Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Mäkinen, Markku & Jutila, Heli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002. Mäkinen, Markku & Jutila, Heli"

Transkriptio

1 Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita

2 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia placenta). Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua). ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Johdanto 4 Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus 4 Kääväkkäitten ekologiaa 4 Tulokset 5 Lajimääristä 5 Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana 5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät 6 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon 7 Lähteet 7 Liitteet Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia. Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. 3

4 Tiivistelmä Johdanto Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta. Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat, haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit, joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä, poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan. Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl. Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita (>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä. Kääväkkäitten ekologiaa Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja. Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan eläviin puihin. Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa. Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä (Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous), lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä. Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti murenevaa lopputuotetta. 4

5 Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)). saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori, vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän. Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21 prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla. Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla, monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun (tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin, kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa. Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji. Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)). Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja. Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä hyötyneitä lajeja. Menetelmät Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja uudelleen syksyllä Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1). Tulokset Lajimääristä Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2). Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas. Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää. 5

6 Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä. Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät. Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia, ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille. Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin. Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa alueellinen uhanalaisuus): Anomoporia bombycina Käpäläkääpä (+) Asterostroma laxum Tähtivuotikka (RT) Ceriporia purpurea Punakerikääpä (+) Onnia tomentosa Huopakääpä (+) Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä (+) Phlebia diffissa Kermarypykkä (-) Phlebia serialis Okrarypykkä (RT) Postia placenta Istukkakääpä (RT) Postia septentrionalis Keltahaprakääpä (+) Sistotrema alboluteum Kultakurokka (RT) Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja. Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. 6

7 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella, missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen käyttäjien kanssa. Lähteet Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 7

8 LIITE 1 Antrodia serialis Rivikääpä Antrodia sinuosa Kelokääpä Antrodia xantha Katkokääpä Antrodiella hoehnellii Voikääpä Antrodiella semisupina Sitkokääpä Asterodon ferruginosus Oravuotikka 1

9 Basidioradulum radula Kermaraspikka Datronia mollis Kennokääpä Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Geastrum pectinatum Uurremaatähti Gloeophyllum odoratum Aniskääpä 2

10 Gleoporus taxicola Viinikääpä Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Inonotus obliquus Pakurikääpä Inonotus radiatus Lepänkääpä 3

11 Ischnoderma benzoinum Tervakääpä Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä Onnia leporina Pihkakääpä Phellinus alni Lepänarinakääpä Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä Panellus serotinus Talvivinokas 4

12 Phellinus conchatus Raidankääpä Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä Phellinus pini Männynkääpä Phellinus viticola Riukukääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Phellinus tremulae Haavankääpä 5

13 Piptoporus betulinus Pökkelökääpä Postia alni Pikkuhaprakääpä Postia caesia Sinihaprakääpä Postia fragilis Tahrahaprakääpä Postia placenta Istukkakääpä Postia stiptica Karvashaprakääpä 6

14 Pycnoporellus fulgens Rusokääpä Sarcosoma globosum Hytymaljakas Stereum rugosum Ryppynahakka Sceletocutis papyraceae Paperiludekääpä Pheudohydnum gelatinosum Orahytykkä Stereum sanguinoletum Verinahakka 7

15 Trametes pubescens Nukkavyökääpä Tremella foliaceae Liuskahytykkä Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä 8

16 Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi, km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y Ruokasieni= * Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen Valokuva= v Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta Albatrellus confluens Typäskääpä Y ku * y sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä Albatrellus ovinus Lampaankääpä Y ha * Anomoporia bombycina Käpäläkääpä NT v km h aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji Antrodia heteromorpha Väljäpillikääpä h km, le aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa Antrodia macra Pajunkääpä H paju harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue) Antrodia serialis Rivikääpä Y ham v havulieoissa koko alueella Antrodia sinuosa Kelokääpä Y ha v tuoksuu lakritsilta Antrodia xantha Katkokääpä Y v joskus lehtipuissa Antrodiella hoehnelii Voikääpä H le, r v lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji Antrodiella semisupina Sitkokääpä H le, k v taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji (sopeutuvimmasta päästä) Asterodon ferruginosus Oravuotikka H v v Asterostroma laxum Tähtivuotikka NT v aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji Auriscalpium vulgare Käpyorakas my hakä kävyissä (97, aarnialue) Bankera fuligineoalba Lakritsiorakas Y mä männiköissä (23-25, 91-93, ), tuoksuu lakritsilta Bankera violascens Kimppuorakas H sa ku sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue) Basidioradulum radula Kermaraspikka Y v lehtipuissa koko alueella Bjerkandera adusta Tuhkakääpä my le lieoissa ja kannoissa Byssocorticium molliculum Karikekääpä Y havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella Byssomerulius corium Kelmukka Y haapa paju lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella Cantharellus cibarius Keltavahvero Y le ha* monenlaisissa metsissä ( , aarnialue), hyvä ruokasieni Cantharellus lutescens Kosteikkovahvero H k kg * rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni Cantharellus tubaeformis Suppilovahvero Y kg * sammaleisissa kuusikoissa ( , aarnialue), hyvä ruokasieni

17 Ceriporia excelsa Kirjokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporia purpurea Punakerikääpä NT la le aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa Ceriporia reticulata Verkkokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporiopsis resinascens Hartsikääpä H le lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95) Cerrena unicolor Pörrökääpä Y le lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella Chaetodermella luna Kuuorvakka H v aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji Clavariadelphus ligula Pikkunuijakas y karikkeella (12-13, aarnialue, ) Clavariadelphus pistillaris Isonuijakas H r v ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98) Clavariadelphus sacchalinensis Taiganuijakas H k ne karikkeella (12-13, aarnialue) Clavulina cristata Korallihaarakas H sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue) Climacocystis borealis Pohjankääpä H v kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, , aarnialue) Coltricia perennis Kangaskääpä Y mäntykankailla ja poluilla koko alueella Craterellus cornucopioides Mustatorvisieni Y sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue) Creolophus cirrhatus Tupasorakas H harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa Cylindrobasidium evolvens Pehmikkä Y lehtipuissa koko alueella Dacryobolus sudans Tippauumakka H liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue) Datronia mollis Kennokääpä H lehtipuissa (aarnialue, 13, 68) Diplomitoporus lindbladii Hopeakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Fomes fomentarius Taulakääpä Y v koko alueella koivuissa, joskus haavassa Fomitopsis pinicola Kantokääpä Y v koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa) Ganoderma lipsiense Lattakääpä H haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68) kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu anikselta Gloeophyllum odoratum Aniskääpä melko r v Gloeophyllum sepiarium Aidaskääpä Y kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella Gloeoporus dichrous Tikankääpä H pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue) Gleoporus taxicola Viinikääpä H v v aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji Heterobasidion annosum Männynjuurikääpä H harjualueella ( , ) Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Y v kuusissa koko alueella Hydnellum aurantiacum Oranssiorakas H monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue) Hydnellum caeruleum Siniorakas melko Y männiköissä ( , 86-88) Hydnellum concrescens Vyöhykeorakas h hl rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137) Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Y mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita guttaatiopisaroita runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia guttaatiopisaroita Hydnellum peckii Karvasorakas Y Hydnellum suaveolens Tuoksuorakas H kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva

18 Hydnum repandum Vaaleaorakas Y sammaleisissa kuusikoissa koko alueella Hydnum rufescens Rusko-orakas Y kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue) Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Y v lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella Hyphoderma setigerum Isonyhäkkä H liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue) Hyphodontia abieticola Sänkiotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia alutacea Nuhruotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia arguta Viitaotaraspikka H rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95) Hyphodontia aspera Kuusiotaraspikka Y havulieoissa koko alueella Hyphodontia barba-jovis Partaotaraspikka H lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Y v havulieoissa koko alueella Hyphodontia paradoxa Rosokääpä H lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue) Hypochnicium bombycinum Puistohuovakka H ku lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija Hypochnicium detriticum Karikehuovakka H karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella) Inonotus obliquus Pakurikääpä Y v koivuissa ja tervalepissä koko alueella Inonotus radiatus Lepänkääpä Y v lepissä koko alueella Ischnoderma benzoinum Tervakääpä H v kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, , aarnialue), tuoksuu voimakkasti Junghuhnia lacera Irtokarakääpä H lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68, 95, aarnialue) Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä H v v aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, , aarnialue), suosii vanhoja metsiä Junghuhnia nitida Risukarakääpä H lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140) Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä H v pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97, aarnialue) Oligoporus ptychogaster Puuterikääpä aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon; hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi Oligoporus sericeomollis Korokääpä aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa) Onnia leporina Pihkakääpä H v harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji Onnia tomentosa Huopakääpä NT r aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, , aarnialue), Macrotyphula fistulosa Hoikkanuijakas h le h pudonneilla lehtipuun oksilla Mucronella calva Parvipiikki h la aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä Peniophora pithya Kuusiorvakka y kuusilieoissa koko alueella Phanerochaete sanguinea Helo-orvakka yy la, kg h liekopuissa (13, 25, 28, 41, , aarnialue) Phellinus alni Lepänarinakääpä y v koko alueella lepissä Phellinus chrysoloma Kuusenkääpä H v aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji

19 Phellinus cinereus Koivunarinakääpä y koivuissa koko alueella Phellinus conchatus Raidankääpä y paju y v raidoissa koko alueella Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä NT v toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus Phellinus laevigatus Levykääpä H vk aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä Phellinus lundellii Pikireunakääpä H vk aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji Phellinus nigrolimitatus Aarnikääpä H v aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phellinus pini Männynkääpä harvinaistunut y v vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella Phellinus punctatus Kuhmukääpä Y y v koko alueella, varsinkin raidoissa Phellinus tremulae Haavankääpä Y y v koko alueella haavoissa aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu uissa, vanhan metsän laji Phellinus viticola Riukukääpä H v h-y v (sopeutuneimmasta päästä) Phellodon connatus Tummaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon niger Mustaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon tomentosus Ryytiorakas Y y poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös kuivattuna Phlebia diffissa Kermarypykkä NT v aarnialueella (119, 137, 139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phlebia fuscoatra Karhirypykkä h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Phlebia serialis Okrarypykkä NT v aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji Phlebiopsis gigantea Harmaaorvakka y koko alueella havulieoissa ja kannoissa Physisporinus vitreus Maitovahakääpä h (12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana Piptoporus betulinus Pökkelökääpä y koivulla y v koko alueella koivuissa Plicatura nivea Leppävanukka h le y koko alueella lepissä Polyporus brumalis Talvikääpä y le h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Polyporus ciliatus Ripsikääpä h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Porpomyces mucidus Kolokääpä h liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia alni Pikkuhaprakääpä h v lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue) Postia caesia Sinihaprakääpä y v koko alueella kuusilieoissa Postia fragilis Tahrahaprakääpä y v havulieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia lactea Valkohaprakääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Postia placenta Istukkakääpä NT v v aarnialueella (119, 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji Postia septentrionalis Keltahaprakääpä NT v aarnialueella (137, 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä Postia stiptica Karvashaprakääpä y v kuusissa (13, 41, , aarnialue) Postia tephroleuca Harmohaprakääpä aarnialueella kuusilieoissa

20 Postia undosa Poimuhaprakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Protodontia piceicola Naskalihytykkä H v aarnialueella (117, 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä Protodontia subgelatinosa Hammashytykkä H v aarnialueella (117, 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä Pseudohydnum gelatinosum Orahytykkä my la ha h v kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue) Pseudomerulius aureus Kultarypykkä H v aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla, vanhan metsän laji Pycnoporellus fulgens Rusokääpä H v y v Ramaria corrugata Kuusihaarakas y koko alueella kuusikoissa Ramaria flava Keltahaarakas my leha h sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue) Resinicium bicolor Maitotahra y havulieoissa koko alueella Rigidoporus corticola Kuorikääpä h v h lehtipuissa (aarnialue, 68) Rigidoporus populinus Vaahterankääpä Y puistoissa vaahteroissa (95) männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty värjäyksessä Sarcodon imbricatus Suomuorakas y ha y Scopuloides rimosa Pikkuorvakka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Sistotrema alboluteum Kultakurokka NT v aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä Sistotrema brinkmannii Nuppikurokka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Skeletocutis amorpha Rustokääpä y la ha h kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Sceletocutis biguttulata Valkoludekääpä h mäntylieoissa (12-13, 28, , aarnialue) Sceletocutis carneogrisea Routakääpä aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa Sceletocutis papyracea Paperiludekääpä v aarnialueella havulieoissa Steccherinum fimbriatum Ripsikarakka my la hale h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Steccherinum ochraceum Orakarakka h re le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Stereum hirsutum Karvanahakka yy le y koko alueella lehtipuissa Stereum rugosum Ryppynahakka yy le y v koko alueella lehtipuissa Stereum sanguinolentum Verinahakka yy ha y koko alueella havupuissa Stereum subtomentosum Leppänahakka h le y koko alueella lepissä Thelephora palmata Löyhkäsilokka my ha h sammaleisissa metsissä (12-13, 22, , aarnialue) hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä Thelephora terrestris Karvasilokka y ka la y Trametes hirsuta Karvavyökääpä y le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes ochracea Pinovyökääpä yy le y koko alueella lehtipuissa Trametes pubescens Nukkavyökääpä h le h v lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes velutina Valkovyökääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Trechispora farinacea Jauhoharsukka y havupuissa koko alueella Trechispora hymenocystis Rihmaharsukka y lehtipuissa

21 Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä yy ha le y v varsinkin kuusissa Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä y ha y v varsinkin männyissä Tyromyces chioneus Liitukääpä my le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Mainintoja muista sieniryhmistä Sarcosoma globosum Hytymaljakas NT v aarnialue (46) + 22 Geastrum pectinatum Uurremaatähti v aarnialue (137) Gyromitra gigas Lehtokorvasieni aarnialue Panellus serotinus Talvivinokas v HJ lisännyt valokuvista Tremella foliaceae Liuskahytykkä v HJ lisännyt valokuvista

Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099)

Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Työ oli osa Paahde Life -hankkeen edellyttämiä lajistokartoituksia. Kartoituksen

Lisätiedot

Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015

Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 Ari Aalto & Miia Kokkonen Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY Sisällysluettelo Johdanto... 1 Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät... 3 Iso-Mittamo... 3 Moisionkumpare...

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015 HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 05 Keijo Savola..06 Kansikuvassa järeä kuusimaapuu, jonka kantokääpä (Fomitopsis pinicola) on lahottanut vanhojen metsien

Lisätiedot

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa). Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Keijo Savola Helsingin Haltialan

Lisätiedot

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma maaliskuu 2002 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1 Yleiskuvaus... 3 1.2 Historiaa... 3 1.3 Suunnitelman laadinta...4 1.4 Kaavoitustilanne... 5 2. LUONTOTYYPPI-

Lisätiedot

Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus

Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus MONTA-iltapäiväseminaari 26.9.2007 Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus Ilkka Vanha-Majamaa, Harri Hautala, Tea Huotari, Jyrki Jalonen, Ekaterina Kapitsa,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet

Lisätiedot

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue Helsingin luonnonsuojelualueet Haltialan aarnialue Helsinki 2006 Elävää luonnon historiaa Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitsevasta Haltialasta löytyy vanha metsä, joka on aivan oma maailmansa. Haltialan

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Poimukääpä Antrodia pulvinascens Heinävedellä 16.9.2008. Kuva: Jorma

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ Viimeisen, noin 10 000 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden aikana koko Suomi peittyi kaksi kolme kilometriä paksun mannerjäätikön alle, joka laajimmillaan ulottui Berliinin eteläpuolelle.

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy marraskuu 2005 Tiivistelmä Espoon Träskändan luonnonsuojelualueelle on tarkoitus laatia vuoden 2006 aikana hoito-

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE 2016 JOHDANTO Raitiotien päävarikon asemakaava-alueella Hervanta-Ruskon teollisuusalueella

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Elina Peuhu ja Juha Siitonen Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle Lahopuu ja monimuotoisuus Perinteisen puuntuotannon rinnalle

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista Tärkeimmistä metsien sienitaudeista Heli Viiri & Seppo Neuvonen Vääksy 4.6.2014 Lähteinä myös: Metinfo/Metla Müller ja muut (2012) Metsien terveys. Julkaisussa: Asikainen ja muut (toim.). Bioenergia, ilmastonmuutos

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta: Lohikosken valtionmaat Lohikosken valtionmaa-alue on Etelä-Suomessa suurin yhtenäinen valtionmaa-alue ja sellaisena erittäin arvokas paitsi virkistyksellisesti myös laajana ekologisena kokonaisuutena.

Lisätiedot

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen Tuomo Niemelä, Juha Kinnunen ja Heikki Kotiranta Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 150 Tuomo Niemelä Luonnontieteellinen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema Sienet ja laho Helsingin puissa OTTO MIETTINEN ROY KOTO ROY KOTO Tuomo Niemelä, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija, erikoisalanaan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Sienet ovat boreaalisten metsien tärkeimpiä kuolleen

Sienet ovat boreaalisten metsien tärkeimpiä kuolleen Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Lara Valentin-Carrera, Taina Pennanen ja Raisa Mäkipää Sienidiversiteetin merkitys puiden lahoamisprosessissa ja taimien kasvussa Lahopuu sienten elinympäristönä Sienet

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 3, Pirkkola ja Maununneva Kohteen

Lisätiedot

Savola & Wikholm: Vantaan kääpätutkimus 2003/2004 SISÄLTÖ

Savola & Wikholm: Vantaan kääpätutkimus 2003/2004 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...6 1.1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SELVITYSALUEET... 6 1.2. YLEISTÄ KÄÄVISTÄ... 7 1.3. KÄÄPIEN UHANALAISUUDESTA JA NIIDEN MERKITYKSESTÄ AVAIN- JA SATEENVARJOLAJEINA... 8 2. TUTKIMUSTULOKSET...10

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto Kaisa Tervonen Työryhmä Projektin johtaja Panu Halme Lajiasiantuntijat Kaisa Tervonen ja Anna Oldén Biotooppiasiantuntija Kaisa Raatikainen Maaperäasiantuntija Minna-Maarit

Lisätiedot

Ennallistaminen. Tavoitteena monipuolisempi elinympäristö

Ennallistaminen. Tavoitteena monipuolisempi elinympäristö Ennallistaminen Tavoitteena monipuolisempi elinympäristö Ennallistamisen tarkoitus on palauttaa ihmisen muuttama ekosysteemi takaisin kohti sen alkuperäistä luonnontilaa. Ennallistamiseen ryhdytään sellaisissa

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot