Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla"

Transkriptio

1 Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius

2

3 Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla toteutettiin kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus vuodelle Kartoituksessa selvitettiin syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaassa: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi Pusula, Raasepori ja Siuntio. Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Päästölaskennan välineenä käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemallia. Kartoitetut päästösektorit olivat energia eri muodoissaan, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Näiltä sektoreilta määritettiin hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt. Koko kartoitusalueen yhteenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen taso oli 3510 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Näistä päästöistä valtaosa syntyi teollisuudesta ja energiantuotannosta (n. 70 %). Liikenteen osuus päästöistä oli noin 10 prosenttia ja kaukolämmön ja rakennusten erillislämmityksen päästöt noin yhdeksän prosentin luokkaa. Maatalouden ja jätehuollon osuus kokonaispäästöistä jäi melko pieneksi. Vaihtelu päästötasoissa oli hyvin suurta kuntien välillä, sillä alueella sijaitsee hyvin teollisuusvaltaisia paikkakuntia, sekä kuntia, joissa teollisuutta tai energiantuotantoa ei juuri ole. Kokonaispäästöt vaihtelivat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Korkeimmat päästötasot olivat Hangossa, Inkoossa ja Lohjalla, joissa kaikissa sijaitsee suuria teollisuus tai energiantuotantolaitoksia. Kun päästöt suhteutettiin kuntien asukaslukuihin, nousivat Hangon ja Inkoon päästöt muita kuntia korkeammalle tasolle, sillä näissä kunnissa on runsaasti päästöjä tuottavia laitoksia, mutta vähän asukkaita. Koko kartoitusalueen yhteenlasketut väkilukuun suhteutetut päästöt olivat selvästi korkeammat kuin koko Suomen keskiarvo: kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa väkilukuun suhteutettuna n. 15 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden, kun Länsi Uudenmaan päästöt nousivat tasolle 34 t/asukas. Päästökartoituksesta saadut tulokset kuvaavat päästötasoa Länsi Uudenmaan kunnissa vuonna Tuloksia voidaan hyödyntää päästövähennysten ja ilmastostrategioiden suunnittelussa kartoituskunnissa. Päästötason kehitystä voidaan myös jatkossa seurata uusimalla kartoitus eri vuosina samalla alueella samoja metodeja käyttäen.

4 1. JOHDANTO Ilmastonmuutoksesta yleisesti PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS KASVENER laskentamalli Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Laskentatiedot PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Sähkön tuotanto Teollisuusprosessit Muu teollisuus Liikenne Rakennusten erillislämmitys Maatalous Jätteiden käsittely Työkoneet Tulokset kunnittain Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi Pusula Raasepori Siuntio Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt POHDINTAA Kasvihuonekaasunielut JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 24

5 1. JOHDANTO Länsi Uudenmaan aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaan ja Forsknings och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novian yhteistyöprojektissa kartoitettiin kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelmassa. Projektissa on kartoitettu syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä koko alueella, sekä kuntakohtaisesti. Kartoituksen piiriin kuuluvat kunnat ovat Hanko, Inkoo, Raasepori, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi Pusula, ja Siuntio. Alueella on hieman yli asukasta. Kartoitus on tehty vuodelle Kyseessä on tämänhetkisen päästötason peruskartoitus. Kartoituksen pääpaino on todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkastelussa, jolloin päästöihin vaikuttavat suuresti myös kunnassa sijaitsevat suuret teollisuus ja energiantuotantolaitokset, eivät pelkästään kuntatoiminnot. Päästöraportti on tarkoitettu ensisijaisesti kuntapäättäjien työvälineeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Tulokset luovat pohjan päästöjen seurannalle ja päästöjen vähentämistoimille tulevaisuudessa. Tulosten pohjalta on myös mahdollista arvioida ja seurata päästökehitystä ja erilaisten päästöjenvähennystoimenpiteiden vaikutuksia päästötasoon Ilmastonmuutoksesta yleisesti Voimistuva kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos aiheuttavat suuria muutoksia yhteiskunnissa lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Kasvihuoneilmiö syntyy kun maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringosta tulevaa säteilyä mutta pidättävät ilmakehässä maapallon pinnasta takaisin säteilevää lämpösäteilyä, lämmittäen näin maan ilmakehää. Ilmakehän kaasujen säteilynpidätyskyvyn ansiosta osa säteilyenergiasta jää ilmakehään ja tästä johtuen ilmakehän lämpötila on lähellä maanpintaa noin +15 astetta, kun ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta se olisi noin 18 astetta. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä lisääntyy, ne pidättävät enemmän lämpösäteilyä, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallon ilmasto lämpenee. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja typpioksiduuli (N 2 O, dityppioksidi). Ihmisen toiminta lisää näiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Pitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti teollistumisen aikakaudella ja kasvihuonekaasupäästöjä ja siitä johtuvaa ilmastonmuutoksen voimistumista yritetäänkin nyt hillitä mm. kansainvälisin sopimuksin (mm. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja, sekä tekeillä oleva uusi kansainvälinen ilmastosopimus, jonka on tarkoitus valmistua Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa). Ilmaston lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeninä, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu saataisiin pysäytettyä, sillä valtameret lämpenevät hitaasti lämmittäen ilmaa viiveellä suhteessa kasvihuonekaasujen pitoisuuteen. Lisäksi kaasut poistuvat hitaasti ilmakehästä, mistä johtuen nykyiset ja tulevat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa vielä vähintään useita vuosikymmeniä. 1

6 Kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin vaikuttavat myös luonnonympäristöt, joista erityisesti metsät toimivat hiilinieluina, eli sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Metsien hakkuut ja puun poltto pienentävät näitä hiilivarastoja ja vapauttavat kasvihuonekaasuja takaisin ilmakehään. Toisaalta myös esimerkiksi suoalueet vapauttavat luonnostaan enemmän kaasuja kuin sitovat. Ilmastonmuutoksella on laajoja vaikutuksia globaalisti, mutta myös paikallisella tasolla. Ilmaston lämmetessä meren pinta nousee, kuivuus ja tulvat lisääntyvät, samoin äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt. Merkittäviä seurauksia ovat myös jäätiköiden sulaminen, ekosysteemien tuhoutuminen ja lajien levinneisyys ja elinalueiden muutokset, sekä muutokset tartuntatautien levinneisyydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat myös Suomessa. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa muutoksia mm. ruokatuotannossa ja energiahuollossa. Lämpötila ja kosteussuhteet muuttuvat ja erilaisten tuhohyönteisten ja taudinaiheuttajien levinneisyysrajat siirtyvät pohjoisemmaksi, mutta toisaalta myös kasvukausi voi pidentyä ja osaltaan parantaa maa ja metsätalouden mahdollisuuksia. Lämpenemisellä on myös vaikutusta energiantarpeeseen. Kuntatasolla ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat erityisesti kunnallistekniikan toimivuuteen ja ylläpitoon. Mahdollisten vaurioiden lisääntyessä mm. voimakkaiden sääilmiöiden, tulvien ja lumisuuden muutosten myötä, myös kustannukset kasvavat. 2. PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Laskentavuotena käytettiin vuotta 2007, sillä myöhemmiltä vuosilta ei kaikkia tarvittavia tietoja ollut vielä saatavilla laskentatietojen keräysvaiheessa. Laskenta toteutettiin kunnissa yleisesti käytetyllä laskentamallilla. Laskentaa myös täydennettiin kasvihuonekaasunielujen tarkastelulla KASVENER laskentamalli Päästökartoitus on toteutettu KASVENER laskentamallilla, joka on kuntaliiton tilauksesta Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemalli. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt, sekä energian tuotanto ja kulutus. Käytettävien lähtötietojen rajaus määräytyy pääasiassa laskentamallin linjausten mukaisesti. Laskettavat päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Laskettavat kaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja metaani (CH 4 ), jotka ovat kasvihuonekaasuista merkittävimpiä. Malli noudattaa IPCC:n metodiikkaa ja käyttää Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja Laskentamallista saadaan tulokset sekä tonneina kutakin kaasua, että hiilidioksidiekvivalentteina. Tulosten esittelyssä käytetään pääasiassa hiilidioksidiekvivalentteja niiden selkeyden vuoksi. Tässä yksikössä eri kaasujen vaikutukset on yhdenmukaistettu, jotta ne voidaan laskea yhteen. Yhdenmukaistaminen tapahtuu globaalin lämmityspotentiaalin (GWP) avulla, joka ilmaisee kaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin tiettynä ajanjaksona, yleisimmin sadassa vuodessa. 2

7 2.2. Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Päästölaskentaan käytettävässä KASVENER laskentamallissa on mahdollista laskea erikseen kunnan alueen tuotanto ja kulutusperusteiset päästöt. Tuotantoperusteiset päästöt tarkoittavat alueen rajojen sisäpuolella konkreettisesti syntyviä päästöjä, mm. energiantuotannossa ja teollisuudessa. Tässä kartoituksessa on keskitytty näiden todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkasteluun. Poikkeuksen tästä periaatteesta muodostaa jätehuolto, jonka osalta päästötarkastelu on syntypaikkaperusteinen. Kulutusperusteisessa päästölaskennassa sen sijaan tarkastellaan päästöjä, joita kunnan asukkaat ja instanssit aiheuttavat toiminnallaan, eli päästöjen tarkastelussa on otettu huomioon myös kunnassa tapahtuvan kulutuksen jossain muualla synnyttämiä päästöjä. Tästä esimerkkinä sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt; jos kunnan oma sähköntuotanto on vähäisempää kuin sähkönkulutus, laskee ohjelma erotuksen valtakunnallisen ostosähkön kertoimilla kuuluvaksi kunnan aiheuttamiin päästöihin, vaikka sähkön aiheuttamat päästöt todellisuudessa syntyvät kuntarajojen ulkopuolella. Vastaavantyyppisen laskennallisen pulman aiheuttaa kulutustavaroiden ilmastokuormitus. Laskentamallissa ei ole otettu huomioon materiaalivirrasta aiheutuvia päästöjä, eli päästöjä, joita kunnassa käytettyjen kulutustuotteiden elinkaari on aiheuttanut. Näitä päästöjä ei myöskään ole lähdetty selvittämään tässä päästökartoituksessa, sillä kulutustavaroiden aiheuttamien päästöjen arviointi on hyvin monimutkaista, eivätkä ole oleellisia tämän kartoituksen näkökulmasta, kun tarkastelun kohteena ovat kuntien alueella syntyvät todelliset päästöt. Konkreettisia päästöjä tarkastellessa, myös potentiaalisten päästövähennyskohteiden osoittaminen on yksinkertaisempaa. Toisaalta pelkästään tuotantoperusteisia päästöjä tarkasteltaessa ei nähdä esim. sähkönkulutuksen muutosten aiheuttamia vaikutuksia päästötasoon, sillä kulutuksen muutokset eivät näy suoraan alueen sähköntuotantolaitosten päästöissä. Luonnon kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja nielut eivät kuulu KASVENER laskennan piiriin. 2.3 Laskentatiedot Päästölaskennassa käytettävä laskentamalli määrittää pääpiirteissään mitä lähtötietoja laskennassa tarvitaan. Lähtötiedot koostuvat energiasektorilla pääasiassa polttoaineiden kulutuksen ja energian tuotannon ja kulutuksen määristä. Jätehuollon laskennassa hyödynnetään jätemäärätietoja, sekä tietoja jätevesien ravinnekuormituksesta, ja maataloudessa eläinmääriä ja peltoaloja. Tarkempi kuvaus käytetyistä lähtötietojen laskentametodeista löytyy liitteestä 1. Lähtötietojen keräystapojen valinnan yhteydessä tehtiin kokeiluja eri valintojen vaikutuksista päästötasoon. Kuvaus tehdyistä kokeiluista on liitteessä 2. Laskentaan tarvittavia tietoja on kerätty mahdollisuuksien mukaan suoraan päästöjä aiheuttavista laitoksista, jotta on saatu tarkkaa tietoa paikallisella tasolla. Teollisuus osion polttoaineiden kulutustiedot on saatu suoraan yrityksiltä asiasta tietävien yhteyshenkilöiden kautta. Lista yrityksistä, 3

8 joista tietoja on saatu, löytyy liitteestä 3. Samassa liitteessä on eritelty myös muita laitoksia, jotka ovat mukana päästölaskennassa. 3. PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Länsi Uudenmaan alueella toteutetun päästölaskennan lopullinen tuotantoperusteinen päästömäärä koko AKO alueelle on tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kuvassa 1 on nähtävissä syntyvien päästöjen jakautuminen eri sektoreille. Sektorijakaumasta nähdään teollisuuden ja energiantuotannon suuri rooli päästöjen aiheuttajana Länsi Uudenmaan alueella. Tämä näkyy myös kuntien päästöjä keskenään verrattaessa, sillä erot ovat erittäin suuria. Kokonaispäästöt vaihtelevat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja (Ks. Kuva 3). Kuva 1: Länsi Uudenmaan päästökartoituksessa lasketut kokonaispäästöt prosenttiosuuksina jaoteltuna eri päästösektoreille Kuten kuvasta 1 nähdään, runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden ja energiantuotannon osuus päästöistä on suuri, mutta näin on myös koko Suomen päästöissä, joista energian osuus on 81 prosenttia. Liikenteen osuus on Länsi Uudellamaalla noin kymmenen prosenttia, kun koko maassa liikenteen osuus on 23 prosenttia. Länsi Uudenmaan päästöissä ei kuitenkaan ole mukana lentoliikenteen päästöjä kuten koko maan päästötiedoissa. Teollisuusprosessien osuus on koko Suomessa 9 prosenttia, kun Länsi Uudellamaalla päästöosuus on n. 12 prosenttia, mikä osaltaan myös kertoo Länsi Uudenmaan rakenteesta teollisuuskeskittymänä. Maatalouden ja jätehuollon päästöosuudet jäävät koko maan päästötasoon verrattuna alhaisemmiksi, molempien ollessa vain yhden prosentin luokkaa, kun koko maassa maatalouden osuus on seitsemän ja jätteiden osuus kolme prosenttia. Kuvassa kaksi on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät päästösektoreittain ja eri kaasujen osuudet päästöistä. Kaasut on muutettu vertailukelpoiseen muotoon, eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Kuvasta nähdään hiilidioksidin valtava osuus verrattuna muihin kaasuihin. Hiilidioksidi dominoi päästömääriä hyvin huomattavasti lähes kaikilla sektoreilla, lukuun ottamatta 4

9 maatalouden ja jätteiden päästöjä, jotka koostuvat vain typpioksiduulista ja metaanista. Näillä sektoreilla on kuitenkin kokonaispäästöjä tarkasteltaessa melko vähäinen merkitys. Hiilidioksidin päästömäärät ovat siis muiden kaasujen määriin verrattuna moninkertaiset. Kuva 2: Eri kaasujen osuudet Länsi Uudenmaan kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kuva 3: Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kartoituskunnissa hiilidioksidiekvivalenttitonneina 5

10 Kuvasta kolme nähdään, että kokonaispäästöjen määrät ovat kunnissa hyvin erilaisia. Hangon, Inkoon ja Lohjan päästöt ovat huomattavan suuret muihin kuntiin verrattuna, johtuen suurelta osin teollisuuden ja energiantuotannon painottumisesta näille alueille. Karjalohjan kokonaispäästömäärät jäävät tämän alueen alhaisimmiksi, sillä kunnassa ei ole lainkaan suuria päästöjä tuottavia toimintoja ja liikennemäärätkin jäävät melko vähäisiksi muihin kuntiin verrattuna. Myöskään Siuntion, Karkkilan tai Nummi Pusulan päästöt eivät ole kovin merkittäviä. Kun päästöt suhteutetaan väkilukuun, tasoittuvat kuntien väliset erot hieman (ks. kuva 4). Väkilukuun suhteutetut päästöt vaihtelevat Länsi Uudenmaan kunnissa välillä t hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Päästötasot ovat Länsi Uudellamaalla korkeimmat Inkoossa ja Hangossa myös väkilukuun suhteutettuna, sillä teollisuus ja energiantuotanto nostavat päästötasoa huomattavasti ja asukkaita kunnissa on melko vähän. Kun voimalaitoksen vaikutus jätetään päästötarkastelun ulkopuolelle, jäävät Inkoon päästöt melko pieniksi. Muista kunnista erottuu hieman korkeammin päästötasoin Lohja, jossa teollisuuden rooli on myös suuri. Lohjalla väkilukuun suhteutetut päästöt jäävät Hankoa ja Inkoota pienemmiksi, sillä väestöpohjaa on huomattavasti enemmän ( asukasta). Muissa kartoituskunnissa päästöt ovat melko alhaisella tasolla, myös koko Suomen päästötasoon verrattuna (Ks. Kuva 4). Kuva 4: Länsi Uudenmaan kunnissa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, esitettynä kunnittain, hiilidioksidiekvivalenttitonneina asukasta kohden. Inkoon kohdalla on erotettu vaaleammalla värillä energiantuotantolaitoksen aiheuttama osuus ja Hangon kohdalla terästehtaan aiheuttama osuus. Koko kartoitusalueen, sekä koko Suomen yhteenlaskettu päästö/asukas on esitetty vihreällä värillä. 6

11 Taulukossa 1 on eriteltynä Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella syntyneet päästöt sektoreittain. Myös tässä nähdään päästöjen painottuminen energiaa kuluttaville sektoreille: energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen määrät liikkuvat huomattavasti suuremmissa lukemissa kuin jätteidenkäsittely ja maatalous. Suurin yksittäinen päästösektori on lauhdutusvoima (898 tuhatta tonnia CO 2 ekv.), joka sisältää ainoastaan Inkoon suuren lauhdutusvoimalaitoksen. Tämän jälkeen suurimmaksi päästösektoriksi nousee alueen muu teollisuus (ei energiantuotantoa tai teollisuusprosesseja), päästöjen ollessa n. 800 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kaukolämmön päästöt ovat näistä suurimmista päästölähteistä alhaisimmalla tasolla, 138 tuhatta tonnia. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdutusvoima 898 Muu teollisuus 800 Prosessivoima 638 Teollisuusprosessit 437 Liikenne, josta 364 Maantieliikenne 314 Muu liikenne 50 Rakennusten erillislämmitys, josta 176 Asuinrakennukset 121 Kaukolämpö 138 Maatalous, josta 32 Viljely 16 Karjatalous 16 Jätteiden käsittely, josta 20 Kaatopaikat 14 Kompostointi 1 Jätevedet 5 Työkoneet 9 YHTEENSÄ 3510 Taulukko 1: Kasvihuonekaasupäästöt eri sektoreilla Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella hiilidioksidiekvivalenttitonneina Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Kaukolämmön tuotanto on pääasiassa melko pienimuotoista ja vähäpäästöistä kartoituskunnissa. Suurimmat kaukolämmön tuottajat alueella ovat Fortum, jolla on lämpölaitoksia useammassa kartoituskunnassa, Tammisaaren energia ja Keravan energia. Karjalohjalla ja Nummi Pusulassa ei tuoteta kaukolämpöä. Kun kaukolämmön tuotannon aiheuttamia päästöjä suhteutetaan tuotettuun lämpömäärään, nähdään myös käytettyjen polttoaineiden ja laitosten väliset erot (ks. Kuva 5). Lohjalla kaukolämpöä tuotetaan nelinkertaisesti Raaseporiin verrattuna, mutta päästöt ovat kymmenkertaiset; suuri ero johtuu eroista käytetyissä polttoaineissa. Raaseporissa kaukolämmön tuotannon päästötasoa laskee 7

12 puupohjaisten polttoaineiden käyttö, sillä Tammisaaren energian tuotannosta suurin osa tapahtuu metsätähdehakkeella. Lohjalla päästötasoa nostaa suuri kivihiilellä toimiva kaukolämpölaitos. Muualla lämmön tuottamiseen käytetään useimmiten öljyjä tai maakaasua. Karkkilan kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä, jotka molemmat ovat melko suuria päästöjen aiheuttajia. Siuntiossa sekä lämmön tuotanto että päästöt ovat lämpöä tuottavista vertailukunnista alhaisimmat. Lämpöä tuotetaan vain vähän ja tuotantoon käytetään maakaasua. Hangossa käytetään yksinomaan raskasta polttoöljyä. Kuva 5: Kaukolämmön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun energian määrä Sähkön tuotanto Päästökartoituksessa mukana olleista kunnista vain Lohjalla, Hangossa ja Inkoossa on sähköntuotantoa. Inkoossa toimii Fortumin lauhdevoimalaitos, jossa tuotetaan sähköä kivihiilellä valtakunnan verkkoon. Lohjalla toimii Sappi Oy:n paperitehtaan yhteydessä prosessivoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä tehtaan käyttöön. Energiaa tuotetaan pääasiassa maakaasulla, kuorella ja muulla puujätteellä. Hangossa Ovako Wire Oy:llä on Koverharin tehtaalla prosessilauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä, ja pieniä määriä lämpöä ja prosessihöyryä tehtaan käyttöön, pääasiassa masuunikaasulla. Lisäksi Hangossa ja Inkoossa tuotetaan sähköä tuulivoimalla, mistä ei kuitenkaan synny päästöjä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä jää myös hyvin pieneksi muuhun sähköntuotantoon verrattuna (ks. kuva 6). 8

13 Kuva 6: Sähkön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun sähkön määrät kunnissa, joissa on omaa sähköntuotantoa Teollisuusprosessit Teollisuusprosessien aiheuttamat päästöt lasketaan tuotantomäärien ja osittain raaka aineiden kulutuksen perusteella. Tällaisia prosessiperäisiä päästöjä syntyy Lohjalla Nordkalkin tehtaalla, jossa valmistetaan poltettua kalkkia, sekä Hangossa Ovako Oy:n terästehtaalla, jossa tuotetaan teräsjalosteita. Lohjalla prosessiperäiset päästöt olivat 155 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja eli noin 17 % kokonaispäästöistä, Hangossa 282 tuhatta tonnia eli noin 22 prosenttia kokonaispäästöistä Muu teollisuus Muu teollisuus osio pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai teollisuusprosesseissa syntyneet päästöt. Tälle päästösektorille sijoittuvat siis pienet ja keskisuuret teollisuuslaitokset sekä osa suurten teollisuuslaitosten päästöistä. Myös teollisuusrakennusten lämmityksen päästöt kuuluvat tämän sektorin tietoihin. Päästölaskentaa varten tarvittavat tiedot kerättiin suoraan kartoitusalueen teollisuuslaitoksilta mahdollisimman tarkan tiedon saamiseksi. Tämän sektorin päästöissä ei ole mukana teollisuuden sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta aiheutuneita päästöjä. Teollisuuden energian päästöjen hajonta on erittäin suurta kartoituskuntien välillä. Päästöt vaihtelevat välillä 0,2 564 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja (Ks. Kuva 7). Suurimmat päästöt syntyvät tällä sektorilla Hangossa, missä on runsaasti teollisuutta, kun taas pienimmät eli 0,2 9

14 tuhannen tonnin päästöt ovat Karjalohjalla, missä teollisuutta ei ole juuri lainkaan. Hangon lisäksi Lohja nousee esille tällä sektorilla 181 tuhannen hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöillä; nämä kaupungit ovat alueen teollisuuskeskittymiä. Muista kunnista Raaseporin teollisuuden päästöt ovat korkeimmat, kuitenkin vain 39 tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Kuva 7: Muun teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Ei sisällä energiantuotannon eikä teollisuusprosessien päästöjä. Päästöiltään pienempien kuntien osuus jää vain 17 tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä suurin osa syntyy Inkoossa ( t CO 2 ekv.), kun taas Siuntion ja Karjalohjan teollisuuden päästöt jäävät alle tuhannen tonnin Liikenne Liikenne muodostaa päästökartoituksessa poikkeuksen, sillä laskentaohjelmaan syötetään valmista päästödataa toisin kuin muilla päästösektoreilla, joilla päästöt lasketaan erilaisten lähtötietojen pohjalta. Liikenteen päästötiedot on haettu VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä. Liikenteen päästöissä ovat mukana tieliikenteen, vesiliikenteen ja rautatieliikenteen päästöt (Ks Kuva8). Pienveneiden päästöt eivät ole mukana vesiliikenteen päästöissä. Lentoliikennettä ei ole huomioitu lainkaan. 10

15 Kuva 8:Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kunnittain hiilidioksidiekvivalenttitonneina Rakennusten erillislämmitys Rakennusten erillislämmityksen päästöihin lasketaan muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä syntyneet päästöt, teollisuusrakennuksia lukuun ottamatta. Erillislämmityksestä aiheutuneiden päästöjen laskenta perustuu tietoon kunnan rakennuskannasta ja rakennusten lämmitystavoista. Kuvassa 9 on esitetty erillislämmityksen aiheuttamat päästöt kunnittain, sekä kuntien asukasluvut. Kuvasta nähdään, että esim. Hangossa ja Raaseporissa erillislämmitettävien rakennusten päästöt ovat verrattain suuria suhteessa väkilukuun, eli erillislämmitettäviä rakennuksia on paljon. Myös Lohjalla päästötaso on korkea, mutta väestöpohjaa on enemmän. Erillislämmityksen päästölaskennassa ei ole huomioitu lämpöpumppujen osuutta lämmityksessä. Ilmalämpöpumppujen asennusta varten ei tarvita rakennuslupaa, joten pumppujen määrästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Pumput kuluttavat sähköä, joten niiden aiheuttama päästökuormitus on mukana sähkönkulutuksen päästöissä, mutta vaikutusta muun lämmitystavan vähentyneeseen polttoainekulutuksen on hyvin vaikeaa arvioida. 11

16 Kuva 9: Rakennusten erillislämmityksestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja asukkaiden määrä esitettyä kuntakohtaisesti Maatalous Maataloussektori käsittää sekä karjatalouden, että viljelyn päästöt. Tuloksiin sisältyvät päästöt lannoitteiden levityksestä, lannan käsittelystä, eläinten ruoansulatuksesta ja laiduntamisesta. Maatalouden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on yleensä pieni, mutta maatalousvaltaisilla paikkakunnilla päästöillä voi olla enemmän merkitystä. Kuvasta 10 nähdään, että suurimmat maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat kartoituskunnista Raaseporissa ja Nummi Pusulassa. Hangossa maataloutta on erittäin vähän, joten myös päästöt ovat olemattomat. 12

17 Kuva 10: Karjataloudesta ja viljelystä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt kuntakohtaisesti hiilidioksidiekvivalenttitonneina Jätteiden käsittely Jätteidenkäsittelyn päästöt lasketaan kaatopaikan täyttöön jäävän jätemäärän ja kompostoidun biojätteiden määrän perusteella. Kasvihuonekaasuja syntyy jätteiden käsittelyssä mm. orgaanisen aineksen hajotessa. Jätesektorin päästölaskennassa pätee syntypaikkaperuste, eli päästöt lasketaan kunnassa syntyvien jätemäärien perusteella, riippumatta siitä mihin jäte loppusijoitetaan. Myös jätevedenkäsittelyn päästöissä pätee syntypaikkaperuste, mutta kartoitusalueen kunnissa on omat jätevedenpuhdistamot, jotka puhdistavat pääasiassa vain kyseisen kunnan jätevedet. Jätteiden käsittelyn osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni (ks. Kuva 1 ja taul.1) Työkoneet Kuin muiden päästösektoreiden päästöt on kartoitettu, jäävät laskennan ulkopuolelle maa ja metsätalouden työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä ei ole olemassa valmiina tilastoitua tietoa, joten työkoneille esitetyt päästöarvot ovat laskennallisia ja koskevat vain maatalouden työkoneita. Osuus päästöstä on hyvin olematon, koko Länsi Uudenmaan alueella vain 0,2 prosentin luokkaa. 13

18 3.2. Tulokset kunnittain Taulukoiden muu teollisuus sektori pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai prosessiperäisesti syntyneet päästöt. Tähän sisältyy myös teollisuusrakennusten lämmitys. Teollisuuden sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt eivät ole mukana luvuissa. Rakennusten erillislämmitykseen kuuluvat päästöt muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä, lukuun ottamatta teollisuusrakennuksia. Liikenteen päästöissä ovat maantieliikenteen lisäksi mukana myös juna ja laivaliikenteen päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt perustuvat kunnassa syntyneisiin jätemääriin Hanko Hangossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 1283 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Hangon päästötasolle on leimallista alueen runsas ja energiaintensiivinen teollisuus. Väkilukuun suhteutettuna päästöksi tulee 132 tonnia CO 2 ekvivalenttia asukasta kohden, mikä on erittäin korkea päästötaso. Syynä on pieni väestöpohja suhteessa runsaan teollisuuden ja muiden päästöjä tuottavien toimintojen määrään. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Muu teollisuus 564 Prosessivoimalaitokset 329 Teollisuusprosessit 282 Liikenne, josta: 65 Maantieliikenne 21 Muu liikenne 44 Rakennusten erillislämmitys 29 Kaukolämpö 12 Jätteiden käsittely, josta: 2 Jätevedet 0,4 Maatalous 0,1 YHTEENSÄ 1283 Taulukko 2: Hangossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Kuten taulukosta 2 nähdään, suurimmat päästösektorit ovat prosessivoimalaitos, teollisuusprosessit ja muu teollisuus. Ovakon terästehdas voimalaitoksineen on tässä merkittävässä asemassa, mutta myös muiden teollisuuslaitosten päästöt muodostavat erittäin suuren osan Hangon kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden jälkeen suurimmat, myös kunnan vaikutuspiirissä olevat sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys ja kaukolämmön tuotanto. Kaukolämpöä tuotettiin Hangossa raskaalla polttoöljyllä. Kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen lisäksi Hangossa on teollisuudelle lämpöä tuottava lämpölaitos. Liikenteen päästömäärissä korostuu muista kunnista poiketen muun kuin maantieliikenteen päästöt. Tähän on syynä Hangon vilkas satamatoiminta ja välillisesti myös teollisuus, sillä rahtiliikennettä on runsaasti. 14

19 Jätehuollon osuus Hangon kokonaispäästöistä on hyvin pieni ja maatalouden olematon, sillä Hangossa maataloutta on erittäin vähän, suuria eläintiloja ei lainkaan Inkoo Inkoossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 953 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä valtaosan aiheuttaa Inkoossa sijaitseva hiililauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon kivihiilellä. Kun voimalaitoksen osuus lasketaan pois, jää Inkoon päästötasoksi vain 55 tuhatta tonnia CO 2 ekv, mikä on Inkoon kaltaiselle pienelle kunnalle melko tyypillinen päästötaso. Taulukosta 3 nähdään, että suurimmaksi päästösektoriksi nousee tällöin liikenne, jonka päästöistä valtaosa on maantieliikenteen päästöjä, sisältäen myös läpikulkuliikenteen. Inkoossa on myös jonkin verran laiva ja junaliikennettä. Muista päästösektoreista teollisuuden ja rakennusten lämmityksen osuudet ovat suurimmat. Teollisuus on Inkoossa kuitenkin suurta voimalaitosta lukuun ottamatta melko pienimuotoista. Inkoossa on paljon maataloutta, joten maatalouden päästöt ovat suhteellisen suuret, 3 tuhatta tonnia CO 2 ekv. Näistä päästöistä suurin osa on peräisin peltoviljelystä, jota harjoitetaan runsaasti Inkoon alueella. Kaukolämmön tuotannon päästöt jäävät pieniksi, sillä Inkoossa on vain yksi pieni lämpölaitos, joka tuottaa lämpöä raskaalla polttoöljyllä. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdevoimalaitos 898 Liikenne, josta: 28 Maantieliikenne 26 Muu liikenne 2 Muu teollisuus 10 Rakennusten erillislämmitys 9 Maatalous, josta: 3 Viljely 2 Karjatalous 1 Kaukolämpö 3 Työkoneet 1 Jätteiden käsittely, josta 0,9 Jätevedet 0,2 YHTEENSÄ 953 Taulukko 3: Inkoossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina Karjalohja Karjalohja on pieni harvaan asuttu kunta kartoitusalueen pohjoisosassa. Karjalohjalla ei ole yksittäisiä suuria päästölähteitä ja teollisuuden ja liikenteen määräkin on vähäinen. Taulukosta neljä nähdään, että Karjalohjalla suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. 15

20 Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 5 Rakennusten erillislämmitys 2 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Työkoneet 0,6 Teollisuus 0,2 Jätteiden 0,1 käsittely YHTEENSÄ 9,3 Taulukko 4: Karjalohjalla vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Myös maatalouden osuus nousee Karjalohjalla melko suureksi, pelkästään karjatalouden osuus kokonaispäästöistä on yli kymmenen prosenttia. Teollisuutta Karjalohjalla ei juuri ole, ei myöskään kaukolämmön tuotantoa, jolloin myös asumisen aiheuttamat, erillislämmityksestä aiheutuneet päästöt korostuvat Karkkila Karkkilan kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 62 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Myöskään Karkkilassa ei ole suuria yksittäisiä päästölähteitä ja teollisuuden osuus päästöistä pysyy melko alhaisella tasolla. Karkkilassa on myös melko runsaasti teollisuuslaitoksia, mutta monet niistä käyttävät pääosin sähköä, joten päästöt eivät näy tässä polttoaineiden käyttöön perustuvassa päästöluvussa. Suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. Kaukolämmön päästöt jäävät erillislämmityksen päästöjä pienemmiksi, sillä kaukolämpöä käytetään huomattavasti vähemmän. Keravan energia tuottaa alueella kaukolämpöä jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä. Karkkilassa kauttakulkuliikenne lisää luultavasti liikenteen aiheuttamia päästöjä, sillä valtatie 2 kulkee Karkkilan läpi (Ks. Taulukko 5). Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 25 Rakennusten erillislämmitys 16 Kaukolämpö 12 Teollisuus 4 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Jätteiden käsittely, josta: 1 Jätevedet 0,3 Työkoneet 0,6 YHTEENSÄ 62 Taulukko 5: Karkkilassa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. 16

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Jukka

Lisätiedot

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mainostoimisto

Lisätiedot

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Hannu Vallas,

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010. Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle

Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010. Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010 Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle Kirjoittaja: Hanhila, Johanna Sisällöntuotanto: Hanhila Johanna, Yli-Petäys Mika, Metsä-Turja Jani Valmistunut:

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY Pohjois-Karjalan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2012 Suvi Monni Juha Kukko CO2-raportti Espoo CO2-raportti

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Markku Kyöstilä Kestävän kehityksen toimikunta 9.9.2010 Riihimäen kaupunki Ympäristölautakunta 2010 Markku Kyöstilä

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Työryhmä: Maija Mattinen, Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Marja Salo, Jyri

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005. Leena Mäkelä

Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005. Leena Mäkelä Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005 Leena Mäkelä Etelä-Savon ympäristökeskus ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010

LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 LAPPEENRANNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Lappeenranta CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi

Lisätiedot

NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010

NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 NAANTALIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 29-21 CO2-raportti CO2-raportin vuosiraportti, Naantali CO2-raportti / Lekkerikuja 1 B 21 223 Espoo Puhelin 4 99 2224 toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi Grafiikat,

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot