Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen?
|
|
- Arttu Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus ja opetus Seija-Liisa Karvonen ja Mikael Knip Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? Tutkijanura ja etenkään kliinisen tutkijan ura ei näytä nykyään houkuttelevan nuoria lääkäreitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Suomessa toimii tätä nykyä 17 terveystieteisiin suuntautunutta tutkijakoulua, joissa on 230 palkattua tutkijakoulutettavaa. Noin 20 % näistä paikoista on lääkärien tai hammaslääkärien käytössä. Mikä tai mitkä olisivat ne keinot, joilla kliinisen tutkijan uraputki saataisiin houkuttelevaksi ja turvatuksi ja joilla erikoistuminen ja tutkijankoulutus saataisiin nykyistä sujuvammin nivottua yhteen? Vuonna 2003 toimintansa aloittaneen Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun tehtävänä on kouluttaa nuoria lääkäri ja hammaslääkäritutkijoita ammattimaisiksi kliinisiksi tutkijoiksi. Parhaimmillaan kliininen tutkijakoulu voi tarjota kanavan tieteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen yhdistämiseksi. Duodecim 2006;122: L ääkärit ovat aina olleet ahkeria väitöskirjantekijöitä. Vuonna 1990 kaikista tohtorintutkinnoista 28 % oli lääketieteen alalta, ja on arvioitu, että peräti kolme neljästä lääkäristä väittelee tohtoriksi (Raivio 2005). Kaiken kaikkiaan tohtorintutkintojen määrä on oleellisesti lisääntynyt vuodesta 1994, jolloin opetusministeriö perusti tutkijakoulujärjestelmän (kuva). Sen sijaan lääketieteen tohtoreiden määrä ei ole kasvanut vaan näiden tutkintojen suhteellinen osuus on jopa pienentynyt (kuva). Kun otetaan huomioon erittäin korkea lähtötaso, ei olekaan hämmästyttävää, että tutkijakoulujärjestelmä ei ole vaikuttanut lääketieteellisten väitöskirjojen määrään. Usein esitetty syy erittäin runsaaseen»tohtoroitumiseen» on se, että väitöskirja on edellytys erikoislääkärin virkaan pääsylle yliopistosairaaloissa. Siksi väitöskirja voi muodostua pakkopullaksi niille lääkäreille, jotka näitä virkoja havittelevat. Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio (2005) puuttui kirjoituksessaan juuri tähän ongelmaan. Hän on huolissaan siitä, että helppo pääsy jatkokoulutukseen laskee tutkimuksen tasoa, ja katsoo toisaalta, että väitöskirja sinänsä ei saisi olla vaatimus kliinikon työuralla. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi lääkärien joukossa on niin vähän tohtoritutkijoita; tutkimuksen teon motivaatio saattaa heikentyä, kun väitöskirja on saatu valmiiksi ja usein tämän jälkeen tai jo väitöskirjatyön aikana kilpaillaan erikoistumispaikoista. Yliopistosairaaloissa on nykyään monella alalla huutava pula lääkärisijaisista, minkä takia lääkäri hukuttuaan tähän»erikoistumisputkeen» on kykenemätön irrottautumaan tutkimustyöhän, vaikka sitä haluaisikin. 2509
2 A Kaikki tohtorit Lääketieteen tohtorit B % Kuva. Lääketieteen tohtorin tutkintojen ja kaikkien tohtorintutkintojen absoluuttinen määrä (A) sekä lääketieteen tohtorien suhteellinen osuus kaikista tohtoreista (B). Lähde: opetusministeriön KOTA-tietokanta. Kliinisen tutkimuksen tilanne Suomessa Mihin kliininen tutkimus on menossa Suomessa? Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten perusteella viime vuosina akatemiatutkijan virkaan valituista noin kolmannes ja tutkijatohtoreiden määrärahan saaneista alle neljännes on ollut lääketieteen perustutkinnon suorittaneita. Opetus ja tutkimustehtävissä olevien lääkäreiden osuus pienentyi noin 6 % aikavälillä , kun samana aikana työikäisten lääkäreiden määrä lisääntyi 23 % (Lääkärikysely 2004). Kliinikkotutkijan ura ei houkuttele nuoria lääkäreitä. Amos Pasternack (2005) esittää kliinisen tutkijan uraputken tekemistä houkuttelevaksi ja turvatuksi siten, että uran alkuun sijoittuvat kliinisen taidon kartuttaminen ja tutkijankoulutus saatetaan nykyistä sujuvammin toistensa yhteyteen. Raivion ja Pasternackin näkemykset eroavat osin toisistaan, mutta perusperiaate ja painotus ovat molempien kirjoituksissa samat: jatko opiskelun suunnitelmallisuus sekä tutkijankoulutuksen laatu ja rahoitus tulisi turvata. Pitäisi luoda tutkijanvirkoja, joita rahoitettaisiin opetusministeriön, tiedekunnan tai säätiöiden varoin. Tutkijakoulujärjestelmä voi tässä toimia merkittävänä tukena. Yleistä tutkijakouluista Kun opetusministeriö aloitti tutkijakoulujärjestelmän 1995, keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin tutkijakoulutuksen laadun ja jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen, väitöskirjatyöhön käytettävän ajan lyhentäminen ja sitä kautta väittelyiän alentaminen, tutkimusryhmien yhteistyön tehostaminen ja kansainvälisen koulutus ja tutkimusyhteistyön lisääminen. Nämä tavoitteet edistävät tutkijanuran ammattimaistumista ja nuorten tutkijoiden hakeutumista tutkijankoulutukseen. Yleensä tutkijakouluissa opiskelu on päätoimista ja palkallista. Opetusministeriön tutkijakoulupaikat evaluoidaan neljän vuoden välein Suomen Akatemian toimesta S-L. Karvonen ja M. Knip
3 Taulukko 1. Opetusministeriön rahoittamat terveyden tutkimuksen alan tutkijakoulut, ministeriön rahoittamien paikkojen määrät ja opiskelijamäärät vuoden 2006 alussa. Lisätietoja näistä tutkijakouluista www. biocenter.helsinki.fi/finbionet/schools.htm Tutkijakoulu OPM-paikkoja Opiskelijoita vuoden 2006 alussa Helsingin yliopisto Helsingin biolääketieteen tutkijakoulu (HBGS) Biomaterial and Tissue Engineering Graduate School (BGS) 5 Ei tietoa Doctoral Programs in Public Health (DPPH) Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu (VKTK) Kliinisen lääketutkimuksen tutkijakoulu 5 Ei tietoa Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu 5 Ei tietoa Farmasian tutkijakoulu 0 Ei tietoa Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulu (TGSBB) Kuopion yliopisto Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu 5 50 A.I. Virtanen -instituutin tutkijakoulu (AIVI) TULES-tutkijakoulu (TULES) Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 8 8 Ympäristöterveyden tutkijakoulu (SYTYKE) 5 44 Turun yliopisto Turun biolääketieteen tutkijakoulu (TuBS) Lääkekehityksen tutkijakoulu (DDGS) 8 29 Oulun yliopisto Biocenter Oulu tutkijakoulu Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu 5 82 Yhteensä Sisältää 58 tutkijalääkärikoulutusohjelmassa toimivaa lääketieteen opiskelijaa Vuonna 1995 toiminnan alkaessa kouluja oli 67 ja niihin palkattiin 722 jatko opiskelijaa neljäksi vuodeksi. Opetusministeri Tuula Haatainen päätti heinäkuussa 2005 kaikkiaan tutkijaopiskelijapaikan täyttämisestä vuosiksi Tällöin myös tutkijakoulujen määrä kasvoi 114:sta 124:ään (Opetusministeriön tiedote 2005). Käytännössä tutkijakouluun kuuluminen voi merkitä hyvin erilaisia asioita: tiivistä ja koulumaista opiskelua yhdessä»saman vuosikurssin» jatko opiskelijoiden kanssa tai toisena ääripäänä osallistumista valtakunnalliseen jatkokoulutusseminaariin kerran, pari vuodessa. Jotkin yliopistot ovat perustaneet myös omia tutkijakoulupaikkoja tai tohtorikouluja, jotka toimivat opetusministeriön koulujen tavoin tai joilla on lähinnä koordinoiva rooli. Suomessa toimii tätä nykyä 32 terveystieteisiin ja biotieteisiin suuntautunutta tutkijakoulua, joissa on vuosina yhteensä 342 palkallista tutkijakoulutuspaikkaa. Nämä koulut ovat verkostoituneet oma aloitteisen Fin BioNet organisaation (Finnish Graduate School Network in Life Sciences) puitteissa, joka hoitaa erityisesti kurssi ja muuta tiedotusta. Vuoden 2006 alusta terveyden tutkimuksen piiriin kuuluu 17 tutkijakoulua (taulukko 1). Useista FinBioNetin tutkijakouluista valmistuu lääketieteen tohtoreita erityisesti tutkijalääkärilinjoilta, ja kolme tutkijakoulua on omistautunut kliiniseen tutkimukseen (Valtakunnallinen kliininen Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? 2511
4 tutkijakoulu, Kuopion kliininen tutkijakoulu ja Kliinisen lääketutkimuksen tutkijakoulu). Lääkärit tutkijakouluissa Teimme terveyden tutkimuksen tutkijakouluihin (taulukko 1) kyselyn, jossa kartoitettiin valmiiden lääkäreiden määrää tutkijakoulussa ja sitä, kuinka moni oli tutkijana opetusministeriön palkalla. Tarkkojen lukujen saaminen oli vaikeaa, koska lääkärit työskentelevät joissakin tutkijakoulussa vain osan aikaa vuodesta. Kyselyn mukaan kaikkiaan alle 50 valmista lääkäriä toimii näissä tutkijakouluissa opetusministeriön rahoituksella. Monet lääkärit tekevät väitöskirjaa kliinisen työn ohella, joskus apurahalla ja ajoittain EVO rahoituksella. Miksi valmistuneet lääkärit eivät hakeudu tutkijakouluihin? Kuten jo aiemmin mainittiin, valmistumisen jälkeen alkaa kilpajuoksu erikoistumispaikoista. Vähemmistö saa erikoistumisviran, ja usein erikoislääkärikoulutus suoritetaan sijaisena, pätkissä. Tällöin ei ole mahdollista pitää tutkimusvapaita suunnitellusti, vaan usein nuori lääkäri saa 1 3 kuukauden pätkiä kerrallaan. Tällöin tutkimustyöstä on suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys kaukana. Jos toiveissa on erikoistumisvirka, pitää ottaa kaikki mahdolliset ja mahdottomat sijaisuudet vastaan. Mikäli välillä tehdään tutkimustyötä esimerkiksi apurahalla, katkeaa työsuhde sairaalaan ja samalla menetetään mm. lomaoikeudet. Tähän asti tutkijakoululaisen palkka on ollut A18 eli runsaat e ilman ikälisiä. Tämä on tietenkin aika vaatimaton verrattuna erikoistuvan lääkärin palkkaan, varsinkin jos lääkärillä on runsaasti päivystys tai muita lisiä. On kuitenkin muistettava, että kysymyksessä on oikea palkka sosiaalietuuksineen ja lomaoikeuksineen, joten tämä on huomattava edistys apurahaan verrattuna. Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu (VKTK) myös tarjoaa jatkuvuuden; paikat ovat 2 4 vuotisia, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen tutkijanuran suunnittelun. Tutkijankoulutus myös pyritään VKTK:ssa strukturoimaan mahdollisimman hyvin ja erikoistuminen lomittamaan tutkijanuran kanssa samanaikaiseksi. Tutkijakoulujen merkitys kliinisessä tutkimuksessa Suomen 124:stä opetusministeriön rahoittamasta tutkijakoulusta ainoastaan kolme on kliinisiä tutkijakouluja: VKTK, Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu ja Kliininen lääketutkimus tutkijakoulu. VKTK:ssa on 14 kokopäiväistä tutkijanpaikkaa ja Kuopion kliinisessä tutkijakoulussa ja Lääketutkimuksen tutkijakoulussa viisi. Lisäksi useilla paikkakunnilla on tutkijakouluja, joissa toimii yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa järjestetty erillinen tutkijalääkäriohjelma. Opiskelijat valitaan siihen lääketieteen tai hammaslääketieteen opintojen alkuvaiheessa, ja tohtorin tutkinto suoritetaan osin perusopintojen aikana. Vaikka osa tohtoreista siirtyy tutkijatohtorivaiheessa ulkomaille, suurin osa sijoittuu nykyisin erikoistumispaikoille ja näin potentiaalisiksi kliinisiksi tutkijoiksi. Kliinisen tutkijakoulun toimintaperiaate VKTK aloitti toimintansa tammikuussa Sen päämääränä on taata, että tutkijankoulutusjärjestelmä tuottaa yliopistoille ja terveydenhuollon yksiköille hyvin koulutettuja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä eri alojen lääketieteellisiä tutkijoita. VKTK on perustutkintovaiheen jälkeinen koulutusjärjestelmä, jossa tutkijoiden perustutkinto on lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto. Hakija on kuitenkin saattanut aloittaa tutkimustyönsä jo peruskoulutusvaiheessa. Väitöskirjatyön ohella koulutettavat suorittavat erikoistumispalveluaan. Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee tutkijat kaksivuotiskaudeksi, mutta tutkijanpaikka voidaan myöntää myös neljäksi vuodeksi, jos projekti sitä vaatii. Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun tavoitteita ja hyvää tutkijakoulukäytäntöä on kuvattu taulukossa 2. Nämä periaatteet on luotu FinBioNet tutkijakoulujen yleisen käytännön ja kriteerien pohjalta, ja VKTK:n johtoryhmä on muokannut ne kliinisen tutkijakoulun tavoitteiksi sopiviksi S-L. Karvonen ja M. Knip
5 Taulukko 2. Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun tavoitteet ja hyvä tutkijakoulukäytäntö. Tavoitteet Valmius itsenäisen kliinisen työn ja siihen liittyvän tutkimustyön tekemiseen Kyky arvioida kriittisesti tutkimustietoa sairauksista, niiden syistä ja hoidoista sekä kyky tehdä relevantteja tutkimussuunnitelmia tiedon kartuttamiseksi Hyvät tiedot kliinisessä tutkimuksessa käytettävistä tilastotieteellisistä menetelmistä ja järjestelmätutkimuksesta Hyvä perehtyneisyys kliinistä tutkimusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja eettisiin normistoihin Perehtyneisyys kliinisen lääketutkimuksen suorittamiseen (hyvä kliininen tutkimustapa ym.) Riittävät tiedot oman tutkimusalueen biotieteellisestä perustasta ja perusmenetelmistä (genetiikka, molekyylibiologia, immunologia, epidemiologia ym.) Korkeatasoiset kansainväliset laboratoriokurssit ja kansainväliset ja kansalliset tutkimuskeskusvierailut Hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot Tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toiminnan (tutkimusetiikan) sisäistäminen Tutkimustulosten hyödyntäminen ja teknologian siirto Perehtyneisyys tiedepolitiikkaan ja tutkimuksen rahoitusjärjestelmiin Hyvän tutkijakoulutuskäytännön periaatteet Opiskelijaa motivoiva ohjaus, toimiva vuorovaikutus ohjaajan ja seurantaryhmän kanssa Jatkuva korkeatasoinen kurssitarjonta ja seminaarisarjat Opiskelijan itsenäistymisen ja oman vastuun korostaminen väitöskirja-projektistaan, vuosittaisesta raportoinnista sekä seurantaryhmän toiminnasta Taulukko 3. Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun opiskelijoiden väitöskirjatöiden aiheet teema alueittain. Kardiovaskulaarisairaudet ja aikuistyypin diabetes 13 Neuro- ja aistinelinten tutkimus 11 Kasvu, kehitys ja lisääntyminen 14 Syöpä, immuunisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 15 Suun terveys 3 Muut Kliininen allergologia 2 Anestesiologia ja tehohoito 2 Kliininen kemia 1 Yhteensä 61 Valtakunnallisessa kliinisessä tutkijakoulussa koulutus toteutetaan osittain temaattisissa koulutusohjelmissa. Tutkijakoulun teemat on valittu siten, että ne kattavat keskeiset kliiniset tutkimusalat ja edustavat suomalaisen kliinisen tutkimuksen huippualoja. Keskeiset pääteemat ovat kardiovaskulaarisairaudet ja aikuistyypin diabetes, neuro ja aistinelinten tutkimus, kasvu, kehitys ja lisääntyminen, syöpä, immuunisairaudet ja tuki ja liikuntaelinten sairaudet sekä suun terveys (taulukko 3). Näillä teemoilla on useita yhtymäkohtia, joita voidaan valtakunnallisessa tutkijakoulussa hyödyntää. Kliinisen tutkimuksen metodit ja kuvantaminen edustavat teemoja, joiden puitteissa voidaan tarjota keskeistä alojenvälistä koulutusta. VKTK:n listoilla oli nelivuotiskaudella yhteensä 62 tutkijaa. Heille myönnettiin 6 18 tutkijankoulutuskuukautta kaksivuotiskaudelle kerrallaan hakemuksen tieteellisen laadun ja henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaan. Koulutettavat siis erikoistuvat samanaikaisesti väitöskirjatyön kanssa siten, että osan vuodesta koulutettava on erikoistumassa klinikassa ja osan vuotta tekee tutkimustyötä. Tämä ohjelman suunnittelee tutkija itse työnohjaajansa ja erikoistumiskoulutuksesta vastaavan henkilön kanssa. Näin sekä tutkimustyö että klinikkatyö nivoutuvat saumattomasti yhteen ja molempia voidaan edistää samanaikaisesti. Vain yksi henkilö on keskeyttänyt tutkimustyönsä ja jättänyt osan tutkijankuukausistaan käyttämättä. Koulun tutkijaopiskelijat voivat periaatteessa erikoistua mille alalle tahansa. Erikoisaloista suosituin on selvästi lastentaudit; 12 tutkijoistamme erikoistuu tälle alalle. Muita suosittuja aloja ovat ihotaudit ja allergologia sekä neurologia. Jo VKTK kaudella erikoislääkäriksi valmistuneita on kahdeksan. Keskimäärin VKTK:n tutkijoilla on erikoistumista jäljellä 32,5 kuukautta. VKTK valvoo ja edistää tohtorikoulutuksen tasoa VKTK arvioi vuosittain tutkijoidensa väitöskirjaprojekteja kahdella tavalla. Tutkijat laativat vuosittain edistymisraportin, josta käy ilmi väitöskirjahankkeen kulloinenkin vaihe ja erikoistumisen eteneminen. Tämä raportti auttaa VKTK:ta päättämään jatkorahoituksesta ja tutkijaa itsearviointiin, joka on erittäin hyödyllistä hankkeen edistymisen kannalta. Se on portfo Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? 2513
6 y d i n a s i a t Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu pyrkii kouluttamaan nuoria lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ammattimaisiksi kliinisiksi tutkijoiksi. Tutkijakoulu tarjoaa kanavan ja mallin erikoistumisen ja väitöskirjatyön yhdistämiseksi. Väitöskirjatyön säännöllinen arviointi tukee hanketta sekä laadullisesti että ajallisesti. Tulevaisuudessa osa yliopistosairaaloiden koulutusviroista tulisi muuttaa yhdistelmäviroiksi, jolloin olisi mahdollista suorittaa erikoislääkärin ja tohtorin tutkinnot rinnakkain saman työnantajan palveluksessa. liotyyppistä, reflektiolla oppimista. Toinen vuosittainen arviointi koskee väitöskirjatyön seurantaryhmää. Tähän saakka VKTK on vahvasti suosittanut, että kullakin tutkijalla on seurantaryhmä, joka koostuu ohjaajan lisäksi vähintään kahdesta senioritutkijasta. Erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilön tulisi mielellään olla seurantaryhmän toisena jäsenenä, ellei hän ole ohjaaja. Seurantaryhmä kokoontuu yleensä 1 2 kertaa vuodessa. Vajaalla 70 %:lla VKTK:n tutkijoista (41/61) on seurantaryhmä. Vain kaksi seurantaryhmän omaavista tutkijoista oli sitä mieltä, että ryhmän toiminnasta ei ollut hyötyä hankkeelle. Koulutettavien edistymisraportteja analysoitaessa näyttäisi siltä, että suurimmalle osalle niistä, joilla ei ollut seurantaryhmää, saattaisi olla hyötyä siitä. Siksi VKTK:n johtoryhmä on päättänyt, että seurantaryhmää tullaan edellyttämään VKTK:hon hyväksyttävältä tutkijalta. Joissakin tiedekunnissa seurantaryhmä on jo pakollinen. Arviointia tapahtuu myös toisinpäin, eli VKTK saa palautetta tutkijoiltaan. Keväällä 2005 VKTK:n tutkijoille suoritettiin kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa tutkimustyön ja erikoistumisen limittämistä ja tutkijakoulun tarjoamaa vuorottelumallia tutkijalääkärin työssä. Samalla kartoitettiin tutkijakurssien tarvetta ja VKTK:n toimintaa yleensä. Suurin osa tutkijoista (54/61) oli sitä mieltä, että tutkijanpaikka VKTK:ssa on helpottanut heidän väitöskirjatyötään. Tutkijaopiskelijat antoivat VKTK:n toiminnasta arvosanan asteikolla 1 6, jolloin saimme keskiarvoksi 4,7. Suurin osa kritiikistä kohdistui palkan pienuuteen ja liialliseen arviointiin eli lomakkeiden täyttämiseen ja kyselyihin vastaamiseen. Sanallinen palaute oli pääosin varsin myönteistä. Valtaosan (42/61) mielestä tutkijanpaikka VKTK:ssa ei ole vaikuttanut mitenkään erikoistumiseen. Onko VKTK täyttänyt tehtävänsä kliinisten tutkijoiden kouluttajana? Vuoden 2006 loppuun mennessä VKTK:sta valmistuu 16 tutkijaa. Keskimääräinen väittelyikä oli 34,4 vuotta. Huomattakoon, että osa opiskelijoista on saanut paikan vasta vuoden 2005 alusta, joten heidän tavoitteensa on väitellä vuoden 2008 loppuun mennessä. VKTK:n tutkijoiden mielestä kuuluminen tutkijakouluun antaa tiettyä suunnitelmallisuutta ja turvallisuutta tutkijanuralle, vaikka se ei selvästi ole helpottanut erikoistumisen etenemistä. Välillisesti kuitenkin erikoistuminen ehkä sujuu nopeammin, koska VKTK:n vaikutus tutkimustyön etenemiseen on koettu kiistattomaksi. Huomattakoon, että VKTK:n tutkijoiden erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilö sitoutuu kouluun haettaessa VKTK:n järjestelyyn erikoistumisen ja tutkijakuukausien vuorottelusta. Lääkäreiden väitöskirjatyö on usein yksinäistä puurtamista kliinisen työn ohessa, ja tutkijakoulusta saatava vertaistuki on monelle tärkeää. Kaikki kliiniset tutkijat eivät välttämättä tee tutkimustyötä isoissa ryhmissä, joten ainakin tälle joukolle lienee tärkeää tavata ja keskustella muiden samassa asemassa olevien kanssa. Mielestämme VKTK vastaa ainakin yhteen kansleri Raivion esityksistä; ehdotukseen luoda yhdistettyjä ammatillisen ja tieteellisen jatkokoulutuksen ohjelmia tutkimustyötä tekeville nuorille lääkäreille. VKTK:n vahvuuksiin lasket 2514 S-L. Karvonen ja M. Knip
7 takoon vielä yhteys työelämään ja ammatillisten taitojen lisääminen. Tutkimustyön keskeyttäneiden hyvin pieni osuus VKTK:ssa (1/61, 1,6 %) kertoo, että tutkijakoulussa koulutettavat ovat keskimääräistä motivoituneempia tutkimustyöhön. Kliinisen tutkijakoulun opiskelijoiden vahva sidos työelämään ja ehkä osaltaan koulun arviointijärjestelmä seurantaryhmineen tukevat voimakkaasti jatko opintoja ja vastaavat siten tohtorikoulutukseen sisältyvään ns. passiivisen osallistumisen ongelmaan (Dill ym. 2006). VKTK:n haasteet Samanaikainen tutkimustyö ja erikoistuminen on myös haaste; voimassa olevien erikoistumissääntöjen mukaan kliininen työ voi viedä tutkijan välillä hyvinkin kauas väitöskirjatyön äärestä. Nykyisten erikoistumissäädösten aikana voisi sanoa, että päättävät tahot tekevät parhaansa tukahduttaakseen lopunkin innon nuoresta kliinisestä tutkijasta. Sen takia olisi ensiarvoisen tärkeätä luopua joidenkin alojen ehdottomasta säännöstä, että puolet erikoislääkärikoulutuksesta tulee suorittaa muualla kuin yliopistosairaalassa. Tulevaisuudessa voisi olla tarkoituksenmukaista muuttaa osa yliopistosairaaloiden koulutusviroista yhdistelmäviroiksi, jolloin olisi mahdollista suorittaa erikoislääkärin ja tohtorin tutkinnot rinnakkain saman työnantajan palveluksessa. Tämä lisäisi mitä todennäköisimmin merkittävästi kliinisen väitöskirjatyön houkuttelevuutta ja tehostaisi sekä erikoislääkäri että tohtorikoulutuksen toteutumista. VKTK:n haasteena on myös monialaisuus: tutkijat erikoistuvat kymmenille eri aloille, ja heidän tutkimusprojektinsa ovat hyvin erilaisia. Kaikille suunnattuja teema alueiden kursseja ei pystytä tarjoamaan VKTK:n toimesta. Onneksi tutkijakoulut ovat verkottuneet, ja usein muiden koulujen kurssitarjonnasta löydetään sopivia kursseja. Nykyisin VKTK on keskittynyt koulutuksessaan kliinisen tutkimuksen menetelmiin. Lisäksi haasteena on valtakunnallisuus: tutkijajoukko on peräisin kaikista viidestä lääketieteellisestä tiedekunnasta. Välimatkat ovat pitkät, ja tutkijoiden matkat kursseille tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin paikallisissa tutkijakouluissa. Vastatakseen haasteisiin VKTK kehittää opetusmuotojaan. Esimerkiksi kliinisen biostatistiikan kurssi toteutetaan verkkokurssina ja lisäksi on luotu valmiudet interaktiivisten verkkokurssien järjestämiseksi. VKTK:n tähänastinen toiminta on osoittanut koulun tarpeellisuuden, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Tutkijakoulun tärkeä tehtävä on myös paremman tutkijankoulutuksen myötä houkutella jatkamaan tutkimusta väitöskirjatyön jälkeen. Tutkijauran jatkumista voidaan tukea tarjoamalla väitelleelle lahjakkaalle tutkijalle mahdollisuus jatkaa tutkimustyötään samassa ryhmässä, jossa väitöskirjatyö on tehty, tai sitten toisessa ryhmässä oman valinnan mukaisesti. Tällöin nuori tutkija voi saada kokemusta väitöskirjatyön ohjaamisesta toimimalla varsinaisen ohjaajan»apuohjaajana». Kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistelmävirkojen perustaminen yliopistosairaaloihin eri vaiheen ansiokkaille kliinisille tutkijoille, kuten esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusneuvosto ja Suomen Lääkäriliitto ovat esittäneet, avaisi uusia mahdollisuuksia kliinisen tutkijauran luomiseksi. Tohtoritutkijan työskentelyä ulkomailla tai kotimaassa toisella paikkakunnalla tulisi tukea nykyistä aktiivisemmin osapalkkaratkaisuin, jolloin nuoren tutkijan työsuhde kotiyliopistoonsa tai sairaalaansa säilyisi. Kirjallisuutta Dill DD, Mitra SK, Siggaard Jensen H, ym. PhD training and the knowledge-based society. An evaluation of doctoral education in Finland. Tampere: Finnish Higher Education Evaluation Council, Lääkärikysely Tilastoja. Suomen Lääkäriliitto, Opetusministeriön tiedote Opetusministeriön KOTA-tietokanta. Pasternack A. Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa. Duodecim 2005;121: Raivio K. Tohtoritulva tukkoon. Duodecim 2005;121: Seija-Liisa Karvonen, dosentti, koordinaattori Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu ja HYKS Iho- ja allergiasairaala PL 160, HUS Mikael Knip, professori, ylilääkäri, koulun johtaja Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Valtakunnallisesta kliinisestä tutkijakoulusta uutta voimaa ammattimaisten kliinikkotutkijoiden kouluttamiseen? 2515
Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA
TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotLääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus
Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi
LisätiedotSairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:
Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä
LisätiedotMILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
LisätiedotHaku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto
Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,
LisätiedotLuonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA
Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotThe permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201211281082
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201211281082 Renkonen, Risto;
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotJatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,
5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotErikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset
Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotLaitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.
O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen
LisätiedotHakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015
Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotMitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?
Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita
LisätiedotAkuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät
LisätiedotKANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotAPURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004
AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha
LisätiedotKielten tohtoriohjelma
Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotHAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN
HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä
LisätiedotLääketieteen tohtorin
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
Lisätiedot3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
Lisätiedot2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotYliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen
Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit
LisätiedotJatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen
Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta
LisätiedotCurriculum Vitae 2016
Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotTY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi
TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotPsykonetin erikoispsykologikoulutus
Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotLähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)
1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Taustatiedot Sukupuoli nainen mies Ikä alle
LisätiedotTerveystieteiden yksikkö
Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN
LisätiedotTampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi
Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen TaY tutkijakoulu Tehtävä: koordinoida
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007
KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
Lisätiedot29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.
LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen
LisätiedotAkateemisen lääketieteen kriisiin ja etenkin
Tutkimus ja opetus AMOS PASTERNACK Elvytys! Akateeminen lääketiede on pulassa Viime vuosien aikana on niin Suomessa kuin muuallakin toistuvasti kiinnitetty huomiota uhkiin, jotka toteutuessaan voivat olla
LisätiedotTutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus
Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus portfolio = kehityskansio henkilökohtaisen oppimisen menetelmä tavoitteena haastaa lääkäri pohtimaan
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotKoulutuspaikkasopimus
Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
Lisätiedot1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat
1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat jatkokoulutusyksikkö / tiedekunnan jatkokoulutustapahtumien koonti ja kurssien hakeminen syyslukukaudeksi 2017
LisätiedotTampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi
Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen Jatkokoulutuksen tavoitteena on,
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Tohtorikoulutettaville suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot Sukupuoli o nainen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,
PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotMuutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa
Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
LisätiedotTutkijakoulut murroksessa
Otto Helve, Jouni Lauronen, Anne M. Remes, Markku Heikinheimo ja Antti Mäkitie Tutkijakoulut murroksessa esimerkkinä Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun tohtoriohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedot10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
13..Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamis- Hyväksymismerkinnät 1 () Hiusalan perustutkinto Koodi: HIU3901 Päätös: LAO C3/201 Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan työtehtävän
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotTavoitteidensa mukaisella työuralla
Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit
LisätiedotLääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot
Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet
LisätiedotTerveystieteiden yksikkö
Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN
LisätiedotAnsioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio
Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
LisätiedotTutkijan vastuut, velvollisuudet ja ohjauksen etiikka. Dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus, IHME skylän n yliopisto
Tutkijan vastuut, velvollisuudet ja ohjauksen etiikka Dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus, IHME Jyväskyl skylän n yliopisto 1 Taustaksi: Yli 20 000 jatko-opiskelijaksi opiskelijaksi ilmoittautunutta
LisätiedotLuma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa
Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja
LisätiedotTilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016
Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,
Lisätiedot