1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMIS JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA OPPILAAN ARVIOINTI TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETOSTRATEGIA

2 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt muutokset, jotka määräykset 41/011/2010 ( ) ja 50/011/2010 ( ) edellyttivät mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: -perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen -laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 -valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) -perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) -perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) -Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v ) -kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat -perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla, eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi:

3 Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukirakenne perustuu kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. * KOULUN OPS 1.1 Perusopetuksen arvopohja VANTTILAN KOULUN ARVOT Vanttilan koulun arvot ovat yhteisöllisyys, ihmisenä kasvaminen, kestävä elämäntapa ja luovuus.

4 Yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että koulu edistää toiminnallaan oppilaiden ja henkilökunnan yhteisöön kuulumisen ja sitoutumisen tunnetta sekä viihtyvyyttä. Yhteisöllisyys on keskeinen arvo, sen kautta tarkastellaan muita koulun arvoja ja koko toimintaa. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös yhteistyö huoltajien, lähiyhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Myös yksilön huomioiminen on osa yhteisöllisyyttä. Yksilön hyvän ajatellaan olevan sidoksissa yhteiseen hyvään ja päinvastoin. Yhteisöllinen koulu on avoin ja siellä ymmärretään ja arvostetaan erilaisuutta. Yhteisöllisyyden lähtökohta on toisten kunnioittaminen. Ihmisenä kasvamisella tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua niin tiedollisesti, psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisesti. Ihmisenä kasvu toteutuu parhaiten kodin, koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyön kautta kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Ihmisenä kasvamisen tavoitteena on, että oppilas saavuttaa koulussa riittävät perustiedot ja taidot. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi ovat muun muassa sosiaaliset taidot, hyvä itsetuntemus, hyvät käytöstavat ja vastuuntunto. Kestävä elämäntapa on ajattelutapa ja toimintamalli, jossa keskeisellä sijalla on tietoisuus yksilön omista rajoista ja sen kautta myös muiden ihmisen, yhteisöjen, yhteiskunnan ja ympäristön rajoista. Koulu tukee toiminnallaan kaikkien jäsentensä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistää tietoista ja kestävää vastuunottamista itsestä, toisesta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Luovuus ymmärretään oppilaan omina persoonallisina kykyinä ilmaista ja toteuttaa itseään sekä löytää luovia ratkaisuja. Luovuuden avulla ylläpidetään oppimisen iloa ja kannustetaan ennakkoluulottomaan itsensä kehittämiseen sekä rohkeuteen. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. * KOULUN OPS 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus VANTTILAN KOULUN TOIMINTA-AJATUS Vanttilan koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa annetaan opetussuunnitelman mukaista perusopetusta luokilla 1-9 sekä erityisopetusta pienryhmissä. Koululle tärkeitä asioita ovat yhtenäiskoulun yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen ja oppilaan yhtenäisen koulupolun vahvistaminen. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kokea olevansa arvostettu kouluyhteisön jäsen.

5 Koulun visio on tulla yhteisöllisesti toimivaksi ja arvostetuksi yhtenäiskouluksi, jossa sekä oppilaat että henkilöstö oppivat ja viihtyvät, ja joka toimii läheisessä yhteistyössä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. KOULUN OPS 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet KASVATUKSEN JA OPETUKSEN VANTTILAN KOULUSSA Koulun kasvatustyössä pyritään siihen, että oppilaat oppisivat ja viihtyisivät koulussa. Kaikki koulun aikuiset kantavat yhdessä vastuuta lapsen oppimisesta, kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Koulun ihmissuhteissa toimitaan avoimesti, kunnioittavasti ja rehellisesti. Keskeisellä sijalla ovat yhteiset tapahtumat ja traditiot, joissa harjoitellaan tilanteen mukaista käyttäytymistä ja pukeutumista. Koulussa järjestetään myös oppimista ja kasvamista tukevaa toimintaa. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan. kunta ja oppilaiden kuuleminen edesauttavat tätä tavoitetta. Tavoitetta tukevat myös opintovierailut, TET-jaksot, välituntitoiminta, kummitoiminta ja käytävävalvonta. ArtEs-toiminnan kautta oppilaat oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja suuttumuksen hallintaa sekä eettistä ajattelua. Vanttilan koulussa kestävää elämäntapaa pidetään yllä lajittelemalla jätteitä luokissa ja muissa tiloissa, pitämällä koulu siistinä, kannustamalla energian säästön ja välttämällä ylimääräisen biojätteen tuottamista ruokalassa.

6 Kodin, koulun ja muiden toimijoiden yhteistyöllä pyritään vahvistamaan oppilaan oppimista. Kerhotoimintaa pyritään järjestämään resurssien mukaisesti. Kerhot järjestetään yhteistyössä koti- ja kouluyhdistyksen kanssa. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen ja oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus ja sen suunnittelu sekä arviointi yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. * KOULUN OPS 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta.

7 Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. KOULUN OPS 2.4 Kieliohjelma VANTTILAN KOULUN KIELIOHJELMA Vanttilan koulussa opiskellaan A-kielenä englantia ja ranskaa. A1-englantia opiskellaan 3. vuosiluokalta alkaen ja A2-ranskaa 4. vuosiluokalta alkaen. Ruotsia opiskellaan 7. luokalla alkavana B1-kielenä. 8. luokalla voi aloittaa B2-kielenä saksan tai ranskan opinnot, mikäli riittävä määrä oppilaita valitsee kielen valinnaisaineeksi. KERHOTOIMINTA KIELTENOPISKELUSSA Vanttilan koulussa on mahdollista opiskella vieraita kieliä myös koulun kerhotoiminnan puitteissa, mikäli kerhotoimintaan sitoutuu riittävästi oppilaita. Kerhossa pyritään lähestymään kielen opiskelua toisenlaisesta näkykulmasta esimerkiksi leikin ja toiminnallisuuden avulla ja siten vahvistamaan oppilaiden myönteistä suhtautumista kielen opiskeluun. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin

8 liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. KOULUN OPS 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristö- ja luonnon tieto Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taide ja taito aineet Musiikki 4* 3* Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13

9 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* * 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustiet o Espoo Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo

10 Musiikki (VN) Musiikki Espoo Kuvataide (VN) Kuvataide Espoo Käsityö (VN) Käsityö Espoo Liikunta (VN) Liikunta Espoo Taito- ja taideaineiden välys (VN) Taito- ja taideaineiden välys Espoo Taito- ja taideain. yht. (VN) Taito- ja taideain. yht. Espoo Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo Valinnaiset aineet (VN) Valinnaiset aineet Espoo Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) Oppilaan tuntimäärä Espoossa /2 5 25/2 7 26/2 8 30/ Vapaaehtoinen A-kieli (VN) Vapaaehtoinen A-kieli Espoo Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6

11 Kertymä Espoossa **välys1, 4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös KOULUN OPS 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako VANTTILAN KOULUN TUNTIJAKO Vanttilan koulussa noudatetaan Espoon tuntijakoa. Viisi Espoon välystuntia on sijoitettu seuraavasti: - luokkien 1 ja 2 matematiikan opetusta on lisätty yhdellä tunnilla (2 tuntia) - luokkien 3 ja 4 äidinkielen opetusta on lisätty yhdellä tunnilla (2 tuntia) - neljännen luokan ympäristötietoa on lisätty yhdellä tunnilla (1 tunti) 12 Espoon taito- ja taideaineiden välystuntia on sijoitettu seuraavasti: - luokkien 1-6 kuvataiteen opetusta on lisätty yhdellä tunnilla (6 tuntia) - luokkien 3-4 käsityötä on lisätty yhdellä tunnilla (2 tuntia) - luokkien 5-6 musiikin opetusta on lisätty yhdellä tunnilla (2 tuntia) - luokilla 5-6 oppilaat voivat lisäksi valita 1 tunnin haluamaansa taito- ja taideainetta (2 tuntia) 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli RU A2-kieli EN A2(2.)-kieli SA Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus

12 A1-kieli EN A2-kieli A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli EN A2-kieli RA A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. KOULUN OPS 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vanttilan koulussa on kahdenlaisia valinnaisaineita: pitkiä ja lyhyitä. Pitkät valinnaisaineet 8. ja 9. luokalle Pitkät valinnaisaineet valitaan kahdeksi vuodeksi eli yläkoulun loppuun saakka. Pitkät valinnaisaineet arvioidaan numeroin. Oppilaat valitsevat yhteensä kaksi oppiainetta valinnaisaineiksi ja lisäksi varavalinnan. Pitkinä valinnaisaineina tarjotaan pääsääntöisesti taito- ja taideaineita sekä kielistä saksaa ja ranskaa. Valinnaisaineryhmät toteutuvat sen mukaan, miten oppilaat valitsevat valinnaisaineita.

13 KOTITALOUS Kotitaloudessa on tavoitteena syventää kotitalouden tietoja ja taitoja, kehittää itsenäistä työskentelyä sekä tuntea ja arvostaa suomalaista ja kansainvälistä ruoka- ja tapakulttuuria. Valinnaisen kotitalouden sisältöinä ovat ruoanvalmistustaitojen kehittäminen (ateriasuunnittelu, erityisruokavaliot, elintarvikkeiden turvallisuus), kansallinen ruokakulttuuri (maakuntaruokia, kalenterivuoden juhlia, kutsujen suunnittelua ja toteutusta), elintarviketietouden lisääminen sekä kansainvälinen ruokakulttuuri. Suorittaakseen menestyksellisesti kotitalouden valinnaiskurssin oppilaan tulee olla kiinnostunut käytännön työskentelystä, olla omatoimikykyinen ja aloitteikas sekä olla yhteistyökykyinen. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan tiedot ja taidot, työskentely, harrastuneisuus, asenne ja vastuunottaminen ryhmässä. Arviointi tapahtuu opetuskeskustelujen, itsearvioinnin, kirjallisten töiden ja kotitehtävien avulla. TEKSTIILITYÖ Tekstiilityön tavoitteena on innostaa ja kannustaa oppilasta tekstiilitöiden monipuoliseen harrastamiseen. Lisäksi opitaan arvostamaan käsillä tekemistä, turvallisia työtapoja, vastuuntuntoa sekä toisen huomioonottamista. oppii myös arvioimaan omaa työskentelyään. Tekstiilityössä opitaan valmistamaan vaatteita ompelemalla, neulomalla ja virkkaamalla. tutustuu myös tavallisimpiin työvälineisiin ja vaatetuksessa käytettäviin kankaisiin ja muihin materiaaleihin. Opiskelun tavoitteena on oppia käyttämään lehtien kaava-arkkeja ja ompeluohjeita soveltaen. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Siinä huomioidaan innostuneisuus, oma-aloitteisuus, suunnittelukyky, valmistetut työt sekä yhteistyötaidot. TEKNINEN TYÖ Teknisen työn opiskelun tavoitteena on turvalliseen ja vastuulliseen työntekoon harjaantuminen, työn arvostaminen, kädentaitojen oppiminen, omien ideoiden toteuttaminen sekä teorian soveltaminen käytäntöön. Sisältöinä ovat perustietojen ja -taitojen opetteleminen sekä aiemmin opittujen taitojen syventäminen tekniikan eri aloilta: metalli- ja puuteknologiaa, kone ja ja sähköoppia, elektroniikkaa, suunnitteluprosessien harjoittelua, teknistä piirustusta jne. Kursseilla tehdään joitakin pakollisia harjoitustöitä. Tietojen ja taitojen karttuessa harjoitellaan oppilaiden omien ideoiden ja suunnitelmien toteuttamista, sekä mopojen ym. laitteiden korjaamista, elektroniikan- ja mekaniikan perusteiden soveltamista oppilaan tuoteideointiin. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Siinä huomioidaan innostuneisuus, oma-aloitteisuus, suunnittelukyky, valmistetut työt sekä yhteistyötaidot. B2-SAKSA Saksan kielen valinnaiskurssin tavoitteena on, että oppilas saa jokapäiväisen elämän edellyttämän peruskielitaidon, johon kuuluu olennaisena osana sujuva ääntäminen ja oikea intonaatio. oppii myös tuntemaan ja arvostamaan saksan kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja, tutustuu Euroopan saksankielisiin alueisiin ja oppii ymmärtämään kielitaidon merkityksen ennen kaikkea vuorovaikutuksen, mutta myös tiedonhankinnan välineenä. saa vankan pohjan jatkaa opintojaan

14 ja laajentaa kielitaitoaan. Työskentelyssä sovelletaan vaihtelevia sekä opettajajohtoisia että oppilaskeskeisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä. Erilaisilla pari- ja ryhmätöillä harjoitellaan etenkin suullista kielitaitoa. Oppimistulosten arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön eli tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suorittamiseen ja harrastuneisuuteen sekä kirjallisiin kokeisiin. ta kannustetaan asettamaan työlleen tavoitteet, suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan sitä ja ottamaan työstään vastuu. Arvioinnin avulla pyritään kehittämään opetusta, edistämään sen tuloksellisuutta, tiedottamaan oppilaan edistymisestä kotiin, sekä vahvistamaan oppilaan myönteistä minäkuvaa kielen opiskelijana. B2-RANSKA Ranskan kielen valinnaiskurssin tavoitteena on oppia ranskankielen oikea ääntämys ja intonaatio, oppia peruskielioppi ja keskeinen sanasto, joiden avulla selviytyy arkipäivän tilanteissa ja pystyy lukemaan yksinkertaista tekstiä, saavuttaa riittävä kielitaito jatko-opintoja varten sekä saada käytännön kielitaidon ohella ranskankielisten maiden ja kulttuurin tuntemusta. Työskentelyssä noudatetaan sanaston ja rakenteiden opiskelussa kulloinkin käytössä olevaa oppikirjaa sekä monipuolisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä ja oppilaskeskeisiä, suulliseen ja kirjalliseen harjoitteluun perustuvia työtapoja. Oppimistulosten arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön eli tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suorittamiseen ja harrastuneisuuteen sekä kirjallisiin kokeisiin. ta kannustetaan asettamaan työlleen tavoitteet, arvioimaan sitä ja ottamaan työstään vastuu. Arvioinnilla pyritään parantamaan oppimistuloksia sekä tiedottamaan oppilaan edistymisestä huoltajille. KUVATAIDE Kuvataiteen pitkän valinnaisen opetus jakautuu kuvataiteen osa-alueiden mukaisesti neljään osaan: Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu, media ja kuvaviestintä. Kaikkia osa-alueita kehitetään koko ajan. Painotuseroja voi esiintyä ryhmän osaamisen ja kiinnostuksen sekä ajankohtaisten mahdollisuuksien mukaan. Kuvataiteen opiskelun tavoitteena on taitojen ja tietojen syventäminen taiteen ja kuvallisen ilmaisun eri osa-alueilla, omien ajatusten, mielikuvien ja mielipiteiden ilmaisu kuvallisin keinoin, visuaalisen alan ammatteihin ja työtehtäviin tutustuminen sekä oppilaan oman taiteellisen suunnitteluprosessin tukeminen ja luovan ongelmanratkaisun taitojen kehittäminen. MUSIIKKI Musiikinopetuksessa tavoitteena on, että oppilas saa monipuolisia musiikillisia kokemuksia ja elämyksiä sekä musisoijana että musiikin kuuntelijana, saa kokemusta, varmuutta ja rohkeutta musiikilliseen ilmaisuunsa sekä oppii yhteismusisointia ja sitä kautta kuuntelemaan sekä ottamaan huomioon toisia. Lisäksi oppilas oppii analysoimaan ja arvioimaan musiikin tulvaa ympärillään ja tutustuu omaan kulttuuriympäristöönsä ja ymmärtää oman musiikkikulttuurinsa osana maailman musiikkia. Musiikkiin tutustutaan sekä kuuntelemalla että itse laulaen ja soittaen. Kurssilla soitetaan sekä koulun bändisoittimia että oppilaiden omia soittimia. Kurssi sopii niin musiikin harrastajille kuin muuten asiasta kiinnostuneille.

15 Lyhyet valinnaisaineet 8. luokalle ja 9.luokalle Lyhyet valinnaisaineet valitaan 8. luokkaa varten ja 8. luokan keväällä valitaan uudet lyhyet valinnaisaineet 9. luokkaa varten. Ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppilaat valitsevat kaksi lyhyttä valinnaisainetta ja yhden varavalinnan. Jos oppilas opiskelee A2 -ruotsia, niin hän valitsee vain yhden lyhyen valinnaisaineen. Lyhyinä valinnaisaineina tarjotaan pääsääntöisesti taito- ja taideaineita. KUVATAIDE Kuvataiteen lyhytkurssin tavoitteena on taitojen ja tietojen syventäminen taiteen ja kuvallisen ilmaisun eri osa-alueilla, omien ajatusten, mielikuvien ja mielipiteiden ilmaisu kuvallisin keinoin, oppilaan oman taiteellisen suunnitteluprosessin tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisun taitojen kehittäminen. Kuvataiteen sisältöinä ovat kuvataiteen tyylit, tekotavat ja tekijät itse tutkien ja kokeillen, taiteilijan työ, kuvallisen viestinnän välineitä ja keinoja sekä taiteen ja median kuvien tarkastelua oppilaiden arjessa. MUSIIKKI Kurssin tavoitteena on kokea yhdessä musisoinnin riemua laulaen ja soittaen sekä kehittää edelleen niin koulussa kuin koulun ulkopuolella hankittua soitto- ja laulutaitoa. Kurssi painottuu joko soittamiseen tai laulamiseen (kuunteluun) oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Osallistujista voidaan muodostaa myös bändejä. Oppilaiden kanssa suunnitellaan ja harjoitellaan musiikkikokonaisuus, jonka he esittävät koulun juhlassa tai muussa sopivassa tilaisuudessa. ILMAISUTAITO Ilmaisutaidon tavoitteina on vahvistaa ja vapauttaa itseilmaisua, oppia havaitsemaan ja tulkitsemaan toisten ihmisten ilmaisua, perehtyä teatteri-ilmaisuun ja taiteelliseen luomisprosessiin, kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja, kehittää myötäelämisen taitoa sekä tukea oppilasta muissa oppiaineissa itseluottamusta ja ryhmätyötaitoja kehittämällä. Kurssilla harjoitellaan aitoa läsnäoloa, vastanäyttelijän kuuntelemista ja statuksia. Opetellaan myös nopeita, lyhyitä improvisaatioita joiden kautta luodaan rohkeus toteuttaa esitys yleisölle teatterikisojen tai pienen improvisoidun näytelmän muodossa. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Kurssin tavoitteena on tutustua asiakirjojen laatimisen ja esitelmien tekemisen perusteisiin Microsoft ohjelmien avulla. Kurssiin sisältyy myös taulukkolaskennan alkeet. 10 sormijärjestelmän käytön opettelu aloitetaan. Kurssilla työskennellään Microsoftin perusohjelmilla: Word, Power Point ja Excel. Kurssin harjoitukset ja esimerkit tukevat tietokoneen ajokorttivaatimusten sisältöjä. 10 sormijärjestelmän harjoittelu aloitetaan tietokoneohjelman avulla. LIIKUNTA

16 syventää taitojaan liikuntatunneilla läpi käydyissä lajeissa ja tutustuu uusiin lajeihin kurssin valinneiden toiveiden mukaan, harjoittaa kuntoaan ja virkistyy muun koulutyön lomassa. kokee iloa ja onnistumisia liikunnan avulla ja liikkuessaan sekä viettää mukavia hetkiä yhdessä muiden kanssa liikkuen. Kurssilla harrastetaan monipuolisesti eri liikuntalajeja liikuntaryhmän yhdessä tekemien valintojen mukaan. EHT (Elämänhallintataidot) Kurssilla noudatetaan Vanttilan koulun ArtEs ohjelmaa, joka koostuu sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelusta, suuttumuksen hallinnan harjoittelusta sekä eettisestä päättelystä. Kurssin tavoitteena on vahvistaa nuoren sosiaalisia taitoja ja uusien sosiaalisten taitojen oppimista, kasvattaa nuoren tunteidensekä itsehallintataitoja (mm. suuttumuksen hallintataitoja) sekä kehittää nuoren suunnittelutaitoja, eettistä päättelykykyä ja stressin hallintataitoja. Valinnaisaineet 7. luokalle 7. luokalla on lyhyt pakollinen valinnaisaine elämänhallintataidot, jonka sisältöinä on mm. ryhmäytyminen, vuorovaikutus ja roolit ryhmässä, kiusaamisen muodot ja ehkäiseminen ja moraaliset valinnat sekä sosiaalinen media. Elämänhallintataitojen kurssi sisältää myös koulussa käytettävän ArtEs - ohjelman osa-alueita. Yläkoulussa ArtEs-ohjelmassa korostuu eettinen päättely. Valinnaisaineet 5. ja 6. luokalle luokalla valinnaisaineita on yksi vuosiviikkotunti. Ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Valinnaisaineet ovat taito- ja taideaineita: kuvataide, musiikki, tekstiilityö, tekninen työ ja liikunta. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla.

17 Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteena on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä, ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri- ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. * KOULUN OPS 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat VANTTILAN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

18 Vanttilan koulu on syksyllä 2009 toimintansa aloittanut yhtenäinen peruskoulu. Koulussa annetaan opetussuunnitelman mukaista perusopetusta luokilla 1-9 sekä esiopetusta. Koulussa toimii yleisopetuksen ja esiopetusryhmän lisäksi pienryhmäopetusta tarjoavia erityisluokkia. Opetus järjestetään oppilaan iän ja edellytysten mukaisesti. Koulun tiloissa toimii myös yksityinen iltapäivähoito sekä koulun, vanhempainyhdistyksen ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä kerhoja. Turvallisuuden ja viihtyisyyden tukipilareina ovat koulun järjestyssäännöt. Koko henkilökunta sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin turvallisuuden ja viihtyisyyden saavuttamiseksi ja takaamiseksi. Erilaisia ongelmaja vaaratilanteita varten koululla on pelastus- ja kriisisuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Päivittäisessä koulutyössä oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota ympäristön siisteyteen ja kestävää kehitystä tukeviin valintoihin. Opetustilat ja välineistö pidetään mahdollisimman ajanmukaisina ja päivittäisen opetustyön tarpeita vastaavina. Koulussamme rakennetaan vahvaa yhtenäisen peruskoulun yhteisöllistä toimintakulttuuria ja vahvistetaan oppilaiden yhtenäistä koulupolkua. Yhteisöllisessä toimintakulttuurissa oppilaiden osallistamisella on tärkeä rooli. Oppilaat otetaan aidosti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan koko koulun toimintaa. Toimintakulttuuria kehitetään siihen suuntaa, että koko koulu kasvattaa ja yhdessä opitaan yli luokkarajojen. Koulun keskustelukulttuuria kehitetään niin, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Koulussa opetellaan työskentelemään erilaisissa ryhmissä ja eri-ikäisten kanssa. Koulussamme on oppilaskunta, kummioppilas-toimintaa sekä ArtEs-toimintaa. Käynnistymässä on vertaissovittelukäytäntö Verso. Yhteisillä juhlilla ja teemapäivillä luodaan yhteishenkeä, rytmitetään kouluvuotta ja välitetään perinteitä sekä tapakulttuuuria. Näissä tilanteissa oppilaille tarjotaan moninaisia mahdollisuuksia luovuuden esiin tuomiselle. Näiden lisäksi koulussamme on eri oppiaineisiin liittyviä vierailuja, teemapäiviä ja tapahtumia. Vanttilan koulussa käytetään työtapoja, jotka virittävät halun oppia tavoitteellisesti ja kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Työtavat kannustavat opettajia ja oppilaita keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen joustavuuteen. Ne myös rohkaisevat oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja oppimisstrategioista sekä auttavat oppilasta soveltamaan oppimaansa uusissa tilanteissa. Esi- ja alkuopetuksen työtavat ovat leikinomaisia ja toiminnallisia. Opettaja tukee oppimista sekä ohjaa lasta tiedostamaan omaa toimintaansa ja oppimistaan. Työtapojen tehtävänä on kehittää ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Ylemmillä luokilla työtavat ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Opetuksessa otetaan huomioon kunkin opetusryhmän taso sekä oppilaiden erilaiset lähtökohdat. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä ja eheytetään aihekokonaisuuksia eri oppiaineiden ja eri luokka-asteiden välillä. Myös opintokäyntejä tehdään tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.

19 Koululla on käytössä puutarhapalsta. Palsta sijaitsee koulun lähellä olevalla puutarha-alueella. Lisäksi hyödynnetään lähellä olevaa kaupungin puutarhaa. Koulun lähiympäristöä hyödynnetään mahdollisten kulttuuri- ja historiakohteiden osalta sekä liikunnanopetuksessa vuodenaikojen mukaan. KOULUN OPS YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA VANTTILAN KOULUN YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyöstä tehdään suunnitelma lukuvuoden alussa. Ensimmäisten luokkien oppilaat ja esikoululaiset tekevät lukuvuoden aikana monipuolista yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään eniten Vanttilan päiväkodin esikoululaisten kanssa, erityisesti koulussa olevan esiopetusryhmän kanssa. Koulun tilat, välineet ja kirjasto ovat koulussa toimivan esiopetusryhmän käytössä päivittäin. Esiopetusryhmä osallistuu koulun juhliin ja esityksiin yhdessä alkuopetusluokkien kanssa. Vanttilan päiväkodin esiopetusryhmät vierailevat lukuvuoden aikana koulun juhlissa. Laaja-alainen erityisopettaja vierailee päiväkotien esiopetusryhmissä ja tapaa tarvittaessa vanhempia yhdessä päivähoidon edustajien kanssa. Esikoulun opettajat ovat oppilashuoltoryhmän kuultavina nivelpalavereissa. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä, jossa vanhemmat ovat mukana. Vanttilan koulun neljäsluokkalaiset on esiopetusryhmän kummeja. He järjestävät yhdessä monipuolista toimintaa lukuvuoden aikana. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Alakouluista tehdään yhteistyötä erityisesti Hansakallion koulun kanssa ja yläkouluista Espoon yhteislyseon kanssa. Hansakallion koulun kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia, joihin osallistuvat myös kummankin koulun vanhempainyhdistykset. Lisäksi järjestetään yhteisiä vanhempainiltoja. Kauklahden alueella toimii myös moniammatillinen aluetyöryhmä, johon alueen koulujen lisäksi osallistuvat koulujen oppilashuollon henkilöstön, sosiaalitoimen, nuorisotyön ja seurakunnan edustajat. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

20 voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. KOULUN OPS 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet ta tuetaan suunnitelmallisesti lukuvuoden aikana yhteistyössä kodin kanssa. Jos oppilas ei saavuta opetussuunnitelman mukaisia oppimistavoitteita kolmiportaisen tuen mahdollistamilla tukitoimilla, ottaa luokanopettaja tai -valvoja asian esille ensin huoltajien kanssa ja sen jälkeen oppilashuoltoryhmässä. Vanhempia tiedotetaan mahdollisista tulossa olevista nelosista viimeistään maaliskuun aikana. huoltoryhmässä sovitaan menettelystä kunkin oppilaan kohdalla tapauskohtaisesti. Jos oppilas pystyy suorittamaan puuttuvat opinnot erillisen kuulustelun avulla, hänelle järjestetään siihen mahdollisuus. Kuulustelu voi olla lukuvuoden tai kesäkuun aikana. Luokanopettaja tai aineenopettaja laatii kokeen ja valvoo ja arvioi suorituksen. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

21 Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvan tukirakenteen. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteen yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilökuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. * KOULUN OPS 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt. Menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki

22 Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja -materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä pedagoginen arvio ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa.

23 Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleisen tuen rakenne ei riitä, tulee oppilaan opetus järjestää pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan -oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta -oppilaan vahvuudet -koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet -arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja yhdessä ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä ALLU-lukutestiä. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta. Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan siitä, miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan.