MH-Kivi Oy:n soran murskausta Iitin kunnassa koskevan ympäristölupahakemuksen hylkääminen

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta MH-Kivi Oy:n soran murskausta Iitin kunnassa koskevan ympäristölupahakemuksen hylkääminen 8627/ /2015 Rymla 124 Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilme nee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nan ratkaisuksi perusteluineen. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta lupahakemuksesta. Päätös ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toimin ta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA MH-Kivi Oy PL Vantaa Yhteyshenkilö: Risto Kukkonen puh risto.kukkonen(a)metsa.fi Y-tunnus: Alueen omistaja MH-Kivi Oy LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Lupahakemus koskee Iitin kunnassa tilalla Väntynkangas ( ), osoitteessa Lakiasuontie 47, Mankala, si jait se vaa kivenmurskaamoa. LUPAVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 mom:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan kiinteä murskaamo tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murs kaa mo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, tar vitsee ympäristöluvan. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee murs kaa mon ym pä ris tö-

2 lu pa ha ke muk sen ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 mom:n koh dan 6 b mukaan. HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau takun nal le Hakemusta on täydennetty ja Toimintaa koskevat luvat Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Iitin kunta on myön tä nyt MH-Kivi Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan soran ot ta mi seen kymmeneksi vuodeksi. Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson maa kunta kaa vas sa alue on merkitty maa- ja met sä ta lous alu eek si (M). Alu eel la ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Murskaamo tullaan sijoittamaan haja-asutusalueella sijaitsevalle maa-aines ten ottoalueelle, jossa on ol lut maa-ainesten ottotoimintaa noin 20 vuoden ajan. Alue sijaitsee Iitin kuntakeskuksesta Kausalasta noin 8 km länteen valtatie 12 pohjoispuolelle rajoittuen ete läs sä rau ta tie hen. Lähellä ottoaluetta si jait see Si pe rian mä en arvokas har ju alue. Ot to alu eel la tai sen vä lit tö mäs sä läheisyydessä ei sijaitse mui nais muis to ja tai mu seo lain tarkoit ta mia suojeltuja kohteita. Väntynkankaan ti la on pinta-alaltaan 5,31 ha, josta suun ni tel tu maa-ai nesten kaivualue on noin 5 ha. Osa aiemmasta ot to alu ees ta on jo otet tu ja maisemoitu. Suunnittelualue si jait see Salpausselkä I -alueella ja toiminta sijoittuu Manka la-ni mi sel le ( ) vedenhankintaan soveltuvalle poh ja ve sialu eel le. Harjumuodostelma on tällä kohdin itä-länsi suun tai nen. Si jain ti on ns. Mankalan muo dos tu man keskiosissa. Pää osa suun ni tel ma-alu ees ta on avonaista tai siellä kas vaa ma ta la kas vuis ta havupuuta. Lä hin asutus sijaitsee suun ni tel ma-alu een rajasta noin 100 metrin pääs sä. Murskauslaitos si joi te taan alueen keskelle, mistä etäisyyttä lä him pään asuinrakennukseen on hie man yli 200 metriä. Liikennevirasto/Ratahallintokeskus on tehnyt Rataverkon poh ja ve si alueiden riskienhallinnan kehittämisselvityksen vuonna Ra por tin mu kaan Mankalan pohjavesialue on osa I Sal paus se län reu na muo dos tu maa. Ratalinja kulkee Salpausselän eteläsivulla. Alueella muo dos tu va poh ja ve si purkautuu suurelta osin poh ja ve si alu een poh jois puo lel le Sal paus sel kää reunustavalle suo alu eel le. Ratalinja sijaitsee ko ko naan poh ja ve den muodos tu mis alu eel la. Maa pe rä radan kohdalla on pää asias sa hy vin vettä johtavaa hiekkaa ja so raa. Karttatarkastelun pe rus teel la poh ja ve den

3 voidaan arvioida olevan ratalinjan kohdalla mel ko sy väl lä (~10 m). Alueilla, joilla kal lion pin ta kohoaa maanpin nan ylä puo lel le, poh ja ve den pin nan taso on lä hem pä nä maanpintaa tai poh ja vet tä ei esiin ny ollenkaan (mm. Väntyn kan gas ja Siperianmäen kaak kois puo li)." Toiminnan kuvaus MH-Kivi Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa soran murs kauk sel le. Lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutok sen haus ta huolimatta. Murskauksessa ottoalueen maa-aineksen raekokoa pie nen ne tään vai heittain haluttuun raekokoon. Toi min ta ko ko nai suu teen kuu lu vat raa ka so ran kuljettaminen murskaamoon, murskaus, murs ka tun kiviaineksen va ras toin ti ja myyn ti kul je tuk set sekä muita oheis toi min to ja. Murs kaus lai tos sijoitetaan melun kannalta vähiten häiritsevimpään paikkaan alueen kes ki osaan. Murskauslaitos toimii urakkaluontoisesti. Murs kaus lai tos tuo daan alu eel le jokaista toimintakertaa varten ja vie dään pois kunkin ura kan päätyttyä. Murskausta tehdään korkeintaan 0-3 kertaa vuo des sa, yh teen sä enin tään 2 kuukautta vuodessa, pois sulkematta mitään vuo den ai kaa. Murs kaus toimin taa ei välttämättä ole joka vuosi. Lai tok sen viikoittainen toi min ta-ai ka on ma-pe klo Kuormaamista ja kul je tus ta tehdään ym pä ri vuoden ma-pe klo Asiak kai den tar pei den niin vaatiessa kuor maus ta ja kuljetusta voidaan tehdä myös lau an tai sin ja sun nun tai sin klo 8-20 vä li se nä aikana. Alueella arvioidaan ole van murs kat ta vaa ki vi ai nes ta yhteensä tonnia. Murs kaus lai tok sen ar vioi tu vuo sit tai nen maksimituotanto on tonnia ja mak si mi tuo tan to päivää koh den tonnia murskeita. Murskaustoimintaa ar vioi daan olevan alu eel la 10 vuotta. Alueelle ei tuoda kiviainesta muu al ta. Tuotteet ja tuotantomäärät Tuote Arvioitu vuosituotanto (1 000 t/a) SrM/sora keskiarvo maksimi 6 15 Murskauslaitteisto koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja jäl kimurs kai mes ta. Lisäksi laitokseen kuuluu kuljettimia, seuloja sekä työ ko neita. Polttoaineena murskauslaitoksessa ja työkoneissa on rikitön ke vyt polttoöljy. Murskauslaitoksen voimanlähteenä on aggregaatilla tuo tet tu sähkö. Aggregaatti sijaitsee laitoksen läheisyydessä ja sen polt to ai ne säi liö on tilavuudeltaan noin 1 m 3. Alueella kuluu polttoöljyä yh teen sä (murskaus + työkoneet) keskimäärin 5 tonnia ja maksimissaan 15 ton nia vuodessa. Polttoaineen kulutus murskattua tonnia kohden on kes ki mää rin 1 litra, sisältäen varsinaisen soran murskauksen ja murs kaa mon syötön sekä tuotteiden varastoinnin. Oman ottotoiminnan varikkoalue sijoitetaan alueen länsipuolelle ot to alu een sisääntulotien tuntumaan, maanpinnantasolle noin Va rik ko alu eel la on kauhakuormaajan säilytyspaikka sekä tankkauspiste (kak sois vaip pa säiliö n. 2 m 3 ). Kauhakuormaajan ja polttoainetankin säi ly tys pai kan alustaan asennetaan tiivis kalvo korotetuin reunoin. Polt to nes teen lisäksi

4 varikkoalueella ei varastoida muita öljytuotteita eikä mui ta kaan ympäristölle haitallisia aineita. Murs kaus ura koit si ja huolehtii toi min nas saan käytettävien kemikaalien asian mu kai ses ta säi lyt tä mi ses tä. Toiminnan ajankohta Toiminto Keskimääräinen toi min ta-ai ka Päivittäinen toimin ta-ai ka (kellon Viikoittainen toimin ta-ai ka (päi- Ajallinen vaih telu toi minnas sa (h/a) ajat) vät) Murskaaminen ma-pe 0-3 murs kausjak soa vuo dessa Poraaminen - Rikotus - Räjäyttäminen - Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe, sa tunnai ses ti la-su ympäri vuoden Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet sekä muut aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus Käytettävä raa ka-ainlu Keskimääräinen ku- Maksimikulutus (t tai Varastointipaikka tus (t tai m 3 /a) m3/a) Tuotettava kiviaines m 3 ktr m 3 ktr tuotantoalue muualta tuotava kivi - ai nes Polttoaine: Kevyt polt to öl jy 5 t 15 t tukitoiminta-alue, suu rin varasto 2 m 3, kak sois vaip pa säi liö Öljyt 0,2 t 0,5 t ei säilytetä alueella Voiteluaineet 0,1 t 0,1 t ei säilytetä alueella Murskatut tuotteet varastoidaan tuotantoalueen reunalla olevalla va ras toalu eel la. Varastointiaika riippuu tuotteen menekistä. Mak si mi va ras toin ti ai ka on tuotteesta riippuen noin 1 vuosi. Hie no ja koi sim pien tuot tei den va ras toka so ja kastellaan tarvittaessa. Murskain sijoitetaan mah dol li suuk sien mukaan niin, että melun le viä mi nen ympäristöön on mah dol li sim man vähäistä. Kauhakuormaajan säilytyspaikka on tukitoimintojen alu eel la. Säily tys alu een alla on HPDE-kalvo mahdollisten öljyvuotojen va ral le. Polttoaineet ja kemikaalit Toimintaa varten alueella on aggregaatin polttoainesäiliö, noin 1 m 3, ja kau ha kuor maa jan polttoainesäiliö, noin 2 m 3. Liikenne Murskaustoiminnan aiheuttama liikenne on noin 10 autoa/vrk. La kiasuon tie on päällystämätön, Tapolantie on asfaltoitu. Energian käyttö Murskaamon sähkö hankitaan aggregaatista. Sähkön kulutusarvio on 0,6 GWh/a. Melu ja tärinä

5 Korkeimpien, yli 55 db melutasojen arvioidaan rajoittuvan toi min ta-alu eel le ja niiden välittömään läheisyyteen. Kiviainesten murskaus ja kä sit te ly sekä kuljetukset eivät aiheuta mer kit tä vää ottamisalueen ym pä ris töön leviävää tärinää. Vesi ja jätevedet Jätevesiä ei muodostu, ei varsinaista sosiaalitilaa (ei vesikäymälää). Pin tave det imeytyvät alueen maaperään Jätteet Murskausurakoitsija huolehtii toiminnassaan käytettävien kemikaalien asian mu kai ses ta säilyttämisestä sekä toiminnassaan syntyvien jät tei den ja metalliromun asiallisesta pois kuljettamisesta. Jätettä syntyy pie niä määriä. Omassa toiminnassa ei juurikaan synny talousjätettä tai me tal li ro mua. Pääsääntöisesti toiminnasta ei synny vaarallisia jätteitä, sil lä koneiden huoltoja vältetään tekemästä paikan päällä. Mikäli vaarallisia jätteitä syntyy, kyse on hyvin vähäisistä määristä, jotka ura koit sija toimittaa heti asianmukaiseen keräyspisteeseen. Päästöt ilmaan Pölypäästöjä aiheuttavat murskain, työkoneet, kuljetusliikenne ja ki vi ai nesten varastokasat. Merkittävimmät ovat murskaamon pölypäästöt, joi ta voidaan ehkäistä murskaamolla olevalla kastelujärjestelmällä sekä lait teisto jen koteloinneilla tai tuulensuojilla. Kiviaineksen pu toa mis kor keut ta säätämällä voidaan vaikuttaa varastokasaan putoavan ki vi ai nek sen pölyämiseen. Pölypäästöjen arvioidaan rajoittuvan pääosin toi min ta-alu eelle ja sen välittömään läheisyyteen. Maa-ainesten ottorintaus ja ym pä röi vän maaston muodot ja puusto/kasvillisuus sekä tarvittaessa teh tä vät pö lyn torjun ta toi men pi teet estävät pölyn leviämistä ympäristöön ot ta mis alu een ulkopuolelle. Pö ly pi toi suuk sien ei arvioida aiheuttavan val tio neu vos ton asetuksen (711/2001) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen ylityksiä ottamisalueen ympäristössä olevilla asuinkiinteistöillä. Työ ko neiden ja liikenteen kaasumaisilla päästöillä ja hiukkaspäästöillä ei ole mer kittä viä vai ku tuk sia ilmanlaatuun. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta par hai den käytäntöjen soveltaminen (BEP) Murskainten valinnassa suositaan koteloituja ratkaisuja. Toiminnassa sovel le taan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alueella toimiva murs kaus laitos tulee olemaan markkinoilla olevan parhaan käytettävissä ole van tekniikan mukainen. Toiminta-alue sijaitsee 100 metrin päässä lä him mäs tä häiriintyvästä kohteesta. Melupäästöjä rajoitetaan murs kai mien valinnalla sekä sijoittamalla pintamaakasoja ja murskain mah dol lisim man edullisesti melun etenemistä ehkäisevästi. Arvio riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja häiriö ti lan teis ta Toiminnasta aiheutuva riski on maaperän ja pohjaveden li kaan tu mis vaa ra,

6 joka syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien öljytuotteiden pää sys tä häiriö- ja on net to muus ti lan tees sa maaperään tai poh ja ve teen. Murs kausalu eel la voidaan tehdä murskauslaitoksen ja työ ko nei den kii reel li siä pienhuoltoja ja öljynlisäyksiä. Tätä suurempia huol to toi men pi tei tä ei tehdä alueella. Kuljetuksiin käytettävä ka lus to tankataan ja huol le taan muualla. Polttonestettä lukuun ottamatta alueella ei va ras toi da mui ta öljytuotteita, eikä muitakaan ympäristölle haitallisia aineita. Öl jy va hin ko jen varalle alueelle on varattu riittävä määrä imeytysainetta ja muo vi kal voa. Mikäli vahinko varotoimista huolimatta tapahtuu, il moi te taan siitä välittömästi vi ran omai sille ja ryhdytään tarvittaviin toi men pi tei siin. Murskausasemalla on viranomaisten määräämät al ku sam mu tus ka lus tot ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen niiden käyt tä mi seen. Hälytysnumerot ovat näh tä vil lä. Tankkauslaitteistossa on la pones ti met ja tankkauslaitteisto lukitaan lu vat toman käytön estämiseksi ai na, kun toiminta-alueella ei ole hen ki lö kun taa. Asiattomien pääsy alu eel le es te tään puomilla, varoituskylteillä se kä lippusiimalla. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnasta voi aiheutua jonkin verran melua ja pölyä. Murs kaus työ voi lisä tä jonkin verran liikennettä, mikä voi aiheuttaa viihtyvyyden ale ne mis ta. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon, luon non suo je lu ar voi hin, ve sis töön tai sen käyttöön. Toiminnalla voi olla vaikutuksia maa pe rään ja pohjaveteen lähinnä on net to muus ti lan tees sa polttoaineen tai öl jy jen päästes sä maa pe rään. Päästötarkkailu Laitoksen toimintaa tarkkaillaan päivittäin murskauksen kestäessä käyt töpäi vä kir jan avulla. Käyttöpäiväkirjaan merkitään valmistettu mas sa mää rä, toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet ja tiedot mah dol li sista vaarallisista jätteistä. Merkittävät häiriötilanteet merkitään käyt tö päi vä kirjaan. Alueen pohjavettä tullaan tarkkailemaan maa-ai nestenot tosuunni telmas sa esitetyn tarkkailun mukaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin il moi tustau luil la välisenä aikana sekä Kouvolan kaupungin internet -sivuilla. Kuu lu tuk ses ta on il moi tet tu Iitinseudussa Hakemus ja siihen liit ty vät asiakirjat ovat kuu lu tus ai ka na ol leet nähtävillä Kouvolan kau pun gin Tekniikka- ja ym pä ris tö ta lon kans lias sa. Naapureille hakemuksen näh tä vil lä olosta on il moi tet tu kir jeit se. Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksen johdosta ympäristötarkastaja Ulla Rantanen on teh nyt paikalla tarkastuksen

7 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Iitin kunnan ter vey den suo je lu vi ranomai sel ta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, lii ken ne- ja ym pä ris tö kes kuk sel ta ja Iitin kunnalta. (Iitin kunnan terveydensuojeluviranomaisena toi mii tällä hetkellä Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun ta, joka on delegoinut lausunnon antamisen alaiselleen vi ran hal ti jal le). Iitin kunnan terveydensuojeluviranomainen on päi vä tys sä lausun nos saan todennut mm. seuraavaa: "Melu Murskausmelun leviämisestä on tehty kaksi meluselvitystä Envimetria Oy:n toimesta. Ensimmäisessä tehdyssä selvityksessä etäi syys murskaimesta lähimpään asuntoon oli 125 m. Melunleviämisarvion pe rusteel la murskausasema tulisi aiheuttamaan lähimmän kiinteistön pi ha pii ris sä 11 tunnin käyntiajalla 57 db(a):n keskiäänitason päi vä tys sä leviämismallissa murskaimen paikkaa siirrettiin siten, että etäi syys lähimpään asutukseen tulisi olemaan 200 m. Uudella si joit te lul la murskausasema tulisi aiheuttamaan lähimmän kiinteistön pihapiirissä 11 tunnin käyntiajalla 51 db(a):n keskiäänitason. Tulos ei sisällä mah dol li sesta iskumaisesta melusta tehtävää häiritseväisyyskorjausta, vaan se on ilmoitettu todennettavan todellisessa tilanteessa maastossa suo ri tet ta vin mittauksin ja havainnoin. Meluntorjuntaa on suunniteltu toteutettavan siten, että melupäästöjä ra joite taan murskaimien valinnalla sekä sijoittamalla maakasoja ja murs kain mahdollisimman edullisesti melun etenemistä ehkäisevästi. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven murs kaa mo jen ympäristönsuojelusta (800/2010) toiminnan si joit ta mises ta on sanottu seuraavasti: Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja ki venmurs kaa mo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä ai heut ta van toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään ra ken nukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oles ke luun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen koh tee seen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alt tiis ta kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toi min ta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ym pä ris tölu pa vi ran omai sen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häi riöil le alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason ar vo ja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke ne mis tä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun val tio neu vos ton asetuksen noudattamisen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (545/2015) asunnon ja muun oles ke-

8 lu ti lan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asian tun ti joi den pä tevyys vaa ti muk sis ta, asuinhuoneen sisätilojen päiväajan oh je ar vo me lul le on L Aeq 35 db ja yöajan ohjearvo L Aeq 30 db. Ma ta la taa jui sel le melulle on lisäksi annettu sisämelun ohjearvot terssikaistoittain. Si sä me lu jen ohjearvojen lähtökohtana on, että meluntorjuntatoimet suun ni tel laan siten, ettei toiminnoista, toimintoihin liittyvä liikenne mu kaan lu kien, aiheutuva melu ylitä asumiseen käytettävillä kiinteistöillä päi väl lä (klo ) keskiäänitasoa L Aeq 55 db eikä yöllä (klo ) keskiäänitasoa L Aeq 50 db. Vastaavasti loma-asumiseen käy tet tä vil lä alueilla päivällä (klo ) keskiäänitasoja L Aeq 45 db ja yöl lä (klo ) keskiäänitasoja L Aeq 40 db. Jos melu on luon teel taan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai las ken ta tu lok seen li sä tään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuvat suurimmat päästöt ilmaan tulevat pölystä. Pöly päästöjä aiheuttavat murskain, työkoneet, kuljetusliikenne ja ki vi ai nes ten varastokasat. Pölypäästöjä on esitetty vähennettävän murskaamolla ole valla kastelujärjestelmällä sekä laitteistojen koteloinneilla tai tuu len suo jil la. Muina toimenpiteinä on myös mainittu pölynkeräyslaitteisto ja alu een maavallien sijoittelu. Hakijan käsityksen mukaan pölypitoisuudet tu le vat alittaman valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) esi te tyt ilmanlaadun raja-arvot (PM10 40 µg/m³). Tarvittaessa ha ki ja on val mis toteamaan pölypitoisuuden mittauksin. Pohjavesi Toiminnasta aiheutuva riski maaperän ja pohjaveden pilaantumiseksi on alueella varastoitavien ja käsiteltävien öljytuotteiden pääsystä häiriö- ja onnettomuustilanteissa maaperään tai pohjaveteen. Murskaimen ag gregaa tin tarvitsemaa polttoainetta säilytetään alueella kak sois vaip pa säi liös sä enintään 2 m³. Tankkauslaitteistossa on laponestimet ja tank kaus lait teis to lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Kuljetukseen käy tet tä vä kalusto tankataan ja huolletaan muualla. Öljyvahinkojen va ral le alueelle on varattu imeytysainetta ja muovikalvoa. Mikäli vahinko va ro toi mis ta huolimatta tapahtuu, ilmoitetaan siitä välittömästi vi ran omai sil le. Alueen pohjavettä tullaan tarkkailemaan maa-ai nes ot to suun ni tel mas sa esi te tyn tarkkailun mukaisesti. Terveysvalvonnan lausunto Murskaamosta etäisyys lähimpien asuntojen piha-alueille on huo mat ta vas ti alle 300 m. Murskausaseman läheisyys ja melun luonne huo mioi tu na, on mah dol lis ta, että sisämelun ohjearvot voivat ylittyä ma ta la taa juis ten melujen osal ta. Jos tuloksiin joudutaan lisäämään im puls si mai suus kor jaus 5 db, saat ta vat ulko- ja sisämeluille annetut kes ki ää ni ta so jen ohjearvot myös ylit tyä. Ympäristöluvan ehdoissa tulisi luvanhakija vel voit taa sel vit tämään mittaamalla melutasot ja mahdollinen melun im puls si mai suus. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) esitetty il man laa dun raja-arvo (PM10 40 µg/m³) on vuosiraja-arvo joka soveltuu

9 kyseiseen tapaukseen huonosti, koska toiminta on jaksoittaista. Ajoit tain voi olla tilanteita joissa on vuoden aikana pitkiä jaksoja jolloin toi min taa ei ole laisinkaan. Lupaehtoihin soveltuisi paremmin vuo rokau si kes ki ar vo (PM10 50 µg/m³). Hakemuksessa ilmoitetaan myös, että pö ly pääs töt voidaan mitata tarvittaessa. Koska mittaukset ovat vaativia to teut taa, tulisi hakemusta täydentää kenen toimesta ja minkälaisella ka lus tolla mittaukset toteutettaisiin. Hakemuksessa on esitetty toimenpiteet pohjavesien suojelemiseksi. En nen toiminnan aloittamista on alueen pohjaveden ja mahdollisesti lä hi alueil la olevien talousvesikaivojen laatu syytä selvittää." Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päivätyssä lausunnossa todennut mm. seuraavaa: "Pohjavesiasiat Kivenmurskaamo tulisi sijoittumaan Mankalan vedenhankintaan so vel tu valle (II luokka) pohjavesialueelle ( ). Vesienhoidossa poh ja ve si aluet ta ei ole nimetty riskialueeksi. Vesienhoidon tavoitteena on, et tä pohjavesien tila ei heikkene, pohjavesien määrällinen ja kemi al li nen ti la on ja säilyy hyvänä. Pilaavien ja muiden haitallisten sekä vaa ral lis ten aineiden pääsy pohjavesiin tulee estää. Nykykäytännön mu kai ses ti poh ja ve si alueil le ei tule sijoittaa uusia, riskiä aiheuttavia teollisuus- tms. toi min to ja. Hakemuksessa on esitetty osa YSA:n 7 (Lisätiedot pohjavesialueella) mu kai sis ta lisätiedoista, mutta hakemuksesta puuttuu tiedot mm. poh ja veden virtaussuunnasta sekä selvitys kaivoista ja vedenottamoista se kä vaiku tuk set niihin. Tältä osin hakemusta tulee täydentää. Pohjavesialueella toimittaessa verkkovirralla toimivan murs kaus lai tok sen pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, jonka käyttömahdollisuus tuli sel vit tää lupahakemuksessa. Tältä osin hakemusta pyydetään täy den net tä vän selvityksellä mahdollisuudesta liittyä verkkovirtaan sekä liit ty mi sen kustannusarviota. Mikäli sähkökäyttöisen murskauslaitoksen käyt tö voi ma tuotetaan polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla, on ag gre gaat ti polt to ai ne säiliöi neen sijoitettava esimerkiksi allastettuun konttiin tai sen si joi tus pai kan pohjat on suojattava vastaavalla tavalla ja si joi tus paik ka on katettava. Lupahakemuksessa esitetty varikkoalueen pohjan suojaaminen tiiviillä kalvol la, jonka reunat korotetaan, ei ole kaikilta osin riittävä suo jaus rat kai su. Sadevesien imeytyessä suojausalueella, kalvosta rakennettu suo ja-al las täyttyy, minkä jälkeen alueelta imeytyvät vedet ja mah dol li set haitta-aineet pääsevät kulkeutumaan reunojen yli pohjaveteen. Riit tä vä suojausrakenne voi olla esimerkiksi hakemuksessa esitetyn kal tai nen tiiviistä kalvosta (HDPE) rakennettu suoja-allas, mutta suo ja-al taa seen kertyvät vedet tulee kerätä, tarvittaessa käsitellä ja johtaa poh ja ve si alu een ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto on, että suo ja-al las ra ken teen alue katetaan, jolloin suoja-altaaseen ei pääse kertymään vesiä. Maa-ai nes ten ot to lu vas sa ( ) on myös määräys, että ottoalueella ei saa säilyttää poltto- tai voiteluaineita ilman asianmukaisia suo ja va rus tuk sia. Lupahakemuksessa on esitetty, että pohjavesitarkkailua tullaan te ke mään

10 maa-ainesottosuunnitelmassa esitetyn tarkkailun mukaisesti. Alu eel le on myönnetty uusi maa-ainestenottolupa Ot to suun ni tel man mukaan tarkkailua tehdään pinnankorkeuden osalta neljä kertaa vuo des sa kahdesta alueella olevasta havaintoputkesta sekä laatua seu rataan kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Analyysivalikoimassa on mu ka na öljyhiilivedyt (C10-C40). ELY-keskus katsoo, että tark kai lu ti heys ja tarkkailtavat parametrit ovat riittävät, mutta pohjaveden ha vain to paik ko jen tulee sijoittua siten, että ne kuvaavat lupahakemuksessa esi tet ty jä varikkoalue- ja murskaamotoimintoja. Eli joko ki ven murs kaa mon ja varikkoalueen läheisyyteen sijoitetaan uusia havaintopisteitä tai ky sei set toiminnot sijoitetaan olemassa oleviin havaintoputkiin nähden si ten, että vesinäytteillä voidaan pohjaveden virtaussuunta huomioon ot taen edustavasti tarkkailla kivenmurskauksen ja va rik ko alu een/tu ki toi min ta-alueen pohjavesivaikutuksia. Lisäksi mikäli varikkoaluetta ei kateta, alueella muodostuu sadevesistä hule ve siä, jotka em. tavalla tulee johtaa pois pohjaveden muo dos tu mis alu eelta. Näiden vesien laadun tarkkailu tulee lisätä tarkkailuohjelmaan. ELY-keskus katsoo, että lupa toiminnan aloittamisesta valituksista huo limat ta voidaan myöntää, mikäli pohjavesien suojaustoimenpiteet on to teutet tu em. ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Muut asiat ELY-keskus kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että toiminta sijoittuu var sin lähelle asuinrakennuksia. Hakemusasiakirjojen mukaan murs kaus toi min tojen sijoittuessa keskelle aluetta, on matkaa asutukseen eri puo lil le noin 200 m. Vaikka soranmurskaus ei melun ja pö lynmuo dos tuk sen suh teen ole yhtä häiritsevää kuin kivilouheen murskaus, aiheutuu myös so ran murskauk ses ta pöly- ja meluhaittaa. Pölynmuodostuksen eh käi se mi sek si tulee varautua murskattavan aineksen kasteluun puh taal la ve del lä. Lisäksi on syytä mitata melutasot läheisten asuinrakennusten pi ha-alueil la. Koska on suunniteltu käytettäväksi siirrettäviä murskaimia, on melutasot tarkistettava mittauksin uudelleen, mikäli ei voida näyttää käy tet tä vän laitteen melupäästön olevan korkeintaan yhtä suuren kuin me lu ta son mittaustilanteessa käytetyn laitteen. Hakemuksessa esitetyt murskauksen toiminta-ajat ovat varsin laajat, ar kisin 7-22 sekä kuormausten osalta arkisin 6-22 ja viikonloppuisin Asutuksen läheisyys huomioon ottaen murskauksesta, kuor mauk ses ta ja kuljetuksesta aiheutuvaa meluhaittaa esitetään vä hen net tä väk si rajoittamalla ko. toiminta-aikoja." Iitin kunta on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: "Iitin rakennuslautakunta on antanut maa-ainesluvan MH-Kivi Oy:lle Suunnitelman yhteydessä oli esitetty kivien ja soran murs kausase man sijainti. Sen sijainnin suhteen on todettu, että se sijoittuu ot to alueen pohjalle paikkaan, josta melun leviäminen on mah dol li sim man vähäistä. Murskaus suoritetaan siirrettävillä kalustoilla ja yksittäistä murskaus ta tehdään muutaman kerran vuodessa, ei välttämättä edes jo ka vuosi. Pölyn leviäminen estetään kastelulla. Esitetyt järjestelyt ovat ta van-

11 omai sia nykyisin käytettävillä kalustoilla. Iitin kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristöluvan osalta." Hakijan kuuleminen ja vastine MH-Kivi Oy on antanut päivätyn vastineen ym pä ris tö lu pa ha kemuk ses ta annettuihin lausuntoihin. Vastineessa on todettu mm. seu raa vaa: "Iitin kunnan terveysvalvonnan lausunto Iitin kunnan terveysvalvonta esittää lausunnossaan mm. että ym pä ris tö luvan ehdoissa tulisi luvanhakijaa velvoittaa selvittämään mittaamalla me luta sot ja mahdollinen melun impulssimaisuus. MH-Kivi Oy toteaa, et tä melut mitataan, mikäli tulevat lupaehdot niin edel lyt tä vät. Terveysvalvonta toteaa myös, että valtioneuvoston asetuksessa il man laadus ta (38/2011) pölylle asetettu PM10:n vuorokausikeskiarvo so vel tui si vuosikeskiarvoa paremmin raja-arvoksi toiminnan pö ly pi toi suu del le, koska toiminnan luonne on jaksottaista. Lisäksi ter veys val von ta esit tää, että hakemusta tulisi täydentää siten, että etukäteen olisi esi tet ty ke nen toimesta ja minkälaisella kalustolla mittaukset toteu tet tai siin. MH-Kivi Oy on samaa mieltä, että pölylle asetettu vuo ro kau si kes ki ar vo sovel tui si paremmin jaksottaiselle toiminnalle, koska murs kaus jak sot voi vat olla vain muutaman viikon mittaisia. MH-Kivi Oy on teettänyt pölymittauksia aiemminkin kohteissa, jossa toi mitaan suhteellisen lähellä häiriintyviä kohteita. Mikäli pölymittaus tu lee teh täväk si, käytäntönä on ollut, että lupaehdoissa esitetään myös mit taus suunni tel man laatimisesta ennen mittauksia. Kohteen mit taus suun ni tel mas sa tullaan tarkemmin esittämään käytettävä mit taus me ne tel mä, ka lus to ja mittauksen toteuttaja. Lopuksi terveysvalvonta toteaa, että ennen toiminnan aloittamista on alueen pohjaveden ja mahdollisesti lähialueilla olevien ta lous ve si kai vo jen laatu syytä selvittää. MH-Kivi Oy on tarkkaillut aiemman maa-ainesluvan puitteissa alueen pohja ve si put kien pintaa ja laatua. Tarkkailussa ei ole voitu todeta maa-ai nesten ot to toi min nal la olleen vaikutusta pohjavesiputkien veden laa tuun tai pinnankorkeuteen. MH-Kivi on valmis tarvittaessa sel vit tä mään myös lähimpien käytössä olevien talousvesikaivojen veden laa dun ennen murskaustoiminnan aloittamista. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto ELY-keskus toteaa pohjaveden osalta, että hakemuksesta puuttuu tie dot pohjaveden virtaussuunnasta sekä selvitys kaivoista ja ve den ot ta mois ta ja vaikutukset niihin. Lisäksi ELY-keskuksen mielestä poh ja ve den tarkkailusuunnitelma on riittävä tarkkailutiheyden ja ana lyy si va li koi man osalta, mutta pohjaveden havaintopaikkojen tulee sijaita niin, että ne kuvaavat varikkoalueen ja murskaamon toimintoja.

12 MH-Kivi Oy:n Väntynkankaan alueella on kaksi pohjaveden tark kai lu put kea HP1 ja HP2. Vedenpinnan korkeus alueen länsipuolella ole vas sa HP1 putkessa on koko tarkkailuhistorian ( ) ajan ollut vä hin tään 1,6 m korkeammalla tasolla kuin itäpuolen putkessa HP2. Tä män perusteella voidaan olettaa, että pohjaveden virtauussuunta alu eel la on lännestä itään. Lisäksi, kun otetaan huomioon hakemuksessa mai nit tu Liikennevirasto/Ratahallintokeskuksen tekemä Rataverkon poh ja ve si alueiden riskienhallinnan kehittämisselvitys vuodelta 2008, jos sa todetaan mm. Mankalan pohjavesialue on osa I Salpausselän reu na muo dos tu maa. Ratalinja kulkee Salpausselän eteläsivulla. Alu eel la muodostuva pohjavesi purkautuu suurelta osin pohjavesialueen poh jois puo lel le Salpausselkää reunustavalle suoalueelle. Liitteenä 1 on em. selvityksen kohdekortti Mankalan pohjavesialueesta. Kohdekorttiin on merkitty Mankalan pohjavesialueen virtaussuuntia. Edellä mai nit tu jen seikkojen ja harjumuodostuman muotojen perusteella pohjaveden vir taus suun nan alueella voidaan olettaa olevan pohjoisen/idän suun taan. Alueella ei ole lähistöllä vedenottamoita. Lähimmät mahdolliset ta lous ve si kai vot tullaan selvittämään ennen murskauksen aloittamista. MH-Kivi varautuu tekemään uuden pohjaveden tarkkailuputken tu le van murs kaa mon läheisyyteen, mikäli lupaviranomainen katsoo, että ny kyi set putket eivät riittävän hyvin kuvaa murskaamotoimintojen vai ku tus ta alu een pohjaveteen. Nykyinen putki HP2 on noin 300 m päässä tu le vas ta murskaamosta todennäköisesti pohjaveden virtaussuunnan ala puo lel la. ELY-keskuksen mukaan ensisijaisesti tulisi käyttää verkkovirralla toi mi vaa murskauslaitosta ja sen käyttömahdollisuus tulisi selvittää lu pa ha ke mukses sa. Mikäli käytetään polttoöljyllä toimivaa aggregaattia käyt tö voi man tuottamiseen, aggregaatti polttoainesäiliöineen on sijoitettava esim. allastettuun konttiin. MH-Kivi Oy on teettänyt sähköliittymän hin ta tie dus telun KSS Ener gia Oy:lle. MH-Kivi Oy toteaa sähköliittymän kustannus/pohjaveden pi laan tu mis ris kiin, että sähköliittymän tekeminen ja verkkovirralla toimivan murs kai men käyttäminen ei kuitenkaan kokonaan poista esim. murskaimen mah dol lises ta hydrauliikkaöljyvuodosta aiheutuvaa riskiä maaperälle tai poh ja ve delle. Täten sähköliittymän hankintahinta tuntuu koh tuut to man suu rel ta siihen nähden, että riskiä ei tällä toimenpiteellä voida ko ko naan pois taa. ELY-keskuksen mukaan hakemuksessa esitetty varikkoalueen suo jaa minen tiiviillä kalvolla ei ole riittävä suojausratkaisu. ELY-keskus suo sit taa joko varikkoalueen hulevesien käsittelyä tai suoja-allasalueen kat ta mis ta. Mikäli murskain on polttoöljykäyttöinen, murskaimen ener gia läh det tä var ten tuleva aggregaatti sijoitetaan kuljetuskonttiin tai erilliselle kul je tus alus tal le suoja-altaaseen. Lisäksi MH-Kivi varautuu va rik ko alu een maaperän suojausrakennealueen kattamiseen esim. va ras to kont tien väliin tehtävällä katoksella. ELY-keskus lau suu pölyn osalta, että pölynmuodostuksen eh käi se mi sek si tulee va rau tua murskattavan maa-aineksen kasteluun. MH-Kiven Oy varautuu varastokasojen, kuormien ja murskattavan ki viaineksen kas te lun järjestämiseen.

13 ELY keskus toteaa lopuksi, että toiminnan melutasot on syytä mitata ja et tä hakemuksessa haetut toiminta-ajat ovat varsin laajat. ELY-keskus esit tää toiminta-aikojen rajoittamista hakemuksessa esitetystä murs kauk ses ta aiheutuvien meluhaittojen vuoksi. MH-Kivi toteaa kuten edel lä, että melutasot mitataan, mikäli vaade tu lee lu pamää räyk siin. Toiminta-ajat on haettu laajoiksi, koska toiminta on hyvin jaksottaista ja urak ka luon teis ta. Mikäli lupaviranomainen katsoo suppeammat toi minta-ajat tarpeellisiksi, ne kirjataan lupamääräyksiin. Mainittakoon, et tä lä hiym pä ris tön asukkailta ei ole tullut muistutuksia lupahakemukseen liit tyen." RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut MH-Ki vi Oy:n ympäristölupahakemuksen. Ympäristölupahakemus hy lätään. RATKAISUN PERUSTELUT Hylkäämisen perustelut Lupaharkinnassa on huomioitu murskauslaitoksen sijoittuminen tär keäl le pohjavesialueelle sekä lähimpien asuinrakennusten sijainti noin 200 met rin päässä. Hakemuksen ja toiminnan hakemuksen mukaisena ei voida katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 :ssä esi te ttyjä vaatimuksia luvan myön tä mi sel le eikä parhaan käyttökelpoisen tek nii kan vaatimuksia. Toi minnas ta saattaa aiheutua ter vey del lis tä haittaa, maaperän tai poh ja ve den pilaantumista ja vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella se kä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lau sun non mukaan nykykäytännön mukaisesti pohjavesialueille ei tule sijoittaa uu sia, riskiä aiheuttavia teollisuus- tms. toimintoja. Hakemuksen mu kai ses ti murskaus olisi tullut sijoittumaan tärkeälle pohjavesialueelle. Si joi tus pai kalle ei ole esitetty vaihtoehtoista sijoituspaikkaa pohjavesialueen ul ko puo lelle, minne uusi riskiä aiheuttava toiminta tulisi aina sijoittaa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lau sun nossaan todennut, että pohjavesialueella toimittaessa verkkovirralla toi mi van murskauslaitoksen pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto. MH-Kivi Oy:n teettämän sähköliittymän hintatiedustelun jälkeen jäl keen MH-Kivi Oy on kuitenkin todennut sähköliittymän hank ki mi sen koh tuut to mak si. Murs kauslai tok sen voimanlähteeksi olisi tällöin tullut ag gre gaa til la toi mi va sähkö. Tämä ei olisi ollut ympäristönsuojelulain edel lyt tä mää parasta käyt tö kelpois ta tekniikkaa. Aggregaatin tarvitseman polt to ai neen käyttö ja säilytys olisi saat ta nut aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pi laan tu misvaaran ja veden han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol li suu den vaa ran tu mis ta toiminnan vaikutusalueella.

14 Iitin kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa on todettu, että on mahdollista, että lähimmissä asunnoissa sisämelun ohjearvot voivat ylit tyä matalataajuisten melujen osalta. Jos tuloksiin joudutaan li sää mään impulssimaisuuskorjaus 5 db, saattavat ulko- ja sisämeluille an ne tut keskiäänitasojen ohjearvot myös ylittyä. Valtioneuvoston asetus (800/2010) edellyttää, että kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 met rin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toi min nan har joit ta ja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyt täen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä ta val la osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä val tio neu vos ton päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. MH-Ki vi Oy:n ha ke muk seen liitetyn meluselvityksen perusteella ei voida luo tet ta val la taval la osoittaa, että val tio neu vos ton päätöksessä (993/1992) sää de tyt melun ohjearvot eivät yli ty. Näin ollen voi olla mah dol lis ta, että naa pu reil le aiheu tuisi kohtuutonta rasitusta melusta. Murskauslaitoksesta aiheutuvan melun pienentäminen varastokasojen sijoit te lun avulla ei myöskään ko. paikassa ole täysin toimivaa, koska lä hinaa pu rei ta on monella eri suunnalla. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ympäristölupaa ei voida myön tää. Lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden huomiointi Terveydensuojeluviranomaisen lausunto ja Kaakkois-Suomen elin kei no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on huomioitu ratkaisussa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja ki venmurs kaa mo jen ympäristönsuojelusta (800/2010) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä (621/2001) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja me ri liiken tees sä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulko puo li sil la alueilla (209/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt ympä ris tön suo je lu vi ran omai sen maksutaksan (28 ). Taksa on tullut voimaan Taksassa on asetettu murskaamon ym pä ris tö lu pa maksuk si Lisäksi ym pä ris tön suo je lu lain 199 :n mu kai sen vakuuden hyväksymisestä peritään li sä mak su, joka on 20 % toi min taa koskevasta

15 maksusta. Hakemuksesta, josta on tehty hylkäävä pää tös, peritään taksan mukainen maksu. Tämän päätöksen maksuksi tu lee Toiminnanharjoittajalta peritään lisäksi kuulutuskustannukset todellisten kus tan nus ten mukaisina. Ympäristölupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on an net tu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös kirjallisena MH-Kivi Oy Päätös sähköpostilla Kouvolan kaupungin terveysvalvonta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Iitin kunta Ilmoitus päätöksestä kirjallisena Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lu pa ha ke muk sen vireille tulosta. Ilmoittaminen ilmoitustaululla, lehdissä ja internetsivuilla Päätöksestä kuulutetaan Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin il moi tus tauluil la ja Kouvolan kaupungin in ter net- si vuil la sekä Iitin Seudussa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oi keuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, p ulla.rantanen2(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hylätä MH-Kivi Oy:n ym pä ris tölu pa ha ke muk sen, joka koskee soran murs kausta Iitin kunnassa ti lal la Väntynkangas ( ), osoitteessa La kiasuon tie 47, Mankala, esi tyk sen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.