Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013. Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä

Transkriptio

1 Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä Markus Jormakka HAKEMUKSEN VIREILLETULO Markus Jormakka on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa maalämpökaivon rakentamiseen Liinalammen I luokan pohjavesialueelle Jyväskylän kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Asiasta ei ole aiempia päätöksiä. Alueella on voimassa lainvoimainen Tikkakosken rakennuskaava (muutos ), jossa kiinteistö on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-15). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu maalämpökaivo sijaitsee Jyväskylän kaupungin Tikkakosken taajamassa kiinteistöllä Ahtela, kiinteistötunnus Kiinteistö sijaitsee Liinalammen I-luokan pohjavesialueen (nro ) länsiosassa, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Liinalammen vedenottamo on noin 1100 m kaakkoon suunnitellusta lämpökaivosta. Pohjaveden virtaussuunta on kiinteistöltä ottamolle päin. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 2 (11) Kiinteistön naapurustossa ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Lähin maalämpökaivo on 130 metrin etäisyydellä suunnitellusta lämpökaivosta, kiinteistöllä Iltapäivä, kiinteistötunnus Hankkeen tarkoituksena on vaihtaa nykyinen öljylämmitys maalämpöön. Vanha keskuslämmityskattila ja 3000 litran maanalainen öljysäiliö poistetaan. Hakijan omistamalle kiinteistölle porataan noin 165 metriä syvä lämpökaivo (aktiivisyvyys 150 m). Maakerrosten paksuus harjujaksolla on syvimmillään metriä. Suunnitellun lämpökaivon kohdalla maakerrosten paksuus ei ole tiedossa. Porauskohta on kymmenen metrin etäisyydellä kiinteistön kadunpuoleisesta rajasta ja viiden metrin etäisyydellä rakennuksen seinästä. Hakemuksen mukaan lämmönsiirtonesteenä on Altia Naturet -17 C Geosafe, jonka etanolipitoisuus on 28 p-%. Lisäaineina on 0,6 p-% metyylietyyliketonia ja 0,8 p-% metyyli-isobutyyliketonia. Valmiste ei sisällä korroosioinhibiittiä. Liuoksen kokonaistilavuus on noin 1 litra/ kollektoriputkimetri, joten 165 m syvyisessä energiakaivossa nestemäärä olisi noin 330 l. Porattavan reiän halkaisija on noin 115 mm. Lämmönkeruuputkisto on PE-muovia ja se käsittää yhden lämmityspiirin. Lämmönsiirtonesteen putken halkaisija on 40 mm ja seinämäpaksuus 2,4 mm. Keruuputki (kollektori) sisältää tehtaalla hitsatun pohjapainon, jonka paino optimoidaan putken pituuden mukaan. Kollektorit koeponnistetaan tehtaalla ilmalla. Siirtoputket lämpökaivolta rakennukseen asennetaan eristettynä suojaputkessa. Lämpökaivon suojahattu on vesitiivis ja liitokset siirtoputkiin tehdään hatun yläpuolelta muovihitsausliittimin. Järjestelmään asennetaan tarkastuskaivo huoltoa ja tarkastamista varten. Vuodonilmaisimena toimii keruuputkistoon liitettävä lämmönsiirtonesteen paineen osoittava painemittari. Koepumppaushavaintojen mukaan pisteestä, johon Liinalammen vedenottamo on rakennettu, on saatavissa 870 m 3 /d pohjavettä, kuivimpina vuosina 490 m 3 /d. Harjun maaperä on hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa, harjun laiteilla silttiä. Suunnitellun energiakaivon paikalla maaperä on hakijan mukaan hiesumaata. Pohjaveden virtaussuunta on lämpökaivolta kohti vedenottamoa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Jyväskylän kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille.

3 3 (11) Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Keski-Suomen maakuntaan laaditun vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman mukaan pohjavesimuodostumia tulee mm. suojella, parantaa, ja ennallistaa sekä ehkäistä pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista. Tavoitteena on lisäksi, että pohjavesimuodostumien tila ei nykyisestään heikkene ja on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. ELY-keskus katsoo, että sallimalla pohjavesialueilla laajasti ja harkitsemattomasti maalämpöjärjestelmien käyttöönottoa lisätään pohjaveden likaantumisriskejä ja näin vaikeutetaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 21 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen voi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aiheuttaa vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Hankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos maalämpöjärjestelmä voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousvetenä. Jos toimenpiteistä ennalta arvioituna voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :n vastaisia seurauksia, ei siihen voida myöntää lupaa. Pohjaveden suojelun kannalta ei ole toivottavaa, että pohjavesialueelle vähitellen muodostuu laajoja alueita, joiden lämmitys perustuu maalämpöön. Lisäksi pohjavesialueiden maa- ja kallioperän rakenne sekä pohjavesiolosuhteet ovat niin monimutkaisia ja pienipiirteisiä, että on ennalta arvioituna mahdotonta täysin varmasti arvioida, mitä vaikutuksia maalämpöjärjestelmien rakentaminen aiheuttaa alueen pohjavedelle. Tämän vuoksi pohjavedelle, vedenottamolle tai naapureiden kaivoille aiheutuvan vahingon mahdollisuutta ei voi koskaan sulkea täysin pois. Vaikka maalämpöjärjestelmissä käytettävät lämmönsiirtonesteet eivät ole ympäristölle taikka terveydelle vaarallisia (yleisimmin käytetyt aineet ovat etanolipohjaisia), ovat ne samalla lailla pohjavedelle haitallisia aineita kuin esimerkiksi polttoöljy tai liuottimet, eikä niitä saa missään tilanteessa joutua pohjaveteen. Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että maalämpökaivoja ei tule sijoittaa I luokan pohjavesialueelle, koska siitä saattaa aiheutua VL 3:2 :n (pohjaveden muuttamiskielto) ja/tai YSL 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Myös YSL 7 :n mukainen maaperän pilaantuminen on mahdollista. Tässä tapauksessa maalämpökaivo tulisi sijoit-

4 4 (11) tumaan vedenhankinnan kannalta tärkeälle Liinalammen ( , luokka I) pohjavesialueelle. Lisäksi pohjaveden virtaussuunta on lämpökaivon suunnitellulta sijoituspaikalta kohti Liinalammen pohjavedenottamoa. 2) Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että maalämmön rakentaminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin Liinalammen pohjavesialueella. Tämän luvan myöntäminen voi käynnistää muiden vastaavien lupien hakemisen Liinalammen pohjavesialueelle, jolloin yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti toimittaessa maalämmön rakentaminen alueella saattaa lisääntyä. Varovaisuusperiaatteen mukaan aluehallintoviraston ei tule myöntää pohjavesialueelle esitettyä vesilain mukaista lupaa. Jyväskylän kaupungin ympäristöviranomainen vaatii, että jos vesilain mukainen lupa lämpökaivon rakentamiselle myönnetään, tulee luvassa määrätä seuraavia ehtoja: 1. Tarkempi maaperätutkimus tulee tehdä ennen rakentamistoiminnan käynnistymistä. Mikäli maaperätutkimuksessa ilmenee seikkoja, joiden perusteella on syytä epäillä savikerrosten tai orsiveden olemassaoloa kohdassa, tulee maalämpökaivon rakentaminen kieltää ko. kiinteistölle. 2. Rakentamisvaiheesta tulee tehdä raportti, jossa kerrotaan eri rakentamisvaiheiden ympäristövaikutuksista ja arviosta pohjaveden laatuun. 3. Pohjaveden tilan tarkkailusta käytön aikana tulee antaa määräyksiä, kuten vuodonilmaisimena toimivan keruuliuoksen paineen osoittavan painemittarin seurannan järjestäminen ja raportointivelvollisuus laitteen toiminnasta. 3) Jyväskylän kaupunki ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 1) Jyväskylän Energia Oy esittää, ettei maalämpökaivojen rakentamista Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle tulisi sallia. Jyväskylän Energia Oy omistaa Liinalammen pohjavesialueella sijaitsevan Liinalammen pohjavedenottamon. Tikkakosken taajaman vesihuolto perustuu Liinalammen vedenottamolla tapahtuvaan vedentuotantoon. Poikkeustilanteissa Liinalammen vedenottamo voi tuottaa varavettä myös Uuraisten kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon ja/tai puolustushallinnon Luonetjärven (Tikkakosken) varuskunnan verkostoon. Kiinteistö sijaitsee keskeisessä osassa Liinalammen pohjavesialueen muodostumisaluetta ja keskeisessä osassa pohjavedenottamon kaukosuoja-aluetta. Virtaussuunta on kiinteistöltä vedenottamon suuntaan. Liinalammen vedenottamolla raakaveden happipitoisuus on vuonna 2012 ollut kaikissa vesinäytteissä alueella 1,3-2,0 mg O 2 /l. Yleisesti

5 5 (11) voidaan todeta, että happipitoisuuden laskiessa alle 3,0 mg O 2 /l rautaja mangaanipitoisuuksien lisääntymisriski kasvaa merkittävästi. Tällä hetkellä Liinalammen vedenottamolla mitatut rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat lähellä STM:n talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisia suosituksia. Liinalammen pohjavesialueella on jo nykyisellään sijoittunut runsaasti riskitoimintoja. Tarkkaa käsitystä ei ole, johtuuko pohjaveden heikko happitilanne ihmisen toimenpiteistä vai esimerkiksi alueen orsivesilammista, joiden pohjan kautta mahdollisesti tapahtuu vuotamista varsinaiseen pohjaveteen. Pohjavesialueen korkeasta hyödyntämisasteesta ja heikentyneestä happitilanteesta johtuen Jyväskylän Energia Oy katsoo, ettei Liinalammen pohjavesialueen antoisuutta tai pohjaveden laatua tule heikentää missään muodossa eikä alueelle tule sijoittaa toimintoja tai laitteita, jotka aiheuttavat riskin pohjaveden laadun heikentymiselle. Lisäksi Jyväskylän Energia Oy toteaa, että maalämpökaivon rakentamiseen liittyy aina rikkoutumisriski, jolloin lämmönsiirtoneste voi päästä maaperään ja pohjaveteen. Yhden kiinteistön maalämpölaitteiston riski ei välttämättä ole merkittävä, mutta yleistyessään maalämpökaivoista aiheutuva yhteenlaskettu ympäristöriski muodostuu merkittäväksi. Jos yhdelle hakijalle annetaan lupa rakentaa maalämpökaivo, joudutaan samaa linjausta noudattamaan myös muiden hakijoiden osalta. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut kirjeellä hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole jättänyt selitystä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Työn suorittaminen Aluehallintovirasto myöntää Markus Jormakalle luvan lämpökaivon rakentamiseen Jyväskylän kaupungissa hakemuksen mukaisesti hakemuksen liitteen 5 osoittamaan paikkaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Lämpökaivo on porattava siten, että se sijaitsee hakijan omistamalla alueella. Viistoporaus ei saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan.

6 6 (11) 2. Kaivon porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muuta haitallista ainetta. 3. Porauskaluston on oltava tarkoitukseen sopiva ja porauksen suorittajalla/lämpökaivon urakoitsijalla tulee olla riittävästi kokemusta toiminnasta pohjavesialueilla. 4. Porausliete on kerättävä talteen siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. 5. Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan orsivettä tai savikerroksia tai mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai työn aikana ilmenee muita haitallisia pohjavesivaikutuksia, on ryhdyttävä haittojen ehkäisemiseen. Työt on keskeytettävä ja asiasta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lisäohjeita varten. Hakijan tulee myös varautua kaivon osittaiseen täyttämiseen. 6. Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työtä ei saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu. Rakenteet 7. Kaivon rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen kaivonporauksen tai käytön aikana. 8. Kaivoon on asennettava vesitiivis suojahattu. 9. Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on suojattava suojasukalla tai muutoin estettävä lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Putkiston liitokset on tehtävä huolellisesti. 10. Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on varustettava järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista. Järjestelmän toimintaa tulee seurata säännöllisesti ja mahdollisista poikkeavuuksista tulee raportoida Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Lämpökaivoon on tehtävä asianmukainen vesieristys ja suojaputki. Teräksinen suojaputki on upotettava kiinteään kallioon vähintään 6 metriä. Kallion ja suojaputken väli on tiivistettävä. Vesieristys voidaan tehdä esimerkiksi riittävän vahvalla muovisella

7 Käytettävät kemikaalit Tarkkailu ja raportointi Muut määräykset ja ilmoitukset 7 (11) eristysputkella, jonka tulee ulottua kallioon vähintään 6 metriä syvemmälle kuin teräksisen suojaputken. 12. Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, sen kunto on tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla se nestetäytteisenä. Mikäli koeponnistus on suoritettu tehtaalla, on siitä oltava todistus. Lämmönkeruujärjestelmä on lisäksi kokonaisuudessaan koeponnistettava asennuksen jälkeen. Koeponnistuksesta on laadittava pöytäkirja. 13. Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitallisiksi. 14. Pohjaveden laatua on porauksen aikana aistinvaraisesti seurattava säännöllisesti, esimerkiksi tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä tai metrin välein. Porauksen jälkeen on kaivovedestä otettava vesinäyte. Pohjavedestä on mitattava ainakin kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus. 15. Porauksesta on laadittava raportti, jossa näkyvät porauksen aikaiset havainnot pohjaveden laadusta, maaperästä, kallioperän ruhjeista, pohjavedenpinnan tasosta sekä vesinäytteistä. Raportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne, kuten poraussyvyys, suojaputken syvyys, vesieristys, suojahatun rakenne sekä keruuputkiston koeponnistus (todistus tai pöytäkirja). 16. Mahdollisessa vuototilanteessa sekä kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 18. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 19. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 20. Töiden aloittamisesta on 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

8 8 (11) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä määräyksessä 15 mainittu raportti. Perustelut Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Hanke on tarpeen hakijan omistaman rakennuksen lämmittämiseksi maalämmöllä. Hakijan kiinteistö Ahtela, kiinteistötunnus , sijaitsee Liinalammen I-luokan pohjavesialueella (nro ) pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Suunnitellulta lämpökaivon sijoituspaikalta on matkaa Liinalammen vedenottamolle noin 1100 metriä. Pohjaveden päävirtaussuunta on hakijan kiinteistöltä ottamolle päin. Ympäristöministeriön julkaisemassa Ympäristöoppaassa Energiakaivo - Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa (Juvonen ja Matinlampi 2013) suositellaan, ettei lämpökaivoja tulisi rakentaa vedenottamoiden lähialueille. Lähialueeksi voidaan katsoa alue, jonka sisällä pohjaveden viipymä vedenottamolle on vähemmän kuin 60 vuorokautta, vedenottamon lähisuoja-alue ja vedenottamon vaikutusalue. Jos viipymä ei ole tiedossa tai em. alueita ei ole määritetty, voidaan ohjeellisena etäisyytenä pitää 500 metriä ottamosta, kuitenkin olosuhteista riippuen. Suojaetäisyydellä pyritään mahdollistamaan tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen mahdollisen vuodon sattuessa ennen kuin se aiheuttaa haittaa talousveden käytölle. Lupamääräyksillä ehkäistään hankkeen vaikutukset pohjavedelle ja varmistetaan viranomaisten riittävä tiedonsaanti. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä se ole alueella voimassa olevien kaavamääräysten vastainen. Aluehallintovirasto katsoo, että maalämpökaivon sijoittaminen hankealueelle ei heikennä vedenottamon vedenlaatua eikä aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa pohjaveden muodostumisalueella pohjavedenottamon ja hankealueen sijainti huomioon ottaen. Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 4 :n 1 momentin 1) kohta Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Jyväskylän ympäristöviranomaisen ja Jyväskylän Energia Oy:n vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lisäksi aluehallintovirasto katsoo,

9 9 (11) että lupapäätöksessä ei voida ottaa kantaa myöhemmin mahdollisesti vireille tuleviin hakemuksiin. Kunta voi antaa maalämpöjärjestelmiä koskevia määräyksiä ja rajoituksia ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä. Lisäksi maalämpöjärjestelmien rakentamista voidaan ohjata kaavamääräyksin. KÄSITTELYMAKSU 1280 euroa PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1280 euroa. Markus Jormakka Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaislistan LSSAVI/55/04.09/2013 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 MUUTOKSENHAKU Liite 10 (11) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jari Tolppanen Satu Jaakkonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jari Tolppanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Jaakkonen. SJa/TKa

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto-virastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.