Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla"

Transkriptio

1 Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius

2

3 Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla toteutettiin kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus vuodelle Kartoituksessa selvitettiin syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaassa: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi Pusula, Raasepori ja Siuntio. Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Päästölaskennan välineenä käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemallia. Kartoitetut päästösektorit olivat energia eri muodoissaan, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Näiltä sektoreilta määritettiin hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt. Koko kartoitusalueen yhteenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen taso oli 3510 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Näistä päästöistä valtaosa syntyi teollisuudesta ja energiantuotannosta (n. 70 %). Liikenteen osuus päästöistä oli noin 10 prosenttia ja kaukolämmön ja rakennusten erillislämmityksen päästöt noin yhdeksän prosentin luokkaa. Maatalouden ja jätehuollon osuus kokonaispäästöistä jäi melko pieneksi. Vaihtelu päästötasoissa oli hyvin suurta kuntien välillä, sillä alueella sijaitsee hyvin teollisuusvaltaisia paikkakuntia, sekä kuntia, joissa teollisuutta tai energiantuotantoa ei juuri ole. Kokonaispäästöt vaihtelivat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Korkeimmat päästötasot olivat Hangossa, Inkoossa ja Lohjalla, joissa kaikissa sijaitsee suuria teollisuus tai energiantuotantolaitoksia. Kun päästöt suhteutettiin kuntien asukaslukuihin, nousivat Hangon ja Inkoon päästöt muita kuntia korkeammalle tasolle, sillä näissä kunnissa on runsaasti päästöjä tuottavia laitoksia, mutta vähän asukkaita. Koko kartoitusalueen yhteenlasketut väkilukuun suhteutetut päästöt olivat selvästi korkeammat kuin koko Suomen keskiarvo: kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa väkilukuun suhteutettuna n. 15 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden, kun Länsi Uudenmaan päästöt nousivat tasolle 34 t/asukas. Päästökartoituksesta saadut tulokset kuvaavat päästötasoa Länsi Uudenmaan kunnissa vuonna Tuloksia voidaan hyödyntää päästövähennysten ja ilmastostrategioiden suunnittelussa kartoituskunnissa. Päästötason kehitystä voidaan myös jatkossa seurata uusimalla kartoitus eri vuosina samalla alueella samoja metodeja käyttäen.

4 1. JOHDANTO Ilmastonmuutoksesta yleisesti PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS KASVENER laskentamalli Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Laskentatiedot PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Sähkön tuotanto Teollisuusprosessit Muu teollisuus Liikenne Rakennusten erillislämmitys Maatalous Jätteiden käsittely Työkoneet Tulokset kunnittain Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi Pusula Raasepori Siuntio Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt POHDINTAA Kasvihuonekaasunielut JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 24

5 1. JOHDANTO Länsi Uudenmaan aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaan ja Forsknings och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novian yhteistyöprojektissa kartoitettiin kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelmassa. Projektissa on kartoitettu syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä koko alueella, sekä kuntakohtaisesti. Kartoituksen piiriin kuuluvat kunnat ovat Hanko, Inkoo, Raasepori, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi Pusula, ja Siuntio. Alueella on hieman yli asukasta. Kartoitus on tehty vuodelle Kyseessä on tämänhetkisen päästötason peruskartoitus. Kartoituksen pääpaino on todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkastelussa, jolloin päästöihin vaikuttavat suuresti myös kunnassa sijaitsevat suuret teollisuus ja energiantuotantolaitokset, eivät pelkästään kuntatoiminnot. Päästöraportti on tarkoitettu ensisijaisesti kuntapäättäjien työvälineeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Tulokset luovat pohjan päästöjen seurannalle ja päästöjen vähentämistoimille tulevaisuudessa. Tulosten pohjalta on myös mahdollista arvioida ja seurata päästökehitystä ja erilaisten päästöjenvähennystoimenpiteiden vaikutuksia päästötasoon Ilmastonmuutoksesta yleisesti Voimistuva kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos aiheuttavat suuria muutoksia yhteiskunnissa lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Kasvihuoneilmiö syntyy kun maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringosta tulevaa säteilyä mutta pidättävät ilmakehässä maapallon pinnasta takaisin säteilevää lämpösäteilyä, lämmittäen näin maan ilmakehää. Ilmakehän kaasujen säteilynpidätyskyvyn ansiosta osa säteilyenergiasta jää ilmakehään ja tästä johtuen ilmakehän lämpötila on lähellä maanpintaa noin +15 astetta, kun ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta se olisi noin 18 astetta. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä lisääntyy, ne pidättävät enemmän lämpösäteilyä, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallon ilmasto lämpenee. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja typpioksiduuli (N 2 O, dityppioksidi). Ihmisen toiminta lisää näiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Pitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti teollistumisen aikakaudella ja kasvihuonekaasupäästöjä ja siitä johtuvaa ilmastonmuutoksen voimistumista yritetäänkin nyt hillitä mm. kansainvälisin sopimuksin (mm. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja, sekä tekeillä oleva uusi kansainvälinen ilmastosopimus, jonka on tarkoitus valmistua Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa). Ilmaston lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeninä, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu saataisiin pysäytettyä, sillä valtameret lämpenevät hitaasti lämmittäen ilmaa viiveellä suhteessa kasvihuonekaasujen pitoisuuteen. Lisäksi kaasut poistuvat hitaasti ilmakehästä, mistä johtuen nykyiset ja tulevat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa vielä vähintään useita vuosikymmeniä. 1

6 Kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin vaikuttavat myös luonnonympäristöt, joista erityisesti metsät toimivat hiilinieluina, eli sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Metsien hakkuut ja puun poltto pienentävät näitä hiilivarastoja ja vapauttavat kasvihuonekaasuja takaisin ilmakehään. Toisaalta myös esimerkiksi suoalueet vapauttavat luonnostaan enemmän kaasuja kuin sitovat. Ilmastonmuutoksella on laajoja vaikutuksia globaalisti, mutta myös paikallisella tasolla. Ilmaston lämmetessä meren pinta nousee, kuivuus ja tulvat lisääntyvät, samoin äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt. Merkittäviä seurauksia ovat myös jäätiköiden sulaminen, ekosysteemien tuhoutuminen ja lajien levinneisyys ja elinalueiden muutokset, sekä muutokset tartuntatautien levinneisyydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat myös Suomessa. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa muutoksia mm. ruokatuotannossa ja energiahuollossa. Lämpötila ja kosteussuhteet muuttuvat ja erilaisten tuhohyönteisten ja taudinaiheuttajien levinneisyysrajat siirtyvät pohjoisemmaksi, mutta toisaalta myös kasvukausi voi pidentyä ja osaltaan parantaa maa ja metsätalouden mahdollisuuksia. Lämpenemisellä on myös vaikutusta energiantarpeeseen. Kuntatasolla ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat erityisesti kunnallistekniikan toimivuuteen ja ylläpitoon. Mahdollisten vaurioiden lisääntyessä mm. voimakkaiden sääilmiöiden, tulvien ja lumisuuden muutosten myötä, myös kustannukset kasvavat. 2. PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Laskentavuotena käytettiin vuotta 2007, sillä myöhemmiltä vuosilta ei kaikkia tarvittavia tietoja ollut vielä saatavilla laskentatietojen keräysvaiheessa. Laskenta toteutettiin kunnissa yleisesti käytetyllä laskentamallilla. Laskentaa myös täydennettiin kasvihuonekaasunielujen tarkastelulla KASVENER laskentamalli Päästökartoitus on toteutettu KASVENER laskentamallilla, joka on kuntaliiton tilauksesta Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemalli. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt, sekä energian tuotanto ja kulutus. Käytettävien lähtötietojen rajaus määräytyy pääasiassa laskentamallin linjausten mukaisesti. Laskettavat päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Laskettavat kaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja metaani (CH 4 ), jotka ovat kasvihuonekaasuista merkittävimpiä. Malli noudattaa IPCC:n metodiikkaa ja käyttää Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja Laskentamallista saadaan tulokset sekä tonneina kutakin kaasua, että hiilidioksidiekvivalentteina. Tulosten esittelyssä käytetään pääasiassa hiilidioksidiekvivalentteja niiden selkeyden vuoksi. Tässä yksikössä eri kaasujen vaikutukset on yhdenmukaistettu, jotta ne voidaan laskea yhteen. Yhdenmukaistaminen tapahtuu globaalin lämmityspotentiaalin (GWP) avulla, joka ilmaisee kaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin tiettynä ajanjaksona, yleisimmin sadassa vuodessa. 2

7 2.2. Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Päästölaskentaan käytettävässä KASVENER laskentamallissa on mahdollista laskea erikseen kunnan alueen tuotanto ja kulutusperusteiset päästöt. Tuotantoperusteiset päästöt tarkoittavat alueen rajojen sisäpuolella konkreettisesti syntyviä päästöjä, mm. energiantuotannossa ja teollisuudessa. Tässä kartoituksessa on keskitytty näiden todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkasteluun. Poikkeuksen tästä periaatteesta muodostaa jätehuolto, jonka osalta päästötarkastelu on syntypaikkaperusteinen. Kulutusperusteisessa päästölaskennassa sen sijaan tarkastellaan päästöjä, joita kunnan asukkaat ja instanssit aiheuttavat toiminnallaan, eli päästöjen tarkastelussa on otettu huomioon myös kunnassa tapahtuvan kulutuksen jossain muualla synnyttämiä päästöjä. Tästä esimerkkinä sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt; jos kunnan oma sähköntuotanto on vähäisempää kuin sähkönkulutus, laskee ohjelma erotuksen valtakunnallisen ostosähkön kertoimilla kuuluvaksi kunnan aiheuttamiin päästöihin, vaikka sähkön aiheuttamat päästöt todellisuudessa syntyvät kuntarajojen ulkopuolella. Vastaavantyyppisen laskennallisen pulman aiheuttaa kulutustavaroiden ilmastokuormitus. Laskentamallissa ei ole otettu huomioon materiaalivirrasta aiheutuvia päästöjä, eli päästöjä, joita kunnassa käytettyjen kulutustuotteiden elinkaari on aiheuttanut. Näitä päästöjä ei myöskään ole lähdetty selvittämään tässä päästökartoituksessa, sillä kulutustavaroiden aiheuttamien päästöjen arviointi on hyvin monimutkaista, eivätkä ole oleellisia tämän kartoituksen näkökulmasta, kun tarkastelun kohteena ovat kuntien alueella syntyvät todelliset päästöt. Konkreettisia päästöjä tarkastellessa, myös potentiaalisten päästövähennyskohteiden osoittaminen on yksinkertaisempaa. Toisaalta pelkästään tuotantoperusteisia päästöjä tarkasteltaessa ei nähdä esim. sähkönkulutuksen muutosten aiheuttamia vaikutuksia päästötasoon, sillä kulutuksen muutokset eivät näy suoraan alueen sähköntuotantolaitosten päästöissä. Luonnon kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja nielut eivät kuulu KASVENER laskennan piiriin. 2.3 Laskentatiedot Päästölaskennassa käytettävä laskentamalli määrittää pääpiirteissään mitä lähtötietoja laskennassa tarvitaan. Lähtötiedot koostuvat energiasektorilla pääasiassa polttoaineiden kulutuksen ja energian tuotannon ja kulutuksen määristä. Jätehuollon laskennassa hyödynnetään jätemäärätietoja, sekä tietoja jätevesien ravinnekuormituksesta, ja maataloudessa eläinmääriä ja peltoaloja. Tarkempi kuvaus käytetyistä lähtötietojen laskentametodeista löytyy liitteestä 1. Lähtötietojen keräystapojen valinnan yhteydessä tehtiin kokeiluja eri valintojen vaikutuksista päästötasoon. Kuvaus tehdyistä kokeiluista on liitteessä 2. Laskentaan tarvittavia tietoja on kerätty mahdollisuuksien mukaan suoraan päästöjä aiheuttavista laitoksista, jotta on saatu tarkkaa tietoa paikallisella tasolla. Teollisuus osion polttoaineiden kulutustiedot on saatu suoraan yrityksiltä asiasta tietävien yhteyshenkilöiden kautta. Lista yrityksistä, 3

8 joista tietoja on saatu, löytyy liitteestä 3. Samassa liitteessä on eritelty myös muita laitoksia, jotka ovat mukana päästölaskennassa. 3. PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Länsi Uudenmaan alueella toteutetun päästölaskennan lopullinen tuotantoperusteinen päästömäärä koko AKO alueelle on tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kuvassa 1 on nähtävissä syntyvien päästöjen jakautuminen eri sektoreille. Sektorijakaumasta nähdään teollisuuden ja energiantuotannon suuri rooli päästöjen aiheuttajana Länsi Uudenmaan alueella. Tämä näkyy myös kuntien päästöjä keskenään verrattaessa, sillä erot ovat erittäin suuria. Kokonaispäästöt vaihtelevat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja (Ks. Kuva 3). Kuva 1: Länsi Uudenmaan päästökartoituksessa lasketut kokonaispäästöt prosenttiosuuksina jaoteltuna eri päästösektoreille Kuten kuvasta 1 nähdään, runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden ja energiantuotannon osuus päästöistä on suuri, mutta näin on myös koko Suomen päästöissä, joista energian osuus on 81 prosenttia. Liikenteen osuus on Länsi Uudellamaalla noin kymmenen prosenttia, kun koko maassa liikenteen osuus on 23 prosenttia. Länsi Uudenmaan päästöissä ei kuitenkaan ole mukana lentoliikenteen päästöjä kuten koko maan päästötiedoissa. Teollisuusprosessien osuus on koko Suomessa 9 prosenttia, kun Länsi Uudellamaalla päästöosuus on n. 12 prosenttia, mikä osaltaan myös kertoo Länsi Uudenmaan rakenteesta teollisuuskeskittymänä. Maatalouden ja jätehuollon päästöosuudet jäävät koko maan päästötasoon verrattuna alhaisemmiksi, molempien ollessa vain yhden prosentin luokkaa, kun koko maassa maatalouden osuus on seitsemän ja jätteiden osuus kolme prosenttia. Kuvassa kaksi on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät päästösektoreittain ja eri kaasujen osuudet päästöistä. Kaasut on muutettu vertailukelpoiseen muotoon, eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Kuvasta nähdään hiilidioksidin valtava osuus verrattuna muihin kaasuihin. Hiilidioksidi dominoi päästömääriä hyvin huomattavasti lähes kaikilla sektoreilla, lukuun ottamatta 4

9 maatalouden ja jätteiden päästöjä, jotka koostuvat vain typpioksiduulista ja metaanista. Näillä sektoreilla on kuitenkin kokonaispäästöjä tarkasteltaessa melko vähäinen merkitys. Hiilidioksidin päästömäärät ovat siis muiden kaasujen määriin verrattuna moninkertaiset. Kuva 2: Eri kaasujen osuudet Länsi Uudenmaan kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kuva 3: Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kartoituskunnissa hiilidioksidiekvivalenttitonneina 5

10 Kuvasta kolme nähdään, että kokonaispäästöjen määrät ovat kunnissa hyvin erilaisia. Hangon, Inkoon ja Lohjan päästöt ovat huomattavan suuret muihin kuntiin verrattuna, johtuen suurelta osin teollisuuden ja energiantuotannon painottumisesta näille alueille. Karjalohjan kokonaispäästömäärät jäävät tämän alueen alhaisimmiksi, sillä kunnassa ei ole lainkaan suuria päästöjä tuottavia toimintoja ja liikennemäärätkin jäävät melko vähäisiksi muihin kuntiin verrattuna. Myöskään Siuntion, Karkkilan tai Nummi Pusulan päästöt eivät ole kovin merkittäviä. Kun päästöt suhteutetaan väkilukuun, tasoittuvat kuntien väliset erot hieman (ks. kuva 4). Väkilukuun suhteutetut päästöt vaihtelevat Länsi Uudenmaan kunnissa välillä t hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Päästötasot ovat Länsi Uudellamaalla korkeimmat Inkoossa ja Hangossa myös väkilukuun suhteutettuna, sillä teollisuus ja energiantuotanto nostavat päästötasoa huomattavasti ja asukkaita kunnissa on melko vähän. Kun voimalaitoksen vaikutus jätetään päästötarkastelun ulkopuolelle, jäävät Inkoon päästöt melko pieniksi. Muista kunnista erottuu hieman korkeammin päästötasoin Lohja, jossa teollisuuden rooli on myös suuri. Lohjalla väkilukuun suhteutetut päästöt jäävät Hankoa ja Inkoota pienemmiksi, sillä väestöpohjaa on huomattavasti enemmän ( asukasta). Muissa kartoituskunnissa päästöt ovat melko alhaisella tasolla, myös koko Suomen päästötasoon verrattuna (Ks. Kuva 4). Kuva 4: Länsi Uudenmaan kunnissa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, esitettynä kunnittain, hiilidioksidiekvivalenttitonneina asukasta kohden. Inkoon kohdalla on erotettu vaaleammalla värillä energiantuotantolaitoksen aiheuttama osuus ja Hangon kohdalla terästehtaan aiheuttama osuus. Koko kartoitusalueen, sekä koko Suomen yhteenlaskettu päästö/asukas on esitetty vihreällä värillä. 6

11 Taulukossa 1 on eriteltynä Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella syntyneet päästöt sektoreittain. Myös tässä nähdään päästöjen painottuminen energiaa kuluttaville sektoreille: energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen määrät liikkuvat huomattavasti suuremmissa lukemissa kuin jätteidenkäsittely ja maatalous. Suurin yksittäinen päästösektori on lauhdutusvoima (898 tuhatta tonnia CO 2 ekv.), joka sisältää ainoastaan Inkoon suuren lauhdutusvoimalaitoksen. Tämän jälkeen suurimmaksi päästösektoriksi nousee alueen muu teollisuus (ei energiantuotantoa tai teollisuusprosesseja), päästöjen ollessa n. 800 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kaukolämmön päästöt ovat näistä suurimmista päästölähteistä alhaisimmalla tasolla, 138 tuhatta tonnia. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdutusvoima 898 Muu teollisuus 800 Prosessivoima 638 Teollisuusprosessit 437 Liikenne, josta 364 Maantieliikenne 314 Muu liikenne 50 Rakennusten erillislämmitys, josta 176 Asuinrakennukset 121 Kaukolämpö 138 Maatalous, josta 32 Viljely 16 Karjatalous 16 Jätteiden käsittely, josta 20 Kaatopaikat 14 Kompostointi 1 Jätevedet 5 Työkoneet 9 YHTEENSÄ 3510 Taulukko 1: Kasvihuonekaasupäästöt eri sektoreilla Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella hiilidioksidiekvivalenttitonneina Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Kaukolämmön tuotanto on pääasiassa melko pienimuotoista ja vähäpäästöistä kartoituskunnissa. Suurimmat kaukolämmön tuottajat alueella ovat Fortum, jolla on lämpölaitoksia useammassa kartoituskunnassa, Tammisaaren energia ja Keravan energia. Karjalohjalla ja Nummi Pusulassa ei tuoteta kaukolämpöä. Kun kaukolämmön tuotannon aiheuttamia päästöjä suhteutetaan tuotettuun lämpömäärään, nähdään myös käytettyjen polttoaineiden ja laitosten väliset erot (ks. Kuva 5). Lohjalla kaukolämpöä tuotetaan nelinkertaisesti Raaseporiin verrattuna, mutta päästöt ovat kymmenkertaiset; suuri ero johtuu eroista käytetyissä polttoaineissa. Raaseporissa kaukolämmön tuotannon päästötasoa laskee 7

12 puupohjaisten polttoaineiden käyttö, sillä Tammisaaren energian tuotannosta suurin osa tapahtuu metsätähdehakkeella. Lohjalla päästötasoa nostaa suuri kivihiilellä toimiva kaukolämpölaitos. Muualla lämmön tuottamiseen käytetään useimmiten öljyjä tai maakaasua. Karkkilan kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä, jotka molemmat ovat melko suuria päästöjen aiheuttajia. Siuntiossa sekä lämmön tuotanto että päästöt ovat lämpöä tuottavista vertailukunnista alhaisimmat. Lämpöä tuotetaan vain vähän ja tuotantoon käytetään maakaasua. Hangossa käytetään yksinomaan raskasta polttoöljyä. Kuva 5: Kaukolämmön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun energian määrä Sähkön tuotanto Päästökartoituksessa mukana olleista kunnista vain Lohjalla, Hangossa ja Inkoossa on sähköntuotantoa. Inkoossa toimii Fortumin lauhdevoimalaitos, jossa tuotetaan sähköä kivihiilellä valtakunnan verkkoon. Lohjalla toimii Sappi Oy:n paperitehtaan yhteydessä prosessivoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä tehtaan käyttöön. Energiaa tuotetaan pääasiassa maakaasulla, kuorella ja muulla puujätteellä. Hangossa Ovako Wire Oy:llä on Koverharin tehtaalla prosessilauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä, ja pieniä määriä lämpöä ja prosessihöyryä tehtaan käyttöön, pääasiassa masuunikaasulla. Lisäksi Hangossa ja Inkoossa tuotetaan sähköä tuulivoimalla, mistä ei kuitenkaan synny päästöjä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä jää myös hyvin pieneksi muuhun sähköntuotantoon verrattuna (ks. kuva 6). 8

13 Kuva 6: Sähkön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun sähkön määrät kunnissa, joissa on omaa sähköntuotantoa Teollisuusprosessit Teollisuusprosessien aiheuttamat päästöt lasketaan tuotantomäärien ja osittain raaka aineiden kulutuksen perusteella. Tällaisia prosessiperäisiä päästöjä syntyy Lohjalla Nordkalkin tehtaalla, jossa valmistetaan poltettua kalkkia, sekä Hangossa Ovako Oy:n terästehtaalla, jossa tuotetaan teräsjalosteita. Lohjalla prosessiperäiset päästöt olivat 155 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja eli noin 17 % kokonaispäästöistä, Hangossa 282 tuhatta tonnia eli noin 22 prosenttia kokonaispäästöistä Muu teollisuus Muu teollisuus osio pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai teollisuusprosesseissa syntyneet päästöt. Tälle päästösektorille sijoittuvat siis pienet ja keskisuuret teollisuuslaitokset sekä osa suurten teollisuuslaitosten päästöistä. Myös teollisuusrakennusten lämmityksen päästöt kuuluvat tämän sektorin tietoihin. Päästölaskentaa varten tarvittavat tiedot kerättiin suoraan kartoitusalueen teollisuuslaitoksilta mahdollisimman tarkan tiedon saamiseksi. Tämän sektorin päästöissä ei ole mukana teollisuuden sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta aiheutuneita päästöjä. Teollisuuden energian päästöjen hajonta on erittäin suurta kartoituskuntien välillä. Päästöt vaihtelevat välillä 0,2 564 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja (Ks. Kuva 7). Suurimmat päästöt syntyvät tällä sektorilla Hangossa, missä on runsaasti teollisuutta, kun taas pienimmät eli 0,2 9

14 tuhannen tonnin päästöt ovat Karjalohjalla, missä teollisuutta ei ole juuri lainkaan. Hangon lisäksi Lohja nousee esille tällä sektorilla 181 tuhannen hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöillä; nämä kaupungit ovat alueen teollisuuskeskittymiä. Muista kunnista Raaseporin teollisuuden päästöt ovat korkeimmat, kuitenkin vain 39 tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Kuva 7: Muun teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Ei sisällä energiantuotannon eikä teollisuusprosessien päästöjä. Päästöiltään pienempien kuntien osuus jää vain 17 tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä suurin osa syntyy Inkoossa ( t CO 2 ekv.), kun taas Siuntion ja Karjalohjan teollisuuden päästöt jäävät alle tuhannen tonnin Liikenne Liikenne muodostaa päästökartoituksessa poikkeuksen, sillä laskentaohjelmaan syötetään valmista päästödataa toisin kuin muilla päästösektoreilla, joilla päästöt lasketaan erilaisten lähtötietojen pohjalta. Liikenteen päästötiedot on haettu VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä. Liikenteen päästöissä ovat mukana tieliikenteen, vesiliikenteen ja rautatieliikenteen päästöt (Ks Kuva8). Pienveneiden päästöt eivät ole mukana vesiliikenteen päästöissä. Lentoliikennettä ei ole huomioitu lainkaan. 10

15 Kuva 8:Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kunnittain hiilidioksidiekvivalenttitonneina Rakennusten erillislämmitys Rakennusten erillislämmityksen päästöihin lasketaan muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä syntyneet päästöt, teollisuusrakennuksia lukuun ottamatta. Erillislämmityksestä aiheutuneiden päästöjen laskenta perustuu tietoon kunnan rakennuskannasta ja rakennusten lämmitystavoista. Kuvassa 9 on esitetty erillislämmityksen aiheuttamat päästöt kunnittain, sekä kuntien asukasluvut. Kuvasta nähdään, että esim. Hangossa ja Raaseporissa erillislämmitettävien rakennusten päästöt ovat verrattain suuria suhteessa väkilukuun, eli erillislämmitettäviä rakennuksia on paljon. Myös Lohjalla päästötaso on korkea, mutta väestöpohjaa on enemmän. Erillislämmityksen päästölaskennassa ei ole huomioitu lämpöpumppujen osuutta lämmityksessä. Ilmalämpöpumppujen asennusta varten ei tarvita rakennuslupaa, joten pumppujen määrästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Pumput kuluttavat sähköä, joten niiden aiheuttama päästökuormitus on mukana sähkönkulutuksen päästöissä, mutta vaikutusta muun lämmitystavan vähentyneeseen polttoainekulutuksen on hyvin vaikeaa arvioida. 11

16 Kuva 9: Rakennusten erillislämmityksestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja asukkaiden määrä esitettyä kuntakohtaisesti Maatalous Maataloussektori käsittää sekä karjatalouden, että viljelyn päästöt. Tuloksiin sisältyvät päästöt lannoitteiden levityksestä, lannan käsittelystä, eläinten ruoansulatuksesta ja laiduntamisesta. Maatalouden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on yleensä pieni, mutta maatalousvaltaisilla paikkakunnilla päästöillä voi olla enemmän merkitystä. Kuvasta 10 nähdään, että suurimmat maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat kartoituskunnista Raaseporissa ja Nummi Pusulassa. Hangossa maataloutta on erittäin vähän, joten myös päästöt ovat olemattomat. 12

17 Kuva 10: Karjataloudesta ja viljelystä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt kuntakohtaisesti hiilidioksidiekvivalenttitonneina Jätteiden käsittely Jätteidenkäsittelyn päästöt lasketaan kaatopaikan täyttöön jäävän jätemäärän ja kompostoidun biojätteiden määrän perusteella. Kasvihuonekaasuja syntyy jätteiden käsittelyssä mm. orgaanisen aineksen hajotessa. Jätesektorin päästölaskennassa pätee syntypaikkaperuste, eli päästöt lasketaan kunnassa syntyvien jätemäärien perusteella, riippumatta siitä mihin jäte loppusijoitetaan. Myös jätevedenkäsittelyn päästöissä pätee syntypaikkaperuste, mutta kartoitusalueen kunnissa on omat jätevedenpuhdistamot, jotka puhdistavat pääasiassa vain kyseisen kunnan jätevedet. Jätteiden käsittelyn osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni (ks. Kuva 1 ja taul.1) Työkoneet Kuin muiden päästösektoreiden päästöt on kartoitettu, jäävät laskennan ulkopuolelle maa ja metsätalouden työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä ei ole olemassa valmiina tilastoitua tietoa, joten työkoneille esitetyt päästöarvot ovat laskennallisia ja koskevat vain maatalouden työkoneita. Osuus päästöstä on hyvin olematon, koko Länsi Uudenmaan alueella vain 0,2 prosentin luokkaa. 13

18 3.2. Tulokset kunnittain Taulukoiden muu teollisuus sektori pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai prosessiperäisesti syntyneet päästöt. Tähän sisältyy myös teollisuusrakennusten lämmitys. Teollisuuden sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt eivät ole mukana luvuissa. Rakennusten erillislämmitykseen kuuluvat päästöt muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä, lukuun ottamatta teollisuusrakennuksia. Liikenteen päästöissä ovat maantieliikenteen lisäksi mukana myös juna ja laivaliikenteen päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt perustuvat kunnassa syntyneisiin jätemääriin Hanko Hangossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 1283 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Hangon päästötasolle on leimallista alueen runsas ja energiaintensiivinen teollisuus. Väkilukuun suhteutettuna päästöksi tulee 132 tonnia CO 2 ekvivalenttia asukasta kohden, mikä on erittäin korkea päästötaso. Syynä on pieni väestöpohja suhteessa runsaan teollisuuden ja muiden päästöjä tuottavien toimintojen määrään. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Muu teollisuus 564 Prosessivoimalaitokset 329 Teollisuusprosessit 282 Liikenne, josta: 65 Maantieliikenne 21 Muu liikenne 44 Rakennusten erillislämmitys 29 Kaukolämpö 12 Jätteiden käsittely, josta: 2 Jätevedet 0,4 Maatalous 0,1 YHTEENSÄ 1283 Taulukko 2: Hangossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Kuten taulukosta 2 nähdään, suurimmat päästösektorit ovat prosessivoimalaitos, teollisuusprosessit ja muu teollisuus. Ovakon terästehdas voimalaitoksineen on tässä merkittävässä asemassa, mutta myös muiden teollisuuslaitosten päästöt muodostavat erittäin suuren osan Hangon kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden jälkeen suurimmat, myös kunnan vaikutuspiirissä olevat sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys ja kaukolämmön tuotanto. Kaukolämpöä tuotettiin Hangossa raskaalla polttoöljyllä. Kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen lisäksi Hangossa on teollisuudelle lämpöä tuottava lämpölaitos. Liikenteen päästömäärissä korostuu muista kunnista poiketen muun kuin maantieliikenteen päästöt. Tähän on syynä Hangon vilkas satamatoiminta ja välillisesti myös teollisuus, sillä rahtiliikennettä on runsaasti. 14

19 Jätehuollon osuus Hangon kokonaispäästöistä on hyvin pieni ja maatalouden olematon, sillä Hangossa maataloutta on erittäin vähän, suuria eläintiloja ei lainkaan Inkoo Inkoossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 953 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä valtaosan aiheuttaa Inkoossa sijaitseva hiililauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon kivihiilellä. Kun voimalaitoksen osuus lasketaan pois, jää Inkoon päästötasoksi vain 55 tuhatta tonnia CO 2 ekv, mikä on Inkoon kaltaiselle pienelle kunnalle melko tyypillinen päästötaso. Taulukosta 3 nähdään, että suurimmaksi päästösektoriksi nousee tällöin liikenne, jonka päästöistä valtaosa on maantieliikenteen päästöjä, sisältäen myös läpikulkuliikenteen. Inkoossa on myös jonkin verran laiva ja junaliikennettä. Muista päästösektoreista teollisuuden ja rakennusten lämmityksen osuudet ovat suurimmat. Teollisuus on Inkoossa kuitenkin suurta voimalaitosta lukuun ottamatta melko pienimuotoista. Inkoossa on paljon maataloutta, joten maatalouden päästöt ovat suhteellisen suuret, 3 tuhatta tonnia CO 2 ekv. Näistä päästöistä suurin osa on peräisin peltoviljelystä, jota harjoitetaan runsaasti Inkoon alueella. Kaukolämmön tuotannon päästöt jäävät pieniksi, sillä Inkoossa on vain yksi pieni lämpölaitos, joka tuottaa lämpöä raskaalla polttoöljyllä. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdevoimalaitos 898 Liikenne, josta: 28 Maantieliikenne 26 Muu liikenne 2 Muu teollisuus 10 Rakennusten erillislämmitys 9 Maatalous, josta: 3 Viljely 2 Karjatalous 1 Kaukolämpö 3 Työkoneet 1 Jätteiden käsittely, josta 0,9 Jätevedet 0,2 YHTEENSÄ 953 Taulukko 3: Inkoossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina Karjalohja Karjalohja on pieni harvaan asuttu kunta kartoitusalueen pohjoisosassa. Karjalohjalla ei ole yksittäisiä suuria päästölähteitä ja teollisuuden ja liikenteen määräkin on vähäinen. Taulukosta neljä nähdään, että Karjalohjalla suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. 15

20 Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 5 Rakennusten erillislämmitys 2 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Työkoneet 0,6 Teollisuus 0,2 Jätteiden 0,1 käsittely YHTEENSÄ 9,3 Taulukko 4: Karjalohjalla vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Myös maatalouden osuus nousee Karjalohjalla melko suureksi, pelkästään karjatalouden osuus kokonaispäästöistä on yli kymmenen prosenttia. Teollisuutta Karjalohjalla ei juuri ole, ei myöskään kaukolämmön tuotantoa, jolloin myös asumisen aiheuttamat, erillislämmityksestä aiheutuneet päästöt korostuvat Karkkila Karkkilan kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 62 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Myöskään Karkkilassa ei ole suuria yksittäisiä päästölähteitä ja teollisuuden osuus päästöistä pysyy melko alhaisella tasolla. Karkkilassa on myös melko runsaasti teollisuuslaitoksia, mutta monet niistä käyttävät pääosin sähköä, joten päästöt eivät näy tässä polttoaineiden käyttöön perustuvassa päästöluvussa. Suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. Kaukolämmön päästöt jäävät erillislämmityksen päästöjä pienemmiksi, sillä kaukolämpöä käytetään huomattavasti vähemmän. Keravan energia tuottaa alueella kaukolämpöä jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä. Karkkilassa kauttakulkuliikenne lisää luultavasti liikenteen aiheuttamia päästöjä, sillä valtatie 2 kulkee Karkkilan läpi (Ks. Taulukko 5). Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 25 Rakennusten erillislämmitys 16 Kaukolämpö 12 Teollisuus 4 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Jätteiden käsittely, josta: 1 Jätevedet 0,3 Työkoneet 0,6 YHTEENSÄ 62 Taulukko 5: Karkkilassa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. 16

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI Varkauden Ympäristönsuojelutoimisto VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 Julkaisu 1/2011 ISSN 1798-6443 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Esko

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2017 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki erkki.joki-tokola@mtt.fi OTSIKON TAUSTALLA MAAILMAN VÄKILUVUN KASVU FOSSIILLISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot