VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Muutoslista ATA ATA TKIV VALMIS ATA ATA TKIV KOMMENTIT (2.12) HUOMIOITU ATA ATA TKIV KOMMENTIT HUOMIOITU ATA ATA TKIV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO YLEISTÄ LÄHTÖAINEISTO LAINSÄÄDÄNTÖ POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS YLEISTÄ POHJAVESIALUEET VUOKATTI HIUKANHARJU PÖLLYVAARA VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET VEDENOTTO Nykyiset vedenottamot Tutkitut vedenottopaikat Lähisuoja-alueet Pohjaveden laatu Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnalle MAANKÄYTTÖ NATURA-ALUEET RISKITEKIJÄT YLEISTÄ ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä, jätevedet Yleistä, hulevedet Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset RAKENTAMINEN Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset LIIKENNE JA TIENPITO Yleistä S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 4.5.2 Maantiet pohjavesialueilla Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus Rautatiet pohjavesialueilla Moottorikelkkareitit pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAA-AINESTEN OTTO Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAA- JA METSÄTALOUS Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset YRITYSTOIMINTA Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset PILAANTUNEET MAA-ALUEET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MUUNTAMOT Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset VIRKISTYSKÄYTTÖ Yleistä Tilanne pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MUITA TOIMINTOJA POHJAVESIALUEILLA Vuokatti Hiukanharju-Pöllyvaara Toimenpidesuositukset S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

5 5 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS YLEISTÄ KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Yleiskaavoitus Muuta ajankohtaista TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEISSA ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY TIEDONVÄLITYS VAHINKOJEN TORJUNTA POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMAN MUKAISET TAVOITTEET 40 9 SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN Liitteet: Liite 1 Toimenpideohjelma, Vuokatin pohjavesialue ( A) Liite 2 Toimenpideohjelma, Hiukanharju-Pöllyvaara ( A) Liite 3 Toimenpideohjelma, Hiukanharju-Pöllyvaara ( B) Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Maalämpökaivot pohjavesialueilla Öljysäiliöt pohjavesialueilla Muuntamot pohjavesialueilla PIMA-kohteet pohjavesialueilla Kartat: Yleiskartta, pohjavesialueet (1: ) Suunnitelmakartta, Vuokatti (1:15 000) Suunnitelmakartta, Hiukanharju-Pöllyvaara (1:15 000) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

6

7 1 JOHDANTO 1.1 YLEISTÄ Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toimintaa, joka toteutuessaan voisi pilata tai heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden pilaantumisuhka vähenee. Lisäksi tavoitteena on tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinko- ja onnettomuustilanteissa. Tämä pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tekstiosio kattaa Sotkamon kunnassa sijaitsevat Vuokatin, Hiukanharjun ja Pöllyvaaran pohjavesialueet. Samassa yhteydessä on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma Sotkamon kunnassa sijaitsevalle Rimpilänniemen pohjavesialueelle. Suunnitelmat on laadittu Sotkamon kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Suunnittelua ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet Sotkamon kunnasta Matti Härkönen, Erkki Tervo ja Aarno Konka, Kainuun ELY-keskusta on edustanut Elli Moilanen. Suojelusuunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. 1.2 LÄHTÖAINEISTO Nyt laadittujen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien lähtötietoina on käytetty mm. seuraavia aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä sekä rekistereitä: Vuokatin pohjavesialueen suojelusuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2008) Vuokatin pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys (GTK, 2013) Hiukan pohjavesialueen suojelusuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2008) Pöllyvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2008) Pöllyvaaran maa-ainesoton yleissuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2008) Pöllyvaaran alue, Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi/riskiarvio (FCG Planeko, 2008) 1 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

8 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ; Osa 6 Pohjavedet Lähtötietoja on lisäksi koottu mm. Kainuun Pelastuslaitokselta (säiliörekisteri), sähköyhtiö Loisteelta (muuntamorekisteri), Ympäristöhallinnon OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (pohjavesialueiden tiedot), Liikennevirastosta sekä Sotkamon kunnasta. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 17 ) mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Uusi vesilaki on tullut voimaan Uudistuksen yhteydessä pohjaveden muuttamiskiellon on korvannut lista aina luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa mm. pohjavesiesiintymän tilan huononemista, aiheuttaa vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousvetenä. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pintaja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on lisäksi, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014), jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981). Toimintaa varten tarvitaan maaainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle 2 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

9 sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suojaalueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, mikäli alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä ja muista suoja-alueen käytön rajoituksista. 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Noin 350 pohjavesialuetta on nimetty riskialueeksi. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Lisäksi on yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa. Suunnitelmassa tarkasteltavien Vuokatin, Hiukanharjun ja Pöllyvaaran pohjavesialueiden sijainti on esitetty yleiskartassa Kaikille kolmelle pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelmat vuonna 2008, nyt laadittu suunnitelma on päivitetty versio edellisistä. 3.2 POHJAVESIALUEET VUOKATTI Perustiedot Vuokatin pohjavesialue ( A) sijaitsee Sotkamon kunnan keskiosissa Nuasjärven, Pirttijärven ja Iso-Sapsojärven välisellä alueella. Pohjavesialue luokitellaan I-luokan pohjavesialueeksi ja sen kokonaispinta-ala on 9,53 km 2. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 5,92 km 2. Em. pinta-alat ovat Ympäristöhallinnon OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelun aineiston mukaisia. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 5500 m 3 /d. Alueella sijaitsee kaksi käytössä olevaa vedenottamoa, Vuokatin ja Tenetin vedenottamot. Vuonna 2013 pohjavesialue on merkitty riskialueeksi. Vuokatin pohjavesialueen osalta suunnitelmakartoilla esitetty pohjavesialueen rajaus sekä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajaus eroaa alueen itäosassa sekä kaakkoisosassa Haapalanlahden alueella Ympäristöhallinnon tällä hetkellä voimassa olevista rajauksista. Suunnitelmassa esitetyt rajaukset ovat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) esityksen mukaisia, joihin on päädytty Vuokatin pohjavesialueelle laaditun geologisen rakenneselvityksen (2014) perusteella. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 3 (41)

10 Hydrogeologinen kuvaus Alue kuuluu samaan harjujaksoon kuin Hiukanharjun ja Pöllyvaaran pohjavesialueet. Pääosiltaan alue on etupäässä hienoa hiekkaa. Keskiosassa esiintyy syvemmällä karkeaa hiekkaa ja välikerroksina soraa (paikoin kivistä). Pohjaveden muodostumisalueella ei ole kalliopaljastumia. Vuokatin alueella kallioperä koostuu pääosin kvartsiitista kiilleliuskeesta ja metadiabaasista. Alueen länsipuolella tavataan myös mustaliusketta. Pohjaveden päävirtaus on Vuokatin pohjavesialueen länsiosassa länteen ja Kankaalan- Leivonkylän alueella kaakkoon. Pohjavesivirtauksen kannalta vedenjakaja-alue sijaitsee Piimä-Heikin kankaalla, mistä pohjavettä virtaa em. suuntien lisäksi myös pohjoiseen kohti Tenetin vedenottamoa. Alueen länsiosassa pohjavettä purkautuu runsaasti Jäätiönlahteen. Itäosassa pohjaveden päävirtaussuunta on päinvastainen ja osa vedestä purkautuu Iso-Sapsojärveen ja osa Rauramonlammen kautta Pirttijärveen. Pituussuuntainen vedenläpäisevyys ainakin harjun länsiosassa on hyvä. Alueen itäosassa pohjavesiolot ovat antikliiniset. Länsiosa saa täydennystä pohjavesiinsä myös ympäristöstään, etenkin Vuokatinvaaran suunnasta tulevasta valunnasta. Alueen topografia on varsin edullinen pohjaveden muodostumiselle. Paikoin silttiset välikerrokset heikentävät veden imeytymistä maaperään. Samoin rakennetut alueet pienentävät muodostumaan imeytyvän veden määrää HIUKANHARJU Perustiedot Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialue on kaksiosainen. Hiukanharjun osa-alue ( A) sijoittuu osittain Sotkamon keskustaajaman alueelle, Iso-Sapsojärven pohjoispuolelle. Pohjavesialue luokitellaan I-luokan pohjavesialueeksi ja sen kokonaispintaala on 2,18 km 2. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,37 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1100 m 3 /d. Alueella sijaitsee neljä vedenottamoa (Hiukka I-IV), joista kaksi, Hiukka II ja Hiukka III ovat nykyisin käytössä. Vuonna 2013 pohjavesialue on merkitty riskialueeksi. Hydrogeologinen kuvaus Alue kuuluu osana Rokuan-Paltaniemen-Sotkamon kautta kulkevaan harjujaksoon. Hiukanharjun alueella (osa-alue A) vallitsevana aineksena on hieno ja keskikarkea hiekka. Harjun keskiosa sisältää paikoitellen myös karkeampaa kivistä hiekkaa. Pohjaveden muodostumisalueella ei ole kalliopaljastumia. Hiukanharjun alueella kallioperä koostuu granodioriittisestä gneissistä, jossa on graniittiosueita ja -juonia. Alueen pohjavesiolot ovat antikliiniset. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on hyvä ja alue on hydraulisesti yhtenäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsiluode. Harjun alla on ainakin yksi pituussuuntainen kallioruhje, jota kautta kalliopohjavettä virtaa harjuun. 4 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

11 3.2.3 PÖLLYVAARA Perustiedot Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Pöllyvaaran osa-alue ( B) sijoittuu Hiukanharjun osa-alueen kaakkoispuolelle keskustaajaman välittömään läheisyyteen. Pohjavesialue luokitellaan I-luokan pohjavesialueeksi ja sen kokonaispinta-ala on 9,09 km 2. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 5,89 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 5000 m 3 /d. Alueella sijaitsee Laatikkalan vedenottamo. Vuonna 2013 pohjavesialue on merkitty selvityskohteeksi. Hydrogeologinen kuvaus Hiukanharjun alueella (osa-alue A) vallitsevana aineksena on hieno ja keskikarkea hiekka. Harjun keskiosa sisältää paikoitellen myös karkeampaa kivistä hiekkaa. Pöllyvaaralla (osa-alue B) kerrospaksuudet ovat suuremmat ja aines on soravaltaista ja yleensä kivistä. Korkeata keskiosaa reunustaa karkeasta hiekasta koostunut vyöhyke. Uloimmilla lievealueilla etenkin Sapsorannalla ja Pohjolan luona hieno hiekka ja siltti ovat vallitsevana. Pohjaveden muodostumisalueella ei ole kalliopaljastumia. Pöllyvaaran alueella kallioperä koostuu granodioriittisestä gneissistä, jossa on graniittiosueita ja -juonia. Heti pohjavesialueen rajan ulkopuolella kallio on paljaana Pöllyvaaran kaakkoispuolella Sapsorannan alueella sekä Pöllyvaaran pohjoispuolella, Sotkamojärven itäpuolella. Alueen pohjavesiolot ovat antikliiniset. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on hyvä ja alue on hydraulisesti yhtenäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsiluode. Harjun alla on ainakin yksi pituussuuntainen metriä leveä kallioruhjevyöhyke, jota kautta kalliopohjavettä virtaa harjuun. Ruhje kulkee luode-kaakkoissuuntaisesti ja se sijoittuu mittausten perusteella Pitkälammen eteläpuolelle, kapean harjuselänteen kohdalle. 3.3 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET Kaikki suunnittelualueen pohjavesialueet (Vuokatti, Hiukanharju ja Pöllyvaara) kuuluvat Oulujoen vesistöalueeseen sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Vuokatin pohjavesialue jakautuu valuma-alueiden perusteella kolmeen osaan. Länsiosa (lähes puolet pohjavesialueesta) kuuluu Nuasjärven lähialueeseen, pohjoisosa Pirttijärven-Kaitainjärven alueeseen ja loppuosa Sapsojärvien lähialueeseen. Hiukanharju-Pöllyvaara -pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alue A kuuluu osittain Pirttijärven-Kaitainjärven alueeseen ja loppuosa Sapsojärvien lähialueeseen. Pöllyvaaran osaalue B kuuluu länsi- ja eteläosiltaan niin ikään Pirttijärven-Kaitainjärven alueeseen ja Sapsojärvien lähialueeseen. Länsiosa kuuluu Iso-Kiimasen alueeseen. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 5 (41)

12 3.4 VEDENOTTO Nykyiset vedenottamot Tarkastelualueilla on yhteensä 5 käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Vuokatin pohjavesialueella sijaitsevat Vuokatin ja Tenetin vedenottamot. Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alueella A sijaitsevat vedenottamot Hiukka II ja Hiukka III. Pöllyvaaran osa-alueella B sijaitsee Laatikkalan vedenottamo. Kunnan taajama-alueiden vedenhankinnasta vastaa Sotkamon kunnan vesilaitos, joka omistaa kaikki em. vedenottamot. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueena ovat pääasiallisesti asemakaava-alueet, lisäksi vesilaitos myy talousvettä haja-asutusalueella toimiville kolmelletoista vesisosuuskunnalle. Vuonna 2013 vesiosuuskunnille myyty vesimäärä oli noin 10,5 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä. Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n mukaan vedenottoa varten täytyy hakea aina lupa, mikäli vettä otetaan yli 250 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden lupa- ja käyttötiedot. Taulukko 3.1 Pohjavedenottamoiden lupa- ja käyttötiedot vuodelta Vedenottamo Pohjavesialue Käyttö Lupa [m 3 /d] Käyttö [m 3 /d] Vuokatti Vuokatti Käytössä Tenetti Vuokatti Käytössä Hiukka I Hiukanharju Ei käytössä - - Hiukka II Hiukanharju Käytössä 2000 (Hiukka yhteensä) 268 Hiukka III Hiukanharju Käytössä Hiukka IV Hiukanharju Ei käytössä - - Laatikkala Pöllyvaara Käytössä Sotkamon kunnan vesilaitoksen verkostoon johdettiin vettä vuonna 2013 yhteensä noin m 3. Tästä vesimäärästä Vuokatin vedenottamolta (kuva 1, vasen) pumpattiin noin m 3 (49 %) ja Tenetin vedenottamolta (kuva 1, oikea) noin m 3 (8 %). Vuokatin pohjavesialueen vedenotto oli siis vuonna 2013 yhteensä noin m 3, joka on 57 % kunnan vesilaitoksen verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Vedenottamoiden alueet on suojattu aidoilla, joissa on lukitut portit. 6 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

13 Kuva 1. Vuokatin ja Tenetin vedenottamot. Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alueen A käytössä olevista vedenottamoista (Hiukka II ja Hiukka III) pumpattiin kunnan vesilaitoksen verkostoon m 3 vettä vuonna 2013, joka on 21 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä. Hiukka II-vedenottamolta (kuva 2, vasen) vettä pumpattiin m 3 (14 %) ja Hiukka III-vedenottamolta (kuva 2, oikea) m 3 (6 %). Hiukka II-vedenottamon alue on suojattu aidalla, lukuun ottamatta suoalueeseen rajautuvaa alueen etelälaitaa. Ottamoalueen portti mahdollistaa luvattoman pääsyn kaivorakenteille. Hiukka III sijoittuu vanhan maa-ainesten ottoalueen pohjalle. Aluetta ei ole aidattu, alueelle kulkeva ajoura on suljettu puomilla. Kuva 2. Vedenottamot Hiukka II ja Hiukka III. Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Pöllyvaaran osa-alueella B olevalta Laatikkalan vedenottamolta (kuva 3) pumpattiin kunnan vesilaitoksen verkostoon m 3 vettä vuonna 2013, joka on 22 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä. Vedenottamo on rakennettu vanhan maa-ainesten ottopaikan pohjalle. Alue on suojattu panssariverkkoaidalla, jossa on lukittu portti. Ottamoalueen ympäristössä on lisäksi pohjavesialueesta huomauttavia kylttejä. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 7 (41)

14 8 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Kuva 3. Laatikkalan vedenottamo Tutkitut vedenottopaikat Vuokatti Vuokatin pohjavesialueella on suoritettu vedenottopaikan tutkimuksia Jäätiönlahdessa Kainuun vesipiirin toimeksiannosta v (Suunnittelukeskus Oy 1973). Koepumppaukset tehtiin välisenä aikana. Tutkimusten mukaan alueelta arvioitiin saatavan pohjavettä m 3 /d. Vesi oli laadultaan hyvää, joskin rautapitoisuuden todettiin lisääntyvän syvemmälle mentäessä. Pohjavesialueen itäosasta, Leivolankylän alueelta, on todennäköisesti mahdollisuus saada lisävettä, koska nykyisten ottamoiden tehokas valuma-alue ei ulotu sinne ja veden virtaus tällä alueella tapahtuu pääasiassa idän ja kaakon suuntaan. Mahdolliselle ottopakalle, nykyiselle Kankaalan sora-alueelle, on asennettu Sotkamon kunnan toimesta siiviläputki vuonna 1995 ja Kainuun ympäristökeskuksen toimesta toinen siiviläputki vuonna Suuntaa antavan arvion mukaan potentiaaliselta Kankaalan ottopaikalta voitaisiin saada lisävettä noin 500 m 3 /d. Hiukanharju-Pöllyvaara Vanhapaikan tutkittuun vedenottopaikkaan on rakennettu siiviläputkikaivo vuonna Kaivoa ei ole käytetty vedenottopaikkana koepumppauksia lukuun ottamatta. Tutkittu vedenottopaikka sijoittuu vanhan maa-ainesten ottopaikan pohjalle. Suojakerrosvahvuus on noin 18 metriä. Tutkitulle vedenottopaikalle ei kohdistu suoranaisia riskitekijöitä. Vanhan maa-aineskaivannon pohjalla ja varsinkin jyrkällä ja valuvalla paahteisella pohjoisrinteellä kasvillisuus on kuitenkin kehittynyt hitaasti ja suojaa maanpintaa puutteellisesti Lähisuoja-alueet Vuokatti Vuokatin ja Tenetin vedenottamoiden sekä potentiaaliselle vedenottopaikalle Kankaalan alueelle on määrätty edellisen suojelusuunnitelman yhteydessä ohjeelliset lähisuojaalueet. Lähisuoja-alueet on rajattu siten, että pääosan pohjaveden virtauksesta on katsot-

15 tu tapahtuvan harjun karkearakeisinta ydinosaa pitkin. Lähisuojavyöhykkeet on rajattu ylävirran puolelle noin metrin päähän ja alavirran puolelle noin metrin päähän ottamopaikoista. Rajaukset vastaavat noin vuorokauden virtausviipymää, kun harjun virtausnopeutena on käytetty arvoa 5-8 m/vrk. Hiukanharju- Pöllyvaara Hiukanharjun osa-alueella A Hiukka I-III vedenottamoille on edellisen suojelusuunnitelman yhteydessä rajattu yhtenäinen ohjeellinen lähisuoja-alue siten, että pääosan veden virtauksesta ottamoille on katsottu tapahtuvan harjun karkearakeisinta ydinosaa pitkin. Ohjeellinen lähisuojavyöhyke on rajattu ylävirran puolelle noin metrin päähän ja alavirran puolelle noin metrin päähän ottamopaikasta. Rajaus vastaa noin vuorokauden virtausviipymää kun virtausnopeutena harjun ydinosalla on käytetty 5-8 m/vrk. Pöllyvaaran osa-alueelle B on Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin laatimassa pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (1995a) määritetty ohjeelliset lähisuoja-alueet nykyiselle Laatikkalan vedenottamolle ja tutkitulle pohjavedenottopaikalle Pohjaveden laatu Vuokatin vedenottamo Vuoden 2013 käyttötarkkailussa vedenottamolta otetun näytteen perusteella pohjaveden todettiin täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000). Tenetin vedenottamo Vuoden 2013 käyttötarkkailussa vedenottamolta otetun näytteen perusteella pohjaveden todettiin täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000). Hiukka II Vuoden 2013 käyttötarkkailussa vedenottamolta otetun näytteen perusteella pohjaveden todettiin täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (STMa 461/2000), mutta ei kaikkia laatusuosituksia. Näytteen mangaanipitoisuus (Mn) 180 µg/l ylittää laatusuosituksen arvon 50 µg/l. Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua ja hajua. Se myös muodostaa mustia kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin sekä tahraa pyykkiä. Maailman terveysjärjestön (WHO) esittämä terveysperusteinen ohjearvo on 400 µg/l. Näytteen rautapitoisuus (Fe) 620 µg/l ylittää laatusuosituksen arvon 200 µg/l. Liiallinen rautapitoisuus voi aiheuttaa veteen ruosteista hajua ja makua, ruostesaostumia ja - tahroja sekä kohottaa sameus- ja värilukuja. Rauta on usein peräisin pohjavedestä, mutta sitä voi irrota myös vedenjakelulaitteistosta. Rauta ei aiheuta terveyshaittoja sellaisena VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 9 (41)

16 10 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA pitoisuutena, jonka esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Hiukka III Vuoden 2013 käyttötarkkailussa vedenottamolta otetun näytteen perusteella pohjaveden todettiin täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (STMa 461/2000), mutta ei kaikkia laatusuosituksia. Näytteen rautapitoisuus (Fe) 250 µg/l ylittää laatusuosituksen arvon 200 µg/l. Laatikkalan vedenottamo Vuoden 2013 käyttötarkkailussa vedenottamolta otetun näytteen perusteella pohjaveden todettiin täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000) Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnalle Vuokatti Sotkamon taajaman vedenhankinta perustuu kokonaisuudessaan pohjaveden käyttöön. Kunnan vesilaitoksen verkostoon pumpataan pohjavettä Vuokatin pohjavesialueen vedenottamoista (Vuokatti ja Tenetti) sekä Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen vedenottamoista (Hiukka II ja III sekä Laatikkalan vedenottamo). Vedentarve Sotkamon taajamassa on vuodesta 2005 lähtien vaihdellut noin 1700 ja 2000 m 3 /d:n välillä luvun alkuvuosina vettä pumpattiin verkostoon enimmillään noin 2800 m 3 /d (v. 2001), tällöin Hiukka I-vedenottamo oli vielä käytössä. Alimmillaan keskimääräinen päivittäinen vedenkulutus oli vuonna 2004, noin 1700 m 3 /d. Tulevaisuudessa veden tarvetta kasvattanee Vuokatin alueella kasvava matkailun vuodepaikkojen lisääntyminen. Toisaalta, tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukainen väestön väheneminen Sotkamon kunnassa tulee puolestaan vähentämään veden tarvetta. Sotkamon kunnan vesilaitoksen verkostoon johdettiin vettä vuonna 2013 yhteensä noin m 3. Vuokatin vedenottamolta pumpattiin pohjavettä noin m 3 ja Tenetin vedenottamolta noin m 3. Vuokatin pohjavesialueen vedenotto oli siis vuonna 2013 yhteensä noin m 3, joka on 57 % kunnan vesilaitoksen verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Vuokatin pohjavesialue on siis tällä hetkellä Sotkamon kunnan vesihuollon kannalta erittäin tärkeä pohjavesialue, lisäksi vuoden 2013 käyttötarkkailussa Vuokatin ja Tenetin vedenottamoilta otetut näytteet osoittavat pohjaveden laadun oleva moitteetonta. Alueen merkittävyys korostuu vielä tulevaisuudessa Vuokatin alueella tapahtuvan rakentamisen ja toimintojen keskittymisen vuoksi. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukan vedenottamot (II, III) sijaitsevat Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen osaalueella A. Ne sijoittuvat aivan taajama-alueen tuntumaan, missä on useita pohjavettä uhkaavia toimintoja (mm. huoltoasemia ja hautausmaa). Lisäksi näillä ottamoilla on havaittu kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Pöllyvaaran osa-alueella B sijaitsevalla Laatikkalan vedenottamolla vedenlaatu on ollut moitteetonta.

17 Vuonna 2013 Hiukanharjun osa-alueen vedenottamoista pumpattiin kunnan vesilaitoksen verkostoon vettä m 3, joka on 21 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä. Pöllyvaaran Laatikkalan vedenotto oli puolestaan m 3, joka on 22 % kokonaisvesimäärästä luvun alussa, ennen Laatikkalan vedenottamon käynnistämistä, otettiin Hiukanharjun pohjavedenottamoista vuosittain lähes puolet koko Sotkamon kunnan vedentarpeesta luvulla Hiukanharjun ottamoiden käyttökapasiteetti on mm. ilmenneiden rauta- ja mangaaniongelmien vuoksi tasaisesti vähentynyt. Hiukanharjun antoisat II- ja III-vedenottamot ovat kuitenkin yhä edelleen hyvin merkittäviä Sotkamon kunnan vesihuollon kannalta ja varmistavat osaltaan vedensaantivarmuutta esimerkiksi muiden ottamoiden onnettomuus-, vaara- tai saastumistilanteissa. Pöllyvaaran Laatikkalan pohjavedenottamolta saatava laadultaan moitteeton pohjavesi ja Pöllyvaaran pohjavesivarat yleensäkin ovat Sotkamon vesihuollon kannalta ensiarvoisen tärkeitä. 3.5 MAANKÄYTTÖ Vuokatin pohjavesialue sijaitsee osittain asemakaavoitetuilla ja osittain yleiskaavoitetuilla alueilla (Vuokatin osa-yleiskaava-alueet 1 ja 2, Haapalanlahden, Leivolankylän, Hirvenniemen, Rauramon osayleiskaava-alue). Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alue A sijaitsee pääosin asemakaavoitetulla alueella. Pöllyvaaran osa-alue B sijaitsee osittain Pirttijärvi-Kiimanen- Sapso rantaosayleiskaavan alueella. 3.6 NATURA-ALUEET Suunnittelualueeseen kuuluvilla pohjavesialueilla ei sijaitse Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista pistekuormittajista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Pohjaveden pilaantumista saattavat aiheuttaa kaikki sellaiset toiminnot, joiden yhteydessä käsitellään, kuljetetaan tai varastoidaan pohjaveden laadun kannalta haitallisia aineita. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko). Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää vaikuttaen sitä kautta pohjaveden muodostumiseen ja veden laatuun. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta. Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 11 (41)

18 usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen voi jatkua vielä useita vuosia päästölähteen poistamisen jälkeenkin. Pohjaveden muuttumista saattaa aiheutua mm. liiallisesta pohjaveden otosta, liiallisesta ja huonosti suunnitellusta maa-ainesten otosta tai maaleikkausten teosta. Tarkastelussa olevien pohjavesialueiden keskeisimmät riskikohteet sekä toimenpidesuositukset on esitetty tässä luvussa. Riskikohteet on merkitty suunnitelmakarttoihin 3 ja 4. Tunnistettujen riskien välttämiseksi on esitetty toimenpidesuosituksia, jotka on koottu pohjavesialueittain toimenpideohjelmiksi (liitteet 1-3). 4.2 ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä, jätevedet Asutukseen liittyvien jätevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa jätevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä tai jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan Asetuksessa määrätään viemäriverkon ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Käytännössä uusissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on jo nyt asetuksen vaatimalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset, joita verrataan haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Taulukko 4.1 Jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset (VnA 209/2011). BOD 7ATU Fosfori (P) Typpi (N) Poistoteho A* 80 % 70 % 30 % Poistoteho B** 90 % 85 % 40 % * Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle. ** Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Sotkamon kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (voimassa alkaen) esiintyy termi Lievennetyn käsittelyn alue, jolla tarkoitetaan rantavyöhykkeen ja pohjavesialueen ulkopuolella olevaa aluetta. Näillä alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmien puhdistustehon tulee täyttää em. Valtioneuvoston asetuksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla ja rantavyöhykkeillä on säädetty Sotkamon rakennusjärjestyksessä, jonka mukaan tärkeiden I-luokan pohjavesialueiden varsinaisilla muodostumisalueilla vesikäymälän jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai johdettava alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi. Pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä kaikki jätevedet on johdettava alueiden ulkopuolelle käsiteltäväksi. 12 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

19 Sekä kunnan rakennusjärjestys että ympäristönsuojelumääräykset ovat parasta aikaa päivitystyön alla (kohta 5.2.3). Jätevesienkäsittelyä koskevat tulevat siirtymään päivityksen myötä täysin ympäristönsuojelumääräyksiin. Muutosta tulee myös siihen, että pohjavesialueet ja ranta-alueet tulevat olemaan tiukennetun käsittelyn alueita ja muut alueet perustason alueita. Vuokatissa sijaitsevassa Mustolan jätevedenpuhdistamossa käsitellään kirkonkylän ja Vuokatin taajaman jätevedet. Lisäksi puhdistamossa käsitellään Kaitainsalmen-, Sapsonrannan-, Juuvinmäen-, Riekinrannan-, Naapurinvaaran sekä Haapalanlahden vesiosuuskuntien jätevedet. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehojen tulee olla BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 90 %. Jätevesiä johdetaan n. 100 km:n verkostoa (kunnan viemärilaitoksen verkosto) pitkin ja 50 jätevedenpumppaamon kautta jätevedenpuhdistamolle. Pumppaamoista 25 kpl on kaukokäytön ja -valvonnan piirissä. Loput pumppaamot ovat viikoittaisen tarkastuskäynnin piirissä Yleistä, hulevedet Hulevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä. Tutkimusten mukaan yleisimpiä hulevesien sisältämiä haitta-aineita ovat mm. kiintoaine, ravinteet, metallit, kloridi, sekä öljyt ja rasvat. Pohjaveden laatua vaarantavia, hulevesissä esiintyviä aineita ovat mm. torjunta-aineet, liukkaudentorjunta-aineet ja metyylitertiääributyylieetteri (MTBE). Hulevesien määrän vähentämisessä ensisijaisena keinona pidetään läpäisemättömien pintojen minimointia ja sadevesien imeyttämistä, jolloin myös valuma-alueelta pintavaluntana poistuva ainehuuhtouma pienenee. Pohjavesialueilla sadeveden imeyttämisellä turvataan myös pohjaveden määrällisen tilan säilymistä hyvänä, sillä katetut pinnat ja vesien johtaminen pois pohjavesialueelta vähentävät muodostuvan pohjaveden määrää. Toisaalta, tärkeillä ja vedenhankintaa soveltuvilla pohjavesialueilla hulevesien imeyttämisessä tulee ottaa huomioon myös pohjaveden suojelu ja siihen liittyvän lainsäädännön vaikutukset. Hulevesien hallinnassa on tärkeää huomioida mm. seuraavat vuorovaikutussuhteet pohjavesien muodostumisen ja vedenhankinnan kanssa: Hulevesien johtaminen pois pohjaveden muodostumisalueelta, joka on yhteydessä vedenottamoon tai talousvesikaivoihin, saattaa aiheuttaa vedenhankinnan vaikeutumisen. Imeytettäessä hulevesiä alueella, jonka läheisyydessä sijaitsee vedenottamo tai talousvesikaivoja, tulee taata imeytettävän veden hyvälaatuisuus ja imeytysjärjestelmän toimintavarmuus. 13 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

20 4.2.3 Tilanne pohjavesialueilla 14 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Vuokatti Vuokatin pohjavesialueen asutuksesta suurin osa sijoittuu pohjavesialueen itä- ja pohjoisosaan. Jätevesiä muodostuu myös alueen palvelutoiminnoista (mm. urheilu- ja virkistyspalvelut, hotellit, lomakylät, karavaanarialueet). Alueen kiinteistöt ovat pääosin kunnallisen jätevesiviemäröinnin piirissä. Jätevesiviemärilinjat on rakennettu muoviputkesta ja ne ovat hyvässä kunnossa. Pohjavesialueen kaakkoisosassa Haapalanlahden alueella toimii Haapalanlahden vesiosuuskunta, jolla on sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkosto. Osuuskunnan jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon ja edelleen Mustolan jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee pohjavesialueen pohjoisreunalla varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, noin 600 m Tenetin ottamosta koilliseen. Vuokatin pohjavesialueella on laajempia päällystettyjä alueita, lähinnä paikoitusalueita esimerkiksi urheiluopiston alueella. Näiltä alueilta hulevedet kootaan hulevesikaivojen kautta hulevesiviemäriverkostoon, joka on mm. hotellin edustalla varustettu öljynerotuksella. Hulevesiviemärit purkavat hulevedet Särkiseen, joka sijaitsee pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Em. päällystetyille alueille tuleva sadanta ei näin ollen pääse imeytymään maaperään pohjaveden muodostumisalueella eli vesien johtaminen pois varsinaiselta muodostumisalueelta vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Päällystettyjen alueiden pinta-ala suhteessa pohjaveden varsinaiseen muodostumisalueeseen on kuitenkin niin pieni, että niiltä pois johdettava hulevesi ei muodosta riskiä pohjaveden määrällistä tilaa ajatellen. Lisäksi, Vuokatin pohjavesialueella antoisuudeksi on arvioitu 5500 m 3 /d vedenoton ollessa 1053 m 3 vuonna 2013 (Vuokatin ja Tenetin ottamot yhteensä), joka on siis vain 19 % arvioidusta antoisuudesta. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharjun pohjavesialueen asutuksesta valtaosa sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosaan. Jätevesiä muodostuu myös alueelle sijoittuvan runsaan palvelutarjonnan toimesta. Alueen kiinteistöt ovat kaikki kunnallisen jätevesiviemäröinnin piirissä. Keskustaajaman vanhasta jätevesiviemäriverkosta on saneerattu muoviputkin noin 80 % (tilanne v. 2008). Keskustaajaman alueella on paljon kestopäällystettyjä alueita (katuja, pihoja, pysäköintialueita jne.), joilta hulevedet kootaan hulevesikaivojen kautta hulevesiviemäriverkostoon. Lähes koko keskustaajaman alue on hulevesiviemäriverkon piirissä. Verkosto purkaa hulevedet Pirttijärveen useasta eri purkupisteestä, jotka kaikki ovat pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Päällystetyille alueille tuleva sadanta ei näin ollen pääse imeytymään maaperään pohjaveden muodostumisalueella eli vesien johtaminen pois varsinaiselta muodostumisalueelta vähentää muodostuvan pohjaveden määrää Hiukanharjun pohjavesialueella heikentäen näin pohjaveden määrällistä tilaa. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 1100 m 3 /d vedenoton ollessa 389 m 3 vuonna 2013 (Hiukka II ja III yhteensä), joka on siis noin 35 % arvioidusta antoisuudesta. Pohjavesialueella muodostuva kapasiteetti ei näin ollen ole edes puolittain käytössä. Päällystetyiltä kaduilta ja pysäköintialueilta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle tapahtuva hulevesien johtaminen toisaalta voi siis hieman heikentää pohjaveden määrällistä tilaa, mutta merkittävää riskiä siitä ei tässä tapauksessa koidu.

21 Pöllyvaaran alueella asutusta on vähän ja se sijoittuu pääasiassa pohjavesialueen reunaalueille, suurin osa kuitenkin varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajan sisäpuolelle. Alueen kiinteistöt ovat pääosin keskitetyn jätevesiviemäröinnin piirissä. Kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen luoteisosan asemakaavoitetulle alueelle. Pohjavesialueen pohjoisosassa toimiin Juuvinmäen vesiosuuskunta ja eteläosassa Iso Sapsonjärven rannalla Sapsonrannan vesiosuuskunta, joilla molemmilla on sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkosto. Osuuskuntien jätevedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriverkostoon ja sitä kautta Mustolan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi Toimenpidesuositukset Toimenpidesuositukset asutuksen jätevesien johtamiselle ja käsittelylle: Viemäröidyillä alueilla viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon vesihuoltolain mukaisesti. Tarkistetaan jätevedenpumppaamoiden kunto. Tarvittaessa huonokuntoisten pumppaamoiden korjaus/uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle tulee estää rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistetut/poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maaaineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien pohjavesikaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja -laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä kansirakenteilla. 4.3 RAKENTAMINEN Yleistä Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin. Poistettaessa pintamaan humuskerros, maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haitta-aineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi myös muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleja tai kalliokynnykset poistetaan Tilanne pohjavesialueilla Huomattavia rakennushankkeita ei ole suunnitteilla. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 15 (41)

22 4.3.3 Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Pohjavesialueella rakentamisesta olisi hyvä laatia ohje, johon kootaan yhteen ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä annetut määräykset sekä muut huomioitavat asiat. Ohjeessa on kerrottu, mitkä rakennustoimenpiteet edellyttävät ilmoituksen tekemisen viranomaiselle tai luvan hakemisen ja mistä saa tarvittaessa lisätietoja asiasta. Ohjetta voidaan hyödyntää myös muilla pohjavesialuilla. Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Maalämpökaivojen poraaminen pohjavesialueella voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaivoa porattaessa orsivesikerroksen alapuolella oleva savikerrostuma voi puhjeta, jolloin orsivesikerroksen pinta voi laskea tai paineellinen pohjavesi voi nousta orsivesikerrokseen. Molemmissa tapauksissa pohjaveden pinnankorkeus voi muuttua pysyvästi. Poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun. Riskejä pohjaveden laadulle ovat: Lämmönkeruunesteen vuodot, porauksessa kallioperästä irronneen hienoaineksen sekoittuminen pohjaveteen, eri pohjavesikerrostumien (suolainen/makea, hyvä-/huonolaatuinen) sekoittuminen ja hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkitusten takia. Tapauksissa, joissa maalämpöjärjestelmien sijoittaminen maa-alueelle voi vaikuttaa pohjavesiesiintymän tilaan tai antoisuuteen, maalämpöjärjestelmän rakentamiselle voidaan edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan lisäksi vesilain mukaista lupaa alueen erityisolosuhteiden vuoksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa hankkeeseen ryhtyvää hakemaan myös vesilain mukaista lupaa I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Mahdollisen vesilainmukaisen luvan käsittelee aluehallintovirasto. 16 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

23 4.4.2 Tilanne pohjavesialueilla Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu maalämpöön liittyviä määräyksiä. Niiden mukaan pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöönotossa varmistuttava siitä, ettei putkistoissa johdettava aine ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Putkistot tulee merkitä asemapiirrokseen sekä maastoon. Kunnan rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten päivittämisen myötä maalämpöön liittyvät määräykset tulevat siirtymään ympäristönsuojelumääräyksistä kokonaisuudessaan rakennusjärjestykseen. Päivityksen yhteydessä uuteen rakennusjärjestykseen rajataan Vuokatin ja Hiukanharjun pohjavesialueiden osalta alueet, joilla maalämmön keruuputkiston asentamiselle tai keruukaivon tekemiselle edellytetään Pohjois- Suomen aluehallintoviraston lupaa. Aluerajaukset on esitetty suunnitelmakartoilla. Rajaukset on saatu Sotkamon kunnan rakennusvalvonnasta ja ne ovat ehdolla uuteen rakennusjärjestykseen. Hiukanharjun ja Pöllyvaaran pohjavesialueille ei ole rakennettu maalämpökaivoja. Vuokatin pohjavesialueella on 11 maalämpökaivoa, joista 7 sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Vuokatin pohjavesialueen pohjoispuolella, Härkökivenkankaan alueella sijaitsee em. lisäksi neljä maalämpökaivoa. Maalämpökaivot on listattu liitteeseen 4 ja niiden sijainnit on esitetty suunnitelmakartalla Toimenpidesuositukset Maalämpökaivojen aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Kaikki asennetut ja asennettavat maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä millä pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. Maalämpökaivojen poraajien ja maalämpöjärjestelmien asentajien osalta suositellaan sertifioitujen ammattilaisten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää hakemaan vesilain mukaista lupaa. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Maalämpökaivoja poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin (ohjeellinen) etäisyydellä pohjavedenottamoista (Energiakaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa 2013). Maalämpökaivoja rakennettaessa huomioidaan Energiakaivo-oppaassa (Juvonen, Lapinlampi, 2013) esitetyt työmenetelmät, joista esimerkkejä: o Porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta seurataan pohjavedenlaadun mahdollisen muutoksen havaitsemiseksi. Mikäli porauksen edetessä havaitaan huonolaatuista pohjavettä, pohja- 17 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

24 vesien sekoittuminen tulee estää esimerkiksi täyttämällä kaivo osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitilla. o o o Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. Energiakaivon suoja- tai eristysputki tulee asentaa vähintään 6 metriä kiinteään kallioon. Hulevesien pääsy pohjaveteen estetään kaivorakenteiden kunnollisella tiivistyksellä. Keruuputkiston tiiveys tarkistetaan painekokeella ennen sen laskemista kaivoon. Pumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisesta vuodosta keruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4.5 LIIKENNE JA TIENPITO Yleistä Liikenteen päästöt ja vaarallisten aineiden kuljetus ovat uhka pohjavesille. Liikenteen aiheuttamia päästöjä ovat mm. rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaspäästöt, hiilimonoksidi, erilaiset hiilivedyt ja lyijy. Liikenteen päästöt ovat vaikutukseltaan pitkäaikaisia. Teiden kunnossapidosta aiheutuu myös päästöjä pohjavesiin. Yleisesti käytettyjä aineita ovat liukkauden torjunnassa NaCl ja pölyntorjunnassa CaCl 2. Suola on helposti liukenevaa, ja kulkeutuu helposti pohjaveteen nostaen pohjaveden kloridipitoisuutta. Kloridilla ei tiedetä olevan haitallisia terveydellisiä vaikutuksia. Kloridi aiheuttaa veteen makua mg/l pitoisuuksina ja lisää korroosiovaikutuksia mg/l pitoisuuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa kloridin rajaarvoksi on asetettu 250 mg/l, mutta tavoitteena tulee olla alle 25 mg/l, jottei kloridi aiheuta syöpymistä vesijohtomateriaaleissa. Kemikaalikuljetuksissa liikkuu suuri määrä myrkyllisiä aineita, jotka esimerkiksi onnettomuuksissa saattavat joutua pohjaveteen ja estää vedenottamon käytön kokonaan Maantiet pohjavesialueilla Vuokatti Pohjavesialueella on tiestöä suhteellisen runsaasti. Suurin riski aiheutuu Kantatiestä 76 (Vuokatintie/Kainuuntie), joka kulkee pohjavesialueella noin 5,2 km matkan. Tästä pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta on noin 3,7 km. Tie sivuaa Vuokatin vedenottamon ohjeellista lähisuoja-aluetta ja kulkee Tenetin ottamon ohjeellisen lähisuoja-alueen läpi. Muut vilkasliikenteiset tiet ovat Seututie 899 (Nurmestie/Pohjavaarantie) ja Yhdystie 8991 (Kuikkalammentie). Lisäksi alueella on sekä muita vähäliikenteisempiä teitä ja katuja. Edellisessä Vuokatin pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitettiin toimenpi- 18 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

25 VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA desuosituksena luiskansuojauksia osiin Vuokatintietä, Nurmestietä ja Pohjavaarantietä. Näitä luiskansuojauksia ei ole toteutettu. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharjun pohjavesialueella on tiestöä suhteellisen runsaasti. Suurin riski aiheutuu Kantatiestä 76 (Kainuuntie), joka kulkee pohja-vesialueella noin 2,2 km matkan. Tästä pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta on noin 1 km. Lisäksi alueella on muita vähäliikenteisempiä teitä ja katuja. Alueen tiestöllä ei ole luiskansuojauksia. Pöllyvaaran pohjavesialueella Kantatie 76 (Kainuuntie/Kuhmontie) sijoittuu lähimmillään noin 200 metrin päähän Laatikkalan vedenottamosta, koilliseen pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolelle. Kantatie 76 sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle noin 5 km matkalle. Noin 5 km matkalla harjumuodostuman etelälaidalla sekä Pitkälammen eteläpuolisen harjun laella kulkee Yhdystie 9002 (Sapsoperäntie), joka on kapea, mäkinen ja mutkainen. Alueella onkin olemassa liikenneonnettomuuksista koituva riski. Pöllyvaaran muodostuman itäosassa on lisäksi metsäautoteitä ja tilusteitä, joilla on myös raskasta ajoneuvoliikennettä. Alueen tiestöllä ei ole luiskansuojauksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetona pohjavesialueilla kulkevat suurimmat yleiset maantiet. Taulukko 4.2 Pohjavesialueilla kulkevat yleiset tiet. Pituus Pohjavesialue alueella luokka ja nro pv- Toiminnallinen Tien nimi [m] Vuokatintie/Kainuuntie THL* KVL** [ajoneuvoa/vrk] KVLRAS*** [ajoneuvoa/vrk] Vuokatti 5200 Kantatie 76 Ib Nurmestie Vuokatti 1500 Seututie 899 II Pohjavaarantie Vuokatti 3000 Seututie 899 II Kuikkalammentie Vuokatti 800 Yhdystie Kainuuntie Hiukanharju 2200 Kantatie 76 Ib Kainuuntie/Kuhmontie Pöllyvaara 5000 Kantatie 76 Ib Sapsoperäntie Pöllyvaara 5000 Yhdystie 9002 III * THL = Talvihoitoluokka. ** KVL = Keskivuorokausiliikenne v.2013 *** RAS = Raskas liikenne (KVLRAS sisältyy KVL-lukuun). Talvihoitoluokat: Ib = Tie hoidetaan korkeatasoisesti, mutta pääosin ilman suolaa. Liukkaus torjutaan suolalla vain syys- ja kevätliukkailla sekä liikenneturvallisuutta erityisesti vaarantavissa ongelmatilanteissa. Suolan (NaCl) käyttömäärä noin 2 tonnia/km. II = Pääosin lumipintainen. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä. III = Lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa. Raskaan liikenteen osuus liikennemääristä on 3 10 %. Suhteellisesti eniten raskasta liikennettä on Pöllyvaaran pohjavesialueella Sapsoperäntiellä (Yhdystie 9002), määrällisesti eniten Hiukanharjun pohjavesialueella Kainuuntiellä (Kantatie 76) kunnan keskustaajaman kohdalla. 19 (41)

26 Laatikkalan kankaalla, noin 350 metrin päässä nykyisestä Laatikkalan vedenottamosta (Pöllyvaaran pohjavesialue), tapahtui onnettomuus säiliöauton kaaduttua teinojaan. Tällöin maaperään pääsi valumaan 5000 litraa bensiiniä. Maaperä onnettomuuspaikalla on hiekkaa ja pohjavesi on noin 18 metrin syvyydellä maanpinnasta. Koska pohjavesi on niin syvällä, ei tuolloin saatu vesinäytteitä otetuksi imuputkien avulla. Sen vuoksi siiviläputkien asentamisesta luovuttiin ja päätettiin turvautua saastuneen alueen koon ja bensiinin kulkeutumisen arvioinnissa teoreettisiin laskelmiin (Kainuun vesipiirin vesitoimisto 1982). Näiden laskelmien perusteella maaperään imeytyneen bensiinin saastuttaman alueen arvioitiin jääneen pieneksi Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) on julkaissut vuonna 2013 selvityksen Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna Selvityksen perusteella Vuokatin pohjavesialueen läpi kulkevaa Kantatien 76 osuutta pitkin kuljetetaan seuraavia vaarallisia aineita: palavia nesteitä (kuljetusluokka 3) tn/viikko muita vaarallisia aineita tn/viikko Vuokatin pohjavesialueen läpi kulkevaa Seututien 899 osuutta pitkin kuljetetaan seuraavia vaarallisia aineita: palavia nesteitä (kuljetusluokka 3) tn/viikko muita vaarallisia aineita tn/viikko Hiukanharjun ja Pöllyvaaran pohjavesialueiden läpi kulkevaa Kantatien 76 osuutta pitkin kuljetetaan seuraavia vaarallisia aineita: palavia nesteitä (kuljetusluokka 3) tn/viikko Tiehallinnon oppaan Pohjaveden suojaus tien kohdalla (2004) mukaan tielle pitää rakentaa pohjaveden suojarakenteet, mikäli seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: 1) Pohjavesialueella on käytössä vedenottamo tai suunniteltu vedenottamo 2) Pohjaveden virtaus suuntautuu tieltä vedenottamolle 3) tien suolaus on yli 8 tn/km/v tai vaarallisia aineita kuljetetaan yli tn/vuosi. Vuokatin pohjavesialueilla sijaitsee kaksi käytössä olevaa vedenottamoa, Vuokatin ja Tenetin vedenottamot. Alueen länsiosassa pohjavettä purkautuu runsaasti Jäätiönlahteen. Itäosassa pohjaveden päävirtaussuunta on päinvastainen ja osa vedestä purkautuu Iso-Sapsojärveen ja osa Rauramonlammen kautta Pirttijärveen, vedenotto voi vaikuttaa pohjaveden virtaussuuntaan. Kantatie 76 (Vuokatintie) sivuaa Vuokatin vedenottamon ohjeellista lähisuoja-aluetta ja kulkee Tenetin ottamon ohjeellisen lähisuoja-alueen läpi. Kantatietä 76 pitkin kuljetetaan vaarallisia aineita tn/a. 20 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

27 4.5.4 Rautatiet pohjavesialueilla Vuokatin pohjavesialueen lävitse pohjois-etelä suunnassa kulkee Kontiomäki-Nurmes rautatie, joka on otettu käyttöön vuosina Rataosuus on sähköistämätön. Henkilöliikenne Nurmeksen ja Kontiomäen välillä päättyi 1990-luvulla. Kontiomäen ja Vuokatin välisen rataosuuden suurin sallittu nopeus tavarajunille on 80 km/h. Vuokatista etelään Maanselkään johtavalla radalla tavaraliikenteen suurin sallittu nopeus on 50 km/h. Lännestä Kontiomäki-Nurmes rautatiehen liittyy Lahnaslammin rata (nopeusrajoitus 50 km/h), joka johtaa Lahnaslammin kaivosalueelle. Vuokatista aiemmin Hirvenniemeen Pirttijärven rantaan ja edelleen Sotkamoon johtanut raide on purettu. Vuokatin liikennepaikka sijaitsee Vuokatin pohjavesialueen länsiosassa pohjavesialueen pohjoisreunalla. Ratapiha toimii puutavaran kuormauspaikkana. Liikenneviraston vuonna 2010 julkaisun Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta mukaan vaarallisten aineiden kuljetusmäärät ovat vähäisiä Kainuun ELY-keskuksen alueen radoilla. Vaarallisia aineita kuljetetaan ainoastaan Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun kulkevalla rataosuudella. Vuokatin pohjavesialueelle ei myöskään sijoitu tasoristeyksiä. Vuokatin pohjavesialueella radan sijaintiriskiä voidaan kuitenkin pitää merkittävänä, koska rata sijoittuu Sotkamon päävedenottamona toimivan Vuokatin vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vuokatin pohjavesialueelle sijoittuvilla rataosuuksilla ei ole rakenteellisia pohjavesisuojauksia eikä Liikenneviraston/Ratahallintokeskuksen pohjavesiseurantaa Moottorikelkkareitit pohjavesialueilla Moottorikelkkareiteillä on maastoliikennelain mukaisesti perustettu yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla. Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain mukainen tie. Moottorikelkkailureitti edellyttää aina kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vahvistamaa reittisuunnitelmaa sekä lisäksi reitin pitäjän ja maanomistajien välisiä kirjallisia sopimuksia tai reittitoimitusta. Pohjavesialueille tai niiden läheisyyteen sijoittuvat moottorikelkkareitit on esitetty suunnitelmakartoilla. Maahan ja pohjaveteen joutuessaan moottorikelkkojen bensiini, kaksitahtibensiinin sisältämä voiteluöljy ja erityisesti bensiinissä käytetty, ns. nakutusta estävä lisäaine MTBE aiheuttavat tietyn riskin pohjavesien ja maaperän pilaantumiselle. Bensiiniä pääsee maahan tankkauksen ylivuodoista (varsinaisten tankkauspaikkojen lisäksi saatetaan matkan aikana tehdä polttoainetäydennystä kanisterista kaatamalla) ja kaksitahtimoottorien läpi palamatta jääneenä polttoaineena. Kaksitahtikelkka tuottaa hiilivetypäästöjä eli käytännössä palamatta jäävää bensiiniä tyypillisesti % käytetyn polttoaineen määrästä eli 3 7 litraa/100 km. Bensiini haihtuu helposti ja kun moottorikelkkailu tapahtuu lumipeitteen aikana, ei moottorikelkkaväylistä ole todettu suoranaista riskiä pohjavesialueille Toimenpidesuositukset Maanteihin liittyviä toimenpidesuosituksia: VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 21 (41)

28 Tiehallinnon ohjeiden perusteella kantatie 76:n kohdalle tulee Vuokatin pohjavesialueella rakentaa pohjaveden suojarakenteet. Ensisijainen kohde suojarakenteille on seututie 899:n (Pohjavaarantie) ja kantatie 76:n (Vuokatintie) liittymäalue, joka sijaitsee Tenetin vedenottamon ohjeellisella lähisuoja-alueella. Pohjavesialue-kylttien kunto ja määrä tulee tarkastaa. Tarvittaessa kyltit uusitaan tai kylttejä lisätään. Pohjaveden kloridipitoisuutta tulee tarkkailla (tiesuolauksen vaikutus). Tiesuolan käyttö tulee minimoida ja korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä tulee edistää. Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata mahdollisuuksien mukaan kiertämään pohjavesialue. Laaditaan toimenpideohjeet vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien varalle. Rautateihin liittyviä toimenpidesuosituksia Vuokatin pohjavesialueella: Asetetaan alhainen nopeusrajoitus pohjavesialueella kulkeville rataosuuksille. Toteutetaan kertaluonteinen pohjaveden laadun selvitys Vuokatin liikennepaikalla (Vuokatin vedenottamon läheisyydessä). Tutkimustulosten perusteella arvioidaan tarve mahdolliselle jatkotarkkailulle. (Liikennevirasto, 2010) Toteutetaan maaperän pilaantuneisuustutkimukset Vuokatin liikennepaikalla tehtävien rakennus- ja kunnossapitotöiden yhteydessä. (Liikennevirasto, 2010) Pohjavedenpinta esiintyy rata-alueella lähellä maanpintaa, mikä tulee huomioida rata-alueella tehtävien rakennus- ja kunnostustoimenpiteiden yhteydessä maankaivun seurauksena tapahtuvan mahdollisen haitallisen pohjaveden purkautumisen ehkäisemiseksi. (Liikennevirasto, 2010) 4.6 MAA-AINESTEN OTTO Yleistä 22 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Maa-ainesten otto muuttaa niitä olosuhteita, jotka säätelevät veden imeytymistä pohjavedeksi, veden liikkumista maaperässä sekä syntyvän pohjaveden määrää ja laatua. Kun maannoskerros poistetaan soranoton yhteydessä, muuttuvat pohjaveden muodostumisolosuhteet. Maannoksen vajovedessä tapahtuvat monet kemialliset ja biokemialliset reaktiot vähenevät oleellisesti. Maa-ainesten oton aikana kloridin, nitraatin, kalsiumin ja magnesiumin pitoisuudet pohjavedessä kasvavat. Myös pohjaveden sähkönjohtavuus ja veteen liuenneen hapen pitoisuus kasvavat maanpinnan muokkauksessa. Pohjaveden laatu pysyy pitkään maaainesten oton jälkeenkin vastaavana kuin maa-ainesten oton aikana. Oman riskinsä pohjaveden laadulle aiheuttavat työkoneiden mahdolliset polttoaine- ja hydrauliikkaöljyvuodot.

29 VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Maa-ainesten oton vaikutuksia pohjaveteen voidaan merkittävästi vähentää työnaikaisilla toimenpiteillä ja ottoalueiden jälkihoidolla. Jälkihoito pitää sisällään pinnan muotoilun sekä uuden kasvukerroksen rakentamisen. Kaupallisessa tarkoituksessa suoritettavaa maa-ainesten ottamista varten tarvitaan maaaineslain mukainen maa-aineslupa. Maa-aineslakia (555/1981) sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Luvasta päättää Sotkamon kunnassa ympäristö- ja tekninen lautakunta. Maa-aineslain mukainen lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Maa-ainesten käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten kotitarveotosta on tehtävä ilmoitus ympäristövalvontaan, mikäli otettu määrä tai otettavaksi aiottu määrä ylittää 500 kiintokuutiometriä. Kotitarveottoa koskevat samat maa-aineslain 3 :n rajoituksen kuin luvanvaraista maa-ainestenottoa Tilanne pohjavesialueilla Vuokatti Vuokatin pohjavesialueella on voimassa kaksi maa-ainesten ottolupaa, jotka molemmat sijoittuvat Kankaalan alueelle. Destia Oy, , yht m 3, suojakerros pohjaveteen 5 m. Lemminkäinen Infra Oy, , yht m 3, suojakerros pohjaveteen 5 m. Vuokatin vedenottamo on rakennettu vanhan maa-ainesten ottopaikan pohjalle. Vedenottamoalueen viereisellä vanhalla ottoalueella on tehty suojakerrosvahvuutta lisääviä täyttöjä. Myös Tenetin vedenottamo on rakennettu vanhan, nykyisin jo kasvittuneen maaainesten ottopaikan pohjalle. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharjun osa-alueella on aiemmin otettu maa-aineksia mm. Hiukka III-vedenottamon alueella sekä harjun itäpäässä, lähellä Sopalanlampea. Alueilla ei enää harjoiteta maaainesten ottotoimintaa. Pöllyvaaran osa-alueella on harjoitettu maa-ainesten otto-toimintaa 1960-luvulta lähtien. Toimintaan liittyen alueella on harjoitettu myös kiviaineksen murskausta ja päällysteiden valmistusta 1960-luvulta lähtien. Maa-ainestenotto- ja murskaustoiminta alueella jatkuvat edelleen. Alueella on 1980-luvulta lähtien toiminut Tiepiirin (nyk. Destia) suolavarasto. Pöllyvaaran alue muodostaa maa-aineksen määrän, aineksen laadun ja muodostuman sijainnin (keskustaajaman läheisyydessä) kannalta merkittävän maa-ainesreservin. Voimassa on 4 erillistä ottolupaa kolmella eri toimijalla ja kahdella eri alueella. Destia Oy, , yht m 3, suojakerros pohjaveteen 6 m. Lemminkäinen Infra Oy, , yht m 3, suojakerros pohjaveteen 6 m. 23 (41)

30 Sotkamon Murskeosuuskunta, , yht m 3. Sotkamon Murskeosuuskunta, , yht m 3 Pöllyvaaran pohjavesialueelle on laadittu maa-ainestenoton yleissuunnitelma vuonna Toimenpidesuositukset Pöllyvaaran pohjavesialueella noudatetaan laadittua maa-ainestenoton yleissuunnitelmaa. Vuokatin pohjavesialueella sijaitsevalle Kankaalan alueelle ei tule myöntää uusia maa-ainesten ottolupia (mahdollinen vedenotto tulevaisuudessa). Alue tulee maisemoida nykyisten ottolupien päätyttyä. Vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostus- ja maisemointitarve tulee arvioida ja tarvittaessa alueet tulee kunnostaa. Kunnostukseen ei saa käyttää alueen ulkopuolelta tuotua ylijäämämaata, joka laadun tai alkuperän puolesta muodostaa ilmeisen uhan pohjaveden pilaantumiselle. Kunnostus- ja maisemointitöiden valmistuttua alueelle tehdään lopputarkastus. Entisillä maa-ainesten ottoalueilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, ettei öljyä, polttoainetta tai muuta pohjavedelle haitallista ainetta pääse maaperään. Maa-aineksen ottoa pohjavesialueella ei tule sallia vedenottamoiden läheisyydessä (ohjeellinen lähisuoja-alue). Ohje koskee myös pienimuotoista maaaineksen ottoa, joka voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen tai jonka seurauksena muodostuu vettä kerääviä painanteita. Maa-ainesten otto suunnataan mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Maa-ainesten oton suunnittelussa, järjestämisessä ja jälkihoidossa tulee noudattaa Ympäristöministeriön ohjetta (1/2009) Maa-ainesten kestävä käyttö. Maa-aineksen ottohakemuksessa on erikseen pystyttävä osoittamaan, ettei suunnitellusta ottamisesta aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä. Muussa tapauksessa toiminnalle on haettava vesilain mukainen lupa. 4.7 MAA- JA METSÄTALOUS Yleistä Maa- ja metsätalouden haitalliset pohjavesivaikutukset vaihtelevat pohjavesialueen hydrogeologisten ominaisuuksien mukaan. Maa- ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet) ja torjuntaaineiden käyttö. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu. Myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. 24 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

31 Maatalouden aiheuttamat riskit johtuvat usein liiallisesta lannoituksesta, lantaloista, virtsasäiliöistä sekä rehusiiloista ja aumoista. Pohjaveden pilaantumista voi aiheuttaa lähinnä rikkinäisistä virtsakaivoista maahan karkaava virtsa. Lannan vaikutus ilmenee yleensä pohjaveden nitraattipitoisuuden kasvuna, mutta joskus myös veden bakteerimäärän kasvuna sekä maku- ja hajuhaittoina. Pohjaveden laatuun voivat vaikuttaa lisäksi peltoalueiden ojitukset, mikäli ojien kautta pääsee imeytymään pintavesiä pohjavesimuodostumaan. Maataloudessa käytetään myös polttoaineita ja öljyjä, joiden huolimattomasta käsittelystä voi aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Metsätalouden toimenpiteistä pohjavesialueiden hydrogeologiaan vaikuttavat selvimmin ojitus, maan muokkaus ja metsänhakkuu. Pohjavesialueilla ei yleensä nykyisin tehdä ojituksia, kunnostusojituksia tai lannoituksia. Ojitus voi alentaa pohjaveden pintaa, nopeuttaa veden virtausta ja muuttaa alueen hydraulisia ominaisuuksia. Hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita sekä mahdollisesti ravinteiden ja metallien huuhtoutumista pohjaveteen. Metsänhakkuiden on havaittu aiheuttavan mm. pohjaveden nitraattipitoisuuden lievää kohoamista. Myös metsätöissä käytettävien koneiden öljyvuodot voivat vaarantaa pohjavettä, minkä vuoksi pohjavesialueilla olisikin suotavaa käyttää biologisesti hajoavia öljyjä Tilanne pohjavesialueilla Vuokatti Vuokatin pohjavesialueella sijaitsevien peltojen yhteispinta-ala on noin 89,1 ha (9,3 %) ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella 28,1 ha (4,7 %). Pohjavesialueesta on metsää noin 495,8 ha (52,0 %) ja varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta 369,9 ha (62,5 %). Maatalous keskittyy pääosin pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Eniten maatalouteen liittyviä toimintoja on Haapalanlahden alueella, jossa on suuri lihakarjatila ja ratsastustalli. Molemmissa on kuivalantala. Karjan lanta käytetään peltolannoitukseen ja hevoslanta toimitetaan kompostorin kautta pussitukseen ja muualle myytäväksi. Haapalanlahden alueella on myös viljan ja nurmen viljelyä. Viljaa ja nurmea viljellään myös pohjavesialueen pohjoisosassa, Riivalinlammen pohjoispuolella. Tervon alueella, pohjavesialueen koillisosassa on lammastila, jonka toiminta on hyvin pienimuotoista. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alueella sijaitsevien peltojen yhteispinta-ala on noin 4,4 ha (2,0 %) ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella 2,3 ha (1,7 %). Pohjavesialueesta on metsää noin 109,4 ha (50,2 %) ja varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta 98,5 ha (71,9 %). Hiukanharjun osa-alueella harjoitetaan maataloutta näin ollen vain pienellä osalla pohjaveden muodostumisaluetta. Alueen koilliskulmalla (Sopala) on viljelyssä olevia peltoja. Itse tilakeskukset talousrakennuksineen sijoittuvat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle (yksi lypsykarjatila ja yksi sikatila). VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 25 (41)

32 Pöllyvaaran osa-alueella sijaitsevien peltojen yhteispinta-ala on noin 99,8 ha (11 %) ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella 33,8 ha (5,7 %). Pohjavesialueesta on metsää noin 617,8 ha (68,0 %) ja varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta 460,8 ha (78,2 %). Pöllyvaaran osa-alueella maatalous keskittyy muodostuman kaakkois- ja eteläosaan, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Maaperä maatalousalueilla on pääasiassa silttiä ja hienoa hiekkaa. Ko. maalajeissa pohjaveden virtaus on hidasta Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalouden pohjavesille aiheuttamia haittoja voidaan estää tai merkittävästi vähentää seuraavilla toimenpiteillä: Tiedotetaan peltoviljelystä ja metsänhoitotoimenpiteistä aiheutuvista riskeistä toiminnan harjoittajia. Suosituksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonne lantaa ei tulisi levittää. Peltojen lannoitus suoritetaan nitraattiasetuksen (ja mahdollisen ympäristöluvan) mukaisesti. Uusia eläinsuojia tai lantavarastoja ei sijoiteta pohjaveden muodostumisalueelle. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kotieläinsuojien, lantavarastojen ja eläinten jaloittelualueiden sijoituksessa ja perustamisessa on huomioitava pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueilla lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrinsuojavyöhyke. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida ja torjunta-aineina saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. Metsätalouden osalta suositellaan metsäsertifikaateissa esitettyjen toimenpiteiden noudattamista pohjaveden suojelemiseksi. Ojitusta suunniteltaessa on huomioitava, ettei ojitus vähennä pohjaveden muodostumista (pohjaveden muuttamiskielto) tai heikennä pohjaveden laatua (pohjaveden pilaamiskielto). Kuollutta eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle. Määräys ei koske lemmikkieläimiä. Eläinten hävittämistä säännellään EU:n sivutuoteasetuksella ja Eviran ohjeella. 26 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Toimenpiteet tulisi ulottaa myös varsinaisen pohjavesialueen tuntumassa oleville alueille ja varsinkin alueen läpi kulkevien ojien tai jokien varrelle.

33 4.8 YRITYSTOIMINTA Yleistä VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Yritystoiminnasta aiheutuvat riskit ovat luonteeltaan välillisiä, koska ne perustuvat yleensä liikenteen kasvuun, rakentamiseen ja haitallisten aineiden varastointiin ja käsittelyyn. Teollisuuden aiheuttamat pohjavesivahingot johtuvat yleensä viemäreiden vuodoista, huolimattomasta kemikaalien käsittelystä, suojarakenteiden puuttumisesta, puutteista varastoinnissa ja kuljetuksista. Teollisuuskemikaalien pohjavedelle aiheuttaman riskin suuruus riippuu maaperään joutuneen kemikaalin ominaisuuksista ja sen hetken pohjavesisuhteista. Vaaralliseksi katsotut toiminnot, joiden perustaminen pohjavesialueelle on luvanvaraista, on esitetty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa Tilanne pohjavesialueilla Vuokatti Valtaosa Vuokatin pohjavesialueelle sijoittuvasta teollisuudesta ja yritystoiminnasta sijoittuu pohjavesialueen reuna-alueille, itäosaan Hirvenniemen alueelle sekä pohjoisosaan Vuokatin aseman itä- ja länsipuolelle. Vuokatin A24-asema (Neste Vuokatti) sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, noin 700 metriä Vuokatin ottamosta luoteeseen. Kohteessa varastoidaan enimmillään dieselöljyä 20 m 3 ja bensiiniä yhdessä 20:n ja kahdessa 30:n m 3 :n säiliössä yhteensä enimmillään 80 m 3. Alueella aiemmin suoritettujen tutkimusten perusteella liikenneasema ei nykyisellään vaaranna pohjavesialueen veden laatua eikä asemasta ole haittaa ympäristölle. Huoltoasema-alueen maaperä on kairausten perusteella vettä heikosti läpäisevää silttiä/hienoa hiekkaa. Pohjavesi on alueella yli 8 metrin syvyydessä maanpinnasta (PSV-Maa ja Vesi Oy 1997). Asemalla on voimassa oleva ympäristölupa. Neste Oil:n omistama raskaan liikenteen diesel-asema sijaitsee pohjavesialueen itäosassa, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Aiemmissa tutkimuksissa havaittiin maaperässä ja pohjavedessä kohonneita mineraaliöljypitoisuuksia. Alueen maaperä koostuu pintaosiltaan täytöistä ja vaihtelevan paksuisista hiekka- ja sorakerroksista. Alimmaisena on silttikerros, jonka yläpinnan syvyys vaihteli 1,1 3,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen maaperä on kunnostettu. Pohjaveden kunnostamiseksi alueelle rakennettiin siiviläputkikaivo, josta imettiin v öljyistä vettä säiliöautoon, ja toimitettiin asianmukaiseen käsittelyyn. Teollisuustoiminta keskittyy Vuokatin pohjavesialueella pääasiassa pohjoisosaan Lastaajantien alueelle, jossa toimivat mm. Suokone Oy, Sotkamon Porakaivo Oy sekä Ruskon Betoni Oy. Vuokatin aseman itäpuoliselle alueella toimii mm. Vuokatin Puu Oy. Vuokatin liikekeskus ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat Kuikkalammin pohjoispuolella. Kuikkalammentien varrella, noin 300 metrin etäisyydellä Vuokatin vedenottamosta sijaitsee vuonna 2013 avattu päivittäistavarakauppa. Näiden lisäksi Vuokatin alueella on lukuisia muita liikeyrityksiä. 27 (41)

34 Hiukanharju-Pöllyvaara Oy Teboil Ab:n automaattiasema sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (Hiukanharjun osa-alue A), noin 300 metriä Hiukka I-vedenottamosta pohjoiseen. Alueella on yhteensä 7 maanalaista säiliötä, joiden tilavuudet vaihtelevat 5-16 m 3 :n välillä. Kohteessa varastoidaan erittäin helposti syttyviä kemikaaleja yhteensä enimmillään noin 85 m 3 (kevyt polttoöljy 5 m 3, moottoribensiini 3x16 m 3, dieselöljy 2x16 m 3 ). Huoltamon pohjavedessä havaittiin talousvesinormit ylittävä öljyhiilivetypitoisuus vuonna Pääosa hiilivedyistä oli bensiinikomponentteja. haitallisia MTBE-pitoisuuksia ei todettu (Geobotnia Oy 1996). St1 Energy Oy:n (Shell Sotkamo) entinen huoltoasema-alue sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (Hiukanharjun osa-alue A), noin 300 metriä Hiukka I- ottamosta luoteeseen. Alueella on yhteensä 7 maanalaista säiliötä, joiden tilavuudet vaihtelevat m 3 :n välillä. Kohteessa on aiemmin varastoitu erittäin helposti ja helposti syttyviä kemikaaleja enimmillään 95 m 3. Kiinteistöllä ei nykyisellään enää harjoiteta polttoaineiden jakelua eikä varastointia. Maanalaiset putkistot, säiliöt ja öljynerottimet on tyhjennetty ja kaasuvapautettu. Maanpäälliset rakenteet on purettu ympäristöluvan (43/5/543/2012) lupamääräysten mukaisesti. Maanalaiset jakelulaitteet ja rakenteet puretaan ennen uudisrakennustöitä maaperän puhdistuksen yhteydessä. Oy Neste Ab:n huoltoasema (Hiukatti) sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (Hiukanharjun osa-alue A), noin 150 metriä Hiukka I-ottamosta pohjoiseen. Kohteessa varastoidaan erittäin helposti ja helposti syttyviä kemikaaleja enimmillään 114 m 3 (kevyt polttoöljy 16 m 3, dieselöljy 32 m 3, bensiini 66 m 3 ). Vuonna 1996 tehdyssä selvityksessä huoltamon alueelta tavattiin maaperässä ja pohjavedessä bensiinihiilivetyjä neljässä havaintopisteessä mg/l. Alueelta tavattiin myös kloorihiilivetyjä alle talousvedessä sallittuja enimmäispitoisuuksia olevia määriä. Kloorihiilivedyt eivät ole peräisin huoltoasemalta (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 1995). Sotkamon keskustaajaman alueella toimii lukuisia liikeyrityksiä, kuten päivittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä sekä erilaisten palvelujen tuottajia. Huoltoasemien lisäksi Sotkamon keskustaajaman alueelle (Hiukanharjun osa-alue A) ei kuitenkaan sijoitu pohjaveden laatua tai määrää vaarantavaa teollisuus- tai yritystoimintaa. Myöskään Pöllyvaaran pohjavesialueelle (osa-alue B) ei sijoitu pohjavedelle uhaksi katsottavaa teollisuus- tai yritystoimintaa Toimenpidesuositukset Vuokatin pohjavesialueella sekä Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialueen Hiukanharjun osa-alueella sijaitsee runsaasti eri alan yrityksiä ja teollisuutta, mutta niiden sijainnista ja toiminnan laadusta johtuen niistä pohjavedelle aiheutuva riski ei ole kovin suuri. Suurin riski tässä suhteessa koituu lähinnä öljytuotteiden käsittelystä ja varastoinnista. Näihin liittyviä toimenpidesuosituksia on esitetty kappaleessa Pohjavesialueille ei tule sallia uusia huoltoasemia. 28 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

35 4.9 PILAANTUNEET MAA-ALUEET Yleistä Pilaantunut alue on alue, jolla on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita siinä määrin, että niistä aiheutuu haittaa tai merkittävä riski ympäristölle tai terveydelle, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin verrattavissa olevaa haittaa. Mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita ovat mm. vanhat kaatopaikat, kyllästämöt, sahat ja muut alueet, joilla on käsitelty ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaista maaperän suojausta. Pilaantuneiden maa-alueiden tietoja on koottu valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI), joka otettiin virallisesti käyttöön kesällä MATTI-järjestelmässä kohteet jaetaan neljään lajiin toiminnan tilan ja toimenpidetarpeen alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 3.3 Kohteiden luokittelu toiminnan tilan ja toimenpidetarpeen mukaan Tilanne pohjavesialueella Vuokatti Vuokatin pohjavesialueelle sijoittuu 14 MATTI-järjestelmässä olevaa kohdetta. Kohteet on esitetty suunnitelmakartalla sekä listattu liitteeseen 7. Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharju-Pöllyvaara -pohjavesialueelle sijoittuu yhteensä 12 MATTI-järjestelmässä olevaa kohdetta. Näistä 8 sijoittuu Hiukanharjun osa-alueella ja 4 Pöllyvaaran osaalueelle. Kohteet on esitetty suunnitelmakartalla sekä listattu liitteeseen 7. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 29 (41)

36 4.9.3 Toimenpidesuositukset Viranomaisvalvonnan avulla tulee huolehtia siitä, että pohjavesialueille ei sijoiteta pohjaveden muodostumista tai pohjaveden laadun heikkenemistä aiheuttavaa toimintaa ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT Yleistä Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt (metalliset maanalaiset tai maanpäälliset öljysäiliöt ja ns. farmisäiliöt, lujitemuoviset säiliöt) ovat riski pohjaveden laadulle. Riskin muodostavat metallin korroosio tai mekaaninen rasitus. Maanalaisten säiliöiden vuodot voivat pilata pohjavettä laajalti ennen kuin ne huomataan. Maanpäällisistä säiliöistä pitkään jatkuvat tippavuodot maaperään saavuttavat vähitellen pohjaveden pinnan, jonka jälkeen öljy alkaa liueta pohjaveteen. Maahan päässyt öljy säilyy maaperässä pitkään. Maaperään levinneen öljyn poistumisaika maaperästä biologisen hajoamisen seurauksena on esimerkiksi bensiinille 4-7 vuotta ja lämmitysöljylle vuotta Tilanne pohjavesialueilla Pohjavesialueilla olevia maanalaisia öljysäiliöitä koskee kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/1983), joka velvoittaa säiliöiden omistajat tarkastuttamaan säiliöidensä kunnon säännöllisesti. Sotkamon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla sijaitsevien polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suojaaltaisiin. Sadeveden pääsy suoja-altaisiin on oltava estetty. Käyttöönotettavat polttonesteja kemikaalisäilöt on sijoitettava pohjavesialueilla maan päälle. Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Määräys ei koske venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Tankkauspaikalla on oltava imeytysainetta. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä myös maanalaisiin, käytöstä poistettuihin polttoaine- ja kemikaalisäiliöihin liittyen. Määräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu maanalainen polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistettava (puhdistustodistus) se ennen poistamista. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Pohjavesialueilla käytöstä poistetut polttoaine- ja muut kemikaalisäilöt putkistoineen on poistettava maaperästä viiden vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta, joka oli Säiliötä ei tarvitse poistaa, jos se on ennen ympäristönsuojelumääräystenvoimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Mikäli säiliön poiston tai puhdistamisen yhteydessä maaperässä havaitaan tai epäillään olevan öljyä, on asiasta ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pilaantunut maaperä on puh- 30 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

37 distettava alueellisen ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljysäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa omaisuudelle. Kainuun pelastuslaitokselta saadut säiliörekisterit pohjavesialueittain on esitetty liitteessä 5. Rekisteriin on koottu tiedot mm. säiliöiden sijainnista, kunnosta ja tyypistä. Säiliöiden viitteellisiä sijainteja on myös esitetty suunnitelmakartoilla (kaikkia yksittäisiä säiliöitä ei ole merkitty) Toimenpidesuositukset Öljysäiliöiden huollosta, sijoittamisesta ja rakentamisesta annetaan seuraavat toimenpidesuositukset: Farmisäiliöiden sijoituksesta, varusteista, vastuista ja tarkastusvelvollisuudesta on hyvä laatia erillinen ohje, joka jaetaan säiliöiden omistajille. Ohjeeseen kootaan ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä annetut määräykset sekä toimintaohjeet esim. vahingon sattuessa. Ohjeita voidaan hyödyntää myös muilla Sotkamon kunnan pohjavesialueilla. Kiinteistön omistajien tulee huolehtia säiliöiden kunnon seurannasta ja noudattaa erityistä huolellisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee valvoa öljysäiliötarkastusten toteutumista. Öljysäiliörekisteri tulee pitää ajantasaisena. Lannoitteiden ja kemikaalien merkittävien määrien varastoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan viranomaisille. Huonokuntoiset ja käytöstä poistetut säiliöt hävitetään määräysten mukaisesti. Öljyn käsittely ja pumppaus kielletään pohjavesikaivojen läheisyydessä. Muilta osin noudatetaan öljyn ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä annettuja viranomaisohjeita MUUNTAMOT Yleistä Muuntamoissa käytetään usein kuumenemisen estämiseksi väliaineena muuntajaöljyä. Sähköverkon muuntamoihin liittyy pohjavesiriski, mikäli muuntajarikon seurauksena muuntajaöljy pääsee vuotamaan maahan. Muuntamo voi rikkoontua esim. salamaniskun seurauksena. Pieniä muuntajia voidaan tehdä myös ilmajäähdytteisenä. Ilmajäähdytteisiä muuntajia kutsutaan kuivamuuntajiksi. Puistomuuntamoissa on öljynkeräysallas muuntamotilassa. VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 31 (41)

38 Tilanne pohjavesialueilla Loiste Energia Oy vastaa sähkönjakelusta Sotkamon kunnan alueella. Sähköverkon muuntamoita sijaitsee jokaisella tarkastelulla olevalla pohjavesialueella. Muuntamoiden tyyppi, niiden sisältämä öljymäärä sekä sijainti on esitetty liitteen 6 taulukossa. Muuntamoiden sijainti on esitetty myös suunnitelmakartoilla Toimenpidesuositukset Sähköverkon muuntamoihin liittyen suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Muuntamoiden kunto tulee kartoittaa säännöllisesti. Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot tulee varustaa pohjavesialueesta kertovalla kyltillä, jotta pohjavedelle aiheutuva mahdollinen riski tulee vauriotilanteessa otettua varmemmin huomioon. Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot saneerataan puistomuuntamoiksi tai muuntamoiden öljyvahinkoriskiä pienennetään tiivistämällä muuntajan alapuolinen maa-alue esim. bentoniitilla. Vuototapauksessa bentoniitti estää öljyn imeytymisen maaperään. Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntamoja. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot. Pohjavesialueilla sijaitsevista muuntamoista ylläpidetään rekisteriä ja karttaa. Tiedot toimitetaan kunnan viranomaisille sekä pelastuslaitokselle ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Sateiden mukana ilmassa olevat epäpuhtaudet joutuvat maahan ja kulkeutuvat suotovesien mukana alaspäin pohjaveteen. Epäpuhtauksien joutuminen pohjaveteen riippuu niiden pidättymisestä maan pintakerrokseen tai maaperään. Ilman epäpuhtaudet ovat peräisin lähinnä liikenteen ja teollisuuden päästöistä. Pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavia ilman epäpuhtauksia ovat raskasmetallit ja rikkiyhdisteet sekä radioaktiiviset laskeumat Tilanne pohjavesialueilla Pohjavesialueiden läheisyydessä ei ole merkittävää ilmaa saastuttavaa teollisuutta. Ilmasta tulevat epäpuhtaudet ovat pääasiassa peräisin kaukokulkeutumisesta ja liikenteestä. Koska pohjavesialueilla on vanhoja maa-aineksen ottoalueita, on pohjavesi niiltä osin haavoittuvampi ilmasta tuleville laskeumille. 32 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

39 Toimenpidesuositukset VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Laskeumaa aiheuttaviin päästöihin ei voida vaikuttaa paikallisesti. Pohjavettä ei voida suojata pitkällä aikavälillä, koska epäpuhtaudet suotautuvat pohjaveteen sadevesien mukana paksujenkin suojakerrosten läpi. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi toimenpidesuosituksena maa-aineksen ottoalueet hoidetaan kuntoon tehokkaalla kasvittamisella VIRKISTYSKÄYTTÖ Yleistä Vapaa-ajan alueista esimerkiksi moottoriradat, golfkentät, ampuma-alueet, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja -alueet voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. Haitta-aineiden pääsy pohjaveteen voi aiheutua mm. lannoituksesta ja kastelusta, jätevesistä ja jätteistä sekä kasvavasta liikenteestä Tilanne pohjavesialueilla Vuokatti Vuokatin ampumarata sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, noin 0,4 km Tenetin vedenottamosta lounaaseen ja 1,4 km Vuokatin vedenottamosta itään. Ampumaratojen riski pohjavedelle liittyy lyijyn kertymiseen maaperään. Happamissa olosuhteissa lyijy saattaa jossain määrin liueta. Ampumaradan alueella on tehty selvityksiä maaperän pilaantuneisuudesta, selvitysten mukaiset toimenpiteet on toteutettu v Tutkimustulokset (Ramboll Finland Oy) vuosilta osoittavat päästöjen olevan lupaehtojen ja Ympäristöministeriön asettamien rajojen sisällä. Ampumaradan toiminnalle on myönnetty viimeisin ympäristölupa (Ympäristö- ja tekninen lautakunta) syyskuussa Vuokatin urheiluopiston alueella sijaitsee virkistyskäytön kohteita, mm. urheiluhalli, uimahalli, palloiluhalli sekä toimisto- ja huoltorakennukset. Toiminnot sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Edellisessä suojelusuunnitelmassa mainittu, palloiluhallin luoteispään maanalainen raskaan polttoöljyn 50 m 3 säiliö on asianmukaisesti poistettu käytöstä ja lämmityksessä on siirrytty kaukolämpöön. Huoltohallin itäpäädyssä sijaitsee 2,7 m 3 :n maanalainen kevyen polttoöljyn säiliö. Vuokattihallissa varastoidaan natriumkloridia noin 480 l, alumiinihydroksidikloridia noin 480 l ja nesteytettyä klooria noin 250 kg. Lisäksi huoltohallissa on hitsauskaasuja, jäteöljyä (200 l) ja bensiiniä (600 l). Vuokatin hiihtotunneli sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Hiihtoputken alkupää on noin 800 m Vuokatin vedenottamolta itään ja loppupää sijoittuu Tenetin ottamon ohjeelliselle lähisuoja-alueelle, noin 300 metriä ottamon eteläpuolelle. Itälänsisuunnassa sijaitsevan putken pituus on noin 1,2 km. Putken jäähdytykseen käytetään kemikaalia kauppanimeltään HP62, mikä koostuu 1,1,1-trifluorietaanista (52 %), pentafluorietaanista (44 %) ja 1,1,1,2-tetrafluorietaanista (4 %). Aine on väritön, hajultaan eetterinkaltainen, ilmaa raskaampi kaasu (nesteytetty). Sen liukoisuus veteen on pieni. Vuokatin jäähalli sijoittuu lähelle hiihtoputken alkupäätä. Jäähallin jäähdytykseen käytetään glykolia. 33 (41)

40 Hotelli- ja majoitus- ja muita matkailupalveluita on runsaasti Vuokatin alueella: Snowpolis on kansainvälinen teknologiapuisto, joka sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle Vuokatin matkailutoimintojen ydinkeskustaan VT 18:n läheisyyteen. Alueelle on sijoittuneena noin 30 yritystä, useita tutkimuslaitosten filiaaleja sekä Sokos Hotel Vuokatti. Sokos Hotel Vuokatin yhteydessä toimii moottorikelkkojen tankkauspaikka. Periaatteena on, että pohjavesialueelle ei sijoiteta uusia kiinteitä tankkausasemia. Snowpoliksen alueelle voidaan kuitenkin toteuttaa palavien nesteiden jakeluasema-standardin (SFS 3352) mukaisin rakentein konttiin sijoitettava moottorikelkkojen polttoaineen jakelupiste. Alueella varastoitavan polttoaineen enimmäismäärä on 2000 l kerrallaan varastoituna jakeluasemastandardin mukaisesti. Vuokatinhovin lomakeskus (hotelli ja loma-asuntoja) sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle Särkisen itärannalle noin 1,4 km Vuokatin vedenottamosta kaakkoon. Katinkullan kylpylähotelli ja sen toiminnot sijoittuvat pääosin Vuokatin pohjavesialueen ulkopuolelle. Vain osa loma-asunnoista sijoittuu pohjavesialueelle, sen länsilaitaan. Vuokatinrannan loma- ja kurssikeskus sijaitsee Jäätiönlahden itärannalla, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Hotelli Vuokatti sijaitsee Jäätiönlahden kaakkoisrannalla pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Kattivankkurin karavaanarialue sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Alue on kunnallisen viemäröinnin piirissä. Ruukin kuntokeskus sijaitsee vajaat 400 m Vuokatin vedenottamosta kaakkoon. 34 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Edellä mainittujen lisäksi Vuokatin alueella sijaitsee useita lomamajoituspalveluita tarjoavia yrityksiä (lomamökkejä, -osakkeita ja -kyliä). Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharjun osa-alueen Hiukka I vedenottamo (ei käytössä) sijaitsee aivan Sotkamon pesäpallostadionin kupeessa. Samalla alueella Iso Sapsojärven rannalla sijaitsevat myös Hiukan hiekkarannat. Hiukan uimaranta luokitellaan ns. EU-uimarannaksi, jolla oletetaan olevan uimakauden aikana vähintään 100 käyttäjää päivässä. Näitä uimavesiä hallitaan uimavesidirektiivin (2000/7/EY) perusteella annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008) nojalla. Uimarannan ei katsota vaarantavan pohjaveden tilaa. Pöllyvaaran osa-alueen kasvillisuutta voidaan pitää keskimääräistä harjukasvillisuutta rehevämpänä. Alueella vallitsevista kenttäkerroksen kasveista vain kanerva on herkkä kulutukselle. Muut kenttäkerroksen valtalajit (puolukka, variksenmarja, mustikka) kestävät kulutusta paremmin. Alue siis soveltuu jäkäläkankaita paremmin virkistyskäyttöön, eikä alueen nykyinen virkistyskäyttö ole uhkana pohjaveden laadulle.

41 Toimenpidesuositukset Urheilu- ja virkistyspalvelut sekä majoituspalvelut eivät sinänsä aiheuta riskiä pohjavedelle. Riski aiheutuu lähinnä kohteissa olevista kemikaaleista (lähinnä öljytuotteet) ja viemäröinneistä (jätevedet) MUITA TOIMINTOJA POHJAVESIALUEILLA Vuokatti Vuokatin pohjavesialueella toimii kolme oppilaitosta. Vuokatin ala-aste sijaitsee noin 500 metriä Vuokatin ottamosta luoteeseen. Tenetin koulu sijaitsee noin 200 metriä Tenetin ottamosta koilliseen. Leivolan koulu sijaitsee Leivolankylässä, noin 2,1 km Tenetin ottamosta kaakkoon Hiukanharju-Pöllyvaara Hiukanharjun osa-alueen Hiukka IV-vedenottamo (ei käytössä) sijoittuu vanhan urheilukenttäalueen etelälaidalle ja noin 60 metrin päähän hautausmaasta. Biomateriaalin hajoaminen on monimutkainen biologinen ja kemiallinen prosessi. Kun biomateriaali hajoaa ennen kaikkea mikrobien vaikutuksesta, orgaaninen aines hajoaa ja sen välituotteina syntyy ensin helposti veteen liukenevia rasva- ja aminohappoja. Hajoamisprosessin lopputuotteina syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä nitraattia, fosfaattia ja muita yksinkertaisia ioneja. Näitä hajoamisen lopputuotteita esiintyy myös luonnon pohjavesissä. Kun niiden esiintymiseen vaikuttavat myös laimeneminen, maanpinnan rikkominen ja puutarhanhoidolliset toimenpiteet sekä muu ihmisen toiminta pohjavesialueella hautausmaan ulkopuolella, on varsinaisen hautauksen vaikutusta pohjaveteen usein vaikea selvittää. Tehtyjen tutkimusten perusteella hautausmailla ja niihin liittyvillä toiminnoilla on vaikutusta pohjaveteen ja ne aiheuttavat pohjavedelle selvän, vähintään esteettisenä pidettävä haitan. Edellisen suojelusuunnitelman yhteydessä Hiukka IV-vedenottamon kahdesta kaivosta (kaivot 6 ja 8) otettiin pohjavesinäytteet, joista analysoitiin hiilivedyt, kloridi ja raskasmetallit (FCG Planeko Oy 2008). Hiilivetyjä ei näytteissä tavattu. Kaivon 6 näytteessä kloridipitoisuus oli lievästi koholla (1,1 mg/l). Molemmissa kaivoissa bariumin ja nikkelin arvot ylittivät lievästi analyysikynnyksen, mutta arvot alittavat STM:n asetuksessa 461/2000 annetut laatuvaatimukset sallituille enimmäispitoisuuksille. Juholankylän vanha kaatopaikka on perustettu luvulla. Jätteiden ajo alueelle on lopetettu 1970-luvun alussa. Alue sijaitsee Kantatie 76:n varressa sen pohjoispuolella, noin 500 m:n etäisyydellä Laatikkalan vedenottamosta. Alue on kunnostettu Kainuun ympäristökeskuksen tekemän kunnostussuunnitelman mukaisesti syksyllä Toimenpidesuositukset Hiukanharjun pohjavesialue: Hautausmaan alueen pohjavedestä tulisi tehdä torjunta-aineanalyysi. Vesinäyte voidaan ottaa esim. Hiukka IV-vedenottamolta. 35 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

42 5 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS 5.1 YLEISTÄ Kaavoituksella voidaan ohjata alueelle tulevien toimintojen laatua ja määrää sekä antaa määräyksiä alueen ympäristön hoidosta. Kaavoitus on tehokkain tapa torjua ympäristölle haitallisia toimintoja pohjavesialueella, koska sen vaikutukset ulottuvat pitkälle. Yleisesti edellytetään, että pohjavesialueet merkitään kaavoihin ja ettei pohja-vesialueelle kaavoiteta pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimintoja. Alueelle laadittavien kaavojen määräyksissä ja kaavaselostuksissa on muutoinkin kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (Ympäristöministeriö 2009b) vesiensuojelun osalta tavoitteena on edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on huomioitava pohja- ja pintavesien suojelutarve sekä käyttötarpeet. 5.2 KAAVOITUSTILANNE Sotkamon kunnan kaavoituskatsaukseen 2014 on koottu ajankohtaiset kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet. Seuraavassa on esitetty poimintoja suunnitelman pohjavesialueita koskettavista kaavoitusasioista Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan Kainuun maakuntakaava 2020 on laadittu kokonaismaakuntakaavana, joka kattaa koko maakunnan ja alueen kehittämisen kannalta keskeiset kokonaisuudet. Kainuun maakuntakaavassa on annettu tärkeitä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maaainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta Yleiskaavoitus Vuokatin pohjavesialuetta koskeva Vuokatin yleiskaava on laadittu 2000-luvun alussa. Vuokatin nopeasta kehittymisestä johtuen paineita kaavan ajantasaistamiseen ja mahdollisesti myös laajentamiseen on olemassa. Kunnanhallitus on ( 83) päättänyt käynnistää Vuokatin yleiskaavan ajantasaistamisen. Hanke on päätetty aloittaa tavoitteiden määrittämiseen tähtäävällä työllä, joka konkretisoidaan Sotkamon kunnan hallinnoimalla Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavalla Sotkamo Vuokatti masterplan hankkeella. Masterplan hankkeen tarkoituksena on varmistaa Sotkamon ja Vuokatin matkailualueen kehittyminen ja visioida näiden yhteinen kehityspolku entistäkin vetovoimaisemmaksi aluekokonaisuudeksi sekä matkailijoille, yrittäjille että vakituisille asukkaille. 36 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

43 Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialuetta koskee mahdollinen yleiskaavoituksen jatkaminen. Sotkamon kunta hankki vuonna 2011 maata Sopanlammen ja Hiukan ympäristöstä. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueen maankäytön suunnittelusta käydyssä viranomaisneuvottelussa kirkonkylän itäisen osan yleiskaava on nähty tarpeelliseksi ympäristön toimintojen ja tarpeiden yhteensovittamiseksi. Hankkeen käynnistymisajankohta riippuu käytettävissä olevista resursseista Muuta ajankohtaista Nyt laadittavassa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on useaan otteeseen viitattu Sotkamon kunnan rakennusjärjestykseen ja ympäristönsuojelumääräyksiin, jotka molemmat ovat päivitystyön alla. Kunnanhallitus päätti käynnistää rakennusjärjestyksen päivityksen Rakennusjärjestyksen päivitystarvetta ovat tuoneet mm. muutokset maankäyttö- ja rakennuslaissa, saadut kokemukset nykyisestä rakennusjärjestyksestä sekä tarve selkeyttää rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten välistä suhdetta. Kunnanhallitus päätti käynnistää ympäristönsuojelumääräysten Ympäristönsuojelumääräysten päivitys on tarpeen tehdä muuttuneen lainsäädännön vuoksi sekä nykyisistä määräyksistä saatujen kokemusten perusteella. 5.3 TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset keskittää uusi, pohjavedelle riskin aiheuttava yritystoiminta jatkossa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kaavoitettaessa uutta toimintaa on arvioitava hankkeen vaikutukset pohjaveden laatuun ja määrään. Toimivat vedenottamot edustavat pohjavesien suojelun kannalta arimpia paikkoja ja ne tulisi huomioida vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa. Pohjaveden määrän ja laadun osalta kaavan vaikutuksissa on huomioitava syntyvä vettäläpäisemättömän alueen pinta-ala ja hulevesien käsittelytavat. Muodostuvat hulevedet tulee lähtökohtaisesti käsitellä mahdollisimman lähellä muodostumispaikkaansa. Mikäli pohjavesialueelle on perustelluista syistä välttämätöntä sijoittaa toiminto, joka aiheuttaa pohjaveden laadulle tai määrälle riskin, tulee riski estää pohjavesisuojauksella tai muilla toimenpiteillä. Suurin osa tämänkaltaisista toiminnoista on ympäristöluvanvaraisia ja sijaintiin liittyvät tekijät käsitellään ympäristölupa-prosessissa. 6 TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEISSA 6.1 ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY Pohjavesien suojelussa ensisijaisena tavoitteena on vahinkojen estäminen ennakolta, sillä jo tapahtuneiden pohjavesivaurioiden korjaaminen on usein hidasta, vaikeaa ja kallista. Kaikki kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat suojaustoimenpiteet on tehtävä välittömästi, jotta pohjavettä pilaavan aineen pääsy maaperään on estettävissä. Suo- VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 37 (41)

44 jaustoimenpiteet voidaan korvata riittävän tehokkailla torjuntajärjestelmillä, jos suojaustoimenpiteet tulevat kohtuuttoman kalliiksi ja riski on hallittavissa. Yleensä pohjavesialueilla merkittävimpiä pohjavettä uhkaavia riskikohteita ovat vaarallisten aineiden kuljetukset maanteillä sekä öljysäiliöt. Soranotto heikentää maapinnan pidätyskykyä ja siten lisää riskiä pohjavesiesiintymän pilaantumiselle. Pohjavesialueella toimivien yritysten on oltava tietoisia pohjavesialueesta ja sen vaikutuksesta yritystoimintaan. Jos alueelle perustetaan kemikaalia käyttäviä yrityksiä, on niiden tehtävä toiminnastaan suojelusuunnitelma, joka ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisriskin. Suunnitelma esitetään paloviranomaisille. Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida mahdolliselle ilkivallalle ja sabotaasille alttiit kohteet ja suojata ne tarvittaessa. 6.2 TIEDONVÄLITYS Pohjavesialueella tapahtuvan öljy- ja kemikaalionnettomuuden vahingontorjunnan tehokkuus riippuu merkittävästi tiedonvälityksen nopeudesta ja täsmällisyydestä. Ympäristörikoksesta, -vahingosta tai -onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskuksen puhelinnumeroon 112. Hätäkeskus ottaa yhteyttä tarvittaviin pelastus- tai torjuntaviranomaisiin. Ilmoitusvelvollisuus koskee etenkin vahingon aiheuttajaa, mutta myös havaitsijaa. Ensisijainen vastuu pelastustoimissa on Kainuun pelastuslaitoksella. Yhteyttä kannattaa ottaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Ilmoitukset on tehtävä kaikista öljy- ja kemikaalivuodoista sekä niihin rinnastettavista tapauksista kuten: öljyä tai kemikaalia sisältäviä tai sisältäneiden säiliöiden varastoinnista romuautojen heitteillejätöstä. 38 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Öljy- ja kemikaaliasioiden lisäksi asianosaisia pyydetään tiedottamaan kaikista alueella tapahtuvista pohjavesien suojeluun vaikuttavista toimenpiteistä ja muutoksista Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden pilaantumistapauksista kunnan tekninen lautakunta on velvollinen ilmoittamaan Kainuun elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukseen. Jos kysymys on rikkomuksesta, asia viedään yleiselle syyttäjälle. Ilmoituksen vesi- tai ympäristönsuojelulain rikkomuksesta tekee poliisille yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus perehdyttyään asiaan. 6.3 VAHINKOJEN TORJUNTA Öljy- ja kemikaalivahinkotapauksissa toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jotta aineen leviämistä voidaan rajoittaa ja näin vältytään suuremmilta vahingoilta. Vahingon havaitsemisen jälkeen torjuntaviranomaisten on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sekä tilanteen selvittämiseksi että välittömien torjuntatoimenpiteiden aloittamiseksi. Tilanteen arvioimiseksi ja jatkotoimenpiteiden valintaa varten on selvitettävä mm. maape-

45 rään päässeen aineen laatu ja määrä sekä aineen käyttäytyminen maaperässä ja pohjavedessä. Lisäksi tarvitaan tietoja päästöpaikan maaperän ja pintamaan laadusta, pohjavedenpinnan syvyydestä ja pohjaveden virtaussuunnasta. Jos onnettomuuskohde on vedenottamon välittömässä läheisyydessä, joudutaan vedenotto mahdollisesti keskeyttämään selvitysten tai puhdistustoimenpiteiden ajaksi. Välittömillä torjuntatoimenpiteillä rajataan maaperän ja pohjaveden likaantuminen mahdollisimman pienelle alueelle sekä varmistetaan, ettei likaantunutta pohjavettä joudu kaivoihin tai vedenottamolle. Tällaisia torjuntatoimenpiteitä ovat mm. päästön tyrehdyttäminen, lammikoituneen nesteen poisto, likaantuneen maakerroksen poistaminen pohjavesialueelta ja pilaavan aineen poistopumppaus pohjavedestä tai huokosilmasta onnettomuuspaikalta tai sen läheisyydestä. Mikäli välittömillä torjuntatoimilla ei saada pohjavettä pilaavaa ainetta riittävän tehokkaasti pois maaperästä ja pohjavedestä, laaditaan kohteeseen kunnostussuunnitelma. Laadinnassa on kuultava ympäristöviranomaisia ja muita alan asiantuntijoita. Kuljetusonnettomuuksissa tapahtuvien kemikaali- ja öljyvahinkojen alkutorjunta kuuluu palo- ja pelastuslaitokselle sekä jälkihoito kunnan tekniselle toimelle. 7 POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU Sotkamon vesihuoltolaitos on laatinut STM:n asetuksen 461/2000 mukaisen valvontatutkimusohjelman yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Nyt käytössä oleva valvontatutkimusohjelma on hyväksytty ja se on otettu käyttöön Ohjelmaa päivitetään vuosittain, viimeisin päivitys on tehty kuluvana vuonna ( ). Kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma koskee Vuokatin ja Hiukanharju- Pöllyvaaran pohjavesialueita. Valvontatutkimusohjelmassa on esitetty mm. tiedot raakaveden käyttötarkkailun ja valvontatutkimusten toteuttamisesta. Kunnan vesilaitos suorittaa pohjavedenottamoidensa käyttötarkkailua joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Tällöin määritetään pohjavedenpinnan korkeudet havaintoputkista eli arvioidaan veden riittävyyttä. Jokaiselta kunnan vesihuoltolaitoksen käytössä olevalta vedenottamolta (tällä hetkellä Laatikkala, Hiukka II, Hiukka III, Tenetti ja Vuokatti) otetaan yksi kokoomanäyte. Näytteet otetaan vedenottamoilta neljä kertaa vuodessa; helmi- touko- elo- ja marraskuussa. Näytteenoton suorittaa vesilaitos, näytteistä tutkittavat muuttujat on esitetty valvontatutkimusohjelmassa. Valvontatutkimukset jaetaan jatkuvaan valvontaan ja jaksottaiseen seurantaan. Jatkuva valvonta on vesilaitoksen vastuulla ja valvonnan tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa talousveden aistinvaraisesta ja mikrobiologisesta laadusta sekä talousveden käsittelyn ja etenkin desinfioinnin tehokkuudesta. Sotkamon vesilaitoksella jatkuvan valvonnan näytteitä otetaan 12 kpl vuodessa. Näyte otetaan joka kuukausi eripuolilta jakelualuetta siten, että pääasiassa joka toinen kuukausi näyte otetaan Vuokatin ja Tenetin vedenottamoiden jakelualueilta ja joka toinen kuukausi Hiukan ja Laatikkalan vedenottamoiden jakelualueilta. Jaksoittaisen seurannan avulla terveydensuojeluviranomainen selvittää, täyttääkö talousvettä toimittavan laitoksen vesi asetuksessa (STM 461/2000) esitetyt VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 39 (41)

46 laatuvaatimukset. Jaksottaisen seurannan näytteet (2 kpl/vuosi) otetaan toukokuussa Vuokatin ja keskustaajaman alueilta. Jatkuvaan valvonnan ja jaksottaisen seurannan lisäksi tiettyjen muuttujien määritykset tehdään terveysvalvonnan toimesta viiden (5) vuoden välein. Näytteistä tutkittavat muuttujat on esitetty valvontatutkimusohjelmassa. 8 VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMAN MUKAISET TAVOITTEET Vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteena on saattaa pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 menneessä. Pohjavesien osalta tavoitteena on pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila. Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiivin pohjautuvaa työtä. Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi seuraavia toimenpiteitä: Vuokatin pohjavesialue: o Suojelusuunnitelmat: Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpideehdotusten toteuttaminen. o o Pohjaveden tilan ja seuranta ja analysointi: Pohjaveden tilan seurannan aloittaminen tai laajentaminen. Pilaantuneet maa-alueet: Mahdollisesti pilaantuneen kohteen tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi lisätoimenpiteenä. Hiukanharju-Pöllyvaara, Hiukanharjun osa-alue A: o Suojelusuunnitelmat: Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpideehdotusten toteuttaminen. o o o Pohjaveden tilan ja seuranta ja analysointi: Pohjaveden tilan seurannan aloittaminen tai laajentaminen. Pilaantuneet maa-alueet: Mahdollisesti pilaantuneen kohteen tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi lisätoimenpiteenä. Vedenotto: Vedenottamon ympäristön suojelutoimenpiteet. Hiukanharju-Pöllyvaara, Pöllyvaaran osa-alue B: o Suojelusuunnitelmat: Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpideehdotusten toteuttaminen. o o Pohjaveden tilan ja seuranta ja analysointi: Pohjaveden tilan seurannan aloittaminen tai laajentaminen. Peltoviljely: Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet. 40 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

47 9 SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN Pohjavesialueen suojeleminen ja suojelusuunnitelman esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii useiden eri asianosaisten tavoitteellista yhteistyötä. Asianosaisina ovat asukkaat, yhteisöt, yritykset, Sotkamon kunnan vastuulliset virkamiehet sekä muut viranomaiset. Suojelusuunnitelman seurannasta ja ylläpidosta vastaa Sotkamon kunta. Kunnan tehtävänä on neuvotella alueen maanomistajien ja viranomaisten kanssa suojelusuunnitelman tavoitteista ja täytäntöönpanosta sekä vastata hankkeen tiedottamisesta. Kunta huolehtii myös suojelusuunnitelman päivittämisestä ja ajantasaisuudesta. Toimenpidesuositusten toteutumisen varmistamiseksi perustetaan seurantaryhmä, joka kokoontuu vuosittain loppuvuodesta tarkastelemaan toimenpidesuositusten toteutumista. Seurantaryhmän kokoonpano voisi olla esimerkiksi sama kuin suunnitelman laadintaan osallistuneen työryhmän. Seurantaryhmän ensimmäinen kokous voidaan pitää vuoden 2015 lopussa, koolle kutsujana 1. kokouksessa on Kainuun ELY-keskus. Tämän jälkeen kokouksia pidetään tarpeen mukaan 1-5 vuoden välein. Muiden viranomaisten vastuulla on ohjeiden noudattaminen, toimintojen ohjaaminen sekä päätöksenteko ja kuntalaisten tiedottaminen. Sotkamon kunnan eri toimialojen virkamiesten työpanos ohjaavana ja valistavana tekijä onkin suojelun kannalta erittäin merkittävä tekijä. Lisätietoja pohjavesien suojeluperiaatteista ja suojelusuunnitelmasta on saatavilla Sotkamon kunnalta ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Oulu, Sweco Ympäristö Oy Antti Tabell Projektipäällikkö DI Tommi Kiviniemi Suunnittelija DI 41 (41) VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

48 LIITE 1. TOIMENPIDEOHJELMA VUOKATIN POHJAVESIALUE ( A) Toiminto Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Asutus ja viemärönti Rakentaminen Maalämpökaivot Liikenne ja tienpito, maantiet Liikenne, rautatiet Maa-ainesten otto Viemäriin liittymättömät kiinteistöt liitetään viemäriverkostoon vesihuoltolain mukaisesti. Huonokuntoisten jätevedenpumppaamoiden korjaus/uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle estetään rakentamalla niille erilliset säiliöt. Pohjavesialueella rakentamisesta laaditaan ohje, johon kootaan mm. rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetut määräykset. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Kunnan vesihuoltolaitos, Haapalanlahden vesiosuuskunta Kunnan vesihuoltolaitos, Haapalanlahden vesiosuuskunta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Kunta Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja Kaikki asennetut maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä, millä Kunnan pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. rakennusvalvontaviranomainen Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja. Toiminnanharjoittaja Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittaja Asennettavia maalämpökaivoja koskevia rakennusvaiheen toimenpidesuosituksia on Energiakaivo, maalämmön - - esitetty kappaleessa hyödyntäminen pientaloissa (2013) Maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää ohjeistetaan tarvittaessa hakemaan Kunnan hankeelle vesilain mukaista lupaa. rakennusvalvontaviranomainen jatkuvasti Vesilaki Maalämpökaivojen poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin (ohjeellinen) etäisyydellä Kunnan Energiakaivo, maalämmön jatkuvasti pohjavedenottamoista. rakennusvalvontaviranomainen hyödyntäminen pientaloissa (2013) Pohjavesialue -kylttien kunto ja määrä tulee tarkastaa. Tarvittaessa kyltit uusitaan tai kylttejä lisätään. Kunta Kantatie 76:n kohdalle tehdään pohjaveden suojarakenteet. Ensisijaisena kohteena seututie 899:n (Pohjavaarantie) ja kantatie 76:n (Vuokatintie) liittymäalue. Kainuun ELY-keskus, kunta Pohjaveden suojaus tien kohdalla (2004) Pohjaveden kloridipitoisuutta tulee tarkkailla (tiesuolauksen vaikutus). Tiesuolan käyttö Kunnan vesihuoltolaitos, Kainuun (KT 76) tulee minimoida ja korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä tulee ELY-keskus Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata mahdollisuuksien mukaan kiertämään TraFi, Kainuun ELY-keskus, pohjavesialue. kunta Asetetaan alhainen nopeusrajoitus pohjavesialueella kulkeville rataosuuksille Toteutetaan kertaluonteinen pohjaveden laadun selvitys Vuokatin liikennepaikalla Rataverkon pohjavesialueiden (Vuokatin vedenottamon läheisyydessä). Tutkimustulosten perusteella arvioidaan tarve - - riskienhallinta (2010) mahdolliselle jatkotarkkailulle. Toteutetaan maaperän pilaantuneisuustutkimukset Vuokatin liikennepaikalla tehtävien rakennus- ja kunnossapitotöiden yhteydessä. Maa-ainesten ottoa pohjavesialueella ei tule sallia vedenottamon läheisyydessä (ohjeellinen lähisuoja-alue). Entisillä maa-ainesten ottoalueilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, ettei öljyä, polttoainetta tai muuta pohjavedelle haitallista ainetta pääse maaperään. Pohjavesialueella on voimassa kaksi maa-ainesten ottolupaa Kankaalan alueella, maaainesten otossa tulee noudattaa lupahakemuksia ja niihin liittyviä ottamissuunnitelmia sekä ottoluvissa esitettyjä lupamääräyksiä. Kankaalan alueelle ei tule myöntää uusia maa-ainesten ottolupia. Alue tulee maisemoida nykyisten ottolupien päätyttyä. - - Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta (2010) Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Maa-aineslupapäätös , Lemminkäinen Infra Oy (228/5/543/2012); Maa-aineslupapäätös , Destia Oy (27/5/543/2012) Toimenpideohjelmat.xlsx

49 Maa- ja metsätalous Yritystoiminta Pilaantuneet maa-alueet Öljy- ja kemikaalisäiliöt Muuntamot Ilman epäpuhtaudet Peltojen lannoitus suoritetaan nitraattiasetuksen (ja mahdollisen ympäristöluvan) mukaisesti. Pohjavesialueilla lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin suojavyöhyke. Karjalannan levittämisessä noudatetaan vastaavaa, nitraattiasetuksen mukaista metrin suojavyöhykettä. Tilojen omistajat Tilojen omistajat Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida ja torjunta-aineina saa käyttää vain Tilojen omistajat turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. Uusia eläinsuojia tai lantavarastoja ei sijoiteta pohjaveden muodostumisalueelle. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kotieläinsuojien, lantavarastojen ja Tilojen omistajat eläinten jaloittelualueiden sijoituksessa ja perustamisessa on huomioitava pohjavesien suojelun tarpeet. jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Kuollutta eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle. Määräys ei koske lemmikkieläimiä. Tilojen omistajat jatkuvasti Ojitusta suunniteltaessa on huomioitava, ettei ojitus vähennä pohjaveden muodostumista (pohjaveden muuttamiskielto) tai heikennä pohjaveden laatua (pohjaveden pilaamiskielto). Pohjavesialueella on runsaasti eri alan yrityksiä ja teollisuutta. Toimenpidesuositukset liittyvät öljytuotteiden käsittelyyn ja varastointiin. Pohjavesialueelle ei tule sallia uusia huoltoasemia. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä 1192/2011 Metsänomistajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Viranomaisvalvonnan avulla tulee huolehtia siitä, että pohjavesialueille ei sijoiteta pohjaveden muodostumista tai pohjaveden laadun heikkenemistä aiheuttavaa Kunta Säiliörekisteri pidetään ajan tasalla. Pelastusviranomainen Farmisäiliöiden sijoituksesta, varusteista, vastuista ja tarkastusvelvollisuudesta laaditaan ohje, joka jaetaan säiliöiden omistajille. Ohjeeseen kootaan ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä annetut määräykset sekä toimintaohjeet esim. vahingon sattuessa. Pelastusviranomainen Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset, KTM:n päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 344/1983 Huolehditaan säiliöiden kunnon seurannasta ja noudatetaan erityistä huolellisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Kiinteistön omistaja/haltija Valvotaan säiliötarkastusten toteutumista. - Huonokuntoiset ja käytöstä poistetut säiliöt hävitetään määräysten mukaisesti. Kiinteistön omistaja/haltija jatkuvasti Lannoitteiden ja kemikaalien merkittävien määrien varastoinnista tehdään ilmoitus kunnan viranomaisille. Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Toiminnanharjoittaja Öljyn käsittely ja pumppaus kielletään pohjavesikaivojen läheisyydessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muuntamoiden kunto kartoitetaan säännöllisesti. Loiste Energia Oy Muuntamot varustetaan pohjavesialueesta kertovalla kyltillä. Vanhat haalistuneet kyltit vaihdetaan uusiin. Kunta Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot saneerataan puistomuuntamoiksi tai muuntamoiden öljyvahinkoriskiä pienennetään tiivistämällä muuntajan alapuolinen maaalue Kunta/Loiste Energia Oy esim. bentoniitilla. Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntamoja. Loiste Energia Oy Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot. Loiste Energia Oy Pohjavesialueella sijaitsevista muuntamoista ylläpidetään rekisteriä ja karttaa. Tiedot toimitetaan kunnan viranomaisille sekä pelastuslaitokselle. Loiste Energia Oy Mahdollisen laskeuman sitoutumista kasveihin ja pintamaan maannoskerrokseen Toiminnanharjoittaja, kunta, voidaan parantaa vanhojen maanottoalueiden kasvettamisella. maanomistajat Toimenpideohjelmat.xlsx

50 Kaavoitus ja maankäytön ohjaus Toimenpiteet onnettomuustilanteissa Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu Suojelusuunnitelman ylläpito ja toteuttaminen Pohjavesirajaukset merkitään kaikkiin kaavoihin. Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otetaan huomioon pohjaveden suojelu. Pohjaveden määrän ja laadun osalta kaavojen vaikutuksissa on huomioitava syntyvä vettäläpäisemättömän alueen pinta-ala ja hulevesien käsittelytavat. Pohjavesialueelle ei tulisi sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Mikäli pohjavesialueelle on perustelluista syistä välttämätöntä sijoittaa toiminto, joka aiheuttaa pohjaveden laadulle tai määrälle riskin, tulee riski estää pohjavesisuojauksella tai muilla toimenpiteillä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolelta. Ensisijaisena tavoitteena vahinkojen estäminen ennakolta; alueella toimivien tulee tiedostaa pohjavesialue ja laatia tarvittaessa suojelusuunnitelma. Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1 Toiminnanharjoittaja Inventoidaan ilkivallalle alttiit kohteet ja suojataan ne tarvittaessa. Kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Nopea ja täsmällinen tiedonvälitys onnettomuuden sattuessa. Toiminnanharjoittaja - - Välittömillä torjuntatoimenpiteillä (mm. päästön tyrehdyttäminen, lammikoituneen Toiminnanharjoittaja, nesteen poisto, likaantuneen maakerroksen poistaminen) rajataan maaperän ja pelastusviranomainen pohjaveden likaantuminen mahdollisimman pienelle alueelle. - - Käyttötarkkailu ja valvontatutkimukset toteutetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kunnan vesihuoltolaitos/terveydensuojeluviranomainen jatkuvasti Sotkamon vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma ( ) Suojelusuunnitelman seurantaryhmän perustaminen. Kunta Toimenpidesuositusten täytäntöönpano. Kunta Suunnitelman toteutumisen seuranta. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmän 1. kokouksen koolle kutsuminen. Kainuun ELY-keskus Vuoden 2015 lopussa - Suunnitelman päivitystarpeen arviointi/suunnitelman päivittäminen. Kunta - - Toimenpideohjelmat.xlsx

51 LIITE 2. TOIMENPIDEOHJELMA HIUKANHARJU-PÖLLYVAARA (HIUKANHARJUN OSA-ALUE, A) Toiminto Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vedenotto Hiukka II- vedenottamoalueen portin kunnostus. Kunnan vesihuoltolaitos - - Hiukka III- vedenottamoalueen aitaus. Kunnan vesihuoltolaitos - - Asutus ja viemärönti Huonokuntoisten jätevedenpumppaamoiden korjaus/uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle estetään Kunnan vesihuoltolaitos rakentamalla niille erilliset säiliöt. Pohjavesialueella rakentamisesta laaditaan ohje, johon kootaan mm. Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Kunta rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetut määräykset. Rakentaminen Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Toiminnanharjoittaja Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden Toiminnanharjoittaja Maalämpökaivot Liikenne ja tienpito Maa-ainesten otto Maa- ja metsätalous Yritystoiminta Pilaantuneet maa-alueet pinnan alenemista. Ei maalämpökaivoja pohjavesialueella. Asennettavia maalämpökaivoja koskevia rakennusvaiheen toimenpidesuosituksia on esitetty kappaleessa Maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää ohjeistetaan tarvittaessa hakemaan Kunnan hankeelle vesilain mukaista lupaa. rakennusvalvontaviranomainen jatkuvasti Vesilaki Maalämpökaivojen poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin (ohjeellinen) etäisyydellä Kunnan pohjavedenottamoista. rakennusvalvontaviranomainen jatkuvasti Pohjavesialue -kylttien kunto ja määrä tulee tarkastaa. Tarvittaessa kyltit uusitaan tai kylttejä lisätään. Kunta Pohjaveden kloridipitoisuutta tulee tarkkailla (tiesuolauksen vaikutus). Tiesuolan käyttö Kunnan vesihuoltolaitos, Kainuun (KT 76) tulee minimoida ja korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä tulee ELY-keskus Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata mahdollisuuksien mukaan kiertämään TraFi, Kainuun ELY-keskus, pohjavesialue. kunta Maa-ainesten ottoa pohjavesialueella ei tule sallia vedenottamon läheisyydessä Kunnan (ohjeellinen lähisuoja-alue). ympäristönsuojeluviranomainen Entisillä maa-ainesten ottoalueilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, ettei öljyä, polttoainetta tai muuta pohjavedelle haitallista ainetta pääse maaperään. Toiminnanharjoittaja Peltojen lannoitus suoritetaan nitraattiasetuksen (ja mahdollisen ympäristöluvan) mukaisesti. Tilojen omistajat Pohjavesialueilla lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin Tilojen omistajat suojavyöhyke. Karjalannan levittämisessä noudatetaan vastaavaa, nitraattiasetuksen mukaista metrin suojavyöhykettä. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida ja torjunta-aineina saa käyttää vain Tilojen omistajat turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. Uusia eläinsuojia tai lantavarastoja ei sijoiteta pohjaveden muodostumisalueelle. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kotieläinsuojien, lantavarastojen ja Tilojen omistajat eläinten jaloittelualueiden sijoituksessa ja perustamisessa on huomioitava pohjavesien suojelun tarpeet. jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Kuollutta eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle. Määräys ei koske lemmikkieläimiä. Tilojen omistajat jatkuvasti Ojitusta suunniteltaessa on huomioitava, ettei ojitus vähennä pohjaveden muodostumista (pohjaveden muuttamiskielto) tai heikennä pohjaveden laatua (pohjaveden pilaamiskielto). Pohjavesialueella on runsaasti eri alan yrityksiä ja teollisuutta. Toimenpidesuositukset liittyvät öljytuotteiden käsittelyyn ja varastointiin. Pohjavesialueelle ei tule sallia uusia huoltoasemia. Viranomaisvalvonnan avulla tulee huolehtia siitä, että pohjavesialueille ei sijoiteta pohjaveden muodostumista tai pohjaveden laadun heikkenemistä aiheuttavaa Energiakaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa (2013) Energiakaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa (2013) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä 1192/2011 Metsänomistajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunta Toimenpideohjelmat.xlsx

52 Öljy- ja kemikaalisäiliöt Muuntamot Ilman epäpuhtaudet Muita toimintoja pohjavesialueilla Kaavoitus ja maankäytön ohjaus Toimenpiteet onnettomuustilanteissa Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu Suojelusuunnitelman ylläpito ja toteuttaminen Säiliörekisteri pidetään ajan tasalla. Pelastusviranomainen Farmisäiliöiden sijoituksesta, varusteista, vastuista ja tarkastusvelvollisuudesta Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset, KTM:n päätös maanalaisten laaditaan ohje, joka jaetaan säiliöiden omistajille. Ohjeeseen kootaan Pelastusviranomainen ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä annetut määräykset sekä öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista toimintaohjeet esim. vahingon sattuessa. 344/1983 Huolehditaan säiliöiden kunnon seurannasta ja noudatetaan erityistä huolellisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Kiinteistön omistaja/haltija Valvotaan säiliötarkastusten toteutumista. - Huonokuntoiset ja käytöstä poistetut säiliöt hävitetään määräysten mukaisesti. Kiinteistön omistaja/haltija jatkuvasti Lannoitteiden ja kemikaalien merkittävien määrien varastoinnista tehdään ilmoitus kunnan viranomaisille. Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Toiminnanharjoittaja Öljyn käsittely ja pumppaus kielletään pohjavesikaivojen läheisyydessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muuntamoiden kunto kartoitetaan säännöllisesti. Loiste Energia Oy Muuntamot varustetaan pohjavesialueesta kertovalla kyltillä. Vanhat haalistuneet kyltit vaihdetaan uusiin. Kunta Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot saneerataan puistomuuntamoiksi tai muuntamoiden öljyvahinkoriskiä pienennetään tiivistämällä muuntajan alapuolinen maaalue Kunta/Loiste Energia Oy esim. bentoniitilla. Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntamoja. Loiste Energia Oy Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot. Loiste Energia Oy Pohjavesialueella sijaitsevista muuntamoista ylläpidetään rekisteriä ja karttaa. Tiedot toimitetaan kunnan viranomaisille sekä pelastuslaitokselle. Loiste Energia Oy Mahdollisen laskeuman sitoutumista kasveihin ja pintamaan maannoskerrokseen Toiminnanharjoittaja, kunta, voidaan parantaa vanhojen maanottoalueiden kasvettamisella. maanomistajat Hautausmaan alueen pohjavedestä tulisi tehdä torjunta-aineanalyysi. Näytteenotto esim. Hiukka IV-vedenottamolta. Kunnan vesihuoltolaitos Pohjavesirajaukset merkitään kaikkiin kaavoihin. Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otetaan huomioon pohjaveden suojelu. Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1 Pohjaveden määrän ja laadun osalta kaavojen vaikutuksissa on huomioitava syntyvä Kunnan kaavoitusviranomainen, vettäläpäisemättömän alueen pinta-ala ja hulevesien käsittelytavat. Kainuun maakuntaliitto Pohjavesialueelle ei tulisi sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Mikäli pohjavesialueelle on perustelluista syistä välttämätöntä sijoittaa toiminto, joka aiheuttaa Kunnan kaavoitusviranomainen, pohjaveden laadulle tai määrälle riskin, tulee riski estää pohjavesisuojauksella tai muilla Kainuun maakuntaliitto toimenpiteillä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen Kunnan kaavoitusviranomainen, ulkopuolelta. Kainuun maakuntaliitto Ensisijaisena tavoitteena vahinkojen estäminen ennakolta; alueella toimivien tulee Toiminnanharjoittaja tiedostaa pohjavesialue ja laatia tarvittaessa suojelusuunnitelma. Inventoidaan ilkivallalle alttiit kohteet ja suojataan ne tarvittaessa. Kunnan vesihuoltolaitos Nopea ja täsmällinen tiedonvälitys onnettomuuden sattuessa. Toiminnanharjoittaja - - Välittömillä torjuntatoimenpiteillä (mm. päästön tyrehdyttäminen, lammikoituneen nesteen poisto, likaantuneen maakerroksen poistaminen) rajataan maaperän ja pohjaveden likaantuminen mahdollisimman pienelle alueelle. Käyttötarkkailu ja valvontatutkimukset toteutetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toiminnanharjoittaja, pelastusviranomainen Kunnan vesihuoltolaitos/terveydensuojeluviranomainen - - jatkuvasti Sotkamon vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma ( ) Suojelusuunnitelman seurantaryhmän perustaminen. Kunta Toimenpidesuositusten täytäntöönpano. Kunta Suunnitelman toteutumisen seuranta. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmän 1. kokouksen koolle kutsuminen. Kainuun ELY-keskus Vuoden 2015 lopussa - Suunnitelman päivitystarpeen arviointi/suunnitelman päivittäminen. Kunta - - Toimenpideohjelmat.xlsx

53 LIITE 3. TOIMENPIDEOHJELMA HIUKANHARJU-PÖLLYVAARA (PÖLLYVAARAN OSA-ALUE, B) Toiminto Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Asutus ja viemärönti Rakentaminen Maalämpökaivot Liikenne ja tienpito Maa-ainesten otto Viemäriin liittymättömät kiinteistöt liitetään viemäriverkostoon vesihuoltolain mukaisesti. Huonokuntoisten jätevedenpumppaamoiden korjaus/uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle estetään rakentamalla niille erilliset säiliöt. Pohjavesialueella rakentamisesta laaditaan ohje, johon kootaan mm. rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetut määräykset. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Ei maalämpökaivoja pohjavesialueella. Asennettavia maalämpökaivoja koskevia rakennusvaiheen toimenpidesuosituksia on esitetty kappaleessa Maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää ohjeistetaan tarvittaessa hakemaan hankeelle vesilain mukaista lupaa. Maalämpökaivojen poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin (ohjeellinen) etäisyydellä pohjavedenottamoista. Pohjavesialue -kylttien kunto ja määrä tulee tarkastaa. Tarvittaessa kyltit uusitaan tai kylttejä lisätään. Pohjaveden kloridipitoisuutta tulee tarkkailla (tiesuolauksen vaikutus). Tiesuolan käyttö (KT 76) tulee minimoida ja korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä tulee Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata mahdollisuuksien mukaan kiertämään pohjavesialue. Noudatetaan maa-ainestenoton yleissuunnitelmaa. Entisillä maa-ainesten ottoalueilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, ettei öljyä, polttoainetta tai muuta pohjavedelle haitallista ainetta pääse maaperään. Maa-ainesten ottoa pohjavesialueella ei tule sallia vedenottamon läheisyydessä (ohjeellinen lähisuoja-alue). Pohjavesialueella on voimassa 4 maa-ainesten ottolupaa, maa-ainesten otossa tulee noudattaa lupahakemuksia ja niihin liittyviä ottamissuunnitelmia sekä ottoluvissa esitettyjä lupamääräyksiä. Kunnan vesihuoltolaitos, Juuvinmäen vesiosuuskunta, Sapsonrannan vesiosuuskunta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Kunnan vesihuoltolaitos Kunta Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja - - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen jatkuvasti jatkuvasti Energiakaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa (2013) Vesilaki Energiakaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa (2013) Kunta Kunnan vesihuoltolaitos, Kainuun ELY-keskus TraFi, Kainuun ELY-keskus, kunta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pöllyvaaran maa-ainestenoton yleissuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2008) Toiminnanharjoittaja Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Toiminnanharjoittajat jatkuvasti Maa-aineslupapäätös , Lemminkäinen Infra Oy (200/5/543/2011); Maa-aineslupapäätös , Destia Oy (27/5/543/2008); Maaaineslupapäätökset ja , Sotkamon Murskeosuuskunta (45/5/543/2010 ja 249/10.03/2013) Toimenpideohjelmat.xlsx

54 Maa- ja metsätalous Peltojen lannoitus suoritetaan nitraattiasetuksen (ja mahdollisen ympäristöluvan) mukaisesti. Tilojen omistajat Pohjavesialueilla lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maastoon korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin Tilojen omistajat suojavyöhyke. Karjalannan levittämisessä noudatetaan vastaavaa, nitraattiasetuksen mukaista metrin suojavyöhykettä. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida ja torjunta-aineina saa käyttää vain Tilojen omistajat turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. Uusia eläinsuojia tai lantavarastoja ei sijoiteta pohjaveden muodostumisalueelle. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kotieläinsuojien, lantavarastojen ja Tilojen omistajat eläinten jaloittelualueiden sijoituksessa ja perustamisessa on huomioitava poh-javesien suojelun tarpeet. jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Kuollutta eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle. Määräys ei koske lemmikkieläimiä. Tilojen omistajat jatkuvasti Ojitusta suunniteltaessa on huomioitava, ettei ojitus vähennä pohjaveden muodostumista (pohjaveden muuttamiskielto) tai heikennä pohjaveden laatua (pohjaveden pilaamiskielto). Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä 1192/2011 Metsänomistajat Öljy- ja kemikaalisäiliöt Muuntamot Ilman epäpuhtaudet Yritystoiminta Pohjavesialueelle ei sijoitu pohjaveden laatua tai määrää vaarantavaa yritystoimintaa Pilaantuneet maa-alueet Viranomaisvalvonnan avulla tulee huolehtia siitä, että pohjavesialueille ei sijoiteta pohjaveden muodostumista tai pohjaveden laadun heikkenemistä aiheuttavaa Kunta Säiliörekisteri pidetään ajan tasalla. Pelastusviranomainen Farmisäiliöiden sijoituksesta, varusteista, vastuista ja tarkastusvelvollisuudesta laaditaan ohje, joka jaetaan säiliöiden omistajille. Ohjeeseen kootaan ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä annetut määräykset sekä toimintaohjeet esim. vahingon sattuessa. Pelastusviranomainen Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset, KTM:n päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 344/1983 Huolehditaan säiliöiden kunnon seurannasta ja noudatetaan erityistä huolellisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Kiinteistön omistaja/haltija Valvotaan säiliötarkastusten toteutumista. - Huonokuntoiset ja käytöstä poistetut säiliöt hävitetään määräysten mukaisesti. Kiinteistön omistaja/haltija jatkuvasti Lannoitteiden ja kemikaalien merkittävien määrien varastoinnista tehdään ilmoitus kunnan viranomaisille. Rakennusjärjestys/ympäristönsuojelumääräykset Toiminnanharjoittaja Öljyn käsittely ja pumppaus kielletään pohjavesikaivojen läheisyydessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muuntamoiden kunto kartoitetaan säännöllisesti. Loiste Energia Oy Muuntamot varustetaan pohjavesialueesta kertovalla kyltillä. Vanhat haalistuneet kyltit vaihdetaan uusiin. Kunta Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot saneerataan puistomuuntamoiksi tai muuntamoiden öljyvahinkoriskiä pienennetään tiivistämällä muuntajan alapuolinen maaalue Kunta/Loiste Energia Oy esim. bentoniitilla. Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntamoja. Loiste Energia Oy Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot. Loiste Energia Oy Pohjavesialueella sijaitsevista muuntamoista ylläpidetään rekisteriä ja karttaa. Tiedot toimitetaan kunnan viranomaisille sekä pelastuslaitokselle. Loiste Energia Oy Mahdollisen laskeuman sitoutumista kasveihin ja pintamaan maannoskerrokseen Toiminnanharjoittaja, kunta, voidaan parantaa vanhojen maanottoalueiden kasvettamisella. maanomistajat Toimenpideohjelmat.xlsx

55 Kaavoitus ja maankäytön ohjaus Toimenpiteet onnettomuustilanteissa Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu Suojelusuunnitelman ylläpito ja toteuttaminen Pohjavesirajaukset merkitään kaikkiin kaavoihin. Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otetaan huomioon pohjaveden suojelu. Pohjaveden määrän ja laadun osalta kaavojen vaikutuksissa on huomioitava syntyvä vettäläpäisemättömän alueen pinta-ala ja hulevesien käsittelytavat. Pohjavesialueelle ei tulisi sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Mikäli pohjavesialueelle on perustelluista syistä välttämätöntä sijoittaa toiminto, joka aiheuttaa pohjaveden laadulle tai määrälle riskin, tulee riski estää pohjavesisuojauksella tai muilla toimenpiteillä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolelta. Ensisijaisena tavoitteena vahinkojen estäminen ennakolta; alueella toimivien tulee tiedostaa pohjavesialue ja laatia tarvittaessa suojelusuunnitelma. Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto Kunnan kaavoitusviranomainen, Kainuun maakuntaliitto jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1 Toiminnanharjoittaja Inventoidaan ilkivallalle alttiit kohteet ja suojataan ne tarvittaessa. Kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunnat Nopea ja täsmällinen tiedonvälitys onnettomuuden sattuessa. Toiminnanharjoittaja - - Välittömillä torjuntatoimenpiteillä (mm. päästön tyrehdyttäminen, lammikoituneen Toiminnanharjoittaja, nesteen poisto, likaantuneen maakerroksen poistaminen) rajataan maaperän ja pelastusviranomainen pohjaveden likaantuminen mahdollisimman pienelle alueelle. - - Käyttötarkkailu ja valvontatutkimukset toteutetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kunnan vesihuoltolaitos/terveydensuojeluviranomainen jatkuvasti Sotkamon vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma ( ) Suojelusuunnitelman seurantaryhmän perustaminen. Kunta Toimenpidesuositusten täytäntöönpano. Kunta Suunnitelman toteutumisen seuranta. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmän 1. kokouksen koolle kutsuminen. Kainuun ELY-keskus Vuoden 2015 lopussa - Suunnitelman päivitystarpeen arviointi/suunnitelman päivittäminen. Kunta - - Toimenpideohjelmat.xlsx

56 LIITE 4. Maalämpökaivot pohjavesialueilla Vuokatin pohjavesialueella maalämpökaivoja yhteensä 11 kpl, Härkökivenkankaan alueella (pohjavesialueen ulkopuolella) lisäksi 4 kpl maalämpökaivoja (tiedot ) Pohjavesialue Maalämpökaivon sijainti (suuntaa antava) Osoitetiedot Vuokatti Pajuniemi Alkulantie 15 Lisäyksiä Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Vuokatti Pajuniemi Hindikantie 13 Vuokatti Rauramonniemi Lahtikatu 11 Vuokatti Tervo Pikkutie Vuokatti Hakalanlammen länsipuoli Tirisentie 19 Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Vuokatti Jäätiönkylä Kuikkaniementie 14 Vuokatti Jäätiönkylä Suojärventie 3 Vuokatti Jäätiönkylä Katajatie 6 Vuokatti Jäätiönkylä Jäätiöntie Vuokatti Vuokatinranta Vuokatinrannantie 8 Vuokatti Vuokatinranta Lampikatu 1 Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Vuokatti Härkökivenkangas Uuhikuja 2 Sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella Vuokatti Härkökivenkangas Piitinpolku 7 Sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella Vuokatti Härkökivenkangas Pässinpolku 5 Sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella Vuokatti Härkökivenkangas Lammashaankatu 17 Sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella LIITE_4_Maalämpökaivot.docx

57 LIITE 5. Öljysäiliöt pohjavesialueilla Säiliöiden kuntoluokitus (KTM:n päätös 344/83): A-luokka: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 3 mm, sekä muut kuin metalliset säiliöt, jotka painekokeen perusteella todetaan tiiviiksi B-luokka: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 1,5 mm, mutta vähemmän kuin 3 mm C-luokka: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputellaan 0,5 kg painoisella pallopäävasaralla D-luokka: säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia taikka jotka vuotavat tiiviyskokeessa Vuokatin pohjavesialue, yhteensä 41 kpl (tiedot ) LIITE_5_Öljysäiliöt.docx

58 LIITE 5. Öljysäiliöt pohjavesialueilla Hiukanharju-Pöllyvaara -pohjavesialue, yhteensä 58 kpl (tiedot ) LIITE_5_Öljysäiliöt.docx

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen Ympäristö- ja tekninen lautakunta 37 25.03.2015 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 114 30.09.2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen YMPTEKLT 37 Vesihuoltoteknikko 2008.

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Liite 1. Esitys 1 (6) Liitteet 4 kpl 16.11.2018 ESAELY/75/2018 Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Pertunmaan kunnan alueella sijaitsevien

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS 24.1.2018 1. Avaus, kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen 2. Yleiskaavaehdotuksen esittely, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist 3. Asemakaavan vireilletulon esittely,

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden

Lisätiedot

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 11.5.2017 FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 21.9.2016 FIMIKM

Lisätiedot

RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista ATA ATA TKIV VALMIS 9.12.2014 ATA ATA TKIV KOMMENTIT (2.12) HUOMIOITU 21.11.2014 ATA

Lisätiedot

Kuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia

Kuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia KUULUTUS VARELY/2630/2017 16.1.2019 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari, Jakeluasemat pohjavesialueella Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari, 21.11.2017 Taustaa Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013. Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä

Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013. Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2014 ASIA HAKIJA Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä Markus Jormakka

Lisätiedot

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

SASTAMALAN KAUPUNKI E26713 KINNALAN, KOPPALAISENMAAN JA NOKARIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI E26713 Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS 25.4.2014 PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesi on juomavettämme Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Raportteja 46 2014 Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kouvola Sanna Tiaskorpi Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kouvola SANNA TIASKORPI RAPORTTEJA

Lisätiedot

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 83/2013/2 Dnro ESAVI/67/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2013 ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo HAKIJA Roni Collin HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019 Sari Pyyny 1< Ylä-Savon Vesi Oy Vuonna 2003 perustettu viiden kunnan omistama tukkuvesiyhtiö Omistus Iisalmi 43,58 %

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Kuulutus koskien Herakkaan ja Viuvalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia

Kuulutus koskien Herakkaan ja Viuvalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia KUULUTUS VARELY/2634/2017 16.1.2019 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Herakkaan ja Viuvalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot