Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?"

Transkriptio

1 Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Heli Toroska Pikassos PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Bikva menetelmänä Bikva-arvioinnin vaiheet: Bikvan alkuvalmistelut Rauman kotihoidossa Asiakkaiden kertomuksesta yhteiseen oppimiseen Asiakkaiden kokemukset ja toiveet oppimisen käynnistäjinä Tiedottaminen Elämän laatu Palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin Asiakkaan puheen herättämiä ajatuksia Bikva-arviointi asiakkaan ÄÄNEN ESIIN TUOJANA ja oppimisen käynnistäjänä Asiakkaan ääni ja osallisuus Bikva oppimisen käynnistäjänä Lähteet... 26

3 1. JOHDANTO Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) hankealueita on viisi. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat muodostavat yhteisen Länsi-Suomen alueen, joka on yksi viidestä Kaste-alueesta. Länsi-Suomen alueella käynnistyi Kaste-rahoituksella Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi vuoden 2010 keväällä. Hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiiri ja siinä on Satakunnasta mukana viisi osahanketta eli pilottia. Hankkeen kokonaisuutta valvoo, tukee ja ohjaa hallinnoijan, Satakunnan sairaanhoitopiirin palkkaama projektipäällikkö. Piloteilla on oma budjettinsa ja henkilöstönsä sekä oma hankesuunnitelmansa sekä tukiryhmänsä joka toimii pilotin ohjausryhmänä.. Hanke on saanut jatkorahoitusta syksyyn 2013 asti. Kuusi satakuntalaista osahanketta jatkaa 2013 syyskuun loppuun asti ja yksi uusi osahanke alkaa syksyllä Rauman osahanke jatkaa vielä 2013 syyskuun loppuun asti. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke osti Rauman osahankkeeseen sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta asiantuntijatyöpanosta Bikva-menetelmällä tehtävään kotihoidon asiakasarviointiin. Asiakkaiden osallisuus on Kaste ohjelman hankkeissa keskeinen periaate. Asiakkaita osallistava arviointimenetelmä tukee Rauman osahankkeen tarkennetun pilotointisuunnitelman tavoitetta saada tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä tunnistamalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit. Tässä raportissa kerron aluksi lyhyesti Bikvasta menetelmänä, sen vaiheista ja miten se Raumalla toteutettiin. Pyrin luvussa kolme olemaan mahdollisimman uskollinen sille miten Bikva prosessin osapuolet kuvasivat kokemustaan ja ajatuksiaan. Asiakkaiden esiin ostamat teemat on kuvattu sekä työntekijöiden, lähiesimiesten että sosiaali- ja terveystoimen ylimmän virkamiesjohdon näkökulmasta. Kehittämisajatukset on nostettu esiin tekstin lihavoinnilla. Haastattelijan huomiot ja pohdinnat on erotettu muusta tekstistä otsikolla ja kursivoimalla. Viimeisessä luvussa on pohdintaa Bikvasta asiakkaan osallisuuden lisääjänä ja toisaalta organisaation oppimisen käynnistäjän.

4 2. BIKVA MENETELMÄNÄ Bikva tulee tanskankielisistä sanoista, joiden suomenkielinen käännös merkitsee asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajana. Malli on ensimmäisen kerran julkaistu Hanne Kathrine Krogstropin toimesta Suomessa Bikva-mallin käyttö sai potkua kriittisestä suhtautumisesta asiakastyytyväisyyskyselyjen puutteisiin. Ne eivät kyenneet vangitsemaan sitä, mitä asiakkaiden mielestä on tärkeää kertoa. Asiakkaiden rooli Bikva-mallissa on keskeinen, He määrittelevät itse arviointikysymykset ja toimivat myös arvioitavan organisaation tai yhteisön oppimisen käynnistäjänä. Parhaimmillaan oppiminen on kaksikehäistä oppimista, jossa organisaatio näkee tilanteensa monesta eri näkökulmasta ja myös kyseenalaistaa olemassa olevat toimintatavat. Tieto ristiriitaisista tarpeista johtaa tilannearvioon ja sen pohjalta ollaan valmiita tekemään muutoksia asiakkaan näkökannat huomioiden. Muutokset voivat olla perustavanlaatuisia rakenteellisia muutoksia. Yksikehäisessä oppimisprosessissa puolestaan on kysymys organisaation kyvystä pysyä valmiiksi viitoitetulla tiellä, poikkeamista kyllä opitaan, mutta niiden korjaamisen jälkeen palataan takaisin samalle tielle. (Krogstrop 2004) 2.1 Bikva-arvioinnin vaiheet: Krogstropin alkuperäisessä mallissa on prosessin kulkua kuvattu seuraavien vaiheiden ketjuna. 1. Asiakkaiden ryhmähaastattelu. Asiakkaat määrittävät itse mitkä ovat tärkeitä asioita, joita he haluavat ottaa puheen ja arvioinnin kohteeksi. Ryhmähaastattelu taltioidaan ja sen käyttötarkoitus, julkaisutavat ja aineiston säilytys sekä salassapitoasiat selvitetään yhdessä haastateltavien kanssa. Eettiset periaatteet ovat samat kuin laadullisessa tutkimuksessa. 2. Työntekijöiden haastattelu. Asiakkaiden haastattelun pohjalta laaditaan ohje, rakenne työntekijöiden haastatteluun. Asiakkaiden palaute esitellään työntekijöille ja samalla pohditaan yhdessä sitä mihin asiakkaiden arviot perustuvat. Ensisijainen tavoitteena on oman toiminnan pohtiminen 2

5 3. Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään johdolle tai esimiehille, jotka puolestaan pohtivat asiakkaiden ja työntekijöiden palautetta. 4. Asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten haastatteluissa saatu palaute esitellään organisaation johdon seuraavalle tasolle. Kuntaorganisaatiossa se on poliittisten päättäjien taso. Lopputuloksena oppimisprosessin kautta saadaan parempi ymmärrys, miten asiakkaat kokevat ongelmansa ja miten työtä tehdään organisaation eri tasoilla. Haastattelijan, Bikva-arvioinnin tekijän roolina on kuljettaa tietoa, teemoittaa ja tiivistää asiakkaiden kertomaa tietoa sitä muuttamatta tai arvottamatta. Haastattelija on vuorovaikutuksen mahdollistaja. Tähän liittyy myös joitakin erityisesti huomioitavia seikkoja kuten esimerkiksi se, kuinka paljon hän puheenjohtajan ominaisuudessa voi hillitä äänekkäimpiä ja vetää mukaan hiljaisia. Pääperiaatteena kuitenkin on kaikkien ryhmäläisten vuorovaikutuksen mahdollistaminen. ( Krogstrop 2004). Lisätietoja Bikva menetelmästä löytyy muun muassa seuraavista linkeistä: Bikvan alkuvalmistelut Rauman kotihoidossa Bikva menetelmä kiinnosti Rauman kotihoitoa sekä Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen projektipäällikköä. Yhteisen keskustelun tuloksena sovittiin, että haastateltavat kutsutaan kotihoidon asiakkaista, jotka ovat vielä melko uusia asiakkaita eivätkä vielä kovin runsaan palvelun tarpeessa. Perusjoukoksi, jolle kutsu lähetettiin, määriteltiin vuoden 2011 aikana asiakkaaksi tulleet raumalaiset ikäihmiset. Kutsuja lähettiin postitse 77 henkilölle. Haastatteluun oli mahdollista tulla nimettömänä. Jos tarvitsi kuljetusapua, sitä oli mahdollista saada etukäteen sopimalla kotihoidon kanssa. Haastateltavat tulivat paikalle omilla kyydeillään, mutta olivat siitä huolimatta ilmoittautuneet. Ilmoittautumisten perusteella tiesimme odottaa yhdeksää henkilöä, lopulta paikalle saapui seitsemän, joista yhdellä oli saattaja mukana. Haastattelu tehtiin Raumalla Mansikkapaikassa. Haastattelijana oli Pikassoksesta Heli Toroska ja haastattelun dokumentoinnissa avusti Miina Pakarinen Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Haastattelu nauhoitettiin osallistujien luvalla. Haastattelun alkaessa kävimme 3

6 kierroksen jolla kukin kertoi lyhyesti kuinka kauan ja minkä tyyppistä apua on saanut kotihoidosta sekä ikänsä. Osa kertoi nimensä, vaikka heille oli annettu lupa olla mukana nimettömänä. 4

7 3. ASIAKKAIDEN KERTOMUKSESTA YHTEISEEN OPPIMISEEN 3.1 Asiakkaiden kokemukset ja toiveet oppimisen käynnistäjinä Seuraavassa kuvataan haastatteluun osallistuneiden kotihoidon asiakkaiden kokemuksiin perustuvia kehittämisajatuksia. Kehittämisajatukset ovat teemoitettu nauhoitusta keskustelusta. Seuraavassa ne esitettään noudattaen mahdollisimman hyvin haastattelussa käytettyjä ilmaisutapoja, ei kuitenkaan suorina lainauksina. Asiakkaiden kehittämisajatusten jälkeen kerrotaan niiden saama palaute ja kommentit ensin kotihoidon tiimien henkilöstöltä tiimien esimiehiltä ja viimeiseksi vanhuspalelujen ja sosiaali- ja terveysjohdon osalta. Kotihoidon työntekijöistä oli mukana yksi työntekijä jokaisesta tiimistä, koska koko henkilökunta olisi ollut mahdotonta haastatella. Haastattelun käynnistyessä keskustelu käynnistyi nopeasti. Aluksi puheessa oli vallalla tyytyväisyys saatuun apuun ja kotihoidon työntekijöitä kehuttiin herttaisiksi ja osaaviksi. Osallistujille oli alkupuheenvuorossa kerrottu heillä nyt olevan mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen. Seuraavissa asioissa on asiakkaiden mukaan kehittämisen tarvetta Tiedottaminen Asiakkaat: Palveluista ja oikeuksista tiedottaminen on vähäistä, toivotaan tietoa kirjeitse kotiin. Kun palveluja saadaan eri lakeihin perustuen, on vaikea tietää, mikä on kunkin palvelun myöntämisen peruste. Toiveena oli että esimerkiksi lääkärit terveyskeskuksessa ja sosiaalityöntekijät voisivat kertoa mihin palveluihin asiakkaalla on oikeus ja miten niitä haetaan. Tiedottaminen on katkonaista. Esimerkiksi kuljetuspalveluista ja apuvälineistä ei tiedoteta tarpeeksi. Lisäksi haastateltavat pitivät kotihoidon laskuja epäselvinä, niiden perusteella on vaikea tarkistaa onko laskutus tehty oikein. 5

8 Lääkärit ei kerro oikeuksist, et mihi palveluihi on oikeus. Sosiaalitoimisto puolelt ei puhuta, mitä palvelui vois saar niinko vaik. kuljetuspalvelukki.jos es saa ystävilt tiatto, es saa ollenka. Työntekijät: Työntekijät eivät koe olevansa tiedottajia. He kertovat kuitenkin tietojensa mukaan ja auttavat esimerkiksi lomakkeiden täytössä. Terveyskeskuksessa lääkärit voisivat ottaa enemmän vastuuta tiedottamisessa. Pitää tiedottaa muustakin kuin asiakasmaksujen nousemisesta. Henkilöstö kaipaa enemmän organisaation sisäistä tiedottamista, esimerkiksi neuvontapuhelimesta ei tullut aikanaan tietoa riittävästi. Myös työntekijöiden mielestä kotihoidon päätökset ovat sekavia. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää onko kysymyksessä maksupäätös vai lasku. Kotihoidon laskuissa on viivettä, jolloin on vaikea seurata laskutuksen oikeellisuutta. Kotihoidon työntekijät joutuvat ajoittain selvittämään asiakkaalle kumpi on kysymyksessä. Työntekijät kaipasivat koulutusta palvelutarjonnasta ja eri tukimuodoista. Jotta he voisivat edelleen kertoa oikeaa tietoa asiakkaille ja heidän omaisilleen, he tarvitsevat ajantasaista tietoa. Joku haastateltavista tiesi kertoa, että koulutusta on tulossa. Lähiesimiehet: Esimiehet aloittivat kertomalla niistä hyvistä asioista kotihoidossa, joita halutaan vahvistaa. Hyvinä käytäntöinä he mainitsivat asiakkaan kotona tehtävän palvelutarpeen arvioinnin, jossa ovat mukana asiakas, fysioterapeutti ja palveluvastaavaa kotihoidosta. Yhteistyö on hyvää ja siitä ollaan iloisia. Tiedottamista koskevaan puheeseen esimiehet kommentoivat sanomalla että tiedottaminen on osa kotihoidon palvelua vaikka se koetaankin raskaaksi. Esimiehet ajattelivat tiedottamista tehtävän huomaamatta. Omaisten ja naapurien kanssa keskustelu on myös tiedottamista. Laskujen ja päätösten ulkoasusta johtuvat väärinkäsitykset johtuvat tietokoneohjelmasta, joka on käytössä Rauman kotihoidossa. Myös esimiestaso tiedostaa ongelman. Päätöksessä lukee palvelu- ja maksupäätös, mutta ikäihminen voi ymmärtää sen laskuksi. Toisaalta työntekijätkään eivät tiedä minkälaiselta päätökset näyttävät. 6

9 Ratkaisuehdotus: Päätös esitellään uutta työntekijää perehdytettäessä. Lisäksi malli laskusta voitaisiin liittää jokaisen tiimin omaan perehdytyskansioon. Asiakkaalle menevään päätökseen voidaan myös lisätä teksti tämä ei ole lasku. Laskujen tarkistamisen vaikeuteen ja viivästymiseen esimiehet vastasivat sen johtuvat siitä, että kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tehdään vielä tuloselvitys, mikä voi viivästyttää päätöksen ja laskujen lähettämistä. Tuloselvitys on välttämätön, mutta usein joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, joka vie aikaa. Kotihoidon maksuista tiedottaminen ja niistä kiinnipitäminen on esimiehistä tärkeää. Kotihoidon maksut määräytyvät lautakunnan päätöksellä. Työntekijöiden tuskastumine maksujen ja laskuttamisen voi johtua osittain siitä, että sairaanhoidon puolella ei makseta palveluista erikseen. Kotihoidossa tämä on ollut käytäntö jo 80- luvulta saakka Esimiehet ymmärtävät, että työntekijät ovat asiakkaan ja organisaation välinen kanava, joten on luonnollista että asiakkaat purkavat mielipahaansa heille. Esimiehet muistuttivat että tiedottamien on kahden suuntaista, se on sekä tiedon jakamista että etsimistä. Asiakkaan tiedottaminen palveluista ja oikeuksista kuuluu työntekijöille ja moni työntekijä onkin tästä tietoinen. Jokainen työntekijä pääsee tietokoneelle, joten heidän on mahdollista etsiä tietoa esimerkiksi Rauman kaupungin kotisivuilta palveluista, Esimiesten mukaan työntekijät pitävät tiedottamista liian juhlallisena, eivätkä huomaa tekevänsä sitä työn ohessa. Keskusteluun terveyskeskuslääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tiedottamiseen palveluista esimiehet vastasivat muistuttamalla että kotihoidon työntekijöiden rooli ja tietämys asiakkaan arjesta korostuvat erityisesti silloin, kun pohditaan asiakkaan tilannetta ja palveluiden tarvetta. Sosiaalityöntekijät ja lääkärit näkevät, asiakkaan kodin ulkopuolella, kuten osastolla tai muussa vastaavassa tilanteessa. He eivät siis tiedä, miten asiakas pystyy toimimaan kotonaan. Näin ollen kotihoidossa arvioidaan erikseen, millaisia palveluita ja kuinka paljon asiakas tarvitsee apua kotonaan. Tiedottaminen palveluista ei ole siis yksinomaan siirrettävissä muille tahoille, koska muut tahot eivät tiedä asiakkaan toimintakykyä ja näin ollen palveluntarvetta. Ratkaisuehdotus: Tiedottamista tullaan kotihoidossa parantamaan laittamalla kotihoidon tiloihin esille esitetteitä yms tietoa mahdollisista palveluista ja eri palveluiden tarjoajista, jotta työntekijöiden tietämys kasvaa. Perustetaan siis palveluhylly 7

10 Palveluista tiedottamista ei luultavasti tulla tehostamaan, koska jo nyt kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Esimerkiksi palvelusetelin sähköistämisen yhteydessä oltiin hukkua omaisten puhelintulvaan, kun kaikki olivat vaatimassa ja kysymässä palvelusta. Kotihoito on valtakunnallisestikin pilkottu eri osiin, joten kotihoidon palvelu ei ole kokonaisvaltaista, vaan eri osia, kuten siivous tulee hankkia muualta. Tiedottaminen nähdään tärkeänä, mutta siihenkin liittyy tietynlaista sensitiivisyyttä. Asiakkaalle ei voida kertoa kaikkea yhtä aikaa. Ensiarviointikäynti voi olla jo tilanteena stressaava, joten liian paksua tietopakettia kotihoidon palveluista ei voida antaa yhdellä kertaa. Se on lisäksi mahdotonta omaksua. Terveiset eteenpäin: Sosiaali- ja terveyspuoli on yhdistynyt puolitoista vuotta sitten. Tästä huolimatta puuttuu yhteinen vuorovaikutuskanava sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Yhdistymisen yhteydessä ei huomioitu riittävästi kahden eri toimijoiden välistä koordinointia ja organisointia. Esimiestaso kokee, että kukaan ei ole ottanut vastuuta poikkihallinnollisesta yhdentymisestä. Toisaalta sosiaalipuolen näkemys on jäänyt terveydenhuollon näkemyksen taakse. Esimerkkinä mainittiin vuodeosaston sulkeminen kesällä. Sulkeminen tuli kotihoidolle tiedoksi ja liian lyhyellä varoitusajalla. Sulkeminen olisi voitu tehdä myös yhteistyössä kotihoidon kanssa siten että kotihoito olisi ollut alusta alkaen tietoinen ajankohdasta ja kotiutettavien määrästä ja voinut siten valmistautua osaston sulkemisen aiheuttamaan paineeseen kotihoidolle. Rauman kaupungin Internet-sivut koettiin sekaviksi, joten ei ole ihmekään, ettei niistä osata etsiä tietoa. Vanhuspalvelujohtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja tiedottamisen pelisääntöjä voitaisiin selkiyttää. Kuka tiedottaa mistäkin? palveluista tiedottamisessa ei riitä että asiakkaalle annetaan puhelinnumero. Pitää myös seurata, onko asiakas saanut apua. 8

11 Asiakkailla ja työntekijöillä oli epätietoisuutta siitä, miten laskutuksessa näkyy esimerkiksi ulkoilu ja yksinäisen vanhuksen luona viivähtäminen juttuseurana. Laskutuksen käytännöt on syytä käydä läpi työntekijöiden kanssa. Hyvä muistaa että jutella voi myös muun työn ohessa ja asiakkaan kanssa tehdessä. Kuntouttava työote on asiakkaan kanssa tekemistä ja siinä samalla voidaan jutella kuulumisia. Ajan rajallisuus on toki huomioon otettava asia. Henkilöstön kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin ja koko organisaation palvelukyky on arvioinnin kohteena. Laatuasioihin on kiinnitetty paljon huomiota. Prosessikuvauksia on tehty yli tulosalueiden. Myös osaamistarvekartoituksia tehdään ja niiden pohjalta suunnitellaan koulutusta Erilaisten organisaatiokulttuureiden yhdistyminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. Ratkaisuja etsitään koko ajan, mutta vie aikaa ennen kuin uusi tapa toimia ja ajatella tulee osaksi jokaisen työntekijän työn arkea. Vanhuspalvelujen johtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja pohtivat esimiesten huolta yhteisen vuorovaikutuskanavan puuttumisesta. Henkilökohtaisella tasolla esimiehet ja johto ovat tavoitettavissa ja pyrkivät tietoisesti mahdollisuuksien mukaan keskustelemaan alaistensa kanssa. Kysymys lienee enemmänkin toiveesta suunnitella ja kehittää yhteistyössä palveluja ja käytännön ratkaisuja, kuten esimerkiksi osaston sulkeminen ja sen vaikutukset kotihoitoon. Haastattelijan huomioita ja tulkintaa: Asiakkaan arjesta nouseva puhe tuntui helposti häipyvän taka-alalle. Työntekijöille oli tutumpaa puhua niiden asiakkaiden elämäntilanteesta ja tarpeista, jotka käyttävät paljon palveluja. Haastatteluun osallistuneet asiakkaat eivät vielä tarvinneet palveluja kuin satunnaisesti. Heillä on siitä huolimatta omasta näkökulmastaan perusteltuja toiveita ja pelkoja. He ovat saaneet onnekseen elää pitkän elämän säilyttäen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä. Haastateltavien puheessa vaikutti olevan Itsenäisyyden säilyttämisen ja yksinäisyyden pelon välinen ristiriita. Työntekijät vastasivat ristiriitaan pitkälti niiden asiakkaiden kokemusta tulkiten, jotka ovat sopeutuneet palvelujärjestelmän resursseihin ja niiden mukaisiin palveluihin. Haastattelijalle heräsi kysymys, onko mahdollista todella ottaa näiden vielä melko itsenäisesti selviytyvien asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioon? Onko kotihoidon palvelukulttuuri niin 9

12 taloudellisten reunaehtojen puristuksissa että odotus aidosta asiakaslähtöisyydestä kuivuu niiden puristuksissa. On pakko tarjota sitä mitä on mahdollista tarjota ja pyritään tekemään se mahdollisimman laadukkaasti. Mitä asiakaslähtöisyys ikäihmisten palveluissa voisi olla ja mitä käytännön vaikutuksia sillä voisi olla? Kuka määrittelee minkä palvelun avulla ikäihminen selviytyy kotona pidempään? Kuinka yksilöllisesti palvelun tarvetta voidaan arvioida? Onko kotihoito mahdollista järjestää toisin? Miten lainsäädäntö mahdollistaa tai rajaa tosin tekemistä? Elämän laatu Asiakkaat: Olisi mukava päästä ulos useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Yksinäisyys pelottaa, sukulaisilla on omat kiireet, tekevät pikakäyntejä vanhusten luo. Omat ystävät ovat jo kuolleet. Lapset voivat piipahtaa ja kysyä oven suusta onko kaikki hyvin. Eivät ehdi jäädä kuuntelemaan, on paras vaan sanoa että kaikki on hyvin. Kotihoidon työntekijöitä voi käydä saman päivän aikana kolme tai neljäkin. Jokainen kysyy kohteliaasti mitä kuuluu, mutta yksikään ei ehdi jäädä kuuntelemaan mitä oikeasti kuuluu! Juttuseuraa kaivataan ja tietoa siitä että joku on kiinnostunut siitä miten vanhuksella sujuu. He haluavat olla omatoimisia niin kauan kuin pystyvät. Jos saisi apua siihen mitä itse ei pysty tekemään, pärjäisi kauemmin kotona. Esimerkiksi siivousapu on tarpeen kun tulee ikää. Pois kotoa siirtyminen pelottaa, vieraassa paikassa olisi vaikea selviytyä itsenäisesti. Keskustelukerhoja voisi olla enemmän. Jos vaan joku järjestäis paikan nin kyl vanhat ihmiset löytä yhtessi puhenaiheit, ei sen tarvit olla niin ohjattu Sillon ko miäs ol huanos kunnosmää oli ite tosi väsyny ja joka päev tul eri ihmine joka kysyi tottumuksest, mitä kuuluu. Kaikil ol kauhi kiiru, eiväkkä he ehtine eres tiskama tiskei. Kotihoidon henkilökunta kävi vaa kääntymäs, mut he eivä tehne mittä ylimääräist. 10

13 Työntekijät: Kaikki kotihoidon asiakkaat eivät halua mennä ulos, ulkoiluttaminen riippuu asiakkaan kunnosta. Osa työntekijöistä piti keskustelukerhoja asiakkaiden säilöinä. Omaiset toivovat heidän mukaansa kodin ulkopuolista toimintaa ja kerhoja. Kesällä ollaan enemmän ulkona, käydään esimerkiksi torikahveilla. Vapaaehtoisia hyödynnetään ulkoilussa. Kun kotihoito ulkoiluttaa, on se asiakkaalle maksullista. Maksuperusteet vaikeuttavat työtä. Liiallinen kiire ja tehokkuus johtavat siihen että tehdään asiakkaan puolesta. Erilaisia palveluja on saatavissa, mutta niiden maksullisuus voi koitua liian raskaaksi. Yksinäisyydestä voi aiheutua sairauksia, jotka olisivat estettävissä vain sillä että olisi juttuseuraa. Työntekijät joutuvat punnitsemaan mikä on hoitoa mikä ei. Voiko jutustelusta laskuttaa? Esimiehet: Työntekijät ovat tyytyväisiä tiimityöskentelyyn, työkaverin tuki on aina saatavilla. Toki erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen on ollut haastavaa mutta kotihoidon tiimeissä myös toimivaa. Kaikki asiakkaat eivät pidä maksuja korkeina, toiset taas pyytävät ja maksavat vain välttämättömän. Ulkoiluttaminen on kiinni työntekijän omasta asenteesta ja työtavasta. Maksukäytännöt eivät ole este ulkoiluttamiselle tai juttelulle. Asiakkaat, joilla on maksimihinnoittelu, eivät joudu maksamaan lisää ulkoiluttamisesta. Vaikka asiakas joutuisi maksamaan enemmän ulkoilusta, se ei ole riittävä peruste sille, että vanhuksia ei viedä ulos. Toki tämänkaltainen ajattelutapa mahdollistaa sen, että ulos ei kannata viedä, koska se tuo lisämaksuja asiakkaalle. On syytä pohtia kumpi on suurempi syy, työntekijöiden asenne vai lisämaksut, kun tarkastellaan ulkoiluttamista ja laajemmin kotihoidon palveluja kuntouttavan työotteen näkökulmasta. Esimiesten mielestä työntekijät puhuvat toisin kuin tekevät. Työntekijät myös kiirehtivät asiakkaan luona tehden vain välttämättömät työt. Tauot ovat heille sosiaalinen tapahtuma, joka toisaalta on ymmärrettävää koska työ on raskasta ja sitä tehdään yksin. Työntekijöiden tulisi ottaa myös vastuuta siitä, että asiakkaat saavat parempaa palvelua. Ikäihmisten yksinäisyyteen on vaikea vaikuttaa. On pyritty lisäämän päivätoimintaa, jossa ei olisi sen kummempaa ohjelmaa kuin yhdessäoloa ja juttelua. 11

14 Kehittämisajatuksia: työntekijöiden kahvihuoneen seinälle ulkoiluttamislista, kuka asiakkaista haluaa ulkoilla ja kuinka usein. esimiehet informoivat maksuperusteista, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. Asiakasta laskutetaan koko kuukauden tuntien mukaan eikä yhden käynnin keston mukaan. henkilökunnan työn kehittämispäivä, jossa käydään läpi työn kuormittavuutta ja sitä kuinka henkilökunta kokisi että he saavat tehdä työnsä hyvin ja olla ylpeitä siitä. Motivointi tähän on tärkeää, tiedottaminen pelkästään ei ole riittänyt. asiakkaan oman toiveen päivä ei ole ottanut tuulta alleen. Miten työntekijöiden kokemaa ristiriitaa työn hyvin tekemisen ja kiireen välillä voidaan lieventää? järjestöt ovat huonosti löytäneet Mansikkapaikan, talon parempi toimivuus voisi tuoda lisänsä päivätoimintaan. Päivätoiminnan ei tarvitse kestää koko päivää, muutama tunti riittää. Terveiset eteenpäin: Kotihoidon työ on kuormittavaa ja työstä saatava korvaus on suhteellisen vaatimaton työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Työntekijät sairastavat paljon. Asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti ja toisaalta asiakkaat ovat yhä vaativampia, koska pyritään irrottautumaan laitoshoidosta. Näin ollen niin työntekijöiden kuin myös esimiesten on syytä pohtia, voidaanko kotihoidon palvelua parantaa näillä resursseilla. Kotihoidon työmäärässä näkyy heti jos joku osasto suljetaan tai viettää kesälomaa. Nämä ajanjaksot tulisi suunnitella yhdessä etukäteen, jotta palvelun tarpeeseen voidaan vastata. Vanhustyön strategioiden tavoitteet sen suhteen, että asuttaisiin mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa, eivät toteudu, mikäli kotihoidon palveluihin ja resursointiin ei panosteta päättäjien puolesta. 12

15 Vanhustyön johtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja: Päivätoiminnan kehittämisessä voisi harkita Mansikkapaikan tarjoamista tilana ilman ohjausta ikäihmisten omaehtoiseen päivätoimintaan. Toiminnan käynnistämiseen voidaan tarjota apua vanhuspalveluista. Voitaisiin kokeilla esimerkiksi ruokailua yhdessä ja sen lisäksi vapaata keskustelua. Sen sijaan että ruoka viedään kotiin jossa ateria nautitaan yksin, voisi syödä muiden seurassa ja vaihtaa kuulumisia. Päivätoiminnan keston suhteen on varmasti parempi jos asiakas pääsee toiminnan piiriin kahtena päivä viikossa puoli päivää kerrallaan, kuin että hän pääsee yhdeksi koko päiväksi viikossa. Asiakkaiden toivomaan siivousapuun ylin virkamiesjohto kommentoi kertomalla että ylläpitosiivous on mahdollista, mutta työntekijöiden pitää tarttua asiaan jos koti ei täytä normaalia siisteystasoa. Asiakkaiden tilanteet kotona ovat moninaiset. Tehostettuun palveluasumiseen voidaan jonottaa kotona kotiin tuotavine palvelujen avulla. Voidaan myös kysyä onko jonoa mahdollista estää kotiin tulevilla palveluilla. Asiakkaiden palvelun tarpeen ja olemassa olevien vaihtoehtojen yhteensovittamista voidaan parantaa esimerkiksi sopimalla että ensisijaisesti hakemus palveluasumiseen tehdään kotihoidossa eikä terveydenhuollossa. Kotihoidolla on parempi asiantuntemus asiakkaan selviytymisestä kotona. Haastattelijan huomioita: Asiakkaiden toiveet ja tarpeet olivat arjen sujuvuuteen ja yksinäisyyteen painottuvia. Työntekijöiden puheessa korostui resurssien niukkuus, kiire ja jossain määrin myös ristiriitaista puhetta vastuista. Asiakkaat olivat tietoisia yksinäisyyden vaikutuksista omaan hyvinvointiinsa. Koetun yksinäisyyden ja terveydentilan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön välillä on myös tutkimusten mukaan yhteys. Tämä yhteys ei kuitenkaan herättänyt keskustelua tai pohdintaa siitä mitä asialle voitaisiin tehdä. Resurssien niukkuus koetaan esteeksi asiantilan parantamiselle. Viranomaiskäytännöt, laskutus, tiedonkulku, henkilöstön osaaminen, organisaation sisäinen tiedonkulku puhuttavat paljon kaikkia muita paitsi asiakkaita. Heidän toiveensa on saada joku auttamaan sinä mihin ei itse kykene ja kuuntelemaan ja juttelemaan että olo ei olisi 13

16 yksinäinen. Joitakin käytännön kehittämisajatuksia esitettiin, mutta asiakkaan näkökantoja myös helposti selitettiin pois, niiden ajateltiin olevan asioita joihin ei kyetä vastaamaan asiakkaan toivomalla tavalla. Haastattelijana jäin miettimään missä määrin toimintakykyä tukeva työote on käytössä. Asiakkaan mukaan ottaminen päivän toimiin voisi olla myös yksinäisyyden tunnetta heikentävää Palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin Asiakkaat: Asiakkaiden mukaan kotisairaanhoito toimii hyvin. Lisäapua saa sukulaisilta jos pyytää. Haastateltavilla oli kaikilla sukulaisia lähellä, joilta voi pyytää apua. Kaikilla ikäihmisillä se ei ole mahdollista. Hoitajat ovat herttaisia. ( Haastattelijan kommentti: Ikäihmiset puhuvat välillä kotihoidosta välillä kotisairaanhoidosta välillä taas kotipalvelusta. He eivät tunne palvelujärjestelmää niin hyvin että osaisivat käyttää johdonmukaisesti oikeaa nimitystä saamastaan palvelusta). Asiakkaat puhuivat neuvottomuudesta siinä mihin ottaa yhteyttä kun tarvitsee yllättäen apua. Heillä on pelko ja osalla oli myös kokemusta siitä, että vanhoja ihmisiä ei oteta tosissaan. Kun pitää perätä oikeuksiaan tai kysyy tietoa, nuoret saavat paremman palvelun. Vanhoja ei jakseta kuunnella Työntekijöiden vaihtuvuus rasittaa. Esimerkiksi näkövamman takia on ehdottoman tärkeää, että jokainen tavara on aina samalla paikalla. Muuten vanhus ei pärjää, ei löydä kahvipurkkia tai päivän lehteä jos ne eivät ole paikallaan. Yksityisen palveluasumisen kustannukset puhuttivat haastateltavia. Kustannuksista ei ole tietoa ja tiedon puuttuessa voidaan tehdä kohtalokkaita ratkaisuja. Omistusasunto myydään ja oletuksen on että sillä turvataan asuminen ja hoito palveluasunnossa loppuelämäksi. Todellisuudessa rahat voivat loppua kesken ja muutto on edessä vielä vahoilla päivillä halvempaan asuntoon. Tästä oli haastateltavien tuttavapiirissä kokemuksia. Surullisena pidettiin myös sitä, että puolisot voivat joutua 45 vuoden avioliiton jälkeen muuttamaan erilleen kun toisen puolison avun tarve kasvaa. Puolisot eivät pääse samaan paikkaan, vaikka parempikuntoinen voisi vielä voimiensa mukaan osallistua puolisonsa hoitoon. 14

17 Onk se oikke sillai et mun täyty erot vaimostan melkke kuurenkymmene avioliittovuode jälkke?. Mikä on semne instanssi, ettei sinn voi men parina? Sotainvalidien Iltatuule pääse pariskunna, mutta pareil tarkoitetu asunno ova varattuna. Työntekijät: Työntekijät pyrkivät käyttämään maalaisjärkeään siinä, mitä tekevät kodissa. Kotikäynnin lopussa tavallisesti kysytään onko vielä muuta? Työntekijöiden käsityksen mukaan voimakastahtoinen omainen saa vanhukselle paremmat palvelut. Ikäihmiset voivat siis olla eriarvoisessa asemassa riippuen omaisen tahdosta. Työntekijöiden vaihtuvuudessa on sekä hyviä, että huonoja puolia. ( Haastattelijan kommentti: Asiakkaat tässä haastattelussa antoivat vaihtuvuudesta negatiivista palautetta). Työntekijän vaihtuminen helpottaa työtä. Jos asiakas tarvitsee hyvin intensiivistä hoitoa, Yksi työntekijä ei jaksa käydä esimerkiksi kolmesti päivässä. Yksi hoitaja asiakasta kohti on mahdotonta koska kotihoito on jaettu tiimeihin, joissa tehdään vuorotyötä. Työntekijöiden persoonalliset erot ja kiinnostuksen kohteet tuovat oman lisänsä hoitoon. Useamman työntekijän käymistä saman asiakkaan luona voidaan perustella myös sillä, että useampi silmäpari näkee eri asioita, kuten puutteita hoidossa. Liian tuttavallinen hoitosuhde voi muuttua kiusalliseksi, työaika ja vapaa-aika halutaan pitää erillään. Kotihoidon asiakkuuden alussa pyritään siihen, että kävisi yksi hoitaja tai tietyt hoitajat. Työntekijät kokevat, että eivät ehdi tai saa tarjota niin hyvää palvelua kuin haluaisivat. Aikaa kuluu muuhun kuin hoitotyöhön, kuten kirjaamiseen ja matkoihin. Laskutusperusta koetaan hankalaksi ja hyvän palvelun esteeksi. Hoidettavien yksilöllisestä laskuttamisesta seuraa että ei voi esimerkiksi mitata puolison verenpainetta tai tehdä muita pieniä toimenpiteitä. Esimiehet: Työntekijöiden vaihtuvuudelle ei voi tehdä mitään. Joka päivä työvoimaresurssit organisoidaan tarpeen mukaan, jolloin väistämättä tulee vaihtuvuutta. Toisaalta vaihtuvuus on hyväksi niiden asiakkaiden kohdalla, joilla kotihoito käy useasti päivän aikana. 15

18 Palvelun tarpeen arvioinnissa asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa eivätkä omaiset pysty vaikuttamaan asiakkaan palveluihin. Omaisen tahto ei näin ollen vaikuta siihen, mitä palveluja asiakkaalle määräytyy. Kotihoito on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät pysty liikkumaan tai joiden liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa. Näin ollen puolisolta ei tule ottaa verikoetta totikäynnin yhteydessä, vaikka toiselta osapuolelta otetaankin. Hoitotoimenpiteistä tulee laskuttaa yksilöllisesti, vaikka se voi työntekijän mielestä olla turhauttavaa. Kirjaamiseen ja matkoihin menee työajasta n 60 %, se on välttämätön paha. Esimiesten mielestä työntekijöiden kommentti, että työskennellään kaupungin kirstujen kartuttamiseksi, on asiaton. Kotihoidossa työskennellään lakien puitteissa ja maksut noudattavat asiakasmaksuasetusta. Esimiesten mukaan asiakkaalle tarjotaan se palvelu, jonka hän tarvitsee. Vähävaraisuus ei ole este palvelun saannille. Kunnan kotihoito kilpailee jatkuvasti yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Palvelujen yksityistäminen on nykypäivää. Työajan seuranta on tarpeen koska asiakkaan kanssa käytetty aika vaikuttaa siihen mitä kotihoito maksaa. Kirjaaminen on näin ollen välttämätöntä, vaikka se viekin aikaa. Kirjaamiseen käytetystä ajasta ei laskuteta niin kuin yksityisellä puolella. Kunnassa kirjaaminen tehdään työpisteessä, yksityisellä asiakkaan ajalla hänen kotonaan. Kirjaaminen helpottaa esimiesten ja omaisten välistä vuorovaikutusta. Kun omainen soittaa, esimiehen on helppo Efficasta tarkistaa tiedot. Tiedot tulisi pitää Efficassa ajan tasalla. Palvelutarjontaa voidaan laajentaa yksityisillä palveluntarjoajilla. Esimerkiksi MenuMatti helpottaa omalta osaltaan kotihoidon työtä ja siellä voidaan keksittyä hoidollisiin toimenpiteisiin eikä ruoan kuljettamiseen. Esimiehillä on kokemus, että esiin nousseista asioista on ollut puhetta tiimikokouksissa monet kerrat ja että samoista asioista pitää jankuttaa kerta toisensa jälkeen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö tuntuu toimivat asiakkaan palvelussa, mutta työn organisoinnissa yhteistyötä ei ole riittävästi. 16

19 Vanhuspalvelujen johtaja ja sosiaali- ja terveystoimenjohtaja: Palvelusuunnitelman merkitystä pitää korostaa ja sen tarkoituksen sisäistämiseen käyttää aikaa työntekijöiden kanssa. Olisi ehkä hyvä miettiä, mikä on se tapa, jolla tieto saadaan ymmärrettävästi perille kaikille asianosaisille. Johdon käsityksen mukaan ponnekkaat omaiset eivät saa tahtoaan läpi. Se voi näyttäytyä siltä, koska omaisten kanssa pyritään keskustelemaan kohteliaasti. Asiantunteva palvelutarpeen arviointi on kuitenkin se peruste, jonka mukaan palvelu myönnetään. Uusien asiakkaiden palvelutarpeen arvion tekevät samat työntekijät, jolloin syntyvät yhdenmukaiset kriteerit ja linjaukset. Huoleen siitä, joutuvatko puolisot asumaan erilleen jos toisen kunto huononee, johto arveli ratkaisun löytyvän kotihoidon palvelujen lisäämisestä kotiin. Tehostettu palveluasuminen on lähestulkoon sama kuin kotihoito parhaimmillaan. Tehostetun palveluasumisen yksikköön on määritelty tietty paikkamäärä, eikä sinne siten voi ottaa asukkaita, jotka eivät täytä kriteerejä. Jos näin tehtäisiin, veisi tällainen asukas paikan sitä enemmän tarvitsevalta. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiedottamisessa on eroja. Sosiaalipalveluissa on vahvempi keskustelun kulttuuri. Molemmat haastateltavat pitivät tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen toimintakulttuurin tietoista synnyttämistä. Tässä asiassa on myös jo tehty paljon, mm juuri organisaatiokulttuuriin liittyvää koulutusta on ollut. Haastattelijan huomioita: Myös palvelujen toimivuus ja vastaavuus tarpeisiin teemassa viranomaispuhe pyrki ohittamaan asiakkaiden alkuperäisen viestin. Kysymys oli vain vähän apua tarvitsevista asiakkaista. Työntekijöiden puheessa ei tullut esiin ideoita miten heidän kohdallaan voisi paremmin turvata kotihoidon työntekijöiden mahdollisimman vähäisen vaihtuvuuden. Puhe painottui niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat kotihoidon palvelua säännöllisetsin ja usein ja ovat jo tottuneet vaihtuviin työntekijöihin. Suuren organisaation ja niukkojen resurssien paineessa tuntuu olevan paljon pohdittavaa niin työntekijöillä kuin esimiehilläkin eri tasoilla. Asiakkaan hiljainen ääni kääntyy viranomaisnäkökulmaksi sen sijaan että olisi voimia tarkistaa omia toimintamalleja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen organisaatiokulttuurin syntyminen ta- 17

20 pahtuu pitkän ajan kuluessa ja on hyvä että asia on tiedostettu. Kysymys ei ole toisen kulttuurin vallasta suhteessa toiseen vaan syntymässä on uusi yhteinen kulttuuri, jonka rakennusaineet ovat sekä molemmissa vanhoissa kulttuureissa että erityisesti siinä uudessa yhteisessä todellisuudessa jossa tehdään yhdessä töistä yhteisten asiakkaiden parhaaksi. Asiakkaan näkökulma on osa tätä uutta toimintakulttuuria. Keskustelua ei käyty siitä, miksi ikäihmiset kokivat saavansa huonompaa palvelua ja kokivat että heitä ei jakseta kuunnella. Sen sijaan keskustelu painottui palvelutarvearvioon ja sen takaaman tasapuolisen kohtelun perusteluun. Nämä eivät välttämättä sulje pois toisiaan, tasapuolisuus ei ole synonyymi hyvälle palvelulle. Olisiko hyödyllisempää puhua hyvästä palvelusta, jossa tasapuolisuuden ohella myös asiakkaan kuuleminen on merkityksellinen osatekijä. 18

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 Kyselyn toteutuksesta Kysely lähetetty kaikkiin kuntiin, joilla on asiakkaita säätiön palveluasumisessa Samalla vastaajalla voi olla useita asiakkaita

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot