Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018

2 1. Kokonaispäästöt Taulukko 1. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2015 (kt CO2e/a). Varsinais-Suomi % % % % % % % % % -19 % -17 % -2 % -30 % -26 % Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % vuoden tasosta vuoteen 2015 mennessä (taulukko 1, kuva 1). Erityisesti sähkönkulutuksen (-47 %) ja jätehuollon (-30 %) päästöt ovat leikkaantuneet merkittävästi, mutta myös fossiilisten polttoaineiden päästöt (-19 %) ja tieliikenteen päästöt (-17 %) ovat vähentyneet selkeästi. Maatalouden päästöt ovat sen sijaan vähentyneet kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana niukasti (-2 %). Kuva 1. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt pääsektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Absoluuttisesti suurin osa päästöistä tuli vuonna 2015 fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (taulukko 1, kuva 1). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä. Maatalouden osuus päästöistä on Varsinais-

3 Suomessa selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Jätehuollon päästöt ovat sen sijaan valtakunnan keskimääräistä tasoa pienemmät. Päästölaskennasta on rajattu pois päästökauppaan kuuluvat laitokset. Taulukko 2. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt alasektoreittain vuosina 2015 (kt CO2e/a). Teollisuus Mopot ja Eläinten läm Kulutussä Teollisuu Öljylämmi Kaukoläm ja moottorip Peltoviljel ruoansula Lannankäs Kiinteä mitys hkö den sähkö tys pö työkoneet Kadut Tiet yörät y tus ittely jäte Jätevesi Varsinais-Suomi % -42 % -57 % -45 % 10 % -32 % -23 % -13 % 23 % -3 % 4 % -5 % -33 % 1 % Alasektoreista suurimmat päästövähennykset v kohdistuivat teollisuuden sähkönkulutukseen (-57 %), sähkölämmitykseen (-49 %) ja öljylämmitykseen (-45 %). Myös kulutussähkön (-42 %) ja jätehuollon kiinteän jätteen (-33 %) päästöt vähenivät merkittävästi. Kuva 2. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Alasektoreista suurimmat absoluuttiset päästöt vuonna 2015 muodostuivat katuverkon ulkopuolisesta tieliikenteestä (550 kt CO2e/a, erityisesti päätiet) ja kaukolämmöstä (525 kt CO2e/a). Tuulivoiman päästökompensaatio vuonna 2015 oli 5,2 kt CO2e.

4 2. Sektoripäästöt Kuva 3. Varsinais-Suomen sähkönkulutuksen khk-päästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Muutokset: nkulutuksen päästöt vähenivät 47 % vuosina 2015 (teollisuuden sähkö -57 %, kulutussähkö -49 %, sähkölämmitys -42 %). johtuu erityisesti sähkön päästökertoimen merkittävästä laskusta. Lämmitystarpeen vuosivaihtelut vaikuttavat sekä päästökertoimeen että kulutukseen, ja poikkeuksellisen kylmä 2010 ja poikkeuksellisen lämmin 2015 erottuvat selvästi aikasarjasta. Laskenta: Kunnan alueen sähkönkulutus, jaottelu teollisuuteen, lämmityssähköön ja kulutussähköön. Valtakunnallinen päästökerroin (hyödynjakomenetelmä, 5 v keskiarvo)

5 polttoaineet Kuva 4. Varsinais-Suomen fossiilisten polttoaineiden käytön khk-päästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Muutokset: Fossiilisten polttoaineiden päästöt laskivat 19 % vuosina 2015 (teollisuus ja työkoneet -32 %, kaukolämpö -10 %, öljylämmitys -45 %). päästöjen tavoin poikkeuksellisen kylmä vuosi 2010 näkyy selvänä piikkinä fossiilisten polttoaineiden päästöissä. Turun seudun kaukolämpöratkaisut tulevat merkittävästi vaikuttamaan kaukolämmön päästöjen suuruuteen. Päästövähennykset heijastuvat Turun alueen lisäksi merkittävästi myös koko Varsinais-Suomen päästötaseeseen. Laskenta: Polttoöljyn kulutustilasto, jaottelu öljylämmitykseen, kaukolämpöön ja teollisuuteen & työkoneisiin.

6 Tieliikenne Kuva 5. Varsinais-Suomen tieliikenteen khk-päästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Muutokset: Tieliikenteen päästöt vähenivät 17 % vuosina 2015 (mopot ja moottoripyörät -23 %, tiet -13 %, kadut -23 %). Autokannan uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi ja biopolttoaineiden sekoitusvelvoite liikennepolttoaineissa ovat pääasiallisia päästölaskua selittäviä tekijöitä. Mopojen ja moottoripyörien merkittävä (laskennallinen) päästövähennys ei juuri näy tieliikenteen päästökehityksessä, koska niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Laskenta: VTT LIPASTO: koko maan autokantamalli ja Liikenneviraston mittaukset. Tulokset kuvaavat vain rajallisesti paikallisia muutoksia.

7 Maatalous Kuva 6. Varsinais-Suomen maatalouden khk-päästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Muutokset: Maatalouden päästöt vähentyivät 7 % vuosina 2015 (peltoviljely -10 %, eläinten ruoansulatus +7 %, lannankäsittely -26 %). Vaikka maatalouden päästöt ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa hitaasti muihin päästösektoreihin verrattuna, muutos on ollut positiivinen muuhun Suomeen verrattuna. Valtakunnan tasolla maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan vuosina Maatalouden päästölukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, eivätkä suuretkaan suhteelliset muutokset välttämättä kuvaa merkittäviä todellisia muutoksia (mm. tilastointihaasteet). Maatalouden päästösektori sisältää vain metaani ja typpidioksidipäästöt lannankäsittelystä, eläinten ruoansulatuksesta ja peltoviljelystä. Luku ei sisällä maatalouden suurinta päästölähdettä, turvepeltojen hiilidioksidipäästöjä. Ne raportoidaan erikseen ns. LULUCFsektorilla (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous). LULUCF-sektorin päästöjen sisällyttäminen hiilinieluihin ja päästötarkasteluihin on ollut pitkään haastava kysymys EU-tasolla. Ratkaisu on ehkä lopulta käsillä (joulukuu 2017). Laskenta: KASVENER, taustalla viljelyala- ja tuotantoeläintilastot. Huomio: ei sisällä LULUCF-sektoria (viljelysmaiden, erityisesti turvepeltojen, CO2-päästöt).

8 Jätehuolto Kuva 7. Varsinais-Suomen jätehuollon khk-päästöt alasektoreittain vuosina (kt CO2e/a). Muutokset: Jätehuollon päästöt ovat vähentyneet 37 % vuosina 2015 (kiinteä jäte -39 %, jätevesi +1,5 %). Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto takaa laskevan kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kaatopaikkojen metaanipäästöt eivät lopu heti vaan jatkuvat laskevana sarjana vielä vuosia jätteen sijoittamisen loppumisen jälkeen. Jätevedenpuhdistuksen päästöissä on havaittavissa hienoista kasvua, mutta sen merkitys jätehuollon kokonaispäästöihin on kuitenkin pieni. Laskenta: KASVENER, laskentaperusteet vastaavat kuin koko maan päästöinventaariossa.

9 3. Varsinais-Suomen kasvihuonepäästöt kunnittain 1. Aura Aura 13,0 12,9 15,7 7,1 1,3 0,0 50, ,2 10,3 15,1 7,1 1,3 0,0 45,0-10 % ,7 10,2 14,2 7,0 1,2 0,0 44,3-11 % ,9 11,5 14,9 7,8 1,1 0,0 47,2-6 % ,0 8,6 14,6 6,8 1,1 0,0 41,1-18 % ,1 7,8 14,5 7,1 1,1 0,0 40,6-19 % ,1 7,6 14,5 7,1 1,0 0,0 39,3-22 % ,3 7,2 14,0 7,1 0,9 0,0 37,6-25 % ,8 6,5 13,2 7,1 0,9 0,0 34,6-31 % % -49 % -16 % 1 % -32 % -31 %

10 2. Kaarina Kaarina 76,5 63,3 84,4 3,5 10,7 0,0 238, ,9 57,4 80,8 3,7 10,4 0,0 219,4-8 % ,7 61,2 76,9 3,3 9,9 0,0 214,0-10 % ,4 66,9 79,7 3,4 8,9 0,0 231,3-3 % ,7 50,8 78,0 3,5 8,5 0,0 202,6-15 % ,7 45,3 77,4 3,4 8,2 0,0 192,0-19 % ,8 57,9 77,1 3,4 7,0 0,0 200,2-16 % ,4 53,0 74,2 3,4 6,6 0,0 186,6-22 % ,0 51,2 71,1 3,4 6,4 0,0 174,0-27 % % -19 % -16 % -1 % -40 % -27 %

11 3. Kemiönsaari miönsaari (Kimitoö 24,1 68,8 17,2 9,6 7,3 0,0 127, ,7 76,8 16,4 10,3 6,8 0,0 131,0 3 % ,9 57,3 15,7 9,1 6,3 0,0 108,3-15 % ,5 46,0 16,3 9,5 5,9 0,0 101,3-20 % ,7 42,4 16,0 9,4 5,6 0,0 93,0-27 % ,5 32,1 15,9 9,0 5,3 0,0 80,9-36 % ,2 20,4 15,5 9,0 5,1 0,0 67,3-47 % ,5 16,0 14,4 9,0 4,8 0,0 59,8-53 % ,8 20,0 13,3 9,0 4,7 0,0 59,9-53 % % -71 % -22 % -6 % -35 % -53 %

12 4. Koski Tl Koski Tl 9,6 6,3 8,6 18,4 1,4 0,0 44, ,1 7,2 8,2 19,4 1,3 0,0 44,2 0 % ,8 5,5 7,7 18,3 1,3 0,0 40,6-8 % ,1 4,8 8,1 18,0 1,2 0,0 41,2-7 % ,7 3,9 8,0 19,2 1,2 0,0 40,0-10 % ,2 4,9 7,9 18,3 1,2 0,0 39,4-11 % ,0 5,5 7,6 18,3 1,1 0,0 39,6-11 % ,3 5,7 7,4 18,3 1,1 0,0 38,8-12 % ,4 6,5 6,9 18,3 1,1 0,0 38,2-14 % % 3 % -19 % 0 % -22 % -14 %

13 5. Kustavi Kustavi 5,4 6,2 2,7 0,9 0,7 0,0 15, ,5 4,1 2,5 0,9 0,7 0,0 12,8-19 % ,3 4,1 2,4 0,7 0,7 0,0 12,3-22 % ,2 4,1 2,5 0,8 0,7 0,0 13,3-15 % ,4 2,1 2,5 0,8 0,6 0,0 10,5-33 % ,3 2,1 2,5 0,8 0,6 0,0 10,3-34 % ,2 3,4 2,5 0,8 0,7 0,0 11,6-27 % ,5 3,3 2,5 0,8 0,6 0,0 10,7-32 % ,8 3,1 2,2 0,8 0,6 0,0 9,5-40 % % -50 % -16 % -8 % -12 % -40 %

14 6. Laitila Laitila 27,9 18,2 32,1 30,7 5,6 0,0 114, ,5 16,9 30,8 31,2 5,9 0,0 109,2-5 % ,7 18,2 28,9 29,9 5,8 0,0 105,5-8 % ,7 17,6 30,2 30,4 5,6 0,0 110,6-3 % ,3 12,9 29,7 31,5 5,2 0,0 102,6-10 % ,0 14,4 29,4 30,6 4,9 0,0 100,3-12 % ,2 15,8 29,2 30,6 5,1 0,0 102,0-11 % ,8 15,5 28,9 30,6 4,8 0,0 98,7-14 % ,4 16,6 26,9 30,6 4,7 0,0 94,2-18 % % -9 % -16 % 0 % -16 % -18 %

15 7. Lieto Lieto 46,1 30,4 49,2 9,2 7,7 0,0 142, ,8 24,7 47,1 10,0 7,5 0,0 129,1-9 % ,5 25,3 44,6 9,0 7,1 0,0 124,6-13 % ,4 27,5 46,4 9,6 6,5 0,0 136,5-4 % ,2 20,4 45,6 9,9 6,3 0,0 120,3-16 % ,4 19,3 45,2 9,2 6,0 0,0 116,1-19 % ,1 23,9 44,7 9,2 5,2 0,0 117,0-18 % ,8 23,3 43,4 9,2 4,9 0,0 111,7-22 % ,4 22,6 40,8 9,2 4,8 0,0 102,8-28 % % -26 % -17 % 0 % -38 % -28 %

16 8. Loimaa Loimaa 51,7 32,4 54,3 63,8 9,6 0,0 211, ,2 33,7 52,0 64,4 9,4 0,0 203,7-4 % ,2 34,1 49,0 62,7 9,1 0,0 197,1-7 % ,4 37,8 51,1 68,4 8,8 0,0 214,5 1 % ,9 26,4 50,2 65,0 8,6 0,0 190,0-10 % ,0 32,0 49,6 64,2 8,3 0,0 192,2-9 % ,3 33,0 49,9 64,2 7,9 0,0 190,4-10 % ,6 32,2 49,5 64,2 7,5 0,0 186,0-12 % ,3 35,0 46,5 64,2 7,3 0,0 179,4-15 % % 8 % -14 % 1 % -24 % -15 %

17 9. Marttila Marttila 5,3 5,1 9,8 11,2 0,9 0,0 32, ,5 6,0 9,4 12,4 0,9 0,0 33,2 3 % ,4 5,1 8,8 10,1 0,9 0,0 29,4-9 % ,6 4,1 9,3 10,8 0,8 0,0 30,7-5 % ,1 4,0 9,1 12,4 0,8 0,0 31,5-2 % ,9 4,4 9,1 11,2 0,8 0,0 30,3-6 % ,6 4,9 8,4 11,2 0,7 0,0 29,8-7 % ,2 4,7 8,3 11,2 0,7 0,0 29,1-10 % ,4 5,2 7,6 11,2 0,7 0,0 28,2-13 % % 3 % -23 % 1 % -30 % -13 %

18 10. Masku Masku 22,3 13,0 27,2 6,6 3,0 0,0 72, ,5 11,3 26,1 6,9 3,0 0,0 66,7-7 % ,1 11,5 25,0 6,2 2,9 0,0 64,6-10 % ,5 12,4 25,9 7,0 2,6 0,0 70,3-2 % ,4 9,2 25,4 6,4 2,4 0,0 61,9-14 % ,9 9,6 25,3 6,6 2,4 0,0 61,8-14 % ,9 11,1 24,9 6,6 2,0 0,0 61,5-15 % ,1 12,6 24,5 6,6 1,9 0,0 60,7-16 % ,9 12,5 23,2 6,6 1,9 0,0 56,1-22 % % -4 % -15 % 1 % -39 % -22 %

19 11. Mynämäki Mynämäki 20,6 21,2 26,0 24,7 4,3 0,0 96, ,8 19,8 24,9 24,7 4,1 0,0 91,4-6 % ,9 16,9 23,6 23,7 3,9 0,0 85,0-12 % ,8 18,2 24,6 24,9 3,5 0,0 91,0-6 % ,0 13,5 24,2 24,6 3,4 0,0 81,6-16 % ,1 12,1 24,0 23,3 3,2 0,0 77,7-20 % ,2 15,3 23,6 23,3 2,8 0,0 79,3-18 % ,8 14,1 23,3 23,3 2,7 0,0 76,2-21 % ,3 13,9 21,8 23,3 2,6 0,0 71,9-26 % % -35 % -16 % -6 % -39 % -26 %

20 12. Naantali Naantali 68,1 86,2 28,6 4,7 9,2 0,0 196, ,6 48,1 27,2 5,1 8,8 0,0 147,8-25 % ,9 141,5 25,9 4,9 8,3 0,0 234,6 19 % ,0 151,8 26,6 5,1 7,6 0,0 251,0 28 % ,0 151,1 26,0 5,3 7,3 0,0 240,7 22 % ,3 159,2 25,5 5,0 7,1 0,0 247,1 26 % ,3 64,7 25,0 5,0 6,1 0,0 149,1-24 % ,1 55,4 24,4 5,0 5,8 0,0 134,8-31 % ,0 66,2 23,3 5,0 5,7 0,0 142,1-28 % % -23 % -19 % 7 % -38 % -28 %

21 13. Nousiainen Nousiainen 9,2 7,3 13,7 7,5 2,5 0,0 40, ,0 6,9 13,1 7,4 2,4 0,0 37,9-6 % ,8 6,7 12,5 6,9 2,3 0,0 36,1-10 % ,1 6,8 13,0 8,2 2,1 0,0 39,2-3 % ,6 5,4 12,7 8,4 2,0 0,0 36,1-10 % ,2 5,3 12,7 8,0 2,0 0,0 35,1-13 % ,8 6,2 12,6 8,0 1,7 0,0 35,4-12 % ,7 6,3 12,3 8,0 1,6 0,0 35,9-11 % ,2 6,9 11,5 8,0 1,6 0,0 33,2-17 % % -6 % -16 % 7 % -36 % -17 %

22 14. Oripää Oripää 5,6 5,6 6,3 11,1 0,8 0,0 29, ,8 4,9 6,0 12,6 0,8 0,0 29,1-1 % ,6 5,3 5,6 13,0 0,8 0,0 29,3 0 % ,6 6,1 5,9 13,6 0,7 0,0 32,0 9 % ,9 5,2 5,8 13,4 0,7 0,0 30,0 2 % ,6 5,3 5,8 13,4 0,7 0,0 29,8 2 % ,3 6,5 5,8 13,4 0,7 0,0 30,7 5 % ,0 6,1 5,8 13,4 0,7 0,0 30,0 2 % ,4 6,4 5,4 13,4 0,6 0,0 29,3 0 % % 16 % -13 % 20 % -19 % 0 %

23 15. Paimio Paimio 25,4 17,4 44,8 11,9 6,5 0,0 106, ,0 11,5 43,0 12,1 6,4 0,0 95,1-10 % ,2 15,8 40,7 11,0 6,0 0,0 94,6-11 % ,4 17,5 42,5 11,6 5,9 0,0 101,9-4 % ,0 12,4 41,7 10,5 5,7 0,0 90,3-15 % ,8 10,5 41,4 9,8 5,5 0,0 86,0-19 % ,1 11,6 40,5 9,8 5,5 0,0 85,6-19 % ,5 12,6 39,8 9,8 5,2 0,0 83,8-21 % ,4 10,3 38,3 9,8 5,0 0,0 76,9-28 % % -41 % -15 % -18 % -23 % -28 %

24 16. Parainen Parainen (Pargas) 45,8 67,1 27,8 11,0 10,0 0,0 161, ,5 54,2 26,5 10,9 9,5 0,0 140,6-13 % ,3 57,4 25,3 10,7 9,0 0,0 140,8-13 % ,7 54,4 26,0 11,6 8,2 0,0 145,9-10 % ,6 40,3 25,5 11,4 7,8 0,0 123,6-24 % ,5 36,7 25,1 10,9 7,5 0,0 116,9-28 % ,3 46,7 25,7 10,9 6,7 0,0 124,2-23 % ,9 48,8 24,3 10,9 6,3 0,0 121,3-25 % ,5 38,5 25,6 10,9 6,2 0,0 106,6-34 % % -43 % -8 % -1 % -38 % -34 %

25 17. Pyhäranta Pyhäranta 6,6 4,1 6,9 2,9 1,4 0,0 21, ,5 3,7 6,6 2,9 1,5 0,0 20,2-7 % ,4 3,6 6,2 2,6 1,4 0,0 19,2-12 % ,9 3,8 6,5 2,8 1,4 0,0 21,5-1 % ,2 3,0 6,4 2,7 1,4 0,0 18,7-14 % ,7 3,0 6,3 2,7 1,3 0,0 18,0-17 % ,5 3,2 6,5 2,7 1,3 0,0 18,2-17 % ,1 3,0 6,2 2,7 1,3 0,0 20,3-7 % ,6 2,8 5,7 2,7 1,2 0,0 16,0-27 % % -32 % -18 % -6 % -9 % -27 %

26 18. Pöytyä Pöytyä 29,1 19,9 37,3 35,0 3,6 0,0 124, ,3 15,0 35,9 35,3 3,5 0,0 113,9-9 % ,1 16,3 33,6 34,6 3,3 0,0 111,0-11 % ,2 16,0 35,3 36,5 3,1 0,0 117,0-6 % ,3 11,7 34,7 35,3 3,0 0,0 107,0-14 % ,4 13,6 34,4 34,1 2,9 0,0 106,3-15 % ,7 19,8 33,5 34,1 2,5 0,0 109,5-12 % ,5 16,6 32,4 34,1 2,4 0,0 103,0-18 % ,3 17,2 30,3 34,1 2,4 0,0 98,3-21 % % -14 % -19 % -3 % -35 % -21 %

27 19. Raisio Raisio 71,5 68,3 56,9 0,4 13,4 0,0 210, ,2 70,4 54,4 0,4 12,7 0,0 200,1-5 % ,3 74,5 51,6 0,4 11,7 0,0 193,5-8 % ,2 79,4 53,5 0,4 10,6 0,0 205,0-3 % ,0 62,2 52,4 0,4 10,0 0,0 178,0-16 % ,3 53,3 51,8 0,3 9,5 0,0 161,2-23 % ,6 71,1 50,4 0,3 8,2 0,0 173,6-18 % ,4 63,0 48,0 0,3 7,7 0,0 156,4-26 % ,2 74,1 45,8 0,3 7,5 0,0 157,9-25 % % 8 % -20 % -17 % -44 % -25 %

28 20. Rusko Rusko 15,1 10,4 9,7 5,4 2,0 0,0 42, ,0 8,3 9,3 5,7 1,9 0,0 38,2-10 % ,5 14,9 8,8 5,6 1,8 0,0 43,7 2 % ,9 8,6 9,1 5,6 1,7 0,0 39,9-6 % ,3 7,1 8,9 5,7 1,7 0,0 35,7-16 % ,8 8,3 8,9 6,2 1,6 0,0 36,8-14 % ,4 9,2 8,8 6,2 1,4 0,0 36,9-13 % ,3 8,4 8,7 6,2 1,3 0,0 35,0-18 % ,4 7,7 8,3 6,2 1,3 0,0 31,9-25 % % -25 % -15 % 13 % -36 % -25 %

29 21. Salo Salo 181,4 124,5 183,7 71,3 35,1 0,0 596, ,4 140,6 176,1 72,5 34,8 0,0 576,4-3 % ,3 149,7 166,1 66,4 32,8 0,0 555,3-7 % ,2 158,7 173,2 69,5 32,7 0,0 594,2 0 % ,5 128,7 169,9 69,3 33,1 0,0 536,5-10 % ,8 128,0 168,3 67,2 32,9 0,0 521,1-13 % ,7 116,0 164,6 67,2 32,6 0,0 502,1-16 % ,2 116,3 161,8 67,2 30,7 0,0 483,2-19 % ,5 109,9 154,0 67,2 29,9-5,2 442,2-26 % % -12 % -16 % -6 % -15 % -26 %

30 22. Sauvo Sauvo 8,1 3,9 7,8 10,3 1,5 0,0 31, ,0 3,1 7,5 10,6 1,5 0,0 29,6-7 % ,9 3,8 7,1 9,7 1,4 0,0 29,0-9 % ,3 4,2 7,4 10,8 1,4 0,0 32,1 1 % ,7 2,9 7,2 10,4 1,4 0,0 28,7-9 % ,5 3,4 7,2 10,0 1,4 0,0 28,5-10 % ,0 6,0 7,0 10,0 1,4 0,0 30,4-4 % ,5 5,4 6,8 10,0 1,3 0,0 29,1-8 % ,5 6,0 6,5 10,0 1,3 0,0 28,2-11 % % 52 % -17 % -3 % -15 % -11 %

31 23. Somero Somero 26,1 21,5 24,2 42,1 4,7 0,0 118, ,2 21,7 23,1 44,0 4,6 0,0 115,7-2 % ,6 18,2 22,0 40,9 4,5 0,0 107,2-10 % ,2 21,7 22,8 42,1 4,4 0,0 116,2-2 % ,8 15,7 22,3 40,7 4,3 0,0 103,8-12 % ,5 19,0 22,1 40,7 4,2 0,0 105,5-11 % ,5 18,6 21,8 40,7 4,0 0,0 103,6-13 % ,9 17,9 21,6 40,7 3,8 0,0 100,9-15 % ,7 17,4 20,9 40,7 3,7 0,0 96,4-19 % % -19 % -14 % -3 % -21 % -19 %

32 24. Taivassalo Taivassalo 6,7 4,4 5,5 7,1 1,4 0,0 25, ,8 4,6 5,2 7,1 1,5 0,0 24,1-4 % ,5 4,4 5,0 7,3 1,4 0,0 23,6-6 % ,3 3,7 5,2 7,5 1,4 0,0 24,1-4 % ,3 3,3 5,1 6,9 1,3 0,0 21,9-13 % ,2 3,3 5,1 6,6 1,2 0,0 21,5-14 % ,0 3,9 5,1 6,6 1,2 0,0 21,8-13 % ,4 3,3 5,1 6,6 1,2 0,0 20,6-18 % ,7 3,5 4,6 6,6 1,1 0,0 19,6-22 % % -21 % -15 % -6 % -22 % -22 %

33 25. Turku Turku (Åbo) 394,9 529,5 221,6 4,1 60,6 0,0 1210, ,8 571,0 210,2 4,2 59,4 0,0 1180,8-2 % ,5 577,4 199,1 3,7 57,7 0,0 1156,5-4 % ,0 651,2 203,4 3,9 52,3 0,0 1263,8 4 % ,8 461,5 198,2 4,1 50,1 0,0 1023,7-15 % ,8 586,4 193,2 3,7 48,7 0,0 1115,8-8 % ,9 581,6 192,9 3,7 41,4 0,0 1091,5-10 % ,5 564,5 189,9 3,7 39,1 0,0 1048,6-13 % ,9 429,2 178,9 3,7 38,0 0,0 860,7-29 % % -19 % -19 % -9 % -37 % -29 %

34 26. Uusikaupunki Uusikaupunki 40,8 53,1 30,6 14,0 10,8 0,0 149, ,3 44,8 29,2 14,1 11,4 0,0 134,8-10 % ,9 59,4 27,8 13,1 11,6 0,0 146,9-2 % ,0 61,6 28,7 14,8 10,7 0,0 154,9 4 % ,8 37,2 28,1 13,9 10,0 0,0 122,0-18 % ,8 50,4 27,8 14,0 9,4 0,0 132,4-11 % ,0 61,8 27,0 14,0 9,6 0,0 142,4-5 % ,6 69,1 26,3 14,0 9,1 0,0 145,1-3 % ,8 58,9 25,2 14,0 8,8 0,0 128,7-14 % % 11 % -18 % 0 % -18 % -14 %

35 27. Vehmaa Vehmaa 7,1 5,7 7,5 20,2 2,6 0,0 43, ,2 8,0 7,2 19,8 2,5 0,0 43,7 2 % ,1 6,9 6,9 18,7 2,4 0,0 40,9-5 % ,3 8,1 7,1 19,9 2,6 0,0 45,1 5 % ,8 6,5 7,0 19,4 2,5 0,0 41,3-4 % ,4 3,8 7,0 18,8 2,6 0,0 37,7-12 % ,6 7,0 6,7 18,8 2,7 0,0 40,8-5 % ,7 6,9 6,6 18,8 2,6 0,0 39,7-8 % ,0 7,6 6,4 18,8 2,6 0,0 39,3-8 % % 34 % -14 % -7 % 1 % -8 %

36 4. Varsinais-Suomen Hinku-päästölaskennan perusteet Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ns. Hinku-menetelmällä (= Hinku-malli, Hinkupäästölaskentamalli). Seuraavassa kerrotaan lyhyesti yleistä päästölaskennoista ja alueellisista päästölaskentamenetelmistä sekä kuvataan tarkemmin Hinku-menetelmän laskentaperusteet. Valtiotason kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimisperusteet ovat tarkasti määriteltyjä kansainvälisten sitoumusten kautta. Kuntien päästöinventaariot ovat sen sijaan vaihtelevia, ja laskelmia tekee moni toimija. Suomessa käytetyissä kuntien päästölaskentamenetelmissä on suuria eroja niin kattavuudessa kuin myös tietolähteissä ja metodiikassa. Eniten käytetyt menetelmät ovat Hinku-päästölaskenta, CO2-raportin päästölaskenta ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) päästölaskenta. Laskelmissa hyödynnetään myös ns. Kasvener-mallia, jonka osia käytetään tavalla tai toisella monissa laskentamenetelmissä. Laskentajärjestelmien oleellisimmat erot näkyvät sähkönkulutuksen päästöissä ja fossiilisten polttoaineiden päästöissä. CO2-raportti ei esimerkiksi laske lähtökohtaisesti teollisuuden polttoainepäästöjä lainkaan, ja Hinkulaskennassa EU-päästökauppaan kuuluvien laitosten päästöt rajataan pääosin laskennan ulkopuolelle. Ainoa poikkeus Hinku-laskennassa on suurten kaukolämpölaitosten lämmöntuotanto, joka sisällytetään laskentaan, koska lämpö hyödynnetään lähialueella. Kaukolämpölaitosten sähköntuotannon päästöjä ei sen sijaan sisällytetä Hinkulaskentaan, koska sähköön liittyvät päästöt huomioidaan alueen/kunnan sähkön käytön kautta. Päästökauppalaitosten sisällyttäminen laskelmiin kokonaisuudessaan, osin tai ei lainkaan vaikuttaa luonnollisesti merkittävästi alueen/kunnan päästöjen ja päästömuutosten määriin, joten eri päästölaskurit voivat tuottaa varsin erilaisia lopputuloksia valittujen rajausten mukaisesti. HINKU-mallissa lasketaan alueen (esim. kunta tai maakunta) käyttöperusteiset (aiemmin termi kulutusperusteiset) päästöt vuositasolla. Laskennassa päästölähteet on jaettu 5 pääsektoriin ja 13 alasektoriin (kuva 8). Lisäksi päästötaseessa huomioidaan tuulivoiman tuotanto kuudentena komponenttina. Mitä enemmän alue tuottaa tuulivoimaa, sitä enemmän se saa päästökompensaatiota. Kompensaation määrä lasketaan kunnan/alueen kunkin vuoden tuulivoiman tuotannon ja sähkönkulutuksen valtakunnallisen CO2-päästökertoimen avulla. Kuva 8. Hinku-päästölaskennan pää- ja alasektorit Tarkemmat sektorikohtaiset HINKU-päästölaskennan perusteet löytyvät pp-esityksestä, joka löytyy Lounais- Suomen ELYn nettisivulta osoitteesta (ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi) ja jonka myös saa pyydettäessä Suomen ympäristökeskukselta tai teemu.helonheimo@ymparisto.fi).