PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN"

Transkriptio

1 PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖMÄÄRÄT VUOSINA 1990 JA EU-MAIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KORJAUS LASKENTARAPORTTIIN 1990 JA ENERGIAN TUOTTAJAT JA NIIDEN KÄYTTÄMÄT ENERGIAMÄÄRÄT ENERGIATUOTANNON JA TEOLLISUUDEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT LIIKENTEEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT YHTEENVETO LÄHTEET... 17

3 2 1 JOHDANTO Porissa on laskettu kaupungin kasvihuonekaasutase vuosilta 1990 ja. Kuntaselvitykset ovat osa Suomen Kuntaliiton ja sitä kautta ICLEI:n (International Council for Local Environmental) kampanjaa, jossa on mukana kansallisesti yli 30 ja kansainvälisesti yli 300 kuntaa. Laskennassa noudatettiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametrejä. Porin kaupungin kasvihuonekaasutase on laskettu käyttäen apuna Kasvener -kasvihuonekaasu- ja energiatasemallia, joka on kehitetty Suomen ympäristökeskuksessa. Tietolähteinä selvitystyössä olivat alueellisen ympäristökeskuksen valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI, tilastokeskus, VTT:n yhdyskuntatekniikan kehittämä kaikkien liikennemuotojen päästölaskentajärjestelmä LIPASTO, joka sisältää tie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen sekä työkoneiden kansalliset päästöjen tietokannat. Paikalliset päästötiedot saatiin kaupungin omista virastoista ja liikelaitoksista sekä alueen teollisuus- ja energiantuotantolaitoksista. Laskentamallilla selvitetään syntyviä kasvihuonekaasumääriä tuotantoperäisten tai kulutusperäisten päästötietojen perusteella. Porin kaupungin alueella syntyi kasvihuonekaasuja hiilidioksidiksi muutettuna vuonna t sekä vuonna yhteensä t. Taselaskennassa, johon otetaan huomioon myös metsien aiheuttama hiilidioksidinielu saadaan nettomäriksi t ja hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kasvun nettomäärät olivat Porissa vuosina 1990 ja oli 46,0 % ja koko Suomessa 4,7 %. Porin osuus koko maan kasvihuonekaasujen tuottajana, laskettuna nettopäästöistä (ympäristöministeriö, 2000) oli vuonna ,0 % ja vuonna 1,5 %. Kiotossa vuonna solmitun sopimuksen mukaan EU-maihin kohdistuva vähennystavoite vuoteen mennessä laskettuna vuoden 1990 tasosta on 8%, josta Suomen osuus Euroopan kuplassa on 0% (UNFCCC, 2000). Tämä merkitsee, että hiilidioksidin nykyisiä päästömääriä tulee verrata vuoden 1990 päästömääriin. Porin vertailuluku on hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Täällä teollisen energiantuotannon ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasumäärät olivat vuonna ,5 % ja vuonna 91,1%

4 3 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Tässä selvityksessä on päivitetty Porin alueen teollisen energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuonna SUOMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖMÄÄRÄT VUOSINA 1990 JA Tauluko 1 sisältää Suomen kasvihuonekaasupäästömäärät, joita käytettiin laskennan vertailulukuina vuosina 1990 ja. TAULUKKO 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja (Ympäristöministeriö 2000) Vuosi Hiilidioksidi CO 2 (t) Metaani CH 4 (t) Typpioksiduuli N 2 O (t) Kasvihuonekaasut CO 2 -ekv. (milj.t) Kansallisen raportin mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen lähteet vuosina 1990 ja 1999 jakautuivat taulukon 2 mukaisesti seuraavasti: TAULUKKO 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 1999 Mt CO 2 -ekv. (Kansallinen ilmastostrategia) Mt CO 2 -ekv muutos Mt CO 2 -ekv muutos % CO 2 - fossiilisten polttoaineiden käyttö 48,0 49,4 +1,4 +3% - turpeen poltto 5,9 7,4 +1,5 +25% - hävikit 3,5 3,5 0 0% - teollisuusprosessit 1,2 1,1-0,1-5% - maatalousmaat 2,6 2,0-0,6-23% - muut 0,6 0,8 +0,1 +17% CO 2 yhteensä 61,8 64,1 +2,3 +4% Metaani 6,1 3,9-2,2-36% Dityppioksidi 8,4 7,7-0,7-8% Uudet kaasut 0,1 0,4 +0,3 +425% Yhteensä 76,5 76,2-0,2-0,3%

5 4 3 EU-MAIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosien 1990 ja kasvihuonekaasulaskennan jälkeen on myös Suomen määriä koskeva laskenta tarkentunut. Taulukoiden 1 ja 2 tiedot eroavat myös Suomen kasvihuonekaasumäärien tuotoksien kohdalla 1,5 Mt. Taulukosta 3 käy selville nykyisin laskennassa käytettävät EU-maiden kasvihuonekaasupäästömäärät vuonna 2000 hiilidioksidiekvivalentteina sekä jäsenvaltioiden taakankantotavoitteet vuosille Laskennan lopputulokseen vaikuttaa mm. otetaanko siinä huomion metsien puuston hiilivaraston muutokset. Suomessa on myös ne tulokset raportoitu ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kansainvälisten laskentasääntöjen puuttuessa niitä ei voida ottaa huomioon Kioton pöytäkirjan päästöjä vähentävänä tekijänä. Epätietoisuutta laskennassa on lisäksi kansanvälisen lentoliikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasumäärien laskennassa. TAULUKKO 3. EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina vuonna 2000 sekä taakankantotavoite (Tilastokeskus, Luonnonvarat ja ympäristö 2002) Kasvihuonekaasut 2000 Muutos vuosina Taakankantotavoite CO 2 -ekv. (milj.t) Luxemburg 6-45 % - 28 % Saksa % - 21 % Tanska 69-2 % - 21 % Itävalta % - 13 % Belgia % - 7,5 % Alankomaat % - 6 % Britannia % - 12,5 % Italia % - 6,5 % Ranska % 0 % Suomi 74-4 % 0 % Ruotsi 69-2 % + 4 % Irlanti % + 13 % Espanja % + 15 % Kreikka % + 25 % Portugali % + 27 % EU % - 8 %

6 5 4 KORJAUS LASKENTARAPORTTIIN 1990 ja Raportissa koskien vuosien 1990 ja kasvihuonekaasujen taselaskentaa on virhe teollisen energian määrissä. Lukuihin oli sisällytetty pientalojen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät. Taselaskennassa pientalot oli huomioitu näin kahteen kertaan. Taulukossa 4 lukuarvot on korjattu energian, niiden yhteismäärän sekä nettopäästöjen osalta. TAULUKKO 4. Kasvihuonekaasujen kokonais- ja nettopäästöt sekä nielut vuosina 1990 ja, sekä päästöjen %-osuus kokonaispäästöstä, joissa nieluja ei ole huomioitu. Selite Vuosi CO 2 -kok. päästöt (CO 2 -ekv t/a) Energia Liikenne Pientalot Jätehuolto Maatalous Suot Vesistöt ,04 0,04 Metsät 1990 Yhteensä Nettopäästö 1990 CO 2 -nielut (CO 2 -ekv t/a) Päästöjen osuus % kokonaispäästöstä 62,6 69,0 18,1 17,4 6,7 5,1 3,8 1,9 1,8 1,2 0,3 0,1 Lisäksi Kioton ilmastokokouksen myötä on laskenta tarkentunut, jonka perusteella myös Suomea koskevat velvoitteet ovat tarkentuneet. Aikaisemmassa laskennassa oli Porin vähennysmääräksi laskettu 8 %, joka olisi ollut hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

7 6 Voimassa olevien ilmastosopimusten mukaan EU:n alueen jäsenvaltioiden yhteinen vähennystavoite on 8 % josta Suomen vähennystavoitetavoite 0 %. Sopimukset velvoittavat, että vuosina Suomen on päästävä päästöissään vuoden 1990 tasoon. Koko Suomen laskennassa vertailuluku on 76,5 CO 2 -ekv. (milj.t) ja Porin 798 CO 2 - ekv t/a. Porissa vähennyksen tulee olla vertailuvuoteen nähden 321 CO 2 -ekv t/a. 5 ENERGIAN TUOTTAJAT JA NIIDEN KÄYTTÄMÄT ENERGIAMÄÄRÄT Porin alueella energiantuottajat ovat tyypiltään lauhde-, vara-, lämpö-, tai prosessivoimalaitoksia. Laudevoimalaitokset tuottavat sähköenergiaa valtakunnan verkkoon ja vain pieni osa siitä kulutetaan paikallisesti. Muut energiamuodot käytetään paikallisesti, poikkeuksena kaukolämpö jota myydään myös Ulvilan kuntaan. Taulukoista 5, 6, 7 ja 8 käy ilmi mitä energiapolttoainetta ja kuinka paljon (energiamäärä TJ) on käytetty laitosten tuotannon aikaansaamiseksi. TAULUKKO 5. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat lauhdevoimalaitokset sekä kaasuturpiinilaitos (ympäristölupavelvolliset laitokset ) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Lauhdevoimalaitokset (+ varavoimalaitos) Käytetty energiamäärä (TJ) Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin tuotantolaitos ,7 1)12 900,0 + 3)118,0 =13 018,0 PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos 3 707, ,0 1) 4 504,0 + 3) 67,0 = 4 571,0 Fingrid Varavoima Oy, Tahkoluodon kaasuturpiinilaitos 2,3 6,0 2) 6,6 Yhteensä 3 710, , ,6 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy

8 7 TAULUKKO 6. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat suurimmat lämpövoimalaitokset ja keskukset (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Lämpövoimalaitokset Käytetty energiamäärä (TJ) Fortum Lämpö Oy, Suopuiston Lämpö Oy 52,2 52,2 3) 2,0 Outokumpu konserni Pori, lämpökeskus 236,6 2) 8,5 Pori Energia, Metallin lämpökeskus 208,3 3) 227,3 Pori Energia, Puuvillan lämpökeskus 60,1 59,9 3) 99,2 Pori Energia, Ulasoorin lämpökeskus 28,8 57,9 3) 125,1 Pori Energia, Tiilimäen lämpökeskus 9,8 2) 2,1 Rauma Repola Oy, Aittaluodon voimalaitos 2 884,2 Porin Lämpövoima Oy, Aittaluodon voimalaitos 1 687, ,0 3) 37,6 + 4) 2 037,0 + 7) 2 070,0 = 4 144,6 A.Ahlström, Pihlava 390,9 Porin Lämpövoima Oy, 3) 0,0 + 3) 79,0 + Pihlavan voimalaitos 447,0 5) 560,0 + 6) 150,0 = 639,0 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy 4) Jyrsinturve 5) Muu puu 6) Palaturve 7) Puutähdehake Yhteensä 3 652, , ,8

9 8 TAULUKKO 7. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat suurimmat prosessivoimalaitokset (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Prosessivoimalaitokset Käytetty energiamäärä (TJ) Componenta Pori Oy 9,1 2) 1,2 Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Aittaluoto 905,8 Corenso United Oy Ltd, Aittaluoto 19,4 2) 17,9 1) 2251,6 + 3) 460,8 + Kemira Pigments Oy 3 215,4 4390,2 8) 31,1 = 2 743,5 LSO Food Oy, kattilalaitos 56,3 Sinebrychoff Oy Ab Porin Olut 102,5 Outokumpu konsernin Porin yhtiöt 168,8 195,6 2) 8,5 Rosenlew RKW Finland Oy 13,2 11,9 2) 1,4 + 3) 28,3 = 29,7 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy 8) Puru ja kutterilastu Yhteensä 4 471, , ,8 TAULUKKO 8. Porin alueen muut hiilidioksidia tuottavat toiminnot (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Muut tuotantopaikat Käytetty energiamäärä (TJ) Lahtinen Oy, valimo 2,4 2) 2,3 Oy Shell Ab, Porin varasto 2,7 2) 1,8 Länsi-Suomen Polttoöljy Oy 6,9 2) 5,1 VR Osakeyhtiö, Tahkoluodon öljyvarasto 0,1 Yhteensä 12,1 9,2 2) Kevyt polttoöljy

10 9 6 ENERGIATUOTANNON JA TEOLLISUUDEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT Taulukoista 9, 10 ja 11 selviää energiatuotantolaitosten, lämpölaitosten ja muiden teollisuuslaitosten synnyttämät kasvihuonekaasumäärät vuosina 1990, ja TAULUKKO 9. Porin alueen lauhde- ja varavoimalaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Fortum Power and Heat Oy, Tahkoluoto 2 280,7 197, ,5 1834,3 97, , Kattilatehot MW ,7 64,1 888,2 792,3 52,5 26, PVO -Lämpövoima Oy, ,4 195, ,9 1926,5 15,1 257,8 430 Tahkoluoto 966,7 42, ,0 1246,6 44,8 781, Kattilatehot 581 MW ,5 26,6 919,2 316,2 36,3 9,1 435 Fingrid Varavoima Oy, ,2 0,1 0,8 0,2 0,02 0,005 0,2 Tahkoluoto 0,5 0,2 2,3 0,6 0,05 0,01 0,5 Kaasuturbiini ,5 0,16 2,4 0,6 0,05 0,01 0,5 Yhteensä ,6 196, , ,7 15,1 257, ,9 240, , ,5 142, , ,7 90, , ,1 88,9 35,

11 10 TAULUKKO 10. Porin alueen lämpölaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Rauma Repola Oy ,6 28,5? 32,0 9,0 7,4 0,5 8 Kattilatehot 210 MW PLV Oy, Aittaluoto 268,0 97,0 500,0 444,0 30,8 130,1 277 Kattilatehot 210 MW ,4 103,1 505,4 393,1 29,1 123,3 258 A. Ahlström Oy, Pihlava Kattilateho 36 MW ,2 400,0 47,0 216,0 3,2 10,2 9 PLV Oy, Pihlava 20,9 209,0 74,0 25,0 3,1 13,5 25 Kattilateho 36 MW ,0 108,0 115,0 59,0 5,6 21,5 29 Pori Energia, ,6 9,1 11,3 52,5 0,5 0,1 5 Puuvillan lämpök. 4,6 0,6 11,7 26,3 0,5 0,1 5 Kattilateho 44,5 MW ,7 1,1 19,4 43,5 0,8 0,2 8 Pori Energia, Tiilimäen 0,8 0,1 1,6 1,0 0,08 0,02 0,8 lämpök. Kattilateho 43,0 MW ,5 0,1 1,0 1,0 0,02 0,004 0,5 Pori Energia, ,2 8,9 4,7 33,0 0,2 0,06 2 Ulasoorin lämpök. 4,5 0,4 11,3 25,4 0,5 0,1 5 Kattilateho 43,0 MW ,7 0,9 24,4 54,9 1,0 0,3 10 Pori Energia, Metallin ,0 16,2 45,8 214,4 1,3 0,5 18 lämpök. Kattilateho 41,6 MW 22,1 5,2 40,6 91,4 1,7 0, ,6 5,2 44,4 99,8 1,8 0,5 18 Fortum Lämpö Oy, ,0 3,6 9,7-0,4 0,1 4 Suopuiston Lämpö Oy 4,0 3,6 9,7 24,4 0,4 0,1 4 Suopuisto ,2 3,6 0,4 1,0 0,02 0,004 0,2 Yhteensä ,6 150,5 515,9 13,0 11, ,9 315,9 648,9 637,5 37,1 144, ,1 250,5 710,0 652,3 38,3 145,8 324

12 11 TAULUKKO 11. Porin alueen prosessilaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Yhtyneet Paperitehtaat ,2 28,5 98,0 10,5 2,4 27,3 74 Oy, Aittaluoto Corenso United Oy Ltd, 1,4-2,8 1,0 0,2 0,04 2 Aittaluoto ,4-4,1 1,0 0,1 0,04 1 Kemira Pigments Oy ,9 369,0 406, ,0 25,8 133, ,1 99,7 552, ,0 35,1 179, ,3 39,8 562, ,0 21,9 159,4 361 LSO Food Oy ,3 3,5 11,3 64,7 0,5 0,1 5 Sinebrychoff Oy Ab, ,9 3,1 11,6 57,5 0,8 0,2 8 Porin Olut Outokumpu kons ,3 59,5 83,8 252,2 3,2 0,9 19 Porin yhtiöt 6,7 20,9 0,4 42,8 0,9 0, ,4 15,4 9,3 52,4 0,1 0,02 14 Rosenlew RKW ,9-2,5 11,8 0,1 0,02 1 Finland Oy 0,9 0,8 2,3 5,7 0,1 0, ,9 1,3 3,1 3,0 0,2 0,06 1 Muut yhteensä* 0,9 0,8 1,8 1,2 0,1 0, ,1 0,8 0,3 0,1 0,1 0,02 0,1 Yhteensä ,5 463,6 613, ,7 32,8 161, ,0 122,2 559, ,7 36,4 179, ,1 57,3 579, ,5 22,4 159, LIIKENTEEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT Vuonna 1990 liikenteen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät Porissa olivat 176 CO 2 -ekv t/a) ja 226 CO 2 -ekv t. Määrien jakaantuminen eri liikennemuotojen kesken käy ilmi taulukosta 12. Laskennan perusteena on käytetty VTT:n yhdyskuntatekniikan kehittämää kaikkien liikenne päästölaskentajärjestelmä LIPASTOA, joka sisältää tie-, rautatie-, vesi ja ilmaliikenteen kansalliset päästöjen tietokannat.

13 12 TAULUKKO 12. Porin alueen eri liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (LIPASTO 2001) 1990 CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Tieliikenne Raideliikenne Ilmaliikenne Meriliikenne Yhteensä Vuoden 2000 liikenneperäisten kasvihuonekaasujen laskennasta käy ilmi, että suurin muutos liikenteen osalta on tapahtunut meriliikenteessä. Porissa tämä kasvu johtuu lisääntyneestä rahtialusliikenteestä. Meriliikennemäärät olivat vuonna 883 alusta ja vuonna alusta. (Tilastollinen vuosikirja, Pori 2001). 8 YHTEENVETO Teollisen energiatuotannon ja liikenteen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät edustivat vuonna 1990 taulukon 13 mukaisia määriä. TAULUKKO 13. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Lauhdevoimalaitokset Lämpölaitokset Prosessilaitokset Liikenne Yhteensä

14 13 TAULUKKO 14. Kasvihuonekaasujen määrämuutokset prosentteina vertailuvuosina 1990, sekä 2000 Vuosi Toiminnan laatu Muutos % Muutos % Lauhdevoimalaitokset +89,3-58, Lämpölaitokset +86,4-4, Prosessivoimalaitokset +10,9-3, Liikenne +22,1 +10,7 Porissa merkittävin kasvihuonekaasujen tuottaja on lauhdevoimalaitokset. Lisäys lauhdevoimalan synnyttämien kasvihuonekaasujenkaasujen määrissä vertailuvuosina 1990 ja johtuu vuonna 1993 Tahkoluotoon rakennetusta IVO Oy:n (nyk. Fortum) tuotantolaitoksesta. Laitosten tuotantomäärät puolestaan riippuvat Suomessa vallitsevasta sähkömarkkinatilanteesta. Liikenteen vaikutuksen kasvu vuonna 2000 verrattuna vuoteen johtuu pääasiassa meriliikenteen kasvaneista liikennemääristä. Kuva 1 on tehty taulukon 13 tietojen perusteella. Teollisen energiatuotannon synnyttämät kasvihuonekaasujen määrät vaihtelevat vuosina 1990, ja 2000 voimakkaasti. Vertailtaessa vuosia 1990 ja on syynä uuden voimalaitoksen käyttöönotto Tahkoluotoon vuonna Myös tuotantopäivien lukumäärä eri vuosina vaihtelee melkoisesti. Liikenteen osalta kasvu on paljon vähäisempi.

15 CO2-ekv. (1000 t) Lauhde vl. Lämpöl. Prosessi vl. Liikenne KUVA 1. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä 2000 Laskennassa pitää lauhdevoimalaitoksien osalta huomioida vain Porissa käytettävän ostosähkön määrä joka muutetaan hiilidioksidin syntymääräksi. Lauhdevoimalaitoksien tuotantomäärästä suurin osa menee Suomessa muualle käytettäväksi. Porissa sähkön kulutus vuonna 2000 oli GWh (Adato Energia 2001). Vuonna GWh. Muu, kuin lauhdevoimalaitosten tuottaman sähkön tuotantomäärä vuonna oli 363 GWh. Tällä laskentatavalla lauhdevoimaloiden tuottama osuus Porin kasvihuonekaasumääriin oli vuonna CO 2 -ekv t. ja vuonna 164 CO 2 -ekv t. sekä vuonna CO 2 -ekv t., jos laskennassa käytetään samaa tunnuslukua muun tuotetun sähkön määränä (363 GWh).

16 15 TAULUKKO 15. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä 2000, jossa lauhdevoimaloiden kasvihuonekaasumäärät on suhteutettu ostosähkön määrään CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Lauhdevoimalaitokset Lämpölaitokset Prosessilaitokset Liikenne Yhteensä Kuvassa 2 on summattu lauhde-, vara-, lämpö-, tai prosessivoimalaitosten energiantuotanto vuosina 1990 ja sekä Liikenteen synnyttämien kasvihuonepäästöjen osalta on näkyvissä myös vertailuvuosi t CO 2 -ekv Energia Liikenne Pientalot Jätehuolto Maatalous Metsät Suot Vesistöt KUVA 2. Porin kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut 1990 ja sekä teollinen energia ja liikenne vuonna Lauhdevoimalaitosten päästöt on suhteutettu Porin ostosähkön määrään.

17 16 Porin kasvihuonekaasujen syntymäärät (netto) olivat vuonna CO 2 -ekv t. ja vuonna CO 2 -ekv t. Vähennystavoitteita suhteutetaan Kioton sopimuksen mukaan vuoden 1990 päästömääriin saa kasvihuonekaasujen päästömäärä Porissa olla 798 CO 2 -ekv t. (nettopäästöt), eli määrävähennyksen tulee olla 321 CO 2 -ekv t. (nettopäästöistä).

18 17 9 LÄHTEET Adato Energia, Sähkö ja kaukolämpö 2000 [ Kansallinen ilmastostrategia. VNS 1/2001 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Lampinen, Jari 2001, Insinöörityö Porin ilmanlaatuselvitys, kasvihuonekaasutase 1990 ja, Mikkelin ammattikorkeakoulu. Mäkelä, Kari & Tuominen, Anu Suomen liikenteen päästöjen laskentajärjestelmä LIPASTO VTT julkaisuja tutkimusraportti RTE 136/01, Mobile 2 raportti M2T VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikan julkaisu ISSN Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja, Pori Porin kaupunginkanslia, suunnitteluosaston julkaisu. ISBN , ISSN Tilastokeskus 2002, Luonnonvarat ja ympäristö -EU maiden kasvihuonekaasupäästöt [ Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI 2002 [

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009. Päivitetty 17.11.

Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009. Päivitetty 17.11. Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009 Päivitetty 17.11.2011 RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 2/2011 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2013

Ilmapäästöt toimialoittain 2013 Ympäristö ja luonnonvarat 25 Ilmapäästöt toimialoittain 23 Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat energiahuollossa ja kuljetuksessa vuonna 23 Suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Board TAKO Board 68 4 Hämeenkyrön Voima Oy 80 5 Metsä

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Markku Kyöstilä Kestävän kehityksen toimikunta 9.9.2010 Riihimäen kaupunki Ympäristölautakunta 2010 Markku Kyöstilä

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2016 COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS Kertomus, jolla helpotetaan Euroopan unionin sallitun päästömäärän laskemista, sekä kertomus, jolla helpotetaan unionin, sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö U 53/2016 vp - valtioneuvoston u- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) maa- ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot