GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN GERIATRIAN OSASTORYHMÄN OSASTO V3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

2 SISÄLLYS LUKIJALLE Geriatrinen akuuttihoito- ja arviointiyksikkö yl Jukka Rönneikkö Osastolle ottamisen kriteerit oyl Marjo Viik Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet sh Hanna Suominen, sh Juha Miettinen Kuntouttava hoitotyö voh Päivi Mäkipää Kirjaaminen V3:lla lh Tarja Myry Kiertomääräykset ja muutokset lh Tarja Myry Potilaan vastaanottaminen osastolle V3 lh Jaana Pylkki, sh Kirsi Repo Kotiutuksen suunnittelu ja hoito sh Kirsi Korpiaho-Nieminen, sh Satu Halttunen Geriatrinen elvytys ja käytännöt osastolla V3 sh Teija Lapikisto Elvytysohje (os V1-3, U1, U3) Geriatrinen hoito LÄÄKÄREIDEN JA HOITAJIEN LISÄKSI OSASTOLLA TYÖSKENTELEVÄT...65 Liitteet...72 Elvytyskaavio...72 Myöhäisiän depressioseula GDS Beckin masennustesti (BDI)...74 MRSA-yleisohje...77

3 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja GERIATRISEN AKUUTTIHOIDON JA ARVIOINNIN KÄSIKIRJA HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN GERIATRIAN OSASTORYHMÄN OSASTO V3 LUKIJALLE GEMU - käsikirja on syntynyt tarpeesta koota geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käytäntöjä kirjalliseen muotoon sekä tällä tavalla välittää niitä eteenpäin osastolle tulevien eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden perehdytyksen, opiskelijaohjauksen ja koulutuksen kautta. Erityinen merkitys käsikirjaan kootulla tiedolla omassa yksikössämme tulee olemaan toisen akuuttihoito-osaston käynnistämisessä. Käsikirjaan liittyy myös näkökulma hoidon laadusta ja sen kehittämisestä geriatrisessa arviointi- ja akuuttihoitotyössä. Tämä käsikirja on alku laatutyölle osastolla V3. Hatanpään puistosairaalan geriatrian yksikön akuutti ja arviointiosasto V3 perustettiin v Osasto käynnistettiin geriatrisen potilaan akuuttihoitoa ja arviointia selvittäneisiin tutkimuksiin ja muihin näyttöön perustuviin johtopäätöksiin nojautuen. Osaston toiminnan myötä joitakin käytäntöjä on tarkasteltu uudelleen ja jotkut niistä ovat vahvistaneet toimivina paikkansa. Käsikirjassa esitellään geriatrisen akuuttihoito- ja arviointiosaston toiminnan taustaa, arvot ja hoitotyön periaatteet. Yleisimmät oirepohjaiset hoito- ja tutkimuskäytännöt sekä eri henkilöstöryhmien työn esittely ovat V3:n käytännön toimintaa tällä hetkellä. Lääketieteen ja tutkimuksen saavuttaessa uutta tietoa ja näytön lisääntyessä tämän käsikirjan tiedotkin muuttuvat. Tavoitteena on, että kirja pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Käytetyt lähteet ovat kunkin luvun lopussa. Lääketieteellisen tiedon on tarkastanut osastonylilääkäri Marjo Viik. Käsikirjan tekemiseen on osallistunut osasto V3:n koko henkilökunta. Kuvituksena olevat piirrokset on tehnyt V3:lla sijaisena työskentelevä perushoitaja, taiteilija Birgit Marttinen. Tampereella vastaava osastonhoitaja Päivi Mäkipää 1

4 GERIATRINEN AKUUTTIHOITO- JA ARVIOINTIYKSIKKÖ YL JUKKA RÖNNEIKKÖ Vanhuksen akuuttiin sairastumiseen liittyy merkittävä toimintakyvyn laskun ja lisääntyneen avuntarpeen riski, mikä saattaa olla altistamassa pysyvään laitoshoitoon siirtymiseen. Tutkimuksissa, joissa on pyritty löytämään parhaimpia toimintatapoja akuutisti sairastuneen vanhuksen hoidon järjestämiseksi, on todettu, että geriatrinen osaaminen tulee erityisesti kohdentaa niihin vanhuksiin, joilla jo ennen akuuttia sairautta on todettu merkittävä toimintakyvyn lasku. Yksiköt (GEMU), jotka hoitavat ja kuntouttavat akuutisti sairastuneita kyseisen riskiryhmän vanhuksia toiminnallaan vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja laitoshoitoon joutumisen riskiä sekä vähentävät kuolleisuutta. Vaikuttavuustutkimuksissa GEMU yksikön keskeisiä toimintatapoja ovat mm: potilaskeskeinen, omatoimisuuteen rohkaiseva hoitokäytäntö kuntoutumista tukeva työtapa ennaltaehkäisy lääkityksen tarkistus omahoitajan päivittäin tekemä arvio kaikkien häiriöiden moniammatillinen arviointi varhainen mobilisaatio kotiutuksen huolellinen suunnittelu Akuutin sairauden hoidon lisäksi toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta korostuu potilaan toimintakyvyn ja terveydentilan laaja-alaisen arvioinnin merkitys. Laaja-alainen geriatrinen arviointi sisältää vanhusten terveydentilan, toimintakyvyn, kuntoutustarpeen ja elinympäristön moniammatillisen kartoituksen ja hoidon sekä seurannan suunnittelun. Tarkoitus on löytää keinoja terveydentilan parantamiseksi, toimintakyvyn tukemiseksi sekä eri riskitekijöitten vähentämiseksi tavoitteena tukea vanhusten itsenäistä selviytymistä ja itsemääräämisoikeutta avohoidossa, parantaa elämänlaatua ja vähentää monien degeneratiivisten sairauksien ja sosiaalisten syiden aiheuttamia haittoja. Hatanpään puistosairaalan osasto V3 pyrkii toiminnallaan toteuttamaan geriatrisen hoito ja arviointiyksikön toimintaperiaatteita. 2

5 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja OSASTOLLE OTTAMISEN KRITEERIT OYL MARJO VIIK TUTKIMUSTEN MUKAAN, KUN POTILASVALINNASSA HUOMIOIDAAN: pysyvä haitta ADL- toiminnan lasku lievä/keskivaikea dementia sekavuus depressio huimaus kaatumiset inkontinenssi malnutritio polyfarmasia kuulon tai näön heikentyminen sosiaaliset ongelmat SAAVUTETAAN: kuolleisuuden vähentyminen sairaalahoidontarpeen vähentyminen toimintakyvyn paraneminen lisääntynyt todennäköisyys kotona asumiseen (Stuck ym. 1993) SISÄÄNOTTOKRITEERIT: geriatrisissa sairaaloissa aiemmin hoidossa olleet potilaat säännöllisen kotihoidon asiakkaat säännöllisessä lyhytaikaishoidossa kävijät ostopalveluyhteisöjen tehostetussa palveluasumisessa asuvat yli 85-vuotiaat selviytyminen yksin kotona uhkaa pysyvästi heikentyä MISTÄ POTILAAT TULEVAT? Hatanpään päivystysasema Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystysensiapu ja päivystysosasto. Tampereen yliopistollisen sairaalan seurantaosasto kotihoidosta päivystyksenomaisesti 3

6 ARVOT JA EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET SH HANNA SUOMINEN, SH JUHA MIETTINEN 4

7 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja AMMATTIETIIKKA JA EETTISET OHJEISTOT Sana etiikka tulee kreikan sanasta ethos ja moraali latinan sanoista mos, mores. Molemmat sanat tarkoittavat tapaa, tapoja koskevaa, traditiota ja henkeä. Sekä etiikassa että moraalissa on kysymys ihmisten ja sosiaalisten yhteisöjen toiminnasta eli niistä säännöistä ja tavoista, joita toiminta noudattaa. (Kalkas & Sarvimäki 1996.) Kokkonen (1995) kuvaa eri yhteisöjen jäsenten keskuudessaan sisäistämien arvojen pohjalta hyväksymiä toimintaohjeita eettisiksi ohjeiksi. Eettiset ohjeet ja säännöt ovat terveydenhuollon ammattikuntien omia pelisääntöjä ja ohjeita. Eettisissä ohjeissa pyritään antamaan menettelytapaohjeita tiettyjä käytännössä tunnistettuja ristiriitatilanteita varten. Launiksen (1995) mukaan ammattieettiset ohjeet pyrkivät täsmentämään, mihin ammattikuntien edustajilla on oikeus puuttua ja mihin he ovat moraalisesti velvollisia sitoutumaan. ETENE:n (STM 2001) mukaan terveydenhuollon ammattiryhmien eettiset ohjeet pohjautuvat samoihin arvoihin siitä huolimatta, että ne painottuvat eri tavoin. Keskeisiksi terveydenhuollon arvoiksi ETENE määrittelee ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen, ihmiselämän suojelun ja terveyden edistämisen. Sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa sairaanhoitajien tehtäviksi kuvataan terveyden edistäminen ja ylläpito, sairauksien ehkäisy ja kärsimyksen lievittäminen. Keskeisinä arvolähtökohtina ohjeesta nousee esille ihmiselämän suojelu, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja hoitotyön laatu. ARVOT Arvot ovat käsitteitä, jotka ohjaavat sitä, miten sosiaaliset toimijat (yksilöt, organisaatioiden johtajat ja poliitikot) valitsevat toimintatapansa, arvioivat ihmisiä ja tapahtumia sekä perustelevat toimintansa. (Schwartz & Bilsky 1990, Schwartz 1992, Schwartz & Bilsky 1994, Schwartz 1999, Schwartz & Sagiv 2000, Verkasalo 1996.) Suhosen (1988) mukaan Arvot ovat ihmisten ajattelussa ja yhteiskunnan kulttuurissa vallitsevia käsityksiä yksilöiden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan keskeisistä päämääristä. Ne ovat siis käsityksiä hyvästä elämästä, hyvästä yhteiskunnasta ja hyvästä maailmasta. 5

8 OSASTO V3:N ARVOT JA EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET Osasto V3:n henkilökunta pyrkii kaikessa toiminnassaan toteuttamaan ja seuraamaan yhteisesti määriteltyjä arvoja ja eettisiä toimintaperiaatteita. OMATOIMISUUS Omatoimisuus on itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, riippumattomuutta ja aktiivisuutta. Omatoimisuus tukee itsetuntoa ja itseluottamusta ja uskoa minään. Omatoimisuuden periaatteen toteutuminen on potilaan kunnioittamista itsenäisenä ja osallistuvana hoidon subjektina. Omatoimisuuden periaate on potilaan tarpeiden ja kykyjen arviointia ja toisaalta potilaan auttamista vain niissä toiminnoissa, joista hän ei itsenäisesti suoriudu. Pyrkimyksenä on sekä psyykkisen että fyysisen aktiviteetin säilyttäminen ja kohentuminen omatoimisuutta tukien. HOIDON JATKUVUUS Potilaan hoidon suunnitelmallinen jatkuminen turvataan sairaalahoidon aikana ja sen jälkeen potilaan hoidon tarpeen mukaan. Hoidon jatkuvuus on myös osa työn vastuullisuutta ja ammattitaitoa. PERHEKESKEISYYS JA YHTEISÖLLISYYS Potilas kuuluu perheeseen tai muuhun inhimilliseen yhteisöön. Potilaalle on tärkeätä, että yhteydet läheisiin säilyvät myös hoitopaikassa. Henkilökunnan tehtävänä on tukea potilaan yhteyksien säilyminen, koska omaiset ja muut läheiset ovat hoidossa myös voimavarana. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ja velvollisuus auttaa mahdollisuuksien mukaan omaista sopeutumaan läheisensä sairauteen. YKSILÖLLISYYS Yksilöllisyyden periaate tarkoittaa sitä, että hoito suunnitellaan potilaan omasta elämäntilanteesta käsin. Tärkeää on potilaaseen tutustuminen hyvin; hänen terveydentilansa niin kuin muutkin mahdollisuudet ja rajoitukset tuovat osansa yksilöllisyyteen. Tietoisuus potilaan elämästä, vaikeuksista ja niiden ratkaisukeinoista auttaa ymmärtämään erilaisia reagointi- ja käyttäytymistapoja. Tieto potilaan elämäntyöstä ja ihmissuhteista ohjaa yksilöllisempään hoitotyöhön. Yksilöllisesti hoidettuna potilaalla on parempi mahdollisuus noudattaa omia tapojaan ja tottumuksiaan ja hän tuntee tulleensa kuulluksi omana itsenään. Tuntemus arvostuksesta on merkittävä voimavara osana parantumista ja kuntoutumista. 6

9 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja TURVALLISUUS Turvallisuus on luottamusta, varmuutta ja uskomista itseensä, toiseen ihmiseen ja ympäristöön. Sairaalahoidossa turvallisuus on luottamusta hoitoon, sen toteuttajiin ja toteuttamisympäristöön. Turvallisuutta luovat selvät ja yhtenäiset hoitoperiaatteet, henkilökunnan ammattitaito, fyysisesti turvallinen hoitoympäristö ja hoitovälineistö sekä tiedon kulun sujuvuus. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Potilaalla on oikeus (sekä laillinen että inhimillinen) olla osallisena omaa hoitoaan liittyvässä päätöksenteossa ja tulla kuulluksi. Potilaalla tulisi olla riittävä tieto, jotta omat hoitoon liittyvät ratkaisut olisivat mahdollisia. Henkilökunnan tulee tukea potilasta ja ohjata potilasta itsenäiseen päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen pohjalla on hyvä tiedon kulku. Kirjallisuutta: Kalkas H & Sarvimäki A Hoitotyön etiikan perusteet. WSOY, Vantaa. Kokkonen P Johdanto-osa. Teoksessa: Launis V. (toim.) Lääkintä ja hoitoetiikka. Painatuskeskus Oy, Helsinki. Launis V Hoitoyhteisö ja ammattietiikka. Teoksessa: Launis V. (toim.) Lääkintä ja hoitoetiikka. Painatuskeskus Oy, Helsinki. Schwartz H Universal content and structure of values: theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Advanced in experimental social psychology 25, Schwartz SH A Theory of Cultural Values and Some Implications for Work. Applied Psychology 48, Schwartz SH & Bilsky W Toward a Theory of the Universal Content and Structure of Values: Extensions and Cross- Cultural Replications. Journal of Personality and Social Psychology 58, Schwartz SH & Sagiv L Value priorities and subjective well-being: direct relations and congruity effects. European Journal of Social Psychology 30, Sosiaali- ja terveysministeriö, ETENE Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo suomalaisessa terveydenhuollossa, selvityksiä 1. STM, Helsinki.. Suhonen P Suomalaisten arvot ja politiikka. WSOY, Juva. Verkasalo M Values Desired or Desirable? Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksia. Hakapaino Oy, Helsinki. 7

10 KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ VOH PÄIVI MÄKIPÄÄ Kuntouttava hoitotyö on terveyden edistämistä, toimintakyvyn monipuolista käyttöä ja palauttamista, selviytymisen edistämistä ja aktiivisuudesta huolehtimista. Kuntouttava hoitotyö on tavoitteellista yhdessä toimimista, jonka lähtökohtana on potilaan oma kokemus voimavarojensa ja kykyjensä riittävyydestä ja avun tarpeesta. Kuntouttavaa hoitotyötä ohjaavat yhdessä sovitut konkreettiset tavoitteet, joiden toteutuminen edellyttää sitoutumista ja säännöllistä arviointia. Kuntouttava hoitotyö sisältää erityistyöntekijöiden antaman kuntoutuksen ja arjen hoitotyön, jossa käytetään kuntouttavaa työotetta. Kuntouttava hoitotyö kokonaisuutena on kuntoutumista edistävää. PERUSTEET Potilaan yksilöllisyyden tunnustaminen ja kunnioittaminen. Itsenäisyyden tukeminen, optimaalinen itsehoitoisuus ja subjektiivinen terveys. Voimavarojen tunnistaminen ja toimintakyvyn arviointi. Yhdessä toimiminen. HOITOYHTEISÖLTÄ JA HOITAJALTA EDELLYTETÄÄN Tiedot, jatkuva kouluttautuminen/ opiskelu ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Taidot, jotka karttuvat kokemuksen myötä. Geriatriassa erityisesti taito kohdata ikääntynyt potilas. Asenteet eli lampun syttyminen josta seuraa sitoutuminen kuntouttavaan työskentelyyn ja siinä hoitotyön alueen ja keinojen tunnistaminen. Potilaan kohtaaminen yksilöllisesti ja hänen tilanteensa tunteminen. Hoitajan herkkyys ja aito läsnäolo. Hoitajan havainnot ovat näyttöön perustuvaa tietoa, jota käytetään tavoitteiden ja keinojen asettamisessa. Luovuus ja halu tehdä asioita uudella tavalla. Oman ja hoitoyhteisön toiminnan jatkuva arviointi. Kyky ja halu sopia asioita ja sitoutua niihin potilaan, hoitotiimin ja omaisten kanssa. Halu ja kyky yhteistyöhön potilaan sosiaalisen ympäristön kanssa. Hoitosuunnitelmien tekeminen yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Lähtökohtana kyvyt, taidot ja voimavarat. Sisältää toimintakyvyn arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen. Tiimin työskentely ja yhteiset sopimukset. Kyky ja halu moniammatilliseen yhteistyöhön. Erilaisten turhien rutiinien purkaminen työskentelystä ja hoitoyksikön työtavoista. 8

11 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ ILMENEE HOITAMISESSA Taitona kohdata potilas aikuisena, geriatriassa ikääntyneenä, oman elämänsä määrittäjänä. Sopimuksena, miten autetaan päivittäisissä toimissa ja mistä potilas selviytyy itse. Kykynä nähdä mahdolliset komplikaatiot ennalta ja ehkäistä niitä. Riittävän tiedon antamisena, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa ja oikealla tavalla. Motivointina ja rohkaisuna potilaan itsemääräämisen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi sairaudesta huolimatta. Ohjaamisena positiivisesti kannustaen ja houkutellen asioissa, joita on asetettu tavoitteeksi. Kirjaamisena, jossa hoidon tavoitteet, sopimukset, arviointitavat ja niissä tapahtuneet muutokset näkyvät. KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ Tulotilanteessa tai mahdollisimman pian tehdään ensimmäinen hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa ovat tekemässä tilanteen mukaan potilas, hoitaja, muu hoitotiimi tai erityistyöntekijä, jolla on tarpeeseen nähden paras asiantuntemus ja mahdollisesti omainen. Suunnitelmaa tarkistetaan hoitojakson aikana säännöllisesti arvioiden. Tämä ensimmäinen suunnitelma on hoitajan tulotekstissä. Teksti sisältää monipuolisen toimintakyvyn arvion havainnoimalla ja mahdollisesti mittaamalla. Tavoitteet asetetaan konkreettisiksi ja arvioitaviksi. Jatkossa asetettavat uudet tavoitteet kirjataan hoitotyön seurantaan, jossa niitä myös arvioidaan. Nämä hoitotyön määräykset sitovat kaikkia hoitoon osallistuvia ja niistä poikkeaminen pitää perustella potilaan tarpeen muutoksesta johtuvana. Geriatrinen potilas on yleensä iäkäs, jota kohdellaan kunnioittavasti aikuisena ihmisenä sairauden oireista tai kognition ongelmista huolimatta. Hoitaja asettuu ihmisenä potilaan kanssa samalle tasolle ja kohtaa hänet tasavertaisena. Yhteistyössä iäkkäiden ihmisten kanssa on tärkeää tunnistaa erilainen rytmi. Iäkkäät tarvitsevat enemmän aikaa. Myös maailmankuva on usein erilainen ja lisäksi yksilöllinen, jonka hoitaja huomioi. Potilaalle kerrotaan tilanne ja kognitio huomioiden hoitoon liittyvät asiat. Omaisia informoidaan aktiivisesti, mikäli siihen on saatu potilaan lupa tai omaiset ovat kiinteä osa potilaan sosiaalista ympäristöä. Yhteistyö omaisten kanssa on keskeinen alue geriatrisen potilaan hoitotyössä useissa tapauksissa. Potilasta motivoidaan arjen askareissa käyttämään voimavarojaan ja suorittamaan kaikki ne asiat itse, joihin hän kykenee. Huomioidaan ohjauksessa tapa millä potilasta lähestytään, äänen käyttö ja sävy sekä oikeanlainen huumori. Kannustava ja positiivinen asenne ovat kuntouttavaa hoitotyötä. Ohjaus kytketään niihin tavoitteisiin, joita potilaan kuntoutumiselle on asetettu yhdessä. 9

12 Päivittäin kirjataan muutokset, havainnot ja potilaan tilanne suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hoidossa tapahtuvat päätökset ja tavoitteiden muutokset kirjataan myös. Kirjataan myös mahdolliset tulevaisuuden ongelmat ja komplikaatiot hoidon suunnittelua ja tarkentamista varten. Hoidon kokonaisarviointia tehdään väliarviossa ja loppuarviossa. Tiimin sitoutuminen potilaan hoidossa sovittuihin asioihin tukee kuntoutumista ja antaa potilaalle turvallisuuden tunteen. Omaisten on myös helpompi ymmärtää hoidon sisältöä ja tavoitteita kun tiimi sitoutuu toimimaan samalla tavalla. Jokaisen hoidossa mukana olevan havainnot ja tiedot käsitellään tiimissä raporteilla ja niistä seuraavat muutokset tavoitteisiin ja keinoihin kirjataan. Tiimin yhteistyö kaikkien hoitoon osallistuvien kanssa näkyy kirjaamisessa. Kirjallisuutta: Voutilainen ym. Ikäihmisten hyvä hoito. Helsinki 2002, Stakes, STM, oppaita nro 49 Pirkko Routasalo & Seija Arve: Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö. Toimintatutkimus. Turku: Terveystoimen julkaisu n:o 6:

13 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KIRJAAMINEN V3:LLA LH TARJA MYRY POTILAN SAAPUESSA OSASTOLLE Kirjataan GER-lehdelle esitiedot: Tulosyy ja diagnoosi Kotona pärjäämättömyyden syy, potilaan ajatus Omaisten ajatuksia, onko pärjäämättömyyden taustalla muita syitä kuin sairaus, jatkosuunnitelmat Kotihoidon suunnitelmat, onko kotihoidon toteuttamisessa ongelmia, jatkosuunnitelmat Kodin ulkopuolisten palveluiden määrä ja laatu Fyysinen kunto tulovaiheessa Kudoseheys, mustelmat, haavat, hiertymät, hautumat Erittäminen, vaipat, katetri, I.V. nesteytys Psyykkinen tila, sekavuus, muistamattomuus, aistitoiminta Allergiat 11

14 MITÄ ASIOITA HUOMIOIDAAN JA KIRJATAAN HOITOTYÖSSÄ Potilaan / asiakkaan fyysisessä tilassa tapahtuvia muutoksia o Miten potilas selviytyy esim. pukeutumisesta, syöminen/juominen, miten kykenee liikkumaan, väsyykö helposti, ahdistaako liikkuessa. o Ihon kunto Potilaan psyykkisessä tilassa tapahtuvia muutoksia o Mielialan vaihtelut, itkuisuus, levottomuus, uneliaisuus o Muistissa tapahtuvat muutokset, käytösoireet Potilaan sosiaalisen tilanteen huomioiminen o Suhteet puolisoon, omaisiin ja tuttaviin, silloin kun niillä on merkitystä potilaan jatkohoidon suhteen. o Onko lääkehoidon tai kotipalveluiden epäonnistumisen taustalla taloudelliset syyt. Potilaan itsemääräämisoikeus o Itsekseen viihtyvän ja eristäytyvän potilaan oikeus yksityisyyteen, ei pakkoruokailua ryhmissä. o Potilaan omat ajatukset omasta voinnistaan. Omaisilta saatu tieto potilaasta Kotihoidon ja muiden sidosryhmien informaatio Osastolla oloaikana tulleet uudet ongelmat MITEN KIRJATAAN Potilas- / asiakaslähtöisesti o Potilas syönyt o Potilas käynyt wc:ssä o Potilas liikkunut Kuvaile mahdollisimman tarkasti Ongelmatilanteissa käytä sitaatteja o Hoitaja ei antanut lääkettä, minä teen valituksen. Yksiselitteisesti o Esim. jatkosuunnitelmien informointi, onko asiat sovittu ja miten. Mittaukset Testaukset Lääkärin määräykset Lääkitysmuutosten seuranta Tarvittavien lääkkeiden vaikutus Miksi ja mihin vaivaan tarvittava lääke POTILAAN SEURANTA MILLOIN KIRJAUS TEHDÄÄN Kyseisen työvuoron aikana o Ongelmat jälkikirjauksesta: muistikuvat muuttuvat, yksityiskohdat unohtuvat. Akuutit muutokset ja tapahtumat heti Muistilapun käyttö ettei asia unohdu Jokaisen työvuoron ajalta kirjaus 12

15 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja o Esim. nukkunut kirjaus yövuorosta on tärkeä silloin kun halutaan selvittää miten potilas on yönsä viettänyt hoitojaksolla. o Tieto, että potilaan vointi on huomioitu Jokaisesta omaiskontaktista maininta o Kirjausten perusteella voidaan olettaa, että omainen on tietoinen potilaan voinnista ja hoidon edistymisestä. Tapahtumien kulun seuranta Potilaan ja hoitajan oikeusturva Potilaalla oikeus lukea kirjaukset Lain määräämä velvoite MIKSI SAMOJA ASIOITA TOISTETAAN KIRJAUKSEN MUUTTAMINEN Virheellisen tekstin korjaus Muuttuneiden asioiden korjaus Päivämäärän kirjaus tulevaisuuteen o Milloin se on tarpeellinen: esim. sovitut asiat ja tutkimukset o Asioita voidaan yhdistää samaan osioon, jotta koko avautuva hoitotyön näkymä ei olisi täynnä vain tulevia asioita ja päiväkohtaiset asiat jäävät huomioimatta. KIELENKÄYTTÖ HOITOTYÖSSÄ Kieli selkeää ja ymmärrettävää Arkaluontoisten ja hoidon kannalta epäoleellisten asioiden kirjaamista vältettävä o Onko juoppo poika asiallista vai asiatonta ja kenen näkökulmasta? Silloin kun juopon pojan äiti on potilas, teksti mahdollisesti loukkaa potilasta. POTILAAN LÄHTIESSÄ OSASTOLTA GER- lehdelle loppuarvio kotiin lähdettäessä ja väliarvio Kaupin sairaalaan Potilaan fyysinen kunto lähtiessä: apuvälineet, selviytyminen, kudoseheys, erittäminen Psyykkinen tila: muisti, sekavuus, aistit, kanssakäyminen Vuorokausirytmi: yö ja päiväaktiivisuus Kotiavut: ennallaan vai muutoksia, mahd. LAH- jaksot Potilaan oma arvio hoitojaksosta ja kotiutuksesta Lähteekö potilas yksin vai saateltuna, kenen kanssa 13

16 MUITA PEGASOS-KIRJAUKSIA Hoitosuunnitelman kirjaus: Kirjaus tehdään ensimmäisenä, ennen kuin hoitotyölle tehdään kirjauksia Mikäli hoitotyölle tehdään kirjaus ennen HOSU- kirjausta, kirjaus ei näy jälkeenpäin tarkasteltuna oikean osaston kirjauksena. Kirjauksessa tulee näkyä laitoksen nimi (HASA), erikoisala (GER), yksikkö (V3) ja päivämäärä sekä päätavoite (sairauden syyn selvittely). Hoitotaulukkoon kirjaus: Syntymäaika/ikä, tulopäivä, tulosyy Tärkeimmät hoitoon liittyvät tiedot, muisti, sekavuus, toimintakyky, inkontinenssi, erittäin huono kuulo ja näkö, asuinmuoto ja palvelut. Päivitetään tarvittaessa hoitojakson aikana, esim. tulevat tutkimukset, kotiutus Lääkäri kirjaa hoidon kannalta tärkeimmät aikaisemmat sairaudet esim. DM, sydämen vajaatoiminta, Parkinson, astma 14

17 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KIERTOMÄÄRÄYKSET JA MUUTOKSET LH TARJA MYRY OSALLISTUJAT Lääkäri Hoitaja, joka tuntee potilaat parhaiten tai edellisen iltavuoron hoitaja. Kiertävä hoitaja sovitaan yhteisesti aamuraportilla. Opiskelija, jos hänen osastojakson tavoitteeseensa se sisältyy. Sovitusti sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti, jotka kirjaavat itse oman ammatillisen osa-alueensa esille tulleet asiat hoitotyölle. KIERROLLE MUKAAN Kaksi kannettavaa tietokonetta, joissa Pegasos- potilastietojärjestelmä. Muovitaskut, joissa potilaan hoitoon ja lääkitykseen liittyviä asiakirjoja. Tiimin päiväohjelma, jos sovittu, että kiertäjä tekee muutokset. PÄÄTTEIDEN PUUTTUESSA Mikäli lääkärikierron aikana kirjausmerkintöjä ei voida tehdä sähköisesti, esim. langattomien päätteiden toimintahäiriön vuoksi, kirjaus tehdään paperiselle hoitosuunnitelma- lehdelle. Tuolloin lääkäri kirjaa itse omat määräyksensä ja vahvistaa määräyksen allekirjoituksellaan. Kierron jälkeen tiedot siirretään Pegasokseen ja tekstiin merkitään, että kyse siirretystä tiedosta. Koko hoitojakson aikana käytetään samaa hoitosuunnitelma- lehteä, joka hoitojakson päätyttyä arkistoidaan potilaan sairauskertomukseen. KIERRON KIRJAAMINEN Kirjaukset tehdään hoitotyön osioon: LÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET Hoitaja kirjaa kierron määräykset lääkärin sanelun mukaisesti Lääkäri tarkistaa tekstin ja kuittaa sen omalla nimikirjoituksellaan. Nimi kirjataan kokonaan, ei lyhennettä. Lääkeosioon tehtävät muutokset tekee aina lääkäri. Kirjattava lääke kirjoitetaan kokonaisuudessaan isoilla kirjaimilla. TEKSTIN KORJAAMINEN TAI MUUTTAMINEN Tekstiä pääsee muuttamaan hoitotyön osion oikeassa reunassa olevaa natsaa näpäyttämällä. Jokaisen tulisi pyrkiä itse muuttamaan oma virheellinen tekstinsä. Virheellisen tekstin voi muuttaa tarvittaessa toinenkin henkilö Kiertomääräykseen jälkeenpäin tulleet muutokset tulisi kirjata uuteen osioon, selvyyden vuoksi myös vanha kirjaus tulisi näkyä, kuitenkin niin, että uusi tai voimassa oleva kirjaus on ylimmäisenä. 15

18 KIERRON PURKU Aamuraportilla yhteisesti sovittu henkilö purkaa kiertoa. Purkaja huolehtii, että kierrolla tulleet lääke- ja hoitomääräykset tulevat toteutetuiksi. Sellaiset määräykset, joita ei voi hoitaa heti, kuten erilaiset testaukset ja kyselykaavakkeiden täyttö, tulee kirjata päiväohjelmaan kohtaan HUOLEHDITTAVAT ASIAT (jos päiväohjelma on kierron purkajalla). Purkaja soittaa kierrolla määrätyt puhelut, jos puheluun ei saa vastausta tai puhelu on mennyt vastaajaan, jätetään asiasta tieto kollegoille. KIERRON JÄLKEEN TULLEET MUUTOKSET Lääkäri voi kierron jälkeen tehdä lisäyksiä ja muutoksia määräyksiin, jotka hän itse kirjaa hoitotyölle, lääkärin määräykset kohtaan. Lääkärin tulee ilmoittaa muutokset hoitajille, KELTAISTA muutoslappua käyttämällä. Muutoksen huomioimisvastuu on jokaisella. Jos kyseisellä henkilöllä ei ole esim. lääkelupaa, pitää asiasta informoida lääkeluvallista hoitajaa. 16

19 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja POTILAAN VASTAANOTTAMINEN OSASTOLLE V3 LH JAANA PYLKKI, SH KIRSI REPO HOITAVAN TIIMIN TEHTÄVÄT mietitään millaisen huoneen potilas tarvitsee (esim. eristys, onko potilas levoton?) selvitetään ennakolta potilaan vointiin liittyen tarvitaanko huoneessa esimerkiksi tippatelinettä tai vuoteessa nostolakanaa toivotetaan potilas tervetulleeksi osastolle ja annetaan hänen tuntea olevansa odotettu saapuvaksi ohjataan potilas mahdollisimman pian hänen osastolle saavuttuaan huoneeseensa tai odottamaan huoneeseen pääsyä ja kerrotaan miksi hän joutuu odottamaan selvitetään potilaalle missä hän on ja miksi, ellei hän sitä itse ymmärrä annetaan potilaalle sairaalan vaatteet ja luetteloidaan tarkasti hänen omaisuutensa omaisuusluetteloon jos mukana on rahapussi, yli 100 euroa olevat summat annetaan sosiaalityöntekijälle ja alle 100 euron summat annetaan osastolla sovitulle henkilölle. Jos potilaalla on mukana rahaa tai arvotavaroita, laitetaan omaisuusluetteloon kahden hoitajan allekirjoitus näytetään potilaalle soittokellon, radion ja puhelimen käyttö annetaan potilaalle käyttöön tarvittavat apuvälineet, esimerkiksi rollaattori kerrotaan potilaalle mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, esimerkiksi lääkärin tutkimus, ruokailu esitellään liikkuvalle potilaalle osasto 17

20 kerrotaan potilaalle osaston toimintaperiaatteista ja kuntouttavasta työtavasta ja mitä se merkitsee käytännössä. Kerrotaan myös omaisille nämä asiat. haastatellaan potilasta tai omaista ensi kertaa tavatessa ja selvitetään toimintakyky kotona, kotiavut, apuvälineet yms. ja kirjataan nämä asiat Pegasokseen ger-lehdelle esitietoihin. kirjataan potilaan tiedot Soonille (nimi ja sosiaaliturvatunnus) soitetaan tarvittaessa kotipalveluun lisätietojen saamiseksi kysytään potilaalta kirjallinen/suullinen lupa tietojen luovuttamiseen (osastolla erillinen lomake) tiedustellaan allergiat ja ruokavaliotiedot sekä esimerkiksi juoko nokkamukista ja merkitään tiedot ruokakorttiin ja viedään keittiöön. tarjotaan potilaalle ruoka ja kysytään jos potilaan vointi sallii onko hän ottanut tai saanut tämän päivän säännölliset lääkkeensä. ilmoitetaan sairaalahuoltajille mahdollisimman pian jos potilas on eristyksessä ja se ei ole vielä ollut tiedossa ennen potilaan osastolle saapumista varmistetaan omaisten yhteystiedot ja huonokuntoisen potilaan kohdalla tiedustellaan haluaako omainen, että voinnin muutoksista ilmoitetaan yöaikaan (kun ollaan ensimmäisen kerran yhteydessä omaiseen) ilmoitetaan lääkärille ja annetaan hänelle potilaan paperit. Ilmoitetaan myös sihteerille, että potilas on saapunut osastolle, jotta hän voi kirjata potilaan sisään osastolle. Päivystysaikaan kirjataan potilas itse sisään ja soitetaan päivystävälle lääkärille, ellei ole sovittu, että seurataan PAS:n ohjeita seuraavaan aamuun. liitetään papereihin tiedot kotilääkityksestä sekä Marevan-kortti, jos ne ovat potilaan mukana. Jos potilaalla on dosetti mukana, annetaan se lääkärille. tulostetaan henkilötiedot j omaisen yhteystiedot sekä riskitiedot potilaspapereihin Pegasoskatkon varalle. KIRJATAAN PEGASOKSEEN päätavoite kuvaus tulovaiheen voinnista hoitotyölle hoitotaulukkoon tilanneraporttitiedot (tulopäivä, tulosyy, liikkuminen, eritys, kotiavut, eristystarve, ym. tiedot jotka on oltava jokaisen saatavilla) ger-lehdelle esitiedot ja hoitosuunnitelma toteutetaan lääkärin määräykset tulotekstin mukaan ja laitetaan lääkitys Pegasokseen ellei lääkäri ole sitä laittanut merkitään seuraavien päivien määräykset, esimerkiksi punnitukset, nestelista tai verensokerin mittaukset tiimin työlistaan rtg- ja muut tutkimukset, joissa tarvitaan kuljetusta ja/tai saattajaa merkitään päiväkirjaan ja suunnitellaan kuka saattaa potilaan (yleisimmin potilasavustaja jos osastolla on) 18

21 Geriatrisen akuuttihoidon ja arvioinnin käsikirja KOTIUTUKSEN SUUNNITTELU JA HOITO SH KIRSI KORPIAHO-NIEMINEN, SH SATU HALTTUNEN KOTIUTTAMISEN VALMISTELU kotiutusjärjestelyt aloitetaan jo potilaan tullessa osastolle selvittämällä potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ennen sairaalaan joutumista. otetaan tarvittaessa yhteys aikaisempiin hoitotahoihin ja omaisiin, jotta saadaan tieto aikaisemmasta kotona selviytymisestä. arvioidaan potilaan arkitoiminnoista selviytyminen, apuväline- ja turvahälytintarve sekä tarve mahdollisiin kodin muutostöihin. Apuvälinekartoitus mahdollista tehdä jo osastolta käsin. kun järjestelyt ovat tehty, sovitaan kotiutumispäivä yhdessä potilaan, omaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (kotihoito, kotiutustiimi, palvelutalot ym.) KOTIUTTAMINEN koko hoitava tiimi (lääkärit, hoitajat, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä) huolehtivat potilaan kotiuttamisesta. potilaalle sairaalajaksosta epikriisi, tarvittavat reseptit, tieto mahdollisista jatkokontrolleista, lääkekortti, tarvittaessa esim. kahden päivän lääkkeet sopimuksen mukaan, tarvittavat haavan hoito-ohjeet. Jos Marevan tai osteoporoosilääke aloitettu hoitojaksolla, annetaan potilaalle hoito-ohje. Jos todettu dementia, annetaan potilaalle mukaan hoito-opas. yleensä hoitaja kotiuttaa, mutta lääkärikin tarvittaessa jos kyseessä vaikea kotiutus. Haasteellisissa kotiutuksissa käytetään kotiutustiimiä apuna. tarkistetaan vastuu- ja työnjako hoitavien tahojen kesken: kotihoito, kotiutustiimi, omaiset tarvittaessa kotihoidon kartoituskäynti, jos apuja ei ole ollut tai on tarvetta lisätä niitä. tarkistetaan, että potilaalla on avain ja vaatteet kotiutumista varten osastolla tai pyydetään omaisia tuomaan ne. tilataan potilaalle kuljetus: taksi, invataksi, ambulanssi ja selvitetään onko omaisilla mahdollisuus tulla hakemaan potilasta. tarvittaessa hoidetaan kotiin potilasta vastaan kotiutustiimi, kotihoito tai omaiset. 19

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi Kotihoidon asiakkaiden ravitsemus haasteena johtajille Helena Soini, johtava kehittämiskonsultti, Vanhusten palvelujen vastuualue, sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Kuntien keinot ikääntyneiden kotona

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot