Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla"

Transkriptio

1 Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius

2

3 Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla toteutettiin kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus vuodelle Kartoituksessa selvitettiin syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaassa: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi Pusula, Raasepori ja Siuntio. Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Päästölaskennan välineenä käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemallia. Kartoitetut päästösektorit olivat energia eri muodoissaan, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Näiltä sektoreilta määritettiin hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt. Koko kartoitusalueen yhteenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen taso oli 3510 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Näistä päästöistä valtaosa syntyi teollisuudesta ja energiantuotannosta (n. 70 %). Liikenteen osuus päästöistä oli noin 10 prosenttia ja kaukolämmön ja rakennusten erillislämmityksen päästöt noin yhdeksän prosentin luokkaa. Maatalouden ja jätehuollon osuus kokonaispäästöistä jäi melko pieneksi. Vaihtelu päästötasoissa oli hyvin suurta kuntien välillä, sillä alueella sijaitsee hyvin teollisuusvaltaisia paikkakuntia, sekä kuntia, joissa teollisuutta tai energiantuotantoa ei juuri ole. Kokonaispäästöt vaihtelivat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Korkeimmat päästötasot olivat Hangossa, Inkoossa ja Lohjalla, joissa kaikissa sijaitsee suuria teollisuus tai energiantuotantolaitoksia. Kun päästöt suhteutettiin kuntien asukaslukuihin, nousivat Hangon ja Inkoon päästöt muita kuntia korkeammalle tasolle, sillä näissä kunnissa on runsaasti päästöjä tuottavia laitoksia, mutta vähän asukkaita. Koko kartoitusalueen yhteenlasketut väkilukuun suhteutetut päästöt olivat selvästi korkeammat kuin koko Suomen keskiarvo: kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa väkilukuun suhteutettuna n. 15 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden, kun Länsi Uudenmaan päästöt nousivat tasolle 34 t/asukas. Päästökartoituksesta saadut tulokset kuvaavat päästötasoa Länsi Uudenmaan kunnissa vuonna Tuloksia voidaan hyödyntää päästövähennysten ja ilmastostrategioiden suunnittelussa kartoituskunnissa. Päästötason kehitystä voidaan myös jatkossa seurata uusimalla kartoitus eri vuosina samalla alueella samoja metodeja käyttäen.

4 1. JOHDANTO Ilmastonmuutoksesta yleisesti PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS KASVENER laskentamalli Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Laskentatiedot PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Sähkön tuotanto Teollisuusprosessit Muu teollisuus Liikenne Rakennusten erillislämmitys Maatalous Jätteiden käsittely Työkoneet Tulokset kunnittain Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi Pusula Raasepori Siuntio Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt POHDINTAA Kasvihuonekaasunielut JOHTOPÄÄTÖKSET...23 LÄHTEET...24

5 1. JOHDANTO Länsi Uudenmaan aluekeskusohjelma AKO Länsi Uusimaan ja Forsknings och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novian yhteistyöprojektissa kartoitettiin kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelmassa. Projektissa on kartoitettu syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä koko alueella, sekä kuntakohtaisesti. Kartoituksen piiriin kuuluvat kunnat ovat Hanko, Inkoo, Raasepori, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi Pusula, ja Siuntio. Alueella on hieman yli asukasta. Kartoitus on tehty vuodelle Kyseessä on tämänhetkisen päästötason peruskartoitus. Kartoituksen pääpaino on todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkastelussa, jolloin päästöihin vaikuttavat suuresti myös kunnassa sijaitsevat suuret teollisuus ja energiantuotantolaitokset, eivät pelkästään kuntatoiminnot. Päästöraportti on tarkoitettu ensisijaisesti kuntapäättäjien työvälineeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Tulokset luovat pohjan päästöjen seurannalle ja päästöjen vähentämistoimille tulevaisuudessa. Tulosten pohjalta on myös mahdollista arvioida ja seurata päästökehitystä ja erilaisten päästöjenvähennystoimenpiteiden vaikutuksia päästötasoon Ilmastonmuutoksesta yleisesti Voimistuva kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos aiheuttavat suuria muutoksia yhteiskunnissa lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Kasvihuoneilmiö syntyy kun maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringosta tulevaa säteilyä mutta pidättävät ilmakehässä maapallon pinnasta takaisin säteilevää lämpösäteilyä, lämmittäen näin maan ilmakehää. Ilmakehän kaasujen säteilynpidätyskyvyn ansiosta osa säteilyenergiasta jää ilmakehään ja tästä johtuen ilmakehän lämpötila on lähellä maanpintaa noin +15 astetta, kun ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta se olisi noin 18 astetta. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä lisääntyy, ne pidättävät enemmän lämpösäteilyä, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallon ilmasto lämpenee. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja typpioksiduuli (N 2 O, dityppioksidi). Ihmisen toiminta lisää näiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Pitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti teollistumisen aikakaudella ja kasvihuonekaasupäästöjä ja siitä johtuvaa ilmastonmuutoksen voimistumista yritetäänkin nyt hillitä mm. kansainvälisin sopimuksin (mm. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja, sekä tekeillä oleva uusi kansainvälinen ilmastosopimus, jonka on tarkoitus valmistua Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa). Ilmaston lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeninä, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu saataisiin pysäytettyä, sillä valtameret lämpenevät hitaasti lämmittäen ilmaa viiveellä suhteessa kasvihuonekaasujen pitoisuuteen. Lisäksi kaasut poistuvat hitaasti ilmakehästä, mistä johtuen nykyiset ja tulevat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa vielä vähintään useita vuosikymmeniä. 1

6 Kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin vaikuttavat myös luonnonympäristöt, joista erityisesti metsät toimivat hiilinieluina, eli sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Metsien hakkuut ja puun poltto pienentävät näitä hiilivarastoja ja vapauttavat kasvihuonekaasuja takaisin ilmakehään. Toisaalta myös esimerkiksi suoalueet vapauttavat luonnostaan enemmän kaasuja kuin sitovat. Ilmastonmuutoksella on laajoja vaikutuksia globaalisti, mutta myös paikallisella tasolla. Ilmaston lämmetessä meren pinta nousee, kuivuus ja tulvat lisääntyvät, samoin äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt. Merkittäviä seurauksia ovat myös jäätiköiden sulaminen, ekosysteemien tuhoutuminen ja lajien levinneisyys ja elinalueiden muutokset, sekä muutokset tartuntatautien levinneisyydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat myös Suomessa. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa muutoksia mm. ruokatuotannossa ja energiahuollossa. Lämpötila ja kosteussuhteet muuttuvat ja erilaisten tuhohyönteisten ja taudinaiheuttajien levinneisyysrajat siirtyvät pohjoisemmaksi, mutta toisaalta myös kasvukausi voi pidentyä ja osaltaan parantaa maa ja metsätalouden mahdollisuuksia. Lämpenemisellä on myös vaikutusta energiantarpeeseen. Kuntatasolla ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat erityisesti kunnallistekniikan toimivuuteen ja ylläpitoon. Mahdollisten vaurioiden lisääntyessä mm. voimakkaiden sääilmiöiden, tulvien ja lumisuuden muutosten myötä, myös kustannukset kasvavat. 2. PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Laskentavuotena käytettiin vuotta 2007, sillä myöhemmiltä vuosilta ei kaikkia tarvittavia tietoja ollut vielä saatavilla laskentatietojen keräysvaiheessa. Laskenta toteutettiin kunnissa yleisesti käytetyllä laskentamallilla KASVENER laskentamalli Päästökartoitus on toteutettu KASVENER laskentamallilla, joka on kuntaliiton tilauksesta Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty kuntatason kasvihuonekaasu ja energiatasemalli. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt, sekä energian tuotanto ja kulutus. Käytettävien lähtötietojen rajaus määräytyy pääasiassa laskentamallin linjausten mukaisesti. Laskettavat päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Laskettavat kaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja metaani (CH 4 ), jotka ovat kasvihuonekaasuista merkittävimpiä. Malli noudattaa IPCC:n metodiikkaa ja käyttää Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja Laskentamallista saadaan tulokset sekä tonneina kutakin kaasua, että hiilidioksidiekvivalentteina. Tulosten esittelyssä käytetään pääasiassa hiilidioksidiekvivalentteja niiden selkeyden vuoksi. Tässä yksikössä eri kaasujen vaikutukset on yhdenmukaistettu, jotta ne voidaan laskea yhteen. Yhdenmukaistaminen tapahtuu globaalin lämmityspotentiaalin (GWP) avulla, joka ilmaisee kaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin tiettynä ajanjaksona, yleisimmin sadassa vuodessa. 2

7 2.2. Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER laskentamallissa Päästölaskentaan käytettävässä KASVENER laskentamallissa on mahdollista laskea erikseen kunnan alueen tuotanto ja kulutusperusteiset päästöt. Tuotantoperusteiset päästöt tarkoittavat alueen rajojen sisäpuolella konkreettisesti syntyviä päästöjä, mm. energiantuotannossa ja teollisuudessa. Tässä kartoituksessa on keskitytty näiden todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkasteluun. Poikkeuksen tästä periaatteesta muodostaa jätehuolto, jonka osalta päästötarkastelu on syntypaikkaperusteinen. Kulutusperusteisessa päästölaskennassa sen sijaan tarkastellaan päästöjä, joita kunnan asukkaat ja instanssit aiheuttavat toiminnallaan, eli päästöjen tarkastelussa on otettu huomioon myös kunnassa tapahtuvan kulutuksen jossain muualla synnyttämiä päästöjä. Tästä esimerkkinä sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt; jos kunnan oma sähköntuotanto on vähäisempää kuin sähkönkulutus, laskee ohjelma erotuksen valtakunnallisen ostosähkön kertoimilla kuuluvaksi kunnan aiheuttamiin päästöihin, vaikka sähkön aiheuttamat päästöt todellisuudessa syntyvät kuntarajojen ulkopuolella. Vastaavantyyppisen laskennallisen pulman aiheuttaa kulutustavaroiden ilmastokuormitus. Laskentamallissa ei ole otettu huomioon materiaalivirrasta aiheutuvia päästöjä, eli päästöjä, joita kunnassa käytettyjen kulutustuotteiden elinkaari on aiheuttanut. Näitä päästöjä ei myöskään ole lähdetty selvittämään tässä päästökartoituksessa, sillä kulutustavaroiden aiheuttamien päästöjen arviointi on hyvin monimutkaista, eivätkä ole oleellisia tämän kartoituksen näkökulmasta, kun tarkastelun kohteena ovat kuntien alueella syntyvät todelliset päästöt. Konkreettisia päästöjä tarkastellessa, myös potentiaalisten päästövähennyskohteiden osoittaminen on yksinkertaisempaa. Toisaalta pelkästään tuotantoperusteisia päästöjä tarkasteltaessa ei nähdä esim. sähkönkulutuksen muutosten aiheuttamia vaikutuksia päästötasoon, sillä kulutuksen muutokset eivät näy suoraan alueen sähköntuotantolaitosten päästöissä. Luonnon kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja nielut eivät kuulu KASVENER laskennan piiriin. 2.3 Laskentatiedot Päästölaskennassa käytettävä laskentamalli määrittää pääpiirteissään mitä lähtötietoja laskennassa tarvitaan. Lähtötiedot koostuvat energiasektorilla pääasiassa polttoaineiden kulutuksen ja energian tuotannon ja kulutuksen määristä. Jätehuollon laskennassa hyödynnetään jätemäärätietoja, sekä tietoja jätevesien ravinnekuormituksesta, ja maataloudessa eläinmääriä ja peltoaloja. Tarkempi kuvaus käytetyistä lähtötietojen laskentametodeista löytyy liitteestä 1. Lähtötietojen keräystapojen valinnan yhteydessä tehtiin kokeiluja eri valintojen vaikutuksista päästötasoon. Kuvaus tehdyistä kokeiluista on liitteessä 2. Laskentaan tarvittavia tietoja on kerätty mahdollisuuksien mukaan suoraan päästöjä aiheuttavista laitoksista, jotta on saatu tarkkaa tietoa paikallisella tasolla. Teollisuus osion polttoaineiden kulutustiedot on saatu suoraan yrityksiltä asiasta tietävien yhteyshenkilöiden kautta. Lista yrityksistä, joista tietoja on saatu, löytyy liitteestä 3. Samassa liitteessä on eritelty myös muita laitoksia, jotka ovat mukana päästölaskennassa. 3

8 3. PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET Länsi Uudenmaan alueella toteutetun päästölaskennan lopullinen tuotantoperusteinen päästömäärä koko AKO alueelle on tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kuvassa 1 on nähtävissä syntyvien päästöjen jakautuminen eri sektoreille. Sektorijakaumasta nähdään teollisuuden ja energiantuotannon suuri rooli päästöjen aiheuttajana Länsi Uudenmaan alueella. Tämä näkyy myös kuntien päästöjä keskenään verrattaessa, sillä erot ovat erittäin suuria. Kokonaispäästöt vaihtelevat välillä tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja (Ks. Kuva 3). Kuva 1: Länsi Uudenmaan päästökartoituksessa lasketut kokonaispäästöt prosenttiosuuksina jaoteltuna eri päästösektoreille Kuten kuvasta 1 nähdään, runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden ja energiantuotannon osuus päästöistä on suuri, mutta näin on myös koko Suomen päästöissä, joista energian osuus on 81 prosenttia. Liikenteen osuus on Länsi Uudellamaalla noin kymmenen prosenttia, kun koko maassa liikenteen osuus on 23 prosenttia. Länsi Uudenmaan päästöissä ei kuitenkaan ole mukana lentoliikenteen päästöjä kuten koko maan päästötiedoissa. Teollisuusprosessien osuus on koko Suomessa 9 prosenttia, kun Länsi Uudellamaalla päästöosuus on n. 12 prosenttia, mikä osaltaan myös kertoo Länsi Uudenmaan rakenteesta teollisuuskeskittymänä. Maatalouden ja jätehuollon päästöosuudet jäävät koko maan päästötasoon verrattuna alhaisemmiksi, molempien ollessa vain yhden prosentin luokkaa, kun koko maassa maatalouden osuus on seitsemän ja jätteiden osuus kolme prosenttia. Kuvassa kaksi on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät päästösektoreittain ja eri kaasujen osuudet päästöistä. Kaasut on muutettu vertailukelpoiseen muotoon, eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Kuvasta nähdään hiilidioksidin valtava osuus verrattuna muihin kaasuihin. Hiilidioksidi dominoi päästömääriä hyvin huomattavasti lähes kaikilla sektoreilla, lukuun ottamatta maatalouden ja jätteiden päästöjä, jotka koostuvat vain typpioksiduulista ja metaanista. Näillä sektoreilla on kuitenkin kokonaispäästöjä tarkasteltaessa melko vähäinen merkitys. Hiilidioksidin päästömäärät ovat siis muiden kaasujen määriin verrattuna moninkertaiset. 4

9 Kuva 2: Eri kaasujen osuudet Länsi Uudenmaan kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kuva 3: Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kartoituskunnissa hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kuvasta kolme nähdään, että kokonaispäästöjen määrät ovat kunnissa hyvin erilaisia. Hangon, Inkoon ja Lohjan päästöt ovat huomattavan suuret muihin kuntiin verrattuna, johtuen suurelta osin teollisuuden ja energiantuotannon painottumisesta näille alueille. Karjalohjan kokonaispäästömäärät jäävät tämän alueen alhaisimmiksi, sillä kunnassa ei ole lainkaan suuria päästöjä tuottavia toimintoja 5

10 ja liikennemäärätkin jäävät melko vähäisiksi muihin kuntiin verrattuna. Myöskään Siuntion, Karkkilan tai Nummi Pusulan päästöt eivät ole kovin merkittäviä. Kun päästöt suhteutetaan väkilukuun, tasoittuvat kuntien väliset erot hieman (ks. kuva 4). Väkilukuun suhteutetut päästöt vaihtelevat Länsi Uudenmaan kunnissa välillä t hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Päästötasot ovat Länsi Uudellamaalla korkeimmat Inkoossa ja Hangossa myös väkilukuun suhteutettuna, sillä teollisuus ja energiantuotanto nostavat päästötasoa huomattavasti ja asukkaita kunnissa on melko vähän. Kun voimalaitoksen vaikutus jätetään päästötarkastelun ulkopuolelle, jäävät Inkoon päästöt melko pieniksi. Muista kunnista erottuu hieman korkeammin päästötasoin Lohja, jossa teollisuuden rooli on myös suuri. Lohjalla väkilukuun suhteutetut päästöt jäävät Hankoa ja Inkoota pienemmiksi, sillä väestöpohjaa on huomattavasti enemmän ( asukasta). Muissa kartoituskunnissa päästöt ovat melko alhaisella tasolla, myös koko Suomen päästötasoon verrattuna (Ks. Kuva 4). Kuva 4: Länsi Uudenmaan kunnissa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, esitettynä kunnittain, hiilidioksidiekvivalenttitonneina asukasta kohden. Inkoon kohdalla on erotettu vaaleammalla värillä energiantuotantolaitoksen aiheuttama osuus ja Hangon kohdalla terästehtaan aiheuttama osuus. Koko kartoitusalueen, sekä koko Suomen yhteenlaskettu päästö/asukas on esitetty vihreällä värillä. Taulukossa 1 on eriteltynä Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella syntyneet päästöt sektoreittain. Myös tässä nähdään päästöjen painottuminen energiaa kuluttaville sektoreille: energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen määrät liikkuvat huomattavasti suuremmissa lukemissa kuin jätteidenkäsittely ja maatalous. Suurin yksittäinen päästösektori on lauhdutusvoima (898 tuhatta tonnia CO 2 ekv.), joka sisältää ainoastaan Inkoon suuren lauhdutusvoimalaitoksen. Tämän jälkeen 6

11 suurimmaksi päästösektoriksi nousee alueen muu teollisuus (ei energiantuotantoa tai teollisuusprosesseja), päästöjen ollessa n. 800 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Kaukolämmön päästöt ovat näistä suurimmista päästölähteistä alhaisimmalla tasolla, 138 tuhatta tonnia. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdutusvoima 898 Muu teollisuus 800 Prosessivoima 638 Teollisuusprosessit 437 Liikenne, josta 364 Maantieliikenne 314 Muu liikenne 50 Rakennusten erillislämmitys, josta 176 Asuinrakennukset 121 Kaukolämpö 138 Maatalous, josta 32 Viljely 16 Karjatalous 16 Jätteiden käsittely, josta 20 Kaatopaikat 14 Kompostointi 1 Jätevedet 5 Työkoneet 9 YHTEENSÄ 3510 Taulukko 1: Kasvihuonekaasupäästöt eri sektoreilla Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella hiilidioksidiekvivalenttitonneina Tulokset sektoreittain Kaukolämpö Kaukolämmön tuotanto on pääasiassa melko pienimuotoista ja vähäpäästöistä kartoituskunnissa. Suurimmat kaukolämmön tuottajat alueella ovat Fortum, jolla on lämpölaitoksia useammassa kartoituskunnassa, Tammisaaren energia ja Keravan energia. Karjalohjalla ja Nummi Pusulassa ei tuoteta kaukolämpöä. Kun kaukolämmön tuotannon aiheuttamia päästöjä suhteutetaan tuotettuun lämpömäärään, nähdään myös käytettyjen polttoaineiden ja laitosten väliset erot (ks. Kuva 5). Lohjalla kaukolämpöä tuotetaan nelinkertaisesti Raaseporiin verrattuna, mutta päästöt ovat kymmenkertaiset; suuri ero johtuu eroista käytetyissä polttoaineissa. Raaseporissa kaukolämmön tuotannon päästötasoa laskee puupohjaisten polttoaineiden käyttö, sillä Tammisaaren energian tuotannosta suurin osa tapahtuu metsätähdehakkeella. Lohjalla päästötasoa nostaa suuri kivihiilellä toimiva kaukolämpölaitos. Muualla lämmön tuottamiseen käytetään useimmiten öljyjä tai maakaasua. 7

12 Karkkilan kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä, jotka molemmat ovat melko suuria päästöjen aiheuttajia. Siuntiossa sekä lämmön tuotanto että päästöt ovat lämpöä tuottavista vertailukunnista alhaisimmat. Lämpöä tuotetaan vain vähän ja tuotantoon käytetään maakaasua. Hangossa käytetään yksinomaan raskasta polttoöljyä. Kuva 5: Kaukolämmön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun energian määrä Sähkön tuotanto Päästökartoituksessa mukana olleista kunnista vain Lohjalla, Hangossa ja Inkoossa on sähköntuotantoa. Inkoossa toimii Fortumin lauhdevoimalaitos, jossa tuotetaan sähköä kivihiilellä valtakunnan verkkoon. Lohjalla toimii Sappi Oy:n paperitehtaan yhteydessä prosessivoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä tehtaan käyttöön. Energiaa tuotetaan pääasiassa maakaasulla, kuorella ja muulla puujätteellä. Hangossa Ovako Wire Oy:llä on Koverharin tehtaalla prosessilauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä, ja pieniä määriä lämpöä ja prosessihöyryä tehtaan käyttöön, pääasiassa masuunikaasulla. Lisäksi Hangossa ja Inkoossa tuotetaan sähköä tuulivoimalla, mistä ei kuitenkaan synny päästöjä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä jää myös hyvin pieneksi muuhun sähköntuotantoon verrattuna (ks. kuva 6). 8

13 Kuva 6: Sähkön tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja tuotetun sähkön määrät kunnissa, joissa on omaa sähköntuotantoa Teollisuusprosessit Teollisuusprosessien aiheuttamat päästöt lasketaan tuotantomäärien ja osittain raaka aineiden kulutuksen perusteella. Tällaisia prosessiperäisiä päästöjä syntyy Lohjalla Nordkalkin tehtaalla, jossa valmistetaan poltettua kalkkia, sekä Hangossa Ovako Oy:n terästehtaalla, jossa tuotetaan teräsjalosteita. Lohjalla prosessiperäiset päästöt olivat 155 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja eli noin 17 % kokonaispäästöistä, Hangossa 282 tuhatta tonnia eli noin 22 prosenttia kokonaispäästöistä Muu teollisuus Muu teollisuus osio pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai teollisuusprosesseissa syntyneet päästöt. Tälle päästösektorille sijoittuvat siis pienet ja keskisuuret teollisuuslaitokset sekä osa suurten teollisuuslaitosten päästöistä. Myös teollisuusrakennusten lämmityksen päästöt kuuluvat tämän sektorin tietoihin. Päästölaskentaa varten tarvittavat tiedot kerättiin suoraan kartoitusalueen teollisuuslaitoksilta mahdollisimman tarkan tiedon saamiseksi. Tämän sektorin päästöissä ei ole mukana teollisuuden sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta aiheutuneita päästöjä. Teollisuuden energian päästöjen hajonta on erittäin suurta kartoituskuntien välillä. Päästöt vaihtelevat välillä 0,2 564 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja (Ks. Kuva 7). Suurimmat päästöt syntyvät tällä sektorilla Hangossa, missä on runsaasti teollisuutta, kun taas pienimmät eli 0,2 9

14 tuhannen tonnin päästöt ovat Karjalohjalla, missä teollisuutta ei ole juuri lainkaan. Hangon lisäksi Lohja nousee esille tällä sektorilla 181 tuhannen hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöillä; nämä kaupungit ovat alueen teollisuuskeskittymiä. Muista kunnista Raaseporin teollisuuden päästöt ovat korkeimmat, kuitenkin vain 39 tuhatta tonnia CO 2 ekvivalentteja. Kuva 7: Muun teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Ei sisällä energiantuotannon eikä teollisuusprosessien päästöjä. Päästöiltään pienempien kuntien osuus jää vain 17 tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä suurin osa syntyy Inkoossa ( t CO 2 ekv.), kun taas Siuntion ja Karjalohjan teollisuuden päästöt jäävät alle tuhannen tonnin Liikenne Liikenne muodostaa päästökartoituksessa poikkeuksen, sillä laskentaohjelmaan syötetään valmista päästödataa toisin kuin muilla päästösektoreilla, joilla päästöt lasketaan erilaisten lähtötietojen pohjalta. Liikenteen päästötiedot on haettu VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä. Liikenteen päästöissä ovat mukana tieliikenteen, vesiliikenteen ja rautatieliikenteen päästöt (Ks Kuva8). Pienveneiden päästöt eivät ole mukana vesiliikenteen päästöissä. Lentoliikennettä ei ole huomioitu lainkaan. 10

15 Kuva 8:Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kunnittain hiilidioksidiekvivalenttitonneina Rakennusten erillislämmitys Rakennusten erillislämmityksen päästöihin lasketaan muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä syntyneet päästöt, teollisuusrakennuksia lukuun ottamatta. Erillislämmityksestä aiheutuneiden päästöjen laskenta perustuu tietoon kunnan rakennuskannasta ja rakennusten lämmitystavoista. Kuvassa 9 on esitetty erillislämmityksen aiheuttamat päästöt kunnittain, sekä kuntien asukasluvut. Kuvasta nähdään, että esim. Hangossa ja Raaseporissa erillislämmitettävien rakennusten päästöt ovat verrattain suuria suhteessa väkilukuun, eli erillislämmitettäviä rakennuksia on paljon. Myös Lohjalla päästötaso on korkea, mutta väestöpohjaa on enemmän. Erillislämmityksen päästölaskennassa ei ole huomioitu lämpöpumppujen osuutta lämmityksessä. Ilmalämpöpumppujen asennusta varten ei tarvita rakennuslupaa, joten pumppujen määrästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Pumput kuluttavat sähköä, joten niiden aiheuttama päästökuormitus on mukana sähkönkulutuksen päästöissä, mutta vaikutusta muun lämmitystavan vähentyneeseen polttoainekulutuksen on hyvin vaikeaa arvioida. 11

16 Kuva 9: Rakennusten erillislämmityksestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja asukkaiden määrä esitettyä kuntakohtaisesti Maatalous Maataloussektori käsittää sekä karjatalouden, että viljelyn päästöt. Tuloksiin sisältyvät päästöt lannoitteiden levityksestä, lannan käsittelystä, eläinten ruoansulatuksesta ja laiduntamisesta. Maatalouden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on yleensä pieni, mutta maatalousvaltaisilla paikkakunnilla päästöillä voi olla enemmän merkitystä. Kuvasta 10 nähdään, että suurimmat maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat kartoituskunnista Raaseporissa ja Nummi Pusulassa. Hangossa maataloutta on erittäin vähän, joten myös päästöt ovat olemattomat. 12

17 Kuva 10: Karjataloudesta ja viljelystä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt kuntakohtaisesti hiilidioksidiekvivalenttitonneina Jätteiden käsittely Jätteidenkäsittelyn päästöt lasketaan kaatopaikan täyttöön jäävän jätemäärän ja kompostoidun biojätteiden määrän perusteella. Kasvihuonekaasuja syntyy jätteiden käsittelyssä mm. orgaanisen aineksen hajotessa. Jätesektorin päästölaskennassa pätee syntypaikkaperuste, eli päästöt lasketaan kunnassa syntyvien jätemäärien perusteella, riippumatta siitä mihin jäte loppusijoitetaan. Myös jätevedenkäsittelyn päästöissä pätee syntypaikkaperuste, mutta kartoitusalueen kunnissa on omat jätevedenpuhdistamot, jotka puhdistavat pääasiassa vain kyseisen kunnan jätevedet. Jätteiden käsittelyn osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni (ks. Kuva 1 ja taul.1) Työkoneet Kuin muiden päästösektoreiden päästöt on kartoitettu, jäävät laskennan ulkopuolelle maa ja metsätalouden työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä ei ole olemassa valmiina tilastoitua tietoa, joten työkoneille esitetyt päästöarvot ovat laskennallisia ja koskevat vain maatalouden työkoneita. Osuus päästöstä on hyvin olematon, koko Länsi Uudenmaan alueella vain 0,2 prosentin luokkaa. 13

18 3.2. Tulokset kunnittain Taulukoiden muu teollisuus sektori pitää sisällään teollisuudessa muualla kuin energiantuotannossa tai prosessiperäisesti syntyneet päästöt. Tähän sisältyy myös teollisuusrakennusten lämmitys. Teollisuuden sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt eivät ole mukana luvuissa. Rakennusten erillislämmitykseen kuuluvat päästöt muiden kuin kaukolämmöllä tai sähköllä lämmitettävien rakennusten lämmityksestä, lukuun ottamatta teollisuusrakennuksia. Liikenteen päästöissä ovat maantieliikenteen lisäksi mukana myös juna ja laivaliikenteen päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt perustuvat kunnassa syntyneisiin jätemääriin Hanko Hangossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 1283 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Hangon päästötasolle on leimallista alueen runsas ja energiaintensiivinen teollisuus. Väkilukuun suhteutettuna päästöksi tulee 132 tonnia CO 2 ekvivalenttia asukasta kohden, mikä on erittäin korkea päästötaso. Syynä on pieni väestöpohja suhteessa runsaan teollisuuden ja muiden päästöjä tuottavien toimintojen määrään. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Muu teollisuus 564 Prosessivoimalaitokset 329 Teollisuusprosessit 282 Liikenne, josta: 65 Maantieliikenne 21 Muu liikenne 44 Rakennusten erillislämmitys 29 Kaukolämpö 12 Jätteiden käsittely, josta: 2 Jätevedet 0,4 Maatalous 0,1 YHTEENSÄ 1283 Taulukko 2: Hangossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Kuten taulukosta 2 nähdään, suurimmat päästösektorit ovat prosessivoimalaitos, teollisuusprosessit ja muu teollisuus. Ovakon terästehdas voimalaitoksineen on tässä merkittävässä asemassa, mutta myös muiden teollisuuslaitosten päästöt muodostavat erittäin suuren osan Hangon kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden jälkeen suurimmat, myös kunnan vaikutuspiirissä olevat sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys ja kaukolämmön tuotanto. Kaukolämpöä tuotettiin Hangossa raskaalla polttoöljyllä. Kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen lisäksi Hangossa on teollisuudelle lämpöä tuottava lämpölaitos. Liikenteen päästömäärissä korostuu muista kunnista poiketen muun kuin maantieliikenteen päästöt. Tähän on syynä Hangon vilkas satamatoiminta ja välillisesti myös teollisuus, sillä rahtiliikennettä on runsaasti. Jätehuollon osuus Hangon kokonaispäästöistä on hyvin pieni ja maatalouden olematon, sillä Hangossa maataloutta on erittäin vähän, suuria eläintiloja ei lainkaan. 14

19 Inkoo Inkoossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 953 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Tästä valtaosan aiheuttaa Inkoossa sijaitseva hiililauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon kivihiilellä. Kun voimalaitoksen osuus lasketaan pois, jää Inkoon päästötasoksi vain 55 tuhatta tonnia CO 2 ekv, mikä on Inkoon kaltaiselle pienelle kunnalle melko tyypillinen päästötaso. Taulukosta 3 nähdään, että suurimmaksi päästösektoriksi nousee tällöin liikenne, jonka päästöistä valtaosa on maantieliikenteen päästöjä, sisältäen myös läpikulkuliikenteen. Inkoossa on myös jonkin verran laiva ja junaliikennettä. Muista päästösektoreista teollisuuden ja rakennusten lämmityksen osuudet ovat suurimmat. Teollisuus on Inkoossa kuitenkin suurta voimalaitosta lukuun ottamatta melko pienimuotoista. Inkoossa on paljon maataloutta, joten maatalouden päästöt ovat suhteellisen suuret, 3 tuhatta tonnia CO 2 ekv. Näistä päästöistä suurin osa on peräisin peltoviljelystä, jota harjoitetaan runsaasti Inkoon alueella. Kaukolämmön tuotannon päästöt jäävät pieniksi, sillä Inkoossa on vain yksi pieni lämpölaitos, joka tuottaa lämpöä raskaalla polttoöljyllä. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Lauhdevoimalaitos 898 Liikenne, josta: 28 Maantieliikenne 26 Muu liikenne 2 Muu teollisuus 10 Rakennusten erillislämmitys 9 Maatalous, josta: 3 Viljely 2 Karjatalous 1 Kaukolämpö 3 Työkoneet 1 Jätteiden käsittely, josta 0,9 Jätevedet 0,2 YHTEENSÄ 953 Taulukko 3: Inkoossa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina Karjalohja Karjalohja on pieni harvaan asuttu kunta kartoitusalueen pohjoisosassa. Karjalohjalla ei ole yksittäisiä suuria päästölähteitä ja teollisuuden ja liikenteen määräkin on vähäinen. Taulukosta neljä nähdään, että Karjalohjalla suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. 15

20 Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 5 Rakennusten erillislämmitys 2 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Työkoneet 0,6 Teollisuus 0,2 Jätteiden 0,1 käsittely YHTEENSÄ 9,3 Taulukko 4: Karjalohjalla vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Myös maatalouden osuus nousee Karjalohjalla melko suureksi, pelkästään karjatalouden osuus kokonaispäästöistä on yli kymmenen prosenttia. Teollisuutta Karjalohjalla ei juuri ole, ei myöskään kaukolämmön tuotantoa, jolloin myös asumisen aiheuttamat, erillislämmityksestä aiheutuneet päästöt korostuvat Karkkila Karkkilan kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 62 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuonna Myöskään Karkkilassa ei ole suuria yksittäisiä päästölähteitä ja teollisuuden osuus päästöistä pysyy melko alhaisella tasolla. Karkkilassa on myös melko runsaasti teollisuuslaitoksia, mutta monet niistä käyttävät pääosin sähköä, joten päästöt eivät näy tässä polttoaineiden käyttöön perustuvassa päästöluvussa. Suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja rakennusten lämmitys. Kaukolämmön päästöt jäävät erillislämmityksen päästöjä pienemmiksi, sillä kaukolämpöä käytetään huomattavasti vähemmän. Keravan energia tuottaa alueella kaukolämpöä jyrsinturpeella ja raskaalla polttoöljyllä. Karkkilassa kauttakulkuliikenne lisää luultavasti liikenteen aiheuttamia päästöjä, sillä valtatie 2 kulkee Karkkilan läpi (Ks. Taulukko 5). Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne 25 Rakennusten erillislämmitys 16 Kaukolämpö 12 Teollisuus 4 Maatalous, josta: 2 Viljely 1 Karjatalous 1 Jätteiden käsittely, josta: 1 Jätevedet 0,3 Työkoneet 0,6 YHTEENSÄ 62 Taulukko 5: Karkkilassa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. 16

21 Karkkilassa maatalouden osuus päästöistä ei myöskään ole erityisen merkittävä. Samoin jätteidenkäsittelyn ja työkoneiden osuudet jäävät hyvin pieniksi Lohja Lohjan päästötaso on alueen pohjoisemmista kunnista selvästi suurin (Ks Taulukko 6). Lohjalla päästötasoa nostaa huomattavasti alueen runsas teollisuus, erityisesti Sappi Oy:n paperitehdas ja sen yhteydessä oleva prosessivoimalaitos, sekä Nordkalkin kalkintuotantolaitos, jossa syntyy myös prosessiperäisiä päästöjä. Myös muun teollisuuden osuus päästöistä on merkittävä. Lohjan väkilukuun suhteutetut päästöt jäävät runsaasta, energiaintensiivisestä teollisuudesta huolimatta alhaisemmalla tasolle kuin esimerkiksi Hangossa, sillä Lohjan väestömäärä on merkittävästi suurempi (lähes asukasta). Kaukolämmön päästöt ovat Lohjalla hyvin suuret. Lohjalla kaukolämpöä tuotetaan runsaasti useissa eri yksiköissä, mutta erityisesti päästötasoa nostaa Fortumin suuri kaukolämpölaitos, joka tuottaa kaukolämpöä pääasiassa kivihiilellä. Päästölähde 1000 t CO2-ekv. Prosessivoima 309 Muu teollisuus 181 Teollisuusprosessit 155 Kaukolämpö 100 Liikenne, josta: 97 Maantieliikenne 96 Muu liikenne 1 Rakennusten erillislämmitys 50 Jätteiden 8 käsittely, josta: Jätevedet 2 Maatalous, josta: 4 Viljely 2 Karjatalous 2 Työkoneet 1 YHTEENSÄ 905 Taulukko 6: Lohjalla vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Lohjan liikenteen päästöt nousevat melko korkeisiin lukemiin, selittyen mm. väestömäärän suuruudella ja valtatien 25 aiheuttamalla läpikulkuliikenteellä. Lohjan jätteiden käsittelyn päästöt ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla, mikä johtunee osittain tilastovirheestä, sillä kaatopaikalle vietävien jätelastien syntypaikkakunta määritellään toisinaan sen perusteella missä jätelastin tuova jäteyhtiö sijaitsee, eikä todellisen syntypaikan perusteella. Näin ollen Lohjalla syntyneiksi jätteiksi on voitu tilastoida myös muualla syntyneitä jätteitä. Tosin Lohjalla jätemäärät ovat myös suuresta väestömäärästä johtuen melko isoja. Väestömäärä heijastuu lisäksi jäteveden käsittelyn päästöihin, jotka ovat hieman muita kuntia suuremmat. Maataloutta Lohjalla on myös verrattain paljon, joten päästöt nousevat yli neljään tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. 17

22 Nummi Pusula Nummi Pusula on väkiluvultaan pieni kunta kartoitusalueen pohjoisosassa, ja Raaseporin ohella, sen maatalousvaltaisimpia kuntia. Nummi Pusulassa ei ole suuria yksittäisiä päästökohteita, ei juurikaan teollisuutta eikä energiantuotantoa. Kuten taulukosta 7 nähdään, ainoa maataloutta selvästi suurempi päästölähde kunnan alueella on liikenne. Myös Nummi Pusulassa liikenteen päästöihin vaikuttaa läpikulkuliikenne, sillä valtatie 1 kulkee kunnan lävitse. Kunnassa ei myöskään tuoteta kaukolämpöä. Rakennusten lämmityksestä syntyvät päästöt ovat siis erillislämmityksen päästöjä, jotka nousevat vain hieman suuremmiksi kuin maatalouden päästöt. Maatalouden päästöistä yli puolet on peräisin karjataloudesta. Koska maataloutta on runsaasti, on myös työkoneiden aiheuttama kasvihuonekaasupäästö hieman suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Lukuun sisältyvät maatalouden työkoneet. Jätteiden käsittelyn osuus kokonaispäästöistä on häviävän pieni. Päästölähde 1000 t CO2-ekv. Liikenne 40 Rakennusten erillislämmitys 8 Maatalous, josta: 7 Viljely 3 Karjatalous 4 Teollisuus 2 Työkoneet 2 Jätteiden 1 käsittely, josta: Jätevedet 0,2 YHTEENSÄ 60 Taulukko 7: Nummi Pusulassa vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina Raasepori Nykyisen Raaseporin alueella ei myöskään ole osoitettavissa yksittäisiä suuria päästökohteita. Kunnassa on kuitenkin runsaasti toimintoja, jotka yhteenlaskettuna tuottavat melko suuret kasvihuonekaasupäästöt. Taulukosta 8 nähdään, että suurin päästölähde on liikenne, jonka päästöissä näkyy myös kaupungin halkaisevan valtatie 25:n vaikutus, sekä satamien aiheuttaman liikenteen päästöt. Toinen suuri päästösektori on rakennusten erillislämmitys, jonka päästöt kielivät suuresta erillislämmitettävien kiinteistöjen määrästä, vaikka alueella käytetään myös runsaasti kaukolämpöä. Vaikka suuria teollisuuslaitoksia ei Raaseporin alueella ole, nostaa runsas pienteollisuus päästötason teollisuuden osalta lähes neljäänkymmeneen tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. Eniten polttoaineina käytetään tällä sektorilla kevyttä polttoöljyä ja nestekaasua. Kaukolämmön tuotannon päästöt ovat tuotettuun lämpömäärään nähden melko vähäiset, sillä alueen suurin kaukolämmön 18

23 tuottaja, Tammisaaren energia, käyttää lämmöntuotannossa pääasiassa metsätähdehaketta ja mursketta. Alueen muissa, pienemmissä lämpölaitoksissa käytetään lämmön tuotantoon polttoöljyjä. Päästölähde 1000 t CO 2 -ekv. Liikenne, josta: 87 Maantieliikenne 85 Muu liikenne 2 Rakennusten erillislämmitys 56 Teollisuus 39 Maatalous, josta: 11 Viljely 5 Karjatalous 6 Kaukolämpö 9 Jätteiden käsittely, josta: 6 Jätevedet 1 Työkoneet 3 YHTEENSÄ 211 Taulukko 8: Raaseporin alueella vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Raaseporissa on runsaasti maataloutta, joten maatalouden, ja samalla myös työkoneiden päästöt ovat Raaseporissa erittäin korkeat. Maatalouden päästöt nousevat 11 tuhanteen tonniin hiilidioksidiekvivalentteja, mikä on korkein maatalouden päästöarvo kartoitusalueen kunnissa. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat Raaseporin osalta poikkeuksellisen korkeat, johtuen luultavasti samasta tilastollisesta virheestä kuin Lohjan tapauksessa, eli alueelle on rekisteröity jätelasteja jätekuljetusyhtiön sijaintipaikan mukaisesti. Tosin myös Raaseporissa on enemmän väestöpohjaa kuin muissa alueen kunnissa, joten jätemäärät ovat siksi suurempia Siuntio Siuntio kuuluu kartoitusalueen vähäpäästöisempiin kuntiin. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt jäävät hieman alle kolmenkymmenen tuhannen tonnin (Ks Taulukko 9). Siuntiossa ei ole suuria yksittäisiä päästölähteitä ja teollisuus on vähäistä. Suurin päästölähde on liikenne, jonka aiheuttamat päästöt ovat yli puolet kokonaispäästöistä. Tähän vaikuttaa Siuntion lävitse kulkeva kantatie 51. Liikenteen jälkeen suurin päästösektori on pienelle paikkakunnalle tyypillisesti rakennusten erillislämmitys. Siuntiossa tuotetaan myös kaukolämpöä, josta syntyvät päästöt tosin jäävät pieniksi, sillä lämpö tuotetaan maakaasulla. Maatalouden rooli päästöjen aiheuttajana on melko suuri. 19

24 Päästölähde 1000 t CO2-ekv. Liikenne 18 Rakennusten erillislämmitys 5 Maatalous, josta: 3 Viljely 2 Karjatalous 1 Työkoneet 1 Kaukolämpö 1 Jätteiden 1 käsittely, josta: Jätevedet 0,2 Teollisuus 1 YHTEENSÄ 29 Taulukko 9: Siuntion alueella vuonna 2007 eri sektoreilla syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Tässä raportissa on esitelty vain tuotantoperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä, eli alueen rajojen sisäpuolella syntyviä konkreettisia päästöjä. KASVENER laskentamalli tuottaa päästödataa kuitenkin myös kulutusperusteisten päästöjen osalta, joissa päästöjakauma on hieman erilainen ja esim. sähkönkulutuksesta aiheutuvat päästöt on huomioitu. Laskentamallin kulutusperusteisessa päästötarkastelussa valtakunnan verkkoon sähköä tuottavia voimalaitoksia ei lasketa paikallisiksi, joten niiden päästöt eivät ole mukana kulutusperusteisessa päästötarkastelussa. Mikäli halutaan tarkastella sähkön kulutuksen muutosten vaikutusta päästötasoon, on otettava huomion myös kulutusperusteiset päästöt. Taulukossa 10 on esitetty kulutusperusteiset päästöt eri sektoreilla kunnittain. Sähkön kulutuksen luvuissa on mukana myös teollisuuden sähkönkulutus, joten teollisuusvaltaisten kuntien sähkön kulutuksen päästöt ovat hyvin korkeat. (Sähkön päästöjen laskentaan vaikuttavat kunnan alueen omat sähköntuotantolaitokset, joiden päästöt huomioidaan sähkön päästöjä laskettaessa. Muutoin päästöt lasketaan ns. valtakunnallista sähkön päästökerrointa käyttäen.) Rakennusten lämmityksessä on tässä mukana myös lämmityssähkön osuus. Rakennusten lämmitys Sähkön kulutus Teollisuus Liikenne Jäte huolto Maatalous Teollisuus prosessit Yhteensä Hanko , Inkoo , Karjalohja 3 0,6 0, Karkkila Lohja Nummi , Pusula Raasepori Siuntio 7 0, , Yhteensä Taulukko 10: Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eri sektoreilla kunnittain (1000 t CO 2 ekv.) 20

25 4. POHDINTAA Länsi Uudenmaan päästökartoitusalueella syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on hyvin suuri koko maan kattavassa vertailussa. Alueen runsas teollinen toiminta painottuu alueen suurimpana päästölähteenä. Toisaalta, kun päästöjä tarkastellaan tällä alueella kunnittain, nähdään, että mukana on myös hyvin vähän päästöjä aiheuttavia pieniä kuntia, joissa teollisuutta tai energiantuotantoa ei juuri ole. Nyt kartoitetun alueen luonne onkin toisaalta teollisuuden, toisaalta maatalouden ja haja asutuksen dominoima. Toteutetussa kartoituksessa keskityttiin alueella syntyviin todellisiin päästöihin, toisin sanoen haluttiin selvittää alueella konkreettisesti syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä. Käytetystä laskentamallista voidaan tulokseksi saada myös alueen kulutukseen perustuvat päästöt, jotka tässä tapauksessa muuttaisivat tilannetta lähinnä Inkoon kohdalla, kun suurta sähköntuotantolaitosta ei laskettaisi kuuluvaksi kunnan päästöihin. Muutoin tilanne muuttuisi kartoitusalueella lähinnä vain sähkön osalta, kun laskettaisiin sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt ns. ostosähkön kertoimella. KASVENER laskentamallissa on tämän kulutus ja tuotantoperusteisten päästöjen jaon suhteen tehty tiettyjä olettamuksia ja valintoja. Päästötarkastelun näkökulma ei ole täysin yksiselitteinen. Kasvihuonekaasujen kyseessä ollessa, on käsittelyssä globaali ongelma, jossa päästöt liikkuvat ilmakehässä maailmanlaajuisesti ja päästöjä myös aiheutetaan usein toiminnassa, jonka lopputuote kulutetaan jossain aivan muualla. Näin ollen päästöjen varsinainen syy on usein muualla kuin itse päästön syntypaikka. Näin erityisesti, kun tarkastelussa on pieni alue, kuten kunta. Tässä suhteessa myös kulutusperusteisten päästöjen tarkastelu olisi järkevää, sillä tällöin nähtäisiin kunnassa tapahtuvien toimintojen aiheuttama päästö. Tämä aiheuttaa kuitenkin monia ongelmia, jos halutaan todella paneutua vain kulutuksesta aiheutuviin päästöihin. Kulutustavaroiden ja kuntaan tulevan materiaalivirran aiheuttamia päästöjä on hyvin vaikeaa määrittää, ja olisi myös tehtävä valintoja sen suhteen halutaanko ottaa huomioon todella tuotteiden koko elinkaari alkutuotannosta jalostukseen ja jätteeksi päätymiseen, vai jonkinlainen kompromissi, esim. vain valmistus ja kuljetus. Lisäksi kaikista kulutustuotteista ei luultavasti ole olemassa tarkkaa kuntakohtaista tilastointia, sillä tuotteita myydään yli kuntarajojen. Vaikka materiaalivirta jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle, vastaavantyyppisen ongelman aiheuttaa sähkö. Sähköä tuotetaan eri alueilla, mutta käytännössä sähkö ostetaan usein yhteismarkkinoilta. Kulutuksen päästöjä laskettaessa olisi käytettävä keskiarvoa eri sähköntuotantomuotojen päästöistä, joten päästötieto olisi joka tapauksessa vain laskennallinen arvo. Toisaalta päästötarkastelu on sähkön osalta joka tapauksessa ongelmallinen, sillä sähköä tuotetaan vain tietyissä kunnissa, mutta kulutetaan, runsaastikin, myös kunnissa, jossa sähköä ei tuoteta lainkaan. Näin ollen, jos halutaan seurata energiansäästön vaikutusta kunnan päästöihin, olisi laskettava jollain tavalla myös sähkön kulutuksen päästöt; energiansäästön vaikutukset kun eivät ole suorassa suhteessa sähköä tuottavien laitosten päästöihin, kun ollaan tilanteessa, jossa sähkö ostetaan yhteismarkkinoilta. Jos halutaan laskea vain kulutuksesta aiheutuneita päästöjä, myös maatalouden päästöjen laskeminen on ongelmallista, sillä maatalouden päästöt tulisi laskea osana elintarvikkeiden ja muiden 21

26 kulutustavaroiden päästöjä. Tässä kartoituksessa käytetyssä KASVENER laskentamallissa maatalouden päästöt lasketaan molemmissa laskentatavoissa kunnan alueen sisäpuolella tapahtuvan maataloustuotannon todellisina päästöinä. Myös nyt toteutetussa Länsi Uudenmaan päästökartoituksessa on tehty valintoja näkökulman suhteen. Jätevirran aiheuttamat päästöt on laskettu jätteiden syntypaikan perusteella, vaikka muuten pääpaino on tuotantoperusteisissa päästöissä. Jos jätteiden päästöt laskettaisiin todellisen kasvihuonekaasupäästöjen syntypaikan perusteella, jakautuisivat jätehuollon päästöt Lohjan ja Hangon kesken, sillä jätteet sijoitetaan Lohjan kaatopaikalle ja Hangon kompostointilaitokselle. Tällöin jätehuollon päästöt syntyisivät muiden kuntien osalta ainoastaan jäteveden käsittelystä. Kuntatason päästökartoituksia tehtäessä on otettava huomioon, että kyse on joka tapauksessa laskennasta, joten absoluuttista totuutta päästötasosta ei voida saavuttaa, mutta jos lähtötietojen hankinta tehdään huolellisesti, saadaan kuitenkin melko luotettavia tuloksia. Nyt toteutetussa kartoituksessa käytettiin täsmälleen samoja metodeja kaikkien kuntien osalta, joten niiden päästötiedot ovat täysin vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi lähtötietoja yritettiin hankkia kattavasti hyvän tarkkuustason saavuttamiseksi. Kartoitus toimii hyvin päästötason seurannan työkaluna, kun se toteutetaan uudelleen samoja metodeja käyttäen Kasvihuonekaasunielut Varsinaisten päästölähteiden lisäksi kasvihuonekaasupäästötaseisiin vaikuttavat myös metsien ja soiden hiilidynamiikka. Metsät toimivat Suomessa pääosin merkittävinä hiilidioksidia sitovina nieluina, sillä hiiltä sitoutuu puustoon enemmän kuin hakkuissa vapautuu. Metsien hiili on varastoitunut puiden lisäksi aluskasvillisuuteen ja maahan ja sitä poistuu puun korjuussa ja puun hajotessa tai palaessa. Turvemaat puolestaan toimivat kaasulähteinä. Turvemaiden maaperästä vapautuu kaasuja orgaanisen aineksen hajotessa hapettomassa tilassa. Suot myös sitovat hiilidioksidia, mutta sidonta on hyvin hidasta. Vaikka suot siis toimivat myös nieluna, on niiden anaerobisessa hajoamisessa aiheuttama metaanipäästö niin suuri, että se kumoaa positiivisen vaikutuksen. Luonnonalueiden kaasutaseita on vaikeaa määritellä tietyllä alueella, esim. kunnassa, sillä kaasut kulkeutuvat ilmakehässä ympäri maapalloa, eivätkä sitoudu nieluihin siellä missä ne syntyvät. Lisäksi hiilen nettosidonnan määrä voi pienellä alueella vaihdella hyvinkin runsaasti eri vuosina. Alueille on kuitenkin mahdollista määrittää laskennallinen tase. Metsien hiilen nettosidontaa voidaan arvioida kun tiedetään alueen metsien puuston kasvu ja puuston poistuma. Näin voidaan määritellä puuston nettokasvu ja hiilen sidonnan määrä. Suoalueiden päästölaskentaan on myös olemassa kertoimia, joilla voidaan laskea soiden hiilitase pinta alatietojen avulla. Tässä päästöselvityksessä ei ole huomioitu nielujen osuutta. Nielut eivät sisälly KASVENER laskentamalliin. Nyt toteutettua Länsi Uudenmaan päästökartoitusta on mahdollista täydentää myöhemmin uudella päästökartoituksella, jolloin saadaan tietoa päästötason kehityksestä, sekä nielukartoituksella, jolloin saadaan mukaan koko kasvihuonekaasujen kierto ilmakehän ja biosfäärin välillä tällä alueella. 22

27 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Länsi Uudenmaan päästökartoituksessa saatiin kartoitusalueen kokonaispäästöksi 3510 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Päästöistä suurimman osan aiheuttivat alueen teollisuus ja energiantuotantolaitokset. Myös liikenne ja rakennusten lämmitys aiheuttavat päästöistä suuren osan. Vaikka alueella on melko runsaasti myös maataloutta, jäävät sen aiheuttamat päästöt hyvin pieniksi muihin päästösektoreihin verrattuna. Päästöjä kunnittain tarkasteltaessa nousevat teollisuusvaltaiset paikkakunnat esille selvästi suuremmin päästötasoin, erityisesti Hanko, Inkoo ja Lohja. Kun päästöt suhteutetaan väkilukuun, jäävät Lohjan päästöt alhaisemmiksi, sillä väestöpohjaa on enemmän kuin Hangossa ja Inkoossa. Väkilukuun suhteutettuna koko Länsi Uudenmaan päästöt ovat selvästi Suomen keskitasoa korkeammat; koko Suomen päästötaso oli vuonna t CO2 ekvivalenttia / asukas, kun Länsi Uudellamaalla päästöt nousivat 33 tonniin asukasta kohden. Eri kuntien välillä sekä kokonaispäästöt, että väkilukuun suhteutetut päästöt vaihtelivat hyvin suuresti, riippuen kunnan yhdyskuntarakenteesta. Teollisuuspaikkakunnilla päästöt olivat hyvinkin korkeita, kun taas pienissä kunnissa, joissa suuria energiaintensiivisiä toimintoja ei ole, päästöt jäivät melko alhaiselle tasolle, mm. Karjalohjalla ja Siuntiossa. Toteutetussa päästökartoituksessa pyrittiin selvittämään paikallisella tasolla mitä päästöjä aiheuttavia toimintoja kunnassa on ja keräämään laskentaan tarvittavat lähtötiedot mahdollisuuksien mukaan suoraan päästölähteestä. Tällä metodilla tavoiteltiin mahdollisimman tarkkaa dataa kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Alueen yritykset suhtautuivat pääosin myönteisesti ja luovuttivat tietoja käytettäväksi päästölaskennassa. Joistakin yksittäisistä yrityksistä tietoja ei saatu. Myös inhimillisen virheen mahdollisuus on olemassa, mutta muutoin käytettyjä lähtötietoja voi pitää luotettavina. Myös KASVENER laskentamalli on yleisesti käytetty ja hyväksytty, ja perustuu kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskentametodiikkaan, sekä Suomen päästöinventaarioissa käytettyihin laskentaparametreihin. Saatujen tulosten avulla voidaan jatkossa seurata kuntien päästökehitystä. Tulokset antavat mahdollisuuden tarkastella päästöjen määrää eri sektoreilla ja kohdistaa päästövähennyksiä niille sektoreille, joilla on tarvetta ja mahdollisuuksia siihen. 23

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Markku Kyöstilä Kestävän kehityksen toimikunta 9.9.2010 Riihimäen kaupunki Ympäristölautakunta 2010 Markku Kyöstilä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA 2000. Pekka Hämäläinen

LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA 2000. Pekka Hämäläinen LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA 2000 Pekka Hämäläinen LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990,1997 JA 2000 ii Lohjan kasvihuonekaasupäästöt 1990, 1997 ja 2000 iii Tiivistelmä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 4/2012 Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien vertailu 1990, 2004 ja 2010 OULUN SEUDUN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot