SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNKI E26713"

Transkriptio

1 KINNALAN, KOPPALAISENMAAN JA NOKARIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI E26713

2 Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy PL 453 (Hatanpään valtatie Tampere, Finland Puhelin

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS YLEISTÄ ALUEEN RAJAUS ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Maaperä POHJAVESIALUEET Kinnala Koppalaisenmaa Nokari VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET VEDENOTTO POHJAVEDEN LAATU MAANKÄYTTÖ NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Nokarin pohjavesialue RISKITEKIJÄT YLEISTÄ ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset RAKENTAMINEN Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset LIIKENNE JA TIENPITO Yleistä... 15

4 4.5.2 Maantiet pohjavesialueella Vaarallisten aineiden kuljetukset pohjavesialueilla ja pohjaveden suojaus Rautatiet pohjavesialueilla Toimenpidesuositukset MAA-AINEKSEN OTTO Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MAA- JA METSÄTALOUS Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset YRITYSTOIMINTA Yleistä Tilanne pohjavesialueella PILAANTUNEET MAA-ALUEET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ÖLJY- JA KEMIKAALISÄILIÖT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset MUUNTAMOT Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Tilanne pohjavesialueella Toimenpidesuositukset VIRKISTYSKÄYTTÖ Yleistä Tilanne pohjavesialueella MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS YLEISTÄ... 26

5 5.2 KAAVOITUSTILANNE TOIMENPIDESUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUUN TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEESSA ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY TIEDONVÄLITYS VAHINKOJEN TORJUNTA POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMASTA TULEVAT TAVOITTEET SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä Päätös Sarvanniemen pohjavedenottamon suoja-alueen määräämisestä Pohjaveden laatu vedenottamoilla Toimenpideohjelma

6

7 1 JOHDANTO Tämä pohjavesialueen on laadittu Sastamalan kaupungissa sijaitseville Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueille. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen lla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Suojelusuunnitelma on laadittu Sastamalan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelu- ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto. Uusi vesilaki on tullut voimaan Uudistuksen yhteydessä pohjaveden muuttamiskiellon on korvannut lista aina luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa mm. pohjavesiesiintymän tilan huononemista, aiheuttaa vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka 1 (30

8 muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousveteen. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä, parantaa niiden laatua, sekä ehkäistä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pinta- ja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (86/2000 ja -asetus (169/2000, jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (551/1981. Toimintaa varten tarvitaan maa-ainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, mikäli alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianomainen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä ja muista suoja-alueen käytön rajoituksista. Valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä 3 luvun 14 :n mukaan pohjavesialueet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos se täyttää yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 17 artiklassa ja liitteen V kohdassa esitetyt vaatimukset. Muuta pohjaveteen liittyvää lainsäädäntöä on esitetty liitteessä 1. 3 POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Entinen Äetsän kunta on tehnyt käyttämiensä pohjavesialueiden n vuonna Tarkasteltavaa aluekokonaisuutta on muutettu tähän an. Huittisen ja Kokemäen puolella sijaitsevat Karhinniemen, Riitaniitynojan ja Kuukinmaan pohjavesialueet on jätetty tarkastelualueen ulkopuo- 2 (30

9 lelle. Tarkastelualueeseen on lisätty Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet. 3.2 ALUEEN RAJAUS Suunnittelualueeseen kuuluvat Kinnalan, Koppalaisenmaan sekä Nokarin pohjavesialueet. Alueet sijaitsevat Sastamalan kaupungin alueella. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (sijaintikartta 101. Pohjavesimuodostumat ovat osa katkeilevaa harjujaksoa, joka alkaa kolmannelta Salpausselältä Hämeenlinnan Rengosta ja kulkee luoteeseen Urjalan kautta Kiikkaan. 3.3 ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Pohjavettä virtaa kallion ruhjeiden, siirrosten ja rakojen muodostamissa tiloissa, joten maaperän lisäksi kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa muodostuvan pohjaveden määrään, virtaussuuntaan ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumiseen. Kallioperän rikkonaisuuteen vaikuttaa kivilajin rakoiluominaisuudet. Kalliokaivojen antoisuudet ovat yleensä suurimmat liuskealueilla. Kallioperän rikkonaisten pintaosien vedenlaatu on laadultaan usein samankaltaista kuin sen päällä olevien maaperäkerrostumien pohjavesi. Syvemmällä olevan kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat kallioperän mineraalit. Suomen kallioperä sisältää runsaasti happamia kivilajeja. Emäksisistä ja liuskeisista kivilajeista liukenee pohjaveteen huomattavasti enemmän mineraaleja kuin happamista kivilajeista. Kinnalan pohjavesialueen kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, jonka keskellä on pieni kaistale pegmatiittigraniittia. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee samassa kiilleliuske-esiintymässä kuin Kinnalan pohjavesialue. Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu lounaisreunasta tonaliittimuodostumaan. Muodostuma jatkuu Nokarin pohjavesialueen ohitse luoteeseen. Kallioperä on esitetty kuvassa (30

10 Nokari TONALIITTI Koppalaisenmaa KIILLELIUSKE KVARTSIDIORIITTI PEGMATIITTIGRANIITTI Kinnala A Kinnala B Kuva 3.1. Kallioperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna Maaperä Kiikoisen ja Kiikan välisen alueen maaperä koostuu alavien seutujen savikerrostumista sekä korkeampien alueiden hiekkamoreenikerrostumista. Harjut ja järvet ovat muodostuneet luode-kaakko suuntaisiksi. Pohjavesialueiden länsipuolella kallioalueiden määrä kasvaa. Pohjaveden muodostumisalueet ovat maaperältään suurimmaksi osaksi hiekkaa. Hiekka-alueet ovat kapeita ja pitkiä, sekä selkeästi toisistaan erillään. Kuvassa 3.2 on esitetty alueen maaperä. 4 (30

11 Nokari Koppalaisenmaa Kinnala A Kinnala B Kuva 3.2. Maaperäkartta (Lähde: Paikkatietoikkuna 3.4 POHJAVESIALUEET Kinnala Kinnalan pohjavesialue on kaksiosainen. Luoteisosa ( A on II-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,53 km 2 ja muodostumisalueen pintaala on 0,29 km 2. Luoteisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 240 m 3 /d. Kaakkoisosa ( B on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,26 km 2. Kaakkoisosassa pohjavettä arvioidaan muodostuvan 220 m 3 /d. Kaakkoisosan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesimuodostuma sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolella kulkevalla luode-kaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on Houhajärvi- Sammaljoki harjujakson jatkeita. 5 (30

12 Kinnalan pohjavesimuodostuman leveys on m ja yhteispituus noin 6,5 km. Ydinosan paksuus on 5-10 m. Pohjavesialue jakautuu Rajakallion kalliokohouman kohdalta kahteen osaan. Pohjavesialueen A-osa (luoteisosa rajoittuu luoteessa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin, kaakosta alue rajautuu Rajakallioon. Alue B (kaakkoisosa pohjavesialueesta rajautuu Rajakallion kalliokohoumaan ja pääasiassa metsätalouskäytössä oleviin moreeni- ja kallioalueisiin. Kaakossa harju rajoittuu maanviljelykäytössä oleviin savialueisiin ja Kokemäenjokeen. Harjun ydin on B-osassa hyvin pyöristynyttä kivistä soraa. Harjun päällä ja varsinkin reuna-alueilla aines on hiekkaa. Luoteispäässä aines on huonommin lajittunutta ja välissä on silttikerroksia. A-osassa ydinosan aines on huonommin lajittunutta kuin Rajakallion kaakkoispuolen B-osassa ja välissä on silttikerroksia. Pohjaveden virtaussuunta A-osassa on Rajakalliolta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu pääosin harjun pohjoispuolelle. Pohjavesialueen B-osa on hydraulisesti yhteydessä Kokemäenjokeen ja pohjavesi virtaa kaakkoisosassa Santanummen kohdalta asti kohti Kokemäenjokea. Rantaimeytyminen Kokemäenjoesta lisää muodostuvan pohjaveden määrää huomattavasti, arvioitu rantaimeytyminen on m 3 /d. Santanummen ja Rajakallion välillä pohjavesi virtaa kohti Kikkelänjokea. Pohjavedenottamoiden läheisyydessä pohjavesi on noin seitsemän metrin syvyydessä maanpinnasta Koppalaisenmaa Koppalaisenmaan I-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,56 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan 180 m 3 /d. Alueella sijaitsee Sarvanniemen pohjavedenottamo. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteenä 2. Muodostuma on noin 2 km pitkä ja metriä leveä harju, joka on osa luodekaakko suuntaista katkeilevaa harjujaksoa. Harju on tasoittunut ja kohoaa vain vähän ympäristöstään. Muodostuman ydinosa on hyvin lajittunutta soraa. Harjun päällä ja reunoilla on ohut hiekkakerros. Paikoitellen hiekkakerros on levinnyt hieman harjuselänteen ulkopuolelle. Muodostuman kaakkoisosassa, Sarvanniemen pohjavedenottamon läheisyydessä, ydinosan sorakerroksen paksuus on noin 8 m ja pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 1,5-2m. Luoteisosassa harjun hiekka- ja sorakerrostumat ovat ohuempia ja ydinosanaines muuttuu huonommin lajittuneeksi soraiseksi moreeniksi. Luoteessa harju rajoittuu moreenialueeseen ja luoteispäässä harjua peittää savi- ja silttimaa. Harju rajoittuu kaakkoispäästään Kiimajärven ranta-alueisiin ja peltoihin. Kiimajärvi on hydraulisessa yhteydessä Koppalaisenmaan pohjavesialueeseen Sarvanniemen kohdalla. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon kohti Sarvanniemeä, josta pohjavettä purkautuu Kiimajärveen. 6 (30

13 Pohjavesialueen eteläosa kuuluu Kiimajärven Natura-alueeseen Nokari Nokarin II-luokan pohjavesialueen ( kokonaispinta-ala on 0,77 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,31 km 2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 85 m 3 /d. Nokarin pohjavesialueella on tutkittu vedenottamopaikka. Nokarin pohjavesialue koostuu pienestä itä-länsi suuntaisesta harjusta sekä harjun eteläpuolella sijaitsevasta moreenialueesta. Pohjavesi virtaa moreenialueelta harjun suuntaan. Harjussa pohjaveden virtaussuunta on itään. Harjuaines on huonosti lajittunutta. Harjun ydinosan aines on soraa ja soraista hiekkaa, mutta sisältää kiviä ja lohkareita. Moreenialue on kohtalaisesti vettäläpäisevää hiekkamoreenia. Pohjavesialueen lounaisreunasta osa kuuluu Kiikoisten metsä -Naturaalueeseen. 3.5 VALUMA-ALUEET JA PINTAVESIOLOSUHTEET Nokarin pohjavesialue kuuluu Piilijoen valuma-alueeseen. Koppalaisenmaa ja Kinnalan luoteisosa kuuluvat Kikkelänjoen valuma-alueeseen. Kinnalan kaakkoisosa kuuluu Keikyän valuma-alueeseen. Pohjavesialueet sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Nokarin pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kiikoisjärvi. Koppalaisenmaan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven eteläpuolella. Kinnalan pohjavesialue sijaitsee Kiimajärven ja Kokemäenjoen välissä. Pohjavesialueiden pohjaveden päävirtaussuunnat on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa VEDENOTTO Tarkastelualueella on kolme käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Koppalaisenmaan pohjavesialueella on Sarvanniemen vedenottamo. Kinnalan pohjavesialueella sijaitsevat Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Kinnalan pohjavesialueella on sijainnut Meijerin vedenottamo, jonka käyttö on päättynyt. Kinnalan vedenottamorakennus kaivoineen on aidattu. Ruotsilan ja Sarvanniemen vedenottamokiinteistöjä ei ole aidattu. Vedenottamoalueiden aitaus olisi suositeltavaa. Kaikilla vedenottamoilla on luvat. Vuonna 2013 vedenottamoilta pumpattiin yhteensä vettä verkostoon keskimäärin 480 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden lupa- sekä käyttömäärät. 7 (30

14 Taulukko 3.1 Pohjavedenottamoiden lupa- sekä käyttötiedot vuodelta Vedenottamo Lupa annettu Lupa [m 3 /d] Kinnala Ruotsila Sarvanniemi Käyttö 2013 [m 3 /d] Vedenoton tarkkailuohjelma on laadittu Sarvanniemen ja Ruotsilan vedenottamoille. Tarkkailuohjelmien tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2. Pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelmat. Vedenottamo Hyväksytty Tarkkailu Kinnala Ei tarkkailuohjelmaa. Vuonna 2013 pohjavedenkorkeutta on mitattu kahdesta havaintoputkesta (23 ja 30, sekä vedenottamon kaivosta 11 kertaa vuodessa. Hp 9 viimeinen mittaus Ruotsila 1985 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan kerran kuukaudessa kahdeksassa pisteessä. Havaintopisteitä ovat vedenottamon kaivot 1A ja 1B, Hp2 joen rannassa, sekä kaivoista 3-7. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä 1A, 1B, sekä kaivoista 4 ja 7. Sarvanniemi 1989 Pohjavedenpinnankorkeus mitataan neljästä pisteestä (Hp1, Hp3, Hp4, kaivo 6 kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2013 tarkkailu tehty pisteistä Hp1, Hp2 ja Hp4. Käytössä olevat tarkkailupisteet ja mitatut pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty suunnitelmakartoissa Pinnankorkeudet ovat N2000 järjestelmässä. Kinnalan pohjavesialueen pinnankorkeuksien vaihteluväli on vuosilta , Koppalaisenmaan pohjavesialueen vaihteluväli on vuodelta 2013, 2012 ja Sastaman Veden valvontatutkimusohjelmaan ( on tehty STM asetuksen 461/2000 mukainen näytteenottosuunnitelma Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamoille sekä Äetsän verkostolle. Kinnalan ja Ruotsilan raakaveden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Raakavedestä mitataan molemmilla vedenottamoilla alkaliteetti, kokonaiskovuus, hiilidioksidi- ja rautapitoisuus, sekä ph ja lämpötila. Ruotsilan raakavedestä mitataan lisäksi mangaani- ja happipitoisuus. Sarvanniemen vedenottamolla on suoja-alue. Suoja-aluepäätös on esitetty liitteessä POHJAVEDEN LAATU Kinnalan pohjavesialueella Kinnalan ja Ruotsilan pohjavedenottamoilta otetaan vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Tehtyjen analyysien perusteella Kinnalan pohjavesialueen raakavesi täyttää talousveden mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset. Raudan, mangaanin ja ph:n osalta Ruotsilan vedenottamon raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät laatusuositukset. Raakavedestä on mitattu yli kaksinkertaisia rautapitoisuuksia ja yli nelinkertaisia mangaanipitoisuuksia laatusuositukseen verrattuna. Kinnalan vedenottamolla raakaveden mangaanipitoi- 8 (30

15 suus on mitattu edellisen kolmen vuoden aikana vain kerran. Lähtevästä vedestä on mitattu vuonna 2012 kaksi kertaa laatusuositusta suurempi mangaanipitoisuus. Raakaveden ph sekä Kinnalan että Ruotsilan pohjavedenottamolla on hivenen alle talousveden tavoitetason, ph:n ollessa keskimäärin 6,4. Koppalaisenmaan pohjavesialueella vedenlaatua on tarkkailtu Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä. Mikrobiologista vedenlaatua on analysoitu keskimäärin kolme kertaa vuodessa, kemiallisia ominaisuuksia kerran vuodessa. Sarvanniemen vedenottamon raakaveden rautapitoisuus on korkea. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet 4,6-80 mg/l välillä, eli rautapitoisuus ylittää talousveden laatusuositukset kertaisesti. Myös raakaveden mangaanipitoisuus on koholla laatusuosituksiin verrattuna. Helmikuussa 2011 Sarvanniemen vedenottamon raakavedestä on havaittu hygieenisiä epäpuhtauksia, jonka takia vedestä on otettu useampia näytteitä. Bakteerien löytyminen raakavedestä kertoo pintavesien pääsystä vedenottamolle tai liian tehokkaasta rantaimeytymisestä. Sarvanniemen vedenottamolta lähtevästä vedestä on otettu laajempia analyysejä marraskuussa 2012 ja syyskuussa Syyskuun näytteiden yhteydessä vesinäyte on otettu myös Toukolan koululta. Analyyseissä ei havaittu mitään poikkeavaa. Liitteeseen 1 on kerätty Kinnalan ja Koppalaisenmaan pohjavesialueilla sijaitsevien vedenottamoiden raakavesinäytteiden tuloksia vuosilta Tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. 3.8 MAANKÄYTTÖ rakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjavesialueista ainoastaan Kinnala sijaitsee osayleiskaavaalueella. Äetsän osayleiskaava on vahvistettu Pohjavesialueilla ei ole ranta-asemakaavoja. Äetsän osayleiskaavassa Kinnalan pohjavesialue on kaavoitettu kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi maa- ja metsätalousalueeksi (MT/m, sekä tavanomaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi (M1. Kinnalan, Ruotsilan ja entisen Meijerin pohjavedenottamokiinteistöt on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, joka on tarkoitettu vedenottamoa varten (ET/pv. 3.9 NATURA-ALUEET Koppalaisenmaan pohjavesialue Koppalaisenmaan pohjavesialue rajautuu eteläosistaan Kiimajärveen, joka kuuluu Natura 2000-alueisiin. Natura-alue koostuu Kiimajärvestä ja järven rannassa olevasta rantasuosta. Alueen pinta-ala on 146 ha. Kiimajärvi ei kuulu suojeluohjelmiin, eikä sillä ole kaavavarauksia. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. 9 (30

16 3.9.2 Nokarin pohjavesialue Kiikoisten metsä on Natura 2000-alue, joka koostuu kahdesta osasta. Osa pohjoisemmasta osasta sijaitsee Nokarin pohjavesialueen lounaisosassa. Kiikoisten metsän pohjoisosa on hyvin varttunutta ja luonnontilaista sekametsää. Eri puulajien kuolleita pystypuita ja maapuita on runsaasti. Kiikoisten metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko. Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto, maanlannoitus tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää tai pohjaveden muodostumista ja veden laatua. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta. Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Päästölähteen löytäminen voi olla myös vaikeaa, koska haitta-ainepitoisuudet voivat jäädä pieniksi. Alueen keskeisimmät riskitekijät sekä toimenpidesuositukset on esitetty tässä luvussa. Keskeisimmät riskitekijät on merkitty liitteenä oleviin suunnitelmakarttoihin Tärkeimmät toimenpidesuositukset on koottu toimenpideohjelmaksi (liite ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI Yleistä Asutukseen liittyvien jäte- ja hulevesien aiheuttamat riskit pohjavedelle muodostuvat pääasiassa jätevesien tai likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä tai jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011 on tullut voimaan Asetuksessa määrätään viemäriverkon ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen voimaantulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Käytännössä uusissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on jo nyt asetuksen vaatimalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. 10 (30

17 Taulukko 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7ATU Fosfori (P Typpi (N Poistoteho A 80 % 70 % 30 % Poistoteho B* 90 % 85 % 40 % *Herkillä alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus saattaa aiheuttaa vesien pilaantumisen vaaraa (ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Talousjätevesiasetuksen lisäksi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (SOTEsi on antanut ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pohjavesialueille. Ympäristösuojelumääräyksissä pohjavesialueet on luokiteltu erityistä suojelua vaativiksi alueiksi ja niille on annettu seuraavat erityisvaatimukset: Jätevesien johtaminen maaperään on kiellettyä. Jätevesiä voidaan käsitellä tiivispohjaisessa, suljetussa järjestelmässä, jos siitä poistuvat puhdistetut jätevedet on mahdollista johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella noudatetaan vaihtoehdon B mukaista poistotehoa. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan vähimmäissuojaetäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään yksi metri ja talousvesi- ja lämpökaivoon vähintään 20 metriä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan Tilanne pohjavesialueella Kinnalan, Koppalaisenmaan ja Nokarin pohjavesialueet ovat harvaan asuttuja. Pohjavesialueille on rakennettu yhteensä noin 40 vakituisen asutukseen kiinteistöä, joista 25 sijaitsee Kinnalan pohjavesialuella, 10 Koppalaisenmaan pohjavesialueella ja 5 Nokarin pohjavesialueella. Neljäsosa kiinteistöistä on nykyään tyhjillään. Vapaa-ajanasuntoja on pohjavesialueilla yhteensä alle 10. Kinnalan pohjavesialueella asutusta on Vakkalan ja Kankaanpään välisellä alueella Haapaniementien ja Kikkerläntien varrella. Noin puolet kiinteistöistä on liittynyt Sastamalan veden viemäriverkkoon. Koppalaisenmaan pohjavesialueella asutusta on Koppakankaantien varrella. Nokarin pohjavesialueella asutus on keskittynyt Ojanperäntien varrelle. Kinnalan pohjavesialueella, Kantatie 44:n itäpuolella, sijaitsee yksi jätevedenpumppaamo (Hykkö. Pumppaamo sijaitse pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kiikoinen-Kiikka välille ollaan rakentamassa siirtoviemäriä, jota pitkin jätevedet johdetaan lopulta Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin rakentaminen mahdollistaa esimerkiksi Vanhalantien varren kiinteistöjen viemäröinnin tulevaisuudessa. 11 (30

18 4.2.3 Toimenpidesuositukset Maanomistajille tiedotetaan toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Alueella sijaitsevat jätekasat, autonromut, yms. velvoitetaan tontin omistajan tai haltijan poistettavaksi. Toimenpide-ehdotukset jätevesien johtamiselle ja käsittelylle: Viemäröidyllä alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Selvitetään kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja järjestelmien kunto. Tarvittaessa asukkaita ohjataan päivittämään järjestelmät vastaamaan valtioneuvoston asetusta (VnA209/2011 ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Tarkistetaan jätevedenpumppaamoiden kunto. Tarvittaessa huonokuntoisten pumppaamoiden korjaus / uusinta ja liittäminen kaukovalvontaan. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle tulee estää rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle Muuten edetään asetusten ja ympäristönsuojelumääräysten mukaan Mikäli jätevettä pääsee pohjaveteen, kiinteistön omistajan tai haltijan on omalla kustannuksellaan tehtävä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maa-aineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien kaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä ylä- ja kansirakenteilla. Lisäksi suositellaan, että kaivot lukitaan asiaankuulumattoman käytön estämiseksi. 4.3 RAKENTAMINEN Yleistä Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska poistettaessa pintamaan humuskerros maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haittaaineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleja tai kalliokynnykset poistetaan. 12 (30

19 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella Huomattavia rakennushankkeita ei ole suunnitteilla. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Kalliokynnyksiä ei saa louhia tai rikkoa pohjavesipinnan alapuolelta. Katujen ja teiden rakentamisessa ei saa käyttää öljyjä, jätelipeää tai muita pohjaveden puhtaudelle vaarallisia kemikaaleja. 4.4 MAALÄMPÖKAIVOT Yleistä Maalämpökaivojen poraaminen pohjavesialueella voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaivoa porattaessa orsivesikerroksen alapuolella oleva savikerrostuma voi puhjeta, jolloin orsivesikerroksen pinta voi laskea tai paineellinen pohjavesi voi nousta orsivesikerrokseen. Molemmissa tapauksissa pohjaveden pinnankorkeus voi muuttua pysyvästi. Poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun. Riskejä pohjaveden laadulle ovat: lämmönkeruunesteen vuodot porauksessa kallioperästä irronneen hienoaineksen sekoittuminen pohjaveteen eri pohjavesikerrostumien (suolainen/makea, hyvä-/huonolaatuinen sekoittuminen hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkitusten takia Tilanne pohjavesialueella SOTEsi:n ympäristönsuojelumääräysten mukaan maalämmön soveltuvuus pohjavesialueilla tulee harkita tapauskohtaisesti pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Lämpökaivon rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden määrän tai laadun haitallisia muutoksia. Putkistoissa johdettava aine ei saa olla terveydelle tai ympäristölle vaarallista. 13 (30

20 Rakennusjärjestyksen (astunut voimaan mukaan maalämpökaivon rakentamisesta tehdään toimenpideilmoitus. Rakennusjärjestystä ollaan uudistumassa. Uusi rakennusjärjestys on lausuntokierroksella. Pohjavesialueille rakennetut maalämpöjärjestelmät on esitetty suunnitelmakartoissa Kinnalan alueella maalämpökaivoja on kolmella kiinteistöllä ja Nokarin pohjavesialueella yhdellä kiinteistöllä. Koppalaisenmaan pohjavesialueella ei ole maalämpökaivoja Toimenpidesuositukset Maalämpökaivojen aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Kaikki asennetut ja asennettavat maalämpökaivot kootaan rekisteriin, josta on selkeästi nähtävillä millä pohjavesialueella kaivot sijaitsevat. Maalämpökaivojen poraajien ja maalämpöjärjestelmien asentajien osalta suositellaan sertifioitujen ammattilaisten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa maalämpökaivon poraushankkeeseen ryhtyvää hakemaan vesilain mukaista lupaa. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään tai pohjaveteen. Maalämpökaivoja poraaminen tulee kieltää alle 500 metrin etäisyydellä pohjavedenottamoista. Maalämpökaivoja rakennettaessa huomioidaan Energiakaivo-oppassa (Juvonen, Lapinlampi, 2013 esitetyt työmenetelmät, kuten - Porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta seurataan pohjavedenlaadun mahdollisen muutoksen havaitsemiseksi. Mikäli porauksen edetessä havaitaan huonolaatuista pohjavettä, pohjavesien sekoittuminen tulee estää esimerkiksi täyttämällä kaivo osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitilla. - Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. - Energiakaivon suoja- tai eristysputki tulee asentaa vähintään 6 metriä kiinteään kallioon. Hulevesien pääsy pohjaveteen estetään kaivorakenteiden kunnollisella tiivistyksellä. - Keruuputkiston tiiveys tarkistetaan painekokeella ennen sen laskemista kaivoon. Pumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisesta vuodosta keruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 (30

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen Ympäristö- ja tekninen lautakunta 37 25.03.2015 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 114 30.09.2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen YMPTEKLT 37 Vesihuoltoteknikko 2008.

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueiden suojelu 2.10.2012 Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maatalous Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 135 Asianro 6690/14.05.00.02/2014 Lausunto / Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8)

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8) Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle 2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.12.2016 147 1 (8) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Energiakaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella,

Energiakaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella, Etelä-Suomi Päätös Nro 134 /2013/2 Dnro ESAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2013 ASIA Energiakaivon rakentaminen kiinteistölle 78-3-319-6 I-luokan pohjavesialueella, Hanko HAKIJAT Lisbeth

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Pilaantuneet maa-alueet Tervon kirkonkylän yleiskaava-alueella

Pilaantuneet maa-alueet Tervon kirkonkylän yleiskaava-alueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TERVON KUNTA Pilaantuneet maa-alueet Tervon kirkonkylän yleiskaava-alueella FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22055 [Asiakirjatyyppi] 1 (4) Eskelinen Erja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Lempäälän kunnassa kiinteistörekisteritunnus 418-425-17-6 osoitteessa Pirkkalantie 1, 37550 LEMPÄÄLÄ. Kiinteistön omistaa Kiinteistö

Lisätiedot

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös annettu julkipanon jälkeen PIRELY/5427/2015 10.10.2016 1(5) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä, joka koskee

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot