RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA"

Transkriptio

1 RATAHALLINTOKESKUS BANFÖRVALTNINGSCENTRALEN RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA

2 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma) Tarkastustekniset tiedot Raiteen asennon tarkastaminen TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto Raideleveys (RL, RLK) Kallistus (KALS) Nuolikorkeudet (NKO, NKV) TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Kierous (KIER) Raideleveys (RL, RLK) Kallistus (KALS) Nuolikorkeudet (NKO, NKV) Kaaren muoto (10000/R) TARKASTUSTULOSTEET Käyrätuloste Eri suureiden sijainti tulosteella Kunnossapitotasokohtaiset virherajat Erikoismerkinnät Virhe- ja km-yhteenvetolista Virheiden tulostuminen Kohteiden tulostuminen Kilometriyhteenveto TQI eli 95 %:n keskihajonta TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Mittauksen tarkkuus Kierous (KIER) Raideleveys (RL, RLK) Kallistus (KALS) Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12) TULOSTEN ARVOSTELEMINEN Yksittäisen kilometrin arvosteleminen Vaihteen arvosteleminen GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT Rataosan palvelutason muodostuminen LIITTEET Liitteissä on esimerkit Offboard-ohjelmalla luoduista rataosakohtaisista yhteenvedoista, kilometri ja vaihde.

3 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 2 1 YLEISTÄ Tämä asiakirja on tarkoitettu ohjeeksi radantarkastusvaunu Ttr1 51 tuottamien tarkastustulosten tulkintaan raiteen osalta. 2 RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma) Vaunu on hankittu Oy VR-Rata Ab:lle vuonna Sijoituspaikka on Helsinki ja vastuuyksikkö Kalusto- ja materiaalipalveluiden Radantarkastuspalvelut. 2.1 Tarkastustekniset tiedot Vaunun kokonaispaino on n. 64,5 tonnia. Akselikuormat telien kesken jakautuvat seuraavasti: etupään vetävän telin paino n. 32 tonnia takapään vapaan telin paino n. 26 tonnia keskimmäisen kelluvan telin paino n. 6,5 tonnia. Vaunun tekniset mitat sekä mitta-akselit numeroituna näkyvät kuvassa 1. TAKA ETU Kuva 1. Radantarkastusvaunu Suurimmat sallitut tarkastusnopeudet eri rataluokissa ovat: A -radoilla 60 km/h B 1 -radoilla 80 km/h B 2 -radoilla 120 km/h C 1 -, C 2 -, D -radoilla 120 km/h

4 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Raiteen asennon tarkastaminen Tarkastusvaunun mittaustelejä ja niiden välissä olevia antureita käytetään eri virhesuureiden havaitsemiseen seuraavasti: Korkeuspoikkeamat mitataan mittausteleillä 1, 2 ja 3. Nuolikorkeutta mitataan telien välissä olevilla mittausakseleilla 1, 2 ja 3. Raideleveys mitataan mittausakselilla 3. Kallistus mitataan mittaustelin 2 kohdalla olevalla, vaunun lattiaan kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä, jonka toiminta perustuu keskipakovoimaa kompensoivaan kiihtyvyysjärjestelmään. Vaunun korin kallistuksen muutos raiteeseen nähden kompensoidaan mittaustelin 3 ja vaunun korin välissä olevilla antureilla. Laskennallinen kierous tuotetaan kallistuksen mittaussuureesta sovitulla mittakannalla. 3 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT 3.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Korkeuspoikkeamilla tarkoitetaan kiskon kulkupinnan teoreettisen jänteen keskipisteen etäisyyttä kiskon todellisesta kulkupinnasta. Kuva 2. Korkeuspoikkeama

5 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto Kierous tarkoittaa kallistuksen muutosta. Kuva 3. Kierous 3.3 Raideleveys (RL, RLK) Raideleveyden nimellismitta on 1524 mm. Se mitataan kiskon kulkureunojen välistä, 14 mm kiskonselän alapuolelta. Kuva 4. Raideleveys 3.4 Kallistus (KALS) Raiteen kallistuksella tarkoitetaan sisä- ja ulkokiskojen välistä korkeuseroa. Kuva 5. Kallistus

6 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Nuolikorkeudet (NKO, NKV) Nuolikorkeudella tarkoitetaan kaaren jänteen keskipisteen etäisyyttä kaaresta. Nuolikorkeus voidaan tulostaa vaunun omalla, eli 12 metrin mittakannalla tai laskennallisesti 20, 35 tai 70 metrin mittakannalla. Kuva 6. Nuolikorkeus 4 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN D-luokan virherajan ylittyessä käyrällä poikkeama kuvautuu valkoisella. 4.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Korkeuspoikkeamat mitataan 12 m:n mittakannalla kummastakin kiskojonosta, mutta tulostetaan 5 m:n mittakannalla. Lisäksi ne on mahdollista tulostaa myös 12, 35 ja 70 m:n mittakannoilla. Poikkeama ylöspäin Poikkeama alaspäin Kuva 7. korkeuspoikkeamat

7 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kierous (KIER) Kierous lasketaan kallistuksen muutosarvoista Kierous tulostetaan laskennallisesti 3,5 m:n matkalta. Kuva 8. Kierous 4.3 Raideleveys (RL, RLK) Raideleveys mitataan takapään mittausakselilla (3). Raideleveyden levenemä Raideleveyden kapenema 4.4 Kallistus (KALS) Kuva 9. raideleveys Kallistus mitataan vaunun lattiaan kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä. Kallistuskäyrän kallistuksen suunta ei ole riippuvainen ajosuunnasta, vaan kallistus näyttää aina oikeaan suuntaan.

8 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Huom.! Kallistus tulostuu käyrälle mittakaavassa 1:5 (on mahdollista muuttaa ohjelmassa). 7 Kuva 10. Kallistus 4.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV) Nuolikorkeudet mitataan kummastakin kiskojonosta 12 metrin pituisen jänteen keskeltä, mutta tulostetaan matemaattisena nuolikorkeutena 20 metrin jänteellä. Nuolikorkeudet voidaan tarvittaessa tulostaa myös 35 ja 70 metrin mittakannoilla. Nuolikorkeuskäyrien virherajat seuraavat myös kaarteessa kaaren muotoa, näin ollen kaaren muoto on siis nähtävissä nuolikorkeuskäyrästä. Huom! Nuolikorkeudet tulostuvat käyrälle mittakaavassa 1:5 (on mahdollista muuttaa ohjelmassa). Kuva 11. Nuolikorkeudet

9 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kaaren muoto (10000/R) Kaaren todellinen säde on laskettavissa käyrässä olevasta kaaren muodosta, siten että kaaren todellinen säde R on 10000/P Kuva 12. Kaaren muoto 10000/R 5 TARKASTUSTULOSTEET 5.1 Käyrätuloste Mittauksen aikana käyrä tulostuu A3-paperille. Vaunun ajosuunnasta riippumatta oikea kiskojono on aina oikea kiskojono kasvavien kilometrien suuntaan. Käyrätulosteeseen tulostettavat erikoiskohteet ja muut sovitut tulostettavat kohteet ovat sidottavissa km+m-paikannustietoon. Tulosteessa näkyvä vaakasuuntainen katkoviiva tulostuu 100 metrin välein. Lisäksi myös kilometripylväät näkyvät tulosteessa sekä niiden yhteydessä tarkka kilometrin pituus. Ylitettäessä D-luokan virheraja ylitys kuvautuu valkoisena.

10 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 9 Erikoismerkinnät Tarkasteltavat suureet Virhe-paikannin 100 metrin merkki D-luokan virherajat Kuva 13. Raiteen käyrätuloste Eri suureiden sijainti tulosteella Vasemmassa reunassa näkyy radalla esiintyvät erikoismerkinnät, kuten vaihteet, sillat ja tasoristeykset. Tarkasteltavat suureet ovat vasemmalta oikealle NKO20, NKV20, 10000/R, KALS, KIER3.5m, RL, KPO5 ja KPV5. Käyrällä oleva suure 10000/R näyttää kaaren muodon ja siitä pystyy laskemaan kaaren säteen, kun jakaa käyrälle tulostuneella säteellä. Oikeassa reunassa oleva virhe-paikannin kertoo, jos jokin mitattavista suureista ylittää virherajan.

11 10 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kunnossapitotasokohtaiset virherajat Virheluokkia on kolme C-, D- ja *-luokka. Virheluokat jaotellaan siten, että C-luokan virhe tarkoittaa alkavaa virhettä, jonka kehittymistä tulee tarkkailla ja mahdollisesti myös korjata. D-luokan virhe tarkoittaa lähitulevaisuudessa korjattavaa virhettä, joka vaikuttaa kilometrin virhemetrimäärään. Tarkastuksissa mukana olevan kunnossapitäjän on välittömästi arvioitava toimenpiteet, jotka aiheutuvat *-luokan virheestä. Kunnossapitäjän on käytävä tutkimassa *-luokan virhe paikan päällä heti tarkastusvaunumittauksen jälkeen ja määrättävä paikalle tarvittaessa nopeusrajoitus, kunnes virhe on korjattu. Nopeusrajoituksesta on ilmoitettava ensi tilassa RHK:lle. Nopeusrajoitus on *-luokan virheen ilmaantuessa määriteltävä niin alhaiseksi, että virhe ei nopeutta vastaavalla kunnossapitotasolla ole enää *-luokan virhe. Jos virhe on *-luokan virhe myös alimmalla kunnossapitotasolla, virhe on arvioitava tapauskohtaisesti ja liikenne tarvittaessa keskeytettävä. Taulukoissa 1 6 on mitattaville suureille määritellyt kunnossapitotasojen ja virheluokkien mukaiset raja-arvot. Virheluokkien määritelmät ja niiden raja-arvot päivitetään aina kulloinkin voimassa olevan RAMOn mukaan. Kaikki mitat ovat millimetrejä ja ne ovat poikkeamamittoja perusviivasta. Lisäksi kieroudesta on ilmoitettu viisteluku. Arvostelussa käytetään kuitenkin mm-arvoja. Taulukko 1. Raideleveyden levenemä Raideleveyden levenemisen (RL) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C D * Taulukko 2. Raideleveyden kapenema Raideleveyden kapenemisen (RLK) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C D *

12 11 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Taulukko 3. Nuolikorkeudet Nuolikorkeuspoikkeamien (NKO20, NKV20) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C D * Taulukko 4. Korkeuspoikkeamat korkeuspoikkeamien (KPO, KPV) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C D * Taulukko 5. Kallistus Kallistuspoikkeamien (KALS) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C D * Taulukko 6. Kierous Kierouden (KIER) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A C 1160/3 1160/3 700/5 585/6 500/7 440/8 390/9 350/10 D 500/7 500/7 440/8 390/9 350/10 290/12 250/14 220/16 * 390/9 390/9 320/11 290/12 270/13 235/15 205/17 165/ Erikoismerkinnät Suurimman sallitun kierousvirheen raja on ilmoitettu viistelukuna, koska RAMOssakin ilmoitetaan viisteiden jyrkkyydet juuri viistelukuina. Yllä olevassa taulukossa 6 on ensimmäisenä kierouden viisteluku, toisena on sitä vastaava mm-arvo. Erikoismerkinnöillä tarkoitetaan radalla olevia kohteita, kuten vaihteita, siltoja, tasoristeyksiä, opastimia jne. Erikoismerkinnät tulevat käyrälle selväsanaisina teksteinä joiden alla on mustaa viivaa ko. erikoiskohteen pituinen matka mittakaavassa 1:5000 (ks. 5.1 käyrätuloste).

13 12 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 5.2 Virhe- ja km-yhteenvetolista Jokaiselta tarkastettavalta rataosalta tulostuu käyrän lisäksi myös virhe- ja km-yhteenvetolista Virheiden tulostuminen Virhe- ja km-yhteenvetolistoissa jokaisen sivun yläreunaan tulee tunnistetietona tarkastetun rataosan alue linjanumero (Line) lyhenne (code) raidenumero kp-taso kilometrien suunta, ylös ja alas päivämäärä aloitus- ja lopetuspaikka tiedoston nimi. Esimerkki virhelistauksesta on kuvassa 14. Virhelistauksesta on nähtävissä seuraavia asioita: km:llä esiintyvät virhesuureet sekä erikoiskohteet virheiden ja erikoiskohteiden sijainti (Aloitus km+m Lopetus km+m) virheiden ja erikoiskohteiden pituus virheiden maksimiarvo maksimivirheen sijainti km+m tarkastettava kunnossapitotaso taso, jolle havaittu virhe pudottaisi ko. kohdan virheen virheluokka

14 13 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kuva 14. Virhelistaus Kohteiden tulostuminen Kilometriyhteenveto Kohteet, kuten sillat, vaihteet ja tasoristeykset, tulostuvat virhelistan yhteyteen. Esim. yllä olevassa kuvassa 14 on listassa nähtävissä useampia vaihteita. Kohteen kohdalla on aina nähtävissä aloitus km+m sekä lopetus km+m. Lisäksi lopetus km+m kohdalla kohteen nimen jälkeen on suluissa kohteen pituus metreinä. Km-yhteenvetolistaus tulostuu jokaiselta kilometriltä seuraavan sivun kuvan 15 mukaiseen taulukkoon. Taulukosta on nähtävissä seuraavia asioita: kilometrin todellinen pituus kilometrin tunnistus (esim. km 3,0 4,0) kilometrin arvosana (K, H, T tai ET) mitattavat suureet sekä YHT-sarake, johon tulostuu kokonaisvirhemetrimäärät ko. kilometriltä C- ja D-luokan virhemetrimäärät mitattavilta suureilta kilometrin jako 100 metrin osiin sekä vaihteiden kohdalla vaihteen pituiseen osaan, jossa tunnuksena merkki V

15 14 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta kilometrin jakoriveillä nähdään myös, missä kilometrillä mahdollisesti esiintyvät *-luokan virheet sijaitsevat summa-sarakkeet kilometrin kaikille mittaussuureiden C- ja D-luokan virhemetreille sekä YHT-sarakkeelle. Kilometrin arvostelussa käytetty D-luokan virhemetrimäärä on siis nähtävissä taulukon oikeassa alakulmassa. Kuva 15. Km-yhteenvetolista Lisäksi jokaiselta kilometriltä tulostuu kuvassa 16 esitetty TQI-lista, josta on nähtävissä kallistuksen, korkeuspoikkeamien ja nuolikorkeuksien TQIluku 200 metrin välein (ks TQI eli keskihajonta). Kuva 16. TQI-lista TQI eli 95 %:n keskihajonta TQI (Track Quality Index) tarkoittaa keskihajontaa, joka kerrotaan ns. multiplier-luvulla (kaava jäljempänä). Radantarkastuspalvelut käyttää TQI:n multiplier-lukuna 2:ta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskihajontaarvoista yli 95 %:n menevät arvot jätetään huomioimatta, eli TQI on 95 %:n keskihajonta.

16 15 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta TQI = Standard Deviation (keskihajonta) x TQI Multiplier Keskihajonta lasketaan alla olevalla kaavalla ( x x) n 1 2 x = Mittausarvo tietyllä hetkellä x = Mittausarvojen keskiarvo n = Mittausarvojen lukumäärä TQI-arvot lasketaan kallistukselle, korkeuspoikkeamille ja nuolikorkeuksille 200 metrin välein ja kyseinen taulukko tulostuu km-yhteenvetolistaukseen. 200 metriin mahtuu 800 näytettä joista TQI-arvo lasketaan, sillä mittausantureilta tulee tieto joka 25 cm:n välein. TQI-arvot mahdollistaa peräkkäisten mittauksien vertailun, kuten kuvasta 17 voidaan nähdä. Kuvassa on samalta rataosalta kaksi peräkkäistä mittausta ja vertailuarvoina on käytetty oikean korkeuspoikkeaman TQIarvoja. Kuva 17. TQI-arvoilla verrattuna kaksi peräkkäistä mittausta samalta rataosalta

17 6 TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 6.1 Mittauksen tarkkuus 6.2 Kierous (KIER) 16 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Ttr1 51 -radantarkastusvaunun tuloksissa ei esiinny virheiden ylikorostuneisuutta lyhyiden iskumaistenkaan virheiden kohdalla, sillä mittauspyöriä puristetaan sekä vaaka- että pystysuuntaisella voimalla kiskoon. Sen enempää ajosuunnalla kuin nopeudellakaan ei ole vaikutusta virheiden suuruuksiin. Huom! Kaikki virheet ovat poikkeamia eli mitataan siis perusviivasta lähtien. Kallistusviisteiden kohdalla voidaan kierouskäyrässä havaita kierouden poikkeama perusviivasta. Kierouden suuruus määräytyy viisteen jyrkkyyden ja käytettävän mittauskannan mukaan (3,5 m). Huom! Mikäli kallistusviisteet ovat niin jyrkkiä, että niiden 3,5 m:n matkalta mitattu kierous ylittää D-luokan virherajan, koko ylitys tulostuu virheeksi. Tällaisia sallittuja ylityksiä ei tietenkään lasketa virheeksi, vaan ne vähennetään manuaalisesti kilometrien kokonaisvirhemetrimäärästä. Em. lyhyitä viisteitä ja s-viisteitä on rataverkolla vain ns. pakkogeometriapaikoissa. Kallistusviisteitä on siis kahdenmuotoisia: suoria eli lineaarisia, jolloin kierous kuvautuu laatikkomaisena kuten kuvassa 18. Lisäksi on S-kallistusviisteitä, jolloin sen kallistuksen muutoksen jyrkin kohta on viisteen keskellä, kuten kuvasta 19 voi nähdä. Kuva 18. Suora viiste

18 17 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kuva 19. S-viiste 6.3 Raideleveys (RL, RLK) Kun kaarteessa on kaarrelevitystä, listaukseen saattaa tulostua asiattomia virheitä raideleveydestä, koska raideleveysmittauksessa tietokone laskee myös levityksen virheeksi. Em. virheet eivät siis ole välttämättä kokonaisuudessaan todellisia. Vaihdetta mitattaessa raideleveyskäyrässä esiintyvä kaventuma johtuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mittausakselin kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen (toimii kuten muillakin pyöräkerroilla). Kapenemapiikistä voidaan tarkastaa vastakiskon toimivuus. Vaihteen alueelta ei tulosteta lainkaan raideleveyden kapenemisen virherajaa. Se jää arvostelusta pois, kuten kuvasta 20 voi nähdä. Vaihteessa oleva raideleveyden levitys sen sijaan tulostuu normaalisti listaukseen. Raideleveyskäyrässä on siis kaksi hyvää kiintopistettä ajatellen vaihteiden virheiden analysoimista: 1. Kielenkärjen levityspiikki, paitsi uusissa N-tyypin vaihteissa, joissa ei ole kielenkärkilevitystä. 2. Risteyksen kohdan vastakiskon aiheuttama kaventumapiikki Kuva 20. Raideleveys vaihteen kohdalla

19 18 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 6.4 Kallistus (KALS) Mittauskäyriä tarkasteltaessa on aina huomioitava tulostuksien mittakaava (1:5), joka on pieni verrattuna todelliseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen poikkeama on ajateltava viisinkertaisena eli pienikin poikkeama käyrällä voi olla raiteessa iso. Tarkasteltaessa käyrää rinnakkain km-yhteenvetolistauksen kanssa virheen vähättelemisen vaaraa ei ole, koska virheet tulostuvat listalle aina oikean suuruisina. Kallistuskäyrää kannattaa aina lukea yhdessä kierouskäyrän kanssa, koska kallistuksessa olevat poikkeamat näkyvät hyvin kierouskäyrässä mittakaavassa 1: Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12) Koska mittausakseli pakko-ohjautuu vastakiskon alueella (vrt. 6.4 raideleveys), vaihteessa aiheutuu suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeuskäyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todellisia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Sen lisäksi poikkeavan raiteen nuolikorkeuskäyrissä näkyy luonnollisesti myös poikkeavan raiteen kaarresäteen aiheuttama nuolikorkeus. Vaihteissa on näistä em. mittausteknisistä syistä myös nuolikorkeuksista jätetty D-luokan virherajat pois vaihteen kohdalta, kuten kuvasta 21 voi nähdä. Näin ollen reaaliaikaisissa vaihderaporteissa ei ole huomioitu nuolikorkeusvirheitä lainkaan, mutta vaihteiden nuolikorkeudet voidaan arvioida käyrästä. Kuva 21. Nuolikorkeuksien tulostuminen vaihteen kohdalla

20 19 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 7 TULOSTEN ARVOSTELEMINEN Arvosteluperusteina käytetään sovittuja määrittelyperusteita. 7.1 Yksittäisen kilometrin arvosteleminen Kuva raiteen kokonaiskunnosta tietyllä tarkasteluosuudella saadaan ko. välin rataosakohtaisesta yhteenvedosta sekä yksittäisen kilometrin osalta kilometriyhteenvedosta. Yksittäisen kilometrin arvostelu tapahtuu tarkastelemalla ko. välin kilometrillä esiintyneiden D-luokan virheiden metrimääriä. Jos esim. D-luokan virhemetrejä on 7 m, se tarkoittaa sitä, että ko. kilometrin virheindeksi on 7. Arvostelussa käytetyt raja-arvot näkyvät alla olevassa taulukossa 7. Huom! Virhemetrimäärä ei ole mitattavien suureiden virhemäärien summa, koska virheet voivat olla toisiinsa nähden sisäkkäin. Esim. yhden nuolikorkeusvirheen alueella voi olla samaan aikaan vaikkapa raideleveysvirhettä ja kierousvirhettä. Näistä huomioidaan vain yhteenvedossa kokonaisvirhemetrimäärä alla olevan kuvan 22 esimerkin mukaan. Kuva 22. Esimerkki kokonaisvirhemetrimäärän muodostumisesta Taulukko 7. Kilometriarvostelun virherajat Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/km Kiitettävä = 0 Hyvä <= 10 Tyydyttävä <= 25 Epätyydyttävä > 25 Tässä yhteydessä on huomattava, että kilometrillä esiintyvä *-luokan virhe eli erittäin suuri yksittäinen virhepoikkeama vaikuttaa oleellisesti kilometrin arvosteluun, nimenomaan hyvien kilometrien kohdalla. Vaikka kilometri olisi virhemetrimääriensä mukaan (virhemetrit <=10) hyvä, jos siellä on havaittu jossakin mittaussuureessa *-luokan virhe, kilometri on automaattisesti tyydyttävä. Tällaisten turhien tyydyttävien kilometrien vaikutus tulee nopeasti näkyviin laskettaessa päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso-

21 20 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta prosenttia eli GKPT-lukua, koska siinä on asetettu tietyt vaihtelurajat nimenomaan tyydyttäville kilometreille. 7.2 Vaihteen arvosteleminen Vaihteen arvostelussa tietokannalla ajettaessa vaihteen todelliseen pituuteen on lisätty 10 metriä lisää pituutta kumpaankin päähän. Jos kaksi vaihdetta on aivan peräkkäin, vaihteiden raja tulee puoleen väliin, kuitenkin niin, että vaihteen pituuteen on lisätty vähintään yksi metri. Vaihteiden arvostelussa on jätetty huomioimatta vastakiskosta aiheutuva raideleveyden kapenemapiikki. Se aiheutuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mitta-akselia kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen. Myös nuolikorkeuksien virherajat on vaihteiden kohdalla jätetty pois, sillä mittausakselin pakko-ohjautumisesta johtuen vastakiskon alueella aiheutuu vaihteessa suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeuskäyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todellisia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Reaaliaikaisissa vaihdeyhteenvedoissa ei ole otettu ollenkaan huomioon nuolikorkeusvirheitä, mutta vaihteiden nuolikorkeusvirheet voidaan arvioida käyrästä. Alla olevassa kuvassa 23 on esimerkki vaihteen kohdalla tulostuvista raideleveyksistä ja nuolikorkeuksista. Kuva 23. Vaihteen nuolikorkeudet ja raideleveys Kuvasta voidaan huomata, että nuolikorkeusvirhe ei ole todellinen, vaan se on aiheutunut vastakiskosta. Vastakiskon aiheuttama raideleveyden kapenemapiikki ja nuolikorkeusvirhe ovat samalla kohdalla. Vaihteista lasketaan myös rataosakohtainen vaihteiden kunnon palvelutasoprosentti (GKPT %). Alla olevassa taulukossa 8 on nähtävissä vaihteiden arvostelussa käytetyt rajat.

22 Taulukko 8. Vaihteiden arvostelun virherajat Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/vaihde Kiitettävä <= 0 Hyvä <= 5 Tyydyttävä <=10 Epätyydyttävä >10 21 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 8 GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT 8.1 Rataosan palvelutason muodostuminen Päällysrakenteen geometrisen kunnon havainnollistamiseksi on kehitetty kuntoindeksi, jota kutsutaan geometrisen kunnon palvelutasoksi (GKPT) ja sen ohjearvo on 100 %. Jos jonkun tarkasteluvälin GKPT-luku on 100 %, se täyttää päällysrakenteen geometrisen kunnon osalta sille asetetut vaatimukset. Päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso määritellään seuraavasti: GKPT = 100 % + (sallittu T % - nykytilanne T %) ET % Kuitenkin seuraavin ehdoin: jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) >=0, lausekkeen arvoksi otetaan =0 jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) <0, lausekkeen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. T % = Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä. Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä (sallittu T %) saa olla normaalisti 15 %. Pysyvistä nopeusrajoituksista, työmaista yms. johtuen sallittu T % voi olla myös normaalista poikkeava lievempään suuntaan. Esim. 1: Esim. 2: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 35 %, H = 53 %, T = 12 %, ET = 0 %. GKPT = 100 % + (15 % - 12 %) - 0 %, koska sulkulausekkeen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 100 % Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 35 %, H = 50 %, T = 12 %, ET = 3 %. GKPT = 100 % + (15 % - 12 %) - 3 %, koska sulkulausekkeen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 97 %

23 22 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Esim. 3: Esim. 4: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 15 %, H = 55 %, T = 30 %, ET = 0 %. GKPT = 100 % + (15 % - 30 %) - 0 %, koska sulkulausekkeen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. GKPT = 85 % Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 15 %, H = 50 %, T = 30 %, ET = 5 %. GKPT = 100 % + (15 % - 30 %) - 5 %, koska sulkulausekkeen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. GKPT = 80 %

24 Sivu 1/2 GEOMETRY PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM: ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE 2, 200-3, K 3, 000-4, T * KIER 4, 000-5, H KPO 5, 000-6, ,75 T * KIER 6, 000-7, ,75 H KIER 7, 000-8, ,5 H KIER 8, 000-9, ,25 H KPV 9, , ,75 H KIER 10, , ,5 H KPO 11, , ,75 H NKV20 12, , K 13, , K 14, , K 15, , H KPO 16, , ,5 H KPV 17, , K 18, , K 19, , ,25 H NKO20 20, , ,5 H NKO20 21, , ,5 H KALS 22, , K 23, , ,25 H NKO20 24, , ,5 H NKO20 25, , ,25 H KIER 26, , ,75 H KPV 27, , ,25 ET * NKV20 28, , K 29, , K 30, , K 31, , K 32, , ,75 H NKO20 33, , K 34, , H NKO20 35, , K 36, , ,75 H KIER 37, , K D-luokan virheitä [m] Pituus [m] Keskiarvo [m/km] 3 Kpl %

25 Sivu 2/2 GEOMETRY PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM: ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE K (<=0) H (<=10) T (<=25) 2 6 ET (>25) 1 3 Yhteensä Sallittu tyyd. km P% 15 % T 6 ET 3 GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso] 97

26 Sivu 1/2 TURNOUT PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM: ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE 4, 723-4, K 4, 800-4, H KPO 4, 961-5, K 5, 025-5, ,75 T * KIER 11, , K 11, , K 12, , K 15, , H KPO 16, , K 20, , K 20, , K 20, , K 20, , ,5 H KALS 23, , K 23, , H nk+ 24, , H nk+ 24, , K 31, , K 31, , K 34, , K 34, , K D-luokan virheitä [m] Vaihteiden pituus yht.[m] Kilometri keskiarvo 16 Kpl % K (<=0) H (<=5) 5 24 T (<=10) 1 5 ET (>10) 0 0 Yhteensä Sallittu tyyd. km P% 15 %

27 Sivu 2/2 TURNOUT PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM: ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE T 5 ET 0 GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso] 100

AJOLANGAN TARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA

AJOLANGAN TARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA RATAHALLINTOKESKUS BANFÖRVALTNINGSCENTRALEN AJOLANGAN TARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 2005 01 28.1.2005 Ajolangan tarkastustulokset ja niiden tulkinta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 2 RADANTARKASTUSVAUNU

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 18.4.2005 Dnro 1953/731/2004 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAMOn osaa 13 Radan tarkastus ei ole ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 31.5.2002 894/731/00 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus hyväksyy oheisen muutoksen, joka korvaa RAMOn osan 2 Radan geometria kohdan 2.9

Lisätiedot

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Kunnossapitoyksikkö/KO 2.11. 2001 1 (11) KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Nämä kiskonhionnan tekniset toimitusehdot 1539/731/2001 ovat voimassa Suomen valtion rataverkolla 1.1.2002 lukien. Nämä toimitusehdot

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Olli-Pekka Helaja. Routimisen ehkäisy ratarakenteessa kuivatusta parantamalla

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Olli-Pekka Helaja. Routimisen ehkäisy ratarakenteessa kuivatusta parantamalla 28 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Olli-Pekka Helaja Routimisen ehkäisy ratarakenteessa kuivatusta parantamalla Olli-Pekka Helaja Routimisen ehkäisy ratarakenteessa kuivatusta parantamalla

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Määräys 1 (91) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 108 Haukipudas

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Sisällysluettelo T A R R A O P A S

Sisällysluettelo T A R R A O P A S isällysluettelo 1 Tarraeditori 3 1.1 Label-ikkunan osat.3 1.2 Label ikkunan toiminnot 4 1.3 Layout-ikkunan osat...5 1.4 Layout-ikkunan toiminnot..5 2 Tarrojen tekeminen 7 3 Tulostusasetukset...8 Esimerkki

Lisätiedot

AquaPro IP 54. Laser 635 nm. auto man man DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 FI 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114

AquaPro IP 54. Laser 635 nm. auto man man DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 FI 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114 Laser 635 nm IP 54 auto man man AquaPro DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114 LV 121 LT 128 RO 135 BG 142 GR 149 58 Lue käyttöohje kokonaan.

Lisätiedot

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä

Lisätiedot

Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet

Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet 12.2.2015 Jorma S. Tiiri Tuotekehityspäällikkö Domus Yhtiöt Oy LOIMAA CE-merkintä Rakennustuoteasetuksen N:o 305/2011 ja tuotestandardin SFS-EN 14351-1

Lisätiedot

VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 178. Ryhmä /55/1

VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 178. Ryhmä /55/1 VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 84 78 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1955 Koetusselostus 178 Ryhmä 140 1790/55/1 2 PIKAKOSTEUSMITTARI QUICKTEST malli

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään

Lisätiedot

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Kalle Renfeldt Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

HAAPAMÄEN MUSEOVARIKON RAITEISTON KUVAUS

HAAPAMÄEN MUSEOVARIKON RAITEISTON KUVAUS RAITEISTON KUVAUS Voimassa alkaen toistaiseksi HAAPAMÄEN MUSEOVARIKON RAITEISTON KUVAUS Muutoshistoria: Muutos Päivämäärä Hyväksyjä Hyväksytty käyttöön 1.1.2013 Ratapäällikkö Päivitys Turvallisuusjohtaja

Lisätiedot

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle 26.5.2014 Jeti-järjestelmä ja paikantaminen Jeti-käyttöönoton jälkeen liikenteenohjaus ilmoittaa yksiköille ilmoitettavat asiat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Ratojen piirto Condesilla, ratamestarin osuus

Ratojen piirto Condesilla, ratamestarin osuus Karttojen tulostuksesta vastaa tähän nimetty tulostustiimi. Tavoite on myös saada yhä enemmän ratamestareita tekemään ratasuunnittelua itse Condesilla, jonka jälkeen viimeistelystä ja tulostuksesta vastaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3 LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen

Lisätiedot

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/ Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2.

FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2. FREMO standardi FIN 0.14, Finland VEDOS Sivu 1 FREMO- FIN FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2.00

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria 03 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria RATATEKNISET OHJEET (RATO) Osa 2 Radan geometria Liikenneviraston ohjeita 3/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN 1 LUKULAUSEKKEITA Ratkaise seuraava tehtävä: Retkeilijät ajoivat kahden tunnin ajan polkupyörällä maantietä pitkin 16 km/h nopeudella, ja sitten vielä kävelivät metsäpolkua

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

Kunnossapitoyksikön päällikkö

Kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO KESKUS BANFÖRVALTNINGS CENTRALEN 8.11.2004 1277/731/2004 STANDARDIN SFSEN 13450 RAIDESEPELIKIVIAINEKSET KANSALLINEN SOVELTAMISOHJE Ratahallintokeskus on hyväksynyt standardin SFSEN 13450 Raidesepelikiviainekset

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen D 16 julkaisuja PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS Helsinki 2004 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja D 16

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report

Lisätiedot

Tuulen nopeuden mittaaminen

Tuulen nopeuden mittaaminen KON C3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma / ryhmä K Tuulen nopeuden mittaaminen Matias Kidron 429542 Toni Kokkonen 429678 Sakke Juvonen 429270 Kansikuva: http://www.stevennoble.com/main.php?g2_view=core.downloaditem&g2_itemid=12317&g2_serialnumber=2

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

250 arkin vakiolokeron täyttäminen

250 arkin vakiolokeron täyttäminen Pikaopas Paperin ja erikoismateriaalin lisääminen Tässä osassa kerrotaan, miten 250 ja 550 arkin lokerot sekä käsinsyöttölokero täytetään.lisäksi siinä on tietoja Paperikoko- ja Paperilaji-asetuksista.

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää.

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. HUOM! Käytettäessä yksikköjä on huomioitava dokumentissa käytettävät

Lisätiedot

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RAITEET JA VAIHTEET 1:1000 Yleiskaaviossa esitettävät vaihdesymbolit 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa varmuuslukitus

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

Ratatarkastusraportti

Ratatarkastusraportti Radan tiedot Radan nimi Sipoon motocrossrata Radan omistaja / käyttäjä Sipoon moottorikerho Ry Osoite Öljytie 618 04131 Sipoo Sijainti Sipoo Puhelinnumero / fax / e-mail Tarkastusajankohta Tarkastaja 09.06.2015

Lisätiedot

KAUPPIAS-EXTRANETIN KÄYTTÖOHJE

KAUPPIAS-EXTRANETIN KÄYTTÖOHJE 1 (16) KAUPPIAS-EXTRANETIN KÄYTTÖOHJE Kirjautuminen Kauppias-extranettiin Kirjoita internet-selaimesi osoitteeksi: www.pohjola.fi/rahoitusverkkopalvelut. Kyseinen osoite kannattaa tallentaa tietokoneellesi

Lisätiedot

Harjoitustyö 3 - Millosemeni

Harjoitustyö 3 - Millosemeni Harjoitustyö 3 - Millosemeni Tampereen kaupunki tarjoaa avoin data -sivuillaan Tampereen joukkoliikenteen aikataulut, reitit sekä rajapinnan joukkoliikenteen reaaliaikaiseen seurantaan. Näinpä erilaisille

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Differentiaali- ja integraalilaskenta Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

finnish BOI 2015, päivä 1. Muistiraja: 256 MB. 30.04.2015

finnish BOI 2015, päivä 1. Muistiraja: 256 MB. 30.04.2015 Tehtävä: BOW Keilaus finnish BOI 0, päivä. Muistiraja: 6 MB. 30.04.0 Jarkka pitää sekä keilauksesta että tilastotieteestä. Hän on merkinnyt muistiin muutaman viimeisimmän keilapelin tulokset. Valitettavasti

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot DriveLineWIN Tietokonekoneohjelma DriveLineWIN auttaa valitsemaan taka-akselin välityssuhde / rengaskoko yhdistelmän ajotehtävään sopivaksi. Samoin ohjelmalla voidaan tarkastella eri automallien nopeusalueiden

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä

Lisätiedot

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 1717/731/02 8.11.2002 1 (7) MÄNTYPUISTEN RATAPÖLKKYJEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä

ERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä Liite 4 ERIKOISKULJETUKSET 1. Yleistä 1.1. Ulottumamitat ylittävien, ylimassaisten tai -mittaisten kuormien sekä suurkuormausvaunuissa kuljetettavien kuormien (jäljempänä erikoiskuljetusten ja suurkuormausvaunussa

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot