1. Millä tavoin antropologia on Peacockin mukaan holistista? (9 p.)
|
|
- Marika Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2010 Arvostelussa on kiinnitetty huomiota vastaajan argumentoinnin selkeyteen, analyyttisyyteen, kokonaisuuden hahmottamiseen, yhdistely- ja vertailukykyyn sekä vastauksen jäsennykseen ja kykyyn määritellä tarkasteltavat ilmiöt ja käsitteet. Jos vastaaja on selvästi ymmärtänyt ja esittänyt keskeiset argumentit, on vastauksesta voinut saada lisäpisteitä, vaikka käytetyissä esimerkeissä olisikin puutteita, kuitenkin niin, että maksimipistemäärä kysymystä kohden on yhdeksän pistettä. Pisteitä on voinut saada joidenkin vastauksen osien erinomaisuudesta. Vakavista virheistä ja täysin asiayhteyteen kuulumattomista tiedoista on voinut saada miinuspisteitä. Kirjallisuuskoe Peacock, James L : The Anthropological Lens. Harsh light, Soft Focus. Cambridge, Cambridge University Press painos. ISBN tai Millä tavoin antropologia on Peacockin mukaan holistista? (9 p.) a) Antropologian määritelmä: holistinen tieteenala (0 4 p.) Antropologia tieteenalana pyrkii ymmärtämään ihmiskuntaa kaikissa muodoissaan. Tämä äärimmäisen laaja näkemys on Peacockin mukaan ehkä merkittävin yksittäinen piirre antropologiassa. Se käsittelee koko maailmaa, jättämättä pois mitään aluetta tai ryhmää. Antropologiaan sisältyy koko ihmiskunnan historia ja esihistoria, menneisyys ja nykyisyys, ottaen huomioon myös tulevaisuuden. Se lähestyy ihmistä monista näkökulmista: biologisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta, psykologisesta, esteettisestä ja poliittisesta. Siinä on vaikutteita sekä humanistisista että luonnontieteistä. Antropologia kattaa erilaisia metodeja, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia, menetelmät ulottuvat partikularistisesta kenttätyöstä globaaliin yleistämiseen. Antropologia sivuaa monia relevantteja ja ajankohtaisia ilmiöitä, kuten feminismi, rasismi, väestön kasvu, merkityksen ja uskon kriisit, evolutionismi ja kreationismi. Peacock käyttää valokuvausta antropologian metaforana. Holistinen kuva sisältäisi yhtälailla kaiken, kuvattavan objektin, taustan, jopa kameran sekä itse kuvaajan. Vaikka antropologian pyrkimyksenä on nähdä kaikki ja kaikkialle, Peacock toteaa sillä olevan kuitenkin yksi yhteinen fokus: kulttuuri. Tämä painotus myös erottaa antropologian lähitieteenaloista. Materiaalista maailmaa koskevat havainnot pyritään aina yhdistämään kulttuuriin. Antropologia on Peacockin mukaan holistista neljällä eri tasolla. Ensimmäinen on tulkinnan taso, holistinen näkökulma. Toinen, tutkimusmenetelmien taso, on ensimmäisen käytännöllinen puoli; kenttätyöhön perustuva etnografinen metodi, jossa tutkittavien ihmisten elämä pyritään näkemään kokonaisuutena. Kolmas taso on antropologia tieteenalana; yksi ala yhdistää useita eri tieteitä. Peacock vertaa antropologiaa sinfoniaorkesteriin, jossa eri 1
2 soittimet edustavat eri tieteenaloja. Toisaalta yksittäinen antropologi on kuin yhden miehen orkesteri, koska hän joutuu itsessään yhdistämään nämä alat. Neljäs holismin taso ilmeneekin yksittäisen antropologin toiminnassa. Tästä Peacock antaa esimerkkinä Alfred Kroeberin, joka toimi hyvin laaja-alaisesti sekä arkeologian, kielitieteen että antropologian alalla, perusti museon, toimi psykoanalyytikkona ja teki laajalti kenttätyötä. b) Holistinen näkemys (0 2 p.) Holistinen ajattelutapa merkitsee osien näkeminen kokonaisuuksina, laajempien kontekstien ja kehysten havaitsemista. Peacock antaa esimerkin siitä, kuinka keskittyminen osiin voi estää näkemästä kokonaisuutta: tehdastyöläinen poistuu joka ilta työntäen kottikärryjä. Kärryt tutkitaan ja havaitaan tyhjiksi, mutta itse asiassa mies varastikin kottikärryjä. Yhteisö voidaan nähdä kokonaisuutena, jonka osia yksilöt ovat. Tätä on lähestytty eri tavoin. Länsimaissa on vahva individualismin perinne, joka korostaa yksilöä yhteisön kustannuksella. Tästä esimerkkinä Peacock esittelee 1600-luvun englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin näkemyksen, jonka mukaan yksilöt muodostavat yhteisön, jota tarvitaan hillitsemään yksilöiden haluja ja pyrkimyksiä. Tälle vastakohdaksi Peacock esittelee Émile Durkheimin näkemyksen, joka lähtee liikkeelle kokonaisuudesta, yhteisöstä. Durkheimin mukaan ei ole olemassa yksilöä ilman yhteisöä. Holistinen näkemys voi olla myös osa kulttuurista tulkintakehystä. Kollektivistisessa kulttuurissa yhteisöllä on voimakas vaikutus yksilöön. Peacock käyttää esimerkkinä ns. voodoo-kuolemaa; jos yhteisö julistaa yksilön kuolleeksi, tämä todella kuolee, jos yhteisö vastaavasti julistaa yksilön terveeksi, tämä paranee. Peacock mainitsee myös Australian aboriginaalit, joiden rituaaleissa maailmankaikkeus, nykyiset ja menneet sukupolvet koetaan yhtenäisinä. Länsimaissa ihmiset nähdään usein luonnosta erillisinä. Tätä näkemystä on kuitenkin kritisoitu, Peacock nostaa esiin Gregory Batesonin ekologisen käsityksen, jonka mukaan elävät olennot ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden. Jos ympäristö tuhoutuu, organismikin tuhoutuu. Monissa kulttuureissa ilmenee holistisia näkemyksiä, joissa ei tehdä jyrkkää eroa ihmisen ja luonnon välille, oli kyse sitten sisäisestä ihmisluonnosta tai ulkoisesta luonnosta eli ympäristöstä. Tästä Peacock antaa esimerkiksi Nuerit ja heidän karjansa, sekä totemismin. Holistinen näkemys ilmenee myös nk. holistisessa lääketieteessä. c) Holismi on tärkeä mutta mahdoton päämäärä (0 2 p.) Peacockin mukaan holismi on antropologian tärkeä päämäärä mutta käytännössä mahdoton saavuttaa. Ainoa tapa ymmärtää asioita on erotella, valikoida ja tehdä painotuksia. Analyysi vaatii kokonaisuuksien jakamista osiin. Kulttuuria hahmotetaan usein abstraktioiden kautta. Peacock muistuttaa kuitenkin, ettei näitä abstraktioita saa erehtyä pitämään konkreettisina asioina. Kategorian todellisuutta ei pidä liioitella. Antropologin tekemät erottelut voivat olla enemmän tai vähemmän hyödyllisiä, täydellinen kuvaus on aina mahdotonta. Holistiseen havainnointiin liittyy Peacockin mukaan neljä opetusta: 1) On yritettävä nähdä kokonaisuuksia. 2) Kokonaisuuden havainnointi on mahdotonta, on siis eroteltava kategorioita. 3) Kategoria on vain abstraktio. 4) Ei pidä myöskään liioitella kategorioiden abstraktisuutta, ilmiö voi olla todellinen osa kokemusta ja sillä voi olla konkreettisia vaikutuksia. 2
3 d) Esimerkkejä holismista antropologiassa (0 1 p.) Peacock antaa joitakin esimerkkejä siitä, miten antropologia voi olla holistista. Sekä funktionalismi että konfigurationalismi ovat esimerkkejä holistisesta näkökulmasta, molemmat pyrkivät analyysissään kattamaan koko yhteiskunnan tai kulttuurin ja osoittamaan miten osat muodostavat kokonaisuuden. Funktionalismi painottaa systeemin toimivuutta, konfigurationalismi kulttuurin loogisia ja merkityksellisiä premissejä. Laajan näkökulmansa ja kattavuutensa ansiosta myös evoluutioteoria saavuttaa vaikuttavan holismin asteen. Peacock mainitsee sosiologi Max Weberin näkemyksen protestanttisesta työetiikasta esimerkkinä erään länsimaisen historian säikeen holistisesta analyysista. Työtä ja joutenoloa koskevat asenteet ja tunteet eivät liity vain talouteen, vaan myös esimerkiksi uskontoon. Työetiikka on osa monimutkaista kokonaisuutta. Holismi liittyy myös antropologian soveltamiseen. Antropologiaa on käytetty apuna tiedottamisessa sekä erilaisissa projekteissa. Mainostajatkin ovat huomanneet holistisen näkökulman edut, etnografiaa käytetään myös kuluttajatutkimuksessa ja markkinoinnissa. Yleisesti voidaan sanoa, että antropologinen näkökulma on holistinen ja se pyrkii integroivaan paradigmaan. Tässä on Peacockin mukaan kuitenkin erotettavissa kaksi suurempaa taipumusta: ensimmäinen on positivistiset luonnontieteellinen näkökulma, joka painottaa objektiivisten faktojen löytämistä ja pyrkii yleistämään. Toinen on humanistinen, tulkitseva näkökulma, joka ja etsii totuudenmukaisia ihmisyyden kuvauksia ja analyysejä yhdistämällä subjektiivisuutta ja objektiivisuutta. 2. Miksi pienyhteisöt ovat Peacockin mukaan olleet tärkeä tutkimuskohde antropologeille? (9 p.) a) Kulttuuri ja yhteiskunta (0 0,5 p.) Peacock nimeää antropologian tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi kulttuurin mutta huomauttaa, ettei kulttuuri kuitenkaan leiju tyhjiössä, vaan sitä ylläpitävät yhteiskunnassa elävät ihmiset. Hän vertailee kulttuuria ja yhteiskuntaa järjestelminä luonnehtien ensin mainittua loogis-merkitykselliseksi ja jälkimmäistä kausaalis-funktionaaliseksi. Kulttuuria voisi näin ollen kuvata ajatusjärjestelmäksi, joka etenee oman logiikkansa mukaan tietyistä yleisoletuksista yksityiskohtaisempiin väitteisiin ja kysymyksiin. Yhteiskunta olisi sen sijaan osien muodostama kokonaisuus, jossa jokainen osaa toimii tietyssä suhteessa toisiin nähden. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimista on painotettu eri tavalla antropologian eri oppisuunnissa. b) Pienyhteisö alkuperäisenä yhteiskuntana (0 3 p.) Antropologia on aina ollut kiinnostunut suurista historiallisista sivilisaatioista sekä länsimaisesta nyky-yhteiskunnasta ja tämä on ollut sen yhtymäkohta muihin tieteenaloihin. Se kuitenkin erottuu muista tutkimalla eksoottisia pienyhteisöjä. Tällä tavoin se on halunnut oppia tuntemaan elementaarisen ihmisyhteisön. 3
4 Kertomalla kolme lyhyttä anekdoottia eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kyläyhteisöjen elämästä Peacock nostaa esiin kolme pienyhteisöjen tärkeää piirrettä. Ne ovat voimakas ryhmäidentiteetti, ehdottomat normit sekä välittömän kasvokkaisen kanssakäymisen vahva vaikutus. Ne ovat tyypillisiä niin sanotulle autenttiselle yhteisölle, josta sosiologi Ferdinand Tönnies käytti saksakielistä termiä Gemeinschaft. Peacock huomauttaa, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinsa evoluutiosta juuri tällaisissa ryhmissä. Tieteenalan tutkimuskentän laajenemisesta huolimatta ne ovat antropologeille edelleen tärkeitä. Siksi he tutkivatkin muun muassa maailman viimeisiä metsästäjä-keräilijä - ryhmiä, talonpoikaisyhteisöjä, suurkaupunkien etnisiä naapurustoja, uskonlahkoja, suurempien instituutioiden sisällä toimivia työyhteisöjä jne. Erityisesti sosiaaliantropologia on keskittynyt pienyhteisöjen tutkimiseen. Sen tärkeä innoittaja on ollut ranskalainen sosiaalitieteilijä Émile Durkheim. Teoksessaan Sosiaalisesta työnjaosta (1893) Durkheim tekee erottelun mekaanisen ja orgaanisen solidaarisuuden välillä. Jälkimmäinen on kaupungistuneen nyky-yhteiskunnan piirre. Siinä yhteiskuntaa ylläpitää sen jäsenten välinen työnjako ja työn tuotosten keskinäinen vaihtaminen. Traditionaalisia yhteiskuntia sen sijaan pitävät koossa jaettu yhteiskuntamoraali, yhteiset tavoitteet sekä jaetut normit ja uskomukset. Mekaaniselle solidaarisuudelle on ominaista sosiaalinen yhdenmukaisuus ja muuttumattomuus. c) Esimerkkejä pienyhteisöjen antropologisesta tutkimuksesta (0 4 p.) Antropologien tutkiessa pienyhteisöjä eri puolilla maailmaa he huomasivat pian, etteivät ne ole aivan niin mekaanisia kuin Durkheim oli olettanut. He havaitsivat niissä varsin monimutkaisia ja hienovaraisia sosiaalisia suhteita ja näkivät ihmisten vapaalla valinnalla olevan myös tärkeä sijansa. Siltikään niiden voimakasta solidaarisuutta ei käynyt kieltäminen ja ero länsimaiseen nyky-yhteiskuntaa oli selvä. Peacock esittelee lyhyesti kolme huomattavaa esimerkkiä tällaisista antropologisista tutkimuksista: 1) Max Gluckman kuvailee sosiaalisia suhteita traditionaalisissa yhteiskunnissa monikerroksisiksi. Tällöin jokaisella suhteella on useita tasoja tai puolia. Esimerkiksi yhden henkilön serkku on samaan aikaan myös hänen työtoverinsa, naapurinsa, opettajansa, päällikkönsä ja appensa. Yhtenäisyys on siten voimakasta, mutta myös konfliktit ovat kokonaisvaltaisia, koska särö yhtäällä näkyy ja tuntuu myös toisaalla. Yhteisöillä täytyykin olla voimakkaita rituaaleja, joilla yhtenäisyys palautetaan kriisitilanteissa. 2) Mary Douglas analysoi yhteisöelämää kahden eri ulottuvuuden kautta. Sisältäpäin katsoen yhteisöä voi tarkastella verkkona tai kehikkona (grid), joka sitoo ja luokittelee ihmiset toisiinsa nähden. Termi ryhmä (group) viittaa puolestaan yhteisön identiteettiin ulkoapäin tarkasteltuna. Douglas luokittelee yhteiskuntia sen mukaan kuinka vahvoja tai heikkoja nämä kaksi ulottuvuutta niissä ovat. Hänen mukaansa tietynlaiset kulttuuripiirteet ovat ominaisia tietynlaisille yhteisöille. Esimerkiksi traditionaalisessa pienyhteisössä, jossa sekä sisäinen yhtenäisyys on vahvaa että rajat ulospäin ovat jyrkkiä, esiintyy rituaaleja, jotka vahvistavat yhteistä uskoa ja kiinteyttävät yhteisöllisyyttä. 4
5 3) Toisin kuin Durkheim Victor Turner korostaa voimakasta yhteenkuuluvuutta yhteisön rakenteiden ulkopuolella. Hän löytää niin sanotun antirakenteen erilaisista rajatiloista, esimerkiksi siirtymäriiteistä, joissa yhteisön jäsenet siirtyvät lapsuudesta aikuisuuteen. Riittejä läpikäyvillä ei ole vakinaista statusta ja siksi he ovatkin väliaikaisesti yhteisönsä rakenteiden välissä. Tällöin juuri ulkopuolisuus yhdistää heitä voimakkaasti toisiinsa. Turner käyttää tällaisesta yhteenkuuluvuudesta nimitystä communitas. Peacockin mukaan nämä tutkimukset osoittavat sen, kuinka sosiaaliset suhteet toimivat kokonaisuutena yhteisöä ylläpitävällä tavalla. Ne kertovat myös kulttuurin ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Kaikki kolme tutkimusta korostavat esimerkiksi sitä, kuinka yhteisöllisyys on läsnä rituaaleissa ja uskomuksissa. Peacockin mukaan tämä vahvistaa antropologien vakaan käsityksen siitä, että pienyhteisö on kulttuurin olinpaikka ja lähde. d) Syrjäinen pienyhteisö kulttuurin sijaintipaikkana (0 1,5 p.) Peacockin mukaan länsimainen valtakulttuuri näkee eksoottisten pienyhteisöjen olevan lähempänä luontoa ja kulttuurin sijaitsevan nimenomaan suurissa moderneissa asutuskeskuksissa. Länsimainen matkailija pakenee usein syrjäseuduille päästäkseen kulttuuria pakoon luonnon keskelle. Eksoottinen paikalliskulttuuri on olemassa matkailijalle etupäässä maisemana, johon hänen ei tarvitse osallistua. Antropologian näkökulma on päinvastainen: kulttuuri on juuri pienyhteisöissä, joita antropologi kenttätyössään tutkii. Antropologit ovatkin usein ylistäneet syrjäisten pienyhteisöjen elämää ja kritisoineet sivilisaatioita. He ovat pitäneet teollisen yhteiskunnan teknillis-rationaalista järjestäytymistä merkitysköyhänä. Peacock katsoo tällaisen vastakkainasettelun olevan liian yksinkertaistavaa, mutta sanoo sillä oleva varsin paljon vaikutusta tieteenalan sisällä. Aineistokoe 3. Koeaineistona on yksi alaluku suomalaisen antropologin Rafael Karstenin teoksesta Intiaanien parissa Ecuadorin aarniometsissä (1920), jossa hän esittää näkemyksiään intiaanien luonteenpiirteistä. Pohdi luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta Karstenin tekstissä Peacockin teosta apuna käyttäen. (9 p.) a) Ihmisluonto ja ulkoinen luonto (0 2,75 p.) 1920 julkaistussa tekstissään Rafael Karsten esittää käsityksensä intiaanien yleisestä luonnonlaadusta. Peacock esittelee Thomas Hobbesin näkemyksen, jonka mukaan ihmisluonto on pohjimmiltaan sotaisa ja sen vuoksi yksilöitä on hallittava, tarvitaan yhteiskunnallista kontrollia. Karstenin esittelemä näkemys julmista ja hillittömistä villeistä on johdettu Hobbesin näkemyksen mukaisesta ihmiskuvasta. Karsten kuitenkin itse asettuu tätä vastaan ja sanoo rousseaulaisen näkemyksen ihanteellisesta luonnontilasta olevan itse asiassa lähempänä totuutta. Karsten pitää havaintojaan Ecuadorin intiaaneista osoituksena siitä, että ihmisluonto on pohjimmiltaan hyvä. Vaikka hän mainitsee, että yksilöllisiä erojakin on, Karsten näkee, että intiaaneilla on yleistettävä yhteinen luonto, josta on johdettavissa näkemys ihmisluonnosta sinänsä. Karsten sivuaa myös ympäristön ja ulkoisen luonnon merkitystä puhuessaan eri intiaaniryhmien oloista esimerkiksi ravinnonsaannin kannalta. 5
6 Peacock antaa esimerkkejä siitä, kuinka länsimaissa usein ajatellaan meidän olevan kulttuurisia kun taas toiset ovat luontoa. Heimokansat sijoitetaan luonnonhistorialliseen museoon siinä kun länsimaista sivistystä kuvaavat esineet sijoitetaan kansallismuseoon. Matkustaessa usein ajattelemme että me olemme kulttuurisia ja moderneja; paikallinen kulttuuri on kuin luontoa. Karstenin tekstistä on luettavissa näkemys, kuinka intiaanien nähdään olevan lähempänä luontoa, esimerkiksi sananvalinnoissa, kuten luonnonkansat jne. b) Kulttuurin ja luonnon erottelun tausta (0 1 p.) Kulttuurin ja luonnon käsitteellinen erottelu on tärkeä ja monitahoinen osa länsimaisen kulttuurin historiaa. Sillä on juurensa kreikkalaisten dualismissa, joka erotti hengen ja aineen sekä muodon ja sisällön. Roomalaiset kehittivät ajatuksen luonnosta merkitsemään asian sisäsyntyisiä ominaisuuksia. Tätä merkitystä laajennettiin, kunnes luonnosta tuli erillinen materiaalinen ympäristö. Tämä loi pohjan moderneille käsitteille luonnontiede ja kulttuuri, kuten luonnon käsitteen ulkopuolelle jäävää myöhemmin alettiin kutsua. Heprealaisilla oli toisenlainen näkemys, heille koko maailma oli jumalan toiminnan aluetta. Ihmisellä oli kuitenkin valta hallita maailmaa; inhimillinen erotettiin epäinhimillisestä. c) Kulttuurin ja luonnon erottelu antropologiassa (0 3,25 p.) Antropologinen luonnon ja kulttuurin erottelu pohjautuu juutalais-kreikkalaiseen perinteeseen ja satojen vuosien länsimaiseen filosofiaan ja teologiaan. Erottelulla on kuitenkin myös uudempi historia antropologian ja yhteiskuntatieteiden kontekstissa liittyen erityisesti käsityksiin rodusta, sukupuolesta ja vaistosta. Antropologit yleensä hylkäävät biologiset tai pseudobiologiset selitykset ja hakevat sosiaalisia ja kulttuurisia selityksiä. Kulttuurin käsitteen muodostaminen johtuikin osittain tarpeesta selittää käyttäytymistä kun luontoon perustuvat selitykset eivät toimineet. Peacock käyttää esimerkkinä rodun käsitettä ja kuvailee, kuinka rotuun on liitetty käsityksiä ryhmän ominaisuuksista eri tasoilla. Rotuun pohjautuva ajattelu oli vahvimmillaan luvun taitteessa. Tällainen ajattelu näkyy myös Karstenin tekstissä, kun hän vertailee intiaaneja valkoiseen mieheen ja määrittelee yleisiä luonteenpiirteitä. Myös sukupuoleen liittyviä ominaisuuksia pidettiin geneettisinä. Karstenkin mainitsee, kuinka etenkin intiaaninainen on juuri tunne-elämän alalla erinomaisen kehittynyt. Rotuun, sukupuoleen ja vaistoihin perustuvien selitysten ongelma kuitenkin on, etteivät ne selitä monia ilmeisiä faktoja, ihminen pystyy oppimaan monia asioita syntyperästään tai sukupuolestaan riippumatta. Antropologiassa onkin pohdittu oppimisen ja luonnon suhdetta. Tästä esimerkkinä Peacock mainitsee Margaret Meadin tutkimukset sukupuoliroolien vaihtelusta geneettisesti läheisten kansojen keskuudessa. Fyysinen antropologia on haastanut rodun käsitteen ja huomauttaa, että biologiset ominaisuudet eivät jakaudu rotujen mukaisesti. Franz Boas osoitti, että rodulliset piirteet voivat muuttua nopeastikin vertailemalla maahanmuuttajia ja heidän USA:ssa syntyneitä jälkeläisiään. Peacock ottaa esiin myös strukturalismin, jonka mukaan kulttuuri on kategorista siinä missä luonto on prosessia ja kaoottinen; kulttuuri kategorisoi luonnollisia jatkumoita. Claude Levi- 6
7 Strauss on kuvaillut mm. maailman jakamisesta raakaan ja kypsennettyyn. Luonto pyritään näin kulttuuristamaan. Peacock ottaa esimerkiksi luonnon ja kulttuurin välistä erottelua ruokailu- ja majoituspaikkojen nimissä ruokailu liittyy kulttuuriin ja kun taas nukkuminen liitetään luontoon. Peacock osoittaa samanlaista jakoa myös yliopistojen ja museoiden nimissä ja paikoissa, tietyt asiat yhdistetään luontoon ja toiset kulttuuriin. Karstenin tekstissä jako luontoon ja kulttuuriin on nähtävissä yhteydessä tapoihin ja perinteeseen. Karsten puhuu luonnonkansoista, mutta tuo esiin sen, että perinnäistavat ja itsehillintä ovat erittäin tärkeitä intiaanien keskuudessa. Hän kiistää näkemyksen hillitsemättömästä villistä, joka muistuttaa kriminaaliantropologi Lombroson esittämää näkemystä synnynnäisestä rikoksentekijästä ja huomauttaa, että intiaanien tahdonterästämiskyky on seurausta raudankovasta alkeellisesta itsekasvatuksesta. d) Evoluutioteoria (0 2 p.) Kulttuurin ja luonnon välinen erottelu näkyy Peacockin mukaan myös teoriassa. Evoluution teoretisointi käsittelee sitä, miten luonnosta tulee kulttuuria. Tämä näkyy tutkittaessa Homo sapiensin kehitystä, nykyihmisen nähdään kehittyvän esikulttuurisesta kulttuuriseksi olennoksi. Vähemmän ja enemmän ihminen yhdistetään vähempään ja enempään kulttuuriin. Samoin nykyihmisen kulttuurievoluutio on nähty siirtymisenä luonnollisemmasta vaiheesta luonnon kesyttämiseen ja lopulta vieraantumiseen luonnosta. Peacock toteaa, että nykyään vertailut eivät ole yhtä karkeita kuin aikanaan tehdyt erot meidän ja luonnonkansojen välillä. Karstenin teksti on kuitenkin esimerkki juuri tällaisesta vertailusta. Eron tekeminen kulttuurin ja luonnon välille on monien tieteenalan läpimurtojen takana, monet luonnollisina pidetyt piirteet alettiin nähdä kulttuurisina. Evoluutiota painottavaan näkökulmaan liittyy kuitenkin myös rajoituksia, se luo tietynlaista tietoa. Ihminen nähdään osana luontoa ja heitä analysoidaan luonnon lakien mukaisesti. Tämän lähestymistavan mallit ja metaforat tulevat luonnontieteestä ja laboratorioista, eivät osallistumisesta sosiaaliseen elämään. Tällainen lähestymistapa on nähtävissä, kun Karsten toteaa, että toisin kuin usein oletetaan, alkeellisen yhteiskunnan jäsenillä on voimakas sympatian ja yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tälle Karsten antaa kehityshistoriallisen selityksen: solidaarisuus on yhteiskunnalle hyödyllinen taistelussa olemassaolon puolesta. Toisaalta Karsten kuvaa, kuinka Darwinin kehitysoppi on osaltaan levittänyt väärää käsitystä villeistä ja näiden tilasta. Yleensäkin Karstenin mukaan yksinkertainen kehitysopillinen kaava ei sovi eri kansojen arvioimiseen, sillä kehitykseen voi liittyä myös rappiota. Karsten ei siis täysin kiellä evolutionistista tulkintakehystä tai sitä, että eri kansat olisivat eri asteilla. 4. Tarkastele Peacockin kirjaan nojautuen, kuinka tutkijan subjektiivisuus ja pyrkimys objektiivisuuteen tulevat esille Karstenin tekstissä. (9 p.) a) Antropologin ensikäden tieto, vertailu ja yleistykset (0 3 p.) Vaikka Karsten ei puhukaan varsinaisesta kenttätyöstä, hänen metodologiaa koskevissa huomioissaan on havaittavissa tiettyjä yhtäläisyyksiä Peacockin keskusteluun antropologisen kenttätyön luonteesta. Peacockin mukaan on selvää, ettei mikään muu tutkimusmetodi pysty 7
8 tuottamaan sellaista tietoa vieraista kulttuureista kuin kenttätyö, joka edellyttää tutkijan pitkää oleskelua tutkittavien parissa. Tämä on tehnyt antropologeista osittain skeptisiä muita tiedonhankinnan tapoja kohtaan. Myös Karsten rinnastaa oman mieskohtaisen tutustumisensa luonnontilassa eläviin kansoihin pintapuolisten matkustajain kertomuksiin. Luottaminen jälkimmäiseen oikeana tietona on hänen mukaansa johtanut harhakäsityksiin maallikkopiireissä ja vaikuttanut myös tieteeseen. Karsten pohtii luvun alussa intiaanien luonteenpiirteitä koskevien yleistysten ongelmia, nostaen esiin yksilöllisten erojen merkityksen, mutta katsoo lopulta kuitenkin tutkimuksensa pitkäkestoisuuden sekä aineistonsa laadun ja laajuuden luovan edellytykset sille. Peacock sanoo kenttätyöntekijän ensikäden tiedon ja samaistumisen tutkittaviin monesti uhmaavan yleistyksiä. Antropologia kuitenkin etsii yleistyksiä, joita se saavuttaa kulttuurien välisen vertailun kautta. Vaikka ainutlaatuisten kulttuurien vertailu onkin ongelmallista, on etnografia aina vertailevaa, koska siinä yksien ihmisten todellisuus pyritään välittämään toisille. Samalla antropologi myös alistaa aineistonsa, menetelmänsä ja johtopäätöksenä muiden arvioitavaksi. b) Tutkimustilanne ja refleksiivisyys (0 3 p.) Karsten asettaa tietyt intiaaneista tehdyt havainnot historialliseen kontekstiinsa, nostaen esiin eurooppalaisen kolonisaation vaikutuksen. Hänen mukaansa virheelliset käsitykset intiaanien vaarallisuudesta muukalaisille ovat syntyneet tilanteissa, joissa toiset valkoiset ovat omalla väkivallallaan synnyttäneet katkeruutta ja kostonhalua intiaaneissa. Peacock tähdentää, ettei tutkittavia kulttuureja pidä tarkastella eristyksissä ympäröivän maailman valtasuhteista eikä niitä tule kuvailla ikuisessa preesenissä vailla muutosta. Hän korostaa myös refleksiivisyyden merkitystä antropologin haluna ja kykynä tunnistaa oman kenttätyötilanteensa sidonnaisuus aikaansa ja paikkaansa. Toisaalta vaikka Karsten tunnistaakin historiallisen tilanteen vaikutuksen muiden tekemiin yleistyksiin, hän ei kuitenkaan kontekstualisoi omaa tutkimustaan intiaanien parissa samalla tavalla. Puhuessaan refleksiivisyydestä Peacock mainitsee myös tutkijan henkilökohtaisen läsnäolon tutkittavien parissa vaikuttavan itse tutkimukseen. Karsten kertoo kenttäanekdootin intiaanien epäitsekkäästä vieraanvaraisuudesta ruokapulan aikana, mutta puhuu tapauksesta ikään kuin sattumuksena, joka paljasti objektiivisen faktan. Hän ei valota sitä, millä tavoin hänen oma asemansa/toimintansa tilanteessa vaikutti faktan syntyyn. c) Tutkijan omat lähtökohdat (0 3 p.) Karsten kritisoi muita tutkijoita siitä, että he ovat antaneet omien ennakkokäsitystensä vaikuttaa havaintoihinsa ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Erityisesti hän mainitsee tietyt darvinistiset ja roussealaiset tutkimukset. Peacockin mukaan tutkimuksen on mahdotonta tavoittaa todellisuutta sellaisenaan, koska jo pelkkä kuvailu edellyttää tulkintaa luokittelun muodossa. Havainto ei siis ole erillään havainnoijasta ja hänen omat luokituksensa, asenteensa ja suuntautumisensa vaikuttavat hänen pyrkimyksiinsä olla objektiivinen. Yksi tapa tavoitella suurempaa objektiivisuutta on tuoda avoimesti esiin omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset. Karsten osoittaa tämäntapaista refleksiivisyyttä esimerkiksi pohtimalla termin villi käyttökelpoisuudesta tutkimuksessa. Toisaalla hän kuitenkin puhuu alkeellisuudesta tai kehitysasteista pysähtymättä miettimään sitä, millaisia ennakkooletuksia nämä käsitteet pitävät sisällään. 8
9 Peacock huomauttaa, että tutkimalla muita antropologi tulee tarkastelleeksi myös itseään ja omaa kulttuuriaan. Itse asiassa tällainen vertailu auttaa tutkijaa näkemään oman kulttuurinsa objektiivisemmassa valossa. Karsten kritisoi eurooppalaista kaksinaismoralismia tämäntapaisen vertailun kautta: intiaaneja pidetty murhaajina, vaikka eurooppalaisten väkivalta heitä kohtaan on ollut ennenkuulumattoman julmaa. Toisaalta monet Karstenin intiaaneissa ylevinä pitämät piirteet perustuvat nimenomaan eurooppalaisen kulttuurin ihanteisiin. Hän esimerkiksi ylistää intiaanien stoalaista tyyneyttä äärimmäisen fyysisen kidutuksen edessä kyseenalaistamatta tällaisen ihanteen universaaliutta. 9
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotHelsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Valintakoe 2009 Arvosteluperusteet SOSIAALI- JA KULTTUURIANTROPOLOGIA
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Valintakoe 2009 Arvosteluperusteet SOSIAALI- JA KULTTUURIANTROPOLOGIA Kirjallisuuskysymykset Peacock, James L : The Anthropological Lens. Harsh light,
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotUuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)
Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotCAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas
CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotT&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ
T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla
LisätiedotBIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä
1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotBiologia. Maantieto Maantiede
Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotSosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo
Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa
LisätiedotLUOMINEN JA EVOLUUTIO
LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen
Lisätiedotd) kestävällä matkailukehityksellä Euroopan neuvoston määritelmän mukaan? (1 pist.)
Lapin yliopisto 1(5) MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 16.6.2005 KAIKILLE PAKOLLINEN TEOS: Vuoristo, Matkailun maailma (Maksimipistemäärä 20 pistettä) 1. Mitä tarkoitetaan: a) matkustustaseella? (1 pist.)
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotKotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu
Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European
LisätiedotIkääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen
Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotLataa Homo Deus - Yuval Noah Harari. Lataa
Lataa Homo Deus - Yuval Noah Harari Lataa Kirjailija: Yuval Noah Harari ISBN: 9789522794352 Sivumäärä: 530 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.84 Mb Mitä tapahtuu demokratialle, kun Google ja Facebook tuntevat
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotLUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.
LisätiedotGlobaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?
Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
Lisätiedot