Sienikurssi. Biologi Kaisa Tervonen 2015

Transkriptio

1 Sienikurssi Biologi Kaisa Tervonen 2015

2 Sienen tunnistaminen Sienen osien väri, muoto, rakenne, koko Lakin pinta Heltat, pillit, orat Itiöpölyn väri Jalka (rengas, tuppi) Haju, maku Muutokset (väri, haju, rakenne) Kasvutapa yksin, ryhmänä, kimppuna, noidankehänä Kasvualusta puulaji, maaperän rehevyys, lähistön kasvillisuus (mykoritsakumppanit) Katsottava useampia tuntomerkkejä, pelkän yläpinnan värin perusteella ei voi määritystä tehdä!

3 Sienten keruu Kerää vain sieniä, jotka varmasti tunnistat syötäviksi Puhdas paikka, puhtaat välineet, puhtaat kädet Muista jokamiehen oikeudet: Älä poimi sieniä liian läheltä taloja Pysäköi auto niin, että isommallakin ajoneuvolla mahtuu ohi HUOM. Pakurin keruu vaatii maanomistajan luvan

4 Sienten keruu Kori on paras keruuastia Ilmava, sienet pysyvät ehjinä, laakea pohja - ei montaa kerrosta päällekkäin Ämpäri ja muovikassi eivät hyviä umpinaisessa tilassa pilaantuminen alkaa nopeasti Sieniveitsi Jätä multaiset tyvet ja pilaantuneet sienet metsään

5 Tattien tuntomerkkejä Lakin alapinnalla pillit Jalan pinta Verkkokuvio Nukkatupsut Rengas Värireaktiot Väri muuttuu kosketuksesta Esim. sinertyy Suomessa yli 30 tattilajia

6 Herkkutatti, Boletus edulis ** Tuoreilla kankailla, kuusen juurisieni Lakki vaalean- tai tummanruskea Pillit melkein valkoiset, myöhemmin kellertävät Ainakin jalan latvassa vaalea verkkokuvio Kuva: AR

7 Kuivilla mäntykankailla Lakki punaruskea Pinta kyhmyinen tai epätasainen Pillien suut punaruskeat Jalka punaruskea, vaalea verkkokuvio Männynherkkutatti, Boletus pinophilus ** Kuva:

8 Sappitatti, Tylopilus felleus º Lakki harmaanruskea Pillistö vaaleanpunainen ja pullistuva Jalassa tumma verkkokuvio Maku karvas Kasvaa lahokannoissa Kuva:

9 Punikkitatit, ** Jalassa nukkatupsuja Lakin pintakelmu numeroa liian iso Muuttuu sinivioletiksi kosketuskohdista

10 Lakki punaruskea, oranssinsävyinen Koivunpunikkitatti, Leccinum versipelle ** K Jalan nukkatupsut nuoresta alkaen mustia Malto tummuu leikkauspinnoilta violetiksi Koivun juurisieni Kypsennettävä hyvin! Kuva:

11 Haavanpunikkitatti, Leccinum aurantiacum ** K Lakki kellanoranssinruskea Jalan nukkatupsut aluksi valkoiset, myöhemmin ruskeat Malto muuttuu vahingoittuneista kohdista puna-violetiksi ei yhtä voimakkaasti kuin koivunpunikkitatilla Haavan juurisieni Kypsennettävä hyvin! Kuva:

12 Lehmäntatti, Leccinum scabrum * Lakki harmaanruskea, pintakelmu sopiva Pillistö harmahtavan valkoinen, pullistuva Jalka solakka, nukkatupsut harmaanruskeita Malto pehmenee nopeasti Koivun juurisieni Kuva:

13 Kangastatti, Suillus variegatus * Lakki kellanruskea, ruskeasuomuinen Pillikerros vihertävänruskea Malto keltaista sinistyy Männyn juurisieni Sitoo itseensä rautaa lak+pstry-640-wy2.jpg

14 Voitatti, Suillus luteus * Lakki ruskea ja limainen Pintakelmu sitkeä Pillipinta keltainen, nuorena vaalean kalvon peittämä Jalan rengas aluksi valkoinen tummuu Männyn juurisieni Kuva:

15 Nummitatti, Suillus bovinus * Lakki vaalean ruskea Sateella limainen Pillistö harmaankeltainen Pillit leveitä, pillien sisältä löytyy pillejä Kasvaa ryhminä Männyn juurisieni Sopii lankojen värjäykseen Kuva:

16 Miten tunnistan rouskun? Maanläheiset värit Maitiaisnesteellisiä Maitiaisnesteen värimuutokset Itiöpöly valkoista Maku mieto kirpeä (kirpeät keitettävä ensin) Haju Isäntäpuu Tunnetaan noin 70 lajia

17 Rouskut ruokana Kaikki, joista tulee valkoista maitoa syötäviä Lakritsirousku lievästi myrkyllinen maitiaisneste vesikirkasta Miedot rouskut voi laittaa suoraan pannulle Sikurirousku, leppärouskut.. Kirpeät rouskut esikäsiteltävä keittämällä Kangasrousku ja karvarousku 10 min Haaparousku 5 min Keitetään väljässä vedessä, sienet kiehuvaan veteen, huuhdotaan kylmällä vedellä Pakastus, kuivaus, suolaus

18 Lakki violetinharmaa Limainen Heltat kellanvalkoiset Jalka vaalea, ontto Maitiaisneste valkoista vihertyy hitaasti Maku kirpeä Keitettävä 5 min Kuusen juurisieni Haaparousku, Lactarius trivialis º** Kuva: plant.php?id=13945&image_id=13946&prms=

19 Kangasrousku, Lactarius rufus º* Lakki punaruskea, yl. terävästi nipukallinen Heltat rusehtavanvalkoiset Jalka lakkia vaaleampi Maitiaisneste valkoista Maku polttava Keitettävä 10 min Kangasmetsissä havupuiden ja koivun seurassa Kuva:

20 Sikurirousku, Lactarius camphoratus ** Pienehkö Lakki, heltat ja jalka tummempia kuin kangasrouskulla Maitiaisneste valkoista Sikurin tuoksu Maku mieto Ei tarvitse keittää Kuusikoissa Kuva:

21 Lakritsirousku, Lactarius helvus X Lakki vaalean kellanruskea, mattainen Jalka lakin värinen Maitiaisneste vesikirkasta Maku mieto Lakritsin tuoksu Soistuneilla paikoilla Lievästi myrkyllinen Kuva:

22 Karvarousku, Lactarius torminosus º** Vaaleanpunainen, vyöhykkeinen, karvainen Reuna pitkään sisäänkiertynyt Maitiaisneste valkoista Maku polttava Keitettävä 10 min Koivun juurisieni Kuva:

23 Kuusenleppärousku ** Oranssinkeltainen, vanhemmiten vihertyvä Maitiaisneste porkkananpunaista muuttuu viininpunaiseksi ja lopulta vihreäksi Kuusikoissa Vrt. männynleppärousku männyn kaverina Kuusenleppärousku Kuva: pho/00261_lactarius_deterrimus_pho_1.jpg

24 Mustarousku, Lactarius turpis X Oliivinvihertävä tai lähes musta Heltat kellanvalkoiset Maku polttava Koivun ja kuusen juurisieni Mutageeninen Kuva:

25 Miten tunnistan haperon? Pintakelmu kirkkaan värinen ja ainakin osittain nyljettävissä Malto on haurasta ja helposti lohkeavaa Värimuutokset (harmaantuu, ruskettuu) Ei maitiaisnestettä (vrt. rouskut) Itiöpölyn väri valkoinen okrankeltainen Maku mieto polttava Haju Isäntäpuu (haperot ovat mykoritsasieniä) Monilajinen ryhmä, paljon tuntemattomia lajeja N. 130 lajia tunnetaan

26 Haperot ruokana Miedot syötäviä, eivät tarvitse esikäsittelyä Kun tunnistat haperoksi maista varovasti Pieni pala heltasta suuhun, mutustele hetki ja sylje pois

27 Isohapero, Russula paludosa ** Omenanpunainen Iso Heltat punateräiset Jalka tanakka, punahäiveinen Mieto Havupuiden ja koivun juurisieni Kuva: Russula%20paludosa% jpg

28 Oranssinpunainen, pitkään puolipallomainen Heltat hieman kellertäviä Jalka valkoinen Harmaantuu Mieto Kangasmetsissä, karuilla paikoilla männyn juurisieni Kangashapero, Russula decolorans ** Kuva: russula_decolorans_ac0911.jpg

29 Keltahapero, Russula claroflava ** Lakki kirkkaan keltainen Heltat valkoiset Jalka valkoinen Harmaantuva Maku mieto Kosteissa metsissä, koivun juurisieni Kuva:

30 Viinihapero, Russula vinosa ** Lakki viininpunainen, Heltat kermankeltaiset Harmaantuu Mieto Kuusen ja männyn juurisieni Kuva: pho/06440_russula_vinosa_pho_1.jpg

31 Sillihaperot, Russula xerampelina coll. ** Väri vaihtelee: viininpunainen, ruskeanpunainen, vihreä, kirjava Jalassa punaista Kosketuskohdat ruskettuvat Maku mieto Sillin tuoksu Kuusikoissa Kuva: tx_photos.asp?index=6488

32 Palterohapero, Russula vesca** Lakki lihanpunainen Pintakelmu ei ulotu reunaan asti reuna valkoinen Kova Mieto Poluilla ja pientareilla Koivun, kuusen ja männyn juurisieni Kuva: tx_photos.asp?index=6425

33 Koivuhapero, Russula aeruginea ** Lakki vihreä Heltat kermankellertävät Muuttuvat ruskealaikkuisiksi Maku mieto Koivun ja kuusen juurisieni Kuva: ee8a03fc2c1a236be524f.jpg

34 Muita ruokasieniä

35 Mustavahakas *** Hygrophorus camarophyllus Lakki harmaanruskea, säteittäisesti säikeinen Heltat valkoiset, paksut, johteiset, harvassa Jalka harmahtavasäikeinen Tuoreet, sammaleiset havumetsät, yleinen Makeahko tuoksu Ei esikäsittelyä Kuvat: Seppo Kytöharju ja pinkka.helsinki.fi

36 Lakki kellanruskea, säteittäisryppyinen, vaaleahärmeinen Heltat vaaleanruskeat Jalka säikeinen, latvassa siksak-kuvio Sormusmainen rengas Sammaleiset kangasmetsät, yleinen Kehnäsieni, Rozites caperatus *** Kuva: seened/kitsemampel.htm

37 Kehnäsieni, Rozites caperatus *** Nuoret sienet voi käyttää kokonaan Vanhojen sienten jalka usein kuituinen Ei esikäsittelyä Pakastus, kuivaus Kuva: seened/kitsemampel.htm

38 Keltavahvero eli kantarelli Cantharellus cibarius *** Keltainen, tukevamaltoinen, suppilomainen Lakin alapinnalla poimuja Koivun juurisieni Yleinen Etelä- ja Keski- Suomessa Ei esikäsittelyä Kuvat: vasen AM, oikea lexikon.com/texte/fm/001/ pfifferling/fm pfifferling.html

39 Valevahvero Hygrophoropsis aurantiaca * Oranssinkeltainen, suppilomainen Heltat tiheät, johteiset Ohutmaltoinen Puuaineksen lahottaja Havu- ja sekametsissä, hakkuuaukoilla, yleinen Kuva: hygrophoropsis_aurantiaca1.jpg

40 Suppilovahvero Cantharellus tubaeformis *** Lakki ruskea, selvä napa Alapinta: helttamaiset poimut kellanruskeita / harmaita, johteisia Jalka kellanruskea, litteä, ontto Sammaleisissa tuoreissa havumetsissä Yleinen Etelä- ja Keski- Suomessa Yläkuva: Seppo Kytöharju Alakuva:

41 Alapinta: keltainen, melkein sileä tai hieman ryppyinen Ravinteikkaat ja kosteat paikat Käytetään samalla tavalla kuin suppilovahveroa Kosteikkovahvero Cantharellus lutescens *** Kuvat: AM

42 Mustatorvisieni Craterellus cornucopioides *** Yläpinta musta, hienosuomuinen, suppilomainen Alapinta harmaa, sileä tai matalasti poimuinen Tumma tyvi Malto ohutta Lehdot, tuoreet kangasmetsät, lehtomaiset kuusikot Kuva: Seppo Kytöharju

43 Lampaankääpä Albatrellus ovinus *** Kermanvaalea tai nahanruskea, suomuinen Pillikerros ohut, valkoinen, kellastuva Tuoreet sammaleiset kuusimetsät vrt. Typäskääpä (Albatrellus confluens*º) Punasävyinen, sileä, tuoksu hedelmäinen Hieman karvas Yläkuva: Seppo Kytöharju Alakuva:

44 Lampaankääpä Albatrellus ovinus *** Ei esikäsittelyä Pakastus, kuivaus Sienipihvit Huom. Kellastuu kypsennettäessä Yläkuva: Seppo Kytöharju

45 Vaalea, paksumaltoinen Mureneva piikkikerros johteinen Lehdot tuoreet havumetsät Ei esikäsittelyä Pakastus, kuivaus Vaaleaorakas Hydnum repandum *** Kuva: dossiers_acanthe/dossier_champignons.html

46 Vaaleaorakas vs. rusko-orakas Rusko-orakas (Hydnum rufescens***) Hennompi, ruskeampi, kasvaa kosteammilla paikoilla

47 Tuoksuvalmuska Tricholoma matsutake *** Vaaleanruskea, tervanruskeita suomuja & säikeitä Reuna pitkään sisäänkiertynyt Heltat luonnonvalkoiset Jalka ruskean- ja valkeankirjava, renkaallinen Haju vahva, imelä Harvinaisehkona mäntykankailla, yleisempi Pohjois-Suomessa Kuva: 317matsutake.jpg

48 Suositellut ruokasienet (ent. kauppasienet) Aiemmin vain kauppasieniksi hyväksyttyjä (EVIRA) lajeja sai myydä Suomessa 24 lajia tai lajiryhmää Kaupallisesti merkittäviksi koettuja lajeja Suhteellisen helppoja tunnistaa Ei myrkyllisiä matkijalajeja Asetus kumottiin äskettäin (2012) ja nyt periaatteessa mitä vain saa myydä jos EU hyväksynyt elintarvikkeeksi Kolmiportainen koulutusjärjestelmä ohjannut kauppasienien keruuta Keruutuotetarkastaja > kauppasienineuvoja > kauppasienipoimija Ilmeisesti loppumassa saa nähdä mihin tilanne muuttuu Sesonkiaikana sienenpoiminnalla elää helposti

49 Suositellut ruokasienet, ent. kauppasienet 1. Herkkutatit (Boletus edulis, B. pinophilus, B. reticulatus) 2. Kangastatti (Suillus variegatus) 3. Punikkitatit (Leccinum versipelle, L. aurantiacum, L. vulpinum) 4. Voitatti (Suillus luteus) 5. Haaparouskut (Lactarius trivialis, L. utilis) 6. Kangasrousku (Lactarius rufus) 7. Karvarousku (Lactarius torminosus) 8. Leppärouskut (Lactarius deliciosus, L. deterrimus) 9. Isohapero (Russula paludosa) 10. Kangashapero (Russula decolorans) 11. Keltahapero (Russula claroflava) 12. Viinihapero (Russula obscura) 13. Mustavahakas (Hygrophorus camarophyllus) 14. Kehnäsieni (Rozites caperatus) 15. Mesisienet (Armillaria mellea ryhmä) 16. Keltavahvero eli kantarelli (Cantharellus cibarius) 17. Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) 18. Kosteikkovahvero (Cantharellus lutescens) 19. Mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) 20. Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) 21. Vaaleaorakas (Hydnum repandum) 22. Korvasieni (Gyromitra esculenta) 23. Huhtasienet (Morchella spp.) 24. Tuoksuvalmuska eli matsutake (Tricholoma matsutake)

50 Tärkeimmät myrkkysienet 1. Valkokärpässieni, Amanita virosa Huom. 2. Keltakärpässieni, Amanita citrina Myrkyllisiä sieniä 3. Punakärpässieni, Amanita muscaria on muitakin! 4. Ruskokärpässieni, Amanita regalis 5. Kangaskärpässieni, Amanita porphyria 6. Suippumyrkkyseitikki, Cortinarius rubellus 7. Pulkkosieni, Paxillus involutus 8. Harmaamustesieni, Coprinus atramentarius 9. Kitkerälahokka, Hypholoma fasciculare 10. Myrkkynääpikkä, Galerina marginata Kerää ja syö vain sieniä, jotka varmasti tunnet syötäviksi!

51 Myrkkysienet Useita lajeja jotka tappavan myrkyllisiä Solumyrkkyjä, hermomyrkkyjä, ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä ja antabuksen kaltaisia aineita Tärkeimmät myrkyt amatoksiinit, gyromitriinit, muskariinit ja psilosybiinit Monet sienimyrkyt hallusinogeenejä Noin 20 sienikuolemaa Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana, useimmat ennen 1960-lukua Eniten kuolemaan johtavia myrkytyksiä aiheuttaa valkokärpässieni Muita Suomessa ihmisiä tappaneita ovat korvasieni, pulkkosieni ja suippumyrkkyseitikki Kuolemien lisäksi esimerkiksi munuaisen menetykseen johtaneita myrkytyksiä Myrkytystietokeskus:

52 Kokonaan valkoinen Itiöpöly valkoista (vrt. herkkusienet) Jalka pitkä, valkoista hahtuvaa Rengas ja tuppi Haisee kukkakaupalle (aluksi imelä, sitten vastenmielinen) Tuoreet kuusikot Yleinen, vähenee pohjoista kohti Valkokärpässieni Amanita virosa Kuva: AM

53 Punainen lakki, valkoisia pilkkuja Riippuva ja leveä pykäreunainen rengas Tuppi Käytetty kärpäsmyrkkynä Yleinen koivun ja männyn juurisieni Punakärpässieni Amanita muscaria Kuva: Amanite-tue-mouches-(Amanita-muscaria)

54 Ruskokärpässieni Amanita regalis Kellanruskea, vaaleita laikkuja Rengas pykäreunainen, ulkoreuna keltainen Tuppi Kuusivaltaiset kangasmetsät, lähes koko maassa yleinen Kuva: Seppo Kytöharju

55 Lakki harmaanruskea, sileä, ei suojusjätteitä Rengas riippuva, harmaa Tuppi iso pallo Perunakellarin haju (ummehtunut) Kangasmetsissä Yleinen koko maassa Kangaskärpässieni Amanita porphyria Kuva: champignons/amanitacees.htm

56 Suippumyrkkyseitikki Cortinarius rubellus Keskikokoinen, himmeäpintainen, terävähuippuinen, kanelinruskea, pienisuomuinen Jalassa keltaisia, katkonaisia vöitä (revontulikuvio) Tuoksu: retiisi / raaka peruna Sammaleiset, kosteat havumetsät Etelä- ja Keski- Suomessa Yläkuva: Alakuva:

57 Ruskea, laakea suppilomainen Reuna nukkainen ja sisäänkiertynyt Heltat kellertävät, kosketuksesta tummuvat Yleinen, hyötyy ihmistoiminnasta Pulkkosieni Paxillus involutus Kuva: paxillus_involutus_gm1.jpg

58 Harmaamustesieni Coprinus atramentarius ( )** Lakki munanmuotoinen kellomaiseksi laakeneva Harmaa, pitkittäisuurteinen Heltat vaaleat, sulavat mustaksi nesteeksi Tuppaina kulttuuriympäristöissä nurmella tai lehtilahopuulla, yleinen Antabus-reaktio Kuva: Seppo Kytöharju

59 Keltainen, keskeltä punaruskea Heltoissa rikinkeltaista ja vihertävää violetinharmaa Itiöpöly mustaa Maku kitkerä Tuppaina laholla lehtipuulla Kitkerälahokka Hypholoma fasciculare Kuva:

60 Kuusilahokka Hypholoma capnoides ** Keltainen / harmaankeltainen Itiöpöly mustaa Maku mieto, herne Havupuiden lahokannoissa tuppaina Kuva:

61 Myrkkynääpikkä Galerina marginata Jalka renkaan yläpuolelta jauheinen, alapuolelta valkohahtuvainen vrt. Koivunkantosieni Rengas kalvomainen, vanhemmiten jalanmyötäinen Lakki kosteusmuuntuva, kanelinruskea Yleensä havulahopuulla, yleinen Kuva: ladislav_pomsar2006_49312.jpg

62 Yläkuva: Alakuva: Koivunkantosieni Kuehneromyces mutabilis *** Jalka renkaan yläpuolelta vaalea ja sileä, alapuolella mustanruskeita samettisuomuja vrt. Myrkkynääpikkä Rengas selvä, kalvomainen Lakki selvemmin kosteusmuuntuva, kellanruskea Tukevampi Yleensä lehtilahopuulla (koivulla), yleinen

63 Linkkejä ja vinkkejä Suomen sieniseura Sienilehti FB: Suomen sieniseura -ryhmä Jyvässeudun sieniseura Retkiä ja siententunnistusiltoja Sieniseurojen tapaaminen Ravintosisältöjä, reseptejä, kuvia

64 Sieniretki Lauantaina klo Laajavuoren metsät Tavataan Laajarin parkkipaikalla Kaisa Kerätään sieniä Sienikori, sieniveitsi ja säänmukaiset vaatteet mukaan Eväät voi ottaa mukaan