemisen lääketieteen kriisiin ja etenkin Tutkimus ja opetus AMOS PASTERNACK Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa Viime vuosien aikana on niin Suomessa kuin muuallakin toistuvasti kiinnitetty huomiota uhkiin, jotka toteutuessaan voivat olla

Lisätiedot

Näitä tarkoituksia varten edustajisto perustaa tällä ohjesäännöllä kolme stipendiä:

Näitä tarkoituksia varten edustajisto perustaa tällä ohjesäännöllä kolme stipendiä: ESITYS 1(5) Stipendiohjesa a nto 1. luku Yleiset periaatteet 1 Stipendien tarkoitus Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1. tukeakseen vähävaraisten opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia;

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

NUORET LÄÄKÄRIT. Lääketieteen opiskelija tutkijana kuinka moni, miksi ja miten? Ville Remes, Ilkka Helenius ja Ilkka Sinisaari

NUORET LÄÄKÄRIT. Lääketieteen opiskelija tutkijana kuinka moni, miksi ja miten? Ville Remes, Ilkka Helenius ja Ilkka Sinisaari NUORET LÄÄKÄRIT Lääketieteen opiskelija tutkijana kuinka moni, miksi ja miten? Ville Remes, Ilkka Helenius ja Ilkka Sinisaari Suomalaisista lääkäreistä kaksi kolmasosaa osallistuu tieteelliseen tutkimukseen.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Sisäänotto lääketieteenkoulutusyksiköissä nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 120 > +30 = 150 (155) Kuopio

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1(5) Stipendiohjesä ä nto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1. tukeakseen vähävaraisten opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia; 2. kiittääkseen ja tukeakseen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot