OLARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Toimittanut Päiväys

2 Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA 9 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESPOON SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KIELIOHJELMA OPETUKSEN PAINOTUKSET, KIELIKYLPYOPETUS, KAKSIKIELINEN JA ENGLANNINKIELINEN OPETUS ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN VALTAKUNNALLINEN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ESPOON PERUSKOULUJEN TUNTIJAKO ESPOON KIELIKOULUJEN TUNTIJAKO VUOSILUOKILLE VALINNAISAINEIDEN OPETUS TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ESPOON SUOMENKIELISESSÄ PERUSOPETUKSESSA 4.2 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma 45 2/ Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ryhmämuotoinen yksityisopetus Kuntouttava ja sairaalaopetus OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen 74

3 3/ Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESPOON SUOMENKIELISESSÄ PERUSOPETUKSESSA KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA JA OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN VUOSILUOKKIIN JAKAMATTOMASSA OPETUKSESSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI VAPAAEHTOISENA KIELENÄ (A2) JA B-KIELENÄ (B1) Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (A2) Ruotsi B-kielenä (B1) VIERAAT KIELET, ENGLANTI Englanti A-kielenä (A1) VIERAAT KIELET, RANSKA Ranska A-kielenä Ranska vapaaehtoisena kielenä (A2) Ranska B-kielenä (B2) VIERAAT KIELET, SAKSA Saksa A-kielenä Saksa vapaaehtoisena kielenä (A2) Saksa B-kielenä MATEMATIIKKA TIETOTEKNIIKKA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO KATOLINEN USKONTO ISLAMIN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ 281

4 VALINNAISKURSSIT (8.-9. LUOKKA) 283 TEKNINEN TYÖ 285 VALINNAISKURSSIT 287 PÄÄTTÖARVIOINTI LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS MUUT KURSSIT 311 MEV Metsässä ja retkitulilla ( luokka) 311 Digikurssi OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETOSTRATEGIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITOTAVOITTEET 10.2 TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS OLARIN KOULUN JA LUKION TVT-STRATEGIA liite 1, Taitotasot, vieraat kielet liite 2, Yleinen tuki liite 3, Ohjaussuunnitelma 4/346

5 JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma muodostaa Olarin koulun koulutyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin perustan. Sen avulla kehitetään koulun tärkeintä tehtävää: kasvatus- ja opetustyötä. Opetussuunnitelma antaa myös tietoa oppilaalle ja hänen vanhemmilleen koulun tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Valtakunnalliset säädökset ja kunnalliset päätökset antavat raamit opetussuunnitelman laadinnalle. Olarin koulun opetussuunnitelma noudattaa 5/346

6 peruskoululakia sekä voimassaolevia vastaavia asetuksia ja valtioneuvoston päätöstä peruskoulun tuntijaosta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös Espoon kaupungin omassa opetussuunnitelmassaan esittämät koulutuspoliittiset linjaukset. 1 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi HE 86/1997 Sivistysvaliokunnan mietintö 3/1998 Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta 1453/2001 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus, 2004 Espoon suomenkielisten peruskoulujen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielinen koulutuskeskus, 2004 Espoon suomenkielisten peruskoulujen tuntijako, Suomenkielinen koulutuslautakunta /346

7 Opetussuunnitelman laatiminen on aktiivinen ja jatkuva kehittämisprosessi. Opetussuunnitelman rakennetta, sisältöä ja toteutumista tarkistetaan ja uudistetaan vuosittain. Tässä työssä otetaan huomioon kouluyhteisön jäseniltä, vanhemmilta ja ympäröivästä yhteiskunnasta saatu palaute. Opetussuunnitelman rakenne on seuraavassa esitetty siten, että jokaisen luvun alussa on Espoon kaupungin antama opetussuunnitelmateksti (kirjasintyyppi times new roman), jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt ja Suomenkielinen koulutuslautakunta ja sen jälkeen on Olarin koulun täsmennykset opetussuunnitelmaan (kirjasintyyppi arial). 7/346

8 Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 ( ) ja 50/011/2010 ( ) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/ Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset 8/346

9 hyväksytty v ) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja - nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. 9/346

10 Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Olarin arvot Elinikäinen oppiminen Muuttuvassa maailmassa koulutuksen merkitys lisääntyy. Koulutus ei enää rajoitu nuoruusikään, vaan se kestää koko elämän. Yleissivistävä koulu luo perustan elinikäiselle oppimiselle. Oppimaan oppiminen on koulutuksen keskeinen tavoite. Tämä tavoite perustuu nykyisiin oppimiskäsityksiin, jotka korostavat oppilaan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Oppilaan tulisi kyetä käsittelemään ja tuottamaan tietoa sekä asettamaan omalle oppimiselleen tavoitteita joiden mukaan hän suuntaa toimintansa. Oppilas tarvitsee tätä varten työkaluja joita ovat hyvät kansalaistaidot (kriittinen tiedonhallinta, kyky 10/346

11 ja halu vaikuttaa), tietotekniset valmiudet, ja sosiaaliset kyvyt (kyky itseilmaisuun, toisten huomioon ottaminen, vastuu ryhmän työskentelystä Kestävä kehitys Puhdas ympäristö, oman toiminnan sopeuttaminen luonnon sietokykyyn, kulttuurien moninaisuuden säilyminen, mahdollisuus tasa-arvoiseen vaikuttamiseen sekä vastuunotto päätöksen teossa ovat elinehtoja ihmisen toiminnan jatkumiselle maapallolla. Tämä edellyttää tietoisuutta kestävän kehityksen välttämättömyydestä niin ekologisella ja taloudellisella kuin sosiaalisella ja kulttuurin alueella. Koulu pyrkii muokkaamaan asenteita kestävälle kehitykselle myönteiseen suuntaan sekä antamaan riittävää tietoa ja taitoa toimia järkiperäisesti arkipäivän tilanteissa. Monikulttuurisuus Globalisaatiokehityksen myötä suomalaiset ovat yhä tiiviimmin vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. Suomi on myös nopeaa vauhtia muuttumassa monikulttuuriseksi maaksi, jossa valtaväestön rinnalla elää lukuisia etnisiä ryhmiä. Yhä tärkeämpään asemaan nousee siten muiden kulttuurien tuntemus ja kielitaito. Suomalaisten kyky ymmärtää vieraita kulttuureja ja kohdata erilaisuutta perustuu vahvaan kansalliseen identiteettiin. Koulun on tuettava suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja sen näkemistä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Samalla koulun on kuitenkin otettava huomioon monikulttuurisuuden opetukselle asettamat vaatimukset. Aktiivinen kansalainen Yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet maailmalla ovat voimakkaassa muutoksessa. Tämä lisää epävarmuutta ja vähentää tulevaisuuden ennustettavuutta. Vallalla olevat muutosvoimat edellyttävät hyvää epävarmuuden sietokykyä. Itseensä luottavan oppilaan ei tarvitse jäädä kiinni vanhaan, vaan hän kykenee arvioimaan tilanteensa uudelleen ja asettamaan itselleen uudet päämäärät. Tärkeää on, että oppilaasta ei kehity passiivista sopeutujaa vaan hän myös itse toimii aktiivisesti pyrkiäkseen muuttamaan 11/346

12 vallitsevia yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita oman näkemyksensä mukaisesti parhaaseen suuntaan. 12/346

13 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Olarin koulun toiminta-ajatus Oppilaan aktiivisuus edistää hänen hyvinvointiaan ja oppimistaan. Olarin koulussa ja lukiossa arvostetaan vastuuntuntoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuetaan itsetunnon kehittymistä. Monipuoliset työtavat tukevat oppilaiden erilaista oppimista ja totuttavat heidät erilaisiin oppimistapoihin. Opinnoissa korostetaan kykyä hahmottaa todellisuutta ja arvioida tietoa kriittisesti, jolloin oppilas saa hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Olarin koulussa ja lukiossa oppilaalla on mahdollisuus saada vahvat tiedot ja taidot matematiikassa ja luonnontieteissä. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 13/346

14 Yleissivistys Olarin koulun tärkein tehtävä on antaa yleissivistävä pohjakoulutus, joka auttaa oppilasta muodostamaan oman maailmankatsomuksensa. Yleissivistys merkitsee laajaa tieto- ja taitopohjaa sekä taitoa valita tarvittava informaatio ja käsitellä sitä. Yleissivistykseen kuuluu avoin uteliaisuus, kyky tarkastella asioita useista eri näkökulmista kriittisesti ja halu ratkaista ongelmat uusilla ja omaperäisillä tavoilla. Hyvin kehittyneet sosiaaliset taidot ovat myös olennainen osa sivistystä. Jatkokoulutusvalmiudet Olarin koulussa oppilaalle tarjotaan mahdollisuus hankkia hyvät valmiudet jatko-opintoihin valitsemallaan alalla. Opinnoissa korostetaan kykyä hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa kriittisesti sekä soveltaa aiemmin opittua. Monipuoliset työtavat kehittävät oppilaiden erilaisia oppimistyylejä. Oman oppimistyylinsä omaksunut oppilas pystyy itse laajentamaan ja uusimaan tietojaan. Hänellä on myöskin käsitys miten hankittua tietoa voidaan integroida ja soveltaa. Oppilaan taito oppia käyttämään ajatteluaan sekä halu ja uskallus käydä käsiksi uusiin oppimistehtäviin mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta muodostavat jatkuvan oppimisen perustan. Kasvatustehtävä Yksi koulun kasvatustehtävistä on hyvän itsetunnon rakentaminen. Positiivinen minäkuva merkitsee itsensä tuntemista ja arvostamista, ja myönteiset vuorovaikutussuhteet vahvistavat sitä. Tällöin ihminen tekee rohkeasti aloitteita, kantaa vastuuta ja suhtautuu innostuneesti uusiin asioihin. Hän on yhteistyökykyinen mutta myös itsenäinen ja määrätietoinen. Hän huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan sekä arvostaa muita ja ymmärtää erilaisuutta. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kiinnitetään erityistä huomiota. Tapakasvatus on osa koulun kasvatustehtävää. Tavoitteena on totuttaa nuoret hyvään kohteliaaseen käytökseen ja auttaa heitä ymmärtämään hyvien tapojen merkitys elämässä. Kasvatustyössään koulu tekee yhteistyötä kotien kanssa ja tukea opiskelijoiden itsetunnon kehitystä heidän ottaessaan vastuuta omasta elämästään. 14/346

15 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun 15/346

16 joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen alaasteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Olarin koulun kieliohjelma Olarin koulussa noudatetaan Espoon suomenkielisen koulutoimen vahvistamaa alueellisesti sopeutettua kieliohjelmaa: A-kielet: englanti, ruotsi, ranska B1-kieli: ruotsi B2-kielet: ranska, saksa 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin eipainotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. 16/346

17 Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. Opetuksen painotukset Olarin koulussa Matemaattis-luonnontieteellinen painotus Koko Olarin koulu on matemaattis-luonnontieteellisesti painottunut. Painotuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden matemaattis-luonnontieteellistä ajattelua, luoda myönteisiä asenteita painotusaineita kohtaan sekä tarjota oppimisen haasteita kaikille. Lisäksi Olarin koulussa toimii pääsykokein valittavat matematiikka- ja luonnontiedeluokat. Olarin koulun painotus merkitsee sitä, että matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen monipuolisuuteen ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Koulun oppilaita kannustetaan osallistumaan vuosittaiseen matematiikkakilpailuun ja Metsävisaan. Matematiikan opetuksessa 8. ja 9. vuosiluokalla muiden kuin painotusluokan oppilaat on jaettu joustavan tasoryhmittelyn mukaisesti. Olarin koulussa toteutuu runsaasti valinnaiskursseja matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Valinnaiskursseista suuri osa on työ- ja laboratoriokursseja tai elämyksellisiä luonnon tutkimiseen liittyviä kursseja. Kaikki vuosiluokat osallistuvat vuosittain Ympäristö- ja minä - 17/346

18 teemapäiviin, jotka ovat osa Olarin koulun matemaattis-luonnontieteellistä painotusta. Peruskoulun matematiikka- ja luonnontiedeluokat Yleensä opiskelu matematiikka-luonnontiedeluokalla on suurimmaksi osaksi normaalia kouluopiskelua tavanomaista homogeenisemmassa oppilasjoukossa. Matematiikassa ja luonnontieteissä opetussuunnitelma on pakollisilla kursseilla hieman laajemmin ja syvemmin tavallisiin luokkiin verrattuna. Perinteisesti erikoisluokan oppilaat ovat olleet innokkaita saamaan lisätietoa ja usein tunneilla käydään mielenkiintoisia opetuskeskusteluja. Lahjakkaat oppilaat tukevat toistensa opiskelua. Tavoitteet Painotuksessa toteutetaan Olarin koulun toiminta-ajatusta mm. kehittämällä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työtapoja sekä kokeellista, oivaltavaa ja elämyksellistä oppimisprosessia. Oppilaita kannustetaan luovuuteen, oma-aloitteisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Heitä totutetaan itsearviointiin ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tavoitteena on myös lisätä matemaattisluonnontieteellisten aineiden arvostusta. Tuntijako Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla opiskellaan pakollisina kursseina 7. luokalla yksi kurssi matematiikkaa (MAV1) ja 9. luokalla biologiaa (BIV3). Lisäksi painotusluokan oppilaan on otettava valinnaisena vähintään 3 kurssia painotusaineita. Nämä matemaattis-luonnontieteelliset valinnaisainekurssit oppilas valitsee seuraavasta tarjottimesta: Lintujen arktinen muutto (biologia, 8. lk) Keräile, metsästä, kalasta (biologia 9. lk) Pallo hukassa - paikkatietokurssi (maantieto, 8. tai 9. lk) Olarista avaruuteen (fysiikka, 8. lk) Kojeita ja kytkentöjä (fysiikka, 9. lk) Tutkintaan ja kokeillaan (kemia, 8 lk) Kemistit laboratoriossa (kemia, 9. lk) Molekyylejä sopassa (integroiva kurssi/ ke ja ko 9. lk) 18/346

19 Metsässä ja retkitulilla (integroiva kurssi/ma, fy, ke 8.tai 9. lk.) Oppilaaksiotto ja tiedotus Painotusluokille valitaan oppilaat pääsykokeen perusteella keväällä ennen lukukauden loppua järjestettävän kirjallisen kokeen perusteella. Tavoitteena on, että luokille saadaan tasainen sukupuolijakauma. Pääsykoe koostuu kahdesta osasta, matematiikan sekä luonnontiedon (biologia, maantieto, kemia ja fysiikka) kokeesta. Koe pohjautuu ala-asteen oppimääriin sekä harrastuneisuuteen matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Matematiikan pääsykokeessa testataan matematiikan perustietoja ja -taitoja sekä niiden soveltamista. Ala-asteen arvosanat tai muut liitteet eivät vaikuta sisäänpääsyyn. Matematiikka- ja luonnontiedeluokasta tiedotetaan vuosittain Espoon kouluoppaissa, alakoulujen rehtoreille lähetettävissä kirjeissä (rehtori, opettajat, vanhemmat) sekä tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuudessa kerrotaan oppilaaksiotosta, tuntijaosta sekä painotusluokalla opiskelusta. Tiedotustilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Kummiyritystoiminta Kullakin matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on oma kummiyritys, jonka toimiala sivuaa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Yhteistyö yrityksen kanssa kestää koko vuosiluokkien ajan. Yrityksen kanssa räätälöidään kullekin luokalle ja yritykselle sopivaa toimintaa. 7. luokalla tutustutaan yleisesti yritykseen ja tietoja syvennetään muilla vuosiluokilla. 8. luokalla pyritään toteuttamaan yrityksen toimialaan liittyvä projekti, jossa voidaan myös tutustua yleisesti yritysmaailman eri toimintoihin. Yleensä joillakin kummiluokanoppilailla on ollut mahdollisuus 9. luokalla päästä TETharjoitteluun kummiyritykseen. Sanallinen arviointi Numeroarvosanojen lisäksi matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilas saa sanallisen laajaalaisen loppuarvioinnin painotusaineissa. Oppilasta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: -vastuun ottaminen (projektissa) -luovuus ja ongelmanratkaisukyky 19/346

20 -laaja-alaisuus matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa -erityislahjakkuusalueet -suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito -kädentaidot -ryhmätyöskentelytaidot Oppiaineet painotusluokalla Matematiikka Matematiikan opiskelussa syvennetään perusoppiainesta sekä pyritään luomaan oppilaille vankka ja laaja-alainen matemaattinen perusta. Kielentämistä sovelletaan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden opiskelussa. Matemaattinen suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito mm. päättelyjen sanallinen perustelu ovat keskeinen osa opiskelua. Näin pyritään sekä kehittämään oppilaan ajattelutaitoja että hänen työskentelytapojaan. Matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille kurssi "Tutkin, kokeilen, oivallan" (MAV1) on pakollinen osa painotusta. Kurssilla tutustutaan lukukäsitteen syntyyn ja käsitellään toiminnallisesti mm. lukujärjestelmiä. Lisäksi luodaan konkretisointivälineiden ja visuaalisten mallien avulla pohjaa kombinatoriikan, muuttujalausekkeiden ja funktion käsitteille. Matematiikka- ja luonnontiedeluokkien oppilaat osallistuvat valtakunnallisiin matematiikkakilpailuihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös kansainvälisiin kilpailuihin mm. yhteispohjoismaiseen KappAbel-kilpailuun. Painotusluokan oppilaat tekevät vuosiluokkien aikana matematiikan kurssisisältöihin, kummiyritykseen tai kilpailuihin liittyviä projektitöitä. Oppituntien aikana tehtyjä tutkimus- tai projektitöitä kootaan tutkimusvihkoon. Tietokoneita sekä graafisia ja symbolisia laskimia käytetään mahdollisuuksien mukaan sekä oppimis- että työvälineenä. Biologia ja maantieto 20/346

21 Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on yhdeksännellä luokalla yksi ylimääräinen kurssi ihmisen biologiaa (BIV3). Tämä kurssi sisältää anatomisia leikkelyitä, mikroskopointia sekä kokeellista työskentelyä valinnaiskurssin opetussuunnitelman mukaan. 7. ja 8. luokilla opetuksessa painottuvat maastotyöskentely, lajintuntemus ja luontoelämykset. Opetusta syvennetään oppilaiden kiinnostuksen suuntaan. Kokeelliseen työskentelyyn ja mikroskopointiin jää normaalia enemmän aikaa. 8. luokalla tehdään kurssilla BI3 projektityö koulun lähimetsän alueelta. Fysiikka Matematiikka- ja luonnontiedeluokka opiskelee fysiikkaa koulun yleisen opetussuunnitelman mukaan. Fysiikan opiskelussa matematiikkaluonnontiedeluokka on jaettuna kahteen ryhmään, jolloin ryhmäkoko soveltuu hyvin kokeelliseen työskentelyyn. Opiskelun keskeisenä lähtökohtana on kokeellinen työskentely, jonka avulla pyritään auttamaan oppilasta hahmottamaan luonnonilmiöitä ja omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Valinnaiskursseille syvennetään perusoppiainesta ja pyritään antamaan oppilaalle virikkeitä jatkuvaan omatoimiseen luonnontieteen harrastukseen. Valinnaiskurssien puitteissa on myös mahdollista osallistua valtakunnallisiin tiede- tai teknologiakilpailuihin. Kemia Matematiikka- ja luonnontiedeluokka on jaettuna kahteen ryhmään, jolloin ryhmäkoko soveltuu hyvin kemian opiskeluun. Keskeisenä työtapana on kokeellinen työskentely ja työpäiväkirjan laatiminen. Matematiikka- ja luonnontiedeluokka opiskelee kemiaa koulun yleisen opetussuunnitelman mukaan. Painotusluokan kemian opetuksessa huomioidaan ryhmän kiinnostuksen kohteet esim. pohtimalla arkipäivän ilmiöiden selityksiä ja pyritään tukemaan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä monipuolisin työtavoin. Kemian valinnaiskursseilla oppilaalla on mahdollisuus syventää ja monipuolistaa kemiantietämystä. Olarin koulussa ei ole kielikylpy-, kaksikielistä tai englanninkielistä opetusta. 21/346

22 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taide- ja 4-3- Kuvataide taitoaineet 4-4- Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) /346

23 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo Musiikki (VN) Musiikki Espoo Kuvataide (VN) Kuvataide Espoo Käsityö (VN) Käsityö Espoo Liikunta (VN) Liikunta Espoo Taito- ja taideaineiden välys (VN) Taito- ja taideaineiden välys /346

24 Espoo Taito- ja taideain. yht. (VN) Taito- ja taideain. yht. Espoo Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo Valinnaiset aineet (VN) Valinnaiset aineet Espoo Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) Oppilaan tuntimäärä /25 25/27 26/28 30/ Espoossa 235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) Vapaaehtoinen A-kieli Espoo Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys 1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla. 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 24/346 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk

25 Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli RU A2-kieli EN A2(2.)-kieli SA Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomienglanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli EN A2-kieli A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 Englanninkielinen opetus 1.lk (25) (28) (28) 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli EN A2-kieli RA A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) 25/346

26 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. Valinnaisainetarjonta Olarin koulussa Kaikille yhteisten aineiden lisäksi Olarin koulussa opiskellaan valinnaisaineita. Kunnan linjauksen mukaisesti valinnaisainetarjonnassa suositaan taideaineita. Jokaisen oppilaan on valittava pitkänä valintana (vähintään kaksi vuosiviikkotuntia) joko musiikkia tai kuvataidetta. Poikkeuksen tekevät painotusluokan A2-kielen lukijat (ranska), joille tämä valinta on vapaaehtoinen. Lisäksi painotusluokalle valittujen oppilaiden on valittava vähintään viiden vuosiviikkotunnin verran matemaattis-luonnontieteellisiä valinnaisia kursseja. Valinnaisaineiden opiskelu eri luokka-asteilla toteutuu seuraavasti: 26/ luokka luokka luokka Pakolliset aineet KU tai MU 1 1 Muut valinnaiset A-ranskan lukijat luokka luokka luokka Pakolliset

27 27/346 aineet KU tai MU 1 1 RAA Muut 2 2 valinnaiset A-ruotsin lukijat luokka luokka luokka Pakolliset aineet KU tai MU 1 1 A-ruotsi Muut valinnaiset Painotusluokalle valittujen oppilaiden valinnaisaineiden opiskelu eri luokkaasteilla toteutuu seuraavasti: luokka luokka luokka Pakolliset aineet KU tai MU 1 1 Painotusaineet Muut valinnaiset Painotus ja A-ranskan lukijat luokka luokka luokka Pakolliset aineet RAA 2 3 3

28 Painotusaineet Muut valinnaiset Painotus ja A-ruotsin lukijat luokka luokka luokka Pakolliset aineet KU tai MU 1 1 A-ruotsi Painotusaineet Muut valinnaiset Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. Oppilas voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on 28/346

29 vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja 29/346

30 kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Olarilaisuus Koulumme tavoitteena on olla avoin ja myönteinen työyhteisö, jossa asioista keskustellaan vapaasti. Työympäristönä pyrimme olemaan turvallinen, tasaarvoinen ja viihtyisä yhteisö. Näiden tavoitteiden saavuttaminen lähtee työn kunnioituksesta ja siitä näkemyksestä, että kaikkien työn tärkeys tunnustetaan. Olarin koulussa oppilaskuntaa ja kaikki henkilöstöryhmiä kuullaan yhteisistä asioista päätettäessä. Kouluyhteisömme kannustaa opettajia jatkuvaan työnsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen. Yhteisön hyvinvointi Olarin koululle ja lukiolle on laadittu hyvinvointisuunnitelma. Sen tavoitteena on vakiinnuttaa kouluun ja lukioon käytänteet, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Tässä koulu toimii aina tiiviissä yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelma sisältää päihdesuunnitelman, kiusaamisen esto/ehkäisysuunnitelman sekä toimintamalleja erilaisissa kriisitilanteissa. Lisäksi suunnitelma auttaa tunnistamaan syrjäytymisen oireita ja antaa lähtökohtia syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi määritellään oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet ja kartoitetaan hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta keskeiset yhteistyöverkostot. Myös henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään aktiivisesti huomiota. Oppilas yhteisön jäsenenä Tunne yhteisöön kuulumisesta on tärkeä osa oppilaan hyvinvointia ja luo perustan myös oppimiselle. Yhteisöön sopeutumista edistetään ryhmäyttämällä oppilaat seitsemännen luokan alkuvaiheessa. 30/346

31 Ryhmäyttämispäivä toteutetaan yhteistyössä Espoon nuorisotoimen kanssa. Päivän aikana oppilaat tutustuvat toisiinsa ja rakentavat ryhmähenkeä leikkien ja harjoitusten avulla. Myös vanhemmat osallistuvat ryhmäyttämispäivään. Koulun aktiiviset yhdysoppilaat auttavat uusia oppilaita sopeutumaan koulun arkeen. He järjestävät kouluvuoden aikana seitsemäs luokkalaisille yhteisiä tilaisuuksia. Olarin koulussa kannustetaan oppilasta osallistumaan aktiivisesti yhteisön toimintaan omien taipumustensa mukaan. Olarin koululla ja lukiolla on yhteinen oppilaskunta, joka pyrkii pitämään huolta oppilaiden viihtyvyydestä. Oppilaskunta on myös tärkeä vaikutuskanava, sillä oppilaskunnan hallituksen edustajia kuullaan koulun yhteisistä asioista päätettäessä. Oppimaan oppiminen Olarilaisen näkemyksen mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppilas on itse aktiivisena mukana. Oppiminen sujuu parhaiten, kun oppilas on subjekti, jonka oppimista opettaja tukee ja ohjaa. Oppilas tiedostaa vahvimmat oppimistyylinsä mutta on valmis käyttämään ja kehittämään muitakin oppimistapojaan sekä asettamaan itselleen tavoitteita. Oppimista tukee vuorovaikutus koulun sisällä ja sen ulkopuolella. Oppimaan oppiminen kehittyy kokemuksen ja harjoituksen myötä. Oppimaan oppiminen on kykyä ja valmiutta aiempaa opittua hyväksi käyttäen omaksua tietoa tai luoda uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Oppimaan oppiminen edellyttää oppimisstrategioiden omaksumista ja tiedostamista. Oppiminen ja oppimaan oppiminen tukevat toisiaan ja kehittyvät käsi kädessä. Oppimaan oppimisessa oppilaita autetaan kehittymään itsenäisiksi siirtämällä heille vastuuta ja järjestämällä oppimiseen ohjaavia tilanteita. Oppijan itseohjautuvuus korostuu. Opettajan rooli muuttuu tiedon välittäjästä oppimaan ohjaavaksi ja oppilaiden osuus työn suunnittelussa ja arvioinnissa kasvaa. 31/346

32 Oppimistilanteessa oppilaita aktivoidaan sisäisillä ja ulkoisilla motivaatioilla, jotka ovat toisiaan täydentäviä. Sisäisesti motivoitunut oppilas on tietoinen opiskelusta ja sen merkityksestä ja hän asettaa suurempia vaatimuksia ja odotuksia itselleen. Sisäinen motivaatio on lähtöisin oppilaasta itsestään, jolloin syyt käyttäytymiseen ovat seurausta itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeista. Ulkoinen motivaatio on riippuvainen ympäristöstä. Hyvällä oppijalla on myönteinen asenne oppimiseen. Hän kokee olonsa turvalliseksi oppimistilanteissa ja hän on valmis oppimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hänen itseluottamuksensa antaa rohkeutta oppimisprosessiin. Hän osaa myös hyödyntää aiemmin oppimaansa ja rakentaa omaksumansa skeeman pohjalta uusia ajattelumalleja. Hän on valmis arvioimaan omaa oppimistaan ja tarvittaessa muuttamaan käytänteitään. Kehittyessään oppilas ottaa enemmän ja enemmän vastuuta oppimisestaan ja pystyy suunnittelemaan omaa oppimistoimintaansa. Oppimaan oppimisen tavoitteena on tukea oppilasta kehittymään itseohjautuvaksi oppijaksi ja auttaa häntä tiedostamaan omaa oppimisprosessiaan siten, että hän pystyy asettamaan omia oppimistavoitteita, soveltamaan tilanteen mukaan erilaisia oppimistyylejä sekä arvioimaan suorituksiaan asettamiinsa tavoitteisiin nähden. Pyrkimyksenä on kehittää oppilaan kriittistä ajattelua ja oma-aloitteisuutta sekä antaa hänelle hyvät tiedonhankintavalmiudet. Oppimisprosessin aikana oppijan yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot harjaantuvat. Oppilas oppii yhdistämään uutta asiaa aiempaan tieto- ja kokemusvarastoonsa ja ymmärtämään teorian ja käytännön suhteen. Oppimaan oppimisessa arviointi kohdistuu oppimisprosessiin, jolloin arvioidaan oppijan kykyä etsiä, käsitellä ja omaksua tietoa. Oppimistilanteessa saavutukset, onnistumisen ja edistymisen kokeminen ovat sisäistä palautetta, joka on keskeinen kannustetekijä. On mahdollista, että oppilas luulee ymmärtäneensä asian tai ratkaisseensa ongelman, vaikka näin ei olisi tapahtunut. Silloin korostuu opettajan antama ulkoinen palaute. Tarkoituksenmukainen palaute suorituksesta tai tuloksesta voi ohjata oman prosessin metakognitiivisia arviointitapoja realistisempaan suuntaan. 32/346

33 Opettajan suorittaman arvioinnin lisäksi jokainen oppilas arvioi omia suorituksiaan. Itsearviointi on työtapa, johon kuuluvat oppilaiden itsensä toteuttamat arvioinnit menneistä ja tulevista oppimistilanteista, kokemuksista, valmiuksista ja erilaisista vaihtoehdoista Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 33/346

34 Niveltäminen Olarin koulussa Oppilashuoltoryhmä huolehtii alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvästä niveltämisestä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tapaavat alakoulujen luokanopettajia ja erityisopettajia toukokuussa. Näissä tapaamisissa siirretään oppimisen kannalta tärkeitä tietoja ja keskustellaan mm. oppilaiden luokkasijoittelusta ja erityisen tuen tarpeesta. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat uuteen kouluunsa toukokuun aikana. Yhtärit pitävät tutustumispäivän ohjaavan opettajan johdolla. Vanhempainiltaan toukokuussa kutsutaan tulevat oppilaat vanhempineen, illassa kerrotaan opiskelusta yläkoulussa. Oppilaat saavat esitteen, johon on koottu tärkeitä asioita koulunkäynnistä. Tulevat luokanvalvojat esitellään oppilaille mahdollisuuksien mukaan. Opintojenohjaaja ja yhtärit esittelevät koulurakennuksen. Seitsemänsien luokkien luokanvalvojat tapaavat alakoulun luokanopettajia syys-lokakuun vaihteessa. Tapaamisessa keskustellaan oppilaiden sopeutumisesta kouluun ja opiskelusta. Painotusluokille pyrkivien kuudensien luokkien oppilaiden huoltajat kutsutaan tammikuussa vanhempainiltaan, jossa esitellään painotusta, opiskelua yläkoulussa ja koulun toimintakulttuuria. Seitsemäsluokkalaisten vanhemmille pidetään vanhempainilta lokakuun puolivälissä. Vanhempainillassa huoltajat saavat tietoa opiskelusta yläkoulussa, tapaavat luokanvalvojan ja oppilashuoltoryhmän jäseniä. Yhdeksänsien luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitoksiin. Opintojenohjaaja antaa kysyttäessä yksilöllisesti tietoja jatko-opintopaikoista. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, 34/346

35 vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 35/346

36 36/346

37 Opinnoissa etenemisen periaatteet Olarin koulussa Oppilas opiskelee normaalisti luokkamuotoisessa opetuksessa silloin, kun hän on jäänyt luokalleen. Hän saa samoin perustein erityisopetusta, kuin muutkin oppilaat. Oppimäärän suorittaminen Oppiaineet arvioidaan pääsääntöisesti kursseittain. Oppilaalle ei voi jäädä todistukseen yhtään hylättyä kurssisuoritusta. Silloin kun oppilas on siirtynyt seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi edellisen vuosiluokan kursseja suorittamatta, tulee hänen suorittaa hylätyt kurssit. Hän voi suorittaa hylätyn kurssin opettajan kanssa sovitulla tavalla, kesällä järjestettävässä suorituksessa tai lukuvuoden aikana. Oppilaalle pyritään järjestämään tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaan luokalle jättämisestä tai hänen siirtämisestään seuraavalle vuosiluokalle silloin kun hänellä on suorittamattomia kursseja päättää opettajain kokous kuultuaan ensin vanhempia. Erillisen kokeen oppiaineen suorittamiseksi voi järjestää aineenopettaja itsenäisesti. Toukokuun loppupuolella järjestetään yhteinen koetilaisuus niille oppilaille, joilla on suorittamattomia tai hylättyjä kursseja. Näitä kursseja on oikeus suorittaa myös kesällä järjestettävässä kokeiden suoritustilaisuudessa. 37/346