JULKINEN ICT JULKISET PALVELUT TULEE TUOTTAA TEHOKKAAMMIN HAITIA

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Terveyttä tiedosta ja tekniikasta Tietotekniikan avulla kohti parempaa terveydenhuoltoa Kaupungin puhelinjärjestelmä Case Varkaus: Siirtyminen kehittyneeseen mobiiliin ratkaisuun N:o 1 / Maaliskuu 2010 JULKINEN ICT 7 RATKAISUA TEHOKKAAMPAAN ICT-TOIMINTAAN Sähköinen asiointi Tee veroilmoitus verkossa Videoneuvottelu Tuo palvelut lähellesi KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Älyliikenne Sujuvaa ja taloudellista liikennettä Yrjö Benson Irti moninkertaisista järjestelmistä AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME JULKISET PALVELUT TULEE TUOTTAA TEHOKKAAMMIN Mauri Pekkarinen: Talouskehityksen suunta on selvä, tiedon ja palveluiden merkityksen kasvu ei näytä taittumisen merkkejä.

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA Kuva Suomesta eturivin tietoyhteiskuntana on viime aikoina himmentynyt. Erilaiset selvitykset ovat antaneet merkkejä kehityksemme hidastumisesta. Monilla mittareilla Suomi toki pärjää erinomaisesti. Sähköä julkisiin palveluihin Tietoyhteiskuntaan liittyvät signaalit tulee ottaa vakavasti. Jos emme pysy tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä, emme pysy kärjessä missään muussakaan. Vastuu tietoyhteiskunnan kehittämisestä on tulossa yhä voimallisemmin julkisen sektorin osalle. Puhdas markkinavetoisuus ei ole tässä asiassa kaikilta osin toiminut. Yhtenä esimerkkinä tästä toimii se tosiseikka, että iso osa maastamme on yhä ilman laajakaistayhteyttä. Tilanne saatetaan sen oikealle tolalle julkisin investoinnein jo lähivuosien aikana. Vastuu kasvaa - panostus tehokkuuteen Julkisen sektorin vastuu lisääntyy myös ikääntymisen 1 tuoman julkisten palveluiden tuottavuuden kasvun paineen myötä. Julkiset palvelut on kyettävä tuottamaan yhä vähemmällä työikäisten joukolla alati vanhenevalle väestöllemme. Erityisesti tämä paine näkyy terveys- ja hoivapalveluiden tuottamisessa. Näiden palveluiden tehostamisessa ja yhteensopivuuden parantamisessa kaivataan kipeästi kovempaa otetta. Olen kuullut maassamme olevan kuntia, joiden sosiaalitoimeen ja terveystoimeen liittyvät tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Tehostamisvaateet eivät kuitenkaan mitenkään rajoitu vain terveyspalveluihin. Julkiset palvelut on kautta linjan kyettävä tuottamaan tehokkaammin. Vain siten meillä riittää käsipareja tekemään myös sellaista työtä, jota ei voi juurikaan ICT:n avulla tehostaa. Asiointitili henkilöasiakkaille valmistuu tänä vuonna ja yrityksille pian sen jälkeen. Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO /LEHTIKUVA Sähköinen haaste Näistä lähtökohdista hallitus 2 asetti vajaa vuosi sitten tavoitteeksi, että vuoteen 2013 mennessä kaikkien keskeisten julkisten palveluiden tulee olla sähköisesti kansalaisten ja yritysten saatavilla. Haaste on valtava. Julkinen sektori on asiakkaiden näkökulmasta varsin monimuotoinen. Toimijoita on niin kunta-, maakunta- kuin valtiotasollakin. Rakenteeseen puuttumatta uudistuksen pitäisi kehittää järjestelmää sekä tuottavammaksi että asiakaslähtöisemmäksi. Sähköiset palvelut tulevat olemaan saatavilla suomi.fi- ja yrityssuomi.fi -palveluista. Konseptiin kuuluvat kansalaisen kotisivu ja asiointitili. Asiointitili on asiakaskohtainen sähköinen tiedoksianto- ja yhteyskanava asiakkaan ja kunkin palvelutarjoajan välillä. Asiointitili helpottaa Tulevaisuudessa uskon asiointitilin kautta hoituvan 3 niin kirjaston lainojen uusimisen, terveyskeskusaikojen varaamisen, verokortin muuttamisen, kalastusluvan maksamisen, työpaikkahakemusten jättämisen tai vaikkapa paikallispolitiikkaan vaikuttamisen. Parhaimmillaan asiointitili voisi olla vanhemmille väylä lastensa koulunkäynnin parempaan seuraamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö tavoitelee omien palveluidensa suhteen ennen kaikkea yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä. Hyvänä esimerkkinä taakan keventämisestä pidän verohallinnon palkka.fi -palvelua, joka auttaa erityisesti pienyrittäjiä työnantajailmoitusten tekemisessä ja palkanlaskennassa. Nyt kaikki kansalaispalvelut on tarkoitus kerätä yhden palvelun ja asiointitilin alle. SUOSITTELEMME SIVU 14 Yrjö Benson Valtion IT-johtaja. Eniten rahaa tuhlataan moninkertaisiin ja päällekkäisiin tietokantoihin. Kaikkein synkin on tilanne sairaanhoidon alalla. Sähköinen asiointi s Verokortti netissä toimii jo hyvin ja sitä kehitetään jatkuvasti entisestään. Älyliikenne hyödyttää s Älyliikenne auttaa yksityisiä autoilijoita sekä joukko- ja ammattiliikennettä. Autamme lukijoitamme onnistumaan! JULKINEN ICT N:O 1 MAALISKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta: Projektipäällikkö: Antti Orasvuo Puhelin: S-posti: antti.orasvuo@mediaplanet.com Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä toimitus@mediaplanet.fi Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. VALTION OMA IT-OSAAJA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA JA YHTEENSOPIVUUTTA CSC:N PALVELUT

3 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 3 Kääntyykö pääsi 360? Meidän kääntyy. Tietoturva 360 kertoo onko aihetta huoleen. Päämme kääntyy myös näin: Strategiset muutospaineet 360 Tuottavuus 360 Toimintaprosessit 360 Asiakaspalvelu 360 Projektijohtaminen 360 Enterprise Architecture 360 Käy tutustumassa osoitteessa tieto.fi, kysy lisää asiakasyhteyshenkilöltäsi tai osoitteesta sillanrakentaja@tieto.com Knowledge. Passion. Results. Teknologiasta liiketoimintaa VTT:ltä uusia ratkaisuja hyvinvointija terveydenhuoltopalveluihin VTT:n monipuolinen osaaminen ja vahva rooli innovaatiokehittämisen kärjessä mahdollistavat uusia avauksia kunnallisessa palvelunjärjestämisessä. VTT:llä on osaamista, jossa yhdistyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuntemus sekä uudet toiminta- ja lähestymistavat hyödyntäen myös sektorin ulkopuolista osaamista. Esimerkkejä tutkimus- ja kehittämispalveluistamme: Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen johtamisen, ohjauksen ja laadunhallinnan seurantavälineet sekä suunnittelun työkalut Etä- ja sähköisten palvelujen kehittäminen Uusien palvelutapojen kehittäminen, vaihtoehtoisten toimintatapojen mallintaminen ja simulointi Tilaaja-tuottajamallin kehittäminen Monituottajamallin toteuttaminen: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukokonaisuudet Tehokkuusanalyysit Palvelulogistiikka- ja automatisointiratkaisut Kustannusrakenteiden analyysit ja vertailut Toiminnallisten riskien tunnistaminen ja turvallisuuden edistäminen; ml potilas/asiakasturvallisuuden kokonaisuuden hallinta ja ennnakointi Asiakaslähtöisyyden huomioiminen palvelujen suunnittelussa Lue lisää:

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA TIETOTEKNIIKAN AVULLA KOHTI TERVEYTTÄ RATKAISU 1 YHTENÄINEN NEN JÄRJESTELMÄ Kysymys: Mitä hyötyä sähköisestä potilastietojärjestelmästä on? Vastaus: Kun potilas käy julkisissa ja yksityisissä terveydenhuollon yksiköissä, syntyy potilashistoriaan liittyviä tiedon palasia moneen paikkaan. Sähköisen potilaskertomuksen ideana on kerätä tiedon palaset yhteen, jotta saatavilla olisi yksi yhtenäinen kertomus. Suomessa on hyödynnetty sähköisiä potilastietojärjestelmiä 80-luvulta lähtien, minkä ansiosta niin sairaaloissa kuin terveysasemillakin on jo pitkään saatu potilashistoriatietoa nopeasti. Eri yksiköiden järjestelmissä on kuitenkin huomattavia eroja, mistä johtuen Kelan vastuulla olevan kansallisen potilaskertomusjärjestelmän rakentaminen ei ole toteutunut aivan alkuperäisessä aikataulussa. Tavoitteena yhtenäinen sairaskertomus Tehtävä ei ole helppo kentällä, jolla toimii satoja yksityisiä ja julkisia toimijoita, joista jokaisella on oma kustomoitu potilastietojärjestelmänsä. Vaikeudet yhtenäistämisessä syntyvät erityisesti siitä, että tietoa tallennetaan järjestelmissä määriteltyihin rakenteisiin. Ohjelmassa on siis esimerkiksi kenttä, johon lääkäri voi kirjoittaa tai sanella vapaamuotoista tekstiä. Jos tätä tietoa halutaan käyttää hoidon perusteena muutenkin kuin lukemalla kaikki tekstit läpi, niin tietosisältökenttien rakennetta täytyy oleellisesti kehittää, terveydenhuollon teknologian professori Niilo Saranummi toteaa. Lopullisena tavoitteena on yhtenäinen sairaskertomus, joka määrämuotoista tietoa tuottaessaan parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta. Tällöin kun lääkäri esimerkiksi kirjoittaa reseptin, järjestelmä tietää asiakkaan aiemmat diagnoosit sekä lääkityksen ja osaa neuvoa, jos jotain tiettyä lääkettä ei kannata määrätä. Yhtenäistämisellä on vaikeuksista huolimatta hyvä suunta. Työtä tehdään kehittämisklustereissa, joihin osallistuvat järjestelmätoimittajat ja käyttäjät. Niilo Saranummi Terveydenhuollon teknologian professori Sairaanhoidosta tehokkaaseen terveydenhoitoon Länsimaiden terveystarpeet ovat muuttuneet elintason kehityksen sekä jälkiteollisen työn myötä, mikä näkyy tiettyjen taudinkuvien kroonistumisena. Esimerkiksi diabetes ja verenpainetauti aiheuttavat mittavia haittoja ja kustannuksia kaikissa kehittyneissä maissa. On arvioitu, että 70 prosenttia terveydenhuollon menoista aiheutuu suoraan tai epäsuoraan kroonisista taudeista. Tärkeää onkin nyt ehkäistä näiden tautien syntymistä ja viedä tietotekniikan avulla terveydenhuoltoa proaktiivisempaan suuntaan, Saranummi teroittaa. Keskeisessä asemassa ei olekaan enää sairaanhoito, vaan terveydenhoito, jossa myös yksilö kantaa vastuuta terveydestään ja sen hallinnasta. Itsehoidon teema on nousussa maailmalla. Kaikki isot tietotekniikkafirmat kehittelevät ratkaisuja ja välineitä, joiden avulla jokaisen oma terveydenhallinta helpottuu. Tällaisessa co-producertoiminnan mallissa kansalaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat tiimin, joka yhdessä tavoittelee terveyttä, Saranummi kertoo. Toimiva co-producer-malli vaatii kuitenkin eri toimijoiden yhä avoimempaa yhteistyötä. Muutos reaktiivisesta terveydenhuollosta proaktiiviseen ei tule tapahtumaan hetkessä, mutta se tarjoaa mahdollisuuden osallistuvampaan ja demokraattisempaan terveyden vaalimiseen. PÄIVI SURAKKA toimitus@mediaplanet.com

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU 2 Kaikki TOIMIVA IVA ETÄPALVELU LU yhdeltä luukulta ILMOITUSLIITE 5 LYHYESTI SAIRAUDESTA TERVEYTEEN Länsimaiden terveystarpeet ovat muuttuneet. On aika viedä terveydenhuoltoa proaktiivisempaan suuntaan. Yhteispalvelun tavoitteena on tarjota julkishallinnon palveluita keskitettyinä ratkaisuina kattavasti ympäri Suomen. Pyrkimyksenä on, että asiakas voisi hoitaa yhdellä kertaa asioinnin esimerkiksi Kelan, TE-keskuksen ja poliisin kanssa, ilman että hänen täytyy kiertää asioimassa jokaisen tahon luona erikseen. Kunnon hyötyä kuntiin Yhteispalvelun edut näkyvät konkreettisimmin pienissä, haja-asutuissa kunnissa. Karstula ja Kivijärvi ovat kokeneet julkishallinnon palvelupisteiden harventumisen. Kivijärveläiset saavat matkata Keski-Suomen maakunnan sydänmailla kilometriä kun asiaa esimerkiksi verottajalle ilmenee. Kiinteät valtionhallinnon palvelupisteet ovat poistuneet Kivijärveltä viime vuosien aikana, minkä myötä kivijärveläisten asiointi suuntautuu yhä enemmän Karstulan suuntaan. Karstulasta ei kuitenkaan löydy kaikkia valtionhallinnon palvelupisteitä. Esimerkiksi poliisin lupapalvelut löytyvät Saarijärveltä ja Verohallinnon lähin yksikkö sijaitsee Jyväskylässä, kertoo Karstulan kunnanjohtaja Jukka Hiltunen. Käyttömukavuutta hyvälaatuisista etäpalveluista Viime syksynä alueella toteutettiin etäpalvelun kokeiluhanke, jossa kummankin kunnan palvelupisteisiin rakennettiin korkealaatuinen videoneuvotteluyhteys julkishallinnon palveluntarjoajiin. Palvelupisteisiin koottiin teräväpiirtotekniikan TelePresence-ratkaisu, joka koostui taulunäytöstä, videokamerasta, dokumenttikamerasta sekä kosketusnäytöllisestä puhelimesta. Puhelimen näytöllä olevia valtionhallinnon palvelupisteiden nimiä koskettamalla oli helppo soittaa videopuheluita eri toimipisteiden kesken. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan käyttökokemukset olivat erittäin hyviä ja 90,5% käyttäjistä sai asiansa hoidettua videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Lisäksi ajallista säästöä kiiteltiin, kun moni asia hoitui yhdellä käynnillä, ilman matkustamista. Huomattava osa käyttömukavuudesta syntyy palvelupisteen henkilökunnasta, joka ohjaa ja auttaa tekniikan käytössä. Palveluneuvojan merkitystä asiakasrajapinnassa ei voi liioitella, Hiltunen korostaakin. Tärkeää on myös taulunäytön riittävä koko sekä kuvan korkea laatu, jotta vastapuoli näyttäytyy oikean ihmisen kokoisena ja näköisenä. Kun keskustelukumppanin kehonkieltä ja ilmeitä ei tarvitse tihrustaa pieneltä näytöltä, rakentuu luottamus ja kommunikaatio aivan eri tavalla. Tekniikka ei ole enää etäpalvelujen ongelma, este tai edes hidaste. Hanke todisti, että etäpalvelujen hoitaminen videoneuvotteluratkaisun avulla onnistuu todella hyvin. Merkittävää on myös se, että käyttäjäkokemukset olivat erittäin myönteisiä käyttäjien iästä riippumatta, Hiltunen toteaa. PÄIVI SURAKKA toimitus@mediaplanet.com Yhtenäinen sairaskertomus parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta. Kentällä toimii satoja yksityisiä ja julkisia sairaanhoidon toimijoita, joista jokaisella on oma kustomoitu potilastietojärjestelmänsä. Tavoitteena on yhtenäinen sairaskertomus, joka määrämuotoista tietoa tuottaessaan parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta. Nykyään tiedon sirpaleinen esiintyminen eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään, vie kohtuuttomasti sairaanhoitohenkilökunnan aikaa. Tämä aika on pois asiakkaiden hoidosta. Terveydenhoito pääosaan 70 prosenttia terveydenhuollon menoista aiheutuu kroonisista taudeista.keskeisessä asemassa ei olekaan enää sairaanhoito, vaan terveydenhoito, jossa myös yksilö kantaa vastuuta terveydestään ja sen hallinnasta. Itsehoidon teema on nousussa maailmalla. Kaikki isot tietotekniikkafirmat kehittelevät ratkaisuja ja välineitä, joiden avulla jokaisen oma terveydenhallinta helpottuu. Business Intelligence-työkalut auttavat toimintasi menestymisessä myös Busineksen ulkopuolella. Tietojärjestelmien pakettiratkaisut eivät aina toimi organisaation liiketoiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. On nähtävä, että talousohjauksessakin eri olosuhteet vaativat eri käytännöt sekä luotava niihin sopeutuvat järjestelmät. Usein organisaatiot hankkivat tietojärjestelmät mahdollisimman halvalla, jolloin kustannuksia lisää ylläpito, täydentäminen ja kehittäminen sen sijaan, että hankittaisiin sopiva ratkaisu heti ja säästettäisiin kustannuksissa. Yli 20 vuoden kokemuksella Tricons Oy:n Business Intelligence -tietojärjestelmät mahdollistavat organisaatioiden tarvitseman informaation oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan. Tricons Oy yhdistää joustavasti asiakkaiden oman alan asiantuntemuksen ja olemassa olevat tietojärjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi. Asiakkaamme on oman alansa asiantuntija me toimitamme työkalut sen tueksi Business Intelligence -työkalut auttavat organisaatiota muuttamaan toiminnanohjausjärjestelmiensä tuottaman tiedon päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan suunnittelun tueksi. BI-ratkaisuilla tieto voidaan jakaa kaikkien tietoa tarvitsevien kesken, jolloin se on kaikkien saatavilla oikeaan aikaan. Business Intelligence myös yhdistää eri lähteistä saadut tiedot yhteen ympäristöön, jonka avulla organisaatiolla on koko ajan käytössään reaaliaikainen kokonaisnäkemys toiminnastaan. Hyöty tulee siinä, että tietojärjestelmän avulla voidaan esimerkiksi terveydenhoitoalalla seurata kohdistuvatko potilaat oikeille resursseille, sekä miten resursseja käytetään. Saadun informaation mukaan toimintaa voidaan analysoida ja suunnitella eteenpäin realistiselta pohjalta, valottaa Tricons Oy:n toimitusjohtaja Jari Uotila. Oleellista ovat asiakkaan toiveet ja tarpeenmukaisuus Järjestelmän integroiminen lähtee Tricons Oy:ssä aina asiakkaan tarpeista. Yrityksen toimintakulttuurin perusta on asiakaslähtöisyys, pitkäjänteisyys sekä ratkaisujen itsenäisyys. Palvelumme on joustavaa ja muokkaamme toimivat ratkaisut aina asiakaskohtaisesti. Ratkaisullamme voidaan kerätä yhteen eri järjestelmissä hajallaan oleva data tarpeen ja mahdollisten standardien mukaisesti yhdistellyksi informaatioksi. Loppujen lopuksi asiakkaan tarve ja toiveet ratkaisevat, vakuuttaa Uotila. Maapallokuja 1a Espoo Puh

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA RATKAISU 3 KEHITÄ YHTEISTYÖTÄY UUSI AIKA - UUSI TEKNOLOGIA Varkauden kaupunki panostaa asukkaidensa terveydenhuoltoon tehostamalla terveysasemien ajanvarauksen käyttämää puhelinjärjestelmää. KUVA: VARKAUDEN KAUPUNKI /HARRI ERONEN Uuden ajan asiakaspalvelua Kysymys: Hyötyvätkö myös julkiset organisaatiot uusista puhelinjärjestelmistä? Vastaus: Varkauden sosiaali- ja terveyspalvelut kehittää toimintaansa maailman kehittyneimpiin lukeutuvalla Unified Mobile Contact Center ratkaisulla. Vielä viime keväänä Varkaudessa oltiin samojen haasteiden edessä kuin lukemattomissa muissa kunnissa ollaan edelleen ympäri Suomea. Vaikka terveysasemien kaikki hoitajat olivat vastaamassa kuntalaisten puheluihin, vain murto-osa soittajista pääsi läpi ajanvaraukseen. Sekä asiakkaat että henkilökunta olivat tyytymättömiä. Vanhaa lankapuhelinjärjestelmää ei voinut enää kehittää, se oli tullut tiensä päähän, kertoo vastaanottotoiminnan osastonhoitaja Marja-Liisa Honkanen Varkauden sosiaali- ja terveyspalveluista. Aina saa jonkun kiinni Varkaudessa paineet remontoida puhelinjärjestelmä täysin olivat kovat. Kaupungin hankkima ratkaisu onkin ainutlaatuinen, ainakin julkisessa organisaatiossa. Siinä asiakaspalveluominaisuudet on yhdistetty kehittyneeseen mobiiliratkaisuun. Kömpelön, manuaalisen soitonsiirron sijaan käyttäjät antavat tavoitettavuustietonsa omasta kännykästään, jolloin järjestelmä tietää jo ennakolta, kenelle puheluita voi reitittää. Puhelu ohjautuu ensin omalle hoitajalle. Jos tätä ei tavoiteta, se siirtyy toiselle vapaana olevalle hoitajalle tai lopuksi vastaajapalveluun, mihin voi jättää soittopyynnön. Soittaja saa koko ajan jonotustietoa, ja hoitajat pystyvät organisoimaan työtään paremmin, Honkanen selittää. Yhteistyö uusille urille Uutta järjestelmää pilotoitiin Varkaudessa viime kesäkuussa ja se on ollut vakiintuneessa käytössä alkusyksystä 2009 lähtien. Hankkeen toteutusta nopeutti osaltaan se, että kaupunki hankki jo aiemmin puhelinvaihdetoimintansa palveluna. Ajanvaraustoiminta on niin kriittinen ympäristö, ettei pitkäkestoista projektia ollut mitään mahdollisuutta lähteä tekemään. Koska vaihdepalvelumme oli jo ulkoistettu, luontevin harkitsemistamme vaihtoehdoista oli kehittää tätä jo olemassaolevaa yhteistyötä, sanoo kaupungin ICTpäällikkö Jarmo Heinonen. Positiivinen käänne asiakastyytyväisyydessä Tavoitettavuustietojen yhdistäminen asiakaspalveluun mahdollistaa sen, että puhelut ohjautuvat ensimmäisellä yrityksellä oikealle vastaanottajalla riippumatta henkilökunnan mahdollisista lomista tai sairastumisista. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös tarkan raportoinnin, jota jo lakikin vaatii. Nyt voimme selvittää asiakkaiden mahdolliset valitukset yksityiskohtaisesti. On tärkeää, että järjestelmä osoittaa meille mahdollisuuksia oman toimintamme kehittämiseksi ja pystyy mukautumaan toimintatapojen muutoksiin, Honkanen sanoo. Uuden contact center ratkaisun käyttöönoton jälkeen vastattujen puhelujen osuus on Varkauden terveysasemilla kasvanut huimasti. Järjestelmää on jo muokattu myös esimerkiksi hammashuollon ajanvarauksen käyttöön. Vastaanottomme ajavarausongelmat ovat olleet suosittu yleisönosastokirjoittelun aihe. Nyt kun järjestelmä alkaa olla luonteva osa toimintaamme, on kirjoittelu loppunut. Se kertoo jo jotain, Heinonen tiivistää. JUSSI TIIHONEN toimitus@mediaplanet.com

7 INSPIRAATIO TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 7 NÄIN ONNISTUIMME Varkauden kaupunki onnistui Varkauden kaupunki on tyytyväinen uuteen ja kehittyneeseen mobiiliratkaisuunsa. Tiivis yhteis- ja kehitystyö jo aiemmin hankitun yhteistyökumppanin kanssa johti toivottuun lopputulokseen ja asiakastyytyväisyyden kasvuun kaupungin terveydenhuoltopalveluissa. PHOTO: VARKAUDEN KAUPUNKI HARRI ERONEN

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO HUOMIO Äänestyksien tulokset ovat avoimia. Pystyn vertaamaan tuloksia tehtyihin päätöksiin. Haluan äänestää Osallistun päätöksentekoon. Tunnistaudun internetissä palveluun, joka on enemmän kuin gallupkysely, vähemmän kuin virallinen äänestys. Voin käyttää ääntäni kussakin äänestyksessä vain kerran. Voin olla varma, että yksityisyyssuojaani kunnioitetaan. Haluan tietää mistä asioista kunnassani voi äänestää ja sanoa myös oman mielipiteeni. Haluan vaikuttaa kunnan asioihin. Minulla on idea ja kysyn, saako se kannatusta muilta kuntalaisilta. Suunnittelen kaavoitusmuutosta. Haluan tietää mitä mieltä alueen asukkaat ovat muutoksesta. Kehityssuunta: Kansalaisvaikuttaminen Internet on antanut mahdollisuuden jatkuvaan mielipiteiden kyselyyn mutta sitä ei ole kuitenkaan käytetty kunnalliseen eikä valtakunnalliseen äänestämiseen, demokratian edistämiseen. Äänestykset kaavoituksista, päiväkodeista tai mitä yhteisillä rahoilla tehdään, ovat tätä päivää, jos niin vain halutaan. Kuka on sanonut etteivät virkamiehet halua kuulla mitä mieltä kansalaiset ovat? Ihmisille luodaan oma asiointitili. Miksi tämä ei voisi taata myös jokaiselle äänioikeutta? Mahdollisuutta äänestää anonyymisti internetissä. Ihmiset haluavat vaikuttaa moniin asioihin oman ympäristönsä kehittämisessä. Heillä pitää olla vain kanava sen toteuttamiseen. KUVAT: ISTOCKPHOTO.COM

9 AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU 5 SÄHKÖINEN N ASIOINTI ILMOITUSLIITE 9 FAKTAA Raija Myllys-Kauppinen Verohallinnon ylitarkastaja KUVA: ILKKA ÄRRÄLÄ Ratkaisun asiakashyödyt: Vero.fi-sivusto on toiminut jo vuosia, ja vuodesta 2008 asti käytössä ollut Veroilmoitus verkossa palvelu säästää sekä veronmaksajien euroja että päänvaivaa veroasioiden hoidossa. Vuosittain noin viisi miljoonaa suomalaista saa esitäytetyn veroilmoituksen. Niistä palautuu verotoimistoihin korjattuna noin 1,5 miljoonaa. Kun valtionhallinnon tuottavuusvaatimukset kasvavat, yhtenä ratkaisuna on mekaanisen työn korvaaminen sähköisillä ratkaisuilla. Nykyajan ihmiset ovat tottuneita asioimaan verkossa ja palvelumme helpottaa heidän elämäänsä merkittävästi. Myös Valtioneuvosto on asettanut vaatimuksia valtionhallinnon palvelujen sähköistämiselle, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Raija Myllys-Kauppinen. Vähemmän virheitä Palvelu vapauttaa verovirkailijat rutiinitöistä, kuten tarpeesta muuntaa palautetut paperiset veroilmoitukset sähköiseen muotoon. Mitä vähemmän rutiinitöitä sen parempi. Palvelu ohjaa asiakasta ilmoittamaan kaikki tarvittavat tiedot, joten lisäselvitysten tarve pienenee. Kun asiakas itse ilmoittaa tiedot suoraan sähköisessä muodossa niin myös tallennusvirheet vähenevät. Kaikkia tietoja ei voi vielä ilmoittaa verkossa, mutta palvelua HOIDA MISSÄ HALUAT Kun hoidat veroilmoituksesi verkossa vältyt ruuhkilta ja jonotukselta. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Veroilmoitus verkossa palvelulla etua sekä asiakkaalle että verohallinnolle Kysymys: Miten sähköinen asiointi ja verotus liittyvät toisiinsa? Vastaus: Verohallinto on yksi sähköisen asioinnin edelläkävijöistä Suomessa. laajennetaan jatkuvasti. Kehitämme palvelua vähitellen. Aloitimme matkakuluista ja vuonna 2009 lisäsimme mm. kotitalousvähennykset, myyntivoitot ja -tappiot ja tulonhankkimiskulut palvelun piiriin. Keväällä 2010 palvelu laajenee edelleen ja uusina tietoina palvelussa voi ilmoittaa mm. vuokrat sekä korot ja velat. Tavoitteena on saada koko veroilmoitus verkkoon 2-3 vuoden sisällä. NINA GARLO-MELKAS toimitus@mediaplanet.com Veroilmoitus verkossa palvelu on vaivaton, helppo ja tehokas tapa hoitaa verotusasiat kuntoon sähköisesti ilman paperien pyöritystä ja postitusta. Palvelu on luotu helppokäyttöiseksi ja ohjeistuksiltaan selkeäksi, jotta sähköiseen asiointiin tottumattomatkin asiakkaat voisivat hyötyä palvelusta. Verotoimisto saa ilmoitukset valmiimpina, jolloin niiden täydennystarve vähenee ja täsmällisyys lisääntyy. Palvelu tukee valtionhallinnon tuottavuustavoitteita tuoden selvää säästöä näin myös veronmaksajille ja toteuttaen arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Palvelun vähitellen laajetessa yhä suurempi osa suomalaisista pääsee hyödyntämään sähköistä asiointipalvelua veroasioidensa hoidossa.

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA LIIKENNE Älyliikenne muokkaa liikennepolitiikkaa Älyliikenteen tuotteista ja palveluista on mahdollista kehittää vientituotteita ja merkittävää liiketoimintaa. Älyliikenne edistää sujuvaa ja taloudellista liikennettä RATKAISU 6 ÄLYKÄSTÄ Ä Ä KULJETUSTA Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime vuoden lopulla Kansallisen älyliikenteen strategian, jonka tavoitteena on Suomen liikennejärjestelmän nostaminen maailman edistyneimpien ja turvallisimpien joukkoon. Julkista hyötyä Strategian mukaan seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi linjata älyliikenteen tavoitteet ja niiden toteuttamisen vaatimat resurssit. Strategia ehdottaa 13 älyliikenteen kärkihanketta, joita ovat muun muassa valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä sekä langaton laajakaista juniin ja linja-autoihin. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuosina olisivat noin 400 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus olisi noin 325 miljoonaa euroa, kuntien ja yritysten 20 miljoonaa ja kuluttajien 35 miljoonaa euroa. Tuottavuus ylös ja onnettomuudet alas Vuoteen 2020 mennessä strategian tavoitteita ovat muun muassa väylänpidon ja liikennejärjestelmien tuottavuuden kasvattaminen 10 prosenttia yleistä tuottavuuskehitystä enemmän, 50 ihmishengen säästäminen vuosittain tieliikenteessä sekä yritysten logistiikkakustannusten laskeminen kilpailijamaiden tasolle. LÄHDE: Kysymys: Mitä hyötyjä älyliikenne tuo ja kenelle - miksi siihen kannattaa panostaa? Vastaus: Älyliikenne auttaa yksityisiä autoilijoita sekä joukko- ja ammattiliikennettä liikkumaan edullisesti, sujuvasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. TAUSTAA Ajoneuvojen määrä lisääntyy koko ajan. Liikenteen päästöt aiheuttavat viidenneksen hiilijalanjäljestä. Liikenteen infra kuluu, sen uusiminen on kallista, ja väylähankkeista käydään kovaa kisaa taloudellisesti vaikeissa oloissa. Haasteena on myös liikenneturvallisuuden kehittäminen. Säällä on iso merkitys erityisesti pohjoisissa oloissa. Älyliikenne tuo apua muun muassa kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin. Sillä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikennejärjestelmässä, sen kaikissa liikennemuodoissa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Älyliikenne kääntää huomion väylistä asiakkaisiin. Älyliikenne nähdään laajempana kokonaisuutena, jossa hyödynnetään entistä tehokkaammin nykyistä infraa, logistiikkaa ja nykyisiä liikennejärjestelmiä, toiminnajohtaja Kimmo Ylisiurunen ITS Finlandista toteaa. ITS Finland ry. on noin 60 eri tahon älyliikenteen yhteistyöfoorumi. FAKTAA Älyliikenteessä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa kaikissa liikennemuodoissa. Se auttaa ja ohjaa liikkumaan kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla. Siten se parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älykäs liikenne korostaa matkojen ja kuljetusten toimivuutta. Se siirtää painopistettä yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen. Liikennevalojärjestelmät tuovat tehokkuutta ja säästöjä. Pysäkeillä asiakkaat saavat Älyliikenteellä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikennejärjestelmässä, sen kaikissa liikennemuodoissa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Kimmo Ylisiurunen Toiminnanjohtaja KUVA: ILPO MATTILA Liikenteen käyttäjä keskiössä Autoilijoiden tarpeisiin yhä paremmin vastaava navigaattori on yleistynyt niin, että se on käytössä jo joka kolmannella autoilijalla. Sitä pidetään jopa hyödyllisempänä kuin autopuhelinta. Älyliikenteen kehitykseen on vaikutusta myös sillä, että Nokia antaa älypuhelinten käyttäjille vapaan pääsyn navigointipalveluihin. tietoa kulkuvälineen liiikkumisesta. Älyliikenne edesauttaa logistisen ketjun tehokkuutta. Älykkäästä liikenteestä tulee konkreettista ihmisten arkea. Navigaattori muuttaa ratkaisevasti autoilijan elämää. Älykkäät järjestelmät kertovat tien vaaroista, tukevat matkojen suunnittelua ja helpottavat reittivalintaa. Sähköisillä maksujärjestelmillä matkat voi maksaa matkapuhelimilla tai älykorteilla. Älyliikenne mahdollistaa myös tienkäytön maksut esimerkiksi todellisen kuormituksen mukaan. Älyliikenteen merkitys tulee pitkälti ICT:n yhdistymisestä liikenteeseen. Osa palveluista ja ratkaisuista on käyttäjien näkyvissä, osa taustalla piilossa. Ajoneuvovalmistajilta on tulossa käyttöohjeita. Liikenneja viestintäministeriö on julkaissut verkossa ohjeen navigaattorin käyttämisestä. Haasteena on se, miten kuluttajat pysyvät mukana kehityksessä, jossa ajoneuvon ajonaikainen palvelutarjonta monipuolistuu, siten että se hallitaan ja samalla huolehditaan liikenneturvallisuudesta, Ylisiurunen korostaa. Älyliikenne kaikkien etu Uusinvestointien ja pienten väyläparannusten sijaan älyliikenteen tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta. Kun esimerkiksi liikennevalojärjestelmää kehitetään niin, että valot kääntyvät vihreälle bussin lähestyessä, joukkoliikenne ja matkustajat saavat siitä selviä etuja ajan ja kustannusten säästöinä. Julkinen taho haluaa sujuvaa, nykyistä infraa tehokkaasti hyödyntävää liikennettä. Teollisuus ja kauppa hyötyvät hyvin toimivasta logistiikasta. Autoilija hyötyy muun muassa reaaliaikaisesta liikennetiedosta. Ajoneuvojen paikannustieto on kaikille merkittävä asia. Ajoneuvon liikkeistä saadaan todellista tietoa esimerkiksi liikkujien palvelujen kohdistamiseksi oikeaan tarpeeseen ja paikkaan. JOUNI SUOLANEN toimitus@mediaplanet.com Turvallista matkaa alkolukon kanssa Dräger Interlock XT on helposti asennettava ja laadukas alkolukko, joka estää alkoholin vaikutuksenalaista kuljettajaa ajamasta ajoneuvoa. Jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus ylittää lainsäädännön salliman rajan, alkolukko estää moottorin käynnistymisen. Alkolukko on valmistettu ajoneuvokäyttöön ja täyttää autoteollisuuden ja ammattiliikenteen vaatimukset. Lisäksi ajoneuvoon asennettu alkolukko vaikuttaa kuljettajien asenteisiin ja edistää siten terveempiä elämäntapoja. Maahantuoja: Lisätietoja: Jälleenmyyjät: /jm