GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN GERIATRIAN OSASTORYHMÄN OSASTO V3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

2 SISÄLLYS LUKIJALLE Geriatrinen akuuttihoito- ja arviointiyksikkö yl Jukka Rönneikkö Osastolle ottamisen kriteerit oyl Marjo Viik Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet sh Hanna Suominen, sh Juha Miettinen Kuntouttava hoitotyö voh Päivi Mäkipää Kirjaaminen V3:lla lh Tarja Myry Kiertomääräykset ja muutokset lh Tarja Myry Potilaan vastaanottaminen osastolle V3 lh Jaana Pylkki, sh Kirsi Repo Kotiutuksen suunnittelu ja hoito sh Kirsi Korpiaho-Nieminen, sh Satu Halttunen Geriatrinen elvytys ja käytännöt osastolla V3 sh Teija Lapikisto Elvytysohje (os V1-3, U1, U3) Geriatrinen hoito LÄÄKÄREIDEN JA HOITAJIEN LISÄKSI OSASTOLLA TYÖSKENTELEVÄT...65 Liitteet...72 Elvytyskaavio...72 Myöhäisiän depressioseula GDS Beckin masennustesti (BDI)...74 MRSA-yleisohje...77

3 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN GERIATRIAN OSASTORYHMÄN OSASTO V3 LUKIJALLE GEMU - käsikirja on syntynyt tarpeesta koota geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käytäntöjä kirjalliseen muotoon sekä tällä tavalla välittää niitä eteenpäin osastolle tulevien eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden perehdytyksen, opiskelijaohjauksen ja koulutuksen kautta. Erityinen merkitys käsikirjaan kootulla tiedolla omassa yksikössämme tulee olemaan toisen akuuttihoito-osaston käynnistämisessä. Käsikirjaan liittyy myös näkökulma hoidon laadusta ja sen kehittämisestä geriatrisessa arviointi- ja akuuttihoitotyössä. Tämä käsikirja on alku laatutyölle osastolla V3. Hatanpään puistosairaalan geriatrian yksikön akuutti ja arviointiosasto V3 perustettiin v Osasto käynnistettiin geriatrisen potilaan akuuttihoitoa ja arviointia selvittäneisiin tutkimuksiin ja muihin näyttöön perustuviin johtopäätöksiin nojautuen. Osaston toiminnan myötä joitakin käytäntöjä on tarkasteltu uudelleen ja jotkut niistä ovat vahvistaneet toimivina paikkansa. Käsikirjassa esitellään geriatrisen akuuttihoito- ja arviointiosaston toiminnan taustaa, arvot ja hoitotyön periaatteet. Yleisimmät oirepohjaiset hoito- ja tutkimuskäytännöt sekä eri henkilöstöryhmien työn esittely ovat V3:n käytännön toimintaa tällä hetkellä. Lääketieteen ja tutkimuksen saavuttaessa uutta tietoa ja näytön lisääntyessä tämän käsikirjan tiedotkin muuttuvat. Tavoitteena on, että kirja pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Käytetyt lähteet ovat kunkin luvun lopussa. Lääketieteellisen tiedon on tarkastanut osastonylilääkäri Marjo Viik. Käsikirjan tekemiseen on osallistunut osasto V3:n koko henkilökunta. Kuvituksena olevat piirrokset on tehnyt V3:lla sijaisena työskentelevä perushoitaja, taiteilija Birgit Marttinen. Tampereella vastaava osastonhoitaja Päivi Mäkipää 1

4 GERIATRINEN AKUUTTIHOITO- JA ARVIOINTIYKSIKKÖ YL JUKKA RÖNNEIKKÖ Vanhuksen akuuttiin sairastumiseen liittyy merkittävä toimintakyvyn laskun ja lisääntyneen avuntarpeen riski, mikä saattaa olla altistamassa pysyvään laitoshoitoon siirtymiseen. Tutkimuksissa, joissa on pyritty löytämään parhaimpia toimintatapoja akuutisti sairastuneen vanhuksen hoidon järjestämiseksi, on todettu, että geriatrinen osaaminen tulee erityisesti kohdentaa niihin vanhuksiin, joilla jo ennen akuuttia sairautta on todettu merkittävä toimintakyvyn lasku. Yksiköt (GEMU), jotka hoitavat ja kuntouttavat akuutisti sairastuneita kyseisen riskiryhmän vanhuksia toiminnallaan vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja laitoshoitoon joutumisen riskiä sekä vähentävät kuolleisuutta. Vaikuttavuustutkimuksissa GEMU yksikön keskeisiä toimintatapoja ovat mm: potilaskeskeinen, omatoimisuuteen rohkaiseva hoitokäytäntö kuntoutumista tukeva työtapa ennaltaehkäisy lääkityksen tarkistus omahoitajan päivittäin tekemä arvio kaikkien häiriöiden moniammatillinen arviointi varhainen mobilisaatio kotiutuksen huolellinen suunnittelu Akuutin sairauden hoidon lisäksi toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta korostuu potilaan toimintakyvyn ja terveydentilan laaja-alaisen arvioinnin merkitys. Laaja-alainen geriatrinen arviointi sisältää vanhusten terveydentilan, toimintakyvyn, kuntoutustarpeen ja elinympäristön moniammatillisen kartoituksen ja hoidon sekä seurannan suunnittelun. Tarkoitus on löytää keinoja terveydentilan parantamiseksi, toimintakyvyn tukemiseksi sekä eri riskitekijöitten vähentämiseksi tavoitteena tukea vanhusten itsenäistä selviytymistä ja itsemääräämisoikeutta avohoidossa, parantaa elämänlaatua ja vähentää monien degeneratiivisten sairauksien ja sosiaalisten syiden aiheuttamia haittoja. Hatanpään puistosairaalan osasto V3 pyrkii toiminnallaan toteuttamaan geriatrisen hoito ja arviointiyksikön toimintaperiaatteita. 2

5 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja OSASTOLLE OTTAMISEN KRITEERIT OYL MARJO VIIK TUTKIMUSTEN MUKAAN, KUN POTILASVALINNASSA HUOMIOIDAAN: pysyvä haitta ADL- toiminnan lasku lievä/keskivaikea dementia sekavuus depressio huimaus kaatumiset inkontinenssi malnutritio polyfarmasia kuulon tai näön heikentyminen sosiaaliset ongelmat SAAVUTETAAN: kuolleisuuden vähentyminen sairaalahoidontarpeen vähentyminen toimintakyvyn paraneminen lisääntynyt todennäköisyys kotona asumiseen (Stuck ym. 1993) SISÄÄNOTTOKRITEERIT: geriatrisissa sairaaloissa aiemmin hoidossa olleet potilaat säännöllisen kotihoidon asiakkaat säännöllisessä lyhytaikaishoidossa kävijät ostopalveluyhteisöjen tehostetussa palveluasumisessa asuvat yli 85-vuotiaat selviytyminen yksin kotona uhkaa pysyvästi heikentyä MISTÄ POTILAAT TULEVAT? Hatanpään päivystysasema Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystysensiapu ja päivystysosasto. Tampereen yliopistollisen sairaalan seurantaosasto kotihoidosta päivystyksenomaisesti 3

6 ARVOT JA EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET SH HANNA SUOMINEN, SH JUHA MIETTINEN 4

7 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja AMMATTIETIIKKA JA EETTISET OHJEISTOT Sana etiikka tulee kreikan sanasta ethos ja moraali latinan sanoista mos, mores. Molemmat sanat tarkoittavat tapaa, tapoja koskevaa, traditiota ja henkeä. Sekä etiikassa että moraalissa on kysymys ihmisten ja sosiaalisten yhteisöjen toiminnasta eli niistä säännöistä ja tavoista, joita toiminta noudattaa. (Kalkas & Sarvimäki 1996.) Kokkonen (1995) kuvaa eri yhteisöjen jäsenten keskuudessaan sisäistämien arvojen pohjalta hyväksymiä toimintaohjeita eettisiksi ohjeiksi. Eettiset ohjeet ja säännöt ovat terveydenhuollon ammattikuntien omia pelisääntöjä ja ohjeita. Eettisissä ohjeissa pyritään antamaan menettelytapaohjeita tiettyjä käytännössä tunnistettuja ristiriitatilanteita varten. Launiksen (1995) mukaan ammattieettiset ohjeet pyrkivät täsmentämään, mihin ammattikuntien edustajilla on oikeus puuttua ja mihin he ovat moraalisesti velvollisia sitoutumaan. ETENE:n (STM 2001) mukaan terveydenhuollon ammattiryhmien eettiset ohjeet pohjautuvat samoihin arvoihin siitä huolimatta, että ne painottuvat eri tavoin. Keskeisiksi terveydenhuollon arvoiksi ETENE määrittelee ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen, ihmiselämän suojelun ja terveyden edistämisen. Sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa sairaanhoitajien tehtäviksi kuvataan terveyden edistäminen ja ylläpito, sairauksien ehkäisy ja kärsimyksen lievittäminen. Keskeisinä arvolähtökohtina ohjeesta nousee esille ihmiselämän suojelu, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja hoitotyön laatu. ARVOT Arvot ovat käsitteitä, jotka ohjaavat sitä, miten sosiaaliset toimijat (yksilöt, organisaatioiden johtajat ja poliitikot) valitsevat toimintatapansa, arvioivat ihmisiä ja tapahtumia sekä perustelevat toimintansa. (Schwartz & Bilsky 1990, Schwartz 1992, Schwartz & Bilsky 1994, Schwartz 1999, Schwartz & Sagiv 2000, Verkasalo 1996.) Suhosen (1988) mukaan Arvot ovat ihmisten ajattelussa ja yhteiskunnan kulttuurissa vallitsevia käsityksiä yksilöiden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan keskeisistä päämääristä. Ne ovat siis käsityksiä hyvästä elämästä, hyvästä yhteiskunnasta ja hyvästä maailmasta. 5

8 OSASTO V3:N ARVOT JA EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET Osasto V3:n henkilökunta pyrkii kaikessa toiminnassaan toteuttamaan ja seuraamaan yhteisesti määriteltyjä arvoja ja eettisiä toimintaperiaatteita. OMATOIMISUUS Omatoimisuus on itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, riippumattomuutta ja aktiivisuutta. Omatoimisuus tukee itsetuntoa ja itseluottamusta ja uskoa minään. Omatoimisuuden periaatteen toteutuminen on potilaan kunnioittamista itsenäisenä ja osallistuvana hoidon subjektina. Omatoimisuuden periaate on potilaan tarpeiden ja kykyjen arviointia ja toisaalta potilaan auttamista vain niissä toiminnoissa, joista hän ei itsenäisesti suoriudu. Pyrkimyksenä on sekä psyykkisen että fyysisen aktiviteetin säilyttäminen ja kohentuminen omatoimisuutta tukien. HOIDON JATKUVUUS Potilaan hoidon suunnitelmallinen jatkuminen turvataan sairaalahoidon aikana ja sen jälkeen potilaan hoidon tarpeen mukaan. Hoidon jatkuvuus on myös osa työn vastuullisuutta ja ammattitaitoa. PERHEKESKEISYYS JA YHTEISÖLLISYYS Potilas kuuluu perheeseen tai muuhun inhimilliseen yhteisöön. Potilaalle on tärkeätä, että yhteydet läheisiin säilyvät myös hoitopaikassa. Henkilökunnan tehtävänä on tukea potilaan yhteyksien säilyminen, koska omaiset ja muut läheiset ovat hoidossa myös voimavarana. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ja velvollisuus auttaa mahdollisuuksien mukaan omaista sopeutumaan läheisensä sairauteen. YKSILÖLLISYYS Yksilöllisyyden periaate tarkoittaa sitä, että hoito suunnitellaan potilaan omasta elämäntilanteesta käsin. Tärkeää on potilaaseen tutustuminen hyvin; hänen terveydentilansa niin kuin muutkin mahdollisuudet ja rajoitukset tuovat osansa yksilöllisyyteen. Tietoisuus potilaan elämästä, vaikeuksista ja niiden ratkaisukeinoista auttaa ymmärtämään erilaisia reagointi- ja käyttäytymistapoja. Tieto potilaan elämäntyöstä ja ihmissuhteista ohjaa yksilöllisempään hoitotyöhön. Yksilöllisesti hoidettuna potilaalla on parempi mahdollisuus noudattaa omia tapojaan ja tottumuksiaan ja hän tuntee tulleensa kuulluksi omana itsenään. Tuntemus arvostuksesta on merkittävä voimavara osana parantumista ja kuntoutumista. 6

9 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja TURVALLISUUS Turvallisuus on luottamusta, varmuutta ja uskomista itseensä, toiseen ihmiseen ja ympäristöön. Sairaalahoidossa turvallisuus on luottamusta hoitoon, sen toteuttajiin ja toteuttamisympäristöön. Turvallisuutta luovat selvät ja yhtenäiset hoitoperiaatteet, henkilökunnan ammattitaito, fyysisesti turvallinen hoitoympäristö ja hoitovälineistö sekä tiedon kulun sujuvuus. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Potilaalla on oikeus (sekä laillinen että inhimillinen) olla osallisena omaa hoitoaan liittyvässä päätöksenteossa ja tulla kuulluksi. Potilaalla tulisi olla riittävä tieto, jotta omat hoitoon liittyvät ratkaisut olisivat mahdollisia. Henkilökunnan tulee tukea potilasta ja ohjata potilasta itsenäiseen päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen pohjalla on hyvä tiedon kulku. Kirjallisuutta: Kalkas H & Sarvimäki A Hoitotyön etiikan perusteet. WSOY, Vantaa. Kokkonen P Johdanto-osa. Teoksessa: Launis V. (toim.) Lääkintä ja hoitoetiikka. Painatuskeskus Oy, Helsinki. Launis V Hoitoyhteisö ja ammattietiikka. Teoksessa: Launis V. (toim.) Lääkintä ja hoitoetiikka. Painatuskeskus Oy, Helsinki. Schwartz H Universal content and structure of values: theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Advanced in experimental social psychology 25, Schwartz SH A Theory of Cultural Values and Some Implications for Work. Applied Psychology 48, Schwartz SH & Bilsky W Toward a Theory of the Universal Content and Structure of Values: Extensions and Cross- Cultural Replications. Journal of Personality and Social Psychology 58, Schwartz SH & Sagiv L Value priorities and subjective well-being: direct relations and congruity effects. European Journal of Social Psychology 30, Sosiaali- ja terveysministeriö, ETENE Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo suomalaisessa terveydenhuollossa, selvityksiä 1. STM, Helsinki.. Suhonen P Suomalaisten arvot ja politiikka. WSOY, Juva. Verkasalo M Values Desired or Desirable? Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksia. Hakapaino Oy, Helsinki. 7

10 KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ VOH PÄIVI MÄKIPÄÄ Kuntouttava hoitotyö on terveyden edistämistä, toimintakyvyn monipuolista käyttöä ja palauttamista, selviytymisen edistämistä ja aktiivisuudesta huolehtimista. Kuntouttava hoitotyö on tavoitteellista yhdessä toimimista, jonka lähtökohtana on potilaan oma kokemus voimavarojensa ja kykyjensä riittävyydestä ja avun tarpeesta. Kuntouttavaa hoitotyötä ohjaavat yhdessä sovitut konkreettiset tavoitteet, joiden toteutuminen edellyttää sitoutumista ja säännöllistä arviointia. Kuntouttava hoitotyö sisältää erityistyöntekijöiden antaman kuntoutuksen ja arjen hoitotyön, jossa käytetään kuntouttavaa työotetta. Kuntouttava hoitotyö kokonaisuutena on kuntoutumista edistävää. PERUSTEET Potilaan yksilöllisyyden tunnustaminen ja kunnioittaminen. Itsenäisyyden tukeminen, optimaalinen itsehoitoisuus ja subjektiivinen terveys. Voimavarojen tunnistaminen ja toimintakyvyn arviointi. Yhdessä toimiminen. HOITOYHTEISÖLTÄ JA HOITAJALTA EDELLYTETÄÄN Tiedot, jatkuva kouluttautuminen/ opiskelu ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Taidot, jotka karttuvat kokemuksen myötä. Geriatriassa erityisesti taito kohdata ikääntynyt potilas. Asenteet eli lampun syttyminen josta seuraa sitoutuminen kuntouttavaan työskentelyyn ja siinä hoitotyön alueen ja keinojen tunnistaminen. Potilaan kohtaaminen yksilöllisesti ja hänen tilanteensa tunteminen. Hoitajan herkkyys ja aito läsnäolo. Hoitajan havainnot ovat näyttöön perustuvaa tietoa, jota käytetään tavoitteiden ja keinojen asettamisessa. Luovuus ja halu tehdä asioita uudella tavalla. Oman ja hoitoyhteisön toiminnan jatkuva arviointi. Kyky ja halu sopia asioita ja sitoutua niihin potilaan, hoitotiimin ja omaisten kanssa. Halu ja kyky yhteistyöhön potilaan sosiaalisen ympäristön kanssa. Hoitosuunnitelmien tekeminen yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Lähtökohtana kyvyt, taidot ja voimavarat. Sisältää toimintakyvyn arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen. Tiimin työskentely ja yhteiset sopimukset. Kyky ja halu moniammatilliseen yhteistyöhön. Erilaisten turhien rutiinien purkaminen työskentelystä ja hoitoyksikön työtavoista. 8

11 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ ILMENEE HOITAMISESSA Taitona kohdata potilas aikuisena, geriatriassa ikääntyneenä, oman elämänsä määrittäjänä. Sopimuksena, miten autetaan päivittäisissä toimissa ja mistä potilas selviytyy itse. Kykynä nähdä mahdolliset komplikaatiot ennalta ja ehkäistä niitä. Riittävän tiedon antamisena, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa ja oikealla tavalla. Motivointina ja rohkaisuna potilaan itsemääräämisen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi sairaudesta huolimatta. Ohjaamisena positiivisesti kannustaen ja houkutellen asioissa, joita on asetettu tavoitteeksi. Kirjaamisena, jossa hoidon tavoitteet, sopimukset, arviointitavat ja niissä tapahtuneet muutokset näkyvät. KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ Tulotilanteessa tai mahdollisimman pian tehdään ensimmäinen hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa ovat tekemässä tilanteen mukaan potilas, hoitaja, muu hoitotiimi tai erityistyöntekijä, jolla on tarpeeseen nähden paras asiantuntemus ja mahdollisesti omainen. Suunnitelmaa tarkistetaan hoitojakson aikana säännöllisesti arvioiden. Tämä ensimmäinen suunnitelma on hoitajan tulotekstissä. Teksti sisältää monipuolisen toimintakyvyn arvion havainnoimalla ja mahdollisesti mittaamalla. Tavoitteet asetetaan konkreettisiksi ja arvioitaviksi. Jatkossa asetettavat uudet tavoitteet kirjataan hoitotyön seurantaan, jossa niitä myös arvioidaan. Nämä hoitotyön määräykset sitovat kaikkia hoitoon osallistuvia ja niistä poikkeaminen pitää perustella potilaan tarpeen muutoksesta johtuvana. Geriatrinen potilas on yleensä iäkäs, jota kohdellaan kunnioittavasti aikuisena ihmisenä sairauden oireista tai kognition ongelmista huolimatta. Hoitaja asettuu ihmisenä potilaan kanssa samalle tasolle ja kohtaa hänet tasavertaisena. Yhteistyössä iäkkäiden ihmisten kanssa on tärkeää tunnistaa erilainen rytmi. Iäkkäät tarvitsevat enemmän aikaa. Myös maailmankuva on usein erilainen ja lisäksi yksilöllinen, jonka hoitaja huomioi. Potilaalle kerrotaan tilanne ja kognitio huomioiden hoitoon liittyvät asiat. Omaisia informoidaan aktiivisesti, mikäli siihen on saatu potilaan lupa tai omaiset ovat kiinteä osa potilaan sosiaalista ympäristöä. Yhteistyö omaisten kanssa on keskeinen alue geriatrisen potilaan hoitotyössä useissa tapauksissa. Potilasta motivoidaan arjen askareissa käyttämään voimavarojaan ja suorittamaan kaikki ne asiat itse, joihin hän kykenee. Huomioidaan ohjauksessa tapa millä potilasta lähestytään, äänen käyttö ja sävy sekä oikeanlainen huumori. Kannustava ja positiivinen asenne ovat kuntouttavaa hoitotyötä. Ohjaus kytketään niihin tavoitteisiin, joita potilaan kuntoutumiselle on asetettu yhdessä. 9

12 Päivittäin kirjataan muutokset, havainnot ja potilaan tilanne suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hoidossa tapahtuvat päätökset ja tavoitteiden muutokset kirjataan myös. Kirjataan myös mahdolliset tulevaisuuden ongelmat ja komplikaatiot hoidon suunnittelua ja tarkentamista varten. Hoidon kokonaisarviointia tehdään väliarviossa ja loppuarviossa. Tiimin sitoutuminen potilaan hoidossa sovittuihin asioihin tukee kuntoutumista ja antaa potilaalle turvallisuuden tunteen. Omaisten on myös helpompi ymmärtää hoidon sisältöä ja tavoitteita kun tiimi sitoutuu toimimaan samalla tavalla. Jokaisen hoidossa mukana olevan havainnot ja tiedot käsitellään tiimissä raporteilla ja niistä seuraavat muutokset tavoitteisiin ja keinoihin kirjataan. Tiimin yhteistyö kaikkien hoitoon osallistuvien kanssa näkyy kirjaamisessa. Kirjallisuutta: Voutilainen ym. Ikäihmisten hyvä hoito. Helsinki 2002, Stakes, STM, oppaita nro 49 Pirkko Routasalo & Seija Arve: Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö. Toimintatutkimus. Turku: Terveystoimen julkaisu n:o 6:

13 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KIRJAAMINEN V3:LLA LH TARJA MYRY POTILAN SAAPUESSA OSASTOLLE Kirjataan GER-lehdelle esitiedot: Tulosyy ja diagnoosi Kotona pärjäämättömyyden syy, potilaan ajatus Omaisten ajatuksia, onko pärjäämättömyyden taustalla muita syitä kuin sairaus, jatkosuunnitelmat Kotihoidon suunnitelmat, onko kotihoidon toteuttamisessa ongelmia, jatkosuunnitelmat Kodin ulkopuolisten palveluiden määrä ja laatu Fyysinen kunto tulovaiheessa Kudoseheys, mustelmat, haavat, hiertymät, hautumat Erittäminen, vaipat, katetri, I.V. nesteytys Psyykkinen tila, sekavuus, muistamattomuus, aistitoiminta Allergiat 11

14 MITÄ ASIOITA HUOMIOIDAAN JA KIRJATAAN HOITOTYÖSSÄ Potilaan / asiakkaan fyysisessä tilassa tapahtuvia muutoksia o Miten potilas selviytyy esim. pukeutumisesta, syöminen/juominen, miten kykenee liikkumaan, väsyykö helposti, ahdistaako liikkuessa. o Ihon kunto Potilaan psyykkisessä tilassa tapahtuvia muutoksia o Mielialan vaihtelut, itkuisuus, levottomuus, uneliaisuus o Muistissa tapahtuvat muutokset, käytösoireet Potilaan sosiaalisen tilanteen huomioiminen o Suhteet puolisoon, omaisiin ja tuttaviin, silloin kun niillä on merkitystä potilaan jatkohoidon suhteen. o Onko lääkehoidon tai kotipalveluiden epäonnistumisen taustalla taloudelliset syyt. Potilaan itsemääräämisoikeus o Itsekseen viihtyvän ja eristäytyvän potilaan oikeus yksityisyyteen, ei pakkoruokailua ryhmissä. o Potilaan omat ajatukset omasta voinnistaan. Omaisilta saatu tieto potilaasta Kotihoidon ja muiden sidosryhmien informaatio Osastolla oloaikana tulleet uudet ongelmat MITEN KIRJATAAN Potilas- / asiakaslähtöisesti o Potilas syönyt o Potilas käynyt wc:ssä o Potilas liikkunut Kuvaile mahdollisimman tarkasti Ongelmatilanteissa käytä sitaatteja o Hoitaja ei antanut lääkettä, minä teen valituksen. Yksiselitteisesti o Esim. jatkosuunnitelmien informointi, onko asiat sovittu ja miten. Mittaukset Testaukset Lääkärin määräykset Lääkitysmuutosten seuranta Tarvittavien lääkkeiden vaikutus Miksi ja mihin vaivaan tarvittava lääke POTILAAN SEURANTA MILLOIN KIRJAUS TEHDÄÄN Kyseisen työvuoron aikana o Ongelmat jälkikirjauksesta: muistikuvat muuttuvat, yksityiskohdat unohtuvat. Akuutit muutokset ja tapahtumat heti Muistilapun käyttö ettei asia unohdu Jokaisen työvuoron ajalta kirjaus 12

15 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja o Esim. nukkunut kirjaus yövuorosta on tärkeä silloin kun halutaan selvittää miten potilas on yönsä viettänyt hoitojaksolla. o Tieto, että potilaan vointi on huomioitu Jokaisesta omaiskontaktista maininta o Kirjausten perusteella voidaan olettaa, että omainen on tietoinen potilaan voinnista ja hoidon edistymisestä. Tapahtumien kulun seuranta Potilaan ja hoitajan oikeusturva Potilaalla oikeus lukea kirjaukset Lain määräämä velvoite MIKSI SAMOJA ASIOITA TOISTETAAN KIRJAUKSEN MUUTTAMINEN Virheellisen tekstin korjaus Muuttuneiden asioiden korjaus Päivämäärän kirjaus tulevaisuuteen o Milloin se on tarpeellinen: esim. sovitut asiat ja tutkimukset o Asioita voidaan yhdistää samaan osioon, jotta koko avautuva hoitotyön näkymä ei olisi täynnä vain tulevia asioita ja päiväkohtaiset asiat jäävät huomioimatta. KIELENKÄYTTÖ HOITOTYÖSSÄ Kieli selkeää ja ymmärrettävää Arkaluontoisten ja hoidon kannalta epäoleellisten asioiden kirjaamista vältettävä o Onko juoppo poika asiallista vai asiatonta ja kenen näkökulmasta? Silloin kun juopon pojan äiti on potilas, teksti mahdollisesti loukkaa potilasta. POTILAAN LÄHTIESSÄ OSASTOLTA GER- lehdelle loppuarvio kotiin lähdettäessä ja väliarvio Kaupin sairaalaan Potilaan fyysinen kunto lähtiessä: apuvälineet, selviytyminen, kudoseheys, erittäminen Psyykkinen tila: muisti, sekavuus, aistit, kanssakäyminen Vuorokausirytmi: yö ja päiväaktiivisuus Kotiavut: ennallaan vai muutoksia, mahd. LAH- jaksot Potilaan oma arvio hoitojaksosta ja kotiutuksesta Lähteekö potilas yksin vai saateltuna, kenen kanssa 13

16 MUITA PEGASOS-KIRJAUKSIA Hoitosuunnitelman kirjaus: Kirjaus tehdään ensimmäisenä, ennen kuin hoitotyölle tehdään kirjauksia Mikäli hoitotyölle tehdään kirjaus ennen HOSU- kirjausta, kirjaus ei näy jälkeenpäin tarkasteltuna oikean osaston kirjauksena. Kirjauksessa tulee näkyä laitoksen nimi (HASA), erikoisala (GER), yksikkö (V3) ja päivämäärä sekä päätavoite (sairauden syyn selvittely). Hoitotaulukkoon kirjaus: Syntymäaika/ikä, tulopäivä, tulosyy Tärkeimmät hoitoon liittyvät tiedot, muisti, sekavuus, toimintakyky, inkontinenssi, erittäin huono kuulo ja näkö, asuinmuoto ja palvelut. Päivitetään tarvittaessa hoitojakson aikana, esim. tulevat tutkimukset, kotiutus Lääkäri kirjaa hoidon kannalta tärkeimmät aikaisemmat sairaudet esim. DM, sydämen vajaatoiminta, Parkinson, astma 14

17 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KIERTOMÄÄRÄYKSET JA MUUTOKSET LH TARJA MYRY OSALLISTUJAT Lääkäri Hoitaja, joka tuntee potilaat parhaiten tai edellisen iltavuoron hoitaja. Kiertävä hoitaja sovitaan yhteisesti aamuraportilla. Opiskelija, jos hänen osastojakson tavoitteeseensa se sisältyy. Sovitusti sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti, jotka kirjaavat itse oman ammatillisen osa-alueensa esille tulleet asiat hoitotyölle. KIERROLLE MUKAAN Kaksi kannettavaa tietokonetta, joissa Pegasos- potilastietojärjestelmä. Muovitaskut, joissa potilaan hoitoon ja lääkitykseen liittyviä asiakirjoja. Tiimin päiväohjelma, jos sovittu, että kiertäjä tekee muutokset. PÄÄTTEIDEN PUUTTUESSA Mikäli lääkärikierron aikana kirjausmerkintöjä ei voida tehdä sähköisesti, esim. langattomien päätteiden toimintahäiriön vuoksi, kirjaus tehdään paperiselle hoitosuunnitelma- lehdelle. Tuolloin lääkäri kirjaa itse omat määräyksensä ja vahvistaa määräyksen allekirjoituksellaan. Kierron jälkeen tiedot siirretään Pegasokseen ja tekstiin merkitään, että kyse siirretystä tiedosta. Koko hoitojakson aikana käytetään samaa hoitosuunnitelma- lehteä, joka hoitojakson päätyttyä arkistoidaan potilaan sairauskertomukseen. KIERRON KIRJAAMINEN Kirjaukset tehdään hoitotyön osioon: LÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET Hoitaja kirjaa kierron määräykset lääkärin sanelun mukaisesti Lääkäri tarkistaa tekstin ja kuittaa sen omalla nimikirjoituksellaan. Nimi kirjataan kokonaan, ei lyhennettä. Lääkeosioon tehtävät muutokset tekee aina lääkäri. Kirjattava lääke kirjoitetaan kokonaisuudessaan isoilla kirjaimilla. TEKSTIN KORJAAMINEN TAI MUUTTAMINEN Tekstiä pääsee muuttamaan hoitotyön osion oikeassa reunassa olevaa natsaa näpäyttämällä. Jokaisen tulisi pyrkiä itse muuttamaan oma virheellinen tekstinsä. Virheellisen tekstin voi muuttaa tarvittaessa toinenkin henkilö Kiertomääräykseen jälkeenpäin tulleet muutokset tulisi kirjata uuteen osioon, selvyyden vuoksi myös vanha kirjaus tulisi näkyä, kuitenkin niin, että uusi tai voimassa oleva kirjaus on ylimmäisenä. 15

18 KIERRON PURKU Aamuraportilla yhteisesti sovittu henkilö purkaa kiertoa. Purkaja huolehtii, että kierrolla tulleet lääke- ja hoitomääräykset tulevat toteutetuiksi. Sellaiset määräykset, joita ei voi hoitaa heti, kuten erilaiset testaukset ja kyselykaavakkeiden täyttö, tulee kirjata päiväohjelmaan kohtaan HUOLEHDITTAVAT ASIAT (jos päiväohjelma on kierron purkajalla). Purkaja soittaa kierrolla määrätyt puhelut, jos puheluun ei saa vastausta tai puhelu on mennyt vastaajaan, jätetään asiasta tieto kollegoille. KIERRON JÄLKEEN TULLEET MUUTOKSET Lääkäri voi kierron jälkeen tehdä lisäyksiä ja muutoksia määräyksiin, jotka hän itse kirjaa hoitotyölle, lääkärin määräykset kohtaan. Lääkärin tulee ilmoittaa muutokset hoitajille, KELTAISTA muutoslappua käyttämällä. Muutoksen huomioimisvastuu on jokaisella. Jos kyseisellä henkilöllä ei ole esim. lääkelupaa, pitää asiasta informoida lääkeluvallista hoitajaa. 16

19 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja POTILAAN VASTAANOTTAMINEN OSASTOLLE V3 LH JAANA PYLKKI, SH KIRSI REPO HOITAVAN TIIMIN TEHTÄVÄT mietitään millaisen huoneen potilas tarvitsee (esim. eristys, onko potilas levoton?) selvitetään ennakolta potilaan vointiin liittyen tarvitaanko huoneessa esimerkiksi tippatelinettä tai vuoteessa nostolakanaa toivotetaan potilas tervetulleeksi osastolle ja annetaan hänen tuntea olevansa odotettu saapuvaksi ohjataan potilas mahdollisimman pian hänen osastolle saavuttuaan huoneeseensa tai odottamaan huoneeseen pääsyä ja kerrotaan miksi hän joutuu odottamaan selvitetään potilaalle missä hän on ja miksi, ellei hän sitä itse ymmärrä annetaan potilaalle sairaalan vaatteet ja luetteloidaan tarkasti hänen omaisuutensa omaisuusluetteloon jos mukana on rahapussi, yli 100 euroa olevat summat annetaan sosiaalityöntekijälle ja alle 100 euron summat annetaan osastolla sovitulle henkilölle. Jos potilaalla on mukana rahaa tai arvotavaroita, laitetaan omaisuusluetteloon kahden hoitajan allekirjoitus näytetään potilaalle soittokellon, radion ja puhelimen käyttö annetaan potilaalle käyttöön tarvittavat apuvälineet, esimerkiksi rollaattori kerrotaan potilaalle mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, esimerkiksi lääkärin tutkimus, ruokailu esitellään liikkuvalle potilaalle osasto 17

20 kerrotaan potilaalle osaston toimintaperiaatteista ja kuntouttavasta työtavasta ja mitä se merkitsee käytännössä. Kerrotaan myös omaisille nämä asiat. haastatellaan potilasta tai omaista ensi kertaa tavatessa ja selvitetään toimintakyky kotona, kotiavut, apuvälineet yms. ja kirjataan nämä asiat Pegasokseen ger-lehdelle esitietoihin. kirjataan potilaan tiedot Soonille (nimi ja sosiaaliturvatunnus) soitetaan tarvittaessa kotipalveluun lisätietojen saamiseksi kysytään potilaalta kirjallinen/suullinen lupa tietojen luovuttamiseen (osastolla erillinen lomake) tiedustellaan allergiat ja ruokavaliotiedot sekä esimerkiksi juoko nokkamukista ja merkitään tiedot ruokakorttiin ja viedään keittiöön. tarjotaan potilaalle ruoka ja kysytään jos potilaan vointi sallii onko hän ottanut tai saanut tämän päivän säännölliset lääkkeensä. ilmoitetaan sairaalahuoltajille mahdollisimman pian jos potilas on eristyksessä ja se ei ole vielä ollut tiedossa ennen potilaan osastolle saapumista varmistetaan omaisten yhteystiedot ja huonokuntoisen potilaan kohdalla tiedustellaan haluaako omainen, että voinnin muutoksista ilmoitetaan yöaikaan (kun ollaan ensimmäisen kerran yhteydessä omaiseen) ilmoitetaan lääkärille ja annetaan hänelle potilaan paperit. Ilmoitetaan myös sihteerille, että potilas on saapunut osastolle, jotta hän voi kirjata potilaan sisään osastolle. Päivystysaikaan kirjataan potilas itse sisään ja soitetaan päivystävälle lääkärille, ellei ole sovittu, että seurataan PAS:n ohjeita seuraavaan aamuun. liitetään papereihin tiedot kotilääkityksestä sekä Marevan-kortti, jos ne ovat potilaan mukana. Jos potilaalla on dosetti mukana, annetaan se lääkärille. tulostetaan henkilötiedot j omaisen yhteystiedot sekä riskitiedot potilaspapereihin Pegasoskatkon varalle. KIRJATAAN PEGASOKSEEN päätavoite kuvaus tulovaiheen voinnista hoitotyölle hoitotaulukkoon tilanneraporttitiedot (tulopäivä, tulosyy, liikkuminen, eritys, kotiavut, eristystarve, ym. tiedot jotka on oltava jokaisen saatavilla) ger-lehdelle esitiedot ja hoitosuunnitelma toteutetaan lääkärin määräykset tulotekstin mukaan ja laitetaan lääkitys Pegasokseen ellei lääkäri ole sitä laittanut merkitään seuraavien päivien määräykset, esimerkiksi punnitukset, nestelista tai verensokerin mittaukset tiimin työlistaan rtg- ja muut tutkimukset, joissa tarvitaan kuljetusta ja/tai saattajaa merkitään päiväkirjaan ja suunnitellaan kuka saattaa potilaan (yleisimmin potilasavustaja jos osastolla on) 18

21 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KOTIUTUKSEN SUUNNITTELU JA HOITO SH KIRSI KORPIAHO-NIEMINEN, SH SATU HALTTUNEN KOTIUTTAMISEN VALMISTELU kotiutusjärjestelyt aloitetaan jo potilaan tullessa osastolle selvittämällä potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ennen sairaalaan joutumista. otetaan tarvittaessa yhteys aikaisempiin hoitotahoihin ja omaisiin, jotta saadaan tieto aikaisemmasta kotona selviytymisestä. arvioidaan potilaan arkitoiminnoista selviytyminen, apuväline- ja turvahälytintarve sekä tarve mahdollisiin kodin muutostöihin. Apuvälinekartoitus mahdollista tehdä jo osastolta käsin. kun järjestelyt ovat tehty, sovitaan kotiutumispäivä yhdessä potilaan, omaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (kotihoito, kotiutustiimi, palvelutalot ym.) KOTIUTTAMINEN koko hoitava tiimi (lääkärit, hoitajat, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä) huolehtivat potilaan kotiuttamisesta. potilaalle sairaalajaksosta epikriisi, tarvittavat reseptit, tieto mahdollisista jatkokontrolleista, lääkekortti, tarvittaessa esim. kahden päivän lääkkeet sopimuksen mukaan, tarvittavat haavan hoito-ohjeet. Jos Marevan tai osteoporoosilääke aloitettu hoitojaksolla, annetaan potilaalle hoito-ohje. Jos todettu dementia, annetaan potilaalle mukaan hoito-opas. yleensä hoitaja kotiuttaa, mutta lääkärikin tarvittaessa jos kyseessä vaikea kotiutus. Haasteellisissa kotiutuksissa käytetään kotiutustiimiä apuna. tarkistetaan vastuu- ja työnjako hoitavien tahojen kesken: kotihoito, kotiutustiimi, omaiset tarvittaessa kotihoidon kartoituskäynti, jos apuja ei ole ollut tai on tarvetta lisätä niitä. tarkistetaan, että potilaalla on avain ja vaatteet kotiutumista varten osastolla tai pyydetään omaisia tuomaan ne. tilataan potilaalle kuljetus: taksi, invataksi, ambulanssi ja selvitetään onko omaisilla mahdollisuus tulla hakemaan potilasta. tarvittaessa hoidetaan kotiin potilasta vastaan kotiutustiimi, kotihoito tai omaiset. 19

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Kotikuntoutusmallit Lahdessa Kotikuntoutusmallit Lahdessa Pirkko Heinonen Kuntoutuspäällikkö 20.10.2016 Missio Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot