HANNUKAINEN MINING OY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANNUKAINEN MINING OY"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16X HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE - LUVITUSVAIHE

2 ii Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 iii Sisältö 1 JOHDANTO RAKENTAMISVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA Muodostuvat vesijakeet Avolouhosten kuivatus Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset Rautuvaaran avolouhokset Ojankaivut Muu infrarakentaminen Rakentamisaikataulu Rakentamisvaiheen vesitase Vesitaseen laskentaperusteet Kuukausitason vesitase Vesijakeiden laadut Kuervaaran avolouhoksen kuivatusvedet Laurinojan avolouhoksen kuivatusvedet Vedenlaatu Kuormitus Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvedet Vedenlaatu Kuormitus Ojitus ja infrarakentaminen RAKENTAMISVAIHEEN VESIENKÄSITTELY Kiintoaineen poisto Menetelmät Käyttökohteet Laurinojan ja Kuervaaran louhosten vesien käsittely Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ja mitoitus TUOTANTOVAIHEEN VESITASEEN LASKENTAPERUSTEET Hydrologinen data ja toistuvuudet Lämpötila Sadanta ja haihdunta Lumi ja jää Pintavalunta Pinta-alat Avolouhosten pohjavesipurkauma Rikastushiekka Prosessin vedenkulutus TUOTANTOVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA Muodostuvat vesijakeet Ympäröiviin vesistöihin johdettavat puhtaat valumavedet... 46

4 5.2.1 Hannukainen Rautuvaara Vuotuinen vesitase koko kaivoksen elinkaarelle Altaiden säännöstely Poikkeukselliset hydrologiset olosuhteet Kuiva vuosi Märkä vuosi Keskimääräinen vuosi toukokuu märkä Yhteenveto vesitaseen laskentatuloksista Vesijakeiden laatu Louhosvedet Rikastushiekka-alueella muodostuvat vedet Sivukiven läjitysalueilta muodostuvat vedet Suotoveden laadun mallinnus Mallinnuksen tulokset Muut vesijakeet Pintamaiden läjitysalueet Pintavalunta piha-alueilta Pintavalunta toiminta-aluetta rajaaviin keräilyojiin YYTH:n jätevedenpuhdistamon käsitellyt vedet TUOTANTOVAIHEEN VESIENKÄSITTELY Yleistä Yleistä vesienkäsittelymenetelmistä Aktiivinen käsittely Passiivinen käsittely Suunnitellut aktiiviset vesienkäsittelyprosessit Yleistä Menetelmät Hannukaisen vesienkäsittely Rautuvaaran vesienkäsittely Soveltuvuuden ja puhdistustehon arviointi Suunnitellut passiiviset vesienkäsittelyprosessit Öljynerotus Kiintoaineen poisto Menetelmien soveltuvuuden ja puhdistustehon arviointi Lähtevän veden laatu ja kuormitusarviot Keskimääräinen laatu ja kuormitus Huonoimman tilanteen laatu Tuotannon aikana ympäristöön purettavat vedet kuormitus SUOSITUKSET LÄHTEET iv

5 v Liitteet Liite 1 Piirustukset P001 P002 P003 P004 Kuukausitason vesitase eri toimintavuosille keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa Rakentamisen aikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - sijaintikartta Tuotannonaikaiset vesienhallintajärjestelyt -yleiskartta Tuotannonaikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - sijaintikartta Tuotannonaikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - virtauskaaviot Yhteystiedot Kirsi-Marja Haanpää, DI Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax

6

7 1 JOHDANTO HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Tämä raportti käsittelee Kolariin suunnitellun Hannukaisen kaivoshankkeen vesitasetta, vesienhallinnan suunnittelua ja vesienkäsittelyä. Raportti esittää Hannukaisen rautakaivoshankkeen aluevesitaseen, kuvauksen vesienhallintajärjestelmästä sekä ympäristöön purettavien vesijakeiden laatuarviot ympäristöluvan kuormitusarviointia varten. Lisäksi raportin liitteinä toimitetaan vesienhallintaan liittyvät tekniset suunnitelmapiirustukset sillä tasolla, kuin ne ympäristölupavaiheessa katsotaan tarpeellisiksi. Raportti on tuotettu hankkeen ympäristölupavaiheessa. Vesienhallintaan liittyvät riskitilanteet on kuvattu ympäristölupahakemuksessa. Tässä raportissa viitataan tuotantolaitoksen käyttöönottovuoteen (2019) merkinnällä Y0. Vastaavasti ensimmäiseen tuotantovuoteen (2020) viitataan merkinnällä Y1 jne. Rakentamisvuosiin 2017 ja 2018 viitataan merkinnöillä Y-2 ja Y-1. 2 RAKENTAMISVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA 2.1 Muodostuvat vesijakeet Rakentamisen aikana hallittavat vesijakeet on esitetty alla taulukoissa erikseen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille (Taulukko 2-1 ja Taulukko 2-2). Sama data on esitetty myös kaaviossa taulukoiden jälkeen (Kuva 2-1). 1

8 Taulukko 2-1. Hannukaisen alueella muodostuvat rakentamisenaikaiset vesijakeet. 2 Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset kuivatusvedet Hannukaisen louhoksen pintamaan poisto ja louhoksen käynnistys Vesivarastoaltaan rakentaminen vesistötyöt - Vesitilavuus yhteensä 4.0 Mm³ (Laurinoja 3.7 Mm³ ja Kuervaara 0.3 Mm³). Louhokset tyhjennetään vedestä kokonaan. Hetkelliset kuivatusvesimäärät Laurinoja 900 m³/h, Kuervaara 100 m³/h. - Vesien laadut kuvattu kohdissa (Kuervaara) ja (Laurinoja). - Osa vesistä varastoidaan vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa ja voidaan purkaa siitä edelleen Muonionjokeen, mikäli putkilinja on valmis. Mikäli rakennusaikataulusta johtuen Muonionjoen putkilinja ei ole valmis ennen louhosten tyhjentämistä, enimmillään 2,0Mm³ Laurinojan pintakerroksen vesistä puretaan Äkäsjokeen. - Kuivatuksen kesto 6 kk. - Kuivatuksen ajoittuminen Q2-Q3 Y-1. - Sisältää pohjavedenpumppauksen ja pintavalunnan louhoksen alueelta. - Toiminta-alue on toiminnan ensimmäisenä vuonna 0.39 km², ja toisena sekä kolmantena vuonna 0.90 km². - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Vesi pumpataan selkeytysaltaan ja pintavalutuskentän kautta Äkäsjokeen tai vesivarastoaltaaseen. - Toiminta-aika on yhteensä 27 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q3 Y-2 Q3 Y0. - Sisältää vesivarastoaltaan padon rakentamisen Kivivuopionojan laaksoon ja Kivivuopionojan ohitusuoman rakentamisen altaan ohitse. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Vesi puretaan selkeytysaltaiden kautta Kivivuopionojaan (ja edelleen Valkeajokeen). - Toiminta-aika 9 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q1-Q4 Y-2. Hannukaisen alue ojankaivu - Rakentamisen aikana ojankaivua yhteensä 8.8 km ajoittuu usealle vuodelle. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Ojaverkoston kaivun on arvioitu tapahtuvan ensimmäisen 13 vuoden aikana. Hannukaisen alue infrarakentaminen ja aluetyöt - Toiminta-alue noin 30 ha. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Arvioitu toiminta-aika yhteensä 24 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q3 Y-2 Q3 Y0.

9 Taulukko 2-2. Rautuvaaran alueella muodostuvat rakentamisenaikaiset vesijakeet. 3 Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Rautuvaaran avolouhoksen kuivatusvedet - Vesitilavuus yhteensä 0.25 Mm³ (suuremman louhoksen tilavuus 0.22 Mm³ ja pienemmän louhoksen tilavuus 0.03 Mm³). - Altaat tyhjennetään vedestä osittain enimmillään vettä poistetaan louhoksista yhteensä 0.2 Mm³. - Hetkellinen kuivatusvesimäärä 70 m³/h. - Veden laatu kuvattu kohdassa Vesi puretaan käsittelyn jälkeen Niesajokeen. - Kuivatuksen kesto 3-4 kk. - Kuivatuksen ajoittuminen Q2-Q4 Y0. Rautuvaaran alue ojankaivu - Rakentamisen aikana ojankaivua yhteensä 12 km. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Ojaverkoston kaivun on arvioitu tapahtuvan ensimmäisen 6 vuoden aikana. Rautuvaaran alue infrarakentaminen ja aluetyöt Rautuvaaran alueen patojen rakentaminen - Toiminta-alue yhteensä 40 ha (sisältää ratapihatyöt). - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Arvioitu toiminta-aika yhteensä 24 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q4 Y-2 Q3 Y0. - Sisältää rikastushiekan läjitysalueen patojen rakentamisen Niesajoen valuma-alueella. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa Vesi puretaan selkeytysaltaiden kautta Niesajokeen. - Toiminnan ajoittuminen vuosille 5-6 tuotannon aloituksesta.

10 4 Kuva 2-1. Hannukaisen kaivoshankkeen rakentamisvaihe, yleinen vesikierto.

11 Avolouhosten kuivatus Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset Laurinojan louhoksen vesitilavuus on noin 3.7 Mm³ ja Kuervaaran louhoksen vesitilavuus on noin 0.3 Mm³. Louhosten tilavuuskäyrät on esitetty kuvissa alla (Kuva 2-2 ja Kuva 2-3). Laurinoja KORKO (masl, N60) Tilavuus (Mm³) +127,5 0, ,0 +130,0 0, ,5 0, ,0 0, ,0 +137,5 0, ,0 0, ,5 0, ,0 +145,0 0, ,5 0, ,0 +150,0 0, ,5 0, ,0 0, ,0 +160,0 0, ,0 1, ,0 1, ,0 +175,0 1,691 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 +180,0 2,061 Varastotilavuus (Mm³) +185,0 2, ,0 3, ,5 3,721 KORKO (masl) Kuva 2-2. Laurinojan louhoksen tilavuuskäyrä syvyyden suhteen. Kuervaara KORKO (masl, N60) Tilavuus (Mm³) +196,0 +176,0 0, ,0 0, ,0 +178,0 0, ,0 +179,0 0, ,0 +180,0 0, ,0 0, ,0 +182,0 0, ,0 +183,0 0, ,0 +184,0 0, ,0 +185,0 0, ,0 +186,0 0, ,0 0, ,0 +188,0 0, ,0 +189,0 0, ,0 +190,0 0,186 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 +191,0 0,213 Varastotilavuus (Mm³) +192,0 0, ,0 0, ,0 0,311 KORKO (masl) Kuva 2-3. Kuervaaran louhoksen tilavuuskäyrä syvyyden suhteen. Hannukaisen kaivoshankkeessa lähtökohtana on, että kuormitus Äkäsjokeen minimoidaan. Hannukaisen vesienkäsittely-yksikkö ja vesivarastoallas rakennetaan ennen lou-

12 hosten tyhjentämisen aloittamista. Vesivarastoaltaan tilavuus on kuitenkin riittämätön kaikkien louhosten kuivatusvesien varastoimiseen. Tämän vuoksi myös ylitevesipumppaamo ja putkilinja vesivarastoaltaalta Rautuvaaraan rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. Rakentamisen yksityiskohtaista aikataulua tarkennetaan vielä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Tavoitteena on, että myös putkilinja Rautuvaarasta Muonionjoelle voitaisiin rakentaa siten, että Laurinojan ja Kuervaaran louhosten käsitellyt tyhjennysvedet voitaisiin johtaa suoraan Muonionjokeen. Mikäli rakennusurakoita ei ole aikataulullisesti mahdollisia järjestää siten, että putkilinjat olisivat valmiit samanaikaisesti, puretaan osa Laurinojan louhoksen pintakerroksen puhtaammasta vedestä Äkäsjokeen. Tämä tarkoittaa parempilaatuista päällysvettä enimmillään 20 m syvyydellä (tasolle +175; N60), mikä vastaa 2,0 Mm³ tilavuutta. Laurinojan vedenlaatu on esitetty kappaleessa ja louhosten tyhjentämisestä aiheutuvat maksimikuormitukset on arvioitu kappaleessa Rautuvaaran avolouhokset Rautuvaaran avolouhosten kuivattamiseen ryhdytään, mikäli korkearikkistä rikastushiekkaa tullaan varastoimaan avolouhoksiin ennen varsinaisen läjitysalueen valmistumista. Tämä tapahtuisi enimmillään kolmen kvartaalin ajan (ensimmäisen toimintavuoden Q2 Q4). Tällä ajalla muodostuvan korkearikkisen rikastushiekan määrä toiminnan alkuvaiheessa on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2-3). Vesipintaa laskettaisiin vain sellaiselle tasolle, että louhokset eivät täytön aikana tulvi yli. Louhoksista täytyy pumpata vettä pois maksimissaan 0.20 Mm 3. Pumppauskapasiteetti on 0 70 m 3 /h, jos tyhjennys tehdään neljän kuukauden aikana. Taulukko 2-3. Korkearikkisen rikastushiekan muodostuminen tuotannon alkuvaiheessa (Mm 3 ). Toimintavuosi / Kvartaali Y1 Q2 Q3 Q Ojankaivut Korkearikkisen rikastushiekan määrä (Mm 3 ) 0,08 0,06 0,06 Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvedet puretaan Niesajokeen. Alustavan suunnitelman mukaan pienemmästä louhoksesta pumpataan vettä enimmillään 0.02 Mm 3 ja suuremmasta louhoksesta enimmillään 0.18 Mm 3. Alueiden kuivatus vaatii uusien ojien kaivamista sekä Rautuvaarassa että Hannukaisessa. Lisäksi vesivarastoaltaan ympärille rakennetaan katkaisuojat. Ojituksen suunnittelulla ja ojien kaivulla varmistetaan se, että puhtaita kaivosalueen ulkopuolisia vesiä ei pääse tarpeettomasti kaivoksen toiminta-alueelle. Toiminta-aluetta ympäröivää ojaverkostoa laajennetaan sitä mukaa, kuin toiminnot kehittyvät. Ojia rakennetaan kohtuullisen tasaisesti koko toiminnan aikana. Alustavien suunnitelmien mukaan Hannukaiseen rakennetaan yhteensä 8.8 km ojaa ja ojaston mitoittava valuma-alue on 1.7 km². Tässä tarkastelussa ojituksen on arvioitu tapahtuvan tasaisesti ensimmäisten 13 toimintavuoden aikana, jolloin vuotuisesti ojia kaivettaisiin 670 m ja vaikutusalue olisi vuotuisesti 13 ha.

13 Rautuvaaraan rakennetaan yhteensä noin 12 km ojaa, ja ojaston mitoittava valuma-alue on 2.6 km². Valtaosa ojituksesta on rikastushiekka-aluetta kiertäviä puhtaan veden keräilyojia. Tässä tarkastelussa ojituksen on arvioitu tapahtuvan tasaisesti ensimmäisten 6 toimintavuoden aikana, jolloin vuotuisesti ojia kaivettaisiin m ja vaikutusalue olisi vuotuisesti 43 ha Muu infrarakentaminen Vesistövaikutuksia aiheutuu ojituksen lisäksi myös muusta infrarakentamisesta. Tämä tarkoittaa Hannukaisessa aluerakentamista, louhoksen pintamaan poistoa ja vesivarastoaltaan padon rakentamista sekä Kivivuopionojan uuden uoman rakentamista vesivarastoaltaan ohitse. Rautuvaarassa muu infrarakentaminen käsittää rikastamoalueen rakentamisen, ratapihan rakentamisen ja rikastushiekka-alueen selkeytysaltaan rakentamisen. 2.2 Rakentamisaikataulu Kuvassa alla (Kuva 2-4) on esitetty vesistöpäästöihin vaikuttavan rakentamisen alustava aikataulutus. Ojankaivut ja maatyöt tullaan toteuttamaan tulvakauden ja syksyn sadekauden ulkopuolella siten, että kaivun aikainen eroosio minimoidaan.

14 Y-2 Y-1 Y0 (käyttöönotto) Y1 Y2 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 1 PUMPPAAMO PS01 JA PUTKILINJA HANNUKAISEN VESIVARASTOALTAALTA RAUTUVAARAAN C C C X X X X X X X X X X X 2 PUMPPAAMO PS09 JA PUTKILINJA RAUTUVAARASTA MUONIONJOKEEN C C C C X X X X X X X X X X X 3 MUUT PUMPPAAMOT JA PUTKILINJAT X X X X X X X X X 4 HANNUKAISEN VESIENKÄSITTELY C C X X X X X X X X X X X X X X X X X 5 HANNUKAISEN VESIVARASTOALLAS C C C X X X X X X X X X X X X X X X X 6 OJANKAIVU HANNUKAISESSA 7 KUERVAARAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X 8 LAURINOJAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X 9 PINTAMAAN POISTO, HANNUKAISEN AVOLOUHOS C C C C C C C C C 10 HANNUKAISEN INFRARAKENTAMINEN 11 RAUTUVAARAN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X X X X X 12 RAUTUVAARAN AVOLOUHOSTEN TYHJENTÄMINEN X X x 13 RAUTUVAARAN PATOJEN RAKENTAMINEN 14 RAUTUVAARAN INFRARAKENTAMINEN 15 OJANKAIVU RAUTUVAARASSA HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 8 KAIVOSTOIMINNOT ALKAVAT PINTAMAAN POISTOLLA Kuva 2-4. Alustava rakentamisen aikataulutus vesistöpäästöihin liittyvien toimintojen osalta. TUOTANNON ALOITUS

15 9 2.3 Rakentamisvaiheen vesitase Vesitaseen laskentaperusteet Rakentamisvaiheen vesitase on laadittu keskimääräisille hydrologisille olosuhteille. Lisäksi on arvioitu poikkeuksellisen sateisen, kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvan vuoden ajoittuminen rakentamisen ajalle. Hydrologisena datana on käytetty samaa aineistoa kuin tuotantovaiheen vesitaseessa. Data on esitetty myöhemmin kappaleessa 4.1. Pinta-alat ja vaikutusalueet sekä rakentamisaikataulu on määritetty olemassa olevaan hankesuunnittelutietoon perustuen Kuukausitason vesitase Hannukaisen alueen ja Rautuvaaran alueen kuukausitason vesitaseet rakentamisen aikana on esitetty kohteittain kuvissa alla (Kuva 2-5, Kuva 2-6 ja Kuva 2-7). Kuvissa on esitetty hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisen vuoden lisäksi arvioidut purkuvesimäärät kerran 100 vuodessa toistuvana märkänä vuonna. Hannukaisen alueen vesitase on esitetty kahdessa eri tilanteessa 1. Laurinojan pintavesistä 2,0 Mm³ johdetaan Äkäsjokeen (Kuva 2-5); 2. Laurinojan ja Kuervaaran louhosten kuivatusvedet johdetaan vesivarastoaltaaseen ja sitä kautta Muonionjokeen (Kuva 2-6).

16 Kuva 2-5. Hannukaisen alueen rakentamisen aikainen vesitase ja toiminnan vaikuttamat vesistöihin purettavat vesijakeet keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa sekä purettavan veden nettomäärä keskimääräisenä ja kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvana märkänä vuonna. Laurinojan avolouhoksen kuivatusvesistä 2,0Mm³ johdetaan Äkäsjokeen. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 10

17 Kuva 2-6. Hannukaisen alueen rakentamisen aikainen vesitase ja toiminnan vaikuttamat vesistöihin purettavat vesijakeet keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa sekä purettavan veden nettomäärä keskimääräisenä ja kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvana märkänä vuonna. Laurinojan avolouhoksen kuivatusvesiä ei johdeta Äkäsjokeen. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 11

18 Kuva 2-7. Rautuvaaran alueen rakentamisen aikainen vesitase ja toiminnan vaikuttamat vesistöihin purettavat vesijakeet keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa sekä purettavan veden nettomäärä keskimääräisenä ja kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvana märkänä vuonna. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 12

19 Vesijakeiden laadut Kuervaaran avolouhoksen kuivatusvedet Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatua ja kerroksellisuutta on tarkkailtu vuosina ja Huomioitavaa kuitenkin on, että vedenlaatutiedot perustuvat vain muutamaan näytteenottokertaan erityisesti metallipitoisuuksien osalta, mikä lisää riskiä avolouhosten kuivatusvesien vedenlaatutietojen virhetulkinnoille. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatua on seurattu ottamalla näytteitä 1 27 m syvyydeltä. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu vaihtelee selvästi syvyyden mukaan. Kuervaaran avolouhoksen päällysveden (0 10 m) happitilanne on tulosten perusteella hyvä, mutta heikkenee merkittävästi syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä (Kuva 2-8). Vaikka avolouhoksen sulfaattipitoisuudet kasvavatkin syvemmissä vesikerroksissa, ei louhoksen vedenlaadussa ole mittaustulosten perusteella havaittavissa selkeää halokliinia eli suolaisuuden harppauskerrosta (Kuva 2-9). Louhoksen sulfaattipitoisuus vaihtelee välillä mg/l ollen korkeimmillaan alusvedessä. Kuervaaran avolouhoksen päällysvesi on myös erittäin hapanta (ph 3,5) välillä 0 15 m (Kuva 2-10). Päällysveden happamoituminen on todennäköisimmin peräisin ferriraudan (Fe 3+ ) hydrolysoitumisesta eli reaktioista veden kanssa. Hapellisessa vedessä ferrirauta hydrolysoituu vedessä muodostaen lopulta saostuvaa ferrihydroksidia (Fe(OH) 3 ). Ferriraudan hydrolysoituminen on myös happoa tuottava reaktiosarja, mikä näkyy selkeästi alentuneina ph-arvoina. Saostuvan ferrihydroksidin muodostuminen johtaa myös päällysveden alhaisempiin rautapitoisuuksiin, mikä on nähtävissä myös Kuervaaran louhoksen päällysveden rautapitoisuuksissa (Taulukko 2-4). Hapettomissa olosuhteissa saostuneen ferrihydroksidin rauta pelkistyy kuitenkin liukoiseksi ferroraudaksi (Fe 2+ ). Raudan pelkistyminen voi tapahtua sekä kemiallisesti että mikrobiologisesti esim. sulfaatin dissimilatorisen pelkistymisen yhteydessä. Ferriraudan pelkistyminen liukoiseksi ferroraudaksi johtaa alusveden rautapitoisuuden nousuun, mikä on nähtävissä myös Kuervaaran alusveden rautapitoisuuksissa. Louhoksen alusveden rautapitoisuus vaihteli välillä mg/l. Alusvedestä mitattu rautapitoisuus vastaa ja on osin jopa korkeampi kuin rautapitoisuus yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden kemiallisessa saostusprosessissa, jossa hyödynnetään rautapohjaisia saostuskemikaaleja. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista erityisesti nikkelin pitoisuus on koholla Kuervaaran avolouhoksen päällysvedessä (Taulukko 2-5). Nikkelipitoisuus vaihtelee päällysvedessä (1 10 m) välillä µg/l mediaanin ollessa 150 µg/l. Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä <0,005 0,08 µg/l. Valtioneuvoston asetuksessa (1022/ ja muutos 868/ ) kadmiumille asetettu päästöraja-arvo on 10 µg/l ja elohopealle 5 µg/l. Avolouhosveden kadmiumpitoisuudet olivat selvästi tätä pienempiä. Lyijyn ja elohopean osalta tarvittavaa vedenlaatuaineistoa ei ollut tämän raportin laadintahetkellä saatavilla. Muista metalleista alumiinin, strontiumin ja kuparin pitoisuudet olivat koholla Kuervaaran louhoksen päällysvedessä. Alusvedessä kyseisten metallien pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisempia. Mangaanipitoisuus kasvoi rautapitoisuuden tavoin päällysvedestä syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä. Raudan tavoin myös man- 1 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, voimaantulo Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, voimaantulo

20 gaani on altis redox-olosuhteiden muutoksille, mikä näkyy kohonneina mangaanipitoisuuksina hapettomissa vesikerroksissa. Metallien haitallisuuksia arvioitaessa on huomioitava, että Kuervaaran louhoksen vesi on kokonaiskovuudeltaan erittäin kovaa. Muista metallien biosaatavuuteen vaikuttavista tekijöistä louhosveden orgaanisen hiilen pitoisuutta ei tarkkailutulosten perusteella voi kuitenkaan luotettavasti arvioida. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), mikä kuvaa vedessä määritysolosuhteissa (KMnO 4, H 2 SO 4 ) hapettuvan orgaanisen ja epäorgaanisen aineen määrää, voi kohota alusvesinäytteissä myös pelkistyneessä muodossa olevien metallien, kuten rauta ja mangaani, vaikutuksesta. Kemiallinen hapenkulutus voi näin olla koholla esim. runsaasti ferrorautaa sisältäneessä näytteessä, vaikka näyte ei sisällä juuri lainkaan orgaanista ainesta. Kuervaaran avolouhoksen veden kiintoainepitoisuus kohosi myös syvemmissä vesikerroksissa. Määritetyt kiintoainepitoisuudet vaihtelivat alle määritysrajan (< 1 mg/l) pitoisuuksista aina 170 mg/l pitoisuuksiin. Kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat alhaisia päällysvedessä (1 15 m), mutta kasvoivat syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä ollen 4,1 42 µg/l. Fosforin tavoin myös typpipitoisuudet kasvoivat syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä ollen välillä µg/l (Taulukko 2-4). Hapettomassa alusvedessä typpi on mitä todennäköisimmin lähes täysin ammoniumtyppenä. 14

21 Taulukko 2-5. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta ja HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 15 Taulukko 2-4. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta ja Kuervaaran vanha avolouhos , 2011, keskiarvot O 2 SS EC Alkaliteetti ph COD Mn N TOT P TOT Fe SO 4 Cl- (2 Ca (1 Mg (1 K (2 Na (2 Syvyys (m) mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=3) 10,5 1,7 106,7 <0,01 3,4 <1 506,7 4,2 5,3 543,3 2,7 150,0 41,0 2,6 9,1 10 (n=1) 9,7 <1 120,0 <0,01 3,4 <1 500,0 6,5 5,5 560,0 2,7 150,0 39,0 2,7 9,1 14 (n=1) 0,1 10,0 110,0 <0,01 3,5 8,1 1300,0 4,1 68,0 780, (n=2) <0,2 41,0 115,0 0,8 5,7 24,0 1350,0 10,3 180,0 645,0-130,0 26, (n=1) <0,2 120,0 150,0 1,7 6,0 36,0 1900,0 42,0 310,0 1100,0 3,0 140,0 21,0 3,0 10,1 21 (n=1) 0,001 61,0 150,0 1,3 5,9 45,0 2200,0 15,0 290,0 680, (n=1) <0,2 170,0 160,0 2,4 6,0 42,0 2500,0 35,0 370,0 1100,0 5,7 150,0 37,0 9,6 9,3 26 (n=1) <0,2 160,0 160,0 2,0 6,1 42,0 3000,0 26,0 370,0 1100,0-150,0 31, (n=2) 0,001 90,0 160,0 0,6 6,1 50,0 2750,0 10,6 360,0 1075, Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 kaikissa syvyyksissä 2) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu Kuervaaran avolouhos , 2011, keskiarvot Co Cu Zn Sb Ni (1 Sr (1 Al (1 S (2 Si (2 As (2 Ba (2 Cd (2 Cr (2 Mn (2 Mo (2 U (2 Syvyys (m) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=2) 95,5 125,0 44,0 <20 220,0* 440,0 1380,0 202,2 9,4 0,09 19,84 0,08 0,3 677,1 <0,05 0,9 10 (n=1) 110,0 120,0 <40 <5 210,0* 450,0 1310,0 205,5 9,3 0,11 20,27 0,08 0,3 683,0 0,05 0,8 15 (n=2) 28,0 25,0 <40 <20 95,0 340,0 660, (n=1) 9,7 14,0 <40 <5 51,0 280,0 390,0 215,8 11,0 0,10 20,60 0,08 0,3 739,5 <0,05 0,9 21 (n=1) 47,0 <10 <10 < (n=1) 7,3 11,0 <40 <5 28,0 320,0 760,0 334,3 5,6 0,1 19,2 <0,005 0,1 2804,0 0,06 0,2 26 (n=1) 7,0 20,0 <40 <5 36,0 320,0 430, (n=1) 51,0 <10 <10 < Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 kaikissa syvyyksissä 2) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu * Huom! Pintakerroksista otetuissa näytteissä (1-10m), joissa ph:ta ei ole mitattu, ovat nikkelipitoisuudet välillä µg/l (n=4).

22 16 0 Happipitoisuus mg/l Happisaturaatio % Syvyys (m) Syvyys (m) Kuva 2-8. Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä. 0 Sähkönjohtavuus ms/m Syvyys (m) Kuva 2-9. Veden sähkönjohtavuus Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä. 0 ph Syvyys (m) Kuva Veden ph Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä.

23 2.4.2 Laurinojan avolouhoksen kuivatusvedet Vedenlaatu Laurinojan avolouhoksen vedenlaatua ja kerroksellisuutta on seurattu vuosina ja Huomioitavaa kuitenkin on, että vedenlaatutiedot perustuvat vain muutamaan näytteenottokertaan erityisesti metallipitoisuuksien osalta, mikä lisää riskiä avolouhosten kuivatusvesien vedenlaatutietojen virhetulkinnoille. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatua on seurattu ottamalla näytteitä päällysvedestä, välivesikerroksista sekä alusvedestä eli väliltä 1 80 m. Laurinojan päällysveden (0 18 m) keskimääräinen happipitoisuus on hyvällä tasolla (Kuva 2-11). Happipitoisuuden havaittiin kuitenkin huonontuvan selkeästi alemmissa vesikerroksissa. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu on yleisesti parempaa kuin Kuervaaran avolouhoksessa (Taulukko 2-6 ja Taulukko 2-7). Laurinojan päällys- ja alusveden sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä ms/m ja sulfaattipitoisuudet välillä mg/l, eikä merkkejä louhoksen suolakerrostuneisuudesta ollut havaittavissa (Kuva 2-12). Louhosveden ph pysyi myös lähes muuttumattomana päällys- ja alusveden välillä (Kuva 2-13). Laurinojan louhosveden raskasmetallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia. Kadmiumpitoisuudet (<0,005 0,02 µg/l) olivat selvästi alle em. valtioneuvoston asetuksen päästöraja-arvon (10 µg/l, liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvona). Keskimääräinen nikkelipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä ja välivedessä (30 m), mutta pitoisuuksissa ei olut havaittavissa Kuervaaran tapaista selvää kerrostuneisuutta. Lyijyn ja elohopean osalta ei ollut tarkkailuaineistoa saatavilla. Uraanipitoisuudet olivat korkeampia kuin Kuervaaraan louhosvedessä. Rautapitoisuudet vaihtelivat päällys- ja alusvedessä välillä 0,03 2,49 mg/l ollen korkeimmillaan välivedessä (n. 40 m) (Taulukko 2-6). Muista metalleista mangaanin pitoisuus vaihteli välillä 30,0 634 µg/l ja alumiinin välillä 60,0 210 µg/l (Taulukko 2-7). Laurinojan kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia kaikissa vesikerroksissa. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat päällys- ja alusvedessä välillä µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä <2 70 µg/l ollen korkeimmillaan alusvedessä. Vaikka alusveden fosforipitoisuuden tiedetäänkin kytkeytyvän voimakkaasti raudan, rikin ja hiilen kiertoihin, ei raudan kierron tyrehtymistä voida vedenlaatuaineiston suppeudesta johtuen todentaa. Hapettomassa alusvedessä typpi esiintyi oletetusti lähes täysin ammoniumtyppenä (Taulukko 2-6).

24 Laurinojan avolouhos HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 18 Taulukko 2-6. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta ja O 2 SS EC Alkaliteetti ph COD Mn N TOT NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N P TOT PO 4 -P Fe SO 4 Cl- (4 Syvyys (m) mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=6) 10,8 <2 19,8 0,6 7,2 <1 (3 98,7 (3 10,3 (3 <2 (3 26,7 (3 4,6 2,3 (3 0,05 54,6 1,6 5 (n=1) 10,0 <1 18,0 0,6 7,3 <1 55, ,2-0,04 53,0 1,6 10 (n=4) 10,5 <1 20,0 0,6 7,2 <1 (1 50,0 (1 9,3 (3 <2 (3 20,0 (3 5,0 2,0 (3 0,04 57,5 1,7 15 (n=1) 11,0 <1 20,0 0,7 7,1 <1 50, ,8-0,03 68,0-18 (n=1) 10,8 <2 20,8 0,5 7,4 <1 150, <2-0,09 66,3-20 (n=4) 9,2 <1 21,0 0,6 7,0 <1 (1 100,0 (1 10,3 (3 <2 (3 36,3 (3 8,3 2,3 (3 0,05 60,8 1,8 29 (n=1) 1,0 <1 29,6 0,9 6, ,0 <2 130,0 6,0 3,0 0,04 88,0-30 (n=2) 1,6 <1 28,6 0,9 6,9 <1 (1 140,0 (1 11,0 (1 <2 (1 120,0 (1 6,4 2,0 (1 0,11 93,5 2,6 37 (n=2) 0,7 4,2 30,4 0,9 6,9 <1 280,0 240,0 (1 <2 (1 <5 (1 10,7 11,0 (1 2,49 95,2-40 (n=3) 1,7 1,1 31,8 1,1 7,0 <1 (2 120,0 (2 110,0 (1 <2 (1 <5 (1 11,7 7,0 (1 0,52 92,3 2,9 50 (n=1) 2,3 2,2 32,0 1,3 7,2 <1 190, ,0-1,10 120,0 2,9 60 (n=2) 2,9 1,9 31,5 1,2 7,2 <1 205, ,0-1,01 96,5-65 (n=1) 1,5 3,0 33,0 1,5 7,2 <1 330, ,0-1,30 120,0-70 (n=1) 0,7 3,2 35,0 1,5 7,3 <1 330, ,0-1,50 110,0-75 (n=1) 1,8 3,0 33,0 1,5 7,2 <1 320, ,0-1,30 110,0-79 (n=2) 1,3 1,6 31,5 1,2 7,1 1,1 230, ,5-1,15 97,5-80 (n=2) 2,4 2,9 33,2 1,2 7,2 <1 (1 320,0 (1 410,0 (1 <2 (1 <5 (1 59,0 76,0 (1 1,35 86,5 - Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 2) n=2 3) n=3 4) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu

25 Laurinojan avolouhos HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Taulukko 2-7. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta ja Ca Mg K (5 Na (5 Co Cu Zn Sb Ni Sr Al S (5 Si (5 As (5 Ba (5 Cd (5 Cr (5 Mn (5 Mo (5 U (5 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=1) 18,0 4,3 1,7 3,6 <4 (1 10,7 (4 <40 (1 <20 (1 11,0 ( ,8 7,1 0,1 22,2 0,01 0,1 32,3 0,4 8,4 5 (n=1) 18,0 4,4 3,9 4,4 <4 11,0 <40 <5 6, ,8 9,0 0,1 26,5 0,01 <0,1 538,0 0,2 18,1 10 (n=1) 20,0 4,8 1,7 3,5 <4 12,5 (3 <40 <5 8,2 ( ,6 7,3 0,1 22,5 0,01 0,1 31,7 0,4 8,4 15 (n=1) 21,0 4,7 - - <4 16,0 <40 <5 8, (n=1) 24,0 5,4 1,8 3,7 <4 13,5 (3 <40 <5 8,8 ( ,8 7,8 0,1 23,2 0,02 <0,1 34,2 0,4 9,6 29 (n=1) , , (n=1) 33,0 5,9 1,9 3,9 <4 10,0 <40 <5 10,5 ( ,0 7,5 0,1 24,0 0,02 <0,1 50,3 0,4 10,5 37 (n=1) , , (n=1) 37,0 6,5 3,4 4,3 6,3 (1 8,6 (2 25,5 (1 <20 (1 9,9 ( ,6 8,9 0,1 27,4 < 0,005 <0,1 415,9 0,2 16,7 50 (n=1) 38,0 6,4 3,8 4,2 7,0 5,7 <40 <5 6, ,8 9,6 0,1 23,6 0,01 <0,1 633,5 0,3 16,6 60 (n=1) 37,0 5, ,9 (1 <10 (1 <40 (1 <20 (1 4, (n=1) 39,0 5, ,4 4,4 <40 <5 4, (n=1) 42,0 6, ,4 <3 <40 <5 2, (n=1) 39,0 6, ,1 4,0 <40 <5 3, (n=1) 39,0 5, ,9 (1 <10 (1 <40 (1 <20 5, (n=1) <5 - - < Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=2 2) n=3 3) n=4 4) n=5 5) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu 19

26 20 0 Happipitoisuus mg/l Happisaturaatio % Syvyys (m) Syvyys (m) Kuva Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä. Syvyys (m) Sähkönjohtavuus ms/m Kuva Veden sähkönjohtavuus Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä. Syvyys (m) ph Kuva Veden ph Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä.

27 Kuormitus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Mikäli Laurinojan avolouhos kuivatetaan osittaisesti (0-20m) Äkäsjokeen, aiheutuva kuormitus olisi enimmillään alla esitetyn mukainen (Taulukko 2-15). Pitoisuudet ovat mittaustuloksista havaittuja keskimääräisiä pitoisuuksia ja maksimipitoisuuksia. Taulukko 2-8. Laurinojan avolouhoksen pintavesien (0-20m) kuivatuksesta aiheutuva kuormitus (kg/d) Äkäsjokeen sekä kuormitus yhteensä (kg) kolme kuukautta kestävän kuivatuksen ajalta. Keskimääräinen kuormitus on määritetty veden keskimääräisten pitoisuuksien mukaan ja maksimikuormitus havaittujen pintaveden maksimipitoisuuksien mukaan. Parametri Yksikkö Pitoisuus Kuormitus kg/d Kokonaiskuormitus [kg] Keskimääräinen Maksimi Keskimääräinen Maksimi SS mg/l 1,1 2, NTOT µg/l ,9 3,3 175 NH4-N µg/l 10,0 11,0 0,2 0,2 20 NO3-N µg/l 27,7 38,0 0,6 0,8 55 PTOT µg/l 5,8 20,0 0,1 0,4 12 PO4-P µg/l 2,2 3,0 0,0 0,1 4,4 Fe mg/l 0,1 0, SO4 mg/l 55,0 70, Ca mg/l Mg mg/l 4,6 5, K mg/l 2,2 3, Na mg/l 3,8 4, Co µg/l 2,8 4,0 0,1 0,1 6 Cu µg/l 10,8 19,0 0,2 0,4 22 Zn µg/l 22,0 40,0 0,5 0,9 44 Sb µg/l 7,5 20,0 0,2 0,4 15 Ni µg/l 8,2 22,0 0,2 0,5 16 Sr µg/l ,0 3,2 181 Al µg/l ,5 3,8 136 Si mg/l 7,7 9,0 172,1 0, As µg/l 0,07 0,08 0,002 0,002 0,1 Ba µg/l ,5 0,6 46 Cd µg/l 0,013 0,025 0,000 0,001 0,03 Cr µg/l 0,114 0,143 0,003 0,003 0,2 Mn µg/l 133,9 538, Mo µg/l 0,3 0,4 0,01 0,01 0,7 U µg/l 10,6 18,1 0,2 0,4 21 Laurinojan avolouhoksen syvimpien kerrosten vedet sekä Kuervaaran avolouhoksen vedet varaudutaan käsittelemään ennen niiden purkamista vesivarastoaltaaseen ja sitä kautta kaivoksen vesikiertoon ja lopulta Muonionjokeen. Taulukoissa alla (Taulukko 2-9 ja Taulukko 2-10) on esitetty vesien purkamisesta aiheutuvat maksimitilanteen kuormitukset, jotka on arvioitu suoraan havaituista veden laaduista ilman vedenkäsittelyn reduktioita. 21

28 22 Taulukko 2-9. Laurinojan avolouhoksen syvempien kerrosten vesien (>20m) kuivatuksesta sekä Kuervaaran avolouhoksen kuivatuksesta aiheutuva kuormitus (kg/d). Vedet jäävät joko kaivoksen vesikiertoon (vesivarastoallas) tai ne pumpataan Muonionjokeen. Vedet varaudutaan käsittelemään (tässä maksimikuormitus). Kuormitus laskettu yhteensä (kg) kolme kuukautta kestävän kuivatuksen ajalta. Keskimääräinen kuormitus on määritetty veden keskimääräisten pitoisuuksien mukaan ja maksimikuormitus havaittujen maksimipitoisuuksien mukaan. Parametri Yksikkö Pitoisuus Kuormitus kg/d Kokonaiskuormitus [kg] Keskimääräinen Maksimi Keskimääräinen Maksimi SS (GF/C) mg/l NTOT µg/l PTOT µg/l ,7 1,6 59 SO4 mg/l Ca mg/l Fe mg/l Al µg/l Co µg/l ,3 0,5 23 Cu µg/l ,3 0,7 26 Ni µg/l ,5 1,0 44 Sr µg/l ,6 4,4 325 Zn µg/l ,6 0,9 53 Sb µg/l ,21 0,44 19 Taulukko Laurinojan avolouhoksen kuivatuksesta sekä Kuervaaran avolouhoksen kuivatuksesta aiheutuva kuormitus (kg/d) kokonaisuudessaan, mikäli Laurinojan pintakerroksen vesiä ei johdeta Äkäsjokeen. Osa vesistä jää kaivoksen vesikiertoon (vesivarastoallas) ja osa pumpataan Muonionjokeen. Vedet varaudutaan käsittelemään (tässä maksimikuormitus). Kuormitus laskettu yhteensä (kg) kuusi kuukautta kestävän kuivatuksen ajalta. Keskimääräinen kuormitus on määritetty veden keskimääräisten pitoisuuksien mukaan ja maksimikuormitus havaittujen maksimipitoisuuksien mukaan. Parametri Yksikkö Pitoisuus Kuormitus kg/d Kokonaiskuormitus [kg] Keskimääräinen Maksimi Keskimääräinen Maksimi SS (GF/C) mg/l NTOT µg/l PTOT µg/l ,4 1,8 79 SO4 mg/l Ca mg/l Fe mg/l Al µg/l Co µg/l ,2 0,3 33 Cu µg/l ,3 0,6 52 Ni µg/l ,4 0,8 64 Sr µg/l ,0 3,8 532 Zn µg/l ,8 0,9 137 Sb µg/l ,20 0,46 36

29 2.4.3 Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvedet Vedenlaatu Rautuvaaran kahden avolouhoksen vedenlaatua on tarkkailtu vuonna Tässä esitettävät vedenlaatutiedot perustuvat vain yhteen näytteenottokertaan. Suuremmasta louhoksesta on otettu vesinäytteitä 1-76 m syvyydeltä tammikuussa 2012 ja pienemmästä louhoksesta 1-45 m syvyydeltä maaliskuussa Näytteenottokertojen vähyys tulee huomioida tulosten tulkinnassa. Suurempi louhos Rautuvaaran suuremman avolouhoksen veden happitilanne oli mittausten perusteella heikko kaikissa syvyyksissä (Taulukko 2-11). Louhosveden sähkönjohtavuus pysyi lähes muuttumattomana päällysvedestä pohjaan ollen välillä ms/m ja sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l. Täten halokliinin muodostumista ei ollut havaittavissa. Myös louhosveden ph pysyi lähes muuttumattomana koko syvyydeltä ollen keskimäärin 6,6. Louhosveden nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 17,3 29,2 µg/l, kadmiumpitoisuudet välillä 0,01 0,04 µg/l ja lyijypitoisuudet välillä <0,02 0,05 µg/l (Taulukko 2-12). Kadmiumpitoisuudet olivat selvästi alle em. valtioneuvoston asetuksen päästöraja-arvon (10 µg/l). Elohopean osalta ei ollut määrityksiä. Louhosveden mangaanipitoisuus vaihteli välillä µg/l ollen korkeimmillaan louhoksen pohjalla vähähappisissa olosuhteissa. Rautapitoisuudet olivat alhaisia eli <0,0005 0,859 mg/l. Rautuvaaran suuremman avolouhoksen kiintoainepitoisuudet olivat pieniä kaikissa mitatuissa syvyyksissä. Samoin ravinnepitoisuudet olivat alhaisia. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat alle määritysrajan (<2 µg/l) lähes kaikissa vesikerroksissa.

30 Pienempi louhos HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Pienemmän louhoksen päällysveden (1 5 m) happipitoisuus oli mittauksissa hyvä, mutta heikkeni louhoksen syvemmissä vesikerroksissa. Sulfaattipitoisuus pysyi lähes muuttumattomana koko syvyydeltä ollen keskimäärin 320 mg/l (Taulukko 2-13). Sähkönjohtavuudessa ei havaittu juurikaan vaihtelua syvyyden suhteen (Kuva 2-16), joten mittausten perusteella avolouhoksessa ei ole havaittavissa suolaisuuden harppauskerrosta. Louhosveden ph (keskimäärin 6,6) ei myös vaihdellut juurikaan syvyyden suhteen (Kuva 2-14). Louhosveden nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 8,43 21,9 µg/l, kadmiumpitoisuudet välillä 0,01 0,02 µg/l ja lyijypitoisuudet välillä <0,02 0,03 µg/l (Taulukko 2-14). Kadmiumpitoisuudet olivat selvästi alle em. valtioneuvoston asetuksen päästöraja-arvon (10 µg/l). Elohopean osalta ei ollut määrityksiä. Rautapitoisuudet vaihtelivat päällys- ja alusvedessä pääosin välillä 0,001 0,24 mg/l ollen kuitenkin louhoksen pohjalla 45 metrin syvyydessä 2,4 mg/l. Alumiinipitoisuudet olivat koko vesimassassa välillä 1,5 2 µg/l. Mangaanipitoisuudet olivat pienempiä hapellisissa pintakerroksissa, mutta kasvoivat syvempiin ja vähähappisempiin vesikerroksiin siirryttäessä ollen välillä µg/l. Pienemmän avolouhoksen kiintoainepitoisuudet olivat pieniä kaikissa mitatuissa syvyyksissä. Myös kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisia kaikissa vesikerroksissa. 24

31 Taulukko Rautuvaaran suuremman avolouhoksen vedenlaatu. Vedenlaatutiedot perustuvat yhteen näytteenottokertaan vuonna Syvyys (m) Ca K Mg Na S Si Al As Ba Cd Co Cr Cu Mn Mo Ni Pb Sr Zn U mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=1) ,8 99 7,7 9,9 0,05 12,3 0,04 14,4 0,61 13, ,6 29,2 0, ,0-5 (n=1) , ,2 8,5 0,05 12,7 0,03 12,5 0,67 8, ,6 25,0 0, ,1-10 (n=1) , ,1 8,2 <0,05 12,6 0,04 12,2 0,64 7, ,6 24,4 0, ,0-20 (n=1) , ,9 7,9 <0,05 12,7 0,03 12,3 0,66 7, ,6 24,5 0, ,5-30 (n=1) , ,0 8,2 <0,05 12,6 0,03 12,2 0,66 7, ,6 24,2 0, ,6-40 (n=1) , ,5 6,9 0,09 12,2 0,04 12,2 <0,1 7, ,5 24,1 <0, ,8-50 (n=1) , ,7 6,6 0,07 12,6 0,04 12,5 <0,1 7, ,5 24,0 <0, ,5-70 (n=1) , ,8 <1 0,09 12,4 0,01 9,6 0,14 0, ,7 17,3 0, ,1-76 (n=1) , ,9 <1 0,10 12,5 0,01 11,4 <0,1 0, ,7 20,0 0, ,0 4,9 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 25 Taulukko Rautuvaaran suuremman avolouhoksen vedenlaatu. Vedenlaatutiedot perustuvat yhteen näytteenottokertaan vuonna Syvyys (m) O 2 SS EC Alk. ph COD Mn N TOT NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N P TOT PO 4 -P Cl - SO 4 Fe mg/l mg/l ms/m mmol/l [-] mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=1) 3,6 0,5 69 1,1 6,6 < 0, < 2 33 <2 < 2 2, ,001 5 (n=1) 2,7 0,6 71 1,1 6,6 < 0, < 2 33 <2 < 2 2, , (n=1) 2,8 0,8 71 1,1 6,6 < 0, < 2 33 <2 < 2 2,7 282 <0, (n=1) 2,8 0,5 71 1,1 6,7 < 0, < 2 33 <2 < 2 2, , (n=1) 2,7 0,5 72 1,1 6,7 < 0, < 2 35 <2 < 2 2, , (n=1) 3,0 0,6 71 1,1 6,4 < 0, < ,6 < 2 2,7 282 <0, (n=1) 2,9 0,8 71 1,1 6,5 < 0, < 2 34 <2 < 2 2,7 283 <0, (n=1) 1,3 4,5 76 1,3 6,5 < 0, < 2 <2 <2 < 2 2, , (n=1) 0,5 7,0 77 1,3 6,5 < 0, < 2 <2 3,1 < 2 2, ,859

32 Taulukko Rautuvaaran pienemmän avolouhoksen vedenlaatu. Vedenlaatutiedot perustuvat yhteen näytteenottokertaan vuonna Syvyys (m) Ca K Mg Na S Si Al As Ba Cd Co Cr Cu Mn Mo Ni Pb Sr Zn U mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=1) ,9 22,7 5, ,3 1,5 0,07 40,2 0,02 1,0 < 0,1 2,4 82 0,19 8,6 <0, (n=1) ,0 22,3 5, ,0 1,5 0,06 39,8 0,01 1,0 < 0,1 2,0 78 0,18 8,4 <0, (n=1) ,1 22,6 5, ,6 2,0 <0,05 37,9 0,01 2,2 < 0,1 1, ,18 10,5 <0, (n=1) ,7 22,5 5, ,0 2,0 <0,05 38,2 0,01 2,3 < 0,1 0, ,17 10,8 <0, (n=1) ,1 22,4 5, ,1 1,8 <0,05 38,3 0,01 2,4 < 0,1 0, ,16 10,8 <0, (n=1) ,7 22,6 5, ,0 1,8 <0,05 37,7 0,01 2,7 < 0,1 0, ,15 10,9 <0, (n=1) ,3 21,3 5, ,0 1,7 0,05 17,9 0,01 14,7 < 0,1 0, ,36 21,9 0, ,5 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Taulukko Rautuvaaran pienemmän avolouhoksen vedenlaatu. Vedenlaatutiedot perustuvat yhteen näytteenottokertaan vuonna Syvyys (m) O 2 SS EC Alk. ph COD Mn N TOT NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N P TOT PO 4 -P Cl - SO 4 Fe mg/l mg/l ms/m mmol/l [-] mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=1) 10,4 <0,5 76 0,5 6,8 0, < ,1 < 2 3, ,001 5 (n=1) 10,1 <0,5 74 0,5 6,8 <0, < ,5 < 2 3, , (n=1) 6,2 <0,5 75 0,5 6,7 <0,5 51 <2 < ,3 < 2 3, , (n=1) 5,7 <0,5 76 0,5 6,6 <0,5 50 <2 < ,2 < 2 3, , (n=1) 5,9 2,3 77 0,5 6,6 <0,5 65 <2 < ,4 < 2 3, , (n=1) 5,2 0,6 76 0,5 6,5 <0,5 89 <2 < ,2 < 2 3, , (n=1) 0,6 3,8 79 0,9 6,4 0, < 2 <2 2,2 < 2 2, ,41 26

33 27 Syvyys (m) ph 6,0 6,5 7,0 7,5 8, Isompi louhos Pienempi louhos Kuva Rautuvaaran avolouhosten veden ph syvyyden mukaan. Syvyys (m) Happipitoisuus mg/l Isompi louhos Pienempi louhos Syvyys (m) Hapen kyllästysaste % Isompi louhos Pienempi louhos Kuva Rautuvaaran avolouhosten veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste syvyyden mukaan. Syvyys (m) Sähkönjohtavuus ms/m Isompi louhos Pienempi louhos Kuva Rautuvaaran avolouhosten veden sähkönjohtavuus syvyyden mukaan.

34 Kuormitus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Mikäli louhosten kuivatus suoritetaan kohdassa esitetyllä tavalla, avolouhosten kuivatuksesta aiheutuva kuormitus Niesajokeen olisi enimmillään alla esitetyn mukainen (Taulukko 2-15). Pitoisuudet ovat havaittuja keskimääräisiä pitoisuuksia ja maksimipitoisuuksia. Taulukko Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvesien kuormitus (kg/d) Niesajokeen eriteltynä suuremman ja pienemmän louhoksen osalta sekä kuormitus yhteensä (kg) neljä kuukautta kestävän kuivatuksen ajalta. Keskimääräinen kuormitus on määritetty veden keskimääräisten pitoisuuksien mukaan ja maksimikuormitus havaittujen pintaveden maksimipitoisuuksien mukaan. Parametri Yksikkö Pitoisuus Kuormitus kg/d Kokonaiskuormitus [kg] Keskimääräinen Maksimi Keskimääräinen Maksimi SS (GF/C) mg/l 0,6 1,0 1,1 1,6 127 NTOT µg/l ,1 0,2 17 NH4-N µg/l ,1 0,1 7,4 NO2-N µg/l 2,0 2,0 0,003 0,003 0,4 NO3-N µg/l ,1 0,1 6,5 PTOT µg/l 2,1 2,6 0,004 0,004 0,4 PO4-P µg/l 2,0 2,0 0,003 0,003 0,4 Chloride mg/l 2,7 2,8 4,6 4,6 546 TOC mg/l 0,4 0,8 0,7 1,3 90 SO4 mg/l Ca mg/l Fe mg/l 0,01 0,04 0,01 0,06 1,4 K mg/l Mg mg/l Na mg/l 4,2 4,5 7,0 7,5 845 S mg/l Si mg/l 7,6 8, Al µg/l 7,4 9,1 0,01 0,02 1,5 As µg/l 0,1 0,1 0,0001 0,0001 0,01 Ba µg/l ,03 0,03 3,0 Cd µg/l 0,03 0,04 0,0001 0,0001 0,01 Co µg/l ,02 0,02 2,3 Cr µg/l 0,5 0,6 0,0008 0,001 0,1 Cu µg/l 7,7 12 0,01 0,02 1,5 Mn µg/l ,5 1,5 180 Mo µg/l 0,5 0,6 0,0009 0,001 0,1 Ni µg/l ,04 0,05 4,7 Pb µg/l 0,03 0,04 0,0001 0,0001 0,01 Sr µg/l ,3 0,3 36 Zn µg/l ,1 0,1 7, Ojitus ja infrarakentaminen Ojituksesta ja infrarakentamisesta aiheutuva kuormitus ympäristöön on rakentamisen aikana eroosioperäistä kiintoainekuormitusta. Kiintoaineen mukana voi kulkeutua ja maaperästä voi liueta veteen myös maaperän metalleja, mutta niiden määrien arvioidaan pysyvän alhaisina. Ojien eroosiota ehkäistään suunnittelemalla ojat siten, että virtausnopeudet pysyvät alle ns. rajanopeuden. Rajanopeudella tarkoitetaan suurinta veden virtausnopeutta, jolloin kiintoaines ei vielä lähde liikkeelle. Hienolle hiekalle, jollaisella pohjalla valtaosa alueelle kaivettavista ojista sijaitsee, rajanopeus on noin 0,3-0,4 m/s. Eroosioherkillä alueilla eroosiosuojaus toteutetaan verhoilemalla ojan pohjat ja luiskat kivimurskeella.

35 Ojituksessa kiintoainehuuhtouman kannalta kriittisin vaihe on välittömästi ojan kaivun jälkeen. Rakentamisen aikana liikkeelle lähtenyt ja ojan pohjalle laskeutunut hienoaines voi lähteä liikkeelle virtausnopeuden kasvaessa riittävän suureksi. Ojituksen aiheuttamaa kiintoaineskuormaa voidaan arvioida metsäojituksen kiintoaineshuuhtoumaarvioiden perusteella. Metsien kunnostusojituksesta aiheutuva kiintoainekuorma on suurimmillaan toimenpiteen jälkeisenä vuonna keskimäärin seuraavasti (Finér, L. ym. 2008): Taulukko Ojituksen vaikutus kiintoainekuormaan. Vuosi toimenpiteestä Kiintoaineen ominaiskuormitus [kg/ha/a] Kuormitus [mg/l] suhteutettuna valumalle 9,1 l/s/km² , ,7 Eroosiota tapahtuu rakentamisen aikana myös muusta infrarakentamisesta. Pintavalunnan aiheuttama kiintoainepitoisuus on suurimmillaan sateen alussa, kun pinnalle muodostuu noroja. Sateen rankkuus vaikuttaa eniten sateen mukana huuhtoutuvaan kiintoaineen määrään, mutta sademäärä ei niinkään vaikuta eroosioon. Heti sateen lakattua kiintoainespitoisuus laskee yleensä nopeasti. Tässä kiintoaineskuorma on arvioitu olevan metsäojituksen kaltainen huomioiden toimintojen vaikutusalueet. 29 Hannukainen Ojitukset, padon rakentamiset ja Kivivuopionojan uoman muutostyöt toteutetaan ylivaluntakauden ulkopuolella liiallisen eroosion ehkäisemiseksi. Ennen uoman muutostöihin, ojituksiin ja muihin rakentamistöihin ryhtymistä rakennetaan alajuoksulle selkeytysaltaat. Vesienkäsittelytoimenpiteiden arvioidaan vähentävän kiintoainekuormitusta siten, että keskimääräinen kiintoainepitoisuus saadaan laskettua tasolle 10 mg/l. Tämän mukaan määritetty kiintoaineskuorma rakentamisen aikana (ensimmäiset toimintavuodet) on esitetty taulukossa Taulukko 2-17.

36 30 Taulukko Rakentamisen aikainen kiintoainekuorma Äkäsjokeen (arvioitu kiintoainepitoisuus 10 mg/l). KIINTOAINEKUORMA Y-2 Y-1 Y0 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Starter pit, pintavalunta Starter pit, pohjavesi Vesivarastoaltaan rakentaminen Ojankaivu, Hannukainen Muu infrarakentaminen YHTEENSÄ ÄKÄSJOKEEN (kg) YHTEENSÄ ÄKÄSJOKEEN (kg/d) Rautuvaara Niesajokeen purettavien vesijakeiden aiheuttama kiintoaineskuorma rakentamisen aikana (ensimmäiset toimintavuodet) on esitetty taulukossa Taulukko Taulukossa esitetyt kiintoaineskuormat perustuvat siihen, että myös Rautuvaaran louhosten tyhjennysvedet johdettaisiin Niesajokeen. Taulukko Rakentamisen aikainen kiintoainekuorma Niesajokeen (arvioitu kiintoainepitoisuus Rautuvaaran louhosten tyhjennyksen osalta 2 mg/l, muiden vesien osalta 10 mg/l). KIINTOAINEKUORMA Y-2 Y-1 Y0 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Rautuvaaran avolouhosten tyhjentäminen Ojankaivu, Rautuvaara Muu infrarakentaminen YHTEENSÄ NIESAJOKEEN (kg) YHTEENSÄ NIESAJOKEEN (kg/d) RAKENTAMISVAIHEEN VESIENKÄSITTELY 3.1 Kiintoaineen poisto Menetelmät Hannukaisen kaivoshankkeen rakentamisvaiheen vesienkäsittelyssä keskitytään kiintoaineen poistoon. Taulukossa alla (Taulukko 3-1) on esitelty yleisesti käytössä olevat kiintoaineenpoistomenetelmät, niiden periaatteet ja ylläpitotarpeet. Taulukossa mainituista menetelmistä Hannukaisen hankkeessa tullaan soveltamaan laskeutusta, kemiallista saostusta kiintoaineen poistossa sekä pintavalutusta/kosteikkokäsittelyä.

37 Taulukko 3-1. Yleisesti käytössä olevat menetelmät kiintoaineen poistoon. 31 Menetelmä Aktiivinen / Passiivinen Periaate / Mitoitus Ylläpito / Ongelmat Laskeutus Passiivinen Vettä kierrätetään hitaalla virtaamalla usean altaan kautta ja kiintoaine painuu altaan pohjaan. / Pienimmän laskeutettavan partikkelin mukaan. Kiintoaines poistettava säännöllisesti. / Toimivuus tulva-aikoina. Kemiallinen saostus Aktiivinen Veteen lisätään sopivaa saostuskemikaalia, joka reagoi kiintoaineen tai fosforin kanssa muodostaen raskaita partikkeleja, jotka poistetaan saostamalla. / Tulevan veden kiintoainepitoisuuden ja virtaaman mukaan. Muodostunut sakka poistettava säännöllisesti. / Mahdolliset kemikaalijäämät tai ph-muutokset lähtevässä vedessä (näihin voidaan vaikuttaa annostuksen ja sekoitusvaiheiden optimoinnilla). Pintavalutus (aerobinen kosteikko) Passiivinen Vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. / Tulevan veden virtaaman mukaan. Ei ylläpitoa, kentän annettava palautua eliniän lopussa. / Puhdistustehon arvioiminen vaikeaa, edustavia näytteitä hankala kerätä ylä- ja alapuolelta. Alueen luontaisen kuormitustason arvioiminen vaikeaa. Virtaamamittaus haasteellista tulvaaikana. Maasuodatus Passiivinen Vesi johdetaan rakennettuun suodatinkerrokseen, jossa vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. / Tulevan veden virtaaman ja haittaainepitoisuuksien mukaan. Suodatin voitava regeneroida tarvittaessa (massanvaihto tai huuhtelu, jos tekniikka siihen rakennettu). / Suodattimien tukkeutuminen, ohivirtaukset Käyttökohteet Laskeutus Laskeutus käsittelymenetelmänä perustuu Stokesin lakiin, jonka mukaan laskeutuvan partikkelin laskeutumisnopeus riippuu ympäröivän nesteen ominaisuuksista, partikkelin koosta sekä partikkelin tiheydestä. Taulukossa alla (Taulukko 3-2) on esitetty Stokesin lain mukaisia vaadittuja viipymäaikoja erikokoisten kiintoainepartikkelien laskeutumiseksi 2 m matkan. Taulukosta havaitaan, että silttijakeiden laskeutuminen vaatii käytännössä jo niin pitkän viipymän, että varsinkin tulva-aikana laskeutuksen järjestäminen on haastavaa, mikäli käsiteltävä vesi sisältää silttijakeita.

38 32 Taulukko 3-2. Stokesin lain mukaiset vaaditut viipymäajat [h] eri kokoisten kiintoainepartikkelien laskeutumiseen (h=2m). Partikkelikoko Viipymä, max [h] Tiheys 2650 g/cm 3 Viipymä, min [h] Karkea hiekka (ϕ ½- 1mm) 0,002 0,001 Hiekka (ϕ 1/4-1/2mm) 0,010 0,002 Hieno hiekka (ϕ µm) 0,04 0,01 Erittäin hieno hiekka (ϕ ,16 0,04 Siltti (ϕ µm) 41 0,16 Savi (ϕ < µm) Kolloidi (ϕ <1µm) 619 Laskeutusta käytetään kaikkien rakentamisaikaisten vesijakeiden käsittelyyn, mikäli vesissä on kiintoainetta. Tällaisia vesiä ovat käytännössä kaikki muut vesijakeet paitsi vanhojen louhosten tyhjennysvedet. Alueen maaperäolosuhteista johtuen käsiteltävän veden ei oleteta sisältävän silttijakeita. Kemiallinen saostus Kemiallista saostusta käytetään veden käsittelyssä, mikäli pelkällä laskeutuksella ei saavuteta riittävää kiintoaineen reduktiota. Tässä vaiheessa suunnittelua kemialliselle saostukselle ei nähdä suoraa tarvetta, mutta menetelmän käyttöönottoon varaudutaan. Menetelmä on mahdollista ottaa käyttöön nopeastikin rakennustöiden alettua, mikäli vaadittuun vedenlaatuun ei päästä pelkällä selkeytyksellä. Käytettävät laitteistot ovat helposti siirrettäviä syrjäisiinkin kohteisiin. Kemiallisen saostuksen periaate on esitetty kuvassa Kuva 3-1. Sopivin flokkulantti kiintoaineen poistoon valitaan laskeutuskokeiden perusteella tapauskohtaisesti. Flokkulantteina käytetään yleensä rauta- tai alumiinipohjaisia kemikaaleja tai esimerkiksi orgaanisia polymeerejä. Optimiannostus riippuu käsiteltävän veden laadusta sekä käytettävästä kemikaalista. Sekoitus voidaan mekaanisen sekoittajan sijaan toteuttaa esimerkiksi virtausseinämien avulla. Tärkeintä on, että kemikaali sekoittuu koko käsiteltävään vesimassaan.

39 33 Kuva 3-1. Periaatekuva kemiallisesta saostuksesta. Pintavalutus Pintavalutuksen käyttäminen edellyttää sopivan turvealueen sijaitsemista käsiteltävien vesien muodostumispaikan läheisyydessä. Hankkeen alueella ei ole suuresti turvealueita, mutta Rautuvaarassa ojituksesta ja infrarakentamisesta muodostuville kiintoainetta sisältäville vesille on kuitenkin mahdollista järjestää pintavalutus vesien käsittelyyn. 3.2 Laurinojan ja Kuervaaran louhosten vesien käsittely Hannukaiseen rakennettava vesienkäsittely-yksikkö rakennetaan ennen Laurinojan ja Kuervaaran louhosten tyhjentämistä. Laurinojan ja Kuervaaran louhoksista pumpattavat heikkolaatuiset vedet pumpataan käsiteltäväksi vesienkäsittely-yksikössä. Käsittelymenetelmä on kuvattu tarkemmin kohdassa 6. Laurinojan louhoksen pintakerroksen vesi on olemassa olevan mittaustiedon mukaan laadultaan sellaista, että se ei vaadi käsittelyä. Hyvälaatuinen vesi johdetaan sellaisenaan joko vesivarastoaltaaseen ja sitä kautta Muonionjokeen (mikäli rakennusaikataulullisesti putkilinjojen valmistuminen on ennen louhosten kuivatusta) tai Äkäsjokeen. 3.3 Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ja mitoitus Rakentamisen aikaisten vesienkäsittelyrakenteiden sijainnit on esitetty liitepiirustuksessa P001. Mitoitukset suoritetaan kerran 50 vuodessa (1/50) toistuvan kevättulvapiikin mukaan siten, että hiekkajakeet saadaan vielä laskeutettua mitoitusvirtaamilla.

40 4 TUOTANTOVAIHEEN VESITASEEN LASKENTAPERUSTEET Hydrologinen data ja toistuvuudet Lämpötila Tässä vesitaselaskennassa käytetty hydrologinen data on pääasiassa peräisin Kaunisvaaran (Pajala, Ruotsi) kaivosprojektista. Kaunisvaaran projektin aikana on koottu yhteen Kolarin ja Pajalan säätiedot ja hydrologiset tiedot (Pöyry Environment Oy 2008). Ruotsin puolella sijaitsevan Kaunisvaaran sääaseman (Swedish Meteorological and Hydrological Institute SMHI, sääasema 18381) tietoja on verrattu Hannukaisen alueelliseen tietoon lämpötilojen ja sadannan osalta. Erot säätiloissa Hannukaisessa ja Kaunisvaarassa ovat erittäin pieniä. Vesitaselaskennan lähtötietoina on siis päädytty käyttämään pääasiassa Kaunisvaaran sääaseman (18381) lähtötietoja, sillä aseman tiedot ovat riittävän kattavat luotettavan vesitaseen määrittämiseksi. Sadantatietona on hyödynnetty Kaunisvaaran sääaseman (18381) kuukausittaista sadantadataa vuosilta Lähtödatana on ollut vuosien lämpötilatiedot. Alueen keskilämpötila on -0.1 ºC. Talvikuukausien (marraskuu-helmikuu) keskilämpötila on ºC. Alueen kuukausitason keskilämpötilat ja vuoden havaitut keskilämpötilat havaintojaksolla on esitetty alla taulukossa (Taulukko 4-1) ja kuvassa (Kuva 4-1). Taulukko 4-1. Keskimääräiset kuukauden lämpötilat sekä havaitut minimit ja maksimit vuosina (Kaunisvaaran sääasema, Pajala), yksikkö [ C]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. -13,3-12,1-6,9-0,7 6,1 12,2 14,7 12,0 6,3-0,3-7,6-11,7 Min -21,8-24,3-13,9-4,3 3,6 8,3 12,4 9,4 3,2-7,7-13,1-21,1 Max -7,2-2,6-2,1 2,6 9,8 15,4 18,5 15,5 8,7 5,1-1,5-4,3

41 35 Kuva 4-1. Alueen mitattu keskilämpötila vuosina (Kaunisvaaran sääasema, Pajala) Sadanta ja haihdunta Vuotuinen keskisadanta alueella on 529 mm/a. Vuotuinen maksimi tarkasteluvälillä oli 695 mm/a (1992) ja vuotuinen minimi 369 mm/a (1968). Heinä- ja elokuussa sataa eniten (keskimäärin 74 ja 71 mm) ja toisaalta helmi- ja maaliskuussa vähiten (keskimäärin 27 ja 29 mm). Haihduntana avoimilta vesipinnoilta on vesitaselaskennassa käytetty Suomen Ympäristökeskuksen vesistömallista tuotettuja järvihaihdunta-arvoja Ylläsjärvelle aikavälille Mallin mukaan vuotuinen haihdunta avoimilta vesipinnoilta on 286 mm/a. Keskimääräisen vuoden kuukausitason sadanta ja haihdunta avoimilta vesipinnoilta on esitetty kuvassa Kuva 4-2.

42 36 Kuva 4-2. Alueen keskimääräinen sadanta ja haihdunta avoimilta vesipinnoilta [mm]. Vuotuiselle sekä kuukausitason sadantadatalle on tehty toistuvuusanalyysit Gumbelin jakauman mukaisesti. Gumbelin jakauma soveltuu erityisesti ääriarvoanalyyseihin, mutta vuotuisen ja kuukausitason sadantadatan havaittiin noudattavan Gumbelin jakaumaa myös kohtuullisen hyvin. Taulukossa alla (Taulukko 4-2) on esitetty havaintodatan kuukausitason keskiarvot sekä havaitut minimit ja maksimit. Lisäksi kuukausikohtaiset ääritilanteiden sadannat on esitetty kerran 20, 50 ja 100 vuodessa (1/20, 1/50, 1/100) toistuville tapahtumille. Ääritilanteiden kuukausisadannat kuvaavat siis yhden kuukauden maksimitilanteita, ja niitä käytetään vesitaselaskennassa, kun tarkistetaan allastilavuuksien riittävyyttä. Taulukko 4-2. Sadannan kuukausitason keskiarvot sekä havaitut minimit ja maksimit sekä kuukausikohtaiset ääritilanteiden sadannat, yksikkö [mm]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. 34,5 26,7 28,5 31,0 33,9 52,0 74,0 70,8 50,9 47,1 45,5 33,5 MIN 7,2 6,5 1,9 6,2 0,0 10,2 19,2 26,3 14,5 0,0 13,2 5,4 MAX 66,9 69,8 64,8 86,8 91,8 123,6 185,1 163,7 124,2 109,5 85,3 90,9 1/20 märkä 61,0 57,0 58,0 68,0 73,0 110,0 149,0 138,0 102,0 96,0 80,0 64,0 1/50 märkä 72,0 68,0 70,0 83,0 88,0 130,0 175,0 162,0 120,0 116,0 94,0 76,0 1/100 märkä 79,0 78,0 78,0 93,0 98,0 148,0 197,0 182,0 135,0 128,0 103,0 85,0 Keskimääräisestä poikkeavan vuoden nettosadannat (Taulukko 4-3) määritettiin skaalaamalla kuukausisadanta kuukausikohtaisten ääriarvoanalyysien mukaan. Nettosadantaa eli suoraa sadantaa vähennettynä haihdunnalla avoimilta vesipinnoilta käytetään vesitaselaskennassa, kun määritetään vesialtaiden taseita (Hannukaisen vesivarastoallas ja Rautuvaaran selkeytysallas). Lisäksi korkearikkisen (High-S) rikastushiekan tase on tässä laskennassa määritetty nettosadannan mukaan.

43 37 Taulukko 4-3. Vesitaselaskennassa käytetyt vuotuiset nettosadanta-arvot (sadantahaihdunta) hydrologisissa olosuhteissa keskimääräisessä tilanteessa sekä kerran 20, 50 ja 100 vuodessa toistuvissa hydrologisissa olosuhteissa, yksikkö [mm]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. Keskim. 34,5 26,7 28,5 30,3 1,5-15,1-3,8 6,6 20,6 34,8 44,4 33, /20 märkä 40,1 37,5 38,2 43,8 5,5-15,8-4,2 6,4 27,3 47,0 51,2 42, /50 märkä 43,6 41,2 42,4 49,2 6,8-17,6-5,8 5,9 29,1 52,6 55,3 46, /100 märkä 45,3 44,7 44,7 52,2 6,9-17,3-5,5 6,6 31,2 54,6 57,3 48, /20 kuiva 23,5 18,2 19,4 20,6 1,0-10,3-2,6 4,5 14,0 23,7 30,2 22, /50 kuiva 19,3 14,9 15,9 16,9 0,8-8,4-2,1 3,7 11,5 19,4 24,8 18, /100 kuiva 15,9 12,3 13,1 13,9 0,7-6,9-1,7 3,0 9,5 16,0 20,4 15, Lumi ja jää Sade aikavälillä marraskuu-huhtikuu sataa alueella lumena. Sulaminen tapahtuu pääasiassa toukokuun aikana. Alueen keskimääräinen lumensyvyys on esitetty taulukossa alla (Taulukko 4-4). Mittausdatana on esitetty Pellon kirkonkylän havaintopisteen ja Kittilän Pokan havaintopisteen keskimääräiset arvot (Ilmatieteen laitos 2012). Pellon havaintopiste sijaitsee Hannukaisesta noin 95 km lounaaseen ja Kittilän Pokan havaintopiste noin 110 km koilliseen. Samassa taulukossa on esitetty alueelliset jäänpaksuudet (data kerätty Suomen Ympäristöhallinnon HERTTA -tietokannasta, Jerisjärvi ). Taulukko 4-4. Lumensyvyys Kolarissa talvikuukausien aikana ( ) ja jäänpaksuus Jerisjärvellä v Pintavalunta Kuukausi Lumensyvyys kuun 15. päivä [cm] Lumensyvyys kuun viimeinen päivä [cm] Jäänpaksuus [mm] (Jerisjärvi Pello kk Museotiseotie Kittilä Pokka Pello kk Mu- Kittilä Pokka ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vesitaselaskennassa alueellisena valuntadatana on käytetty SRK:n (SRK 2011) mallintamaa valuntaa. Datan mukainen keskivalunta alueella on 9.1 l/s/km². Malli on kalibroitu Muonionjoen virtaamien mukaan Mallin valuntoja on verrattu myös Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) vesistömallijärjestelmän mallintamiin valuntoihin Kuerjoen valuma-alueelle (data vuosille ). SYKE:n datan mukainen keskivalunta alueella on 9.3 l/s/km². Mallien kesken on eroja erityisesti kevättulvapiikin ajoittumisessa (Kuva 4-3). Tässä vesitaselaskennassa poikkeukselliset kevättulvat on huomioitu erikseen yhtenä taseskenaa-

44 riona, millä perusteella on keskimääräisenä valuntana päädytty käyttämään SRK:n esittämiä valunta-arvoja. 38 Kuva 4-3. SRK:n ja SYKE:n mallien mukaisten valunta-arvojen vertailu. Valuntadatalle, samoin kuin sadantadatalle, on laadittu toistuvuusanalyysit vuotuisesti ja kuukausitasolla. Keskimääräisestä poikkeavan vuoden valunnat (Taulukko 4-5) määritettiin skaalaamalla kuukausivalunta kuukausikohtaisten ääriarvoanalyysien mukaan. Valuntaa käytetään vesitaselaskennassa, kun määritetään läjitysalueiden ja pihaalueiden virtaamia. Valuntaa on käytetty myös LIMS -rikastushiekka-alueelta purkautuvien vesimäärien arvioimisessa. Taulukko 4-5. Vesitaselaskennassa käytetyt vuotuiset valunta-arvot [l/s/km²] hydrologisissa olosuhteissa keskimääräisessä tilanteessa sekä kerran 20, 50 ja 100 vuodessa toistuvissa hydrologisissa olosuhteissa. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskiarvo AVG. 3,4 2,9 1,9 4,6 36,6 22,8 11,9 11,2 11,2 1,9 0,8 0,4 9,1 1/20 märkä 3,6 3,1 1,9 5,6 47,4 39,2 16,3 16,5 22,6 3,4 1,0 0,4 13,4 1/50 märkä 3,7 3,1 2,0 6,3 51,1 46,5 18,1 19,3 26,8 3,9 1,1 0,5 15,2 1/100 märkä 3,8 3,2 2,0 6,9 53,9 51,1 19,4 21,2 29,1 4,2 1,3 0,5 16,4 1/20 kuiva 2,1 1,8 1,2 2,9 22,9 14,3 7,5 7,0 7,0 1,2 0,5 0,2 5,7 1/50 kuiva 1,6 1,4 0,9 2,2 17,6 11,0 5,8 5,4 5,4 0,9 0,4 0,2 4,4 1/100 kuiva 1,3 1,1 0,7 1,7 13,8 8,6 4,5 4,2 4,2 0,7 0,3 0,1 3,4 4.2 Pinta-alat Vuotuiseen nettovesitaseeseen vaikuttavat merkittävästi eri toimintojen jalanjäljet. Taulukossa alla (Taulukko 4-6) on esitetty suunnitellut jalanjäljet eri toiminnoille. Sivukivialueiden, louhosten ja rikastushiekan läjitysalueiden osalta alueet on rajattu ympäröiviin puhtaiden valumavesien keräilyojiin. Vesitaselaskenta on perustettu oletukseen, että rikastushiekka-alueita tai PAF ja NAF - sivukivialueita ei suljettaisi vielä tuotannon aikana, vaan alueiden sulkeminen ajoittuisi kokonaisuutena tuotannon jälkeiselle ajalle. Todellisuudessa kuitenkin läjitysalueiden

45 sulkeminen aloitetaan heti niiden täyttötoiminnan päätyttyä, ja tältä kannalta katsottuna laadittu vesitase antaa lopputilanteelle todellisuutta varovaisemman arvion. Rautuvaaran selkeytysaltaan osalta vesitaselaskennassa mukana oleva pinta-ala perustuu seuraavaan: - vuodet 0-5 ala 0.50 km² - nykyisen eteläisen saostusaltaan pinta-ala; - vuodet 6-11 ala 0.60 km² - uusi selkeytysallas sekä osa pohjoista allasta; - vuodet 12à ala 0.15 km² - uuden selkeytysaltaan pinta-ala. 39

46 Taulukko 4-6. Vesikierrossa mukana olevien toimintojen jalanjäljet tuotantovuoden mukaan [km²]. 40 VUOSI Hannukaisen louhos Kuervitikon louhos Sivukivialue PAF Sivukivialue NAF LIMS rikastushiekka-alue High-S rikastushiekka-alue Hannukaisen vesivarasto Hannukaisen teollisuusalue Rautuvaaran selkeytysallas Rautuvaaran teollisuusalue Y-1 0, , Y0 0, , ,10 0,20 0,50 0,30 Y1 0,90-0,16 0,78 1,00 0,30 1,10 0,20 0,50 0,30 Y2 0,93-0,50 0,95 1,00 0,30 1,10 0,20 0,50 0,30 Y3 1,03-0,55 1,25 1,00 0,30 1,10 0,20 0,50 0,30 Y4 1,15-0,75 1,25 1,00 0,30 1,10 0,20 0,50 0,30 Y5 1,48-0,85 1,35 2,80 0,30 1,10 0,20 0,50 0,30 Y6 1,58-1,15 1,35 2,80 0,30 1,10 0,20 0,60 0,30 Y7 1,75-1,25 1,65 2,80 0,60 1,10 0,20 0,60 0,30 Y8 1,91-1,25 1,81 2,80 0,60 1,10 0,20 0,60 0,30 Y9 1,92-1,45 1,91 2,80 0,60 1,10 0,20 0,60 0,30 Y10 1,93-1,55 2,00 2,80 0,60 1,10 0,60 0,60 0,30 Y11 2,02-1,75 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,60 0,30 Y12 2,06 0,17 1,75 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y13 2,06 0,30 1,85 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y14 2,06 0,45 1,85 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y15 2,08 0,45 1,85 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y16 2,08 0,56 1,85 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y17 2,08 0,56 1,97 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y18 2,08 0,56 1,97 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0,30 Y19 2,08 0,56 1,97 2,00 3,20 0,60 1,10 0,60 0,15 0, Avolouhosten pohjavesipurkauma Molempiin avolouhoksiin purkautuvan pohjaveden virtaama on mallinnettu vuotuiset louhosvaiheet ja alueen maa- ja kalliopohjaveden liikkeet sekä alueen maa- ja kallioperäominaisuudet huomioon ottaen alueelle laaditulla pohjavesimallilla (SRK Consulting (UK) Limited 2013c). Mallinnuksen yhteydessä on arvioitu pohjaveden alenemaa alueellisesti. Hannukaisen louhoksen kuivatus alentaa pohjavedenpintaa jopa m etäisyydellä louhoksesta. Kuervaaran louhokselle vastaava luku on m. Mallinnuksen tuloksia (Taulukko 4-7) on sovellettu lupahakemuksen mukaiselle tuotantosuunnitelmalle seuraavasti:

47 Taulukko 4-7. Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksiin purkautuvan pohjaveden määrä keskimäärin vuositasolla. 41 Vuosi Pohjavesipurkauma louhokseen - HAN [m³/h] Pohjavesipurkauma louhokseen - KUER [m³/h] Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Rikastushiekka Matalarikkistä LIMS-rikastushiekkaa pumpataan rikastushiekan läjitysalueelle keskimäärin 470 t/h (suunnitteluarvo 540 t/h). Lietteen kiintoainepitoisuus tulee olemaan keskimäärin 74 massa- %. Rikastushiekan arvioidaan tehtyjen geoteknisten ja reologisten testien perusteella saavuttavan läjityksessä lopulta 83 massa- % kiintoainepitoisuuden. Tämä tarkoittaa keskimäärin 69 m³/h virtaamaa rikastushiekasta eroavalle vedelle. Korkearikkiselle (High-S) rikastushiekalle vastaava eroavan veden määrä on 31m³/h. Korkearikkisen rikastushiekan on lopulta arvioitu saavuttavan 80 massa- % kiintoainepitoisuuden. Tässä vesitasetarkastelussa on arvioitu, että rikastushiekasta eroava vesi on rikastushiekan läjittämisen jälkeen vuotuisesti välittömästi johdettavissa pois alueelta. Todellisuudessa vesi eroaa rikastushiekasta vähitellen, ja toiminnan loppua kohden veden erottuminen on suurempaa mm. konsolidaation vaikutuksesta. Tarkkuustason on tässä kuitenkin arvioitu olevan riittävä aluevesitaseen määrittämiseksi.

48 4.5 Prosessin vedenkulutus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Prosessin lisäraakavedentarve on täydessä tuotannossa noin 215 m³/h. Taselaskennassa on käytetty raakavedentarvetta 247 m³/h, joka vastaa täyden tuotannon vedentarvetta 15 % suunnittelumarginaalin kanssa. Vedenkulutus vaihtelee louhitun ja prosessoidun malmimäärän mukaan (Kuva 4-4). Prosessin lisävedensyöttö on suunniteltu toteutettavan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen pumpattavasta Hannukaisen vedestä. Laadun puolesta prosessin kriittisimmät kohteet, joihin puhdasta vettä tarvitaan, ovat kemikaalien laimennusvedet, pumppujen tiivistevedet sekä jotkin jäähdytysvedet. Mikäli vesivarastoaltaan vedenlaatu ei sinällään riitä prosessin vaatimuksiin eli mikäli tarvitaan ultrapuhdasta vettä, vaadittavat vesienkäsittelyt järjestetään vesijakeille erikseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa tällaista tarvetta. 42 Kuva 4-4. Malmin louhinnan kehittyminen kaivoksen elinkaaren aikana.

49 5 TUOTANTOVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA Muodostuvat vesijakeet Tuotantovaiheen aikana muodostuvat vesijakeet on esitetty yhteenvetona taulukoissa alla erikseen Hannukaisen alueelle ja Rautuvaaran alueelle (Taulukko 5-1 ja Taulukko 5-2). Toiminnan yleinen vesikierto on esitetty taulukoiden jälkeen (Kuva 5-1). Taulukko 5-1. Hannukaisen alueella muodostuvat tuotannon aikaiset vesijakeet. Muodostuvat vesimäärät ilmoitettu keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa. Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Hannukaisen louhoksen kuivatus (pohjavesipurkauma + sadanta louhokseen) Kuervitikon louhoksen kuivatus (pohjavesipurkauma + sadanta louhokseen) Pintavalunta PAF - sivukivialueilta Pintavalunta NAF - sivukivialueilta Pintavalunta pintamaan läjitysalueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ja vaihtelee välillä Mm³/a. - Kuivatusvesi arvioitu lievästi happamaksi, mahdollisesti Cu, NO 3, SO 4, Ni, Al ja U kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale Vedet kerätään yhdelle pumppaamolle, josta ne pumpataan edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ja vaihtelee välillä Mm³/a. - Louhos otetaan käyttöön 12 vuoden kuluttua tuotannon aloituksesta. - Kuivatusveden laatu arvioitu keskimäärin hyväksi, mahdollisesti NO 3 kohonneena pitoisuutena, ks. kappale Vedet kerätään yhdelle pumppaamolle, josta ne pumpataan edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.57 Mm³/a. - Suotovedet happamia, Al, Co, Cu, Fe, Mn, Ni, U, NO 3 ja SO 4 kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale Vedet kerätään pumppaamalla vesienkäsittelyyn ja edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.58 Mm³/a. - Suotovedet neutraaleja, mahdollisesti U, NO 3 ja SO 4 kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale 5.7.3, - Vedet kerätään pumppaamalla Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.32 Mm³/a. - Suotovedet neutraaleja, mahdollisesti Zn kohonneena pitoisuutena, ks. kappale Vedet johdetaan ympäröiviin vesistöihin. Pintavalunta piha-alueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.17 Mm³/a. - Kiintoaineen laskeutuksen jälkeen laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale Vedet johdetaan pumppaamalla tai gravitaatiolla Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Pintavalunta toiminta-aluetta reunustaviin keräilyojiin (puhtaiden vesien keräilyojat) - Vesimäärä on noin 0.6 Mm³/a. - Laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale Vedet johdetaan ympäröiviin vesistöihin.

50 Taulukko 5-2. Rautuvaaran alueella muodostuvat tuotannon aikaiset vesijakeet. 44 Muodostuvat vesijakeet Kuvaus LIMS -rikastushiekka-alueelta tuleva vesi (rikastushiekasta eroava vesi ja pintavalunta) High-S -rikastushiekka-alueelta tuleva vesi (rikastushiekasta eroava vesi ja pintavalunta) - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ollen maksimissaan noin 1.62 Mm³. - LIMS rikastushiekka-alueelta lähtevän veden laatu arvioitu neutraaliksi, ks. kappale Veden laatua tarkkaillaan ja tarvittaessa veden käsittelyyn järjestetään passiivia tai aktiivisia käsittelymenetelmiä. - Vedet johdetaan gravitaatiolla selkeytysaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ollen maksimissaan noin 0.45 Mm³. - High-S -rikastushiekka-alueelta lähtevän veden laatu arvioitu lievästi happamaksi, rikastushiekassa on haponmuodostuspotentiaalia, ks. kappale Vedet pumpataan käsittelyn kautta selkeytysaltaaseen. Pintavalunta piha-alueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.09 Mm³/a. - Kiintoaineen laskeutuksen jälkeen laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale Vedet pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Pintavalunta toiminta-aluetta reunustaviin keräilyojiin - Vesimäärä on noin 0.6 Mm³/a. - Laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale Vedet johdetaan ympäröiviin vesistöihin.

51 45 Kuva 5-1. Hannukaisen kaivoshankkeen tuotannon aikaiseen vesitaseeseen vaikuttavat tekijät ja vesien johtaminen. Edellä esitettyjen vesijakeiden lisäksi Rautuvaaran selkeytysaltaaseen tullaan johtamaan Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n (YYTH) Rautuvaaran jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet siitä lähtien, kun rikastushiekan läjitys ulottuu rikastushiekkaalueen itäosan vesialtaaseen eli arviolta toimintavuodesta 9 alkaen. YYTH:n puhdistamolta tulevat vesimäärät on arvioitu vuoden 2030 vesimäärien mukaan puhdistamon ympäristölupahakemuksesta (Ramboll Finland Oy 2015). Vesienhallinnan kannalta kriittisimmät vesiensiirrot ovat veden siirto Hannukaisen vesivarastoaltaasta Rautuvaaraan pumppaamalla sekä veden siirto Rautuvaarasta edelleen Muonionjokeen. Hannukaisen altaan pumppaamon suunniteltu maksimikapasiteetti on 3000 m³/h ja Rautuvaaran pumppaamon 4000 m³/h.

52 Alueen vesienhallinnan yleiskartat tuotannon aikana on esitetty liitepiirustuksessa P Ympäröiviin vesistöihin johdettavat puhtaat valumavedet Hannukainen Hannukaisessa puhtaita valumavesiä muodostuu pintamaan läjitysalueilta, meluvallista sekä ympärysojien valumavesistä. Vedet johdetaan pääasiassa Äkäsjoen ja Valkeajoen suuntiin, mutta myös Kuerjoen suuntaan johdetaan osa pintamaan läjitysalueiden vesistä. Vesistä poistetaan kiintoaine ennen niiden johtamista ympäröiviin vesistöihin. Valumavesien virtaama vesistökohtaisesti vuodenkierron mukaan on esitetty alla (Kuva 5-2, Kuva 5-3 ja Kuva 5-4). Virtaamat kuvaavat keskimääräisiä virtaamia toiminnan aikana. Kuva 5-2. Puhtaiden valumavesien virtaama Kuerjokeen tuotannon aikana (tilanne realisoituu noin vuonna 10 tuotannon alusta).

53 47 Kuva 5-3. Puhtaiden valumavesien virtaama Valkeajokeen tuotannon aikana. Kuva 5-4. Puhtaiden valumavesien virtaama suoraan Äkäsjokeen tuotannon aikana.

54 5.2.2 Rautuvaara HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Rautuvaarassa puhtaita valumavesiä muodostuu rikastushiekka-alueen ympärysojien valumavesistä. Ojien vedet johdetaan Niesajoen suuntaan. Valumavesien virtaama vesistökohtaisesti vuodenkierron mukaan on esitetty alla (Kuva 5-5). 48 Kuva 5-5. Puhtaiden valumavesien virtaama suoraan Niesajokeen tuotannon aikana. 5.3 Vuotuinen vesitase koko kaivoksen elinkaarelle Tässä kappaleessa käsitellään vesikierrossa mukana olevia vesijakeita. Tuotannon aikaiset vuosinettovesitaseet on esitetty erikseen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille kuvissa alla (Kuva 5-6 ja Kuva 5-7). Vuosinettovesitaseissa on esitetty vain ne vesijakeet, jotka ovat mukana kaivoksen vesikierrossa. Kokonaisuutena kaivostoiminnan vesikierrossa mukana olevien vesijakeiden osalta vuosinettovesitase on toiminnan loppuvaiheessa 8.90 Mm³/a nettopositiivinen. Tästä vesimäärästä 3.60 Mm³ on Hannukaisen louhoksen kuivatusvesiä ja 2.97 Mm³ Kuervitikon louhoksen kuivatusvesiä eli yhteensä 6.56 Mm³. Vuosinettovesitaseen muodostuminen on ao. kuvien lisäksi esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 5-3). Kuukausitasolla keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa muodostuvat virtaamat on koottu raportin liitteeseen 1.

55 49 Kuva 5-6. Hannukainen vuotuinen nettovesitase kaivostoiminnan elinkaarelle keskimääräisissä hydrologissa olosuhteissa. Kuva 5-7. Rautuvaara - vuotuinen nettovesitase kaivostoiminnan elinkaarelle keskimääräisissä hydrologissa olosuhteissa.

56 Vuosi HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Taulukko 5-3. Hannukaisen kaivoshankkeen vuosinettovesitaseen muodostuminen hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisessä tilanteessa tuotantovuosien mukaan, yksikkö [Mm³]. Pohjavesi Rikastushiekoista Prosessin veden- Valunta LIMS rikastus- Valunta High-S rikastus- Valunta NAF sivukivi- Valunta PAF sivukivi- HAN KUER eroava vesi kulutus hiekka- alueelta (RAU) altaaseen hiekka- alueelta alueilta alueilta alueilta altaaseen HAN KUER Y0 1,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,09 0,14 0,27 0,12 0,48 0,00 0,00 2,50 Y1 1,10 0,00 0,06-0,14 0,29 0,07 0,05 0,23 0,14 0,27 0,12 0,48 0,00 0,00 2,66 Y2 1,27 0,00 0,94-2,03 0,29 0,07 0,14 0,27 0,14 0,27 0,12 0,49 0,00 0,00 1,98 Y3 1,18 0,00 1,00-2,16 0,29 0,07 0,16 0,36 0,14 0,27 0,12 0,54 0,00 0,00 1,98 Y4 1,45 0,00 1,00-2,16 0,29 0,07 0,22 0,36 0,14 0,27 0,12 0,61 0,00 0,00 2,36 Y5 1,40 0,00 1,00-2,16 0,81 0,07 0,25 0,39 0,14 0,27 0,12 0,78 0,00 0,00 3,07 Y6 1,71 0,00 1,00-2,16 0,81 0,07 0,33 0,39 0,14 0,27 0,15 0,84 0,00 0,00 3,54 Y7 1,88 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,36 0,48 0,14 0,27 0,15 0,93 0,00 0,00 3,99 Y8 2,06 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,36 0,52 0,14 0,27 0,15 1,01 0,00 0,00 4,30 Y9 2,06 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,42 0,55 0,14 0,27 0,15 1,01 0,00 0,32 4,71 Y10 2,23 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,45 0,58 0,26 0,27 0,15 1,02 0,00 0,32 5,06 Y11 2,28 0,00 1,00-2,16 0,92 0,15 0,51 0,58 0,26 0,27 0,15 1,07 0,00 0,32 5,33 Y12 2,32 0,00 1,00-2,16 0,92 0,15 0,51 0,58 0,26 0,27 0,04 1,09 0,09 0,32 5,37 Y13 2,32 0,88 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,27 0,04 1,09 0,16 0,32 6,35 Y14 2,28 1,58 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,27 0,04 1,09 0,24 0,32 7,08 Y15 2,23 2,15 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,27 0,04 1,10 0,24 0,32 7,62 Y16 2,28 2,28 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,27 0,04 1,10 0,30 0,32 7,85 Y17 2,37 2,23 1,00-2,16 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,27 0,04 1,10 0,30 0,32 7,93 Y18 2,28 2,67 1,00-2,16 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,27 0,04 1,10 0,30 0,32 8,28 Y19 2,50 2,67 0,66-1,43 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,27 0,04 1,10 0,30 0,32 8,90 Valunta tehdas- 50 Sadanta vesivarasto- Sadanta selkeytys- Sadanta avolouhoksiin YYTH jvp käsitellyt vedet YHTEENSÄ

57 Koska Hannukaisen alueen vedet johdetaan Muonionjokeen Rautuvaaran alueen kautta, kuvaa Rautuvaaran vesitase koko kaivostoiminnan tasetta. Rautuvaaran alueen vuosinettovesitase hydrologisilta olosuhteiltaan poikkeuksellisina vuosina (1/50 ja 1/100) on esitetty kuvassa alla (Kuva 5-8). 51 Kuva 5-8. Rautuvaaran alueen vuosinettovesitase kaivoksen elinkaarelle hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisenä vuonna sekä kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvina poikkeuksellisina vuosina. 5.4 Altaiden säännöstely Hannukaisen vesivarastoallas Hannukaiseen on suunniteltu rakennettavan vesivarastoallas, jonka maksimitilavuus säännöstelyn ylärajalla (HW ) on 1.9 Mm³ ja minimitilavuus säännöstelyn alarajalla (NW ) 0.5 Mm³. Minimitilavuudella varastoitu vesimäärä riittää vielä ylläpitämään prosessin vedensyöttöä noin 2.5 kk ajan, mikäli poikkeuksellisten olosuhteiden tai veden vähyyden vuoksi tällaiselle on tarvetta. Altaan vesipinnalle tulee muodostumaan jääkansi ainakin toiminnan alkuvaiheessa, kun talviaikainen tulevan veden virtaama ei ole jatkuvaa. Tilanne helpottunee tuotannon loppuvaihetta kohden, kun louhosten kuivatusvesiä pumpataan runsaita määriä myös talvikuukausina. Vesitaselaskennassa on kuitenkin oletettu, että jääkansi (maksimissaan 690 mm) muodostuu läpi tuotannon. Mikäli jäänpaksuus altaassa realisoituukin pienempänä kuin mitä tässä vesitaselaskennassa on oletettu, vaikuttaa tämä varastotilavuutta lisäävästi seuraavan mukaan:

58 - jäänpaksuus 600mm, lisävarastotilavuutta 0.10 Mm³; - jäänpaksuus 500mm, lisävarastotilavuutta 0.21 Mm³; - jäänpaksuus 400mm, lisävarastotilavuutta 0.32 Mm³. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Vesivarastoaltaan säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen. Altaan säännöstelty tilavuus ja altaaseen tulevat ja sieltä lähtevät virtaamat kaivoksen elinkaaren aikana on esitetty alla taulukoissa Taulukko 5-4 ja Taulukko 5-5 sekä kuvassa Kuva 5-9. Taulukko 5-4. Hannukaisen vesivarastoallas altaaseen tulevan veden virtaama kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,57 0,17 0,20 0,21 0,20 0,20 0,12 0,13 1,80 1 0,10 0,09 0,10 0,10 0,60 0,19 0,19 0,20 0,19 0,18 0,10 0,09 2,13 2 0,12 0,10 0,11 0,11 0,72 0,23 0,23 0,23 0,22 0,20 0,11 0,12 2,51 3 0,11 0,10 0,11 0,10 0,79 0,25 0,24 0,24 0,23 0,20 0,11 0,11 2,57 4 0,13 0,12 0,13 0,13 0,86 0,29 0,27 0,28 0,26 0,23 0,13 0,13 2,96 5 0,13 0,11 0,13 0,12 0,96 0,32 0,30 0,30 0,28 0,24 0,12 0,13 3,14 6 0,15 0,14 0,15 0,15 1,05 0,37 0,34 0,35 0,32 0,27 0,15 0,15 3,59 7 0,17 0,15 0,17 0,16 1,16 0,41 0,38 0,38 0,36 0,30 0,16 0,17 3,97 8 0,18 0,16 0,18 0,18 1,23 0,44 0,42 0,42 0,38 0,32 0,18 0,18 4,28 9 0,18 0,16 0,18 0,18 1,28 0,46 0,43 0,42 0,39 0,32 0,18 0,18 4, ,20 0,18 0,20 0,19 1,37 0,51 0,46 0,46 0,42 0,34 0,19 0,20 4, ,20 0,18 0,20 0,19 1,42 0,53 0,48 0,47 0,44 0,35 0,20 0,20 4, ,20 0,18 0,20 0,20 1,48 0,55 0,50 0,49 0,45 0,36 0,20 0,20 5, ,28 0,25 0,28 0,27 1,60 0,63 0,58 0,58 0,53 0,44 0,27 0,28 6, ,33 0,30 0,33 0,32 1,69 0,69 0,65 0,65 0,60 0,51 0,33 0,33 6, ,38 0,34 0,38 0,37 1,74 0,74 0,70 0,69 0,64 0,55 0,37 0,38 7, ,39 0,36 0,39 0,38 1,78 0,76 0,72 0,71 0,66 0,57 0,38 0,39 7, ,40 0,36 0,40 0,38 1,80 0,77 0,73 0,72 0,67 0,58 0,39 0,40 7, ,43 0,39 0,43 0,41 1,83 0,80 0,76 0,75 0,70 0,61 0,42 0,43 7, ,45 0,40 0,45 0,43 1,84 0,82 0,78 0,77 0,71 0,62 0,43 0,45 8,15 Taulukko 5-5. Hannukaisen vesivarastoallas lähtevän veden virtaama (säännöstelty) kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,04 0,04 0,01 0,04 0,01 0,01 0,17 1 0,15 0,13 0,15 0,14 0,30 0,18 0,19 0,19 0,14 0,15 0,14 0,15 2,01 2 0,22 0,20 0,22 0,22 0,37 0,22 0,22 0,22 0,22 0,19 0,18 0,19 2,67 3 0,19 0,17 0,19 0,18 0,37 0,25 0,26 0,26 0,18 0,19 0,18 0,19 2,60 4 0,19 0,17 0,19 0,18 0,45 0,25 0,26 0,26 0,25 0,26 0,25 0,19 2,89 5 0,19 0,17 0,19 0,18 0,60 0,29 0,30 0,26 0,25 0,26 0,25 0,26 3,19 6 0,26 0,24 0,19 0,18 0,60 0,36 0,37 0,30 0,29 0,30 0,25 0,26 3,58 7 0,26 0,24 0,22 0,18 0,74 0,36 0,37 0,37 0,32 0,37 0,29 0,26 3,99 8 0,26 0,24 0,19 0,18 0,82 0,43 0,45 0,37 0,36 0,37 0,29 0,26 4,21 9 0,26 0,24 0,26 0,25 0,82 0,43 0,45 0,37 0,36 0,37 0,29 0,30 4, ,30 0,24 0,26 0,25 0,89 0,50 0,52 0,45 0,36 0,37 0,29 0,30 4, ,30 0,24 0,22 0,22 1,04 0,50 0,52 0,45 0,36 0,37 0,29 0,30 4, ,30 0,27 0,30 0,22 1,04 0,50 0,52 0,52 0,40 0,37 0,36 0,33 5, ,33 0,30 0,33 0,32 1,12 0,58 0,60 0,60 0,58 0,45 0,43 0,45 6, ,41 0,34 0,37 0,36 1,12 0,72 0,67 0,67 0,58 0,52 0,50 0,45 6, ,45 0,40 0,45 0,43 1,19 0,72 0,67 0,67 0,65 0,60 0,58 0,52 7, ,45 0,40 0,45 0,43 1,19 0,72 0,74 0,74 0,65 0,67 0,58 0,52 7, ,45 0,40 0,45 0,40 1,19 0,79 0,74 0,74 0,65 0,67 0,58 0,52 7, ,52 0,47 0,37 0,43 1,26 0,79 0,82 0,74 0,65 0,67 0,58 0,52 7, ,52 0,47 0,52 0,50 1,26 0,79 0,82 0,74 0,72 0,67 0,58 0,52 8,11 52

59 Kuva 5-9. Hannukaisen vesivarastoaltaan vesitase ja säännöstely kaivoksen elinkaaren ajalle, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 53

60 54 Rautuvaaran selkeytysallas Ensimmäisen kuuden toimintavuoden aikana rikastushiekka-alueen selkeytysaltaana käytetään Rautuvaarassa nykyisin olevaa eteläistä allasta, jonka tilavuus on noin 0.75 Mm³. Tämän jälkeen eteläosaan rakennetaan uusi selkeytysallas. Uuden selkeytysaltaan maksimitilavuus säännöstelyn ylärajalla (HW ) on 0.47 Mm³ ja minimitilavuus säännöstelyn alarajalla (NW ) Mm³. Vesitaselaskennassa on oletettu, että altaan pinnalle muodostuu 0.15 km² alalle maksimissaan 690 mm jääkansi läpi tuotannon. Mikäli jäänpaksuus altaassa realisoituukin pienempänä kuin mitä tässä vesitaselaskennassa on oletettu, vaikuttaa tämä varastotilavuutta lisäävästi. Altaan (tässä tapauksessa altaiden, koskee nykyistä allasta ja uutta allasta) säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen. Altaaseen tulee Hannukaisen purkuvesien lisäksi rikastushiekan läjitysalueiden sulamisvedet. LIMS-rikastushiekan läjitysalueelta tulevia vesiä on mahdollista suurelta osin pidättää rikastushiekka-alueella toukokuun ajan ja purkaa vedet selkeytysaltaaseen ja edelleen Muonionjokeen kevättulvapiikin jälkeen. LIMS -rikastushiekka-altaan tarjoama lisävarastokapasiteetti vaihtelee läjitystoiminnan vaiheiden mukaan (Kuva 5-10). Altaan säännöstelty tilavuus ja altaaseen tulevat ja sieltä lähtevät virtaamat kaivoksen elinkaaren aikana on esitetty alla kuvassa (Kuva 5-10) ja altaasta Muonionjokeen pumpattava yliteveden virtaama taulukossa Taulukko 5-6. Taulukko 5-6. Rautuvaaran selkeytysallas lähtevän veden virtaama (säännöstelty) kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,11 0,16 1 0,15 0,13 0,15 0,14 0,60 0,18 0,19 0,19 0,18 0,19 0,14 0,15 2,38 2 0,12 0,11 0,12 0,12 0,60 0,14 0,15 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 1,94 3 0,12 0,11 0,12 0,12 0,67 0,22 0,15 0,15 0,14 0,12 0,12 0,12 2,14 4 0,11 0,10 0,11 0,07 0,60 0,22 0,22 0,22 0,14 0,22 0,14 0,12 2,28 5 0,11 0,10 0,11 0,11 0,74 0,36 0,37 0,37 0,22 0,22 0,22 0,19 3,12 6 0,19 0,13 0,15 0,14 1,12 0,50 0,37 0,30 0,29 0,22 0,14 0,16 3,72 7 0,15 0,13 0,07 0,11 1,34 0,50 0,45 0,37 0,29 0,30 0,14 0,15 4,01 8 0,11 0,10 0,11 0,11 1,34 0,50 0,52 0,37 0,29 0,30 0,22 0,15 4,12 9 0,15 0,13 0,19 0,25 1,41 0,72 0,37 0,37 0,36 0,37 0,22 0,22 4, ,15 0,13 0,22 0,25 1,49 0,72 0,52 0,52 0,36 0,22 0,22 0,22 5, ,22 0,13 0,15 0,19 1,71 0,72 0,67 0,37 0,36 0,30 0,22 0,22 5, ,22 0,20 0,22 0,23 1,56 0,79 0,67 0,52 0,36 0,30 0,29 0,26 5, ,22 0,20 0,26 0,25 1,64 0,86 0,67 0,52 0,50 0,48 0,36 0,41 6, ,30 0,27 0,30 0,29 1,64 0,94 0,67 0,67 0,60 0,60 0,36 0,45 7, ,37 0,33 0,37 0,36 1,64 0,94 0,74 0,74 0,65 0,60 0,50 0,37 7, ,37 0,34 0,33 0,40 1,71 0,94 0,82 0,74 0,65 0,67 0,50 0,41 7, ,37 0,27 0,45 0,34 1,71 1,08 0,82 0,74 0,65 0,67 0,43 0,45 7, ,45 0,40 0,26 0,38 1,79 1,15 0,74 0,89 0,65 0,60 0,50 0,45 8, ,45 0,40 0,45 0,56 1,64 1,08 0,82 0,82 0,79 0,67 0,58 0,37 8,62 KESKIARVO 0,23 0,20 0,22 0,23 1,31 0,66 0,52 0,47 0,40 0,38 0,28 0,26 KESKIARVO 1-5 0,12 0,11 0,12 0,11 0,64 0,22 0,22 0,21 0,16 0,17 0,15 0,14 KESKIARVO ,15 0,13 0,15 0,17 1,34 0,59 0,45 0,39 0,32 0,28 0,19 0,18 KESKIARVO ,27 0,23 0,26 0,26 1,64 0,85 0,68 0,57 0,49 0,45 0,35 0,34 KESKIARVO ,41 0,35 0,37 0,42 1,71 1,06 0,80 0,80 0,68 0,65 0,50 0,42 MAX 0,45 0,40 0,45 0,56 1,79 1,15 0,82 0,89 0,79 0,67 0,58 0,45 MAX 1-5 0,15 0,13 0,15 0,14 0,74 0,36 0,37 0,37 0,22 0,22 0,22 0,19 MAX ,19 0,13 0,22 0,25 1,49 0,72 0,52 0,52 0,36 0,37 0,22 0,22 MAX ,37 0,33 0,37 0,36 1,71 0,94 0,74 0,74 0,65 0,60 0,50 0,45 MAX ,45 0,40 0,45 0,56 1,79 1,15 0,82 0,89 0,79 0,67 0,58 0,45

61 Kuva Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja vesitase kaivoksen elinkaaren ajalle, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 55

62 Poikkeukselliset hydrologiset olosuhteet Hydrologisesti poikkeuksellisina vuosina on tässä tarkasteltu kerran 100 vuodessa toistuvat poikkeavat vuodet, kuiva ja märkä vuosi. Lisäksi märän vuoden osalta on tarkasteltu tilanne, jossa vuosi on hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräinen lukuun ottamatta toukokuuta, jolloin tapahtuisi kerran 100 vuodessa toistuva valuntatilanne Kuiva vuosi Kuivan vuoden tarkastelut on tehty toimintavuodelle kolme (Y3) toiminnan käynnistymisestä, sillä tällöin vuosinettovesitase on pienimmillään (vuotuisesti 1.98 Mm³/a normaalina vuonna, kuivan vuoden (1/100) tapauksessa 0.77 Mm³). Kuivan vuoden vesitasetarkastelussa oleellisena tarkastelukohteena on raakaveden saannin turvaaminen prosessiin. Raakavedensaannin turvaamiseksi on oleellista, että Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelyt hoidetaan suunnitellun mukaisesti. Kuivan vuoden tilanteessa altaat tulee täyttää kevään sulamisvesillä mahdollisuuksien mukaan ja varastoida vettä altaisiin. Altaiden säännöstelykuvista (Kuva 5-11, Kuva 5-12) nähdään, että edes kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi ei ole ongelma altaiden säännöstelylle, mikäli säännöstely hoidetaan hallitusti ja kevättulvavesiä pumpataan Muonionjokeen vain mikäli altaat täyttyvät (pumppauksen käynnistymiselle säädettävä vesipinta tarpeeksi korkealla). Poikkeuksellisen kuivan vuoden tapauksessa veden riittävyys Hannukaisen altaassa saattaa olla ongelma toiminnalle, mikäli kuivia vuosi tulee esimerkiksi kaksi peräkkäin. Hydrologisesti kuivat vuodet voivat muodostua kuitenkin ongelmaksi ainoastaan toiminnan ensimmäisten vuosien (1-4) aikana, jolloin toisaalta Rautuvaaran nykyinen pohjoinen selkeytysallas on myös käytettävissä lisäraakavedenottoon. Suunnitelmana tulisi siis olla selkeytysaltaan täyttäminen Rautuvaaran pohjoispuolen altaasta, mikäli tarvetta lisäraakavedenotolle ilmenee.

63 57 Kuva Hannukaisen vesivarastoaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 3, kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi. Kuva Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 3, kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi. Raakavedensyöttö tehdasalueelle tulisi järjestää mahdolliseksi sekä Hannukaisen suunnasta että Rautuvaaran suunnasta. Tällöin tehtaan vedensaanti olisi turvattu myös mahdollisessa vesialtaan laatupoikkeamatilanteessa kummassa tahansa vesialtaassa. Periaatekuva tällaisesta järjestelystä on esitetty kuvassa alla (Kuva 5-13). Järjestely on mah-

64 dollinen ilman välipumppausta, sillä vesivarastoaltaalta selkeytysaltaaseen pumppaavan linjan loppuosa on mahdollista rakentaa gravitaatiolinjana. 58 Kuva Periaatekuva rikastamon raakavedenotosta Märkä vuosi Märän vuoden tarkastelut on tehty toimintavuodelle 16. Kyseisenä toimintavuonna nettovesitase on vuotuisesti 7.9 Mm³/a positiivinen normaalina vuonna ja märän vuoden (1/100) tapauksessa 10.3 Mm³. Alla olevissa kuvissa (Kuva 5-14 ja Kuva 5-15) on esitetty Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelyt kerran 100 vuodessa toistuvana märkänä vuonna. Jään paksuuden on arvioitu olevan altaissa maksimissaan 690 mm. Hannukaisen vesivarastoaltaan vesipinnan hallitseminen vaatii veden pumppaamista Hannukaisesta Rautuvaaraan 2500 m³/h. Hannukaiseen suunnitellun pumppauskapasiteetin osalta kyseinen pumppaus ei tuota ongelmia. Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muonionjokeen pumpattava purkuvesimäärä on laskennassa pumppaamon kapasiteetilla 3400 m³/h.

65 59 Kuva Hannukaisen vesivarastoaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 16, kerran 100 vuodessa toistuva märkä vuosi. Kuva Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 16, kerran 100 vuodessa toistuva märkä vuosi Keskimääräinen vuosi toukokuu märkä Aiemmin esitetyn lisäksi on tarkasteltu Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelyt tilanteessa, jossa muun vuoden aikana vallitsevat hydrolo-

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY (GFAP)

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY (GFAP) TARKKAILUSUUNNITELMA 16X259998 17.2.216 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY (GFAP) Suhangon kaivoshankkeen rakentamisvaiheen tarkkailusuunnitelma Konttijärven avolouhoksen ensimmäisen vaiheen kuivatustöihin

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 16.9.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun Tausta Terrafame Oy:n kaivosalueelta johdetaan vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin.

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 12.12.2014 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Vesien laadun tarkastajien yhteinen ilmoitus rajavesistöissä vuoden 213 tammikuun ja joulukuun välisenä aikana

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 10.12.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Joni Virtanen Pietarsaari 2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 5 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot