SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNKI E26713"

Transkriptio

1 KINNALAN, KOPPALAISENMAAN JA NOKARIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

2 Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy PL 453 (Hatanpään valtatie Tampere, Finland Puhelin

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS YLEISTÄ ALUEEN RAJAUS ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Maaperä POHJAVESIALUEET Kinnala Koppalaisenmaa Nokari VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET VEDENOTTO POHJAVEDEN LAATU MAANKÄYTTÖ NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Nokarin pohjavesialue RISKITEKIJÄT YLEISTÄ ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset RAKENTAMINEN Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset LIIKENNE JA TIENPITO Yleistä... 15

4 4.5.2 Maantiet pohjavesialueella Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus Rautatiet pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAA-AINEKSEN OTTO Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAA- JA METSÄTALOUS Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset YRITYSTOIMINTA Yleistä Tilanne pohjavesialueella PILAANTUNEET MAA-ALUEET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MUUNTAMOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset VIRKISTYSKÄYTTÖ Yleistä Tilanne pohjavesialueella MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS YLEISTÄ... 26

5 5.2 KAAVOITUSTILANNE TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUUN TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEESSA ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY TIEDONVÄLITYS VAHINKOJEN TORJUNTA POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMASTA TULEVAT TAVOITTEET SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä Päätös Sarvanniemen pohjavedenottamon suoja-alueen määräämisestä Pohjaveden laatu vedenottamoilla Toimenpideohjelma

6

7 1 JOHDANTO Tämä pohjavesialueen on laadittu Sastamalan kaupungissa sijaitseville Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueille. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen lla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Suojelusuunnitelma on laadittu Sastamalan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelu- ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto. Uusi vesilaki on tullut voimaan Uudistuksen yhteydessä pohjaveden muuttamiskiellon on korvannut lista aina luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa mm. pohjavesiesiintymän tilan huononemista, aiheuttaa vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka 1 (30

8 muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousveteen. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä, parantaa niiden laatua, sekä ehkäistä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pinta- ja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (86/2000 ja -asetus (169/2000, jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (551/1981. Toimintaa varten tarvitaan maa-ainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, mikäli alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianomainen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä ja muista suoja-alueen käytön rajoituksista. Valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä 3 luvun 14 :n mukaan pohjavesialueet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos se täyttää yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 17 artiklassa ja liitteen V kohdassa esitetyt vaatimukset. Muuta pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä on esitetty liitteessä 1. 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Entinen Äetsän kunta on tehnyt käyttämiensä pohjavesialueiden n vuonna Tarkasteltavaa aluekokonaisuutta on muutettu tähän an. Huittisen ja Kokemäen puolella sijaitsevat Karhinniemen, Riitaniitynojan ja Kuukinmaan pohjavesialueet on jätetty tarkastelualueen ulkopuo- 2 (30

9 lelle. Tarkastelualueeseen on lisätty Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet. 3.2 ALUEEN RAJAUS Suunnittelualueeseen kuuluvat Kinnalan, Koppalaisenmaan sekä Nokarin pohjavesialueet. Alueet sijaitsevat Sastamalan kaupungin alueella. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (sijaintikartta 101. Pohjavesimuodostumat ovat osa katkeilevaa harjujaksoa, joka alkaa kolmannelta Salpausselältä Hämeenlinnan Rengosta ja kulkee luoteeseen Urjalan kautta Kiikkaan. 3.3 ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Pohjavettä virtaa kallion ruhjeiden, siirrosten ja rakojen muodostamissa tiloissa, joten maaperän lisäksi kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa muodostuvan pohjaveden määrään, virtaussuuntaan ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumiseen. Kallioperän rikkonaisuuteen vaikuttaa kivilajin rakoiluominaisuudet. Kalliokaivojen antoisuudet ovat yleensä suurimmat liuskealueilla. Kallioperän rikkonaisten pintaosien vedenlaatu on laadultaan usein samankaltaista kuin sen päällä olevien maaperäkerrostumien pohjavesi. Syvemmällä olevan kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat kallioperän mineraalit. Suomen kallioperä sisältää runsaasti happamia kivilajeja. Emäksisistä ja liuskeisista kivilajeista liukenee pohjaveteen huomattavasti enemmän mineraaleja kuin happamista kivilajeista. Kinnalan pohjavesialueen kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, jonka keskellä on pieni kaistale pegmatiittigraniittia. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee samassa kiilleliuske-esiintymässä kuin Kinnalan pohjavesialue. Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu lounaisreunasta tonaliittimuodostumaan. Muodostuma jatkuu Nokarin pohjavesialueen ohitse luoteeseen. Kallioperä on esitetty kuvassa (30

10 Nokari TONALIITTI Koppalaisenmaa KIILLELIUSKE KVARTSIDIORIITTI PEGMATIITTIGRANIITTI Kinnala A Kinnala B Kuva 3.1. Kallioperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna Maaperä Kiikoisen ja Kiikan välisen alueen maaperä koostuu alavien seutujen savikerrostumista sekä korkeampien alueiden hiekkamoreenikerrostumista. Harjut ja järvet ovat muodostuneet luode-kaakko suuntaisiksi. Pohjavesialueiden länsipuolella kallioalueiden määrä kasvaa. Pohjaveden muodostumisalueet ovat maaperältään suurimmaksi osaksi hiekkaa. Hiekka-alueet ovat kapeita ja pitkiä, sekä selkeästi toisistaan erillään. Kuvassa 3.2 on esitetty alueen maaperä. 4 (30

11 Nokari Koppalaisenmaa Kinnala A Kinnala B Kuva 3.2. Maaperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna 3.4 POHJAVESIALUEET Kinnala Kinnalan pohjavesialue on kaksiosainen. Luoteisosa ( A on II-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,53 km 2 ja muodostumisalueen pintaala on 0,29 km 2. Luoteisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 240 m 3 /d. Kaakkoisosa ( B on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,26 km 2. Kaakkoisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 220 m 3 /d. Kaakkoisosan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesimuodostuma sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolella kulkevalla luode-kaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on Houhajärvi- Sammaljoki harjujakson jatkeita. 5 (30

12 Kinnalan pohjavesimuodostuman leveys on m ja yhteispituus noin 6,5 km. Ydinosan paksuus on 5-10 m. Pohjavesialue jakautuu Rajakallion kalliokohouman kohdalta kahteen osaan. Pohjavesialueen A-osa (luoteisosa rajoittuu luoteessa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin, kaakosta alue rajautuu Rajakallioon. Alue B (kaakkoisosa pohjavesialueesta rajautuu Rajakallion kalliokohoumaan ja pääasiassa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin. Kaakossa harju rajoittuu maanviljelykäytössä oleviin savialueisiin ja Kokemäenjokeen. Harjun ydin on B-osassa hyvin pyöristynyttä kivistä soraa. Harjun päällä ja varsinkin reuna-alueilla aines on hiekkaa. Luoteispäässä aines on huonommin lajittunutta ja välissä on silttikerroksia. A-osassa ydinosan aines on huonommin lajittunutta kuin Rajakallion kaakkoispuolen B-osassa ja välissä on silttikerroksia. Pohjaveden virtaussuunta A-osassa on Rajakalliolta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu pääosin harjun pohjoispuolelle. Pohjavesialueen B-osa on hydraulisesti yhteydessä Kokemäenjokeen ja pohjavesi virtaa kaakkoisosassa Santanummen kohdalta asti kohti Kokemäenjokea. Rantaimeytyminen Kokemäenjoesta lisää muodostuvan pohjaveden määrää huomattavasti, arvioitu rantaimeytyminen on m 3 /d. Santanummen ja Rajakallion välillä pohjavesi virtaa kohti Kikkelänjokea. Pohjavedenottamoiden läheisyydessä pohjavesi on noin seitsemän metrin syvyydessä maanpinnasta Koppalaisenmaa Koppalaisenmaan I-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,56 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan 180 m 3 /d. Alueella sijaitsee Sarvanniemen pohjavedenottamo. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteenä 2. Muodostuma on noin 2 km pitkä ja metriä leveä harju, joka on osa luodekaakko suuntaista katkeilevaa harjujaksoa. Harju on tasoittunut ja kohoaa vain vähän ympäristöstään. Muodostuman ydinosa on hyvin lajittunutta soraa. Harjun päällä ja reunoilla on ohut hiekkakerros. Paikoitellen hiekkakerros on levinnyt hieman harjuselänteen ulkopuolelle. Muodostuman kaakkoisosassa, Sarvanniemen pohjavedenottamon läheisyydessä, ydinosan sorakerroksen paksuus on noin 8 m ja pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 1,5-2m. Luoteisosassa harjun hiekka- ja sorakerrostumat ovat ohuempia ja ydinosanaines muuttuu huonommin lajittuneeksi soraiseksi moreeniksi. Luoteessa harju rajoittuu moreenialueeseen ja luoteispäässä harjua peittää savi- ja silttimaa. Harju rajoittuu kaakkoispäästään Kiimajärven ranta-alueisiin ja peltoihin. Kiimajärvi on hydraulisessa yhteydessä Koppalaisenmaan pohjavesialueeseen Sarvanniemen kohdalla. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon kohti Sarvanniemeä, josta pohjavettä purkautuu Kiimajärveen. 6 (30

13 Pohjavesialueen eteläosa kuuluu Kiimajärven Natura-alueeseen Nokari Nokarin II-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,77 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,31 km 2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 85 m 3 /d. Nokarin pohjavesialueella on tutkittu vedenottamopaikka. Nokarin pohjavesialue koostuu pienestä itä-länsi suuntaisesta harjusta sekä harjun eteläpuolella sijaitsevasta moreenialueesta. Pohjavesi virtaa moreenialueelta harjun suuntaan. Harjussa pohjaveden virtaussuunta on itään. Harjuaines on huonosti lajittunutta. Harjun ydinosan aines on soraa ja soraista hiekkaa, mutta sisältää kiviä ja lohkareita. Moreenialue on kohtalaisesti vettäläpäisevää hiekkamoreenia. Pohjavesialueen lounaisreunasta osa kuuluu Kiikoisten metsä -Naturaalueeseen. 3.5 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET Nokarin pohjavesialue kuuluu Piilijoen valuma-alueeseen. Koppalaisenmaa ja Kinnalan luoteisosa kuuluvat Kikkelänjoen valuma-alueeseen. Kinnalan kaakkoisosa kuuluu Keikyän valuma-alueeseen. Pohjavesialueet sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Nokarin pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kiikoisjärvi. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven eteläpuolella. Kinnalan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven ja Kokemäenjoen välissä. Pohjavesialueiden pohjaveden päävirtaussuunnat on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa VEDENOTTO Tarkastelualueella on kolme käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Koppalaisenmaan pohjavesialueella on Sarvanniemen vedenottamo. Kinnalan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesialueella on sijainnut Meijerin vedenottamo, jonka käyttö on päättynyt. Kinnalan vedenottamorakennus kaivoineen on aidattu. Ruotsilan ja Sarvanniemen vedenottamokiinteistöjä ei ole aidattu. Vedenottamoalueiden aitaus olisi suositeltavaa. Kaikilla vedenottamoilla on luvat. Vuonna 2013 vedenottamoilta pumpattiin yhteensä vettä verkostoon keskimäärin 480 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden lupa- sekä käyttömäärät. 7 (30

14 Taulukko 3.1 Pohjavedenottamoiden lupa- sekä käyttötiedot vuodelta Vedenottamo Lupa annettu Lupa [m 3 /d] Kinnala Ruotsila Sarvanniemi Käyttö 2013 [m 3 /d] Vedenoton tarkkailuohjelma on laadittu Sarvanniemen ja Ruotsilan vedenottamoille. Tarkkailuohjelmien tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2. Pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelmat. Vedenottamo Hyväksytty Tarkkailu Kinnala Ei tarkkailuohjelmaa. Vuonna 2013 pohjavedenkorkeutta on mitattu kahdesta havaintoputkesta (23 ja 30, sekä vedenottamon kaivosta 11 kertaa vuodessa. Hp 9 viimeinen mittaus Ruotsila 1985 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan kerran kuukaudessa kahdeksassa pisteessä. Havaintopisteitä ovat vedenottamon kaivot 1A ja 1B, Hp2 joen rannassa, sekä kaivoista 3-7. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä 1A, 1B, sekä kaivoista 4 ja 7. Sarvanniemi 1989 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan neljästä pisteestä (Hp1, Hp3, Hp4, kaivo 6 kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä Hp1, Hp2 ja Hp4. Käytössä olevat tarkkailupisteet ja mitatut pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty suunnitelmakartoissa Pinnankorkeudet ovat N2000 järjestelmässä. Kinnalan pohjavesialueen pinnankorkeuksien vaihteluväli on vuosilta , Koppalaisenmaan pohjavesialueen vaihteluväli on vuodelta 2013, 2012 ja Sastaman Veden valvontatutkimusohjelmaan ( on tehty STM asetuksen 461/2000 mukainen näytteenottosuunnitelma Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamoille sekä Äetsän verkostolle. Kinnalan ja Ruotsilan raakaveden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Raakavedestä mitataan molemmilla vedenottamoilla alkaliteetti, kokonaiskovuus, hiilidioksidi- ja rautapitoisuus, sekä ph ja lämpötila. Ruotsilan raakavedestä mitataan lisäksi mangaani- ja happipitoisuus. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteessä POHJAVEDEN LAATU Kinnalan pohjavesialueella Kinnalan ja Ruotsilan pohjavedenottamoilta otetaan vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Tehtyjen analyysien perusteella Kinnalan pohjavesialueen raakavesi täyttää talousveden mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset. Raudan, mangaanin ja ph:n osalta Ruotsilan vedenottamon raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset. Raakavedestä on mitattu yli kaksinkertaisia rautapitoisuuksia ja yli nelinkertaisia mangaanipitoisuuksia laatusuositukseen verrattuna. Kinnalan vedenottamolla raakaveden mangaanipitoi- 8 (30

15 suus on mitattu edellisen kolmen vuoden aikana vain kerran. Lähtevästä vedestä on mitattu vuonna 2012 kaksi kertaa laatusuositusta suurempi mangaanipitoisuus. Raakaveden ph sekä Kinnalan että Ruotsilan pohjavedenottamolla on hivenen alle talousveden tavoitetason, ph:n ollessa keskimäärin 6,4. Koppalaisenmaan pohjavesialueella vedenlaatua on tarkkailtu Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä. Mikrobiologista vedenlaatua on analysoitu keskimäärin kolme kertaa vuodessa, kemiallisia ominaisuuksia kerran vuodessa. Sarvanniemen vedenottamon raakaveden rautapitoisuus on korkea. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet 4,6-80 mg/l välillä, eli rautapitoisuus ylittää talousveden laatusuositukset kertaisesti. Myös raakaveden mangaanipitoisuus on koholla laatusuosituksiin verrattuna. Helmikuussa 2011 Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä on havaittu hygieenisiä epäpuhtauksia, jonka takia vedestä on otettu useampia näytteitä. Bakteerien löytyminen raakavedestä kertoo pintavesien pääsystä vedenottamolle tai liian tehokkaasta rantaimeytymisestä. Sarvanniemen vedenottamolta lähtevästä vedestä on otettu laajempia analyysejä marraskuussa 2012 ja syyskuussa Syyskuun näytteiden yhteydessä vesinäyte on otettu myös Toukolan koululta. Analyyseissä ei havaittu mitään poikkeavaa. Liitteeseen 1 on kerätty Kinnalan ja Koppalaisenmaan pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden raakavesinäytteiden tuloksia vuosilta Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. 3.8 MAANKÄYTTÖ rakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjavesialueista ainoastaan Kinnala sijaitsee osayleiskaavaalueella. Äetsän osayleiskaava on vahvistettu Pohjavesialueilla ei ole ranta-asemakaavoja. Äetsän osayleiskaavassa Kinnalan pohjavesialue on kaavoitettu kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi maa- ja metsätalousalueeksi (MT/m, sekä tavanomaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi (M1. Kinnalan, Ruotsilan ja entisen Meijerin pohjavedenottamokiinteistöt on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, joka on tarkoitettu vedenottamoa varten (ET/pv. 3.9 NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu eteläosistaan Kiimajärveen, joka kuuluu Natura 2000-alueisiin. Natura-alue koostuu Kiimajärvestä ja järven rannassa olevasta rantasuosta. Alueen pinta-ala on 146 ha. Kiimajärvi ei kuulu suojeluohjelmiin, eikä sillä ole kaavavarauksia. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. 9 (30

16 3.9.2 Nokarin pohjavesialue Kiikoisten metsä on Natura 2000-alue, joka koostuu kahdesta osasta. Osa pohjoisemmasta osasta sijaitsee Nokarin pohjavesialueen lounaisosassa. Kiikoisten metsän pohjoisosa on hyvin varttunutta ja luonnontilaista sekametsää. Eri puulajien kuolleita pystypuita ja maapuita on runsaasti. Kiikoisten metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko. Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto, maanlannoitus tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää tai pohjaveden muodostumista ja veden laatua. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta. Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Päästölähteen löytäminen voi olla myös vaikeaa, koska haitta-ainepitoisuudet voivat jäädä pieniksi. Alueen keskeisimmät riskitekijät sekä toimenpidesuositukset on esitetty tässä luvussa. Keskeisimmät riskitekijät on merkitty liitteenä oleviin suunnitelmakarttoihin Tärkeimmät toimenpidesuositukset on koottu toimenpideohjelmaksi (liite ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Asutukseen liittyvien jäte- ja hulevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa jätevesien tai likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä tai jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011 on tullut voimaan Asetuksessa määrätään viemäriverkon ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Käytännössä uusissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on jo nyt asetuksen vaatimalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. 10 (30

17 Taulukko 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7ATU Fosfori (P Typpi (N Poistoteho A 80 % 70 % 30 % Poistoteho B* 90 % 85 % 40 % *Herkillä alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Talousjätevesiasetuksen lisäksi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (SOTEsi on antanut ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pohjavesialueille. Ympäristösuojelumääräyksissä pohjavesialueet on luokiteltu erityistä suojelua vaativiksi alueiksi ja niille on annettu seuraavat erityisvaatimukset: Jätevesien johtaminen maaperään on kiellettyä. Jätevesiä voidaan käsitellä tiivispohjaisessa, suljetussa järjestelmässä, jos siitä poistuvat puhdistetut jätevedet on mahdollista johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella noudatetaan vaihtoehdon B mukaista poistotehoa. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan vähimmäissuojaetäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään yksi metri ja talousvesi- ja lämpökaivoon vähintään 20 metriä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan Tilanne pohjavesialueella Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet ovat harvaan asuttuja. Pohjavesialueille on rakennettu yhteensä noin 40 vakituisen asutukseen kiinteistöä, joista 25 sijaitsee Kinnalan pohjavesialuella, 10 Koppalaisenmaan pohjavesialueella ja 5 Nokarin pohjavesialueella. Neljäsosa kiinteistöistä on nykyään tyhjillään. Vapaa-ajanasuntoja on pohjavesialueilla yhteensä alle 10. Kinnalan pohjavesialueella asutusta on Vakkalan ja Kankaanpään välisellä alueella Haapaniementien ja Kikkerläntien varrella. Noin puolet kiinteistöistä on liittynyt Sastamalan veden viemäriverkkoon. Koppalaisenmaan pohjavesialueella asutusta on Koppakankaantien varrella. Nokarin pohjavesialueella asutus on keskittynyt Ojanperäntien varrelle. Kinnalan pohjavesialueella, Kantatie 44:n itäpuolella, sijaitsee yksi jätevedenpumppaamo (Hykkö. Pumppaamo sijaitse pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kiikoinen-Kiikka välille ollaan rakentamassa siirtoviemäriä, jota pitkin jätevedet johdetaan lopulta Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa esimerkiksi Vanhalantien varren kiinteistöjen viemäröinnin tulevaisuudessa. 11 (30

18 4.2.3 Toimenpidesuositukset Maanomistajille tiedotetaan toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Alueella sijaitsevat jätekasat, autonromut, yms. velvoitetaan tontin omistajan tai haltijan poistettavaksi. Toimenpide-ehdotukset jätevesien johtamiselle ja käsittelylle: Viemäröidyllä alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Selvitetään kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja järjestelmien kunto. Tarvittaessa asukkaita ohjataan päivittämään järjestelmät vastaamaan valtioneuvoston asetusta (VnA209/2011 ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Tarkistetaan jätevedenpumppaamoiden kunto. Tarvittaessa huonokuntoisten pumppaamoiden korjaus / uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle tulee estää rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle Muuten edetään asetusten ja ympäristönsuojelumääräysten mukaan Mikäli jätevettä pääsee pohjaveteen, kiinteistön omistajan tai haltijan on omalla kustannuksellaan tehtävä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maa-aineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien kaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä ylä- ja kansirakenteilla. Lisäksi suositellaan, että kaivot lukitaan asiaankuulumattoman käytön estämiseksi. 4.3 RAKENTAMINEN Yleistä Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska poistettaessa pintamaan humuskerros maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haittaaineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleja tai kalliokynnykset poistetaan. 12 (30

19 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella Huomattavia rakennushankkeita ei ole suunnitteilla. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Kalliokynnyksiä ei saa louhia tai rikkoa pohjavesipinnan alapuolelta. Katujen ja teiden rakentamisessa ei saa käyttää öljyjä, jätelipeää tai muita pohjaveden puhtaudelle vaarallisia kemikaaleja. 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Maalämpökaivojen poraaminen pohjavesialueella voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaivoa porattaessa orsivesikerroksen alapuolella oleva savikerrostuma voi puhjeta, jolloin orsivesikerroksen pinta voi laskea tai paineellinen pohjavesi voi nousta orsivesikerrokseen. Molemmissa tapauksissa pohjaveden pinnankorkeus voi muuttua pysyvästi. Poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun. Riskejä pohjaveden laadulle ovat: lämmönkeruunesteen vuodot porauksessa kallioperästä irronneen hienoaineksen sekoittuminen pohjaveteen eri pohjavesikerrostumien (suolainen/makea, hyvä-/huonolaatuinen sekoittuminen hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkitusten takia Tilanne pohjavesialueella SOTEsi:n ympäristönsuojelumääräysten mukaan maalämmön soveltuvuus pohjavesialueilla tulee harkita tapauskohtaisesti pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Lämpökaivon rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden määrän tai laadun haitallisia muutoksia. Putkistoissa johdettava aine ei saa olla terveydelle tai ympäristölle vaarallista. 13 (30

20 Rakennusjärjestyksen (astunut voimaan mukaan maalämpökaivon rakentamisesta tehdään toimenpideilmoitus. Rakennusjärjestystä ollaan uudistumassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella. Pohjavesialueille rakennetut maalämpöjärjestelmät on esitetty suunnitelmakartoissa Kinnalan alueella maalämpökaivoja on kolmella kiinteistöllä ja Nokarin pohjavesialueella yhdellä kiinteistöllä. Koppalaisenmaan pohjavesialueella ei ole maalämpökaivoja Toimenpidesuositukset Maalämpökaivojen aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Kaikki asennetut ja asennettavat maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä millä pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. Maalämpökaivojen poraajien ja maalämpöjärjestelmien asentajien osalta suositellaan sertifioitujen ammattilaisten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää hakemaan vesilain mukaista lupaa. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Maalämpökaivoja poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin etäisyydellä pohjavedenottamoista. Maalämpökaivoja rakennettaessa huomioidaan Energiakaivo-oppassa (Juvonen, Lapinlampi, 2013 esitetyt työmenetelmät, kuten - Porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta seurataan pohjavedenlaadun mahdollisen muutoksen havaitsemiseksi. Mikäli porauksen edetessä havaitaan huonolaatuista pohjavettä, pohjavesien sekoittuminen tulee estää esimerkiksi täyttämällä kaivo osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitilla. - Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. - Energiakaivon suoja- tai eristysputki tulee asentaa vähintään 6 metriä kiinteään kallioon. Hulevesien pääsy pohjaveteen estetään kaivorakenteiden kunnollisella tiivistyksellä. - Keruuputkiston tiiveys tarkistetaan painekokeella ennen sen laskemista kaivoon. Pumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisesta vuodosta keruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 (30

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista 28.4.2017 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia pienteollisuus

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia pienteollisuus Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia pienteollisuus Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 11.5.2017 FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 21.9.2016 FIMIKM

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Hajajätevesilainsäädännön uudistaminen Kirkkonummen kunnan näkökulmasta

Hajajätevesilainsäädännön uudistaminen Kirkkonummen kunnan näkökulmasta Hajajätevesilainsäädännön uudistaminen Kirkkonummen kunnan näkökulmasta 29.3.2017 LINKKI2016-hankkeen loppuseminaari Lohjan kaupungintalo Monkola 29.3.2017 Kirkkonummen kunta/ ympäristönsuojelu, Elina

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen Ympäristö- ja tekninen lautakunta 37 25.03.2015 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 114 30.09.2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen YMPTEKLT 37 Vesihuoltoteknikko 2008.

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Maapinta-ala: 4453 ha yhteensä/ella/ rajoitetunoton alueella: 6,5/5,5/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 117 ha Suojelu- ja muut suojeluohjelma-alueet:

Lisätiedot

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan). 1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA 28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Merja Antikainen, Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Talousvesikoulutus 28.9.2017 Tampere 18.9.2017 Vesienhoitosuunnittelulla vedet hyvää tilaan tietämys vesien

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10 HAKIJA VR-Yhtymä Oy Länsi-Suomen kiinteistöalue Rautatienkatu 25 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-648-1 osoitteessa Lempääläntie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Juupajoen kunta 2015 2 Sisällys Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 2.1. Pohjaveden syntyminen... 7 2.2. Kartoitus

Lisätiedot