Mankkaan koulun opetussuunnitelma 2011 MANKKAAN METODI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mankkaan koulun opetussuunnitelma 2011 MANKKAAN METODI"

Transkriptio

1 Mankkaan koulun opetussuunnitelma 2011 MANKKAAN METODI ARVOT Arvot viitoittavat ihmisen tietä. Tarvitsemme henkisessä kasvussamme tietämystä eettisissä ja moraalisissa kysymyksissä, tietoa oikeasta ja väärästä. Arvoperustassa pohdimme suhdettamme omaan itseemme ja toisiin ihmisiin, työhön, yhteiskuntaan, uskontoon, luontoon sekä kansalliseen kulttuuri-identiteettiimme kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden viitekehyksessä. TOIMINTA-AJATUKSENAMME VASTUU: -OMASTA KEHITTYMISESTÄ Haluamme jokainen kehittää itseämme laaja-alaisesti ja ottaa siitä henkilökohtaisen vastuun. Annamme jokaiselle tilaa kehittyä. - TYÖPAIKASTA Otamme vastuun koulun fyysisestä työympäristöstä ja työyhteisöstä. Työyhteisön ilmapiiri on tärkeä viihtyvyyden ja työn tuloksellisuuden vuoksi. - YHTEISKUNNASTA Haluamme kantaa vastuuta ihmisarvoisen elämän ja kestävän kehityksen puolesta niin lähiympäristössämme kuin kaikkialla maailmassa. TAVOITTEENAMME VALMIUDET: - AKTIIVISUUS Tähtäämme aktiiviseen, omatoimiseen elinikäiseen oppimiseen, joka pitää sisällään koulutuksen lisäksi psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä turvallisuudesta huolehtimisen. Vahvistamme oppimisen halua ja sekä oman että muitten työn arvostamista. - SUVAITSEVAISUUS JA SOSIAALISET TAIDOT Tavoitteenamme on kehittää valmiuksiamme sosiaaliseen hyvinvointiin, luovuuteen, harrastuneisuuteen ja ennakkoluulottomaan kykyyn tutustua vieraisiin kulttuureihin. Parannamme kykyämme hyväksyä erilaisuutta, huomioida toisten näkökantoja ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vahvistamme hyvien tapojen sisäistämistä. Tasapainoisuutta vahvistamme kehittämällä positiivista minäkäsitystä ja hyvää itsetuntemusta, jonka avulla tunnistaa omat mahdollisuutensa ja rajansa, ja joka auttaa pettymyksissä ja vastoinkäymisissä.

2 TOIMINTAMUOTOINAMME VÄLINEET: - OMATOIMISUUS Jokainen voi kehittää omia kykyjään ja lahjojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vahvistamme omaehtoista, vastuullista ja kriittistä ajattelukykyä. Ohjaamme oppilaita asettamaan tavoitteita toiminnalleen ja arvioimaan omaa työskentelyään ja taitojen kehittymistä. -INTEGRAATIO JA MONIMUOTOISUUS Aineiden ja opetusryhmien välisellä yhteistyöllä hahmotamme kokonaisuuksia ja työyhteisömme integraatiota. Käytämme monimuotoisia työtapoja virikkeellisyyden ja motivaation lisäämiseksi sekä hyvien työskentely- ja yhteistyötaitojen vahvistamiseksi. Toteutamme luokka-astekohtaisiin osastoihin perustuvaa ikäluokanopettajajärjestelmää. Tiedotamme työyhteisömme toiminnasta ja arviointituloksista vanhemmille, koulutoimen päättäjille sekä muille yhteistyötahoille. -YHTEISTOIMINTA JA OSALLISUUS Koulun toiminta-ajatus toteutuu, jos kaikki yhdessä osallistuvat koulun toimintoihin ja niiden ylläpitämiseen. Oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta, luokkatoimikunnat ja oppilaiden osallistaminen monipuolisesti koulun toimintaan ovat tärkeitä koulullemme. Kaikki aikuiset ovat koulussamme kasvattajia esimerkillään ja teoillaan. - ARVIOINTI Seuraamme kansallisia ja kansainvälisiä tuloksia opetusalan tuloksellisuudesta arvioiden työtämme sekä kansallisin että kansainvälisin mittarein. Monipuolinen arviointi paitsi mittaa työyhteisömme tuloksellisuutta, myös tukee opetussuunnitelmatyötämme. PAINOTUSALUEEMME Koulullamme on matemaattis-luonnontieteellinen painotus. Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään

3 Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 ( ) ja 50/011/2010 ( ) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: -Perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 -Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) -Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) -Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) -Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v ) -Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat -Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen

4 tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasaarvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa.

5 Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpytai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Mankkaan koulun pakollisia kieliä ovat englanti ja ruotsi, ja valinnaiskieliä ovat ranska ja saksa. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Matemaattis-luonnontieteellisen painotusluokan opetuksessa keskitytään erityisesti ajattelun loogiseen etenemiseen ja ongelmanratkaisun systematiikkaan. 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia).

6 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taide- ja 4 3 Kuvataide taitoaineet 4 4 Käsityö Liikunta 8 10 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo

7 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla. Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taide- ja 4 3 Kuvataide taitoaineet 4 4 Käsityö Liikunta 8 10 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo Musiikki (VN) Musiikki Espoo Kuvataide (VN) Kuvataide Espoo Käsityö (VN) Käsityö Espoo Liikunta (VN) Liikunta Espoo Taito- ja taideaineiden välys (VN)

8 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille Valinnaisaineiden opetus Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taide- ja 4 3 Kuvataide taitoaineet 4 4 Käsityö Liikunta 8 10 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3

9 Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuur in kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuur i, jossa oppiminen perustuu Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. Oppilas voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa

10 oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Opetus järjestetään vahvistetun opetussuunnitelman ja opetusta koskevien säädösten mukaisesti yhteisen koulun periaatteella luokkamuotoisen erityisopetuksen kanssa. Pyrimme takaamaan oppilaiden hyvinvoinnin ja sitä kautta opiskelumotivaation huolehtimalla opetusryhmien toimivuudesta. Tärkeä osa tätä ovat monipuoliset, joustavat opetusjärjestelyt ja jatkuva ryhmäyttäminen, jossa tukioppilastoiminnalla on suuri rooli. Koulun opetus- ja kasvatustyön tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuudet kokonaispersoonallisuuden monipuoliseen ja eheään kehittämiseen peruskoulun tavoitteiden suunnassa. Pyrimme osallistamaan oppilaat osaksi kouluyhteisöä monipuolisin tavoin (esim. oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta, teemapäivät, koulun yhteisten tilaisuuksien suunnittelu ja totetus). Opettajat on jaettu ryhmiin, joista jokainen ryhmä on vastuussa oman osastonsa oppilaiden opettamisesta ja kehityksestä. Koulussa on neljä osastoa: 7., 8., 9. ja luokkamuotoinen erityisopetus. Opettajat toimivat tarvittaessa myös erilaisissa työryhmissä, joista päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opetusryhmien retket kukin osasto suunnittelee ja toteuttaa itse. Pääasiassa päättöluokat voivat mahdollisuuksiensa mukaan tehdä leirikoulumatkan. Koulumme kansainväliset projektit antavat mahdollisuuden monimuotoiseen kanssakäymiseen ulkomaisten koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Ainekohtaisia opintoretkiä ja -käyntejä järjestetään OPS:n mukaisesti oppitunneilla ao. opettajien johdolla. Lisäksi tarkoituksemme on tuoda erilaisia kasvattajaryhmiä lähemmäksi toisiaan (vanhemmat, kouluviranomaiset, erikoisasiantuntijat jne) ja integroida koulu ympäröivään yhteiskuntaan. Toteutuksessa pyritään yhteistyöhön kotien, kaupungin muiden virastojen ja laitosten sekä myös muiden tahojen kanssa ympäröivässä yhteiskunnassa. Koulun oman kirjaston lisäksi olemme kiinteässä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

11 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilökuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat

12 kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Yleisen tuen organisointi, arviointi, tietojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen sekä opettajien yhteistyö tapahtuu koulullamme pääsääntöisesti osastopohjalta. Oppilaaat osallistuvat oppimisensa suunnitteluun ainekohtaisesti yhteistyössä opettajan kanssa. Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Tehostettua tukea koulullamme ovat mahdollisuuksien mukaan annettu rinnakkaisopetus, tukiopetus, samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus ja integroitujen oppilaiden henkilökohtainen avustaja. Tehostetun tuen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tapahtuu yhteistyössä aineenopettajien kesken. Tarvittaessa voidaan konsultoida laaja-alaista erityisopettajaa.

13 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle.pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan vahvuudet -koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet -arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Koulullamme pedagogisen arvion laativat yhteistyössä luokanvalvoja, laaja-alainen erityisopettaja ja osastonjohtaja sekä tarvittaessa aineenopettaja(t). Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

14 Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemisja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta ja oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatusja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Erityisluokalla opiskeleville oppilaille järjestetään mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä integroimalla oppilas oppiaine- ja tavoitekohtaisesti. Integrointi suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä erityisopettajien, luokanvalvojien ja aineenopettajien kesken. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti sekä yleisopetuksen, että erityisopetuksen puolella ja varmistavat OHR-palvelujen saatavuuden.

15 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyöduntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet -arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea -perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat alakouluissa luokanopettaja ja laajaalainen erityisopettaja yhdessä, yläkouluissa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Koulullamme pedagogisen selvityksen laativat yhteistyössä luokanvalvoja, laaja-alainen erityisopettaja ja osastonjohtaja ja tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstö. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: 4.2 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelman valmistelun aloittaa luokanvalvoja käyttäen aineenopettajien keräämää seurantatietoa. Tuen tasosta riippuen oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat yhteispalavereissa oppilas, huoltajat, luokanvalvoja/laaja-alainen erityisopettaja/osastonjohtaja ja muut oppilasta tukevat tahot. Palaverissa sovitaan oppimissuunnitelman seuranta-aikataulu. Oppimissuunnitelmaa hyödynnetään OHR:n työskentelyssä oppilaan saaman tuen seurantaan ja tavoitteiden saavuttamisen sekä tuen tason riittävyyden arviointiin. Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

16 Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus voidaan järjestään siten, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Päätöksen vuosiluokkiin jakamattomasta opetuksesta tekee koulun rehtori kuultuaan opettajia, oppilasta ja huoltajia. Jos oppilaalle tehdään päätös opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin jakamattomana, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava oppilaan opintokokonaisuudet ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa oppilaaksi joustavan perusopetuksen opetusryhmään, minkä jälkeen hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tällöin oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä sekä soveltuvin osin aikaisemmin mainitut asiat. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppilaan tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa -pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja, tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilashuollon asiantuntijoita voidaan käyttää apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamisja arviointiaikataulu. Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Koulussamme laaditaan oppimissuunnitelma yleisen tuen oppilaalle tarvittaessa heikon koulumenestyksen, koulun yleisiin käytänteisiin sopeutumattomuuden tai pitkän sairauspoissaolon takia. Myös erityslahjakkaiden nuorten osalta voidaan oppimissuunnitelma tarvittaessa laatia.

17 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle tehostetun tuen päätöksen jälkeen. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällistä suunnittelua käytetään tukemassa oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Espoossa oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntijoita apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo aiemmin osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa -pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Tehostettu tuki suunnitellaan oppimissuunnitelmassa yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena ja siinä määritellään annettava tuki pitkäjänteisesti. Oppimissuunnitelmassa tulee myös harkita, miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa.

18 Kaikki perusopetuksen yleiset tukimuodot ovat edelleen käytettävissä ja ne tuleekin huomioida oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet, tulee opettajien, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja oppilaan yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostettu tukirakenteensa purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, tulee harkita oppilaan opetuksen järjestämistä erityisellä tuella. Oppimissuunnitelma erityisen tuen aikana Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma esitellään tarkemmin luvussa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos erityisen tuen oppilas integroidaan erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, tulee hänen HOJKS:aansa kirjata integraation tavoitteet, arviointi ja tarkistamisaikataulu. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaa Espoossa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa tai erityisluokanopettaja. HOJKS laaditaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajan, edellytystensä mukaisesti oppilaan sekä tarvittaessa koulun oppilashuollon kanssa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai vastaava sitä voidaan hyödyntää suunnitelmaa laadittaessa huoltajan yksilöidyllä luvalla. Huoltajan kanssa mietitään kuinka hän voi olla oppilaan oppimisessa apuna tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelmaan merkitään tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Tarkistaminen ja arviointi tehdään yhdessä huoltajan ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. HOJKS-palaverin kokoonkutsujana toimii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Huoltajat saavat ennen HOJKS-palaveria täytettäväksi esitietolomakkeen, joka on liite HOJKS:aan. Koulun rehtori on vastuussa siitä, että oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tulee asianmukaisesti laadituksi. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi -pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

19 -kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: -luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: - kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS:aan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: HOJKS laaditaan Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. HOJKSin laatimiseen osallistuvat koulun edustajien lisäksi oppilaan vanhemmat sekä oppilas itse edellytystensä mukaan. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Tukiopetuksen keskeinen tavoite on ehkäistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ennakolta niin, ettei oppilas jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oikein ajoitettu ja mitoitettu laadukas tukiopetus vähentää osaltaan erityisen tuen tarvetta. Tukiopetuksella voidaan tukea oppilaan edistymistä oppiaineissa tai aineryhmissä tai esimerkiksi vahvistaa hänen työskentelytaitojaan. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kouluissa noudatetaan tukiopetuksen järjestämisessä kolmiportaista asteikkoa: tukiopetus yleisen tuen aikana, tukiopetus tehostetun tuen aikana ja tukiopetus erityisen tuen aikana. Tukiopetusjärjestelyt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja tarpeen mukaan sitä täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Tukiopetuksen oppilaskohtaiset tavoitteet ja järjestelyt kirjataan tehostetun tuen aikana oppilaan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKS:aan. Mikäli oppilaalle on yleisen tuen aikana tehty oppimissuunnitelma, tukiopetus ja sen tavoitteet merkitään siihen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat saada yleisen tukiopetuksen lisäksi heille kohdennettua tukiopetusta joko suomen kielellä tai mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajien tukiopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden tuen tarve johtuu oppilaan puutteellisesta suomen kielen taidosta tai opiskeluvalmiuksista sekä aikaisemmasta koulunkäyntihistoriasta. Tämä tukiopetus voi olla myös jatkuvaa, koko lukuvuoden kestävää toimintaa, jolle on varattu aika oppilaan työjärjestykseen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen ja kasvun tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että haasteet tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa.

20 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen tarpeen perusteineen harkitsee opetusta antava opettaja. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa tukiopetuksen hyödyllisyydestä ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa. Tarkoituksena on, että koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa annettavan tukiopetuksen vaikuttavuutta. Kouluyhteisön tulee tiedottaa tarjoamistaan tukiopetusmahdollisuuksista sekä huolehtia osaltaan tiedonvälityksestä myös tukiopetuspalveluja käyttävän yksittäisen oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Koulumme tiedottaa tarjotuista tukiopetusmuodoista ja huolehtii muustakin tiedonvälityksestä kotisivujen, lukuvuosioppaan ja Wilman välityksellä sekä aiheiseen liittyvissä vanhempainilloissa. Tukiopetukseen liittyvä oppilaskohtainen, koulun sisäinen tiedonvälitys pohjautuu oppilaasta kerättyyn seurantatietoon. Tukiopetuksen vaikuttavuutta arvioidaan muun arvioinnin yhteydessä ( esim. kokeet tai väliarviointi), joiden kautta myös huoltaja voi seurata oppilaan edistymistä. Tukiopetus yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana tapahtuu koulun resurssien mukaan - oppitunnin aikana esim. eriyttämällä, rinnakkais- ja samanaikaisopetuksena, ja mahdollisina kertaustunteina - oppituntien ulkopuolella aineenopettajan tai erityisopettajan antamana yleisenä tai henkilökohtaisena tukiopetuksena Vuosittainen koulun tarjoama tukiopetusresurssi määritellään lukuvuosisuunnitelmassa Osa-aikainen erityisopetus KOULUN OMAA TEKSTIÄ: Laaja-alaisen erityisopettajan konsultatiiviseen työhön kuuluu yhteistyö opettajien kanssa mm. oppimissuunnitelmien, pedagogisten arvioiden ja selvitysten laatimisessa sekä tarvittaessa oppilaiden saaman tuen muotojen suunnittelussa. Lukuvuosisuunnitelmassa määritellään vuosittain konsultatiivisen työn käytännön toteuttaminen.

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LÄHDERANNAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasd

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Perusopetuksen arvopohja...3

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1 Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOONLAHDEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT. 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN. 8 4. 20 5.

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT. 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN. 8 4. 20 5. Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 20

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon perusopetuksen yhtenäisyys. Opetussuunnitelman perustana ovat perusopetuslaki ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 2 Sisältö 1. Johdanto 8 Muutokset 8

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

OLARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

OLARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 Toimittanut Päiväys Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 8 1.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA 9 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 13 2.1 ESPOON SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot