SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNKI E26713"

Transkriptio

1 KINNALAN, KOPPALAISENMAAN JA NOKARIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

2 Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy PL 453 (Hatanpään valtatie Tampere, Finland Puhelin

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS YLEISTÄ ALUEEN RAJAUS ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Maaperä POHJAVESIALUEET Kinnala Koppalaisenmaa Nokari VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET VEDENOTTO POHJAVEDEN LAATU MAANKÄYTTÖ NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Nokarin pohjavesialue RISKITEKIJÄT YLEISTÄ ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset RAKENTAMINEN Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset LIIKENNE JA TIENPITO Yleistä... 15

4 4.5.2 Maantiet pohjavesialueella Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus Rautatiet pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAA-AINEKSEN OTTO Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAA- JA METSÄTALOUS Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset YRITYSTOIMINTA Yleistä Tilanne pohjavesialueella PILAANTUNEET MAA-ALUEET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MUUNTAMOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset VIRKISTYSKÄYTTÖ Yleistä Tilanne pohjavesialueella MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS YLEISTÄ... 26

5 5.2 KAAVOITUSTILANNE TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUUN TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEESSA ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY TIEDONVÄLITYS VAHINKOJEN TORJUNTA POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMASTA TULEVAT TAVOITTEET SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä Päätös Sarvanniemen pohjavedenottamon suoja-alueen määräämisestä Pohjaveden laatu vedenottamoilla Toimenpideohjelma

6

7 1 JOHDANTO Tämä pohjavesialueen on laadittu Sastamalan kaupungissa sijaitseville Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueille. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen lla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Suojelusuunnitelma on laadittu Sastamalan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelu- ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto. Uusi vesilaki on tullut voimaan Uudistuksen yhteydessä pohjaveden muuttamiskiellon on korvannut lista aina luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa mm. pohjavesiesiintymän tilan huononemista, aiheuttaa vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka 1 (30

8 muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousveteen. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä, parantaa niiden laatua, sekä ehkäistä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pinta- ja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (86/2000 ja -asetus (169/2000, jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (551/1981. Toimintaa varten tarvitaan maa-ainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, mikäli alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianomainen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä ja muista suoja-alueen käytön rajoituksista. Valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä 3 luvun 14 :n mukaan pohjavesialueet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos se täyttää yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 17 artiklassa ja liitteen V kohdassa esitetyt vaatimukset. Muuta pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä on esitetty liitteessä 1. 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Entinen Äetsän kunta on tehnyt käyttämiensä pohjavesialueiden n vuonna Tarkasteltavaa aluekokonaisuutta on muutettu tähän an. Huittisen ja Kokemäen puolella sijaitsevat Karhinniemen, Riitaniitynojan ja Kuukinmaan pohjavesialueet on jätetty tarkastelualueen ulkopuo- 2 (30

9 lelle. Tarkastelualueeseen on lisätty Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet. 3.2 ALUEEN RAJAUS Suunnittelualueeseen kuuluvat Kinnalan, Koppalaisenmaan sekä Nokarin pohjavesialueet. Alueet sijaitsevat Sastamalan kaupungin alueella. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (sijaintikartta 101. Pohjavesimuodostumat ovat osa katkeilevaa harjujaksoa, joka alkaa kolmannelta Salpausselältä Hämeenlinnan Rengosta ja kulkee luoteeseen Urjalan kautta Kiikkaan. 3.3 ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Pohjavettä virtaa kallion ruhjeiden, siirrosten ja rakojen muodostamissa tiloissa, joten maaperän lisäksi kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa muodostuvan pohjaveden määrään, virtaussuuntaan ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumiseen. Kallioperän rikkonaisuuteen vaikuttaa kivilajin rakoiluominaisuudet. Kalliokaivojen antoisuudet ovat yleensä suurimmat liuskealueilla. Kallioperän rikkonaisten pintaosien vedenlaatu on laadultaan usein samankaltaista kuin sen päällä olevien maaperäkerrostumien pohjavesi. Syvemmällä olevan kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat kallioperän mineraalit. Suomen kallioperä sisältää runsaasti happamia kivilajeja. Emäksisistä ja liuskeisista kivilajeista liukenee pohjaveteen huomattavasti enemmän mineraaleja kuin happamista kivilajeista. Kinnalan pohjavesialueen kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, jonka keskellä on pieni kaistale pegmatiittigraniittia. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee samassa kiilleliuske-esiintymässä kuin Kinnalan pohjavesialue. Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu lounaisreunasta tonaliittimuodostumaan. Muodostuma jatkuu Nokarin pohjavesialueen ohitse luoteeseen. Kallioperä on esitetty kuvassa (30

10 Nokari TONALIITTI Koppalaisenmaa KIILLELIUSKE KVARTSIDIORIITTI PEGMATIITTIGRANIITTI Kinnala A Kinnala B Kuva 3.1. Kallioperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna Maaperä Kiikoisen ja Kiikan välisen alueen maaperä koostuu alavien seutujen savikerrostumista sekä korkeampien alueiden hiekkamoreenikerrostumista. Harjut ja järvet ovat muodostuneet luode-kaakko suuntaisiksi. Pohjavesialueiden länsipuolella kallioalueiden määrä kasvaa. Pohjaveden muodostumisalueet ovat maaperältään suurimmaksi osaksi hiekkaa. Hiekka-alueet ovat kapeita ja pitkiä, sekä selkeästi toisistaan erillään. Kuvassa 3.2 on esitetty alueen maaperä. 4 (30

11 Nokari Koppalaisenmaa Kinnala A Kinnala B Kuva 3.2. Maaperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna 3.4 POHJAVESIALUEET Kinnala Kinnalan pohjavesialue on kaksiosainen. Luoteisosa ( A on II-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,53 km 2 ja muodostumisalueen pintaala on 0,29 km 2. Luoteisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 240 m 3 /d. Kaakkoisosa ( B on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,26 km 2. Kaakkoisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 220 m 3 /d. Kaakkoisosan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesimuodostuma sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolella kulkevalla luode-kaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on Houhajärvi- Sammaljoki harjujakson jatkeita. 5 (30

12 Kinnalan pohjavesimuodostuman leveys on m ja yhteispituus noin 6,5 km. Ydinosan paksuus on 5-10 m. Pohjavesialue jakautuu Rajakallion kalliokohouman kohdalta kahteen osaan. Pohjavesialueen A-osa (luoteisosa rajoittuu luoteessa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin, kaakosta alue rajautuu Rajakallioon. Alue B (kaakkoisosa pohjavesialueesta rajautuu Rajakallion kalliokohoumaan ja pääasiassa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin. Kaakossa harju rajoittuu maanviljelykäytössä oleviin savialueisiin ja Kokemäenjokeen. Harjun ydin on B-osassa hyvin pyöristynyttä kivistä soraa. Harjun päällä ja varsinkin reuna-alueilla aines on hiekkaa. Luoteispäässä aines on huonommin lajittunutta ja välissä on silttikerroksia. A-osassa ydinosan aines on huonommin lajittunutta kuin Rajakallion kaakkoispuolen B-osassa ja välissä on silttikerroksia. Pohjaveden virtaussuunta A-osassa on Rajakalliolta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu pääosin harjun pohjoispuolelle. Pohjavesialueen B-osa on hydraulisesti yhteydessä Kokemäenjokeen ja pohjavesi virtaa kaakkoisosassa Santanummen kohdalta asti kohti Kokemäenjokea. Rantaimeytyminen Kokemäenjoesta lisää muodostuvan pohjaveden määrää huomattavasti, arvioitu rantaimeytyminen on m 3 /d. Santanummen ja Rajakallion välillä pohjavesi virtaa kohti Kikkelänjokea. Pohjavedenottamoiden läheisyydessä pohjavesi on noin seitsemän metrin syvyydessä maanpinnasta Koppalaisenmaa Koppalaisenmaan I-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,56 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan 180 m 3 /d. Alueella sijaitsee Sarvanniemen pohjavedenottamo. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteenä 2. Muodostuma on noin 2 km pitkä ja metriä leveä harju, joka on osa luodekaakko suuntaista katkeilevaa harjujaksoa. Harju on tasoittunut ja kohoaa vain vähän ympäristöstään. Muodostuman ydinosa on hyvin lajittunutta soraa. Harjun päällä ja reunoilla on ohut hiekkakerros. Paikoitellen hiekkakerros on levinnyt hieman harjuselänteen ulkopuolelle. Muodostuman kaakkoisosassa, Sarvanniemen pohjavedenottamon läheisyydessä, ydinosan sorakerroksen paksuus on noin 8 m ja pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 1,5-2m. Luoteisosassa harjun hiekka- ja sorakerrostumat ovat ohuempia ja ydinosanaines muuttuu huonommin lajittuneeksi soraiseksi moreeniksi. Luoteessa harju rajoittuu moreenialueeseen ja luoteispäässä harjua peittää savi- ja silttimaa. Harju rajoittuu kaakkoispäästään Kiimajärven ranta-alueisiin ja peltoihin. Kiimajärvi on hydraulisessa yhteydessä Koppalaisenmaan pohjavesialueeseen Sarvanniemen kohdalla. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon kohti Sarvanniemeä, josta pohjavettä purkautuu Kiimajärveen. 6 (30

13 Pohjavesialueen eteläosa kuuluu Kiimajärven Natura-alueeseen Nokari Nokarin II-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,77 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,31 km 2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 85 m 3 /d. Nokarin pohjavesialueella on tutkittu vedenottamopaikka. Nokarin pohjavesialue koostuu pienestä itä-länsi suuntaisesta harjusta sekä harjun eteläpuolella sijaitsevasta moreenialueesta. Pohjavesi virtaa moreenialueelta harjun suuntaan. Harjussa pohjaveden virtaussuunta on itään. Harjuaines on huonosti lajittunutta. Harjun ydinosan aines on soraa ja soraista hiekkaa, mutta sisältää kiviä ja lohkareita. Moreenialue on kohtalaisesti vettäläpäisevää hiekkamoreenia. Pohjavesialueen lounaisreunasta osa kuuluu Kiikoisten metsä -Naturaalueeseen. 3.5 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET Nokarin pohjavesialue kuuluu Piilijoen valuma-alueeseen. Koppalaisenmaa ja Kinnalan luoteisosa kuuluvat Kikkelänjoen valuma-alueeseen. Kinnalan kaakkoisosa kuuluu Keikyän valuma-alueeseen. Pohjavesialueet sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Nokarin pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kiikoisjärvi. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven eteläpuolella. Kinnalan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven ja Kokemäenjoen välissä. Pohjavesialueiden pohjaveden päävirtaussuunnat on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa VEDENOTTO Tarkastelualueella on kolme käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Koppalaisenmaan pohjavesialueella on Sarvanniemen vedenottamo. Kinnalan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesialueella on sijainnut Meijerin vedenottamo, jonka käyttö on päättynyt. Kinnalan vedenottamorakennus kaivoineen on aidattu. Ruotsilan ja Sarvanniemen vedenottamokiinteistöjä ei ole aidattu. Vedenottamoalueiden aitaus olisi suositeltavaa. Kaikilla vedenottamoilla on luvat. Vuonna 2013 vedenottamoilta pumpattiin yhteensä vettä verkostoon keskimäärin 480 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden lupa- sekä käyttömäärät. 7 (30

14 Taulukko 3.1 Pohjavedenottamoiden lupa- sekä käyttötiedot vuodelta Vedenottamo Lupa annettu Lupa [m 3 /d] Kinnala Ruotsila Sarvanniemi Käyttö 2013 [m 3 /d] Vedenoton tarkkailuohjelma on laadittu Sarvanniemen ja Ruotsilan vedenottamoille. Tarkkailuohjelmien tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2. Pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelmat. Vedenottamo Hyväksytty Tarkkailu Kinnala Ei tarkkailuohjelmaa. Vuonna 2013 pohjavedenkorkeutta on mitattu kahdesta havaintoputkesta (23 ja 30, sekä vedenottamon kaivosta 11 kertaa vuodessa. Hp 9 viimeinen mittaus Ruotsila 1985 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan kerran kuukaudessa kahdeksassa pisteessä. Havaintopisteitä ovat vedenottamon kaivot 1A ja 1B, Hp2 joen rannassa, sekä kaivoista 3-7. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä 1A, 1B, sekä kaivoista 4 ja 7. Sarvanniemi 1989 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan neljästä pisteestä (Hp1, Hp3, Hp4, kaivo 6 kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä Hp1, Hp2 ja Hp4. Käytössä olevat tarkkailupisteet ja mitatut pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty suunnitelmakartoissa Pinnankorkeudet ovat N2000 järjestelmässä. Kinnalan pohjavesialueen pinnankorkeuksien vaihteluväli on vuosilta , Koppalaisenmaan pohjavesialueen vaihteluväli on vuodelta 2013, 2012 ja Sastaman Veden valvontatutkimusohjelmaan ( on tehty STM asetuksen 461/2000 mukainen näytteenottosuunnitelma Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamoille sekä Äetsän verkostolle. Kinnalan ja Ruotsilan raakaveden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Raakavedestä mitataan molemmilla vedenottamoilla alkaliteetti, kokonaiskovuus, hiilidioksidi- ja rautapitoisuus, sekä ph ja lämpötila. Ruotsilan raakavedestä mitataan lisäksi mangaani- ja happipitoisuus. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteessä POHJAVEDEN LAATU Kinnalan pohjavesialueella Kinnalan ja Ruotsilan pohjavedenottamoilta otetaan vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Tehtyjen analyysien perusteella Kinnalan pohjavesialueen raakavesi täyttää talousveden mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset. Raudan, mangaanin ja ph:n osalta Ruotsilan vedenottamon raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset. Raakavedestä on mitattu yli kaksinkertaisia rautapitoisuuksia ja yli nelinkertaisia mangaanipitoisuuksia laatusuositukseen verrattuna. Kinnalan vedenottamolla raakaveden mangaanipitoi- 8 (30

15 suus on mitattu edellisen kolmen vuoden aikana vain kerran. Lähtevästä vedestä on mitattu vuonna 2012 kaksi kertaa laatusuositusta suurempi mangaanipitoisuus. Raakaveden ph sekä Kinnalan että Ruotsilan pohjavedenottamolla on hivenen alle talousveden tavoitetason, ph:n ollessa keskimäärin 6,4. Koppalaisenmaan pohjavesialueella vedenlaatua on tarkkailtu Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä. Mikrobiologista vedenlaatua on analysoitu keskimäärin kolme kertaa vuodessa, kemiallisia ominaisuuksia kerran vuodessa. Sarvanniemen vedenottamon raakaveden rautapitoisuus on korkea. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet 4,6-80 mg/l välillä, eli rautapitoisuus ylittää talousveden laatusuositukset kertaisesti. Myös raakaveden mangaanipitoisuus on koholla laatusuosituksiin verrattuna. Helmikuussa 2011 Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä on havaittu hygieenisiä epäpuhtauksia, jonka takia vedestä on otettu useampia näytteitä. Bakteerien löytyminen raakavedestä kertoo pintavesien pääsystä vedenottamolle tai liian tehokkaasta rantaimeytymisestä. Sarvanniemen vedenottamolta lähtevästä vedestä on otettu laajempia analyysejä marraskuussa 2012 ja syyskuussa Syyskuun näytteiden yhteydessä vesinäyte on otettu myös Toukolan koululta. Analyyseissä ei havaittu mitään poikkeavaa. Liitteeseen 1 on kerätty Kinnalan ja Koppalaisenmaan pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden raakavesinäytteiden tuloksia vuosilta Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. 3.8 MAANKÄYTTÖ rakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjavesialueista ainoastaan Kinnala sijaitsee osayleiskaavaalueella. Äetsän osayleiskaava on vahvistettu Pohjavesialueilla ei ole ranta-asemakaavoja. Äetsän osayleiskaavassa Kinnalan pohjavesialue on kaavoitettu kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi maa- ja metsätalousalueeksi (MT/m, sekä tavanomaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi (M1. Kinnalan, Ruotsilan ja entisen Meijerin pohjavedenottamokiinteistöt on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, joka on tarkoitettu vedenottamoa varten (ET/pv. 3.9 NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu eteläosistaan Kiimajärveen, joka kuuluu Natura 2000-alueisiin. Natura-alue koostuu Kiimajärvestä ja järven rannassa olevasta rantasuosta. Alueen pinta-ala on 146 ha. Kiimajärvi ei kuulu suojeluohjelmiin, eikä sillä ole kaavavarauksia. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. 9 (30

16 3.9.2 Nokarin pohjavesialue Kiikoisten metsä on Natura 2000-alue, joka koostuu kahdesta osasta. Osa pohjoisemmasta osasta sijaitsee Nokarin pohjavesialueen lounaisosassa. Kiikoisten metsän pohjoisosa on hyvin varttunutta ja luonnontilaista sekametsää. Eri puulajien kuolleita pystypuita ja maapuita on runsaasti. Kiikoisten metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko. Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto, maanlannoitus tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää tai pohjaveden muodostumista ja veden laatua. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta. Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Päästölähteen löytäminen voi olla myös vaikeaa, koska haitta-ainepitoisuudet voivat jäädä pieniksi. Alueen keskeisimmät riskitekijät sekä toimenpidesuositukset on esitetty tässä luvussa. Keskeisimmät riskitekijät on merkitty liitteenä oleviin suunnitelmakarttoihin Tärkeimmät toimenpidesuositukset on koottu toimenpideohjelmaksi (liite ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Asutukseen liittyvien jäte- ja hulevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa jätevesien tai likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä tai jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011 on tullut voimaan Asetuksessa määrätään viemäriverkon ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Käytännössä uusissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on jo nyt asetuksen vaatimalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. 10 (30

17 Taulukko 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7ATU Fosfori (P Typpi (N Poistoteho A 80 % 70 % 30 % Poistoteho B* 90 % 85 % 40 % *Herkillä alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Talousjätevesiasetuksen lisäksi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (SOTEsi on antanut ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pohjavesialueille. Ympäristösuojelumääräyksissä pohjavesialueet on luokiteltu erityistä suojelua vaativiksi alueiksi ja niille on annettu seuraavat erityisvaatimukset: Jätevesien johtaminen maaperään on kiellettyä. Jätevesiä voidaan käsitellä tiivispohjaisessa, suljetussa järjestelmässä, jos siitä poistuvat puhdistetut jätevedet on mahdollista johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella noudatetaan vaihtoehdon B mukaista poistotehoa. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan vähimmäissuojaetäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään yksi metri ja talousvesi- ja lämpökaivoon vähintään 20 metriä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan Tilanne pohjavesialueella Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet ovat harvaan asuttuja. Pohjavesialueille on rakennettu yhteensä noin 40 vakituisen asutukseen kiinteistöä, joista 25 sijaitsee Kinnalan pohjavesialuella, 10 Koppalaisenmaan pohjavesialueella ja 5 Nokarin pohjavesialueella. Neljäsosa kiinteistöistä on nykyään tyhjillään. Vapaa-ajanasuntoja on pohjavesialueilla yhteensä alle 10. Kinnalan pohjavesialueella asutusta on Vakkalan ja Kankaanpään välisellä alueella Haapaniementien ja Kikkerläntien varrella. Noin puolet kiinteistöistä on liittynyt Sastamalan veden viemäriverkkoon. Koppalaisenmaan pohjavesialueella asutusta on Koppakankaantien varrella. Nokarin pohjavesialueella asutus on keskittynyt Ojanperäntien varrelle. Kinnalan pohjavesialueella, Kantatie 44:n itäpuolella, sijaitsee yksi jätevedenpumppaamo (Hykkö. Pumppaamo sijaitse pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kiikoinen-Kiikka välille ollaan rakentamassa siirtoviemäriä, jota pitkin jätevedet johdetaan lopulta Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa esimerkiksi Vanhalantien varren kiinteistöjen viemäröinnin tulevaisuudessa. 11 (30

18 4.2.3 Toimenpidesuositukset Maanomistajille tiedotetaan toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Alueella sijaitsevat jätekasat, autonromut, yms. velvoitetaan tontin omistajan tai haltijan poistettavaksi. Toimenpide-ehdotukset jätevesien johtamiselle ja käsittelylle: Viemäröidyllä alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Selvitetään kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja järjestelmien kunto. Tarvittaessa asukkaita ohjataan päivittämään järjestelmät vastaamaan valtioneuvoston asetusta (VnA209/2011 ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Tarkistetaan jätevedenpumppaamoiden kunto. Tarvittaessa huonokuntoisten pumppaamoiden korjaus / uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle tulee estää rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle Muuten edetään asetusten ja ympäristönsuojelumääräysten mukaan Mikäli jätevettä pääsee pohjaveteen, kiinteistön omistajan tai haltijan on omalla kustannuksellaan tehtävä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maa-aineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien kaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä ylä- ja kansirakenteilla. Lisäksi suositellaan, että kaivot lukitaan asiaankuulumattoman käytön estämiseksi. 4.3 RAKENTAMINEN Yleistä Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska poistettaessa pintamaan humuskerros maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haittaaineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleja tai kalliokynnykset poistetaan. 12 (30

19 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella Huomattavia rakennushankkeita ei ole suunnitteilla. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Kalliokynnyksiä ei saa louhia tai rikkoa pohjavesipinnan alapuolelta. Katujen ja teiden rakentamisessa ei saa käyttää öljyjä, jätelipeää tai muita pohjaveden puhtaudelle vaarallisia kemikaaleja. 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Maalämpökaivojen poraaminen pohjavesialueella voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaivoa porattaessa orsivesikerroksen alapuolella oleva savikerrostuma voi puhjeta, jolloin orsivesikerroksen pinta voi laskea tai paineellinen pohjavesi voi nousta orsivesikerrokseen. Molemmissa tapauksissa pohjaveden pinnankorkeus voi muuttua pysyvästi. Poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun. Riskejä pohjaveden laadulle ovat: lämmönkeruunesteen vuodot porauksessa kallioperästä irronneen hienoaineksen sekoittuminen pohjaveteen eri pohjavesikerrostumien (suolainen/makea, hyvä-/huonolaatuinen sekoittuminen hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkitusten takia Tilanne pohjavesialueella SOTEsi:n ympäristönsuojelumääräysten mukaan maalämmön soveltuvuus pohjavesialueilla tulee harkita tapauskohtaisesti pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Lämpökaivon rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden määrän tai laadun haitallisia muutoksia. Putkistoissa johdettava aine ei saa olla terveydelle tai ympäristölle vaarallista. 13 (30

20 Rakennusjärjestyksen (astunut voimaan mukaan maalämpökaivon rakentamisesta tehdään toimenpideilmoitus. Rakennusjärjestystä ollaan uudistumassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella. Pohjavesialueille rakennetut maalämpöjärjestelmät on esitetty suunnitelmakartoissa Kinnalan alueella maalämpökaivoja on kolmella kiinteistöllä ja Nokarin pohjavesialueella yhdellä kiinteistöllä. Koppalaisenmaan pohjavesialueella ei ole maalämpökaivoja Toimenpidesuositukset Maalämpökaivojen aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Kaikki asennetut ja asennettavat maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä millä pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. Maalämpökaivojen poraajien ja maalämpöjärjestelmien asentajien osalta suositellaan sertifioitujen ammattilaisten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää hakemaan vesilain mukaista lupaa. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Maalämpökaivoja poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin etäisyydellä pohjavedenottamoista. Maalämpökaivoja rakennettaessa huomioidaan Energiakaivo-oppassa (Juvonen, Lapinlampi, 2013 esitetyt työmenetelmät, kuten - Porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta seurataan pohjavedenlaadun mahdollisen muutoksen havaitsemiseksi. Mikäli porauksen edetessä havaitaan huonolaatuista pohjavettä, pohjavesien sekoittuminen tulee estää esimerkiksi täyttämällä kaivo osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitilla. - Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. - Energiakaivon suoja- tai eristysputki tulee asentaa vähintään 6 metriä kiinteään kallioon. Hulevesien pääsy pohjaveteen estetään kaivorakenteiden kunnollisella tiivistyksellä. - Keruuputkiston tiiveys tarkistetaan painekokeella ennen sen laskemista kaivoon. Pumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisesta vuodosta keruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 (30

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

EURAJOEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA EURAJOEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Työ: E23988.20 Tampere, 22.02.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Juupajoen kunta 2015 2 Sisällys Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 2.1. Pohjaveden syntyminen... 7 2.2. Kartoitus

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin RUOVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä Etelä-Savo Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivittää toimenpideohjelmaa 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmä tarkistaa sekä tarvittaessa täsmentää vastuu- ja valvontavastuutahot, toimenpidesuositukset

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen 30.12.2013 Versio 1.1, 20.1.2014 / HS 2 SISÄLTÖ Käsitteet... 5 1 JOHDANTO... 7 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Lausunto aluehallintovirastolle eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta, Lohilahti 7:99, Riistavesi Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueellinen

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Päivitetty pohjavesialueiden uudistettu luokitusjärjestelmä. Määritelmiä on tarkennettu siten, että ne ovat aihealueen lainsäädännön mukaiset.

Päivitetty pohjavesialueiden uudistettu luokitusjärjestelmä. Määritelmiä on tarkennettu siten, että ne ovat aihealueen lainsäädännön mukaiset. Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitys 2015 PERUSTELUT Kirkkonummen tällä hetkellä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 10.8.2006 (pykälä 8a 18.8.2010). Ympäristönsuojelumääräyksiä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Postinumero ja - toimipaikka

Postinumero ja - toimipaikka RISKIKARTOITUS NUMMELANHARJUN-NUMMENKYLÄN POHJAVESIALUUELLA - YRITYKSET 1 YRITYS Yrityksen nimi 2 TOIMIPAIKKA 3 LISÄTIETOJA YRITYKSESTÄ 4 TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toimiala Lähiosoite Puhelin Kiinteistön

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro 20859 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSTIMO KOSTAMONPALO LAUTASALMI KIRPPAKANGAS KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Copyright

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 (8) KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, Tammela

Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, Tammela Etelä-Suomi Päätös Nro 102/2012/2 Dnro ESAVI/219/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot