Tampereen sieniseura ry. Sieninäyttely Lajiluettelo latinalaisen nimen mukaan
|
|
- Risto Mäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Agaricus arvensis Agaricus campestris Agaricus comtulus Agaricus silvaticus Albatrellus confluens Albatrellus ovinus Amanita regalis Amanita rubescens Amanita vaginata Amanita virosa Arcyria ferruginea Arcyria obvelata Armillaria borealis Auriscalpium vulgare Bankera fuligineoalba Boletus edulis ssp. Edulis Boletus luridiformis Boletus reticulatus Calocera viscosa Cantharellula umbonata Cantharellus cibarius Cantharellus cibarius var. Albus Cantharellus lutescens Cantharellus tubaeformis Chalciporus piperatus Chroogomphus rutilus Clavariadeplhus pistillaris Clavicorona pyxidata Clitocybe clavipes Clitocybe gibba Clitocybe harperi Clitocybe odora Clitocybe phyllophila Clitocybe squamulosa Clitopilus prunulus Collybia cookei Collybia prolixa Collybia tuberosa Coltricia perennis Coprinus atramentarius Coprinus disseminatus Cordyceps canadensis Cordyceps ophioglossoides Cortinarius alboviolaceus Cortinarius argutus Cortinarius armeniacus Cortinarius armillatus Cortinarius balteatocumatilis Cortinarius bolaris Cortinarius brunneus var. Brunneus Cortinarius camphoratus Cortinarius croceus Cortinarius gentilis Cortinarius laniger peltoherkkusieni nurmiherkkusieni kääpiöherkkusieni tapionherkkusieni typäskääpä lampaankääpä ruskokärpässieni rusokärpässieni harmaakärpässieni valkokärpässieni ruostekorunen keltakorunen pohjanmesisieni käpyorakas lakritsiorakas herkkutatti veritatti tammenherkkutatti keltasarvikka haaraheltta keltavahvero albinokeltavahvero kosteikkovahvero suppilovahvero äikätatti rusakkonuljaska isonuijakas kruunuhaarakas nuijamalikka suppilomalikka tiheähelttamalikka vihertuoksumalikka valkomalikka suomumalikka jauhosieni keltapahkajuurekas sahajuurekas ruskopahkajuurekas kangaskääpä harmaamustesieni parvimustesieni isoloisikka mustaloisikka silkkiseitikki juurtoseitikki aprikoosiseitikki punavyöseitikki puistoseitikki punasuomuseitikki karhunseitikki löyhkäseitikki keltahelttaseitikki keltavyöseitikki valkovillaseitikki
2 Cortinarius limonius Cortinarius malachius Cortinarius malicorius Cortinarius multiformis Cortinarius ochrophyllus Cortinarius percomis Cortinarius pholideus Cortinarius sanguineus Cortinarius semisanguineus Cortinarius traganus Cortinarius triumphans Cortinarius varius Cortinarius venustus Cortinarius vibratilis Cortinarius violaceus Craterellus cornucopioides Cudonia confusa Cystoderma adnatifolium Cystoderma amianthinum Diderma spumarioides Didymium melanospermum Elaphomyces granulatus Fibroporia vaillantii Fomitopsis pinicola Fuligo septica var. candida Ganoderma lucidum Gomphidius glutinosus Gomphidius maculatus Gomphidius roseus Gymnophilus picreus Gymnopus confluens Handkea excipuliformis Hericium cirrhatum Hericium coralloides Heterobasidion parviporum Hydnellum aurantiacum Hydnellum concrescens Hydnellum ferrugineum Hydnellum peckii Hydnellum suaveolens Hydnum repandum Hydnum rufescens Hygrophoropsis aurantiaca Hygrophorus agathosmus Hygrophorus camarophyllus Hygrophorus erubescens Hygrophorus korhonenii Hygrophorus olivaceoalbus Hygrophorus piceae Hypholoma capnoides Hypholoma lateritium Hypomyces chrysospermus Inocybe geophylla Ischnoderma benzoinum laakamyrkkyseitikki malvaseitikki tulihelttaseitikki mesinuppiseitikki okraseitikki ryytiseitikki suomuvyöseitikki veriseitikki verihelttaseitikki haisuseitikki monivyöseitikki nuijajalkaseitikki kaunojalkaseitikki karvaslimaseitikki violettiseitikki mustatorvisieni lakkinupikka villajalkaryhäkäs keltaryhäkäs vaahtosilonen sammalvitinen mäntymaahikas lavakääpä kantokääpä kalvasparanvoi lakkakääpä limanuljaska lehtikuusennuljaska punanuljaska ruskokarvaslakki tupasjuurekas nuijakuukunen tupasorakas koralliorakas kuusenjuurikääpä oranssiorakas vyöhykeorakas ruosteorakas karvasorakas tuoksuorakas vaaleaorakas rusko-orakas valevahvero tuoksuvahakas mustavahakas rusotäplävahakas kupukirjovahakas harmaakirjovahakas valkovahakas kuusilahokka punalahokka tatinriesa valkorisakas tervakääpä
3 Kuehneromyces mutabilis Laccaria laccata Lactarius aquizonatus Lactarius aurantiacus Lactarius bertillonii Lactarius camphoratus Lactarius deterrimus Lactarius flexuosus Lactarius fuliginosus Lactarius helvus Lactarius lignyotus Lactarius mammosus Lactarius musteus Lactarius pubescens Lactarius pyrogalus Lactarius repraesentaneus Lactarius rufus Lactarius sphagneti Lactarius tabidus Lactarius torminosus Lactarius trivialis Lactarius tuomikoskii Lactarius turpis Lactarius utilis Lactarius uvidus Lactarius vietus Lactarius volemus Langermannia gigantea Leccinum aurantiacum Leccinum holopus Leccinum roseotinctum Leccinum scabrum Leccinum variicolor Leccinum versipelle Lentinellus omphalodes Lentinus conchatus Lenzites betulinus Leocarpus fragilis Leotia lubrica Lepiota clypeolaria Lepiota felina Lepiota magnispora Lepista gilva Lepista inversa Lepista sordida Lycogala epidendrum Lycoperdon perlatum Lycoperdon pyriforme Lyophyllum connatum Lyophyllum fumosum Lyophyllum rancidum Marasmius oreades Marasmius scorodonius Megacollybia platyphylla koivunkantosieni lohisieni vesikehärousku oranssirousku lehtorousku sikurirousku kuusenleppärousku nurmirousku savurousku lakritsirousku nokirousku kangaspalsamirousku männynrousku villakarvarousku pähkinärousku keltarousku kangasrousku rahkarousku pikkurousku karvarousku haaparousku korpivoirousku mustarousku kalvashaaparousku korpirousku harmaarousku kultarousku jättikuukunen haavanpunikkitatti valkolehmäntatti kalvaspunikkitatti lehmäntatti nokitatti koivunpunikkitatti pikkusahaheltta rustovinokas koivunhelttakääpä haurasterttunen rustonupikka villaukonsieni siroukonsieni vanu-ukonsieni pisamamalikka ruskomalikka orvokkivalmuska sudenmaito känsätuhkelo ryhmätuhkelo nurmitupaskynsikäs tummatupaskynsikäs jauhokynsikäs nurminahikas laukkanahikas isojuurekas
4 Micromphale perforans Monilinia fructigena Mutinus ravenelii Mycena epipterygia Mycena galericulata Mycena leptocephala Otidea sp. Paxillus atrotomentosus Paxillus involutus Phaeolepiota aurea Phaeolus schweinitzii Phellodon niger Phellodon tomentosus Phlebia tremellosa Pholiota alnicola Pholiota spumosa Pholiota squarrosa Piptoporus betulinus Pleurotus dryinus Polyporus melanopus Postia caesia Postia fragilis Postia guttulata Postia ptychogaster Postia stiptica Pseudochaete tabacina Pseudohydnum gelatinosum Pycnoporus cinnabarinus Ramaria aff. flava Ramaria eumorpha Ramaria magnipes Ramariopsis kunzei Rhizopogon obtexus Rhodocollybia butyracea Rhodocollybia maculata Rhodocybe gemina Rozites caperatus Russula adusta Russula aeruginea coll. Russula chloroides Russula claroflava Russula consobrina Russula decolorans Russula fennoscandica Russula foetens Russula gracillima Russula intermedia Russula paludosa Russula pelargonia Russula rhodopus Russula vesca Russula vinosa Russula violaceoincarnata Russula xerampelina kuuseneulasnahikas muumiotauti(luumu) puistopökkösieni keltajalkahiippo poimuhiippo pikkulipeähiippo jänönkorva samettijalka pulkkosieni kultasieni karhunkääpä mustaorakas ryytiorakas hytyrypykkä leppähelokka tahmahelokka pörhösuomuhelokka pökkelökääpä rengasvinokas mustajalkakääpä sinihaprakääpä tahrahaprakääpä tippahaprakääpä puuterikääpä karvaskääpä ruskovuotikka orahytykkä punakääpä keltahaarakas kuusihaarakas tuhtihaarakas nukkajalkahaarakas keltajänönmukula valkoviirujuurekas rusotäpläjuurekas isomyyränlakki kehnäsieni savuhapero koivuhapero vihersuppilohapero keltahapero polttiaishapero kangashapero närehapero haisuhapero viitahapero koivunlehtohapero isohapero pelargonihapero punajalkahapero palterohapero viinihapero polkuhapero sillihapero
5 Sarcodon imbricatus Sarcodon scabrosus Scleroderma bovista Scleroderma citrinum Sparassis crispa Spathularia flavida Spathularia rufa Spongipellis spumea Stemonitis fusca Stereum hirsutum Stropharia aeruginosa Stropharia hornemannii Stropharia percevalii Suillus bovinus Suillus granulatus Suillus grevillei Suillus luteus Suillus variegatus Thelephora palmata Thelephora terrestris Trametes hirsuta Trichia persimilis Tricholoma apium Tricholoma arvernense Tricholoma frondosae Tricholoma fulvum Tricholoma inamoenum Tricholoma matsutake Tricholoma stiparophyllum Tricholomopsis rutilans Tuber borchii Tubifera ferruginosa Tylopilus felleus Uncinula tulasnei Xerocomus subtomentosus Xeromphalina fraxinophila kuusensuomuorakas roso-orakas tarhamukulakuukunen nystymukulakuukunen kurttusieni keltalapakka tummajalkalapakka kartanokääpä tummakääminen karvanahakka viherkaulussieni isokaulussieni rikkakaulussieni nummitatti jyvästatti lehtikuusentatti voitatti kangastatti löyhkäsilokka karvasilokka karvavyökääpä mattonuoranen sellerivalmuska keltareunavalmuska lehtokeltavalmuska täplähelttavalmuska löyhkävalmuska tuoksuvalmuska(matsutake) retikkavalmuska purppuravalmuska kalkkitryffeli kutunen sappitatti vaahteranhärmä samettitatti metsänapanahikas
Kauhajoen sienistä MAIJA KIVILUOMA TARPEELLISET SIENET
Kauhajoen sienistä MAIJA KIVILUOMA Ensi kosketukseni Kauhajoen sieniin sain eräänä lapsuuteni toukokuuna. Heikkurin tien varressa kasvoi merkillinen tummanruskea kiemurapintainen suuri jokin. Otin sen
Käävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen
Käävät ja sienet Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005 Mikael Kukkonen Eurajoen Kaunissaaren kääpä- ja sienikartoituksen maastotyöt suoritettiin neljän päivän aikana syksyllä 2005 (16.9. & 17.9. & 24.9.
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa 1 000 miljoonaa kiloa. Näistä vain murto-osa kerätään talteen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosittelemia ruokasieniä
Sienikurssi. Biologi Kaisa Tervonen 2015
Sienikurssi Biologi Kaisa Tervonen 2015 Sienen tunnistaminen Sienen osien väri, muoto, rakenne, koko Lakin pinta Heltat, pillit, orat Itiöpölyn väri Jalka (rengas, tuppi) Haju, maku Muutokset (väri, haju,
Keruutuotteet Keski-Suomessa. Resurssiselvitys, Jyväskylä. FM Annukka Partanen
Keruutuotteet Keski-Suomessa Resurssiselvitys, Jyväskylä FM Annukka Partanen Sisällys 1. Selvityksen tausta...3 2. Selvityksen toteuttaminen...3 2.1 Puulaji...6 2.2 Metsätyyppi...6 2.3 Kehitysluokka...6
Pirkkalan Haikanniemen luontoselvitys 2018
Pirkkalan Haikanniemen luontoselvitys 2018 Lasse Kosonen Tmi Luonto-Lasse luontolasse@gmail.com Haikanniemen tutkimusalue on 2,7 ha:n suuruinen, niemen länsipuolelle keskittyvä metsäalue. Niemen pohjoisosassa
Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät
Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet
Marjat ja sienet trendikästä villiruokaa vai paluuta juurille? Pirjo Mattila MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus
Marjat ja sienet trendikästä villiruokaa vai paluuta juurille? Pirjo Mattila MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Esityksen sisältö Villiruoka ja trendit Marjojen talteenotto ja kulutus Marjojen ravintosisältö
Lajiluettelo, Sieninäyttely 2018 ( )
Lajiluettelo, Sieninäyttely 2018 (09. 10.9.2018) Yhteensä 365 lajia (tai muuta taksonia) Tatit (Boletoid fungi) Boletinus asiaticus punaonttotatti Boletinus cavipes rusko-onttotatti Boletus betulicola
Lajiluettelo, Sieninäyttely 2017 ( )
Lajiluettelo, Sieninäyttely 2017 (10.-11.9.2017) Yhteensä 293 lajia (tai muuta taksonia) Punaisella huomionarvoiset lajit Basidiomycota Kantasienet Tatit Boletus edulis herkkutatti Boletus pinetorum kangasherkkutatti
Sienikurssi maahanmuutajille Oulun yliopisto Biologian laitos Villa Victor Kielen taidot työllistymisen tukena Vuolle Setlementti
Sienikurssi maahanmuutajille 5.-8.9.2017 Oulun yliopisto Biologian laitos Villa Victor Kielen taidot työllistymisen tukena Vuolle Setlementti - lisämateriaalia ei-suomenkielisille opiskelijoille 1 Sienikurssi,
www.mykomania.fi mykomania@mykomania.fi Vell-Made graphics, www.vellmade.net
www.mykomania.fi mykomania@mykomania.fi Vell-Made graphics, www.vellmade.net Lautapeli sienestyksestä kiinnostuneille 2 4 pelaajalle, ikäsuositus 9+ (aikuisten peli), pelin kesto 1 3 tuntia. PELIN SISÄLTÖ:
Napapiirin luontokansio
SIENET JA SIENESTYS Sienestys on hauskaa puuhaa! Varusteiksi riittää kori ja sieniveitsi. Sienikirja on myös tarpeen. Opettele aluksi kokeneemman sienestäjän kanssa muutama ruokasieni ja kerää vain niitä.
ELINTARVIKKEIDEN RADIOAKTIIVISUUSVALVONNAN TEHOSTAMINEN. Vuoden 2010 Evo -hankkeen kuvaus
ELINTARVIKKEIDEN RADIOAKTIIVISUUSVALVONNAN TEHOSTAMINEN Vuoden 2010 Evo -hankkeen kuvaus 1. Taustaa Kaikki elintarvikkeet sisältävät jonkin verran radioaktiivisia aineita kaikkialla maapallolla. Elintarvikkeissa
Luonnosta Sinulle. Marjat Sienet Yrtit
Luonnosta Sinulle Marjat Sienet Yrtit 1 Marjat Suomen valoisissa metsissä kypsyy joka vuosi noin 500 miljoonan kilon suuruinen marjasato. Marjojen kotitalous- ja kaupallisen poiminnan (40 45 miljoonaa
Metsamaan kantasienien puhdasviljely
Metsamaan kantasienien puhdasviljely Peitsa Mikola Metsantutkimuslaitos, Helsinki Johdanto Maassa elavien makrosienien toiminnasta ja ekologisesta merkityksesta on vaikea tehda varmoja johtopaatoksia pelkastaan
Pitkäsuo-Särkäntakasen Natura2000-alueen läheisten soiden lakkisienikartoitus Sotkamossa 2017
Pitkäsuo-Särkäntakasen Natura2000-alueen läheisten soiden lakkisienikartoitus Sotkamossa 207 Katri Kokkonen JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoituksen tavoite ja tarkoitus Kartoituksen tavoitteena oli selvittää
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S SIENIPOLKU. Kaihuavaara. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S SIENIPOLKU Kaihuavaara Kivalon tutkimusmetsä 1 SIENIÄ JA METSÄNTUTKIMUSTA Polulla esitellään ruokasieniä ja niiden kotitalouskäyttöä sekä myrkkysieniä, kääpiä
Metsasienten maadin mittaamisesta
Metsasienten maadin mittaamisesta Esteri Ohenoja Oulun yliopiston kasvitieteen laitos, Botanical Museum University of Oulu, 90100 Oulu 10, Finland Oulu Abstract. - On the quantitative study of fungi in
Nokian Maatialanharjun sienistöllisesti arvokkaita kohteita ja huomioita uhanalaisesta kasvilajistosta
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2018 Nokian Maatialanharjun sienistöllisesti arvokkaita kohteita ja huomioita uhanalaisesta kasvilajistosta Lasse Kosonen Sisällysluettelo 1. Johdanto
Pirkkalan Haikan kartanopuiston luontoselvitys 2018
Pirkkalan Haikan kartanopuiston luontoselvitys 2018 Lasse Kosonen Tmi Luonto-Lasse luontolasse@gmail.com Haikan kartanon puiston historia kartanon puistona ulottuu 1700-luvulle, jolloin alueelle istutettiin
Juuan Polvelan lakkisienikartoitus 2017
Juuan Polvelan lakkisienikartoitus 2017 Katri Kokkonen JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoituksen tavoite ja tarkoitus Kartoituksen tavoitteena oli selvittää harvinaisten tai arvokasta elinympäristöä indikoivien
Putkilokasvit (385 lajia)
Kolin kansallispuiston alueelta havaitut kasvi- ja sienilajit Lista perustuu lukuisiin lähteisiin sekä 2018 Kolilla järjestettyyn Bioblitz-tapahtumaan (x = laji havaittiin Bioblitzissä; x! = laji löytyi
Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002. Mäkinen, Markku & Jutila, Heli
Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita 62 2004 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä
Mika Toivonen & Jarkko Korhonen Sienikartoitukset Kemiönsaaren kallioilla ja Someron Rekijokilaaksossa 2012
Mika Toivonen & Jarkko Korhonen Sienikartoitukset Kemiönsaaren kallioilla ja Someron Rekijokilaaksossa 2012 Macrolepiota procera. V: Somero, Häntälä, Veräjämäki, 14.9.2012 (kuva: Jarkko Korhonen) Raportti
Luokasta. Luonnosta Sinulle L U O N T O O N. marjat. sienet. yrtit
Luokasta L U O N T O O N Luonnosta Sinulle VARIKSEN MÄ KYLLÄ TUNNISTAN, MUT VOIKS MUKA VARIKSENMARJOJA SYÖDÄ MUUTKIN KUIN VARIKSET. ONKS SE LAMPAANKÄÄPÄ JOKU KILIPUKIN PIKKUSERKKU VAI MITÄ? MITKÄ IHMEEN
Katri Kokkonen. Kolin, Telkkämäen ja Oulangan sienikartoitukset 2012
Katri Kokkonen Kolin, Telkkämäen ja Oulangan sienikartoitukset 2012 Raportti (asianumero 3046/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 5.5.2013 2 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut,
Tuhkalannoituksen vaikutus marjoihin. Nanna Tuovinen, Raimo Heikkilä & Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus
Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? Ovatko marjojen ja sienten sisältämien raskasmetallien pitoisuudet ensimmäisinä vuosina tuhkalannoituksen jälkeen nousseet liian korkeiksi? Nanna
Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto muodostuu
LUONNONTUOTTEET ELINTARVIKEALALLA
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 141 LUONNONTUOTTEET ELINTARVIKEALALLA KUVA 2/3 kannen pinta-alasta LUONNONTUOTTEET ELINTARVIKEALALLA 2014 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Sientemme suomenkieliset nimet. Lakkisienet (Agaricales).
Sientemme suomenkieliset nimet. Lakkisienet (Agaricales). Finska namn pa hattsvampar. The Finnish names of Agaricales. Sienten tuntemuksen ja sienitietouden leviamista on meilla haitannut se, etta varsin
Radioaktiivinen cesium Suomen ruokasienissä
/ HELMIKUU 2010 A Radioaktiivinen cesium Suomen ruokasienissä E. Kostiainen, J.Ylipieti Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HELMIKUU 2010 Radioaktiivinen
Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012
Matti Kulju Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012 Raportti (asianumero 4846/41/2012) Metsähallitus, Luontopalvelut, Pohjanmaa-Kainuu 28.11.2012 (=raportin viimeisin muokkauspäivä) KUVAILULEHTI
Saaristomeren kansallispuiston suursienet
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 112 Saaristomeren kansallispuiston suursienet Jukka Vauras Vantaa 2000 Jukka Vauras Biologiska samlingarna Institutionen för biologi Åbo Akademi 20500
Pirkkalan Rajaniemen luontoselvitys 2018
Pirkkalan Rajaniemen luontoselvitys 2018 Lasse Kosonen Tmi Luonto-Lasse luontolasse@gmail.com Rajaniemen alue käsitti Rajasalmen sillan (valtatie 3:n) molemmat puolet Pirkkalan puolella (kartta). Alueen
Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).
Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama
Sienitutkimukseen ja harrastukseen liittyvä ansioluettelo. Juhani Ruotsalainen.
Sienitutkimukseen ja harrastukseen liittyvä ansioluettelo. Juhani Ruotsalainen. Metsätie 12.A.4 71310 Vehmersalmi Nimi: Ruotsalainen Juhani Syntymäaika ja paikka: 20.08.1937. Ruokolahti Koulutus ja kurssit
Ilomantsin Jorhonkorven lakkisienikartoitus 2017
Ilomantsin Jorhonkorven lakkisienikartoitus 207 Katri Kokkonen JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoituksen tavoite ja tarkoitus Kartoituksen tavoitteena oli selvittää harvinaisten tai arvokasta elinympäristöä
13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016
Marsi 216 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 216 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka
13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017
Marsi 217 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 217 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä 2 Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan
Sienimyrkytykset. 73. Sienimyrkytykset
73. Sienimyrkytykset Sienimyrkytykset Suomessa kasvaa runsaat kaksikymmentä sellaista sienilajia, jotka käytännössä voivat aiheuttaa myrkytyksiä. Sienimyrkkyjen vaikutustavan perusteella myrkylliset sienet
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017. Nokian Maatialanharjun kääpälajistosta Lasse Kosonen
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017 Nokian Maatialanharjun kääpälajistosta 2017 Lasse Kosonen 1 Lasse Kosonen (teksti ja kuvat) Tmi Luonto-Lasse laskos44@hotmail.com p. 045 1435474
SIENESTÄ SUOMESSA LET`S HUNT MUSHROOMS IN FINLAND
ARKTISET AROMIT RY SIENESTÄ SUOMESSA LET`S HUNT MUSHROOMS IN FINLAND Suomi on sienestäjän ihannemaa! Harva asutus, jokamiehenoikeudet, helppo pääsy luontoon ja luonnon puhtaus tekevät Suomesta ihanteellisen
CoastNet -Life kääpäkartoitukset 2018
CoastNet -Life kääpäkartoitukset 2018 Kimmo Kolehmainen 30.11.2018 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut JULKAISUAIKA 30.11.2018 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO MH 4571/2018 SUOJELUALUETYYPPI/
LUONNON- SIENET. herkkutatti keltavahvero kangasrousku kangashapero
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- SIENET herkkutatti keltavahvero kangasrousku kangashapero Aikuinen sienestyskaveri ja mieli! iloinen 2 Sieniretkelle mukaan! Harjapäinen sieniveitsi on oiva apu
LUONNONTUOTTEET OSANA KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA
LUONNONTUOTTEET OSANA KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kestävän kehityksen koulutusohjelma Forssan toimipiste, kevät 2013 Lauri Jussila Nimenselvennys TIIVISTELMÄ FORSSA Kestävän kehityksen
Kmoksy ٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣٣ KEÇİÖREN / ANKARA. Ümüt Çınar. Turkki. deneme baskı.
Fince Mantar Adları Finnish Fungi Names Ümüt Çınar 2010 KEÇİÖREN / ANKARA Turkki Kmoksy deneme baskı www.kmoksy.com w w w. k m o k s y. c o m Sayfa 1 adlandırma çevirisi literal translation sienet sieni
LUONNONTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO
LUONNONTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus 2002 ISBN 952 13 1420 6 (nid.) ISBN 952 13 1421 4 (pdf) 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 15/011/2002 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099)
Itä-Kainuun kääpäselvitykset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Työ oli osa Paahde Life -hankkeen edellyttämiä lajistokartoituksia. Kartoituksen
Kaisa Junninen. Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura alueilla 2012
Kaisa Junninen Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura 2000 -alueilla 2012 Raportti (asianumero 2318/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 11.6.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus,
1 Luonnontilaiset kuusivaltaiset
1 Luonnontilaiset kuusivaltaiset metsät 19 Unmanaged spruce-dominated forests are regenerated naturally through large scale disturbances like forest fires, insect or disease outbreaks and understorey regeneration
Toiminnallisesti metsässä kännykällä ja ilman (A4 B3)
Seuraavat materiaalit olivat aineistona työpajassa: Toiminnallisesti metsässä kännykällä ja ilman (A4 B3) Työpajan vetäjänä oli Kirsi Arino, Vesalan yläasteen koulusta (Helsinki) 8-luokan biologian kurssi
HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015
HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 05 Keijo Savola..06 Kansikuvassa järeä kuusimaapuu, jonka kantokääpä (Fomitopsis pinicola) on lahottanut vanhojen metsien
Luonnon marjat ja hedelmät
hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala
Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa koealaverkosto ja tuloksia vuosilta
ISBN 978-951-4-2419-1 (PDF) ISSN 1795-15X Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 21 212 Jari Miina, Mikko Kurttila ja Kauko Salo Funded by the European Union
Puiden pienelinympäristöt. Opas maastoon
Puiden t Opas maastoon Tämä opas on ladattavissa sivulta: integrateplus.org Suositeltu viittaus: Kraus, D., Bütler, R., Krumm, F., Lachat, T., Larrieu, L., Mergner, U., Paillet, Y., Rydkvist, T., Schuck,
OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012 Tuoksuvalmuska Voimakkaan ja hedelmäisen tuoksuinen tuoksuvalmuska on kookas sieni, joka esiintyy männyn seurassa kuivilla mäntykankailla koko Suomessa, yleisemmin kuitenkin
SIENET. D Tutki helttojen jalkaan kiinnittymiskohtaa ja tarkista samalla itiöpölyn väri. Eliöiden määritys
SIENET Sienet on joskus luettu kasveihin. Nykyisin niiden katsotaan muodostavan oman sienikuntansa kasvien ja eläinten rinnalle. Sienet ovat itiöitä tuottavia ja viherhiukkasettomia aitotumallisia eliöitä,
Marja- ja sienimetsät
Tekijät Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus Tapani Hänninen Kansikuva Metsäkeskuksen kuva-arkisto Alkuperäiset kuvat Markku Eskola, metsäkuvat Tämän oppaan kuvat Piirros Lasse Kosonen, puolukka, huhtasieni,
Tea von Bonsdorff Filosoofiamagister, bioloog, Porvoo Lasse Kosonen Filosoofiakandidaat, bioloog, Tottijärve
Tea von Bonsdorff Filosoofiamagister, bioloog, Porvoo Lasse Kosonen Filosoofiakandidaat, bioloog, Tottijärve Originaali tiitel: Sienet. Tunnista. Poimi. Varo. Tea von Bonsdorff, Lasse Kosonen Copyright
Vuoden 2010 EVO -hankkeen loppuraportti
ELINTARVIKKEIDEN RADIOAKTIIVISUUSVALVONNAN TEHOSTAMINEN Yhteenveto Vuoden 2010 EVO -hankkeen loppuraportti Versio 2 Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO) 2009 2010 toteutettiin hanke Elintarvikkeiden
1. LAINSÄÄDÄNTÖ 2 2. RAVINTOSISÄLTÖ 6 3. POIMINTAOHJE 6 4. TUOREIDEN SIENTEN SÄILYTYS 8 5. SIENTEN ESIKÄSITTELY 9
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ 2 2. RAVINTOSISÄLTÖ 6 3. POIMINTAOHJE 6 4. TUOREIDEN SIENTEN SÄILYTYS 8 5. SIENTEN ESIKÄSITTELY 9 Sienten keittäminen 9 Sienten hauduttaminen omassa nesteessä 10 Sienten
1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle.
1. SUPPILOVAHVERO suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle. 1. SUPPILOVAHVERO Suppilovahvero on erinomainen ja herkullinen ruokasieni. Se
Kauhajoen nimikkolajit
Kauhajoen nimikkolajit Kauhajoen kunnan ympäristöosastolla ryhdyttiin alkuvuodesta 1997 valmistelemaan kunnan nimikkolajien valintaa. Silloin oli meneillään Suomen kuntaliiton aloitteesta valintamenettely
Yhteenvetoraportti MINERA projektissa tehdyistä ruokasienten metallipitoisuustutkimuksista Luikonlahdella 2010
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 3.4.2013 Arkistoraportti 98/2013 Yhteenvetoraportti MINERA projektissa tehdyistä ruokasienten metallipitoisuustutkimuksista Luikonlahdella 2010 Summary
Mitä limasienet ovat. Limasienet eliökunnan systeemissä
Mitä limasienet ovat Kaikkialla Suomen luonnossa, metsäturpeessa, lahopuussa, lehtikasoissa ja eläinten lannalla elää limasienten hiljainen joukko piilottelevaa elämäänsä. Ne ryömivät näkyviin vasta lisääntymistään
Myrkyllisia ja myrkyllisiksi luultuja sienia.
Myrkyllisia ja myrkyllisiksi luultuja sienia. Toivo Rautavaara. Suomessa kasvaa pyorein luvuin 2000 ' 'suursieniin'' luettavaa sienilajia. Niista noin 200 on koko maassa yleisesti tavattavia, ja lisiiksi
T O Y. Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti 3/2004
T O Y Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti 3/2004 Sisältö Puheenjohtajan mietteitä Kesän leiriextra: Teknologialeiri sähköpurkauksia ja aerosolihiukkasia Ksenonit-tiedeleiri saippuaa ja liimaa kotikonstein
Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin. Nanna Tuovinen, Tapio Oy
Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin Nanna Tuovinen, Tapio Oy Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? Ovatko marjojen ja sienten sisältämien raskasmetallien pitoisuudet
RAPORTTEJA 120. KUVA 2/3 kannen pinta-alasta
Helsingin yliopisto RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 10 Raaka-ainetuotanto luonnontuotealalla Nykytila ja mahdollisuudet KUVA / kannen pinta-alasta Raaka-ainetuotanto luonnontuotealalla Nykytila ja mahdollisuudet
Puun juuriston tehtävänä on paitsi ankkuroida
Tiina Rajala Selittävätkö mykorritsojen lajit ja lajilukumäärät puiden kasvueroja? Johdanto Puun juuriston tehtävänä on paitsi ankkuroida puu maahan, myös ottaa maasta vettä ja ravinteita. Boreaaliset
TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT
TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2009 TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Tuorlan lehdon kääväkkäät Kaarinan kaupunki. Ympäristönsuojelu
Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
Suupaloja seitsemästä sienestä
KOKO SUOMI SIENESTÄÄ KOKO SUOMI SIENESTÄÄ Suupaloja seitsemästä sienestä Vinkkejä sieniruokiin & säilöntään =1= VALOKUVAT ARKTISET AROMIT, REETTA PASANEN JA SHUTTERSTOCK =2= Sienten satokausi on pitkä,
Suupaloja seitsemästä sienestä
KOKO SUOMI SIENESTÄÄ KOKO SUOMI SIENESTÄÄ Suupaloja seitsemästä sienestä Vinkkejä sieniruokiin & säilöntään =1= VALOKUVAT ARKTISET AROMIT, REETTA PASANEN JA SHUTTERSTOCK Sienten satokausi on pitkä, joten
LUONNONMARJAT, -SIENET JA -YRTIT
LUONNONMARJAT, -SIENET JA -YRTIT Opettajalle: Luonnonmarjoihin, -sieniin ja -yrtteihin liittyvät kysymykset perustuvat sähköisesti ladattavaan Luokasta LUONTOON Luonnosta Sinulle -vihkoseen. Aineiston
Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä 2013. Heli Jutila
Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä 2013 Heli Jutila 1 Kannen kuva. Päällä: Etelärannan itäpuolista Vanajavettä. Alla: Vas. Uimahallin vieritse kulkeva ulkoilureitti, oik. Vikmaninlahtea. Sisäkannen
onto Luonto Retkiohjaa tkiohjaajan opas jan opas
Nuori Luonto Retkiohjaajan opas 2 Retken ohjaajalle Nuori Luonto Luonnossa kasvaa runsaasti erilaisia luonnontuotteita, joita on käytetty jo ammoisista ajoista asti ravintona ja myös muuhun hyötykäyttöön.
MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008
MARSI 27 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 27 Maaliskuu 28 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ...
Apurahat haettavissa! sivut 9-13. T i e d o t e 3 4 v s k. n r o 1 m a a l i s k u u 2 0 1 4
K u o p i o n L u o n n o n Y s t ä v ä i n Y h d i s t y s r. y. T i e d o t e 3 4 v s k. n r o 1 m a a l i s k u u 2 0 1 4 Sinitiainen nauttii talviruokinnasta. Kuva: Kaarina Heiskanen Kevätkokous ja
Elintavat, poiminta, säilöntä
Prammi 30.8.2014 Sienet Lehtivihreättömiä, valtaosaltaan monisoluisia eliöitä, joita voidaan pitää omana, eriytyneenä ryhmänään kasvien ja eläinten rinnalla Tärkein ero kasveihin: lehtivihreän ja yhteyttämiskyvyn
Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi. Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.
Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.2011 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat rf. kiittää
koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net
Säteilyturvakeskuksessa tehtyjen aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että metsäsienien
2.8.27 Sienien 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän alueella vuonna 25 Evira STUK yhteishanke, PILOT HGCS Eila Kostiainen, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Säteilyturvakeskuksessa
Sienet koristelumateriaalina. Kantokääpä kuuluu värjäyssieniin.
KANTOKÄÄPÄ (Fomitopsis pinocola) O Talvisen mäntymetsän hiljaisuudessa on rauhoittavaa kuunnella pakkasen kevyttä pauketta ja tuulen virettä ikihonkien latvuksissa. Luonto on levossa ja sienihulluus jäissä,
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
Sienet eliökunnassa. eliökunta. eläimet. suur- eli makrosienet. mikrosienet. paljain silmin näkyviä syötävät sienemme kuuluvat makrosieniin
Sienet eliökunnassa eliökunta eläimet kasvit sienet suur- eli makrosienet paljain silmin näkyviä syötävät sienemme kuuluvat makrosieniin mikrosienet näkyvät vain mikroskoopilla mm. hiivat, homeet, koivun
TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA
Ruoka-Kouvola www.ruokakouvola.fi 1 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti LIITE 2 13.1.216 TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä v.
KERUUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KESKI SUOMEN RAVINTOLOISSA
KERUUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KESKI SUOMEN RAVINTOLOISSA Heidi Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailu, ravitsemis ja talousala KUVAILULEHTI Tekijä(t)
Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009 Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Sami Kiema ja Reima Saarenoksa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
ALAVUDEN, KUORTANEEN JA TÖYSÄN LUONTOJULKAISU NRO
ALAVUDEN, KUORTANEEN JA TÖYSÄN LUONTOJULKAISU NRO 9 2018 1 Saukonjälki Suomenselän Luonnonystävät ry Terttu Rajala Reijo Salmi, Antero Mäkelä, Tuija Hakala, Anneli Heinonen, Voitto Yhtiö, Mariitta Korpi,
Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015
Ari Aalto & Miia Kokkonen Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY Sisällysluettelo Johdanto... 1 Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät... 3 Iso-Mittamo... 3 Moisionkumpare...
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Keijo Savola Helsingin Haltialan
7 RYHMÄ KASVIKSET SEKÄ TIETYT SYÖTÄVÄT KASVIT, JUURET JA MUKULAT
7 RYHMÄ KASVIKSET SEKÄ TIETYT SYÖTÄVÄT KASVIT, JUURET JA MUKULAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu nimikkeen 24 rehuaineet. 2. Nimikkeissä 0709-072 tarkoitetaan ilmaisulla "kasvikset" myös syötäviä
LUONNONRAAKA-AINEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSIA KIRJALLISUUSTUTKIMUS 2007. CRS-Biotech Oy, FM Terhi Sankelo, FT Jari Siivari
LUONNONRAAKA-AINEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSIA KIRJALLISUUSTUTKIMUS 2007 CRS-Biotech Oy, FM Terhi Sankelo, FT Jari Siivari 1 Sisällysluettelo 1. Sienet... 4 1.1. Yleistä... 4 1.2. Ruokasieniasetus... 5 1.3.
Napapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT
V KAIHUANVAARA JA KIVALOT Erämaisia vaaramaisemia Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet ovat helposti saavutettavia päiväretkikohteita. Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet sijaitsevat noin 60 km Rovaniemen
MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2011. Maaliskuu 2012
LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 211 Maaliskuu 212 Seinäjoki 212 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ... 3 4 LUONNONMARJOJEN JA
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin Mikko Kurttila, Jari Miina, Veera Tahvanainen & Henri Vanhanen Luke Joensuu Digitalisaatio ja teknologia luonnontuotealalla, Arktisten