NO 3 syys-lokakuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NO 3 syys-lokakuu 2013"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 3 syys-lokakuu 2013 Päivi Voutilainen: Kolmen veen muistisääntö s. 7 Nina Niemi: Pala taivasta ja pala maata s. 16 Aino Närkki: Sääntelyn purkamisesta ja kuntien tehtävien karsimisesta s. 18 Juhani Laurinkari: Sosiaalinen toimintakyky osana inhimillistä pääomaa s. 23 Eevaliisa Virnes: Laatusuositus s. 25 Eevi Jaakkola: Maaseutu on hyvä paikka ikääntyä s. 38 Anja Karvonen-Kälkäjä: Vanhuksen asiakasosallisuuden turvaaminen s. 56 SAIRASKOTI JA KUNTOUTUSKESKUS Länsi-Suomen Diakonialaitos s. 12 DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu asumis- ja kuntoutuspalveluja tarjoaville yksiköille ja kotihoitoyrityksille. Järjestelmän avulla teet päivittäiset hoitotyön kirjaukset ja raportit, sekä tarvittavat suunnitelmat. Kotihoidossa jaat asiakaskäynnit työntekijöille mobiilisovelluksiin ja seuraat kotihoitajien työpäivän kulkua. Laskutus hoituu järjestelmän kautta automatisoinnin avulla helposti ja nopeasti. DomaCare on integroitavissa yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin. Pyydä ohjelmiston esittely! Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi olemme olleet todella tyytyväisiä invian oy:n asiakaspalveluun ja järjestelmän toimivuuteen. domacareen on tehty toivomamme lisäykset ja se palvelee meitä hoivan lisäksi myös taloushallinnon näkökulmasta. - Sari Weckström, Doctagon Oy mainio vire valitsi domacaren kymmenen järjestelmän joukosta. Käyttäjien mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta. domacaren avulla varmistetaan yksikön toiminnan sujuva käynnistäminen, laatujärjestelmän mukainen toiminta, hyvä tietosuoja ja sujuva laskutus. - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy aikaisemmin asiakas- ja kuntalaskutus vei monin verroin enemmän aikaa. - Jari Lepistö, Palvelukeskus Päivälehto Oy

2 Taitaville käsille tärkeämpää työtä. Vaivatonta palvelua. ANJA on lääkejakelun asiantuntijoiden kehittämä ja tuottama palvelu lääkkeiden annosjakeluun. P alvelulla voidaan edistää ja parantaa loppuasiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tehostaa hoitohenkilökunnan työntekoa. ANJA on yhteistyöapteekkien tarjoama palvelu. Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa lähivuosina ikäihmisten määrän lisääntyessä. Siksi kotihoidon on kehitettävä kunnallisesti uusia toimintamalleja, jotta se pystyy vastaamaan kasvavaan palvelu- tarpeeseen. ANJA-annosjakelu on palvelu, joka vastaa tähän tarpeeseen ja säästää terveydenhoitohenkilökunnan aikaa heidän ensisijaiseen tehtäväänsä hoitotyöhön. Lisäksi se tuo mittavia kustannussäästöjä hoitohenkilökunnan ajankäytön tehostuessa. Tutustu ANJA:n verkkosivustolla tai kysy lisätietoja lähimmän ANJA-apteekkisi yhteyshenkilöltä. 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Vanhuspalvelulaki ja laatusuositus herättävät toiveita Vanhustenhuollon piirissä on tällä hetkellä runsaasti positiivista odotusta. Tällaisen käsityksen saa lukiessa tämän lehden kirjoituksia. Vanhuspalvelulaki ja siihen liittyvä laatusuositus ovat tässä suhteessa huomion keskipisteessä. Vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuun alussa. Valmisteluvaiheessa suurimman huomion vei väittely henkilöstömitoituksesta. Voimaan jäi aiempi suositus, jonka mukaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa on oltava vähintään 0,5 hoitajaa vanhusta kohden. Suosituksen mukaan palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä erilaisia kuntoutuspalveluja. Laatusuositus korostaa myös ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. * * * Rakenteiden ja toimintatapojen osalta on syytä kiinnittää huomiota myös ikäihmisten makuuttamiseen terveyskeskusten vuodeosastoilla. Vähemmälle huomiolle jäi se, mikä on ikäihmisen paras paikka elää ja millaisia toimintatapojen muutoksia tässä suhteessa tarvitaan. Itse laissa kotiin annettavia palveluja pidetään ensisijaisina. Ikäihmisten oma toive on samansuuntainen. Professori Erkki Vauramo Aalto-yliopistosta on puhunut vuodeosastojen lakkauttamisen puolesta. Hänestä vuodeosastojen pitkäaikaishoito on turhaa ja kallista. Makuuttamisen sijaan pitäisi ottaa kuntoutus ja vanhusten tukeminen kotona. * * * Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat julkaisseet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi. Suositus tukee kuntia vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus pitkittyneen laitoshoidon sijaan tuo kunnille miljardisäästöt pienentyneinä henkilöstömenoina. Se on Vauramon mukaan ainoa tie, jolla Suomi selviää vanhusbuumista. Osa ikääntyneistä on laitoksissa vain siksi, ettei heille voida osoittaa kevyempää hoivapaikkaa. Kotona asumisen tukeminen sekä erilaisten asuinyksikköjen rakentaminen vaativat rahaa huomattavasti vähemmän kuin perinteinen laitosasuminen puhumattakaan makuuttamisesta terveyskeskuksissa. 3

4 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Vanhuspalvelulaki ja laatusuositus herättävät toiveita...3 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Kolmen veen muistisääntö...7 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Amerikkalaisilla professoreilla vankka usko omahoitoon. 9 ideoita ja toimintamalleja Eero Siljander: Ikääntyneiden hoivassa voitaisiin soveltaa monia uusia ideoita ja toimintamalleja...10 hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Elvytystä esteettömyydestä sairaskoti ja kuntoutuskeskus Moniammatillista kuntoutusta ja hoitoa Länsi-Suomen Diakonialaitoksella...12 tietojärjestelmät Nopeasti kasvava FastROI täytti kymmenen vuotta d-vitamiini Vähennä osteoporoosin riskiä...34 mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Kesäjuhlat Pudasjärven Aittojärven kylällä silmäkirurgia Harri Koskela: Linssileikkaus helpottaa elämää Jarkko Eloranta: Hoivaa väljemmin ehdoin silti hyvin? Eevi Jaakkola: Maaseutu on hyvä paikka ikääntyä kotihoiva Doctagon Kotihoiva kokonaisvaltaista kotihoivaa Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Veteraanit byrokratian rattaissa asuminen Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu lisää ikääntyvien elämänlaatua...42 EU Sirpa Pietikäinen: Sähköistä hoitoa Nina Niemi: Pala taivasta ja pala maata...16 rakenteet Aino Närkki: Sääntelyn purkamisesta ja kuntien tehtävien karsimisesta...18 työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Miten hoidon ja hoivan laatu saadaan turvattua sosiaalinen pääoma Juhani Laurinkari: Sosiaalinen toimintakyky osana inhimillistä pääomaa...23 turvajärjestelmät HoivaTurvalle patentti...24 kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Laatusuosituksen tavoitteena terve ja toimintakykyinen vanhuus...25 väitöskirja Inka Pakkala: Liikunnan ja mielialan yhteys aiemmin luultua heikompi...27 Muistisairaiden ravitsemuksessa vakavia puutteita...30 Rauno Vesivalo: Koulutuksella laatua vanhustenhoitoon.. 31 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Kela kurssittaa monipuolisesti Kolumni Jorma Back: Hieman laajempaa perspektiiviä...43 hoitokoti Hoitokoti Peltola palveluasumista mielenterveyskuntoutujille...44 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Pitkä, kuuma kesä kirjat Maarit Huovinen: Tapahtumia kulisseissa ja kulissien takana...46 kirkon ikkuna Irene Nummela: Seniori, ikäihminen, ikääntynyt, varttunut kansalainen vai vanhus? sairaudet Kari Syrjänen: Suolistosyövän seulontaan uusi tutkimusmenetelmä...50 omaishoitajat Yrjö Mattila: Omaishoitajat toimivat maailmanlaajuisesti etujensa parantamiseksi asiakasosallisuuus vanhustenhuollossa Anja Karvonen-Kälkäjä: Vanhuksen asiakasosallisuuden turvaaminen muut lehdet Rasva-arvot laskuun tyrnillä...58 Hoivapalvelut 5. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro: 4/13 ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN - L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 Helsingin messukeskus Varaa jo aika kalenteristasi! Pidä huolta! Early Bird alk aa ! Ilmoittautuminen Sairaanhoitajapäiville avataan osoitteessa sairaanhoitajapaivat Sairaanhoitajapäivät kerää hoitotyön asiantuntijat vuosittain yhteen jakamaan ja päivittämään osaamistaan. Se on Suomen suurin hoitotyön tapahtuma, jonka 6 luento- ja workshop tarjonnasta voit valita itseäsi kiinnostavimmat aiheet ja sisällöt. facebook.com/sairaanhoitajaliitto

7 Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Kolmen veen muistisääntö Kesä toi mukanaan suuren muutoksen iäkkäiden ihmisten palvelujen ja itse asiassa koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseen. Ohjausympäristö muuttui historiallisella tavalla vanhuspalvelulain voimaan tullessa. Lain toimeenpanon tueksi annettiin myös uudistunut laatusuositus Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Molempien ydinsisältö painottaa teemoja, joiden mieleenpainamista tukekoon kolmen veen muistisääntö. * * * Varautuminen on se ensimmäinen vee. Kunnat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa ikääntyneen väestön terveyteen ja toimintakykyyn, tuleviin palvelutarpeisiin ja sitä kautta kustannuskehitykseen. Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset! Varautumisen keskiössä on koko ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestönosaa (tällä hetkellä 63+) on reilu miljoona. Heistä suurin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttäviä on noin Säännöllisiä kotiin annettavia palveluita saa noin henkilöä (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tukea); muualla kuin yksityiskodissa hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden saa reilut henkilöä (tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa). Vanhuspalvelulain mukaan kunnalla on velvollisuus suunnitella ja toteuttaa hyvää ikääntymispolitiikkaa kunnassa on työstettävä suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Ja varattava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi. Kirjoittaja on johtaja, sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Suunnitelma on konkreettinen työväline, joka tukee järjestelmällistä varautumista. Kunnissa on mukauduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. On edistettävä mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia toimia, kuten esteettömiä asuin- ja elinympäristöjä ja näiden kehittymistä tukevaa yhdyskuntasuunnittelua. Tarvitaan mm. toimivia liikenneratkaisuja tukemaan mahdollisuuksia asiointiin, mielekkääseen tekemiseen, kuten elinikäiseen oppimiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Tarvitaan monialaiseen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin perustuvia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluita, jotka mahdollistavat ja tukevat iäkkään henkilön omaa toimijuutta. Palvelujen pitää olla oikea-aikaisia ja lähellä asiakkaita, ellei keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun ja turvallisuuden vuoksi. Tarvitaan myös aitoa yhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni. * * * Kuva: Vesa Linna Varmistaminen laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen on se toinen vee. Laadukas palvelu ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyä, mutta turvaa myös hyvän palliatiivisen ja muun hoidon elämän loppuvaiheessa. Hyvälaatuinen palvelu on a) vaikuttavaa ja turvallista; b) asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa sekä c) hyvin koordinoitua. Laadun määritelmä konkretisoituu lain edellyttämänä iäkkään ihmisen monipuolisena tuen ja palvelujen tarpeen selvittämisenä - luotettavien ja validien arviointimenetelmien käyttöä unohtamatta. Lakiin on niin ikään laadun turvaamiseksi kirjattu ne menettelytavat ja periaatteet, joita on noudatettava iäkkään ihmisen palvelutarpeiden selvittämisessä ja niihin vastaamisessa. 7

8 Hoitoa ja huolenpitoa turvaava palvelukokonaisuus on suunniteltava vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja palvelut toteutettava tietoon perustuen, järjestelmällisesti seuraten ja asiakas-/potilasturvallisuus taaten. Iäkkään on voitava vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamistapaan iäkkään asiakkaan oma näkemys on kirjattava palvelusuunnitelmaan. Paljon eri tuottajien palveluja käyttävien asiakkaiden tueksi ja palvelujen koordinoimiseksi nimetään vastuutyöntekijä vastuutyöntekijän tarve arvioidaan palvelujen tarpeen selvittämisen yhteydessä. * * * Vaikuttaminen on kolmas vee. Vaikuttaminen liittyy olennaisesti osallisuuteen, joka on niin laissa kuin laatusuosituksessakin läpileikkaava periaate. Iäkkäiden ihmisten äänen on kuuluttava nykyistä paremmin kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka iäkkäitä koskee. Osallisuus ja vaikuttaminen kulkevat käsi kädessä ei ole toista ilman toista. Osallisuus on monitasoista. Se on mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan, sen elinolojen ja palvelujen kehittämiseen. Yhtenä vaikuttamisen mahdollistajana ovat vanhusneuvostot, jotka lain myötä tulevat lakisääteisiksi. Kunnan on huolehdittava neuvostojen toimintaedellytyksistä ja turvattava niille tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kunnan päätöksenteon valmistelussa. Osallisuus on myös osallistumista asiakkaan omien palvelujen suunnitteluun, oman asian käsittelyyn sekä palvelujen laadun arviointiin; myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Näiden kolmen veen jalkauttamiseksi lain toimeenpanon tueksi tehdään parhaillaan paljon työtä: meneillään on 12 paikkakunnalle suuntautuva toimeenpanon aluekierros. On valmisteltu muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi ja tuotettu oma materiaalipaketti kuntapäättäjille. Lisäksi käytettävissä on usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen ja diaesityksiä käyttöön ladattavaksi. Kaikki em. materiaali löytyy STM:n verkkosivuilta (http://www.stm.fi/ vireilla/lainsaadantohankkeet/sosiaali_ja_terveydenhuolto/ikaantyneet ). Miten laki muuttaa varautumista, palvelujen laatua ja osallisuutta - sitä seurataan STM:ssä erityisen tarkkaan. Kuntiin sekä koti- ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköihin on tehty kysely ennen lain voimaantuloa. Tuloksia saamme käyttöön lokakuussa. Kysely toistetaan seuraavan kerran syksyllä Varautukaamme, varmistakaamme ja vaikuttakaamme! Kotosalla paljon enemmän kuin pelkkä asunto Yli 55-vuotiaille suunnatut Kotosalla-kodit on suunniteltu ikääntyvien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteiset olohuoneet, kerhotilat ja lounasravintolat tarjoavat mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten naapureiden kanssa. Jokaisella Kotosalla-talolla on oma koulutettu palveluohjaaja, joka tukee asukkaiden arkea. Halutessasi voit unohtaa talonmiehen askareet ja kukkapenkkien kitkemiset Kotosalla-talot antavat aikaa ja vapautta elämälle. YH Kodit Oy Kotosalla Säätiö Tampere Turku Aleksis Kiven katu 26 Humalistonkatu Tampere Turku Puh Puh Kotosalla-kodeissa korostuvat ennen kaikkea turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous. Puhelun hinta (sis. alv 24%): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. 8

9 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Amerikkalaisilla professoreilla vankka usko omahoitoon Sairaaloita ja laitoksia ei enää tulevaisuudessa tarvita jos potilaat oppivat hoitamaan itsensä teknisten apuvälineiden avulla. Geenikartan avulla ennustetaan yksilökohtaisesti sairauksien todennäköisyys ja lääkkeen teho turhia seulontoja ja lääkkeitä ei enää tarvita. Yksilöllinen hoito tulee mullistamaan terveydenhuollon ennustaa omahoidon ja geeniteknologian markkinamies, kardiologi Erik Topol. Amerikan guru Topol herätteli ja välillä jopa viihdytti lähes 600 kuulijaa syyskuun alussa Sitran ja Kelan yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Finlandia-talolla. * * * Teknisiä apuvälineitä terveydentilan mittaamiseen ja tarkkailuun on ollut jo pitkään markkinoilla. Miksi laitteet eivät ole vielä jalkautuneet kuluttajan käyttöön? Kännyköitähän näprää yksi jos toinenkin joka kadun kulmauksessa ja liikennevälineessä. Itselläni on oma verenpainemittari ja suvun riskitekijät panevat seuraamaan paineita. Oman terveydentilan seuraaminen on kuitenkin aika työlästä. Joistakin harvoista kirjastoista näitä laitteita jo saa, mutta entä terveysasemalta? Lääkäriin pääsy on tällä hetkellä suurimpia huolenaiheita kunnallisessa terveydenhuollossa. Entä jos lääkäriä ei tarvitakaan enää niin usein, kun potilas osaa hoitaa itse sairauksiaan niin hyvin, että sähköposti, tekstiviesti tai puhelu omahoitajalle silloin tällöin riittää. Kaikki tekniset valmiudet tähän meillä on olemassa, mutta järjestelmä ja Kirjoittaja on KTT, dos., Terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto sen henkilökunta ei ole vielä valmis palvelemaan asiakasta uusilla välineillä. Riittääkö siis pelkkä kansalaisvelvollisuus ja omaehtoinen vastuuntunto terveydestä? Amerikkalaiset professorit eivät tähän tyydy. * * * Toinen amerikkalainen professori, eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä 30 vuotta tutkinut Richard B Saltman esitti näkemyksensä videon välityksellä Finlandia-talon kuulijakunnalle. Julkiset rahat ovat loppu pysyvästi ja kaikki keinot ovat tarpeen, jotta palvelut eivät heikkene tulevaisuudessa. Saltmanin keinovalikoimasta löytyy myös omahoito. Potilaan itsensä, omaisten, sukulaisten, järjestöjen, seurakuntien kaikkien on osallistuttava enemmän terveyden ja terveyspalvelujen tuotantoon. Saltman pohti, että pitäisikö myös eurooppalaisia palkita tai rangaista oman terveyden seuraamisesta ja vaalimisesta taloudellisin kannustein siis rahalla? Veroprosentti on meillä sama, vaalitko terveyttäsi tai et. Amerikkalaisia tupakoitsijoita rangaistaan jo kovemmalla kädellä korkeamman sairausvakuutusmaksun muodossa. Meillä rangaistusmaksu lienee piilotettu tupakkaaskin ja viinapullon hintaan. Tupakka-askissa on myös pelottavia kuvia. Professori Saltmanin video on nähtävissä linkistä: blogi.kansanelakelaitos.fi/ arkisto/1538 9

10 Ideoita ja toimintamalleja Ikääntyneiden hoivassa voitaisiin soveltaa monia uusia ideoita ja toimintamalleja Erikoistutkija VTL Eero Siljander, THL Kävin vierailemassa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksikössä ja tein samalla havaintoja erilaisista ikääntyneiden vertais- ja päivätoiminnan muodoista kyseisessä keskisuuressa kaupungissa. Oli päivätansseja, ohjattuja vesijumppa- ja voimisteluryhmiä sekä sauvakävely- ja lenkkeilypäiviä. Ikääntyneiden fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn kiinnitettiin vaikutelmani perusteella paljon huomiota, mutta muistia ja yleisemmin kognitiivisiä toimintoja ylläpitäviä aktiviteettejä en ilmoitustauluilla tai sukulaisten kertomuksissa juurikaan havainnut. Uusimmissa terveystaloustieteellisissä ja epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu kognitiivisten toimintojen heikkenemisen olevan suurin yksittäinen pitkäaikaisen laitoshoidon aiheuttaja terveys- ja toimintakykytekijöiden osalta. Erityisesti dementia, erilaiset psykoositilat ja masennus moninkertaistavat raskaiden hoitotarpeiden riskit. Näiden tekijöiden rinnalla esim. sydän- ja verisuonisairaudet ovat kotimaisten tutkimusten perusteella huomattavasti pienempiä riskitekijöitä. Muisti- ja kognitiotoimintojen ylläpitäminen vanhuuseläkeiässä on tutkimusten perusteella paitsi yksilöllisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytys myös yhteiskunnallisten hoivakustannusten kannalta ensiarvoisen tärkeä tekijä. Kotimaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että jopa lievästi tai keskivaikeasti dementoituneen omaishoidettavan koordinoitu ja tehostetusti kotihoidon palveluilla tuettu omaishoito voi olla eurosta euroon vuodessa edullisempi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksilla mitattuna verrattuna ainoastaan kunnallisilla palveluilla hoidettaviin. Kansantalouden tasolla säästö palveluiden kustannuksissa voisi olla varovaisesti arvioiden milj. euron välillä, mikäli omaishoidon tuella hoidettavien määrä laajenisi noin 10 prosentilla nykyisestä tai vaihtoehtoisesti dementialääkekorvausten ja omaishoidon tuen piirissä olevien hoivaa tuettaisiin tehokkaammin kunnallisella kotihoidolla. Keskeistä hoitokoordinaation kannalta omaishoidossa ovat perheen autonomian kunnioittaminen, palvelutulkkaus ja joustava yhteistyö Tämä edellyttää tutkimusten perusteella hoitokoordinaattorin avulla toteutettua ennakoivaa ja joustavaa työskentelyotetta yhdessä terveyskeskuslääkärin tai geriatrin, fysioterapeutin ja vertaisryhmien vetäjien kanssa. Keskeistä koordinaation kannalta vaikuttaa olevan omaishoidon tuella olevan perheen autonomian kunnioittaminen, palvelutulkkaus ja joustava yhteistyö. Omaishoitajille voitaisiin tässä yhteydessä harkita säännöllistä vuosittaista terveystarkastusta. Nämä tekijät mahdollistaisivat parhaassa tapauksessa muistisairaan laitoshoidon myöhentymisen useammalla vuodella. Palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta omaishoidettavien kotona tapahtuvan ns. sijaishoidon tai vaihtoehtoisesti palvelusetelien voimakkaampi kehittäminen omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajaksi olisi uusimman tutkimuksen perusteella erittäin tärkeää. Uusimpien tutkimustulosten perusteella erilaisten muistiin liittyvien toimintojen ylläpitämiseen tähtäävien psykososiaalisten ja muistitoimintojen ylläpitämiseen tähtäävien vertaisryhmien yleisyyden lisääminen olisi kannatettava idea. Väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksen alustavien henkilökohtaisia tuloja koskevien tulosten perusteella yli 50 -vuotiaan populaatiossa voitaisiin säästää noin 2 milj. euroa pitkäaikaishoidossa, mikäli laitoshoidon yleisyys olisi samalla tasolla alimmassa tuloviidenneksessä kuin ylimmässä. Tämä siis kontrolloiden terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tekijät. Kansantalouden tasolla säästöpotentiaali voisi varovaisesti arvioiden vastaavasti olla näkemykseni perusteella noin 150 milj. euroa. Ehkäpä myös vierailemassani ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksikössä voitaisiin ennakkoluulottomasti kokeilla kaikille asiakkaille avoimia tietokilpailu-, visailu- ja muistipelikerhoja, joissa myös mahdollinen muistisairaaksi leimautuminen voitaisiin välttää. Myös itsenäiseen aivojumppaan kannustaminen (esim. päivälehtien visailu- ja ristikkotehtävät) voisi olla hyväksi tässä yhteydessä. Eero Siljander, VTL erikoistutkija THL 10

11 Hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö Elvytystä esteettömyydestä Yhtenä viime vuosien ikäpolitiikan ja juuri voimaan tulleen vanhuspalvelulain lähtökohtana on pyrkimys mahdollistaa iäkkään ihmisen asuminen mahdollisimman pitkään kotona. Kun ympärivuorokautisessa laitoshoidossa oli vielä viitisen vuotta sitten noin 6 % yli 75-vuotiaista, on tavoitteena pienentää heidän osuutensa puoleen, noin kolmeen prosenttiin. Kotona asuminen on hyvä ratkaisu niille meistä, joille se on realistinen vaihtoehto. Useimmat vanhukset varmasti toivovatkin voivansa olla kotona mahdollisimman pitkään. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin muutakin kuin prosenttilukujen rukkaamista tavoitelaskelmissa. Kotona asumisen perusedellytyksenä on ensinnäkin se, että koti ja asumisympäristö mahdollistavat kotona asumisen myös toimintakyvyn heiketessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös, että kotiin saadaan tasokkaat ja riittävät palvelut. Ilman niitä paljosta puheesta kotihoidon auvoisuudesta tulee ylistämällä alistamista. Arjen karusta tilanteesta on liian paljon puhuttelevia esimerkkejä. * * * Kotiin tarjottavien palvelujen ohella toinen tärkeä kotona asumisen edellytys on asunnon varustus ja sen soveltuvuus myös niille meistä, joiden toimintakyky on heikentynyt. Kotien tekemisessä esteettömiksi ja ikääntyville soveltuviksi on paljon tehtävää. Esimerkiksi keittiökalusteet on usein mitoitettu nuoria ja notkeita ihmisiä varten. Kylpytilat ja portaat voivat olla liukkaita ja portaista puuttuvat usein niissä kulkemista helpottavat tukirakenteet. Tukikahvoja tarvittaisiin kylpyja WC-tiloissa. Silmälääkärit kertovat, että harmaakaihin saa meistä itse kukin ennemmin tai myöhemmin. Näön heikkeneminen on siksi yksi iän mukana tulevista vitsauksista. Niinpä valaistus on usein ikääntyville liian heikko. Vanhemmista kerrostaloista Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja puuttuvat usein hissit ja ikä tuo omia hankaluuksiaan portaissa liikkumiseen. * * * Ongelmat eivät useinkaan rajoitu vain kodin seinien sisälle. Kodin ympäristössä kävelypinnat ovat usein liukkaita. Näihin asioihin saadaan parannusta vain huolehtimalla asumisympäristön kunnossapidosta, joka usein on kunnan tai taloyhtiöissä isännöitsijän vastuulla. Oma ongelmansa on varsinkin maaseudulla palvelujen etäisyys. Siihen saadaan osittaista parannusta kaavoittamalla vanhuksille tarkoitetut asunnot palvelujen läheisyyteen. Oma suuri kysymyksensä on valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka toteutuksessa on huolehdittava siitä, että lähipalvelujen verkko on riittävän tiheä. Haasteita ja korjattavaa siis riittää. Nyt istuvan hallituksen ohjelmassa luvataan järjestää ikäihmisille tarpeenmukaisia asumisvaihtoehtoja ja luvataan laatia ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Ja toisaalla samaisessa ohjelmassa luvataan edistää hissirakentamista, asuntojen korjaamista ja rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta. Kun pidetään mielessä, että tavoitteiden mukaan kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, on vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa yli miljoona asuntoa, joissa asuu 65 vuotta täyttäneitä eläkeläisiä. Kun esteettömiksi rakennettuja asuntoja on nykyisin vajaa , tulisi rakentaa uusia ja korjata vanhoja asuntoja esteettömiksi parinkymmenen vuoden aikana yhteensä noin Nykyvauhdilla saavutetaan tavoitteesta hädin tuskin puolet. Vihje elvytyskohteita etsiville päätöksentekijöille: esteettömien asuntojen rakentaminen ja vanhojen asuntojen korjaaminen esteettömiksi olisi oivallinen elvytyskohde. 11

12 Sairaskoti ja kuntoutuskeskus Moniammatillista kuntoutusta ja hoitoa Länsi-Suomen Diakonialaitoksella Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus on Porissa sijaitseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut laitos. Toiminta on aloitettu vuonna Laitoksessa on 81 paikkaa, puolet kuntoutusta ja puolet ympärivuorokautista laitoshoitoa. Laitoksen yhteyteen kuuluu kiinteänä osana tutkimus-, hoito-, kuntoutus- ja koulutuspalveluiden yksikkö DiaVire. Kuntoutuksesta ja hoidosta vastaa 90 ammattilaista. Pääasiallinen asiakaskuntamme muodostuu sotiemme veteraaneista puolisoineen. Palveluja tarjotaan kuitenkin myös muille asiakkaille. Pääosin asiakkaat ovat ikäihmisiä, mutta palveluja kehitetään myös työikäisille ja nuoremmille. Tilamme ovat esteettömät ja turvalliset. Monipuolisella fysioterapiaosastolla on ajanmukainen laitteisto ja allasosasto terapia-altaineen. Allasharjoittelu sopii hyvin eri sairausryhmien kuntoutukseen, mutta myös mukavaan liikunnalliseen virkistykseen. Ikäihmisille suunniteltu kuntosali mahdollistaa monenlaisen kuntoutuksen mm. painotuetun kävelykuntoutuksen, erityisesti aivohalvauspotilaiden kohdalla. Uudessa, valoisassa liikuntasalissa pidetään erilaisia liikuntaryhmiä ja uusinta teknologiaa sisältävää CorusCardio sydänkuntoutusta. Se on Suomessa kehitetty lääketieteelliseen näyttöön perustuva menetelmä sydänja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Tulokset ovat olleet hyviä. 12

13 Moniammatillinen geriatrinen kuntoutus on keskuksen erityinen vahvuus Moniammatillinen geriatrinen kuntoutus on talomme erityinen vahvuus. Kotiuttava kuntoutus on loistava esimerkki siitä, miten ikääntynyt voi kuntoutua toimintakykyiseksi ja kotona pärjääväksi esimerkiksi lonkkaleikkauksen tai aivohalvauksen jälkeen. Tavoitteena on, että asiakas pystyy kuntoutuksen jälkeen jatkamaan arkeaan omassa kodissaan. Tärkeää on, että kuntoutus aloitetaan mahdollisimman nopeasti äkillisen sairastumisen jälkeen. Muutaman päivän paikallaolo jo heikentää kuntoutumista huomattavasti. Kotiuttava kuntoutus alkaa 1-2 vuorokautta kestävällä arviointijaksolla. Moniammatillinen hoito- ja kuntoutustiimi, johon kuuluvat geriatri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaaliohjaaja, arvioivat asiakkaan toimintakykyä erilaisin haastatteluin, testauksin ja tutkimuksin. Tämän jälkeen on asiakkaan toimintakyvystä ja tarpeista riippuen 5-10 vuorokauden intensiivinen laitoskuntoutusjakso. Asiakas saa yksilöllisen kuntoutusohjelman mukaisesti erilaisia yksilö- ja ryhmähoitoja. Kuntoutusjaksoon sisältyy toimintakykyä edistävää perushoitoa, terapioiden lisäksi myös kotiharjoittelun ohjausta, lääkeohjausta, terveysneuvontaa ja tukiverkoston kartoitus. Asiakasta kannustetaan osallistumaan päivittäin monipuoliseen viriketoimintaan, osana sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa. Laitoskuntoutusjakson aikana suoritetaan kotikäynti, johon osallistuvat asiakas, fysio- tai toimintaterapeutti ja asiakkaan jatkokuntoutukseen sopiva ammattilainen, tukihenkilö. Tukihenkilö käy jatkossa asiakkaan kotona tarpeen mukaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistäminen. Kolmen kuukauden kuluttua tehdään moniammatillinen tilannearviointi ja laaditaan jatkosuunnitelma. Ylläpitävä seurantajakso kestää noin kuusi kuukautta. Tämän jälkeen laaditaan jatkosuositukset ja kuntoutuja jatkaa omaehtoista kuntoutumista kodissaan. Kuntoutustoiminnan lisäksi meillä on ympärivuorokautista laitoshoitoa. Laitoshoito on sisältörikasta ja turvallista asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Osastoillamme on kodikkaita ja viihtyisiä huoneita. Yksi osastoistamme on erikoistunut muistisairauksien hoitoon, jossa mm. ympäristön suunnittelulla on pyritty parantamaan muistisairaan toimijuutta. Muistisairauksien hoitoon on kertynyt erityisosaamista ja talossamme toimii mm. muistineuvola. Laitoshoitoon tulee yhä enemmän myös saattohoitopotilaita. Henkilökunta on kouluttautunut saattohoitoon ja meillä on hyvät valmiudet toimia alueemme saattohoitoyksikkönä. Jatkossa toimintamallit on järkevää saada myös muiden kuin veteraanien käyttöön Asiakaskuntamme tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana. Alun perin sotiemme veteraanien tarpeisiin rakennetut palvelut ja hyvät toimintamallit on järkevää saada myös muun väestön käyttöön. Moniammatillinen geriatrinen kuntoutus, jossa aidosti eri ammattiryhmät tekevät yhdessä hoitoja kuntoutustyötä asiakkaan hyväksi, ovat ainutlaatuista osaamista, joka ei saa hävitä nykyisen asiakaskunnan poistuessa. Meillä on osaamista ja halua antaa osaavaa ja vaikuttavaa kuntoutusta ja hoitoa jatkossakin. Valtiokonttori maksaja-asiakkaana vaatii laitoksilta korkeatasoista laatua. Tämä on auttanut kehittämään toimintajärjestelmäämme systemaattisesti. Toimintajärjestelmämme on sertifioitu vuonna 2005 ja se täyttää ISO 9001:2008 standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmää laajennettiin vuonna 2012 kattamaan myös DiaViren palvelut. Inspectan Sertifiointi Oy:n suorittama vuosittainen ulkoinen auditointi varmistaa, että toiminta on sitä, mitä on luvattu, ja vaatimusten mukainen laatutaso säilyy. Sanna-Mari Pudas-Tähkä yksikönjohtaja Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus/DiaVire Miten työn laatua mitataan? Laatujärjestelmä on tehokas työkalu organisaation toiminnan kehittämiseksi. Se ohjaa kohti haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Palvelualoille sopiva laatujärjestelmä ISO 9001:2008 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisön toimintamallin koko organisaatiolle parantaa organisaation eri osastojen yhteistoimintaa ja palvelun laatutasoa selkeyttää sekä johdon, että työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän laatujärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään tavoitellun laatutason. Ota yhteyttä! Hannele Kukkola, Toimialavastaava (sosiaali ja terveydenhuolto) Puhelin

14 Tietojärjestelmät Nopeasti kasvava FastROI täytti kymmenen vuotta Monille hoiva-alan toimijoille tuttu FastROI Oy täytti kymmenen vuotta syyskuun 15. päivänä. Suomen nopeimmin kasvaviin teknologiayrityksiin kuuluva joensuulaisyritys tunnetaan sosiaali- ja terveysalalla FastROI HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmästään, jota käytetään tällä hetkellä työntekijän toimesta yli 900 yksityisen- ja julkisen sektorin toimipisteessä ympäri Suomea. Hoiva-alan ohella FastROI on saavuttanut ensimmäisen vuosikymmenensä aikana merkittävän aseman myös muilla kotimaan markkina-alueilla ollen mm. Suomen suurin tiekunnossapidon järjestelmätoimittaja. Yli 80 prosenttia Suomen maanteistä pidetään kunnossa FastROI KUNTO -järjestelmän avulla. Lisäksi FastROI on maan suurimpia toimijoita latujen kunnossapidon ohjelmistoissa. Kasvuvauhdista kertoo myös se, että kahtena viime vuonna FastROI on yltänyt Deloitten koostamalle Suomen nopeimmin kasvavien teknologiayritysten listalle. FastROI ei myöskään ole tehnyt tappiota ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen. Voimakkaasti jatkuvan kasvun on mahdollistanut mm. tiivis kehitysyhteistyö asiakkaiden kanssa, minkä ansiosta FastROI -ratkaisut ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaasti toimintaa tukevia ammattilaisten työkaluja. Toimitusjohtaja Risto Jalovaara kiittää hyvästä vuosikymmenestä työntekijöitä ja asiakkaita. - Menestyksemme takana ovat pitkäaikaiset asiakkuudet, joita puolestaan ei olisi olemassa ilman osaavaa henkilöstöämme, Jalovaara sanoo. Henkilöstön hyvinvointi on yksi FastROI:n arvoista, ja työntekijöiden vaihtuvuus on hyvin vähäistä. Yhtiössä työskenteli vuoden alussa 31 henkilöä. Jalovaaran mukaan henkilöstömäärä nousee loppuvuonna 40:en. Tähtäin vientiin Joensuulaisyhtiö hakee toisella vuosikymmenellään jatkoa menestykselleen myös viennistä. - Esimerkiksi tienhoidossa markkinaosuutemme kotimaassa alkaa olla niin suuri, että kasvua on löydyttävä myös Suomen ulkopuolelta, Risto Jalovaara sanoo. SOTE -puolella kotimaassa kuitenkin riittää kasvunvaraa. Yksityisellä sektorilla markkinoille tulee jatkuvasti uusia hoiva-alan palvelutuottajia, joille hoitotyön sähköinen kirjaaminen alusta lähtien on itsestään selvyys, vaikka palveluiden tilaaja- tai maksajapuoli ei tätä vielä edellyttäisikään. Kuntasektorilla puolestaan kotiin hoidettavan ikääntyvän väestönosan kasvaessa kunnallisen kotihoidon tehostaminen mobiilin toiminnanohjauksen avulla pitää myös fastroilaiset kiireisinä lähivuosina. Vaikka FastROI:n kunta-asiakkaiden määrä tullee lähiaikoina lisääntymään voimakkaasti Kuntien Tieran mobiilin kotihoitojärjestelmän kilpailutuksen voittamisen myötä, ei yhtiö aio unohtaa hoiva-alan pienempiä toimijoita. - Pienyrittäjät, säätiöt, yhdistykset sekä muut ei-kunnalliset ovat aina olleet liiketoimintamme ja ohjelmistojemme kehitykselle tärkeitä eikä tämä tule nytkään muuttumaan. Arvostamme jokaista asiakastamme ja toivotamme myös alan uudet toimijat asiakkaiksemme koosta riippumatta, toimitusjohtaja Risto Jalovaara sanoo. Santtu Pulli markkinointijohtaja FastROI Oy FastROI:n johtoporukka Kuntamarkkinoilla. Hallituksen puheenjohtaja Matti Kurki (vas.), liiketoimintajohtaja Juha Pakarinen ja toimitusjohtaja Risto Jalovaara. 14

15 EU Sirpa Pietikäinen Sähköistä hoitoa Ikäihmisten hoivaa siirretään enenevissä määrin laitoksista kotiin. Onnistuakseen ja asiakkaita palvellakseen muutokseen pitää kuitenkin yhdistää uudenlaisia palveluratkaisuja. Muuten meillä on ennen pitkää joukko ikääntyviä, jotka erakoituvat koteihinsa ja tuntevat olonsa turvattomiksi. Kirjoitin viime kolumneissani mm. asiakaslähtöisestä palvelumallista sekä omaishoidon tilanteesta. Nämä ovat tärkeitä palikoita kotona asumisen tukemisessa. Tärkeä merkitys näiden lisäksi on myös sähköisten terveyspalvelujen kehittämisellä. * * * Euroopan unionissa on parhaillaan käynnissä e-terveyden kehittämisohjelma. Väestön ikääntyminen nähdään komission esityksessä tärkeimpänä yksittäisenä kannustimena sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Ikääntyminen rasittaa valtioiden terveysbudjetteja mutta samaan aikaan myös luo uudet ja kasvavat markkinat palveluntarpeen kasvaessa. Mitä palvelujen sähköistyminen sitten konkreettisesti tarkoittaisi kotona elävälle ikäihmiselle? Oman terveyden seuraaminen ainakin helpottuisi. Lääkäripalvelujen keskittyessä etenkin taajamien ulkopuolella on huomattavasti pienempi kynnys seurata omaa verenpainettaan lempi tv-sarjaa katsellessa kuin lähtemällä lähikaupungin terveysasemalle. Sähköpostilla voisi hoitaa rutiiniasioita, kuten reseptin uusintaa, laboratoriotulosten tiedustelua tai kotona mitattujen verenpainelukemien tulkintaa. Tällä säästyttäisiin useilta välivaiheilta, joita puhelintai vastaanottoaikojen varaaminen tai lähetteiden kirjoittaminen aiheuttaa. Järjestelmien tulee olla helppokäyttöisiä, ja jos tämä ei kaikkien laitteiden kohdalla toteudu, ainakin alan ammattihenkilöstö voi niistä hyötyä. Kotona käyvä hoitaja voisi välittömästi konsultoida lääkäriä vaikkapa kohonneesta verenpaineesta tai näkisi asiakkaan terveyshistorian ja lääkityksen. Suurin merkitys nimittäin terveyspalvelujen ja -tietojen sähköistämisellä Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. tulisi sitä kautta, että jokaisen ihmisen terveyshistoria saataisiin yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. EU-komissio on jo ilmoittanut luovansa teknisiä standardeja, joiden avulla eri sähköiset järjestelmät ymmärtävät paremmin toisiaan. Näiden standardien myötä kaikki terveydenhuollon tapahtumat kirjautuisivat henkilökohtaisiin tietoihin, joihin potilas pääsisi käsiksi paikasta riippumatta esim. sähköisen seurantakortin, USB-tikun tai koodin avulla. Jotta kotitestaukset voidaan yhdistää sähköiseen terveysarkistoon, laitteisiin tarvitaan ripaus jo käytössä olevaa teknologiaa. Ne tulisi kehittää sellaisiksi, että kotisohvalla mitatut verenpainetulokset siirtyvät automaattisesti omiin sähköisiin tietoihin. Laitteiden ja järjestelmien suunnittelussa tulee myös pitää alusta asti mielessä niiden käytettävyys. Design for all -ajattelu lähtee siitä, että ei tyhmennetä teknologiaa ikääntyville sopivaksi vaan tehdään siitä alusta asti sellaista, joka soveltuu kaikille. * * * On kuitenkin hyvä muistaa, että juuri ikääntyvän väestön osalta terveyspalvelujen sähköistäminen tulee tehdä varovasti ja asiakkaita kuunnellen. Ikäihmisten kohdalla sähköiset palvelut saattavat nimittäin johtaa syrjäytymiseen. Tästä on ikävänä esimerkkinä ollut pankkipalvelujen sähköistäminen, joka on johtanut ikäihmisten perusoikeuksia loukkaavaan käytäntöön, kun sähköinen ja fyysinen asiointi on hinnoiteltu merkittävästi eri tasoille. Näin ei saa käydä terveyspalvelujen kohdalla. Terveydenhuollon kehittämisessä ei saa unohtaa asiantuntijan ja potilaan välisen kohtaamisen merkitystä. Terveysasemalta ja apteekista saadut ohjeet ovat edelleen tärkein tietolähde terveyspalvelujen käyttäjälle. Aina kaikille ikääntyneille henkilölle itsenäinen tiedonhaku esimerkiksi lääkkeen käytöstä ei yksinkertaisesti ole mahdollista eikä sitä heiltä voi vaatia. Kynnys perinteisten terveyspalvelujen käyttöön tulee pitää matalana ja kustannukseltaan suhteellisesti samanarvoisena. 15

16 Pala taivasta ja pala maata Tiesitkö, että Malawissa on yli miljoona Aids-orpoa, joista isoäidit ja isoisät huolehtivat? Lesken Ropo -vanhuskylä Malawiin on suomalainen kehitysyhteistyöprojekti, jossa autetaan malawilaisia vanhuksia ja heidän huoltamiaan Aids-orpoja aineellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Suomen ulkoministeriö on mukana rahoittamassa hanketta vuosina Malawin Mcheressä sairaalapalvelut ovat kaukana. Varsinkin paikallisten vanhusten on vaikeaa, joskus mahdotonta, päästä kulkemaan heikoilla jaloillaan kymmenien kilomerien päähän sairaalaan, joka saattaa lisäksi olla maksullinen. Rahattomalle vanhukselle hoito jää usein haaveeksi. Lesken Ropo -projektissa rakennetaan Mchereen klinikka, joka tarjoaa perusterveydenhuoltopalvelut alueen vanhuksille ja AIDS-orvoille, sekä 24-paikkainen hostelli, joka toimii kaltoin kohdeltujen vanhusten tukiasumispalveluna. Projektissa työskentelevä Nina Niemi kertoo, että kylissä on sairaita vanhuksia, joista kukaan ei huolehdi. He saattavat maata majoissaan kuoleman sairaana. - Kun vanhus sairastaa, hänen huoltamansa lapsenlapset ovat täysin vailla aikuisten huolenpitoa. Kylissä on myös vanhuksia, joiden kaikki sukulaiset ovat kuolleet. Heistä ei kukaan välitä ja siksi heitä pahoinpidellään ja syrjitään. Projektissa käymme etsimässä syrjäytyneitä sairaita vanhuksia ja tarjoamme heille turva- ja hoitopaikan kylästä, Niemi kertoo. Nina on vieraillut Malawissa kaksi kertaa. Molemmat kerrat liittyivät koulun työharjoitteluun. - Ensimmäisellä kerralla opiskelin lähihoitajaksi ja toisella sitten jo terveydenhoitajaksi. On hienoa, että suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainvälisiin työharjoitteluihin. Minulle rohkeus poiki nykyisen työpaikkani projektin Suomen pään koordinaattorina. Harjoitteluissa Nina sai ensimmäisen välähdyksen maan vanhusten surkeasta tilanteesta. - Vierailimme kylissä ja oli järkyttävää huomata, että maaseudulta löytyy kokonaisia kyliä, joissa väestö koostuu lähinnä vanhuksista ja lapsista. Työikäinen väestö on kuollut HIV:in ja Aids:in. Malawissa HIV on todellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti maan vanhuksia, mutta se ei suinkaan ole ainoa ongelma. Vanhuus ja korkea ikä liitetään Malawin kulttuurissa noituuden harjoittamiseen, minkä tähden vanhuksia syrjitään ja kaltoin kohdellaan, joskus jopa kidutetaan kuoliaiksi. On ihmeellistä, että joku onnistuu 16

17 Tammikuussa 2013 Nina Niemi ja Andrew Kavala sekä paikallisia katsastamassa maa-aluetta, jonka paikalliset kyläpäälliköt lahjoittivat Lesken Ropo -kylää varten. sellaisissa olosuhteissa elämään vanhaksi. - Paljon on tehtävää, jotta asenteet muuttuvat. Jos nuoruutta palvovassa länsimaailmassa on asenneongelma suhteessa vanhuuteen, tilanne on sama Malawissa. Siellä nurjien asenteiden syynä ovat lähinnä köyhyys ja taikausko, Nina Niemi kertoo. Toisen harjoittelun aikaan projekti oli jo käynnistynyt ja Nina ja paikallisen järjestön Kalibu Ministries n projektikoordinaattori Andrew Kavala rekisteröivät Mcheren alueen kylien vanhukset. Vanhusten kasvoista loisti ihmetys ja ilo. He olivat hämillään, mutta samalla toiveikkaina sen tähden, että joku välittää heistä. - Alueella on 13 kylää, joissa asuu yhteensä 474 vanhusta. Oli aikamoinen urakka, kun kuvasimme ja haastattelimme heistä jokaisen. Ne olivat liikuttavia tilaisuuksia. Rammat ja raihnaiset tulivat toiveikkaina pidempienkin matkojen takaa. Kyläpäälliköt olivat ohjeistaneet vanhukset kokoontumaan yhteen, jolloin meidän oli helppo dokumentoida jokainen. Sain samalla myös osallistua malawilaiseen tapaan kokoontumiseen, joissa aina myös rukoillaan, lauletaan ja tanssitaan yhdessä. Vanhusten kasvoista loisti ihmetys ja ilo. He olivat hämillään, mutta samalla toiveikkaina sen tähden, että joku välittää heistä. Koska vanhukset on nyt rekisteröity, suomalaiset voivat ryhtyä malawilaisen vanhuksen kummiksi esimerkiksi Lesken Ropo -nettisivujen kautta. - Oli liikuttavaa, kun ensimmäinen kummi ilmoittautui: 70-vuotias hämeenlinnalaisrouva 70-vuotiaan Annie-mummon kummiksi, Nina kertoo. Rakentaminen kyläalueella on täydessä vauhdissa. Alkukesällä ryhmä suomalaisia vieraili Malawissa tutustumassa projektiin paikanpäällä ja lokakuussa on taas lähdössä ryhmä vapaaehtoisia matkaan. Kylään palkattavat työtekijät koostuvat pääasiassa paikallisesta työvoimasta. Lääkäri ja sairaanhoitajat palkataan Malawista. Myös suomalaisia voi tulevaisuudessa lähteä vapaaehtoisina työskentelemään kylään. Ninakin on miettinyt Malawiin lähtöä. - Saa nähdä vaikka itsekin työskentelisin sairaalassa tulevaisuudessa. Kotimaan taakse jättäminen on kuitenkin kova juttu. Ainakin kotona täytyy sitten välillä käydä. (HL) Keräämme rakennustarvikkeita konttiin Tampereella. Jos Sinulla on mahdollisuus lahjoittaa rakennustarvikkeita tai sairaalavälineitä / -tarvikkeita, ota yhteys: tai puh

18 Rakenteet Sääntelyn purkamisesta ja kuntien Monet kansanedustajat ja päättäjät ovat tehneet viime viikkoina hyviä keskustelunavauksia lakien, asetusten ja muun normistomme purkamisesta. Toisaalta huoli kuntien taloustilanteesta on saanut seurakseen sekä valtion keskushallinnon että muidenkin tahojen pohdintaa siitä, mitä tehtäviä kuntien olisi välttämätöntä hoitaa ja mitä voitaisiin jättää muille. Tämä koskettaa merkittävästi myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Asiakkaat toivovat lisää valinnanmahdollisuutta Keskustelussa hyvinvointipalveluista eräänä tärkeänä teemana on asiakkaan vapaus tai oikeus valita itselleen parhaiten sopivat palvelut. Voisiko meillä olla enemmän yksilönvapaudesta lähtevää valintaa ja vähemmän sääntelystä lähtevää kontrollointia ja ohjausta? Valinnanvapautta kannattavat perustelevat asiaa muun muassa sillä, että asiakas valitsee itselleen kulloinkin sopivimman ja näin palvelut ja järjestelmät kehittyvät jatkuvasti oikeaan suuntaan. Viranomaislähtöisen järjestelmän puolestapuhujat näkevät, että yksilön valinta johtaa kustannusten nousuun, lisää tehottomuutta ja kasvattaa eriarvoisuutta. Onko sääntelyn purkaminen todellinen uhka? Ajatukset sääntelyn purkamisesta teilataan usein laadun heikkenemisen uhkakuvalla. Sääntelyn purkamistavoitteet tai kuntien tehtävien kriittinen tarkastelu eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että emme arvostaisi hyvinvointiyhteiskuntamme huipputuotteita kuten koulutusta tai sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kenenkään tavoitteena ei ole palveluiden laadun alentaminen tai ammattiosaajien työn väheksyminen. Kyse on toimintatapojen kehittämisestä sekä tässä että asiakasvalinnan edistämisessä. Tiukan sääntelyn taustalla on hyvä tahto ja ajatus siitä, että asiat luistaisivat kontrolloidusti halutulla tavalla. Kuvittelemme, että kunhan vain kaikki noudattavat lakeja ja muita määräyksiä, asiat sujuvat ja laatu kehittyy. Usein joudumme kuitenkin toteamaan, että lisääntyvä sääntely ei olekaan poistanut tai vähentänyt negatiivisia tapahtumia. Näin on siitä huolimatta, että suomalaiset kunnat ovat varsin tottelevaisia normien noudattajia. Kyse on siis jostakin mutkikkaammasta asiasta. Sääntelyn lisääminen on helppoa ja purkaminen vaikeaa. Hyvältä kuulostavan tavoitteen - kuten vaikkapa vanhusten hoivayksikön korkean henkilöstömitoituksen tai varustukseltaan ja kooltaan riittävän suuren asunnon tavoitteekseen ottava poliitikko saa helposti kansan kannatusta. Ns. yleisen mielipiteen perusteluksi ei tarvitse esittää euroja tai muita arkitodellisuuden asioita, joita kuntien viranhaltijat ja kuntapäättäjät joutuvat talousarvioita valmistellessaan kohtaamaan. Myös normin sisältö voi käytännössä osoittautua muuksi kuin oletamme. Esimerkiksi vanhan ihmisen elinpiiri saattaa liikuntakyvyn rajoituttua kutistua lopulta yhteen huoneeseen. WC:n tai suihkun sijaitseminen samassa tilassa ei olekaan enää asiakkaan mielestä suuri kysymys, kun sinne on mentävä joka tapauksessa avustettuna. Tai muutama neliömetriä lisää huonetilaa onkin pikku juttu, kun tarpeen olisi kädestä kiinni pitävä ja läsnä oleva toinen ihminen. Aino Närkki Laki ei lisää laatua Sosiaalipalveluiden tehtävärakenteiden ja kelpoisuuksien joustavoittamisessa ei ole kysymys koulutetun henkilöstön arvokkaasta työpanoksesta luopumisesta. Vaan kyse on esimerkiksi siitä, että asiakkaat saisivat lisää hoivahenkilön aikaa ja arjen apua. Tavoitteet palveluiden tuottamisprosessien kehittämiseksi leimataan usein yksityisen sektorin keinoksi lisätä osuuttaan. Ajatus on erikoinen kun muistetaan, että luvanvaraisesti toimiva yksityinen sektori on osoittautunut esimerkiksi vanhuspalveluissa sekä laadullisesti että taloudellisesti tehokkaaksi. Kyse on palveluiden laadun kehittämisestä asiakastarpeita vastaavaksi sekä käytettävissä olevan henkilöstön työn järkevöittämisestä. Valtioneuvoston rakennepoliittisessa ohjelmassa ( ) talouden vahvistamiseksi ja ns. kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi todetaan, että hallitus edesauttaa tehokkaampaa työnjakoa palvelujen tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia muun muassa julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eri tehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta. Myönteisesti voidaan siis todeta, että asia on tiedostettu hallintomme korkeimmalla tasolla ja normien purkutalkoot ovat yhteinen asiamme. Lähtökohdaksi kunnan perustehtävien hyvä hoito Kunnissa olisi terveellistä läpikäydä harjoitus, jossa mietittäisin, mistä voitaisiin luopua, mitä voitaisiin yksinkertaistaa ja mitä on joka tapauksessa tehtävä itse. Tarvitaanko kunnassamme esimerkiksi omaa autokorjaamoa tai vartiointipalvelua? Osaavatko yksityiset hoitaa päivähoidon tai tuottaa korkealaatuisia vanhuspalveluita? Pitääkö kunnan valvoa solariumeja tai hukkakauran kitkemistä? Voitaisiinko ajatella, että palvelun tuottaa se joka sen parhaiten osaa? Perustehtävien hyvässä hoidossa auttaa järjestämis- ja tuottamisvastuun toi- 18

19 tehtävien karsimisesta sistaan erottaminen. Kaikkia lakisääteisiä tai vapaaehtoisia tehtäviä ja palveluita ei tarvitse tehdä itse vaan kunta voi luoda toimivia yhteistyösuhteita kuten kaikki muutkin organisaatiot. Mistä näitä normeja sataa? Kuntien reilusta 550 tehtävästä noin 200 on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Perhe- ja sosiaalipalveluita ohjaavia lakeja on yhteensä toista sataa ja arkityötään tekevän sosiaalityöntekijänkin tulee hallita hyvin yli 20 lakia. Sosiaalipalveluiden tuottamista koskevat käytännöt ovat muuttuneet viime vuosina varsinkin toimitilojen rakentamisen osalta. Esimerkiksi ARA:n suunnalta on tullut viime vuosina uusia vaatimuksia sisältäviä suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Näiden ohjeiden mukaisia vaatimuksia on otettu mukaan Valviran valvontaohjelmiin. Vaikka kyse ei ole lainsäädännöstä, noudatetaan samaa rakentamiseen ja toimilupien myöntämiseen liittyvää ohjeistusta sekä valtion tuella että ilman sitä rakennettaviin kohteisiin. Asiakkaan ääni esiin Hyvä tapa testata eri määräyksien mielekkyyttä voisi olla pohdinta, miltä palvelu tai tilat näyttäisivät, jos ne voitaisiin rakentaa ja muovata sellaisiksi kuin niitä käyttävät asiakkaat ne haluaisivat. Lopputulos voisi olla usein erilainen. Asiakkaan ottaminen mukaan suunnitteluprosessiin kannattaa. He ovat asiantuntijoita omaan arkeensa liittyvissä asioissa. Käyttäjien ääntä kuuntelemalla vältyttäisiin esimerkiksi arkkitehtuuriltaan taiteellisilta mutta vanhusten vierastamilta palvelutaloilta tai liikuntaesteisille tarkoitetuilta tiloilta, joiden sisäänkäynnin turvakaiteet eivät istu sisääntulon julkisivuun kuin vasta pitkien keskusteluiden jälkeen. Nämä ovat tositarinoita kentältä. Tuoreen vanhuspalvelualain mukaan maamme jokaisessa kunnassa on lähtien vanhusneuvosto. Jo toimivien ja perusteilla olevien uusien vanhusneuvostojen päällimmäinen tehtävä voisi olla miettiä ja perata kaikki kunnissa vanhusten hyvinvointia estävät normit ja säädökset. Aino Närkki elinkeinopoliittinen asiantuntija Sosiaalialan Työnantajat ry Neurologiset sairaudet Helsinki Tavoitteena on kerrata yleisimpiä neurologisia sairauksia. - Muistisairaudet - Alzheimerin tauti osana elämää ja elämänosana - Parkinsonin taudin diagnostiikka ja hoito - Aivoinfarkti, aivoverenvuoto, migreeni; näiden diagnostiikka, hoito ja ennuste Laatutietoinen hoiva-alan yksikkö Helsinki Tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia hoiva-alan yksiköille ja yrityksille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. - Laadunhallinta hoiva-alalla - Omavalvontasuunnitelma osana laatua - Laadunhallintajärjestelmän ja omavalvontasuunnitelman tekeminen Ympäristötietoinen hoiva-alan yksikkö Helsinki Tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia hoiva-alan yksiköille ja yrityksille asetettujen ympäristövaatimusten mukaisesti. - Ympäristöasiat hoiva-alan yksikössä ja yrityksessä - Ympäristöasioiden johtaminen ja hallinta - Toimivan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentaminen Koulutuksien ohjelmat, lisätiedot ja ilmoittautuminen 19

20

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia)

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) Tuotantolautakunta LIITTEET 12.6.2013 Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot