GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY (GFAP)

Transkriptio

1 TARKKAILUSUUNNITELMA 16X GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY (GFAP) Suhangon kaivoshankkeen rakentamisvaiheen tarkkailusuunnitelma Konttijärven avolouhoksen ensimmäisen vaiheen kuivatustöihin liittyvä tarkkailu

2 2 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Sisältö 1 TAUSTAA JOHDANTO ALUEEN PERUSTILA Pohjavedet Pintavedet ENSI VAIHEEN RAKENTAMISTOIMET TARKKAILUSUUNNITELMA PINTAVEDET POHJAVEDET RAKENTAMISTÖIDEN TARKKAILU JA KÄYTTÖTARKKAILU PÄÄSTÖTARKKAILU EHDOTETUT MÄÄRITYSRAJAT YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Konttijärven louhoksen kuivatus (1. vaihe), Pöyry Finland Oy, 216 Liite 2.1 Kartta tarkkailupisteiden sijoittumisesta, koko tarkkailualue Liite 2.2 Kartta tarkkailupisteistä kaivosalueella

4 1 TAUSTAA Johdanto Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) on Ranuan ja Tervolan kuntien alueilla sijaitsevan Suhangon kaivoshankkeen oikeuksien haltija. Suhangon kaivoshankkeella on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristö- ja vesitalouslupa (Nro 122/5/1, ). Lupa tuli lainvoimaiseksi Vaasan Hallinto-oikeuden päätöksellä Nro 7/429/1. Määräaikainen vesitalouslupa sai jatkoajan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä Nro 56/12/2. GFAP on käynnistänyt Suhangon kaivospiirin alueella vesitalousluvan mukaiset, suunniteltujen louhosalueiden maanpoistojen edellyttämät kuivatustoimet. Ennen kuivatustöiden aloitusta GFAP toimitti niitä varten laaditun vesien hallinnan ja kaivuutöiden suunnitelman Lapin ELY-keskukselle (16X259998, jäljempänä vuoden 214 kuivatussuunnitelma ), joka antoi asiasta lausunnon Kuivatustoimia koskevan tarkkailusuunnitelman ja aloitusilmoituksen GFAP toimitti Lapin ELY-keskukselle, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle sekä Ranuan ja Tervolan kunnille. Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päätöksellään (LAPELY/137/7./211). GFAP on yleisesti tiedottanut sekä kuivatustöiden käynnistämisestä, että Suhangon kaivoshankkeen tilanteesta annetussa lehdistötiedotteessa ja pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kuivatussuunnitelman 214 mukaisesti GFAP on vuoden 215 tammi elokuun aikana saattanut päätökseen Ahmavaaran 1. vaiheen kuivatustoimet, jotka kohdistuivat Ahmavaaran koelouhoksen ympäristöön. Tarkkailusuunnitelman mukaan suoritettujen näytteenottokierrosten tulokset ovat osoittaneet, että kuivatustoimista ei ole aiheutunut haittaa alueen luonnonvesistöille. Kevättulvan ja kesän 215 runsaiden sateiden sekä niistä johtuvien normaalia suurempien virtaamien ei ole havaittu aiheuttaneen uusien uomien tai niiden luiskien eroosiota. Uomien ja hiekanerotusaltaan tasoitettujen luiskien kasvittuminen on käynnistynyt ja sen edetessä alttius eroosiolle vähenee entisestään. Ahmavaaran 1. vaiheen kaivuutyöt eivät kohdistuneet tai vaikuttaneet luonnontilaisiin vesistöihin. GFAP on koko vuoden 215 ajan aktiivisesti jatkanut selvityksiä uuden omistajan tai rahoittajan löytämiseksi Suhangon kaivoshankkeelle. Neuvotteluja on käyty useiden potentiaalisten kaivosyhtiöiden tai investoijien edustajien kanssa, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet tavoiteltuun tulokseen. Tilannetta on vaikeuttanut edelleen jatkunut metallien hintojen lasku, minkä seurauksena kaivoshankkeiden rahoitus on vaikeutunut samalla kun useat alan yhtiöt joutuvat keskittymään kustannusten karsimiseen sen sijaan, että kykenisivät investoimaan uusiin hankkeisiin. GFAP:n tavoitteena on kuitenkin edelleen mahdollisimman pikaisesti löytää Suhangon kaivoshankkeelle kokenut ja hyvämaineinen toiminnanharjoittaja. Tämän vuoksi hankkeen mahdollista käynnistämistä tukevien kuivatustoimien jatkamista pidetään tärkeänä. Vuoden 214 kuivatussuunnitelmassa esitetyn työjärjestyksen mukaan seuraavaksi on ollut tarkoitus toteuttaa Ahmavaaran 2. vaiheen toimenpiteet ja rakenteet talvella 215/216, joihin sisältyvät Ahmavaaran koelouhoksen kuivanapito pumppaamalla, selkeytysallasjärjestelmän rakentaminen ojaan nro 2, ojan nro 3 kaivuutöiden saattaminen loppuun, sekä luonnontilaisen Rytiojan uomansiirto ja vesien käsittelyn aloittaminen. GFAP on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi ja perustelluksi muuttaa kuivatussuunnitelmassa esitettyä työjärjestystä siten, että Ahmavaaran 2. vaiheen sijasta

5 seuraavan vaiheen kuivatustoimenpiteet kohdistetaan Konttijärven suunnitellun avolouhoksen alueelle. Vuoden 215 aikana GFAP:n johdolla käydyissä neuvotteluissa useat kaivoshankkeesta kiinnostuneet ostajaehdokkaat ovat arvioineet Konttijärven esiintymän kaivostoiminnan todennäköiseksi aloituspaikaksi. Joissakin laskelmissa on myös päädytty arvioon, että Konttijärven jälkeen seuraava avolouhos tulisi Suhanko Pohjoinen- esiintymälle, missä tapauksessa louhinnan käynnistyminen Ahmavaarassa saattaisi siirtyä useilla vuosilla. GFAP:n toimittaman kuivatussuunnitelman työjärjestys perustui liiketoimintamalliin, jonka toteuttamista suunnitteli potantiaalinen investoija, joka tuossa vaiheessa oli vahvasti tulossa hankkeen uudeksi toiminnanharjoittajaksi. Pitkälle edenneet neuvottelut kuitenkin keskeytyivät myöhemmin, kun kyseisen investoija odotusten vastaisesti vetäytyi hankkeesta. Koska kaivoshankkeen investointipäätöstä ei ole toistaiseksi tehty, pitää GFAP myös edelleen perusteltuna välttää sellaisia laajamittaisia vesistörakentamistoimia, joista aiheutuu pysyviä vaikutuksia alueen luonnonvesistöille ja tarpeetonta haittaa purkuvesistöön tai alueen luonnonympäristölle. Ahmavaaran 2. vaiheen toimenpiteillä tulisi olemaan tällaisia vaikutuksia. Sen sijaan nyt esitettävät Konttijärven 1. vaiheen kuivatusrakenteet voidaan toteuttaa niin, ettei niistä aiheudu haitallisia vaikutuksia alueen luonnontilaisille vesistöille ja ympäristölle. Ahmavaaran 1. vaiheen tavoin Konttijärvelle esitetyt rakentamistoimet ovat toteutettavissa kohtuullisen helposti ja edesauttavat koko yleissuunnitelman toteuttamista myöhemmässä vaiheessa, kun varmuus kaivoshankkeen etenemisestä saadaan. Näin sekä Konttijärven, että Ahmavaaran kuivatustoimet saadaan tasavertaisesti viedyksi mahdollisimman pitkälle. Edellämainituista syistä Pöyry Finland Oy on GFAP:n toimeksiannosta laatinut Konttijärven louhosalueen 1. vaiheen kuivatustoimia koskevan vesienhallintasuunnitelman ( ) täydentämään vuoden 214 kuivatussuunnitelmaa. Tässä tarkkailuohjelmassa on esitetty vain suunniteltujen rakentamistoimien pääkohdat. Tarkkailusuunnitelma kattaa rakentamisvaihetta edeltävän ennakkotarkkailun, toiminnanaikaisen tarkkailun sekä toimien jälkitarkkailun nimenomaan nyt suunniteltujen ensivaiheen kuivatustoimien osalta. Suhangon kaivosalueen lähivesistä on tehty vedenlaatututkimuksia, pohjaeläin-, piileväja kasviplanktonyhteisöjen nykytilan selvityksiä sekä verkko- ja sähkökoekalastuksia kesällä 212 liittyen kaivoksen laajentamisen YVA-selvitykseen. Vesistöjen nykyistä kalastuskäyttöä selvitettiin tuolloin myös kalastustiedusteluin Konttijoella, Vähäjoella, Ruonajoella sekä Portimojärven yläpuolisella Ylijoella. Vuonna 215 toteutettiin täydentävä pohjaeläimistön perustilaselvitys Ruonajoessa. Kaivosalueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtu lisäksi Ruonajoen osalta tehtiin täydentävä sedimenttinäytteenotto vuonna 215. Vuonna 215 suoritettu tarkkailu on perustunut Lapin ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailusuunnitelman. Tämä tarkkailusuunnitelma korvaa aiemman suunnitelman ja jatkossa tarkkailua suoritettaisiin tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailussa seurataan edelleen alueen perustilaa riittävässä laajuudessa, minkä lisäksi tarkkaillaan tarkennetusti Konttijärven alueen kuivatustoimien vaikutuksia ympäristöön. Ahmavaaran alueen kuivatustoimien vaikutukset ovat olleet vähäisiä, mistä syystä perustilaseuranta katsotaan riittäväksi Ahmavaaran alueella jatkossa. Konttijärven kuivatustoimien ensimmäisessä vaiheessa tarkkailutiheys on alhaisempi kuin myöhemmässä vaiheessa hankkeen ja kuivatustoimien edetessä (esim. maanpoiston aloittaminen). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarpeen vaatiessa täydentää hankkeen edetessä. 3

6 1.2 Alueen perustila 16X Suhangon kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla Simo- ja Kemijoen valuma-alueiden rajalla. Alue sijoittuu pääosin Simojoen vesistöalueelle Ruonajoen valuma-alueen yläosalle (64.82). Suhangon kaivosalueen veden laatua on tarkkailtu vuosina 2 22, vuosina sekä viimeksi vuosina (ennakkotarkkailu) ja 215 (Ahmavaaran kuivatustoimien tarkkailu). Alueen perustilanäytteet ml. ennakkotarkkailu edustavat luontaisia taustapitoisuuksia alueella, ennen kaivostoiminnan tai siihen liittyvien rakentamistoimien vaikutusta. Vuosina 2 22 kaivosalueen lähivesien näytteenotto on toteutettu pääsääntöisesti syys-kevätkaudella. Kesäisin ei ole otettu näytteitä. Huomioitavaa on, että vuosina 2 22 sekä tietyt alkuaineanalyysit on toteutettu menetelmillä, joissa määritysrajat ovat olleet liian korkeita alueen perustila-aineiston luotettavuuden kannalta. Elo- ja lokakuussa 212 sekä vuosina kyseiset alkuaineet on kuitenkin määritetty herkemmillä menetelmillä luotettavan perustila-aineiston varmistamiseksi Pohjavedet Vuoden 213 aikana kaivosalueella tutkittiin pohjavesiä ottamalla vesinäytteitä yksityisistä kaivoista, lähteistä, sekä alueelle asennetuista pohjavesiputkista (Kuva 1). Pohjavesi- ja lähdenäytteet otettiin myös kevättalvella 214. Pohjavesien ennakkotarkkailu toteutettiin päivätyn ohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 213). Marraskuussa 215 otettiin pohjavesinäytteet neljästä pohjavesiputkesta Ahmavaaran koelouhoksen ja Konttijärven alueelta (PVP6, PVP7, PVP11, PVP14). Tarkkailu toteutettiin päivätyn ohjelman mukaisesti Pöyry Finland Oy, 214b). Kuva 1. Ennakkotarkkailun pohjavesipisteiden sijainti. Vuonna 215 näytteet otettiin putkista 6, 7, 11 ja 14.

7 Tarkkailutulosten perusteella pohjavesiputkien pitoisuudet olivat vuosina pääosin alhaisia. Esimerkiksi kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä <5 1 ja sähkönjohtavuuden arvot välillä 2 33 ms/m. Nikkelin pitoisuus ylitti syksyn 213 kierroksella talousveden laatuvaatimuksen (STM 41/21) 2 pisteessä Pvp_1, kevään 214 mittauskierroksella saman putken veden Ni-pitoisuus oli 8,2. Pisteessä Pvp_12 Ni-pitoisuus oli syksyllä ,5 (keväällä 214 2,8 ), muutoin pitoisuudet olivat välillä,19 7,75. Vuonna 215 nikkelin pitoisuus oli alhainen, ja alitti kaikissa näytteenottopisteissä 2. Näytteiden mangaanipitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden (1 ) useassa putkessa molemmilla näytekierroksilla. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin putkista Pvp_1 (syksyllä 213: 686, keväällä ) ja Pvp_12 (syksyn 213 näyte 612 ). Myös raudalle annettu enimmäispitoisuus (4 ) ylittyi muutamassa putkessa: Pvp_1 (syksy 213 ja kevät 214), Pvp_12 (syksy 213), Pvp_8, 13 ja 15 (kevät 214) ja Pvp_6 (syksy 215). Kaivovedet täyttivät vuosina tarkkailutulosten perusteella pääosin talousvedelle asetut laatuvaatimukset (STM 41/21). Alumiinipitoisuus ylitti yhdessä kaivossa suositusrajan (2 ), pitoisuuden ollessa 32. Kolmessa kaivossa mangaani- ja rautapitoisuudet ylittivät muuttujille asetetut suositusrajat. Kahdessa kaivossa oli hieman tavoitepitoisuutta alhaisempi ph-arvo. Uraanipitoisuudet olivat kaivoissa pieniä (<,1,9 ). Vedenlaatu näytteenottokierroksilla mukana olleissa kahdessa lähteessä (kts. kuva 1) oli vuosina hyvä. Suhteessa muihin pohjavesinäytteenottopisteisiin (pohjavesiputket ja kaivot), lähteiden vedenlaatu oli pääosin parhaasta päästä. Tästä poikkeavat lähteiden antimonitulokset syksyn 213 näytteenottokierroksella (,145 ja,146 ) jotka olivat alueen korkeimpia. Lähteet sijaitsevat Suhangon intruusion ja suunnitellun kaivostoiminnan pohjoispuolisella granitoidi- ja liuskealueella. Pitoisuudet edustavat luonnontilaista pohjavettä alueella Pintavedet Vuosina pintavesistä otettiin näytteitä yhdeksästä (9) järvestä sekä kolmestatoista (13) jokipisteestä (Kuva 2). Pohjavesien ja pintavesien ennakkotarkkailu vuonna 213 toteutettiin päivätyn ohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 213). Loppuvuonna 214 ja vuonna 215 pintavesinäytteet otettiin päivätyn ohjelman (Pöyry Finland Oy, 214b) mukaisesti. Vuonna 215 näytteet otettiin maaliskuussa 12 pisteeltä ja huhti-marraskuussa kuudelta pisteeltä. Lisäksi marraskuussa 215 otettiin näyte Ahmavaaran koelouhoksesta. Konttijärvessä on vesisyvyyttä 6,5 m, ja järvi kerrostuu talvella ja kesällä. Talviaikainen happitilanne oli vuosina heikko, mutta vesimassa oli kuitenkin hapellinen pohjaan asti. Veden ph oli lievästi hapan tai neutraali ja väriarvo ilmaisi veden melko voimakasta humuspitoisuutta. Ravinnetaso (typpi <5, fosfori <15 ) oli lievästi rehevälle järvelle ominainen. Samaa ilmaisi kesän 213 klorofyllipitoisuus 4,7. Pohjanläheisen veden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat koholla, metallipitoisuudet olivat muilta osin alhaisia.

8 6 Kuva 2. Ennakkotarkkailun ( ) pintavesipisteiden sijainti. Konttijoessa ravinnepitoisuudet olivat vuosina alhaisia (typpi < 3, fosfori noin 1 ) ja vesi oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vähähumuksista. Vähäjoessa fosforia oli yhtä vähän kuin Konttijoessa, typpeä hieman enemmän mutta kuitenkin niukkaravinteisuutta ilmaisevalla tasolla. Maaliskuussa 215 ravinnepitoisuudet olivat Vähäjoessa suurempia ja lievästi rehevällä tasolla. Veden ph-taso Konttijoessa ja Vähäjoessa oli selvästi emäksinen (ph noin 7,5), ja myös sähkönjohtavuus oli kohonnut. Rytiojaa tarkkailtiin vuonna 215 sen suulla (SW24) ennen laskua Ruonajokeen. Ojaveden ph vaihteli välillä 6,2-6,9. Elokuun ravinnepitoisuuksien perusteella ojavesi oli karulla lievästi rehevällä tasolla. Kiintoainepitoisuus ja sameuden arvo olivat maaliskuussa koholla, mutta muutoin alhaisia. Todennäköisesti kohonneesta kiintoainepitoisuudesta johtuen, Rytiojassa oli maaliskuussa myös enemmän kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä kuin muilla tarkkailupisteillä. Ruonajoen vesi oli vuosina humuspitoista (väriluku 1) ja niukkaravinteista (typpi 2 4, fosfori 1 15 ). Maaliskuussa 215 ravinnepitoisuudet olivat Ruonajoen pisteillä SW23 ja SW25 (kts. liite 2.1 ja 2.2) hieman korkeampia (typpi 48 54, fosfori 17 2 ). Happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä ja ph neutraalin tuntumassa. Ylimmällä pisteellä todettiin lievää sameutta vuonna 213. Ruonajoen vedenlaadussa ei ole havaittu muutoksia Ahmavaraan vuoden 215 kuivatustoimenpiteiden johdosta. Vuosina Simojoen vesi oli väriluvun perusteella humuspitoista ja pääasiassa niukkaravinteista (typpi 27 61, fosfori 9 15 ). Syyskuussa 213 pisteellä SW8 todettiin selvää sameutta. Veden ph oli yleensä neutraalin tuntumassa, syys- ja lokakuussa mitattiin korkeammat ph-arvot 7,4 ja 7,7 pisteeltä SW9. Elohopeapitoisuudet olivat vuosina kaikissa näytteissä <,5. Haitallisten ja vaarallisten aineiden asetuksessa (138/215) on annettu kadmiumille, nikkelille ja lyijylle ympäristönormit sekä vuotuiselle keskiarvopitoisuudelle (AA-EQS)

9 että hetkelliselle pitoisuudelle (MAC-EQS). Marraskuussa 215 todettiin Ruonajoen pisteellä SW5 kadmiumia,3. Muutoin kadmiumpitoisuudet olivat vuosina pieniä ja maksimissaan,8 (Kotioja). Kohonnut kadmiumpitoisuus,3 jää kuitenkin alle yksittäiselle näytteelle annetun enimmäispitoisuuden. Nikkelin pitoisuudet olivat vuosina vesistöpisteillä,18 2,2, lyijyn,4,28 ja uraanin <,1,14, eli pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Ympäristölaatunormit sisävesille. Veden laadun ympäristönormit (EU dir. 213/39) AA-EQS MAC-EQS Cd, liuk.,8-,25,45-1,5 Ni, liuk Pb, liuk. 1, ENSI VAIHEEN RAKENTAMISTOIMET Nyt esitetyt Konttijärven 1. vaiheen kuivatustoimet sisältävät lähinnä louhosalueen eristämisen ja estävät pintavalumavesien virtauksen louhosalueelle. Tässä vaiheessa ei siten ole tarvetta selkeytysaltaille tai pintavalutuskentille, jotka tullaan toteuttamaan vasta töiden 2. vaiheessa myöhempänä ajankohtana. Ensimmäisen vaiheen niskaojat on sijoitettu tulevan maanpoiston vaatimukset huomioiden (kuva 3). Sijoittelussa on myös pyritty minimoimaan kaivumassat sekä toisaalta hakemaan paras mahdollinen reitti maaston topografia huomioiden. Uomien eroosiota pyritään minimoimaan asianmukaisilla eroosiosuojauksilla. Louhosalueen koillispuolelle rakennettava niskaoja (oja nro 4) toteutetaan tässä vaiheessa vain osittain. Ensimmäisen vaiheen oja pysäyttää Vuolisseljän suunnalta kertyvät pintavalumavedet, jotka johdetaan niskaojaa pitkin kaakon suuntaan ohi suunnitellun louhosalueen. Louhosalueen eteläpuolelle rakennettava oja toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa myös vaiheittain. Oja yhdistyy ojaan 4 ja vedet puretaan suoalueen yli kohden metsäautotietä ja tien alittavaa rumpua. Maaston topografian puolesta vesi voidaan johtaa pintavaluntana rummulle ja edelleen Ymmyrkäisaavalle, mikä vähentää ojavesien kiintoainepitoisuutta. Olemassa oleva rumpu on halkaisijaltaan 6 mm betonirumpu. Lisäksi hieman pohjoiseen sijaitsee pienempi 3 mm halkaisijaltaan oleva teräsrumpu. Rakennettavan ojan loppu pyritään sijoittamaan siten, että kuivatusvedet valuvat pääosin isommalle rummulle. Myöhemmässä vaiheessa saattaa olla tarpeen asentaa suurempi rumpu tien ali, mikäli vedet paantavat talviaikaan ja patoutuvat tietä vasten. Tältä osin kerätään kokemuksia talven 216 aikana ja tehdään tarvittavat lisätoimet ennen seuraavaa talvea, mikäli tarpeellista.

10 8 Kuva 3. Suunnitelmakartta, Konttijärven avolouhoksen kuivatus, vaihe 1 Oja 5.2 estää louhosalueen eteläpuolisia vesiä purkautumasta louhosalueelle. Alueen topografiasta johtuen 1. vaiheen louhoksen aikana ei ojaa 5 välttämättä tarvita kokonaisuudessaan. Lopullista louhosta ajatellen oja voidaan rakentaa loppuun myöhemmässä vaiheessa. Oja 5.2 yhdistyy ojaan 6 louhoksen luoteispuolella. Oja 6 toteutetaan tässä vaiheessa myöskin osittain, paalulta 1 alkaen. Ojaa rakennetaan riittävän kauas (noin paalulle 69), jotta gradientti varmasti riittää varmistamaan veden virtauksen kohti Pikkulammen ja suunnitellun pintavalutuskentän aluetta. Myöhemmässä vaiheessa ojaa jatketaan ja rakennetaan pintavalutuskentän rakenteet vuoden 214 kuivatussuunnitelman mukaisesti, samoin kuin ojan alkupäähän ko. suunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelyrakenteet. Sekä ojan 5.2 että ojan 6 osalta pyritään hyödyntämään alueella jo olevia suo- ja metsäojia siltä osin kuin mahdollista. Olevia ojia perkataan/syvennetään tarpeellisessa määrin. Kuivatustoimien tässä vaiheessa vesiä ei varsinaisesti käsitellä. Ojiin kertyvät kuivatusvedet johdetaan Ruonajoen ja Konttijärven suuntaan pintavaluntana suoalueiden poikki, mikä laskee veden kiintoainepitoisuutta. Varsinaiset vedenkäsittelyjärjestelmät rakennetaan myöhemmässä vaiheessa vuoden 214 suunnitelman mukaisena, kun niille on tarvetta suurempien vesimäärien ja varsinaisen louhosalueen kuivatuksen ja maanpoistojen myötä. Varsinaista päästötarkkailua tullaan tekemään vasta kuivatustoimien myöhemmässä vaiheessa, kun vesienkäsittelyrakenteet on rakennettu.

11 9 3 TARKKAILUSUUNNITELMA 3.1 Pintavedet Tässä tarkkailusuunnitelmassa on esitetty Konttijärven avolouhoksen, ensimmäisen vaiheen kuivatustöihin liittyvä tarkkailu. Konttijärven louhoksen alueella sijaitsee pintavedenjakaja, joten niskaojien vedet joudutaan johtamaan kahteen suuntaan. Rakentamistöistä aiheutuu kuivatusvesikuormitusta sekä Kemijoen että Simojoen vesistöalueelle. Kemijoen vesistöalueella kuivatusvedet johdetaan Konttijärveen, josta vedet etenevät lopulta Kemijokeen reittiä Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki-Kemijoki. Simojoen vesistöalueella kuivatusvedet johdetaan kautta Ruonajokeen, josta ne etenevät edelleen lopulta Simojokeen. Pintavesinäytteenotto toteutetaan ennen kuivatustoimien aloittamista, kuivatustoimien aikana ja kuivatustoimien jälkeen. Näytteenotto pyritään kohdentamaan rakentamisen aikana vesitilanteen mukaisesti siten, että näytteenotto toteutetaan hydrologisilta olosuhteiltaan vähävetisenä aikana sekä runsasvetisenä aikana. Näytteenotto kohdennetaan eri virtaamatilanteisiin Ruonajoessa, Konttijoessa sekä Vähäjoessa. Rakentamistoimien osalta ensivaiheessa näytteitä otetaan vain viidestä pisteestä Ruonajoen yläjuoksulta ja Konttijärvestä (SW5, SW6 ja SW14 + Oja_4 ja Oja_6). Alkuvaiheessa näytteenottotiheys on kolme näytettä vuodessa, joista yhdellä kierroksella otetaan näytteitä laajemmalti perustilaseurantaa varten (kts. taulukko 1). Ensimmäisellä näytteenottokierroksella otetaan lisäksi näytteet Konttijärven alueen koelouhoksesta ja kaivannoista, jotta saadaan nykyistä parempi käsitys niiden vedenlaadusta. Näytteenotto pyritään kohdentamaan alueen vesistöjen ali-, keski-, ja ylivirtaamatilanteisiin. Mikäli kaivoshanke etenee ja siirrytään kuivatustoimien seuraaviin vaiheisiin näytteenottotiheys kasvaa. Louhosalueiden maanpoistovaiheessa näytteenottotiheys on 12 näytettä vuodessa, eli näytteitä otetaan kerran kuukaudessa. Punaisella fontilla esitetyiltä pisteiltä otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa, ja kaikilta pisteiltä kerran vuodessa. Kerran vuodessa laajan näytteenottokierroksen yhteydessä toteutetaan laaja alkuaineanalyysi.

12 1 Taulukko 1. Pintavesitarkkailun näytepisteet Simojoen ja Kemijoen vesistöalueilla. Konttijärvestä (SW14) otetaan näyte sekä pinta- (-1 m) että alusvedestä (4-6 m). Ensivaiheen tarkkailupisteet on esitetty punaisella fontilla. Taulukossa on esitetty myös Konttijärven louhoksen näytteenottopisteet. Näytepiste N TM35FIN E TM35FIN Sijainti SW Ruonajoki SW Ruonajoki SW Ruonajokisuu SW Rytiojan suu SW Simojoki, Hirvinivat SW Konttijärvi SW Konttijoki SW Vähäjoki, Lintupirtti SW Vähäjoki, Suukoski Oja_ Oja 4, paalu 747 Oja_ Oja 6, paalu 69 KON_itä Itäinen louhos KON_länsi Läntinen louhos Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: Lämpötila, happipitoisuus, happisaturaatio, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, PO 4 -P, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kiintoaine (GF/C), kiintoaine (,4 µm), COD Mn, TOC, DOC, sameus, Cl -, F -, SO Al, Fe (III), As, Sb, Ni, Cd, Hg, Pb, U, Th, Na, Ca, Mg, K, V, Zn, Co, Cr, Ba, Cu, Mo Konttijärven syvänteen (SW14) näytteenoton yhteydessä määritetään myös järven vertikaalinen kerroksellisuus kenttämittauksin. Mittausten yhteydessä järvivedestä mitataan syvyyssuunnassa metrin välein ph, sähkönjohtavuus, happi (optinen mittaus), hapen kyllästysaste ja lämpötila. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset prioriteettiaineet (Ni, Pb, Cd, Hg) määritetään kentällä suodatetuista näytteistä. Ahmavaaran louhosalueen kuivatuksen tarkkailuohjelmasta annetun päätöksen (LAPELY/137/7./211) mukaisesti Konttijärven syvänteestä (SW14) on määritettävä pintaveden (-2 m) a-klorofyllipitoisuus. Näyte on jäänyt ottamatta vuonna 215 ja otetaan kesällä 216. Hankkeen tässä vaiheessa katsotaan a- klorofyllipitoisuuden ja ravinnetason määrityksillä saatavan riittävä informaatio leväntuotantopotentiaalista Konttijärvellä. Jatkossa, mikäli hanke etenee ja kuormitus vesistöön lisääntyy, voidaan leväntuotantopotentiaalia selvittää tarkemmin.

13 3.2 Pohjavedet 16X Kuivatustoimet voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös louhosalueiden ympäristön pohjaveden korkeuksiin (ja vähemmässä määrin laatuun). Pohjavesien laatua ja pinnankorkeutta tutkitaan alueelle asennetuista pohjavesiputkista Pvp11 ja Pvp14 kerran vuodessa (taulukko 2 ja liite 3). Samassa yhteydessä mitataan putkien pohjavesipinnan korkeus manuaalisesti. Varsinaisten maanpoisto- ja kuivatustoimien käynnistyttyä (kuivatustöiden myöhempi vaihe) pohjavesien laatua ja pinnankorkeutta seurataan aktiivisella louhosalueella neljä kertaa vuodessa. Taulukko 2. Pohjavesitarkkailun näytepisteet. Näytepiste N TM35FIN E TM35FIN 11 Pvp_11 Pvp_ Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: Lämpötila, happipitoisuus, happisaturaatio, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, PO 4 -P, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, COD Mn, sameus, Cl -, F -, SO Al, Fe (III), As, Sb, Ni, Cd, Hg, Pb, U, Th, Na, Ca, Mg, Mn, K, V, Zn, Co, Cr, Ba, Cu, Mo Pohjavesinäytteiden suodattaminen (,45 µm kalvosuodatin) on suositeltavaa näytteenoton yhteydessä, etenkin jos näyte on erityisen samea. Suhangon kaivosalueella on toteutettu Säteilyturvakeskuksen (STUK) toimesta alueen radiologinen perustilan selvitys, jonka yhteydessä on määritetty radioaktiivisten aineiden, kuten uraanin, radiumin, lyijyn ja poloniumin pitoisuuksia alueen joista ja järvistä. STUK:in raportin mukaan Suhangon alueen radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa ja sen perusteella erityistä tarvetta näiden alkuaineiden seurannalle ei alueella ole. 3.3 Rakentamistöiden tarkkailu ja käyttötarkkailu Edellä esitetyn lisäksi kaivosyhtiö pitää työmaalla kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavia asioita: - Töiden edistyminen päivittäin. - Kuivatuksessa vesistöihin pumpatut vesimäärät. - Näytteenottopäivät ja paikat. - Kaikki mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta rakentamisajan päästöihin ja vaikutuksiin. - Silmämääräinen samentumatarkkailu kuivatusvesistä kuivatustoimien aikana. Mikäli selkeää samentumista havaitaan, otetaan vedestä tarvittaessa omavalvontanäytteet jatkotoimenpiteitä varten ja toteutetaan mittauksia kenttämittareilla. Havainnot merkitään päiväkirjaan tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään. Päiväkirja tai tallennusjärjestelmä säilytetään kaivosyhtiön

14 arkistossa/tietojärjestelmässä. Tarkkailun vastuuhenkilö ilmoitetaan Lapin ELYkeskukselle Päästötarkkailu Päästötarkkailu aloitetaan varsinaisten kuivatustoimien käynnistyessä, hankkeen toisessa vaiheessa. Päästötarkkailusuunnitelma esitetään ELY:lle tarkennettuna, kun päätös kuivatustoimien toisesta vaiheesta tehdään hankkeen edetessä. Seuraavassa on päästötarkkailusuunnitelman yleinen toteuttamisperiaate: Päästötarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskenttien alapuolisilta mittakaivoilta tai padoilta tai purku-uomasta (Ahmavaara ja Konttijärvi). Vedenlaatua ja vesimääriä seurataan myös pintavalutuskentille johdettavasta vedestä. Päästötarkkailun yhteydessä määritetään myös ympäristöön purettavat vesimäärät. Ympäristöön purettava vesimäärä määritetään vesiensuojelurakenteiden (pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat) jälkeisten mittapatojen ja -kaivojen vedenpinnankorkeuden tai purku-uomassa toteutettavien siivikkomittausten perusteella. Päästötarkkailussa seurataan myös Ahmavaaran koelouhoksen kuivatusvesien laatua ja määrää. Näytteenotto toteutetaan Saukko-ojan uudesta uomasta. Päästötarkkailua toteutetaan kaksi (2) kertaa kuukaudessa. Pintavalutuskentälle johdettavan veden laatua seurataan kerran kahdessa kuukaudessa (6 näytettä/vuosi) toteutettavalla näytteenotolla. Koelouhosten kuivatusvesien päästötarkkailua toteutetaan kerran kahdessa kuukaudessa toteutettavalla näytteenotolla, kuivatuksen tapahtuessa painovoimaisesti. Väli- ja alusveden pumppaamisen aloittamisen jälkeen päästötarkkailua jatketaan kerran kuukaudessa toteutettavalla tarkkailulla. Päästötarkkailunäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: Lämpötila, happipitoisuus, happisaturaatio, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, PO 4 -P, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kiintoaine (GF/C), kiintoaine (,4 µm), COD Mn, TOC, DOC, sameus, Cl -, F -, SO Al, Fe (III), As, Sb, Ni, Cd, Hg, Pb, U, Th, Na, Ca, Mg, Mn, K, V, Zn, Co, Cr, Ba, Cu, Mo Öljyhiilivedyt Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset prioriteettiaineet (Ni, Pb, Cd, Hg) määritetään kentällä suodatetuista näytteistä (GD/XP,45 µm kalvosuodatin).

15 13 4 EHDOTETUT MÄÄRITYSRAJAT Ehdotus vesinäytteiden menetelmäkohtaisista määritysrajoista on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3. Ehdotus menetelmäkohtaisista määritysrajoista vedenlaatumuuttujille. Muuttuja Yksikkö Määritysraja alkaliniteetti sähkönjohtavuus happipitoisuus happisaturaatio COD Mn lämpötila sameus kiintoaine kloridi fluoridi NH 4 -N NO 2+3 -N kokonaistyppi kokonaisfosfori PO 4 -P SO 4 TOC DOC Al Fe As Sb Ni Cd Hg Pb U Th Na Ca Mg K V Zn Co Cr Ba Cu Mo mmol/l ms/m % o C NTU,1,5,2 1 1,1,15 1,1, , ,5,5,1,5,5,1,1,1,1,1,1,1,5,5,5,1,1,5,5

16 5 YHTEENVETO 16X Gold Fields Arctic Platinum Oy:llä on lainvoimainen ympäristö- ja vesitalouslupa (n:o 122/5/1) sekä kaivospiiri (n:o 5426/1a) kaivostoiminnan aloittamiseksi Suhangon alueella. Lupa kattaa malmin louhinnan Konttijärven ja Ahmavaaran esiintymistä, niihin liittyvät jäte- ja ylijäämäalueet sekä vaahdotusrikastuksen Suhangon kaivosalueella. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (n:o 56/12/2) antanut Gold Fields Arctic Platinum Oy:lle lisäaikaa aloittaa Suhangon kaivoksen vesitalousluvassa tarkoitetut rakentamistyöt mennessä. GFAP Oy on tehnyt Ahmavaaran alueella 1. vaiheen kuivatustöitä vuoden 215 aikana Lapin ELY-keskukselle esitetyn työsuunnitelman mukaisesti. Töiden ympäristövaikutuksia on tarkkailtu Lapin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuivatustoimien vaikutukset on todettu vähäisiksi. GFAP Oy on vuoden 215 aikana aktiivisesti jatkanut selvityksiä uuden omistajan tai rahoittajan löytämiseksi kaivoshankkeelle. Useiden potentiaalisten kaivosyhtiöiden tai investoijien kanssa käydyissä neuvotteluissa on tullut esille, että Konttijärven aluetta pidetään kaivostoiminnan todennäköisimpänä aloituspaikkana. Tästä syystä katsotaan tarpeelliseksi muuttaa vuoden 214 kuivatussuunnitelmassa esitettyä etenemisjärjestystä ja siirtyä tässä vaiheessa toteuttamaan kuivatustoimien ensimmäistä vaihetta Konttijärven alueella. Konttijärven alueelle suunnitellaan tässä vaiheessa rakennettavan louhosalueen ympärille eristysojat, jotka estävät pintavesiä purkautumasta louhosalueelle. Louhosalue sijaitsee vedenjakajalalueella, josta kuivatusvedet johdetaan sekä Ruonajoen suuntaan, että Konttijärven suuntaan. Ojitustoimissa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueella jo olevaa ojaverkostoa, jotta ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Kuivatustoimien vesistö- ja ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Laadittu tarkkailusuunnitelma kattaa rakentamisvaihetta edeltävän ennakkotarkkailun, toiminnanaikaisen tarkkailun sekä toimien jälkitarkkailun nimenomaan nyt suunniteltujen ensi vaiheen kuivatustoimien osalta (Taulukko 4). Taulukko 4. Yhteenveto Suhangon kaivosalueen kuivatustoimenpiteiden tarkkailusuunnitelmasta. Osa-alue Pintavesitarkkailu X X X Päästötarkkailu 1 Pohjavesitarkkailu X X X Sedimenttitarkkailu 1 Pohjaeläimet 1 Käyttötarkkailu X X X 1 Päästötarkkailu, sedimentti- ja pohjaeläintarkkailut toteutetaan, kun kaivoshanke etenee ja tarkkailut on järkevä suorittaa. Toteutusaika sovitaan erikseen ELY-keskuksen kanssa. 14

17 6 VIITTEET 16X Pöyry Finland Oy, 213, Gold Fields Arctic Platinum Oy, Suhanko project surface water and groundwater monitoring prior to project implementation. Pöyry Finland Oy, 214. Gold Fields Arctic Platinum Oy. Suhangon kaivoshankkeen rakentamisvaiheen vesienhallintasuunnitelma. Ahmavaaran ja Konttijärven avolouhoksen, maanpoiston edellyttämät kuivatustoimet Pöyry Finland Oy, 214b. Gold Fields Arctic Platinum Oy. Suhangon kaivoshankkeen rakentamisvaiheentarkkailusuunnitelma. Ahmavaaran ja Konttijärven avolouhokset, maanpoiston edellyttämät kuivatustoimet

18 Ojan 6 lähtö alkutilanteessa Oja/Ditch KONTTIJÄRVEN LOUHOS/OPEN PIT A m² Nykyinen rumpu T3/ Existing steel culvert Oja/Ditch 5.1 Oja/Ditch Nykyinen rumpu B6/ Existing concrete culvert m² W +155,4 A Oja/Ditch A m² A LOUHOS m² Oja/Ditch A m² stage1 stage2 Avolouhoksen rajaus lopputilanteessa Valuma-alueraja (osavaluma-alueet ojasuunnitelmien mukaisesti) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ KKJ3, KORKEUSJÄRJESTELMÄ N2 COORDINATE SYSTEM KKJ3, HEIGHT SYSTEM N Kaup.osa Kortteli Tontti Alue Viranomaisen arkistointimerkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Tilaaja Työn nimi GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY KUIVATUSSUUNNITELMA JA TARKKAILUOHJELMA/DRAINAGE MONITORING PROGRAMME AHMAVAARA AND KONTTIJÄRVI Piirustuksen sisältö Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A, PL2, 959 OULU puh fax etunimi.sukunimi@poyry.com Suunn. Pvm. J.TUIKKA Tark. J.LASSILA Tiedosto Mittakaava SUUNNITELMAKARTTA KONTTIJÄRVEN AVOLOUHOKSEN KUIVATUS, VAIHE 1 Työnumero 16X SUHANKO_OJAT_KONTTIJARVI Piirustusnumero 3.1 1:5 Muutos

19

20