Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Mäkinen, Markku & Jutila, Heli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002. Mäkinen, Markku & Jutila, Heli"

Transkriptio

1 Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita

2 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia placenta). Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua). ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Johdanto 4 Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus 4 Kääväkkäitten ekologiaa 4 Tulokset 5 Lajimääristä 5 Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana 5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät 6 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon 7 Lähteet 7 Liitteet Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia. Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. 3

4 Tiivistelmä Johdanto Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta. Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat, haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit, joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä, poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan. Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl. Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita (>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä. Kääväkkäitten ekologiaa Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja. Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan eläviin puihin. Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa. Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä (Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous), lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä. Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti murenevaa lopputuotetta. 4

5 Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)). saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori, vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän. Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21 prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla. Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla, monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun (tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin, kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa. Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji. Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)). Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja. Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä hyötyneitä lajeja. Menetelmät Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja uudelleen syksyllä Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1). Tulokset Lajimääristä Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2). Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas. Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää. 5

6 Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä. Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät. Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia, ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille. Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin. Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa alueellinen uhanalaisuus): Anomoporia bombycina Käpäläkääpä (+) Asterostroma laxum Tähtivuotikka (RT) Ceriporia purpurea Punakerikääpä (+) Onnia tomentosa Huopakääpä (+) Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä (+) Phlebia diffissa Kermarypykkä (-) Phlebia serialis Okrarypykkä (RT) Postia placenta Istukkakääpä (RT) Postia septentrionalis Keltahaprakääpä (+) Sistotrema alboluteum Kultakurokka (RT) Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja. Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. 6

7 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella, missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen käyttäjien kanssa. Lähteet Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 7

8 LIITE 1 Antrodia serialis Rivikääpä Antrodia sinuosa Kelokääpä Antrodia xantha Katkokääpä Antrodiella hoehnellii Voikääpä Antrodiella semisupina Sitkokääpä Asterodon ferruginosus Oravuotikka 1

9 Basidioradulum radula Kermaraspikka Datronia mollis Kennokääpä Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Geastrum pectinatum Uurremaatähti Gloeophyllum odoratum Aniskääpä 2

10 Gleoporus taxicola Viinikääpä Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Inonotus obliquus Pakurikääpä Inonotus radiatus Lepänkääpä 3

11 Ischnoderma benzoinum Tervakääpä Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä Onnia leporina Pihkakääpä Phellinus alni Lepänarinakääpä Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä Panellus serotinus Talvivinokas 4

12 Phellinus conchatus Raidankääpä Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä Phellinus pini Männynkääpä Phellinus viticola Riukukääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Phellinus tremulae Haavankääpä 5

13 Piptoporus betulinus Pökkelökääpä Postia alni Pikkuhaprakääpä Postia caesia Sinihaprakääpä Postia fragilis Tahrahaprakääpä Postia placenta Istukkakääpä Postia stiptica Karvashaprakääpä 6

14 Pycnoporellus fulgens Rusokääpä Sarcosoma globosum Hytymaljakas Stereum rugosum Ryppynahakka Sceletocutis papyraceae Paperiludekääpä Pheudohydnum gelatinosum Orahytykkä Stereum sanguinoletum Verinahakka 7

15 Trametes pubescens Nukkavyökääpä Tremella foliaceae Liuskahytykkä Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä 8

16 Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi, km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y Ruokasieni= * Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen Valokuva= v Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta Albatrellus confluens Typäskääpä Y ku * y sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä Albatrellus ovinus Lampaankääpä Y ha * Anomoporia bombycina Käpäläkääpä NT v km h aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji Antrodia heteromorpha Väljäpillikääpä h km, le aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa Antrodia macra Pajunkääpä H paju harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue) Antrodia serialis Rivikääpä Y ham v havulieoissa koko alueella Antrodia sinuosa Kelokääpä Y ha v tuoksuu lakritsilta Antrodia xantha Katkokääpä Y v joskus lehtipuissa Antrodiella hoehnelii Voikääpä H le, r v lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji Antrodiella semisupina Sitkokääpä H le, k v taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji (sopeutuvimmasta päästä) Asterodon ferruginosus Oravuotikka H v v Asterostroma laxum Tähtivuotikka NT v aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji Auriscalpium vulgare Käpyorakas my hakä kävyissä (97, aarnialue) Bankera fuligineoalba Lakritsiorakas Y mä männiköissä (23-25, 91-93, ), tuoksuu lakritsilta Bankera violascens Kimppuorakas H sa ku sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue) Basidioradulum radula Kermaraspikka Y v lehtipuissa koko alueella Bjerkandera adusta Tuhkakääpä my le lieoissa ja kannoissa Byssocorticium molliculum Karikekääpä Y havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella Byssomerulius corium Kelmukka Y haapa paju lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella Cantharellus cibarius Keltavahvero Y le ha* monenlaisissa metsissä ( , aarnialue), hyvä ruokasieni Cantharellus lutescens Kosteikkovahvero H k kg * rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni Cantharellus tubaeformis Suppilovahvero Y kg * sammaleisissa kuusikoissa ( , aarnialue), hyvä ruokasieni

17 Ceriporia excelsa Kirjokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporia purpurea Punakerikääpä NT la le aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa Ceriporia reticulata Verkkokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporiopsis resinascens Hartsikääpä H le lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95) Cerrena unicolor Pörrökääpä Y le lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella Chaetodermella luna Kuuorvakka H v aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji Clavariadelphus ligula Pikkunuijakas y karikkeella (12-13, aarnialue, ) Clavariadelphus pistillaris Isonuijakas H r v ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98) Clavariadelphus sacchalinensis Taiganuijakas H k ne karikkeella (12-13, aarnialue) Clavulina cristata Korallihaarakas H sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue) Climacocystis borealis Pohjankääpä H v kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, , aarnialue) Coltricia perennis Kangaskääpä Y mäntykankailla ja poluilla koko alueella Craterellus cornucopioides Mustatorvisieni Y sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue) Creolophus cirrhatus Tupasorakas H harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa Cylindrobasidium evolvens Pehmikkä Y lehtipuissa koko alueella Dacryobolus sudans Tippauumakka H liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue) Datronia mollis Kennokääpä H lehtipuissa (aarnialue, 13, 68) Diplomitoporus lindbladii Hopeakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Fomes fomentarius Taulakääpä Y v koko alueella koivuissa, joskus haavassa Fomitopsis pinicola Kantokääpä Y v koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa) Ganoderma lipsiense Lattakääpä H haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68) kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu anikselta Gloeophyllum odoratum Aniskääpä melko r v Gloeophyllum sepiarium Aidaskääpä Y kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella Gloeoporus dichrous Tikankääpä H pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue) Gleoporus taxicola Viinikääpä H v v aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji Heterobasidion annosum Männynjuurikääpä H harjualueella ( , ) Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Y v kuusissa koko alueella Hydnellum aurantiacum Oranssiorakas H monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue) Hydnellum caeruleum Siniorakas melko Y männiköissä ( , 86-88) Hydnellum concrescens Vyöhykeorakas h hl rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137) Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Y mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita guttaatiopisaroita runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia guttaatiopisaroita Hydnellum peckii Karvasorakas Y Hydnellum suaveolens Tuoksuorakas H kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva

18 Hydnum repandum Vaaleaorakas Y sammaleisissa kuusikoissa koko alueella Hydnum rufescens Rusko-orakas Y kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue) Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Y v lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella Hyphoderma setigerum Isonyhäkkä H liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue) Hyphodontia abieticola Sänkiotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia alutacea Nuhruotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia arguta Viitaotaraspikka H rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95) Hyphodontia aspera Kuusiotaraspikka Y havulieoissa koko alueella Hyphodontia barba-jovis Partaotaraspikka H lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Y v havulieoissa koko alueella Hyphodontia paradoxa Rosokääpä H lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue) Hypochnicium bombycinum Puistohuovakka H ku lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija Hypochnicium detriticum Karikehuovakka H karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella) Inonotus obliquus Pakurikääpä Y v koivuissa ja tervalepissä koko alueella Inonotus radiatus Lepänkääpä Y v lepissä koko alueella Ischnoderma benzoinum Tervakääpä H v kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, , aarnialue), tuoksuu voimakkasti Junghuhnia lacera Irtokarakääpä H lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68, 95, aarnialue) Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä H v v aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, , aarnialue), suosii vanhoja metsiä Junghuhnia nitida Risukarakääpä H lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140) Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä H v pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97, aarnialue) Oligoporus ptychogaster Puuterikääpä aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon; hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi Oligoporus sericeomollis Korokääpä aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa) Onnia leporina Pihkakääpä H v harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji Onnia tomentosa Huopakääpä NT r aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, , aarnialue), Macrotyphula fistulosa Hoikkanuijakas h le h pudonneilla lehtipuun oksilla Mucronella calva Parvipiikki h la aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä Peniophora pithya Kuusiorvakka y kuusilieoissa koko alueella Phanerochaete sanguinea Helo-orvakka yy la, kg h liekopuissa (13, 25, 28, 41, , aarnialue) Phellinus alni Lepänarinakääpä y v koko alueella lepissä Phellinus chrysoloma Kuusenkääpä H v aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji

19 Phellinus cinereus Koivunarinakääpä y koivuissa koko alueella Phellinus conchatus Raidankääpä y paju y v raidoissa koko alueella Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä NT v toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus Phellinus laevigatus Levykääpä H vk aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä Phellinus lundellii Pikireunakääpä H vk aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji Phellinus nigrolimitatus Aarnikääpä H v aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phellinus pini Männynkääpä harvinaistunut y v vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella Phellinus punctatus Kuhmukääpä Y y v koko alueella, varsinkin raidoissa Phellinus tremulae Haavankääpä Y y v koko alueella haavoissa aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu uissa, vanhan metsän laji Phellinus viticola Riukukääpä H v h-y v (sopeutuneimmasta päästä) Phellodon connatus Tummaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon niger Mustaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon tomentosus Ryytiorakas Y y poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös kuivattuna Phlebia diffissa Kermarypykkä NT v aarnialueella (119, 137, 139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phlebia fuscoatra Karhirypykkä h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Phlebia serialis Okrarypykkä NT v aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji Phlebiopsis gigantea Harmaaorvakka y koko alueella havulieoissa ja kannoissa Physisporinus vitreus Maitovahakääpä h (12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana Piptoporus betulinus Pökkelökääpä y koivulla y v koko alueella koivuissa Plicatura nivea Leppävanukka h le y koko alueella lepissä Polyporus brumalis Talvikääpä y le h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Polyporus ciliatus Ripsikääpä h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Porpomyces mucidus Kolokääpä h liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia alni Pikkuhaprakääpä h v lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue) Postia caesia Sinihaprakääpä y v koko alueella kuusilieoissa Postia fragilis Tahrahaprakääpä y v havulieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia lactea Valkohaprakääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Postia placenta Istukkakääpä NT v v aarnialueella (119, 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji Postia septentrionalis Keltahaprakääpä NT v aarnialueella (137, 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä Postia stiptica Karvashaprakääpä y v kuusissa (13, 41, , aarnialue) Postia tephroleuca Harmohaprakääpä aarnialueella kuusilieoissa

20 Postia undosa Poimuhaprakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Protodontia piceicola Naskalihytykkä H v aarnialueella (117, 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä Protodontia subgelatinosa Hammashytykkä H v aarnialueella (117, 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä Pseudohydnum gelatinosum Orahytykkä my la ha h v kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue) Pseudomerulius aureus Kultarypykkä H v aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla, vanhan metsän laji Pycnoporellus fulgens Rusokääpä H v y v Ramaria corrugata Kuusihaarakas y koko alueella kuusikoissa Ramaria flava Keltahaarakas my leha h sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue) Resinicium bicolor Maitotahra y havulieoissa koko alueella Rigidoporus corticola Kuorikääpä h v h lehtipuissa (aarnialue, 68) Rigidoporus populinus Vaahterankääpä Y puistoissa vaahteroissa (95) männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty värjäyksessä Sarcodon imbricatus Suomuorakas y ha y Scopuloides rimosa Pikkuorvakka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Sistotrema alboluteum Kultakurokka NT v aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä Sistotrema brinkmannii Nuppikurokka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Skeletocutis amorpha Rustokääpä y la ha h kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Sceletocutis biguttulata Valkoludekääpä h mäntylieoissa (12-13, 28, , aarnialue) Sceletocutis carneogrisea Routakääpä aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa Sceletocutis papyracea Paperiludekääpä v aarnialueella havulieoissa Steccherinum fimbriatum Ripsikarakka my la hale h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Steccherinum ochraceum Orakarakka h re le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Stereum hirsutum Karvanahakka yy le y koko alueella lehtipuissa Stereum rugosum Ryppynahakka yy le y v koko alueella lehtipuissa Stereum sanguinolentum Verinahakka yy ha y koko alueella havupuissa Stereum subtomentosum Leppänahakka h le y koko alueella lepissä Thelephora palmata Löyhkäsilokka my ha h sammaleisissa metsissä (12-13, 22, , aarnialue) hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä Thelephora terrestris Karvasilokka y ka la y Trametes hirsuta Karvavyökääpä y le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes ochracea Pinovyökääpä yy le y koko alueella lehtipuissa Trametes pubescens Nukkavyökääpä h le h v lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes velutina Valkovyökääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Trechispora farinacea Jauhoharsukka y havupuissa koko alueella Trechispora hymenocystis Rihmaharsukka y lehtipuissa

21 Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä yy ha le y v varsinkin kuusissa Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä y ha y v varsinkin männyissä Tyromyces chioneus Liitukääpä my le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Mainintoja muista sieniryhmistä Sarcosoma globosum Hytymaljakas NT v aarnialue (46) + 22 Geastrum pectinatum Uurremaatähti v aarnialue (137) Gyromitra gigas Lehtokorvasieni aarnialue Panellus serotinus Talvivinokas v HJ lisännyt valokuvista Tremella foliaceae Liuskahytykkä v HJ lisännyt valokuvista

TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT

TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2009 TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Tuorlan lehdon kääväkkäät Kaarinan kaupunki. Ympäristönsuojelu

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015

HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015 HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 05 Keijo Savola..06 Kansikuvassa järeä kuusimaapuu, jonka kantokääpä (Fomitopsis pinicola) on lahottanut vanhojen metsien

Lisätiedot

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).

Yleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa). Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Ari Aalto, Risto Sulkava Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä lumiolosuhteissa, joten lajistolistaus on vain suuntaa-antava. Keuruulaisittain

Lisätiedot

Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007

Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009 Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Sami Kiema ja Reima Saarenoksa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys

Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys Etukansi Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys Lemunniemi, Länsi-Krossi, Lakari Kellarimäki ja Nunna Panu Kunttu Heikki Kotiranta Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2010 Kaarinan kaupungin

Lisätiedot

KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA

KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA LIITE 6 LUONTOSELVITYS Valokuva Vesa Salonen KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA / Vesa Salonen 2013 LUONTOSELVITYS KUKKURIN METSÄALUEELTA 2013 Kukkurin metsässä on lahoavaa puuta, kuten oikeassa metsässä pitääkin

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma

Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma maaliskuu 2002 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1 Yleiskuvaus... 3 1.2 Historiaa... 3 1.3 Suunnitelman laadinta...4 1.4 Kaavoitustilanne... 5 2. LUONTOTYYPPI-

Lisätiedot

Käävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen

Käävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen Käävät ja sienet Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005 Mikael Kukkonen Eurajoen Kaunissaaren kääpä- ja sienikartoituksen maastotyöt suoritettiin neljän päivän aikana syksyllä 2005 (16.9. & 17.9. & 24.9.

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa

Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa Metsätieteen päivä 4.11.2010 Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Taina Pennanen, Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199

Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Poimukääpä Antrodia pulvinascens Heinävedellä 16.9.2008. Kuva: Jorma

Lisätiedot

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät

Sienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005

ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy marraskuu 2005 Tiivistelmä Espoon Träskändan luonnonsuojelualueelle on tarkoitus laatia vuoden 2006 aikana hoito-

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012. Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Keijo Savola

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012. Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Helsingin metsien kääpäselvitys 2011 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Keijo Savola Helsingin metsien kääpäselvitys

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen

Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen Tuomo Niemelä, Juha Kinnunen ja Heikki Kotiranta Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 150 Tuomo Niemelä Luonnontieteellinen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi. Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.

Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi. Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9. Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus eveliina.harsia@sipoo.fi Asia: Lausunto Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö 1.9.2011 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat rf. kiittää

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ Viimeisen, noin 10 000 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden aikana koko Suomi peittyi kaksi kolme kilometriä paksun mannerjäätikön alle, joka laajimmillaan ulottui Berliinin eteläpuolelle.

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

Lahopuusta elämää. Opas puutarhan hoitoon. Tervetuloa lahopuutarhaan

Lahopuusta elämää. Opas puutarhan hoitoon. Tervetuloa lahopuutarhaan Lahopuusta elämää Opas puutarhan hoitoon OLLI KORHONEN Tervetuloa lahopuutarhaan Puutarha on parhaimmillaan monipuolinen luonto keidas, jossa on nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Lahoava puu hoitaa puutarhaa

Lisätiedot

Tuli metsässä. Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla.

Tuli metsässä. Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla. Tuli metsässä Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla. 1503 Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,

Lisätiedot

Tampereen sieniseura ry. Sieninäyttely 11.9.2011 Lajiluettelo latinalaisen nimen mukaan

Tampereen sieniseura ry. Sieninäyttely 11.9.2011 Lajiluettelo latinalaisen nimen mukaan Agaricus arvensis Agaricus campestris Agaricus comtulus Agaricus silvaticus Albatrellus confluens Albatrellus ovinus Amanita regalis Amanita rubescens Amanita vaginata Amanita virosa Arcyria ferruginea

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Elina Peuhu ja Juha Siitonen Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle Lahopuu ja monimuotoisuus Perinteisen puuntuotannon rinnalle

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema Sienet ja laho Helsingin puissa OTTO MIETTINEN ROY KOTO ROY KOTO Tuomo Niemelä, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija, erikoisalanaan

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Sienet ovat boreaalisten metsien tärkeimpiä kuolleen

Sienet ovat boreaalisten metsien tärkeimpiä kuolleen Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Lara Valentin-Carrera, Taina Pennanen ja Raisa Mäkipää Sienidiversiteetin merkitys puiden lahoamisprosessissa ja taimien kasvussa Lahopuu sienten elinympäristönä Sienet

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio POHJOISESSA METSÄSSÄ Peräpohjolan metsät ovat osa pohjoista havumetsävyöhykettä, joka jatkuu maamme rajojen ulko-puolella läpi pohjoisen pallonpuoliskon. Boreaalisissa metsissä esiintyy runsaasti kanalintuja

Lisätiedot

28. Mäkrämäki (Ruokolahti) 4121 07

28. Mäkrämäki (Ruokolahti) 4121 07 28. Mäkrämäki (Ruokolahti) 4121 07 Yleiskuvaus alueesta Mäkrämäen alue sijaitsee Ruokolahden kunnan itäosassa, Kuopiolan ja Rautialan välimaastossa. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan peruskarttalehdellä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa Panu Kunttu

Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa Panu Kunttu Pro Gradu tutkielma Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa Panu Kunttu Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ekologia ja ympäristönhoito 27.7.2007

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset

Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset Markku Mäkelä Katriina Lipponen Kari Korhonen Anna-Maija Hallaksela Mikko Karppelin Heikki Öhman Mikko Sainio Metsätehon raportti 71 22.4.1999 Ryhmähanke: Metsäliitto

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Pakurikäävän anatomia

Pakurikäävän anatomia Pakurikäävän anatomia Pakurikääpä Inonotus obliquus Tieteellinen luokittelu Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya) Kunta: Sienet (Fungi) Kaari: Kantasienet (Basidiomycota) Alakaari: Avokantaiset (Agaricomycetes)

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot