Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?"

Transkriptio

1 Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Heli Toroska Pikassos PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Bikva menetelmänä Bikva-arvioinnin vaiheet: Bikvan alkuvalmistelut Rauman kotihoidossa Asiakkaiden kertomuksesta yhteiseen oppimiseen Asiakkaiden kokemukset ja toiveet oppimisen käynnistäjinä Tiedottaminen Elämän laatu Palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin Asiakkaan puheen herättämiä ajatuksia Bikva-arviointi asiakkaan ÄÄNEN ESIIN TUOJANA ja oppimisen käynnistäjänä Asiakkaan ääni ja osallisuus Bikva oppimisen käynnistäjänä Lähteet... 26

3 1. JOHDANTO Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) hankealueita on viisi. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat muodostavat yhteisen Länsi-Suomen alueen, joka on yksi viidestä Kaste-alueesta. Länsi-Suomen alueella käynnistyi Kaste-rahoituksella Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi vuoden 2010 keväällä. Hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiiri ja siinä on Satakunnasta mukana viisi osahanketta eli pilottia. Hankkeen kokonaisuutta valvoo, tukee ja ohjaa hallinnoijan, Satakunnan sairaanhoitopiirin palkkaama projektipäällikkö. Piloteilla on oma budjettinsa ja henkilöstönsä sekä oma hankesuunnitelmansa sekä tukiryhmänsä joka toimii pilotin ohjausryhmänä.. Hanke on saanut jatkorahoitusta syksyyn 2013 asti. Kuusi satakuntalaista osahanketta jatkaa 2013 syyskuun loppuun asti ja yksi uusi osahanke alkaa syksyllä Rauman osahanke jatkaa vielä 2013 syyskuun loppuun asti. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke osti Rauman osahankkeeseen sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta asiantuntijatyöpanosta Bikva-menetelmällä tehtävään kotihoidon asiakasarviointiin. Asiakkaiden osallisuus on Kaste ohjelman hankkeissa keskeinen periaate. Asiakkaita osallistava arviointimenetelmä tukee Rauman osahankkeen tarkennetun pilotointisuunnitelman tavoitetta saada tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä tunnistamalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit. Tässä raportissa kerron aluksi lyhyesti Bikvasta menetelmänä, sen vaiheista ja miten se Raumalla toteutettiin. Pyrin luvussa kolme olemaan mahdollisimman uskollinen sille miten Bikva prosessin osapuolet kuvasivat kokemustaan ja ajatuksiaan. Asiakkaiden esiin ostamat teemat on kuvattu sekä työntekijöiden, lähiesimiesten että sosiaali- ja terveystoimen ylimmän virkamiesjohdon näkökulmasta. Kehittämisajatukset on nostettu esiin tekstin lihavoinnilla. Haastattelijan huomiot ja pohdinnat on erotettu muusta tekstistä otsikolla ja kursivoimalla. Viimeisessä luvussa on pohdintaa Bikvasta asiakkaan osallisuuden lisääjänä ja toisaalta organisaation oppimisen käynnistäjän.

4 2. BIKVA MENETELMÄNÄ Bikva tulee tanskankielisistä sanoista, joiden suomenkielinen käännös merkitsee asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajana. Malli on ensimmäisen kerran julkaistu Hanne Kathrine Krogstropin toimesta Suomessa Bikva-mallin käyttö sai potkua kriittisestä suhtautumisesta asiakastyytyväisyyskyselyjen puutteisiin. Ne eivät kyenneet vangitsemaan sitä, mitä asiakkaiden mielestä on tärkeää kertoa. Asiakkaiden rooli Bikva-mallissa on keskeinen, He määrittelevät itse arviointikysymykset ja toimivat myös arvioitavan organisaation tai yhteisön oppimisen käynnistäjänä. Parhaimmillaan oppiminen on kaksikehäistä oppimista, jossa organisaatio näkee tilanteensa monesta eri näkökulmasta ja myös kyseenalaistaa olemassa olevat toimintatavat. Tieto ristiriitaisista tarpeista johtaa tilannearvioon ja sen pohjalta ollaan valmiita tekemään muutoksia asiakkaan näkökannat huomioiden. Muutokset voivat olla perustavanlaatuisia rakenteellisia muutoksia. Yksikehäisessä oppimisprosessissa puolestaan on kysymys organisaation kyvystä pysyä valmiiksi viitoitetulla tiellä, poikkeamista kyllä opitaan, mutta niiden korjaamisen jälkeen palataan takaisin samalle tielle. (Krogstrop 2004) 2.1 Bikva-arvioinnin vaiheet: Krogstropin alkuperäisessä mallissa on prosessin kulkua kuvattu seuraavien vaiheiden ketjuna. 1. Asiakkaiden ryhmähaastattelu. Asiakkaat määrittävät itse mitkä ovat tärkeitä asioita, joita he haluavat ottaa puheen ja arvioinnin kohteeksi. Ryhmähaastattelu taltioidaan ja sen käyttötarkoitus, julkaisutavat ja aineiston säilytys sekä salassapitoasiat selvitetään yhdessä haastateltavien kanssa. Eettiset periaatteet ovat samat kuin laadullisessa tutkimuksessa. 2. Työntekijöiden haastattelu. Asiakkaiden haastattelun pohjalta laaditaan ohje, rakenne työntekijöiden haastatteluun. Asiakkaiden palaute esitellään työntekijöille ja samalla pohditaan yhdessä sitä mihin asiakkaiden arviot perustuvat. Ensisijainen tavoitteena on oman toiminnan pohtiminen 2

5 3. Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään johdolle tai esimiehille, jotka puolestaan pohtivat asiakkaiden ja työntekijöiden palautetta. 4. Asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten haastatteluissa saatu palaute esitellään organisaation johdon seuraavalle tasolle. Kuntaorganisaatiossa se on poliittisten päättäjien taso. Lopputuloksena oppimisprosessin kautta saadaan parempi ymmärrys, miten asiakkaat kokevat ongelmansa ja miten työtä tehdään organisaation eri tasoilla. Haastattelijan, Bikva-arvioinnin tekijän roolina on kuljettaa tietoa, teemoittaa ja tiivistää asiakkaiden kertomaa tietoa sitä muuttamatta tai arvottamatta. Haastattelija on vuorovaikutuksen mahdollistaja. Tähän liittyy myös joitakin erityisesti huomioitavia seikkoja kuten esimerkiksi se, kuinka paljon hän puheenjohtajan ominaisuudessa voi hillitä äänekkäimpiä ja vetää mukaan hiljaisia. Pääperiaatteena kuitenkin on kaikkien ryhmäläisten vuorovaikutuksen mahdollistaminen. ( Krogstrop 2004). Lisätietoja Bikva menetelmästä löytyy muun muassa seuraavista linkeistä: Bikvan alkuvalmistelut Rauman kotihoidossa Bikva menetelmä kiinnosti Rauman kotihoitoa sekä Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen projektipäällikköä. Yhteisen keskustelun tuloksena sovittiin, että haastateltavat kutsutaan kotihoidon asiakkaista, jotka ovat vielä melko uusia asiakkaita eivätkä vielä kovin runsaan palvelun tarpeessa. Perusjoukoksi, jolle kutsu lähetettiin, määriteltiin vuoden 2011 aikana asiakkaaksi tulleet raumalaiset ikäihmiset. Kutsuja lähettiin postitse 77 henkilölle. Haastatteluun oli mahdollista tulla nimettömänä. Jos tarvitsi kuljetusapua, sitä oli mahdollista saada etukäteen sopimalla kotihoidon kanssa. Haastateltavat tulivat paikalle omilla kyydeillään, mutta olivat siitä huolimatta ilmoittautuneet. Ilmoittautumisten perusteella tiesimme odottaa yhdeksää henkilöä, lopulta paikalle saapui seitsemän, joista yhdellä oli saattaja mukana. Haastattelu tehtiin Raumalla Mansikkapaikassa. Haastattelijana oli Pikassoksesta Heli Toroska ja haastattelun dokumentoinnissa avusti Miina Pakarinen Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Haastattelu nauhoitettiin osallistujien luvalla. Haastattelun alkaessa kävimme 3

6 kierroksen jolla kukin kertoi lyhyesti kuinka kauan ja minkä tyyppistä apua on saanut kotihoidosta sekä ikänsä. Osa kertoi nimensä, vaikka heille oli annettu lupa olla mukana nimettömänä. 4

7 3. ASIAKKAIDEN KERTOMUKSESTA YHTEISEEN OPPIMISEEN 3.1 Asiakkaiden kokemukset ja toiveet oppimisen käynnistäjinä Seuraavassa kuvataan haastatteluun osallistuneiden kotihoidon asiakkaiden kokemuksiin perustuvia kehittämisajatuksia. Kehittämisajatukset ovat teemoitettu nauhoitusta keskustelusta. Seuraavassa ne esitettään noudattaen mahdollisimman hyvin haastattelussa käytettyjä ilmaisutapoja, ei kuitenkaan suorina lainauksina. Asiakkaiden kehittämisajatusten jälkeen kerrotaan niiden saama palaute ja kommentit ensin kotihoidon tiimien henkilöstöltä tiimien esimiehiltä ja viimeiseksi vanhuspalelujen ja sosiaali- ja terveysjohdon osalta. Kotihoidon työntekijöistä oli mukana yksi työntekijä jokaisesta tiimistä, koska koko henkilökunta olisi ollut mahdotonta haastatella. Haastattelun käynnistyessä keskustelu käynnistyi nopeasti. Aluksi puheessa oli vallalla tyytyväisyys saatuun apuun ja kotihoidon työntekijöitä kehuttiin herttaisiksi ja osaaviksi. Osallistujille oli alkupuheenvuorossa kerrottu heillä nyt olevan mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen. Seuraavissa asioissa on asiakkaiden mukaan kehittämisen tarvetta Tiedottaminen Asiakkaat: Palveluista ja oikeuksista tiedottaminen on vähäistä, toivotaan tietoa kirjeitse kotiin. Kun palveluja saadaan eri lakeihin perustuen, on vaikea tietää, mikä on kunkin palvelun myöntämisen peruste. Toiveena oli että esimerkiksi lääkärit terveyskeskuksessa ja sosiaalityöntekijät voisivat kertoa mihin palveluihin asiakkaalla on oikeus ja miten niitä haetaan. Tiedottaminen on katkonaista. Esimerkiksi kuljetuspalveluista ja apuvälineistä ei tiedoteta tarpeeksi. Lisäksi haastateltavat pitivät kotihoidon laskuja epäselvinä, niiden perusteella on vaikea tarkistaa onko laskutus tehty oikein. 5

8 Lääkärit ei kerro oikeuksist, et mihi palveluihi on oikeus. Sosiaalitoimisto puolelt ei puhuta, mitä palvelui vois saar niinko vaik. kuljetuspalvelukki.jos es saa ystävilt tiatto, es saa ollenka. Työntekijät: Työntekijät eivät koe olevansa tiedottajia. He kertovat kuitenkin tietojensa mukaan ja auttavat esimerkiksi lomakkeiden täytössä. Terveyskeskuksessa lääkärit voisivat ottaa enemmän vastuuta tiedottamisessa. Pitää tiedottaa muustakin kuin asiakasmaksujen nousemisesta. Henkilöstö kaipaa enemmän organisaation sisäistä tiedottamista, esimerkiksi neuvontapuhelimesta ei tullut aikanaan tietoa riittävästi. Myös työntekijöiden mielestä kotihoidon päätökset ovat sekavia. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää onko kysymyksessä maksupäätös vai lasku. Kotihoidon laskuissa on viivettä, jolloin on vaikea seurata laskutuksen oikeellisuutta. Kotihoidon työntekijät joutuvat ajoittain selvittämään asiakkaalle kumpi on kysymyksessä. Työntekijät kaipasivat koulutusta palvelutarjonnasta ja eri tukimuodoista. Jotta he voisivat edelleen kertoa oikeaa tietoa asiakkaille ja heidän omaisilleen, he tarvitsevat ajantasaista tietoa. Joku haastateltavista tiesi kertoa, että koulutusta on tulossa. Lähiesimiehet: Esimiehet aloittivat kertomalla niistä hyvistä asioista kotihoidossa, joita halutaan vahvistaa. Hyvinä käytäntöinä he mainitsivat asiakkaan kotona tehtävän palvelutarpeen arvioinnin, jossa ovat mukana asiakas, fysioterapeutti ja palveluvastaavaa kotihoidosta. Yhteistyö on hyvää ja siitä ollaan iloisia. Tiedottamista koskevaan puheeseen esimiehet kommentoivat sanomalla että tiedottaminen on osa kotihoidon palvelua vaikka se koetaankin raskaaksi. Esimiehet ajattelivat tiedottamista tehtävän huomaamatta. Omaisten ja naapurien kanssa keskustelu on myös tiedottamista. Laskujen ja päätösten ulkoasusta johtuvat väärinkäsitykset johtuvat tietokoneohjelmasta, joka on käytössä Rauman kotihoidossa. Myös esimiestaso tiedostaa ongelman. Päätöksessä lukee palvelu- ja maksupäätös, mutta ikäihminen voi ymmärtää sen laskuksi. Toisaalta työntekijätkään eivät tiedä minkälaiselta päätökset näyttävät. 6

9 Ratkaisuehdotus: Päätös esitellään uutta työntekijää perehdytettäessä. Lisäksi malli laskusta voitaisiin liittää jokaisen tiimin omaan perehdytyskansioon. Asiakkaalle menevään päätökseen voidaan myös lisätä teksti tämä ei ole lasku. Laskujen tarkistamisen vaikeuteen ja viivästymiseen esimiehet vastasivat sen johtuvat siitä, että kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tehdään vielä tuloselvitys, mikä voi viivästyttää päätöksen ja laskujen lähettämistä. Tuloselvitys on välttämätön, mutta usein joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, joka vie aikaa. Kotihoidon maksuista tiedottaminen ja niistä kiinnipitäminen on esimiehistä tärkeää. Kotihoidon maksut määräytyvät lautakunnan päätöksellä. Työntekijöiden tuskastumine maksujen ja laskuttamisen voi johtua osittain siitä, että sairaanhoidon puolella ei makseta palveluista erikseen. Kotihoidossa tämä on ollut käytäntö jo 80- luvulta saakka Esimiehet ymmärtävät, että työntekijät ovat asiakkaan ja organisaation välinen kanava, joten on luonnollista että asiakkaat purkavat mielipahaansa heille. Esimiehet muistuttivat että tiedottamien on kahden suuntaista, se on sekä tiedon jakamista että etsimistä. Asiakkaan tiedottaminen palveluista ja oikeuksista kuuluu työntekijöille ja moni työntekijä onkin tästä tietoinen. Jokainen työntekijä pääsee tietokoneelle, joten heidän on mahdollista etsiä tietoa esimerkiksi Rauman kaupungin kotisivuilta palveluista, Esimiesten mukaan työntekijät pitävät tiedottamista liian juhlallisena, eivätkä huomaa tekevänsä sitä työn ohessa. Keskusteluun terveyskeskuslääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tiedottamiseen palveluista esimiehet vastasivat muistuttamalla että kotihoidon työntekijöiden rooli ja tietämys asiakkaan arjesta korostuvat erityisesti silloin, kun pohditaan asiakkaan tilannetta ja palveluiden tarvetta. Sosiaalityöntekijät ja lääkärit näkevät, asiakkaan kodin ulkopuolella, kuten osastolla tai muussa vastaavassa tilanteessa. He eivät siis tiedä, miten asiakas pystyy toimimaan kotonaan. Näin ollen kotihoidossa arvioidaan erikseen, millaisia palveluita ja kuinka paljon asiakas tarvitsee apua kotonaan. Tiedottaminen palveluista ei ole siis yksinomaan siirrettävissä muille tahoille, koska muut tahot eivät tiedä asiakkaan toimintakykyä ja näin ollen palveluntarvetta. Ratkaisuehdotus: Tiedottamista tullaan kotihoidossa parantamaan laittamalla kotihoidon tiloihin esille esitetteitä yms tietoa mahdollisista palveluista ja eri palveluiden tarjoajista, jotta työntekijöiden tietämys kasvaa. Perustetaan siis palveluhylly 7

10 Palveluista tiedottamista ei luultavasti tulla tehostamaan, koska jo nyt kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Esimerkiksi palvelusetelin sähköistämisen yhteydessä oltiin hukkua omaisten puhelintulvaan, kun kaikki olivat vaatimassa ja kysymässä palvelusta. Kotihoito on valtakunnallisestikin pilkottu eri osiin, joten kotihoidon palvelu ei ole kokonaisvaltaista, vaan eri osia, kuten siivous tulee hankkia muualta. Tiedottaminen nähdään tärkeänä, mutta siihenkin liittyy tietynlaista sensitiivisyyttä. Asiakkaalle ei voida kertoa kaikkea yhtä aikaa. Ensiarviointikäynti voi olla jo tilanteena stressaava, joten liian paksua tietopakettia kotihoidon palveluista ei voida antaa yhdellä kertaa. Se on lisäksi mahdotonta omaksua. Terveiset eteenpäin: Sosiaali- ja terveyspuoli on yhdistynyt puolitoista vuotta sitten. Tästä huolimatta puuttuu yhteinen vuorovaikutuskanava sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Yhdistymisen yhteydessä ei huomioitu riittävästi kahden eri toimijoiden välistä koordinointia ja organisointia. Esimiestaso kokee, että kukaan ei ole ottanut vastuuta poikkihallinnollisesta yhdentymisestä. Toisaalta sosiaalipuolen näkemys on jäänyt terveydenhuollon näkemyksen taakse. Esimerkkinä mainittiin vuodeosaston sulkeminen kesällä. Sulkeminen tuli kotihoidolle tiedoksi ja liian lyhyellä varoitusajalla. Sulkeminen olisi voitu tehdä myös yhteistyössä kotihoidon kanssa siten että kotihoito olisi ollut alusta alkaen tietoinen ajankohdasta ja kotiutettavien määrästä ja voinut siten valmistautua osaston sulkemisen aiheuttamaan paineeseen kotihoidolle. Rauman kaupungin Internet-sivut koettiin sekaviksi, joten ei ole ihmekään, ettei niistä osata etsiä tietoa. Vanhuspalvelujohtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja tiedottamisen pelisääntöjä voitaisiin selkiyttää. Kuka tiedottaa mistäkin? palveluista tiedottamisessa ei riitä että asiakkaalle annetaan puhelinnumero. Pitää myös seurata, onko asiakas saanut apua. 8

11 Asiakkailla ja työntekijöillä oli epätietoisuutta siitä, miten laskutuksessa näkyy esimerkiksi ulkoilu ja yksinäisen vanhuksen luona viivähtäminen juttuseurana. Laskutuksen käytännöt on syytä käydä läpi työntekijöiden kanssa. Hyvä muistaa että jutella voi myös muun työn ohessa ja asiakkaan kanssa tehdessä. Kuntouttava työote on asiakkaan kanssa tekemistä ja siinä samalla voidaan jutella kuulumisia. Ajan rajallisuus on toki huomioon otettava asia. Henkilöstön kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin ja koko organisaation palvelukyky on arvioinnin kohteena. Laatuasioihin on kiinnitetty paljon huomiota. Prosessikuvauksia on tehty yli tulosalueiden. Myös osaamistarvekartoituksia tehdään ja niiden pohjalta suunnitellaan koulutusta Erilaisten organisaatiokulttuureiden yhdistyminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. Ratkaisuja etsitään koko ajan, mutta vie aikaa ennen kuin uusi tapa toimia ja ajatella tulee osaksi jokaisen työntekijän työn arkea. Vanhuspalvelujen johtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja pohtivat esimiesten huolta yhteisen vuorovaikutuskanavan puuttumisesta. Henkilökohtaisella tasolla esimiehet ja johto ovat tavoitettavissa ja pyrkivät tietoisesti mahdollisuuksien mukaan keskustelemaan alaistensa kanssa. Kysymys lienee enemmänkin toiveesta suunnitella ja kehittää yhteistyössä palveluja ja käytännön ratkaisuja, kuten esimerkiksi osaston sulkeminen ja sen vaikutukset kotihoitoon. Haastattelijan huomioita ja tulkintaa: Asiakkaan arjesta nouseva puhe tuntui helposti häipyvän taka-alalle. Työntekijöille oli tutumpaa puhua niiden asiakkaiden elämäntilanteesta ja tarpeista, jotka käyttävät paljon palveluja. Haastatteluun osallistuneet asiakkaat eivät vielä tarvinneet palveluja kuin satunnaisesti. Heillä on siitä huolimatta omasta näkökulmastaan perusteltuja toiveita ja pelkoja. He ovat saaneet onnekseen elää pitkän elämän säilyttäen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä. Haastateltavien puheessa vaikutti olevan Itsenäisyyden säilyttämisen ja yksinäisyyden pelon välinen ristiriita. Työntekijät vastasivat ristiriitaan pitkälti niiden asiakkaiden kokemusta tulkiten, jotka ovat sopeutuneet palvelujärjestelmän resursseihin ja niiden mukaisiin palveluihin. Haastattelijalle heräsi kysymys, onko mahdollista todella ottaa näiden vielä melko itsenäisesti selviytyvien asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioon? Onko kotihoidon palvelukulttuuri niin 9

12 taloudellisten reunaehtojen puristuksissa että odotus aidosta asiakaslähtöisyydestä kuivuu niiden puristuksissa. On pakko tarjota sitä mitä on mahdollista tarjota ja pyritään tekemään se mahdollisimman laadukkaasti. Mitä asiakaslähtöisyys ikäihmisten palveluissa voisi olla ja mitä käytännön vaikutuksia sillä voisi olla? Kuka määrittelee minkä palvelun avulla ikäihminen selviytyy kotona pidempään? Kuinka yksilöllisesti palvelun tarvetta voidaan arvioida? Onko kotihoito mahdollista järjestää toisin? Miten lainsäädäntö mahdollistaa tai rajaa tosin tekemistä? Elämän laatu Asiakkaat: Olisi mukava päästä ulos useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Yksinäisyys pelottaa, sukulaisilla on omat kiireet, tekevät pikakäyntejä vanhusten luo. Omat ystävät ovat jo kuolleet. Lapset voivat piipahtaa ja kysyä oven suusta onko kaikki hyvin. Eivät ehdi jäädä kuuntelemaan, on paras vaan sanoa että kaikki on hyvin. Kotihoidon työntekijöitä voi käydä saman päivän aikana kolme tai neljäkin. Jokainen kysyy kohteliaasti mitä kuuluu, mutta yksikään ei ehdi jäädä kuuntelemaan mitä oikeasti kuuluu! Juttuseuraa kaivataan ja tietoa siitä että joku on kiinnostunut siitä miten vanhuksella sujuu. He haluavat olla omatoimisia niin kauan kuin pystyvät. Jos saisi apua siihen mitä itse ei pysty tekemään, pärjäisi kauemmin kotona. Esimerkiksi siivousapu on tarpeen kun tulee ikää. Pois kotoa siirtyminen pelottaa, vieraassa paikassa olisi vaikea selviytyä itsenäisesti. Keskustelukerhoja voisi olla enemmän. Jos vaan joku järjestäis paikan nin kyl vanhat ihmiset löytä yhtessi puhenaiheit, ei sen tarvit olla niin ohjattu Sillon ko miäs ol huanos kunnosmää oli ite tosi väsyny ja joka päev tul eri ihmine joka kysyi tottumuksest, mitä kuuluu. Kaikil ol kauhi kiiru, eiväkkä he ehtine eres tiskama tiskei. Kotihoidon henkilökunta kävi vaa kääntymäs, mut he eivä tehne mittä ylimääräist. 10

13 Työntekijät: Kaikki kotihoidon asiakkaat eivät halua mennä ulos, ulkoiluttaminen riippuu asiakkaan kunnosta. Osa työntekijöistä piti keskustelukerhoja asiakkaiden säilöinä. Omaiset toivovat heidän mukaansa kodin ulkopuolista toimintaa ja kerhoja. Kesällä ollaan enemmän ulkona, käydään esimerkiksi torikahveilla. Vapaaehtoisia hyödynnetään ulkoilussa. Kun kotihoito ulkoiluttaa, on se asiakkaalle maksullista. Maksuperusteet vaikeuttavat työtä. Liiallinen kiire ja tehokkuus johtavat siihen että tehdään asiakkaan puolesta. Erilaisia palveluja on saatavissa, mutta niiden maksullisuus voi koitua liian raskaaksi. Yksinäisyydestä voi aiheutua sairauksia, jotka olisivat estettävissä vain sillä että olisi juttuseuraa. Työntekijät joutuvat punnitsemaan mikä on hoitoa mikä ei. Voiko jutustelusta laskuttaa? Esimiehet: Työntekijät ovat tyytyväisiä tiimityöskentelyyn, työkaverin tuki on aina saatavilla. Toki erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen on ollut haastavaa mutta kotihoidon tiimeissä myös toimivaa. Kaikki asiakkaat eivät pidä maksuja korkeina, toiset taas pyytävät ja maksavat vain välttämättömän. Ulkoiluttaminen on kiinni työntekijän omasta asenteesta ja työtavasta. Maksukäytännöt eivät ole este ulkoiluttamiselle tai juttelulle. Asiakkaat, joilla on maksimihinnoittelu, eivät joudu maksamaan lisää ulkoiluttamisesta. Vaikka asiakas joutuisi maksamaan enemmän ulkoilusta, se ei ole riittävä peruste sille, että vanhuksia ei viedä ulos. Toki tämänkaltainen ajattelutapa mahdollistaa sen, että ulos ei kannata viedä, koska se tuo lisämaksuja asiakkaalle. On syytä pohtia kumpi on suurempi syy, työntekijöiden asenne vai lisämaksut, kun tarkastellaan ulkoiluttamista ja laajemmin kotihoidon palveluja kuntouttavan työotteen näkökulmasta. Esimiesten mielestä työntekijät puhuvat toisin kuin tekevät. Työntekijät myös kiirehtivät asiakkaan luona tehden vain välttämättömät työt. Tauot ovat heille sosiaalinen tapahtuma, joka toisaalta on ymmärrettävää koska työ on raskasta ja sitä tehdään yksin. Työntekijöiden tulisi ottaa myös vastuuta siitä, että asiakkaat saavat parempaa palvelua. Ikäihmisten yksinäisyyteen on vaikea vaikuttaa. On pyritty lisäämän päivätoimintaa, jossa ei olisi sen kummempaa ohjelmaa kuin yhdessäoloa ja juttelua. 11

14 Kehittämisajatuksia: työntekijöiden kahvihuoneen seinälle ulkoiluttamislista, kuka asiakkaista haluaa ulkoilla ja kuinka usein. esimiehet informoivat maksuperusteista, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. Asiakasta laskutetaan koko kuukauden tuntien mukaan eikä yhden käynnin keston mukaan. henkilökunnan työn kehittämispäivä, jossa käydään läpi työn kuormittavuutta ja sitä kuinka henkilökunta kokisi että he saavat tehdä työnsä hyvin ja olla ylpeitä siitä. Motivointi tähän on tärkeää, tiedottaminen pelkästään ei ole riittänyt. asiakkaan oman toiveen päivä ei ole ottanut tuulta alleen. Miten työntekijöiden kokemaa ristiriitaa työn hyvin tekemisen ja kiireen välillä voidaan lieventää? järjestöt ovat huonosti löytäneet Mansikkapaikan, talon parempi toimivuus voisi tuoda lisänsä päivätoimintaan. Päivätoiminnan ei tarvitse kestää koko päivää, muutama tunti riittää. Terveiset eteenpäin: Kotihoidon työ on kuormittavaa ja työstä saatava korvaus on suhteellisen vaatimaton työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Työntekijät sairastavat paljon. Asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti ja toisaalta asiakkaat ovat yhä vaativampia, koska pyritään irrottautumaan laitoshoidosta. Näin ollen niin työntekijöiden kuin myös esimiesten on syytä pohtia, voidaanko kotihoidon palvelua parantaa näillä resursseilla. Kotihoidon työmäärässä näkyy heti jos joku osasto suljetaan tai viettää kesälomaa. Nämä ajanjaksot tulisi suunnitella yhdessä etukäteen, jotta palvelun tarpeeseen voidaan vastata. Vanhustyön strategioiden tavoitteet sen suhteen, että asuttaisiin mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa, eivät toteudu, mikäli kotihoidon palveluihin ja resursointiin ei panosteta päättäjien puolesta. 12

15 Vanhustyön johtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja: Päivätoiminnan kehittämisessä voisi harkita Mansikkapaikan tarjoamista tilana ilman ohjausta ikäihmisten omaehtoiseen päivätoimintaan. Toiminnan käynnistämiseen voidaan tarjota apua vanhuspalveluista. Voitaisiin kokeilla esimerkiksi ruokailua yhdessä ja sen lisäksi vapaata keskustelua. Sen sijaan että ruoka viedään kotiin jossa ateria nautitaan yksin, voisi syödä muiden seurassa ja vaihtaa kuulumisia. Päivätoiminnan keston suhteen on varmasti parempi jos asiakas pääsee toiminnan piiriin kahtena päivä viikossa puoli päivää kerrallaan, kuin että hän pääsee yhdeksi koko päiväksi viikossa. Asiakkaiden toivomaan siivousapuun ylin virkamiesjohto kommentoi kertomalla että ylläpitosiivous on mahdollista, mutta työntekijöiden pitää tarttua asiaan jos koti ei täytä normaalia siisteystasoa. Asiakkaiden tilanteet kotona ovat moninaiset. Tehostettuun palveluasumiseen voidaan jonottaa kotona kotiin tuotavine palvelujen avulla. Voidaan myös kysyä onko jonoa mahdollista estää kotiin tulevilla palveluilla. Asiakkaiden palvelun tarpeen ja olemassa olevien vaihtoehtojen yhteensovittamista voidaan parantaa esimerkiksi sopimalla että ensisijaisesti hakemus palveluasumiseen tehdään kotihoidossa eikä terveydenhuollossa. Kotihoidolla on parempi asiantuntemus asiakkaan selviytymisestä kotona. Haastattelijan huomioita: Asiakkaiden toiveet ja tarpeet olivat arjen sujuvuuteen ja yksinäisyyteen painottuvia. Työntekijöiden puheessa korostui resurssien niukkuus, kiire ja jossain määrin myös ristiriitaista puhetta vastuista. Asiakkaat olivat tietoisia yksinäisyyden vaikutuksista omaan hyvinvointiinsa. Koetun yksinäisyyden ja terveydentilan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön välillä on myös tutkimusten mukaan yhteys. Tämä yhteys ei kuitenkaan herättänyt keskustelua tai pohdintaa siitä mitä asialle voitaisiin tehdä. Resurssien niukkuus koetaan esteeksi asiantilan parantamiselle. Viranomaiskäytännöt, laskutus, tiedonkulku, henkilöstön osaaminen, organisaation sisäinen tiedonkulku puhuttavat paljon kaikkia muita paitsi asiakkaita. Heidän toiveensa on saada joku auttamaan sinä mihin ei itse kykene ja kuuntelemaan ja juttelemaan että olo ei olisi 13

16 yksinäinen. Joitakin käytännön kehittämisajatuksia esitettiin, mutta asiakkaan näkökantoja myös helposti selitettiin pois, niiden ajateltiin olevan asioita joihin ei kyetä vastaamaan asiakkaan toivomalla tavalla. Haastattelijana jäin miettimään missä määrin toimintakykyä tukeva työote on käytössä. Asiakkaan mukaan ottaminen päivän toimiin voisi olla myös yksinäisyyden tunnetta heikentävää Palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin Asiakkaat: Asiakkaiden mukaan kotisairaanhoito toimii hyvin. Lisäapua saa sukulaisilta jos pyytää. Haastateltavilla oli kaikilla sukulaisia lähellä, joilta voi pyytää apua. Kaikilla ikäihmisillä se ei ole mahdollista. Hoitajat ovat herttaisia. ( Haastattelijan kommentti: Ikäihmiset puhuvat välillä kotihoidosta välillä kotisairaanhoidosta välillä taas kotipalvelusta. He eivät tunne palvelujärjestelmää niin hyvin että osaisivat käyttää johdonmukaisesti oikeaa nimitystä saamastaan palvelusta). Asiakkaat puhuivat neuvottomuudesta siinä mihin ottaa yhteyttä kun tarvitsee yllättäen apua. Heillä on pelko ja osalla oli myös kokemusta siitä, että vanhoja ihmisiä ei oteta tosissaan. Kun pitää perätä oikeuksiaan tai kysyy tietoa, nuoret saavat paremman palvelun. Vanhoja ei jakseta kuunnella Työntekijöiden vaihtuvuus rasittaa. Esimerkiksi näkövamman takia on ehdottoman tärkeää, että jokainen tavara on aina samalla paikalla. Muuten vanhus ei pärjää, ei löydä kahvipurkkia tai päivän lehteä jos ne eivät ole paikallaan. Yksityisen palveluasumisen kustannukset puhuttivat haastateltavia. Kustannuksista ei ole tietoa ja tiedon puuttuessa voidaan tehdä kohtalokkaita ratkaisuja. Omistusasunto myydään ja oletuksen on että sillä turvataan asuminen ja hoito palveluasunnossa loppuelämäksi. Todellisuudessa rahat voivat loppua kesken ja muutto on edessä vielä vahoilla päivillä halvempaan asuntoon. Tästä oli haastateltavien tuttavapiirissä kokemuksia. Surullisena pidettiin myös sitä, että puolisot voivat joutua 45 vuoden avioliiton jälkeen muuttamaan erilleen kun toisen puolison avun tarve kasvaa. Puolisot eivät pääse samaan paikkaan, vaikka parempikuntoinen voisi vielä voimiensa mukaan osallistua puolisonsa hoitoon. 14

17 Onk se oikke sillai et mun täyty erot vaimostan melkke kuurenkymmene avioliittovuode jälkke?. Mikä on semne instanssi, ettei sinn voi men parina? Sotainvalidien Iltatuule pääse pariskunna, mutta pareil tarkoitetu asunno ova varattuna. Työntekijät: Työntekijät pyrkivät käyttämään maalaisjärkeään siinä, mitä tekevät kodissa. Kotikäynnin lopussa tavallisesti kysytään onko vielä muuta? Työntekijöiden käsityksen mukaan voimakastahtoinen omainen saa vanhukselle paremmat palvelut. Ikäihmiset voivat siis olla eriarvoisessa asemassa riippuen omaisen tahdosta. Työntekijöiden vaihtuvuudessa on sekä hyviä, että huonoja puolia. ( Haastattelijan kommentti: Asiakkaat tässä haastattelussa antoivat vaihtuvuudesta negatiivista palautetta). Työntekijän vaihtuminen helpottaa työtä. Jos asiakas tarvitsee hyvin intensiivistä hoitoa, Yksi työntekijä ei jaksa käydä esimerkiksi kolmesti päivässä. Yksi hoitaja asiakasta kohti on mahdotonta koska kotihoito on jaettu tiimeihin, joissa tehdään vuorotyötä. Työntekijöiden persoonalliset erot ja kiinnostuksen kohteet tuovat oman lisänsä hoitoon. Useamman työntekijän käymistä saman asiakkaan luona voidaan perustella myös sillä, että useampi silmäpari näkee eri asioita, kuten puutteita hoidossa. Liian tuttavallinen hoitosuhde voi muuttua kiusalliseksi, työaika ja vapaa-aika halutaan pitää erillään. Kotihoidon asiakkuuden alussa pyritään siihen, että kävisi yksi hoitaja tai tietyt hoitajat. Työntekijät kokevat, että eivät ehdi tai saa tarjota niin hyvää palvelua kuin haluaisivat. Aikaa kuluu muuhun kuin hoitotyöhön, kuten kirjaamiseen ja matkoihin. Laskutusperusta koetaan hankalaksi ja hyvän palvelun esteeksi. Hoidettavien yksilöllisestä laskuttamisesta seuraa että ei voi esimerkiksi mitata puolison verenpainetta tai tehdä muita pieniä toimenpiteitä. Esimiehet: Työntekijöiden vaihtuvuudelle ei voi tehdä mitään. Joka päivä työvoimaresurssit organisoidaan tarpeen mukaan, jolloin väistämättä tulee vaihtuvuutta. Toisaalta vaihtuvuus on hyväksi niiden asiakkaiden kohdalla, joilla kotihoito käy useasti päivän aikana. 15

18 Palvelun tarpeen arvioinnissa asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa eivätkä omaiset pysty vaikuttamaan asiakkaan palveluihin. Omaisen tahto ei näin ollen vaikuta siihen, mitä palveluja asiakkaalle määräytyy. Kotihoito on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät pysty liikkumaan tai joiden liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa. Näin ollen puolisolta ei tule ottaa verikoetta totikäynnin yhteydessä, vaikka toiselta osapuolelta otetaankin. Hoitotoimenpiteistä tulee laskuttaa yksilöllisesti, vaikka se voi työntekijän mielestä olla turhauttavaa. Kirjaamiseen ja matkoihin menee työajasta n 60 %, se on välttämätön paha. Esimiesten mielestä työntekijöiden kommentti, että työskennellään kaupungin kirstujen kartuttamiseksi, on asiaton. Kotihoidossa työskennellään lakien puitteissa ja maksut noudattavat asiakasmaksuasetusta. Esimiesten mukaan asiakkaalle tarjotaan se palvelu, jonka hän tarvitsee. Vähävaraisuus ei ole este palvelun saannille. Kunnan kotihoito kilpailee jatkuvasti yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Palvelujen yksityistäminen on nykypäivää. Työajan seuranta on tarpeen koska asiakkaan kanssa käytetty aika vaikuttaa siihen mitä kotihoito maksaa. Kirjaaminen on näin ollen välttämätöntä, vaikka se viekin aikaa. Kirjaamiseen käytetystä ajasta ei laskuteta niin kuin yksityisellä puolella. Kunnassa kirjaaminen tehdään työpisteessä, yksityisellä asiakkaan ajalla hänen kotonaan. Kirjaaminen helpottaa esimiesten ja omaisten välistä vuorovaikutusta. Kun omainen soittaa, esimiehen on helppo Efficasta tarkistaa tiedot. Tiedot tulisi pitää Efficassa ajan tasalla. Palvelutarjontaa voidaan laajentaa yksityisillä palveluntarjoajilla. Esimerkiksi MenuMatti helpottaa omalta osaltaan kotihoidon työtä ja siellä voidaan keksittyä hoidollisiin toimenpiteisiin eikä ruoan kuljettamiseen. Esimiehillä on kokemus, että esiin nousseista asioista on ollut puhetta tiimikokouksissa monet kerrat ja että samoista asioista pitää jankuttaa kerta toisensa jälkeen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö tuntuu toimivat asiakkaan palvelussa, mutta työn organisoinnissa yhteistyötä ei ole riittävästi. 16

19 Vanhuspalvelujen johtaja ja sosiaali- ja terveystoimenjohtaja: Palvelusuunnitelman merkitystä pitää korostaa ja sen tarkoituksen sisäistämiseen käyttää aikaa työntekijöiden kanssa. Olisi ehkä hyvä miettiä, mikä on se tapa, jolla tieto saadaan ymmärrettävästi perille kaikille asianosaisille. Johdon käsityksen mukaan ponnekkaat omaiset eivät saa tahtoaan läpi. Se voi näyttäytyä siltä, koska omaisten kanssa pyritään keskustelemaan kohteliaasti. Asiantunteva palvelutarpeen arviointi on kuitenkin se peruste, jonka mukaan palvelu myönnetään. Uusien asiakkaiden palvelutarpeen arvion tekevät samat työntekijät, jolloin syntyvät yhdenmukaiset kriteerit ja linjaukset. Huoleen siitä, joutuvatko puolisot asumaan erilleen jos toisen kunto huononee, johto arveli ratkaisun löytyvän kotihoidon palvelujen lisäämisestä kotiin. Tehostettu palveluasuminen on lähestulkoon sama kuin kotihoito parhaimmillaan. Tehostetun palveluasumisen yksikköön on määritelty tietty paikkamäärä, eikä sinne siten voi ottaa asukkaita, jotka eivät täytä kriteerejä. Jos näin tehtäisiin, veisi tällainen asukas paikan sitä enemmän tarvitsevalta. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiedottamisessa on eroja. Sosiaalipalveluissa on vahvempi keskustelun kulttuuri. Molemmat haastateltavat pitivät tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen toimintakulttuurin tietoista synnyttämistä. Tässä asiassa on myös jo tehty paljon, mm juuri organisaatiokulttuuriin liittyvää koulutusta on ollut. Haastattelijan huomioita: Myös palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin teemassa viranomaispuhe pyrki ohittamaan asiakkaiden alkuperäisen viestin. Kysymys oli vain vähän apua tarvitsevista asiakkaista. Työntekijöiden puheessa ei tullut esiin ideoita miten heidän kohdallaan voisi paremmin turvata kotihoidon työntekijöiden mahdollisimman vähäisen vaihtuvuuden. Puhe painottui niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat kotihoidon palvelua säännöllisetsin ja usein ja ovat jo tottuneet vaihtuviin työntekijöihin. Suuren organisaation ja niukkojen resurssien paineessa tuntuu olevan paljon pohdittavaa niin työntekijöillä kuin esimiehilläkin eri tasoilla. Asiakkaan hiljainen ääni kääntyy viranomaisnäkökulmaksi sen sijaan että olisi voimia tarkistaa omia toimintamalleja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen organisaatiokulttuurin syntyminen ta- 17

20 pahtuu pitkän ajan kuluessa ja on hyvä että asia on tiedostettu. Kysymys ei ole toisen kulttuurin vallasta suhteessa toiseen vaan syntymässä on uusi yhteinen kulttuuri, jonka rakennusaineet ovat sekä molemmissa vanhoissa kulttuureissa että erityisesti siinä uudessa yhteisessä todellisuudessa jossa tehdään yhdessä töistä yhteisten asiakkaiden parhaaksi. Asiakkaan näkökulma on osa tätä uutta toimintakulttuuria. Keskustelua ei käyty siitä, miksi ikäihmiset kokivat saavansa huonompaa palvelua ja kokivat että heitä ei jakseta kuunnella. Sen sijaan keskustelu painottui palvelutarvearvioon ja sen takaaman tasapuolisen kohtelun perusteluun. Nämä eivät välttämättä sulje pois toisiaan, tasapuolisuus ei ole synonyymi hyvälle palvelulle. Olisiko hyödyllisempää puhua hyvästä palvelusta, jossa tasapuolisuuden ohella myös asiakkaan kuuleminen on merkityksellinen osatekijä. 18

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot