Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Mäkinen, Markku & Jutila, Heli
|
|
- Hannu-Pekka Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita
2 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia placenta). Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua). ISBN ISSN
3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Johdanto 4 Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus 4 Kääväkkäitten ekologiaa 4 Tulokset 5 Lajimääristä 5 Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana 5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät 6 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon 7 Lähteet 7 Liitteet Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia. Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. 3
4 Tiivistelmä Johdanto Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta. Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat, haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit, joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä, poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan. Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl. Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita (>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä. Kääväkkäitten ekologiaa Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja. Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan eläviin puihin. Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa. Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä (Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous), lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä. Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti murenevaa lopputuotetta. 4
5 Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)). saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori, vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän. Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21 prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla. Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla, monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun (tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin, kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa. Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji. Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)). Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja. Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä hyötyneitä lajeja. Menetelmät Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja uudelleen syksyllä Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1). Tulokset Lajimääristä Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2). Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas. Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää. 5
6 Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä. Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät. Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia, ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille. Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin. Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa alueellinen uhanalaisuus): Anomoporia bombycina Käpäläkääpä (+) Asterostroma laxum Tähtivuotikka (RT) Ceriporia purpurea Punakerikääpä (+) Onnia tomentosa Huopakääpä (+) Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä (+) Phlebia diffissa Kermarypykkä (-) Phlebia serialis Okrarypykkä (RT) Postia placenta Istukkakääpä (RT) Postia septentrionalis Keltahaprakääpä (+) Sistotrema alboluteum Kultakurokka (RT) Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja. Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. 6
7 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella, missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen käyttäjien kanssa. Lähteet Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 7
8 LIITE 1 Antrodia serialis Rivikääpä Antrodia sinuosa Kelokääpä Antrodia xantha Katkokääpä Antrodiella hoehnellii Voikääpä Antrodiella semisupina Sitkokääpä Asterodon ferruginosus Oravuotikka 1
9 Basidioradulum radula Kermaraspikka Datronia mollis Kennokääpä Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Geastrum pectinatum Uurremaatähti Gloeophyllum odoratum Aniskääpä 2
10 Gleoporus taxicola Viinikääpä Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Inonotus obliquus Pakurikääpä Inonotus radiatus Lepänkääpä 3
11 Ischnoderma benzoinum Tervakääpä Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä Onnia leporina Pihkakääpä Phellinus alni Lepänarinakääpä Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä Panellus serotinus Talvivinokas 4
12 Phellinus conchatus Raidankääpä Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä Phellinus pini Männynkääpä Phellinus viticola Riukukääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Phellinus tremulae Haavankääpä 5
13 Piptoporus betulinus Pökkelökääpä Postia alni Pikkuhaprakääpä Postia caesia Sinihaprakääpä Postia fragilis Tahrahaprakääpä Postia placenta Istukkakääpä Postia stiptica Karvashaprakääpä 6
14 Pycnoporellus fulgens Rusokääpä Sarcosoma globosum Hytymaljakas Stereum rugosum Ryppynahakka Sceletocutis papyraceae Paperiludekääpä Pheudohydnum gelatinosum Orahytykkä Stereum sanguinoletum Verinahakka 7
15 Trametes pubescens Nukkavyökääpä Tremella foliaceae Liuskahytykkä Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä 8
16 Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi, km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y Ruokasieni= * Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen Valokuva= v Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta Albatrellus confluens Typäskääpä Y ku * y sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä Albatrellus ovinus Lampaankääpä Y ha * Anomoporia bombycina Käpäläkääpä NT v km h aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji Antrodia heteromorpha Väljäpillikääpä h km, le aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa Antrodia macra Pajunkääpä H paju harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue) Antrodia serialis Rivikääpä Y ham v havulieoissa koko alueella Antrodia sinuosa Kelokääpä Y ha v tuoksuu lakritsilta Antrodia xantha Katkokääpä Y v joskus lehtipuissa Antrodiella hoehnelii Voikääpä H le, r v lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji Antrodiella semisupina Sitkokääpä H le, k v taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji (sopeutuvimmasta päästä) Asterodon ferruginosus Oravuotikka H v v Asterostroma laxum Tähtivuotikka NT v aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji Auriscalpium vulgare Käpyorakas my hakä kävyissä (97, aarnialue) Bankera fuligineoalba Lakritsiorakas Y mä männiköissä (23-25, 91-93, ), tuoksuu lakritsilta Bankera violascens Kimppuorakas H sa ku sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue) Basidioradulum radula Kermaraspikka Y v lehtipuissa koko alueella Bjerkandera adusta Tuhkakääpä my le lieoissa ja kannoissa Byssocorticium molliculum Karikekääpä Y havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella Byssomerulius corium Kelmukka Y haapa paju lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella Cantharellus cibarius Keltavahvero Y le ha* monenlaisissa metsissä ( , aarnialue), hyvä ruokasieni Cantharellus lutescens Kosteikkovahvero H k kg * rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni Cantharellus tubaeformis Suppilovahvero Y kg * sammaleisissa kuusikoissa ( , aarnialue), hyvä ruokasieni
17 Ceriporia excelsa Kirjokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporia purpurea Punakerikääpä NT la le aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa Ceriporia reticulata Verkkokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporiopsis resinascens Hartsikääpä H le lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95) Cerrena unicolor Pörrökääpä Y le lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella Chaetodermella luna Kuuorvakka H v aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji Clavariadelphus ligula Pikkunuijakas y karikkeella (12-13, aarnialue, ) Clavariadelphus pistillaris Isonuijakas H r v ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98) Clavariadelphus sacchalinensis Taiganuijakas H k ne karikkeella (12-13, aarnialue) Clavulina cristata Korallihaarakas H sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue) Climacocystis borealis Pohjankääpä H v kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, , aarnialue) Coltricia perennis Kangaskääpä Y mäntykankailla ja poluilla koko alueella Craterellus cornucopioides Mustatorvisieni Y sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue) Creolophus cirrhatus Tupasorakas H harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa Cylindrobasidium evolvens Pehmikkä Y lehtipuissa koko alueella Dacryobolus sudans Tippauumakka H liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue) Datronia mollis Kennokääpä H lehtipuissa (aarnialue, 13, 68) Diplomitoporus lindbladii Hopeakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Fomes fomentarius Taulakääpä Y v koko alueella koivuissa, joskus haavassa Fomitopsis pinicola Kantokääpä Y v koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa) Ganoderma lipsiense Lattakääpä H haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68) kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu anikselta Gloeophyllum odoratum Aniskääpä melko r v Gloeophyllum sepiarium Aidaskääpä Y kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella Gloeoporus dichrous Tikankääpä H pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue) Gleoporus taxicola Viinikääpä H v v aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji Heterobasidion annosum Männynjuurikääpä H harjualueella ( , ) Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Y v kuusissa koko alueella Hydnellum aurantiacum Oranssiorakas H monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue) Hydnellum caeruleum Siniorakas melko Y männiköissä ( , 86-88) Hydnellum concrescens Vyöhykeorakas h hl rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137) Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Y mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita guttaatiopisaroita runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia guttaatiopisaroita Hydnellum peckii Karvasorakas Y Hydnellum suaveolens Tuoksuorakas H kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva
18 Hydnum repandum Vaaleaorakas Y sammaleisissa kuusikoissa koko alueella Hydnum rufescens Rusko-orakas Y kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue) Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Y v lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella Hyphoderma setigerum Isonyhäkkä H liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue) Hyphodontia abieticola Sänkiotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia alutacea Nuhruotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia arguta Viitaotaraspikka H rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95) Hyphodontia aspera Kuusiotaraspikka Y havulieoissa koko alueella Hyphodontia barba-jovis Partaotaraspikka H lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Y v havulieoissa koko alueella Hyphodontia paradoxa Rosokääpä H lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue) Hypochnicium bombycinum Puistohuovakka H ku lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija Hypochnicium detriticum Karikehuovakka H karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella) Inonotus obliquus Pakurikääpä Y v koivuissa ja tervalepissä koko alueella Inonotus radiatus Lepänkääpä Y v lepissä koko alueella Ischnoderma benzoinum Tervakääpä H v kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, , aarnialue), tuoksuu voimakkasti Junghuhnia lacera Irtokarakääpä H lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68, 95, aarnialue) Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä H v v aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, , aarnialue), suosii vanhoja metsiä Junghuhnia nitida Risukarakääpä H lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140) Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä H v pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97, aarnialue) Oligoporus ptychogaster Puuterikääpä aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon; hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi Oligoporus sericeomollis Korokääpä aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa) Onnia leporina Pihkakääpä H v harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji Onnia tomentosa Huopakääpä NT r aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, , aarnialue), Macrotyphula fistulosa Hoikkanuijakas h le h pudonneilla lehtipuun oksilla Mucronella calva Parvipiikki h la aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä Peniophora pithya Kuusiorvakka y kuusilieoissa koko alueella Phanerochaete sanguinea Helo-orvakka yy la, kg h liekopuissa (13, 25, 28, 41, , aarnialue) Phellinus alni Lepänarinakääpä y v koko alueella lepissä Phellinus chrysoloma Kuusenkääpä H v aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji
19 Phellinus cinereus Koivunarinakääpä y koivuissa koko alueella Phellinus conchatus Raidankääpä y paju y v raidoissa koko alueella Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä NT v toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus Phellinus laevigatus Levykääpä H vk aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä Phellinus lundellii Pikireunakääpä H vk aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji Phellinus nigrolimitatus Aarnikääpä H v aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phellinus pini Männynkääpä harvinaistunut y v vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella Phellinus punctatus Kuhmukääpä Y y v koko alueella, varsinkin raidoissa Phellinus tremulae Haavankääpä Y y v koko alueella haavoissa aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu uissa, vanhan metsän laji Phellinus viticola Riukukääpä H v h-y v (sopeutuneimmasta päästä) Phellodon connatus Tummaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon niger Mustaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon tomentosus Ryytiorakas Y y poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös kuivattuna Phlebia diffissa Kermarypykkä NT v aarnialueella (119, 137, 139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phlebia fuscoatra Karhirypykkä h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Phlebia serialis Okrarypykkä NT v aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji Phlebiopsis gigantea Harmaaorvakka y koko alueella havulieoissa ja kannoissa Physisporinus vitreus Maitovahakääpä h (12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana Piptoporus betulinus Pökkelökääpä y koivulla y v koko alueella koivuissa Plicatura nivea Leppävanukka h le y koko alueella lepissä Polyporus brumalis Talvikääpä y le h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Polyporus ciliatus Ripsikääpä h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Porpomyces mucidus Kolokääpä h liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia alni Pikkuhaprakääpä h v lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue) Postia caesia Sinihaprakääpä y v koko alueella kuusilieoissa Postia fragilis Tahrahaprakääpä y v havulieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia lactea Valkohaprakääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Postia placenta Istukkakääpä NT v v aarnialueella (119, 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji Postia septentrionalis Keltahaprakääpä NT v aarnialueella (137, 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä Postia stiptica Karvashaprakääpä y v kuusissa (13, 41, , aarnialue) Postia tephroleuca Harmohaprakääpä aarnialueella kuusilieoissa
20 Postia undosa Poimuhaprakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Protodontia piceicola Naskalihytykkä H v aarnialueella (117, 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä Protodontia subgelatinosa Hammashytykkä H v aarnialueella (117, 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä Pseudohydnum gelatinosum Orahytykkä my la ha h v kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue) Pseudomerulius aureus Kultarypykkä H v aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla, vanhan metsän laji Pycnoporellus fulgens Rusokääpä H v y v Ramaria corrugata Kuusihaarakas y koko alueella kuusikoissa Ramaria flava Keltahaarakas my leha h sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue) Resinicium bicolor Maitotahra y havulieoissa koko alueella Rigidoporus corticola Kuorikääpä h v h lehtipuissa (aarnialue, 68) Rigidoporus populinus Vaahterankääpä Y puistoissa vaahteroissa (95) männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty värjäyksessä Sarcodon imbricatus Suomuorakas y ha y Scopuloides rimosa Pikkuorvakka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Sistotrema alboluteum Kultakurokka NT v aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä Sistotrema brinkmannii Nuppikurokka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Skeletocutis amorpha Rustokääpä y la ha h kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Sceletocutis biguttulata Valkoludekääpä h mäntylieoissa (12-13, 28, , aarnialue) Sceletocutis carneogrisea Routakääpä aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa Sceletocutis papyracea Paperiludekääpä v aarnialueella havulieoissa Steccherinum fimbriatum Ripsikarakka my la hale h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Steccherinum ochraceum Orakarakka h re le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Stereum hirsutum Karvanahakka yy le y koko alueella lehtipuissa Stereum rugosum Ryppynahakka yy le y v koko alueella lehtipuissa Stereum sanguinolentum Verinahakka yy ha y koko alueella havupuissa Stereum subtomentosum Leppänahakka h le y koko alueella lepissä Thelephora palmata Löyhkäsilokka my ha h sammaleisissa metsissä (12-13, 22, , aarnialue) hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä Thelephora terrestris Karvasilokka y ka la y Trametes hirsuta Karvavyökääpä y le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes ochracea Pinovyökääpä yy le y koko alueella lehtipuissa Trametes pubescens Nukkavyökääpä h le h v lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes velutina Valkovyökääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Trechispora farinacea Jauhoharsukka y havupuissa koko alueella Trechispora hymenocystis Rihmaharsukka y lehtipuissa
21 Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä yy ha le y v varsinkin kuusissa Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä y ha y v varsinkin männyissä Tyromyces chioneus Liitukääpä my le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Mainintoja muista sieniryhmistä Sarcosoma globosum Hytymaljakas NT v aarnialue (46) + 22 Geastrum pectinatum Uurremaatähti v aarnialue (137) Gyromitra gigas Lehtokorvasieni aarnialue Panellus serotinus Talvivinokas v HJ lisännyt valokuvista Tremella foliaceae Liuskahytykkä v HJ lisännyt valokuvista
Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Itä-Kainuun kääpäselvitykset Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099)
Itä-Kainuun kääpäselvitykset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Työ oli osa Paahde Life -hankkeen edellyttämiä lajistokartoituksia. Kartoituksen
LisätiedotKemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012
Matti Kulju Kemi- ja Simojokisuiston kohdennettu kääpäkartoitus 2012 Raportti (asianumero 4846/41/2012) Metsähallitus, Luontopalvelut, Pohjanmaa-Kainuu 28.11.2012 (=raportin viimeisin muokkauspäivä) KUVAILULEHTI
LisätiedotKääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015
Ari Aalto & Miia Kokkonen Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY Sisällysluettelo Johdanto... 1 Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät... 3 Iso-Mittamo... 3 Moisionkumpare...
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017. Nokian Maatialanharjun kääpälajistosta Lasse Kosonen
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017 Nokian Maatialanharjun kääpälajistosta 2017 Lasse Kosonen 1 Lasse Kosonen (teksti ja kuvat) Tmi Luonto-Lasse laskos44@hotmail.com p. 045 1435474
LisätiedotCoastNet -Life kääpäkartoitukset 2018
CoastNet -Life kääpäkartoitukset 2018 Kimmo Kolehmainen 30.11.2018 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut JULKAISUAIKA 30.11.2018 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO MH 4571/2018 SUOJELUALUETYYPPI/
LisätiedotHYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 2015
HYVINKÄÄN SVEITSINPUISTON LUONNONSUOJELUALUEEN JA LÄHIALUEEN METSIEN KÄÄPÄSELVITYS 05 Keijo Savola..06 Kansikuvassa järeä kuusimaapuu, jonka kantokääpä (Fomitopsis pinicola) on lahottanut vanhojen metsien
LisätiedotYleistietoa käävistä. Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).
Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama
LisätiedotTUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT
TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2009 TUORLAN LEHDON KÄÄVÄKKÄÄT Panu Kunttu Matti Kulju Tuorlan lehdon kääväkkäät Kaarinan kaupunki. Ympäristönsuojelu
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotKaisa Junninen. Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura alueilla 2012
Kaisa Junninen Kääpäkartoitukset Kyyveden ja Vanajaveden Natura 2000 -alueilla 2012 Raportti (asianumero 2318/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 11.6.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus,
LisätiedotKeuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015
Ari Aalto, Risto Sulkava Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä lumiolosuhteissa, joten lajistolistaus on vain suuntaa-antava. Keuruulaisittain
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009 Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006 2007 Sami Kiema ja Reima Saarenoksa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotKaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys
Etukansi Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys Lemunniemi, Länsi-Krossi, Lakari Kellarimäki ja Nunna Panu Kunttu Heikki Kotiranta Kaarinan kaupunki Ympäristönsuojelu 2010 Kaarinan kaupungin
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotKUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA
LIITE 6 LUONTOSELVITYS Valokuva Vesa Salonen KUKKURIN METSÄALUE SASTAMALA / Vesa Salonen 2013 LUONTOSELVITYS KUKKURIN METSÄALUEELTA 2013 Kukkurin metsässä on lahoavaa puuta, kuten oikeassa metsässä pitääkin
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotKäävät ja sienet. Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005. Mikael Kukkonen
Käävät ja sienet Kääpä- ja sienikartoitus syksyllä 2005 Mikael Kukkonen Eurajoen Kaunissaaren kääpä- ja sienikartoituksen maastotyöt suoritettiin neljän päivän aikana syksyllä 2005 (16.9. & 17.9. & 24.9.
LisätiedotEri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus
Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset
LisätiedotLajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset
Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016. Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys Keijo Savola
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 Keijo Savola Helsingin Haltialan
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLITOKAIRAN KÄÄVÄKKÄÄT Taina Hanhimäki
LITOKAIRAN KÄÄVÄKKÄÄT Taina Hanhimäki 17.10.2003 1. JOHDANTO Litokairan Natura-alueella tehtiin kääväkäsinventointi syksyllä 2003 alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten. Hoito- ja käyttösuunnitelman
LisätiedotSieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa
Sieniyhteisön lajiston ja monimuotoisuuden muutos puun lahotessa Metsätieteen päivä 4.11.2010 Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Taina Pennanen, Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotRaesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma
Raesärkkien Natura-alueen hoito-ja käyttösuunnitelma maaliskuu 2002 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1 Yleiskuvaus... 3 1.2 Historiaa... 3 1.3 Suunnitelman laadinta...4 1.4 Kaavoitustilanne... 5 2. LUONTOTYYPPI-
LisätiedotAluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus
MONTA-iltapäiväseminaari 26.9.2007 Aluskasvillisuus, epiksyylisammalet ja -jäkälät, kääväkkäät ja kantojen lahoamisnopeus Ilkka Vanha-Majamaa, Harri Hautala, Tea Huotari, Jyrki Jalonen, Ekaterina Kapitsa,
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotTunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199
Kaisa Junninen (toim.) Haapametsien käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Poimukääpä Antrodia pulvinascens Heinävedellä 16.9.2008. Kuva: Jorma
LisätiedotSienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät
Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet
LisätiedotKannen kuva: Tia Lähteenmäki
ESPOON KESKUSPUISTON LÄNSIOSAN LIITO- ORAVA- JA KÄÄPÄINVENTOINNIT 2006 Juha Kinnunen Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 7/2006 Kannen kuva: Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 7/2006
LisätiedotMuistio Vantaan Ojangon ulkoilualueen lounaisosan metsäalueen kääpäja metsäarvoista (Keijo Savola )
Muistio Vantaan Ojangon ulkoilualueen lounaisosan metsäalueen kääpäja metsäarvoista (Keijo Savola 13.10.2016) Tein Vantaan ympäristökeskuksen toimeksiannosta 19.9.2016 maastokäynnin Ojangon ulkoilualueen
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012. Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Keijo Savola
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Helsingin metsien kääpäselvitys 2011 Keijo Savola Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 Keijo Savola Helsingin metsien kääpäselvitys
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotHelsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue
Helsingin luonnonsuojelualueet Haltialan aarnialue Helsinki 2006 Elävää luonnon historiaa Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitsevasta Haltialasta löytyy vanha metsä, joka on aivan oma maailmansa. Haltialan
Lisätiedot- luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus
1 Linnaisten metsän luontoarvot - luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus 26.5.2017 2 Yleiskuvaus Kaava-alue on tuoretta tai lehtomaista kangasta, sekä kangasmaan ja korpipainanteiden muodostamaa
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)
HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 4, Paloheinä ja Haltiala Kohteen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotOSA 2 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa 1 000 miljoonaa kiloa. Näistä vain murto-osa kerätään talteen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosittelemia ruokasieniä
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus
Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa () Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonto ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Talouden
LisätiedotESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005
ESPOON TRÄSKÄNDAN LUONTOSELVITYKSET 2005 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy marraskuu 2005 Tiivistelmä Espoon Träskändan luonnonsuojelualueelle on tarkoitus laatia vuoden 2006 aikana hoito-
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 (kohdekuvaus ja -rajaus päivitetty vuonna 2017). ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12
LisätiedotSammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotYleistietoa käävistä. Kesäkuussa UPM-Kymmene Metsä
Metsiemme kääpiä Yleistietoa käävistä Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtä paljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS
LUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 LUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa
Lisätiedot1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle.
1. SUPPILOVAHVERO suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle. 1. SUPPILOVAHVERO Suppilovahvero on erinomainen ja herkullinen ruokasieni. Se
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotMuistio Nurmijärven Kissanojan, Heinojan sekä Toreenin pohjoispuolisen metsäalueen luonto- ja lajistoarvoista
Muistio Nurmijärven Kissanojan, Heinojan sekä Toreenin pohjoispuolisen metsäalueen luonto- ja lajistoarvoista Keijo Savola 22.5.2017 Kannen kuva: Kissanojan pohjoispuolinen hyvin runsaslahopuustoinen ja
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotOSA 3 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012 Tuoksuvalmuska Voimakkaan ja hedelmäisen tuoksuinen tuoksuvalmuska on kookas sieni, joka esiintyy männyn seurassa kuivilla mäntykankailla koko Suomessa, yleisemmin kuitenkin
LisätiedotPisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen
Tuomo Niemelä, Juha Kinnunen ja Heikki Kotiranta Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman Jäniskairan suojelualueen käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 150 Tuomo Niemelä Luonnontieteellinen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot5. Ihastuttavat kevätkukkijat
5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
Lisätiedot