Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Mäkinen, Markku & Jutila, Heli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002. Mäkinen, Markku & Jutila, Heli"

Transkriptio

1 Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita

2 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia placenta). Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua). ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Johdanto 4 Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus 4 Kääväkkäitten ekologiaa 4 Tulokset 5 Lajimääristä 5 Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana 5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät 6 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon 7 Lähteet 7 Liitteet Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia. Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. 3

4 Tiivistelmä Johdanto Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta. Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat, haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit, joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä, poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan. Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl. Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita (>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä. Kääväkkäitten ekologiaa Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja. Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan eläviin puihin. Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa. Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä (Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous), lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä. Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti murenevaa lopputuotetta. 4

5 Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)). saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori, vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän. Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21 prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla. Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla, monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun (tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin, kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa. Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji. Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)). Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja. Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä hyötyneitä lajeja. Menetelmät Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja uudelleen syksyllä Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1). Tulokset Lajimääristä Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2). Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas. Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää. 5

6 Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä. Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät. Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia, ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille. Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin. Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa alueellinen uhanalaisuus): Anomoporia bombycina Käpäläkääpä (+) Asterostroma laxum Tähtivuotikka (RT) Ceriporia purpurea Punakerikääpä (+) Onnia tomentosa Huopakääpä (+) Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä (+) Phlebia diffissa Kermarypykkä (-) Phlebia serialis Okrarypykkä (RT) Postia placenta Istukkakääpä (RT) Postia septentrionalis Keltahaprakääpä (+) Sistotrema alboluteum Kultakurokka (RT) Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja. Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. 6

7 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella, missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen käyttäjien kanssa. Lähteet Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 7

8 LIITE 1 Antrodia serialis Rivikääpä Antrodia sinuosa Kelokääpä Antrodia xantha Katkokääpä Antrodiella hoehnellii Voikääpä Antrodiella semisupina Sitkokääpä Asterodon ferruginosus Oravuotikka 1

9 Basidioradulum radula Kermaraspikka Datronia mollis Kennokääpä Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Geastrum pectinatum Uurremaatähti Gloeophyllum odoratum Aniskääpä 2

10 Gleoporus taxicola Viinikääpä Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Inonotus obliquus Pakurikääpä Inonotus radiatus Lepänkääpä 3

11 Ischnoderma benzoinum Tervakääpä Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä Onnia leporina Pihkakääpä Phellinus alni Lepänarinakääpä Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä Panellus serotinus Talvivinokas 4

12 Phellinus conchatus Raidankääpä Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä Phellinus pini Männynkääpä Phellinus viticola Riukukääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Phellinus tremulae Haavankääpä 5

13 Piptoporus betulinus Pökkelökääpä Postia alni Pikkuhaprakääpä Postia caesia Sinihaprakääpä Postia fragilis Tahrahaprakääpä Postia placenta Istukkakääpä Postia stiptica Karvashaprakääpä 6

14 Pycnoporellus fulgens Rusokääpä Sarcosoma globosum Hytymaljakas Stereum rugosum Ryppynahakka Sceletocutis papyraceae Paperiludekääpä Pheudohydnum gelatinosum Orahytykkä Stereum sanguinoletum Verinahakka 7

15 Trametes pubescens Nukkavyökääpä Tremella foliaceae Liuskahytykkä Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä 8

16 Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi, km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y Ruokasieni= * Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen Valokuva= v Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta Albatrellus confluens Typäskääpä Y ku * y sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä Albatrellus ovinus Lampaankääpä Y ha * Anomoporia bombycina Käpäläkääpä NT v km h aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji Antrodia heteromorpha Väljäpillikääpä h km, le aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa Antrodia macra Pajunkääpä H paju harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue) Antrodia serialis Rivikääpä Y ham v havulieoissa koko alueella Antrodia sinuosa Kelokääpä Y ha v tuoksuu lakritsilta Antrodia xantha Katkokääpä Y v joskus lehtipuissa Antrodiella hoehnelii Voikääpä H le, r v lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji Antrodiella semisupina Sitkokääpä H le, k v taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji (sopeutuvimmasta päästä) Asterodon ferruginosus Oravuotikka H v v Asterostroma laxum Tähtivuotikka NT v aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji Auriscalpium vulgare Käpyorakas my hakä kävyissä (97, aarnialue) Bankera fuligineoalba Lakritsiorakas Y mä männiköissä (23-25, 91-93, ), tuoksuu lakritsilta Bankera violascens Kimppuorakas H sa ku sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue) Basidioradulum radula Kermaraspikka Y v lehtipuissa koko alueella Bjerkandera adusta Tuhkakääpä my le lieoissa ja kannoissa Byssocorticium molliculum Karikekääpä Y havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella Byssomerulius corium Kelmukka Y haapa paju lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella Cantharellus cibarius Keltavahvero Y le ha* monenlaisissa metsissä ( , aarnialue), hyvä ruokasieni Cantharellus lutescens Kosteikkovahvero H k kg * rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni Cantharellus tubaeformis Suppilovahvero Y kg * sammaleisissa kuusikoissa ( , aarnialue), hyvä ruokasieni

17 Ceriporia excelsa Kirjokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporia purpurea Punakerikääpä NT la le aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa Ceriporia reticulata Verkkokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporiopsis resinascens Hartsikääpä H le lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95) Cerrena unicolor Pörrökääpä Y le lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella Chaetodermella luna Kuuorvakka H v aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji Clavariadelphus ligula Pikkunuijakas y karikkeella (12-13, aarnialue, ) Clavariadelphus pistillaris Isonuijakas H r v ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98) Clavariadelphus sacchalinensis Taiganuijakas H k ne karikkeella (12-13, aarnialue) Clavulina cristata Korallihaarakas H sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue) Climacocystis borealis Pohjankääpä H v kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, , aarnialue) Coltricia perennis Kangaskääpä Y mäntykankailla ja poluilla koko alueella Craterellus cornucopioides Mustatorvisieni Y sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue) Creolophus cirrhatus Tupasorakas H harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa Cylindrobasidium evolvens Pehmikkä Y lehtipuissa koko alueella Dacryobolus sudans Tippauumakka H liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue) Datronia mollis Kennokääpä H lehtipuissa (aarnialue, 13, 68) Diplomitoporus lindbladii Hopeakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Fomes fomentarius Taulakääpä Y v koko alueella koivuissa, joskus haavassa Fomitopsis pinicola Kantokääpä Y v koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa) Ganoderma lipsiense Lattakääpä H haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68) kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu anikselta Gloeophyllum odoratum Aniskääpä melko r v Gloeophyllum sepiarium Aidaskääpä Y kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella Gloeoporus dichrous Tikankääpä H pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue) Gleoporus taxicola Viinikääpä H v v aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji Heterobasidion annosum Männynjuurikääpä H harjualueella ( , ) Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Y v kuusissa koko alueella Hydnellum aurantiacum Oranssiorakas H monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue) Hydnellum caeruleum Siniorakas melko Y männiköissä ( , 86-88) Hydnellum concrescens Vyöhykeorakas h hl rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137) Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Y mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita guttaatiopisaroita runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia guttaatiopisaroita Hydnellum peckii Karvasorakas Y Hydnellum suaveolens Tuoksuorakas H kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva

18 Hydnum repandum Vaaleaorakas Y sammaleisissa kuusikoissa koko alueella Hydnum rufescens Rusko-orakas Y kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue) Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Y v lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella Hyphoderma setigerum Isonyhäkkä H liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue) Hyphodontia abieticola Sänkiotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia alutacea Nuhruotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia arguta Viitaotaraspikka H rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95) Hyphodontia aspera Kuusiotaraspikka Y havulieoissa koko alueella Hyphodontia barba-jovis Partaotaraspikka H lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Y v havulieoissa koko alueella Hyphodontia paradoxa Rosokääpä H lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue) Hypochnicium bombycinum Puistohuovakka H ku lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija Hypochnicium detriticum Karikehuovakka H karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella) Inonotus obliquus Pakurikääpä Y v koivuissa ja tervalepissä koko alueella Inonotus radiatus Lepänkääpä Y v lepissä koko alueella Ischnoderma benzoinum Tervakääpä H v kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, , aarnialue), tuoksuu voimakkasti Junghuhnia lacera Irtokarakääpä H lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68, 95, aarnialue) Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä H v v aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, , aarnialue), suosii vanhoja metsiä Junghuhnia nitida Risukarakääpä H lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140) Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä H v pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97, aarnialue) Oligoporus ptychogaster Puuterikääpä aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon; hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi Oligoporus sericeomollis Korokääpä aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa) Onnia leporina Pihkakääpä H v harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji Onnia tomentosa Huopakääpä NT r aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, , aarnialue), Macrotyphula fistulosa Hoikkanuijakas h le h pudonneilla lehtipuun oksilla Mucronella calva Parvipiikki h la aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä Peniophora pithya Kuusiorvakka y kuusilieoissa koko alueella Phanerochaete sanguinea Helo-orvakka yy la, kg h liekopuissa (13, 25, 28, 41, , aarnialue) Phellinus alni Lepänarinakääpä y v koko alueella lepissä Phellinus chrysoloma Kuusenkääpä H v aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji

19 Phellinus cinereus Koivunarinakääpä y koivuissa koko alueella Phellinus conchatus Raidankääpä y paju y v raidoissa koko alueella Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä NT v toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus Phellinus laevigatus Levykääpä H vk aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä Phellinus lundellii Pikireunakääpä H vk aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji Phellinus nigrolimitatus Aarnikääpä H v aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phellinus pini Männynkääpä harvinaistunut y v vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella Phellinus punctatus Kuhmukääpä Y y v koko alueella, varsinkin raidoissa Phellinus tremulae Haavankääpä Y y v koko alueella haavoissa aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu uissa, vanhan metsän laji Phellinus viticola Riukukääpä H v h-y v (sopeutuneimmasta päästä) Phellodon connatus Tummaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon niger Mustaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon tomentosus Ryytiorakas Y y poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös kuivattuna Phlebia diffissa Kermarypykkä NT v aarnialueella (119, 137, 139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phlebia fuscoatra Karhirypykkä h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Phlebia serialis Okrarypykkä NT v aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji Phlebiopsis gigantea Harmaaorvakka y koko alueella havulieoissa ja kannoissa Physisporinus vitreus Maitovahakääpä h (12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana Piptoporus betulinus Pökkelökääpä y koivulla y v koko alueella koivuissa Plicatura nivea Leppävanukka h le y koko alueella lepissä Polyporus brumalis Talvikääpä y le h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Polyporus ciliatus Ripsikääpä h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Porpomyces mucidus Kolokääpä h liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia alni Pikkuhaprakääpä h v lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue) Postia caesia Sinihaprakääpä y v koko alueella kuusilieoissa Postia fragilis Tahrahaprakääpä y v havulieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia lactea Valkohaprakääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Postia placenta Istukkakääpä NT v v aarnialueella (119, 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji Postia septentrionalis Keltahaprakääpä NT v aarnialueella (137, 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä Postia stiptica Karvashaprakääpä y v kuusissa (13, 41, , aarnialue) Postia tephroleuca Harmohaprakääpä aarnialueella kuusilieoissa

20 Postia undosa Poimuhaprakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Protodontia piceicola Naskalihytykkä H v aarnialueella (117, 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä Protodontia subgelatinosa Hammashytykkä H v aarnialueella (117, 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä Pseudohydnum gelatinosum Orahytykkä my la ha h v kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue) Pseudomerulius aureus Kultarypykkä H v aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla, vanhan metsän laji Pycnoporellus fulgens Rusokääpä H v y v Ramaria corrugata Kuusihaarakas y koko alueella kuusikoissa Ramaria flava Keltahaarakas my leha h sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue) Resinicium bicolor Maitotahra y havulieoissa koko alueella Rigidoporus corticola Kuorikääpä h v h lehtipuissa (aarnialue, 68) Rigidoporus populinus Vaahterankääpä Y puistoissa vaahteroissa (95) männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty värjäyksessä Sarcodon imbricatus Suomuorakas y ha y Scopuloides rimosa Pikkuorvakka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Sistotrema alboluteum Kultakurokka NT v aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä Sistotrema brinkmannii Nuppikurokka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Skeletocutis amorpha Rustokääpä y la ha h kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Sceletocutis biguttulata Valkoludekääpä h mäntylieoissa (12-13, 28, , aarnialue) Sceletocutis carneogrisea Routakääpä aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa Sceletocutis papyracea Paperiludekääpä v aarnialueella havulieoissa Steccherinum fimbriatum Ripsikarakka my la hale h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Steccherinum ochraceum Orakarakka h re le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Stereum hirsutum Karvanahakka yy le y koko alueella lehtipuissa Stereum rugosum Ryppynahakka yy le y v koko alueella lehtipuissa Stereum sanguinolentum Verinahakka yy ha y koko alueella havupuissa Stereum subtomentosum Leppänahakka h le y koko alueella lepissä Thelephora palmata Löyhkäsilokka my ha h sammaleisissa metsissä (12-13, 22, , aarnialue) hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä Thelephora terrestris Karvasilokka y ka la y Trametes hirsuta Karvavyökääpä y le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes ochracea Pinovyökääpä yy le y koko alueella lehtipuissa Trametes pubescens Nukkavyökääpä h le h v lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes velutina Valkovyökääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Trechispora farinacea Jauhoharsukka y havupuissa koko alueella Trechispora hymenocystis Rihmaharsukka y lehtipuissa

21 Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä yy ha le y v varsinkin kuusissa Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä y ha y v varsinkin männyissä Tyromyces chioneus Liitukääpä my le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Mainintoja muista sieniryhmistä Sarcosoma globosum Hytymaljakas NT v aarnialue (46) + 22 Geastrum pectinatum Uurremaatähti v aarnialue (137) Gyromitra gigas Lehtokorvasieni aarnialue Panellus serotinus Talvivinokas v HJ lisännyt valokuvista Tremella foliaceae Liuskahytykkä v HJ lisännyt valokuvista

Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099)

Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Työ oli osa Paahde Life -hankkeen edellyttämiä lajistokartoituksia. Kartoituksen

Lisätiedot

Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012

Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012 Matti Kulju Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012 Raportti (asianumero 4846/41/2012) Metsähallitus, Luontopalvelut, Pohjanmaa-Kainuu 28.11.2012 (=raportin viimeisin muokkauspäivä) KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015

Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 Ari Aalto & Miia Kokkonen Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY Sisällysluettelo Johdanto... 1 Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät... 3 Iso-Mittamo... 3 Moisionkumpare...

Lisätiedot

TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT

TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2009 TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Tuorlan lehdon kääväkkäät Kaarinan kaupunki. Ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa). Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015 HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 05 Keijo Savola..06 Kansikuvassa järeä kuusimaapuu, jonka kantokääpä (Fomitopsis pinicola) on lahottanut vanhojen metsien

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Kaisa Junninen. Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura alueilla 2012

Kaisa Junninen. Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura alueilla 2012 Kaisa Junninen Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura 2000 -alueilla 2012 Raportti (asianumero 2318/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 11.6.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus,

Lisätiedot

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Ari Aalto, Risto Sulkava Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä lumiolosuhteissa, joten lajistolistaus on vain suuntaa-antava. Keuruulaisittain

Lisätiedot

Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007

Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009 Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Sami Kiema ja Reima Saarenoksa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys

Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys Etukansi Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys Lemunniemi, Länsi-Krossi, Lakari Kellarimäki ja Nunna Panu Kunttu Heikki Kotiranta Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2010 Kaarinan kaupungin

Lisätiedot

KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA

KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA LIITE 6 LUONTOSELVITYS Valokuva Vesa Salonen KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA / Vesa Salonen 2013 LUONTOSELVITYS KUKKURIN METSÄALUEELTA 2013 Kukkurin metsässä on lahoavaa puuta, kuten oikeassa metsässä pitääkin

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Käävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen

Käävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen Käävät ja sienet Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005 Mikael Kukkonen Eurajoen Kaunissaaren kääpä- ja sienikartoituksen maastotyöt suoritettiin neljän päivän aikana syksyllä 2005 (16.9. & 17.9. & 24.9.

Lisätiedot

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Keijo Savola Helsingin Haltialan

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma maaliskuu 2002 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1 Yleiskuvaus... 3 1.2 Historiaa... 3 1.3 Suunnitelman laadinta...4 1.4 Kaavoitustilanne... 5 2. LUONTOTYYPPI-

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa

Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa Metsätieteen päivä 4.11.2010 Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Taina Pennanen, Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus

Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus MONTA-iltapäiväseminaari 26.9.2007 Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus Ilkka Vanha-Majamaa, Harri Hautala, Tea Huotari, Jyrki Jalonen, Ekaterina Kapitsa,

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Poimukääpä Antrodia pulvinascens Heinävedellä 16.9.2008. Kuva: Jorma

Lisätiedot

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Muistio Vantaan Ojangon ulkoilualueen lounaisosan metsäalueen kääpäja metsäarvoista (Keijo Savola )

Muistio Vantaan Ojangon ulkoilualueen lounaisosan metsäalueen kääpäja metsäarvoista (Keijo Savola ) Muistio Vantaan Ojangon ulkoilualueen lounaisosan metsäalueen kääpäja metsäarvoista (Keijo Savola 13.10.2016) Tein Vantaan ympäristökeskuksen toimeksiannosta 19.9.2016 maastokäynnin Ojangon ulkoilualueen

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012. Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Keijo Savola

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012. Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Helsingin metsien kääpäselvitys 2011 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Keijo Savola Helsingin metsien kääpäselvitys

Lisätiedot

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy marraskuu 2005 Tiivistelmä Espoon Träskändan luonnonsuojelualueelle on tarkoitus laatia vuoden 2006 aikana hoito-

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Kannen kuva: Tia Lähteenmäki

Kannen kuva: Tia Lähteenmäki ESPOON KESKUSPUISTON LÄNSIOSAN LIITO- ORAVA- JA KÄÄPÄINVENTOINNIT 2006 Juha Kinnunen Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 7/2006 Kannen kuva: Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 7/2006

Lisätiedot

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue Helsingin luonnonsuojelualueet Haltialan aarnialue Helsinki 2006 Elävää luonnon historiaa Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitsevasta Haltialasta löytyy vanha metsä, joka on aivan oma maailmansa. Haltialan

Lisätiedot

- luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus

- luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus 1 Linnaisten metsän luontoarvot - luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus 26.5.2017 2 Yleiskuvaus Kaava-alue on tuoretta tai lehtomaista kangasta, sekä kangasmaan ja korpipainanteiden muodostamaa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 4, Paloheinä ja Haltiala Kohteen

Lisätiedot

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa 1 000 miljoonaa kiloa. Näistä vain murto-osa kerätään talteen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosittelemia ruokasieniä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa () Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonto ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Talouden

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen Tuomo Niemelä, Juha Kinnunen ja Heikki Kotiranta Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 150 Tuomo Niemelä Luonnontieteellinen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle.

1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle. 1. SUPPILOVAHVERO suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle. 1. SUPPILOVAHVERO Suppilovahvero on erinomainen ja herkullinen ruokasieni. Se

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ Viimeisen, noin 10 000 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden aikana koko Suomi peittyi kaksi kolme kilometriä paksun mannerjäätikön alle, joka laajimmillaan ulottui Berliinin eteläpuolelle.

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012 Tuoksuvalmuska Voimakkaan ja hedelmäisen tuoksuinen tuoksuvalmuska on kookas sieni, joka esiintyy männyn seurassa kuivilla mäntykankailla koko Suomessa, yleisemmin kuitenkin

Lisätiedot

Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi. Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.

Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi. Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9. Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.2011 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat rf. kiittää

Lisätiedot

Tampereen sieniseura ry. Sieninäyttely 11.9.2011 Lajiluettelo latinalaisen nimen mukaan

Tampereen sieniseura ry. Sieninäyttely 11.9.2011 Lajiluettelo latinalaisen nimen mukaan Agaricus arvensis Agaricus campestris Agaricus comtulus Agaricus silvaticus Albatrellus confluens Albatrellus ovinus Amanita regalis Amanita rubescens Amanita vaginata Amanita virosa Arcyria ferruginea

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Yleistietoa käävistä. Kesäkuussa UPM-Kymmene Metsä

Yleistietoa käävistä. Kesäkuussa UPM-Kymmene Metsä Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Savola & Wikholm: Vantaan kääpätutkimus 2003/2004 SISÄLTÖ

Savola & Wikholm: Vantaan kääpätutkimus 2003/2004 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...6 1.1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SELVITYSALUEET... 6 1.2. YLEISTÄ KÄÄVISTÄ... 7 1.3. KÄÄPIEN UHANALAISUUDESTA JA NIIDEN MERKITYKSESTÄ AVAIN- JA SATEENVARJOLAJEINA... 8 2. TUTKIMUSTULOKSET...10

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Öjenin Natura-alueen laajennukset

Öjenin Natura-alueen laajennukset Öjenin Natura-alueen laajennukset Pinta-ala: 49,3 ha (eteläinen osa-alue) + 9,7 ha (pohjoinen osa-alue) Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavat: Vaasan yleiskaavassa 2030 eteläinen osa-alue on teollisuusaluetta

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot