T O Y. Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti 3/2004

Transkriptio

1 T O Y Tiedeopetusyhdistys ry:n jäsenlehti 3/2004

2 Sisältö Puheenjohtajan mietteitä Kesän leiriextra: Teknologialeiri sähköpurkauksia ja aerosolihiukkasia Ksenonit-tiedeleiri saippuaa ja liimaa kotikonstein Matematiikkaleiri yks, kaks, kol matikkaa hauskasti Minustako kemisti? tutkimuskurssi lukiolaisille Nettisivustoja ja TV-ohjelmia Syksyisen sienimetsän vaaroista Sarjakuvakilpailu Maidon matka kauppaan interaktiivinen peli Syksyn tapahtumia: MAOLin syyspäivät Järvenpäässä Viikki-päivä LUMA-keskuksen tapahtumia Liite: Tiedekerhoesite

3 Puheenjohtajan mietteitä Syksyinen tervehdys kaikille TOY-lehden lukijoille. Uusi lukuvuosi pyörähti taas käyntiin ja työnteko tuntuu mukavalta kesäloman löhöilyn jälkeen. Kesä toi myös puheenjohtajalle uuden sukunimen, kun entinen Kataja-nimi vaihtui Ahoseksi eräänä heinäkuun lauantaina. Seiskaluokkalaisten elämän ensimmäiset kemian tunnit aloitin tänä syksynä antamalla jokaiselle oppilaalle ensimmäiseksi kemian kotiläksyksi tehtävän piirtää sarjakuva kemiasta. Tämä tarjosi mukavan ja erilaisen laskeutumisen uuteen oppiaineeseen. Oppilaat ottivat tehtävän innostuneesti vastaan varsinkin, kun kerroin SCIENCE sarjakuvakilpailusta. Sain kasaan ison nipun toinen toistaan hauskempia sarjiksia ja olipa joku liittänyt sarjakuvahenkilöksi uuden kemian opettajansakin. Sarjakuvia lukiessa huomasi selvästi, että tehtävä oli saanut aikaan myös sen, että oppilaat olivat selanneet läpi kemian kirjan ja miettineet kunnolla kysymystä Mitä kemia on?. Aion toteuttaa saman tehtävän myös matematiikan tunneilla. Lehdessämme on mainos kilpailusta, jota kannattaa monistaa koulun seinälle ja innostaa myös kollegat oppilaidensa kanssa mukaan. Myös yhdistyksen kotisivuilta löytyy tietoa kilpailusta. Ensimmäistä kertaa tänä syksynä myös tiedeopetusaineet saavat valtakunnallista huomiota LUMAkeskuksen järjestämällä LUMA-viikolla Tiedeopetusyhdistys on tapahtumassa mukana yhteistyökumppanina siis kaikki mukaan! Myös muita mielenkiintoisia tapahtumia järjestetään syksyn aikana runsaasti: MAOLin syyspäivät järjestetään tänä vuonna Järvenpäässä ja Helsingin alueella on kymmenen ilmaista LUMA-keskuksen järjestämää työpajaa. Työpajoja järjestetään kaikkien luokka-asteiden opettajille kemiasta, matematiikasta, fysiikasta ja biologiasta. Ilmoittaudu LUMA-keskuksen sivuilla Kevään viimeisessä lehdessä oli takasivuilla yhdistyksen jäsenkysely. Vastausaikaa kyselyyn on vielä jäljellä. Vastanneiden kesken arvotaan yritysten lahjoittamia tuotepalkintoja. Jäsenkysely löytyy myös Tiedeopetusyhdistyksen kotisivuilta osoitteesta Lähettele myös toimittajille juttuvinkkejä ja toiveita, mitä haluaisit lehdessä käsiteltävän. Osoitteet ovat vanhat tutut: ja Raikkaita ja reippaita syyspäiviä toivotellen, Terhi Ahonen Puheenjohtaja

4 Leiriextra: Kesän 2004 tapahtumia Kesällä tapahtuu aina myös luonnontieteiden opetuksen saralla. Kuluneen kesän antia onkin koottu seuraavaan artikkelikokonaisuuteen. Luonnontieteisiin suuntautuneita leirejä oli kesällä kaiken kaikkiaan kolme kappaletta: Lasten teknologialeiri, lasten matematiikkaleiri ja lasten tiedeleiri. Kaikki leirit olivat LUMA-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettuja ja ne tarjosivat elämyksiä kesäloman alkuviikoilla 8-13-vuotiaille luonnontieteilijöille. Kuluneen kesän tapahtumiin kuului myös elokuussa lukiolaisille järjestetty Minustako kemisti? -tutkimuskurssi, jossa lukiolaiset saivat mahdollisuuden paneutua kemian maailmaan lukion oppien syventämiseksi. Johanna Lillberg ja Tiina Kero Sähköpurkauksia ja aerosolihiukkasia Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksella pidettiin tänä kesänä teknologialeiri 19 innokkaan tutkijanalun voimin. Leirin vetäjinä toimivat fysikaalisten tieteiden laitoksen Ilkka Hendolin ja Saija Lehtonen. Leiriohjelmaan kuului kokeellisia töitä lasereista magnetismin kautta tähtitieteeseen. Teknologiasta kiinnostuneet nassikat tutustuivat myös laitokseen kolmen tutustumiskäynnin aikana. Vierailut tehtiin röntgenfysiikan ja ilmakehätieteiden osastoille sekä kiihdytinlaboratorioon. Viikon aherruksen ja tutkimisen jälkeen leiri olikin jo päätöksessään. Päätöstilaisuudessa leiriläisillä oli mahdollisuus esitellä vanhemmilleen ja sisaruksilleen leirin aikana tehtyjä töitä, tutkimuksia ja havaintoja sekä kertoa viikon aikana sattuneista tapahtumista. Kuudesluokkalaisen Heikki Salkon kesäohjelmaan teknologialeiri on kuulunut jo useamman vuoden. Hän naureskeleekin, että siitä on tullut jo vakio-ohjelma kesäksi. Ja mikä ettei, jos nuoren herran urasuunnitelmat toteutuvat. Isona minusta voisi tulla joku ATK-mies, Heikki toteaa. Leiritöistä Heikillä oli selkeä käsitys: Kokeellisista töistä mukavin oli joku valoon liittyvä koe. Laserilla oli myös kiva touhuta. Hänestä kesän leirit tuovat oppilaille mukavaa vaihtelua koulumaailman arkeen ja miksei myös kesäloman viettoon. Koulussa teknisimmän oppiaineen tittelin tulisi kai kuulua puukäsityölle, mutta mielestäni sekään ei ole kovin teknistä. Tällaisiin töihin ja kokeisiin olen tutustunut vasta leirillä, Heikki jatkaa miettiessään koulumaailman ja luonnontiedepainotteisten leirien eroja. Myös kolmasluokkalaisen Oliver Meriläisen muistot kesän leiristä olivat jääneet mieleen: Siellä sai uusia kavereita ja kokeellisten töiden parissa oli mukava puuhastella. Suosikeikseen Oliver laskee laserkynän avulla tehdyn vesitutkimuksen sekä niin sanotun sähkölaatikon, joka sisälsi monenlaisia sähköön liittyviä ongelmia. Muistoissa on myös itse tehty hiiren koti, joka tehtiin pahvilaatikkoon. Epäselväksi vain jäi, asuuko talossa todella oikea hiiri

5 Tämäpä ei olekaan aivan tavallinen koti, sanoo Oliver, vaan siinä on muun muassa ovisummeri, jonka olen itse tehnyt. Lisäksi siinä on moottoroituja osia, ettei hiirellä olisi niin tylsää kodissaan. Kylläpä hiiriherran kelpaa laiskotella moottoroidussa olohuoneessaan Vaikka Oliverille olikin Kumpulan kampusalue tullut tutuksi jo äidin työn kautta, löysi hän viikon aikana monenlaista uutta nähtävää. Oli kivaa käydä kiihdytinlaboratoriossa vierailulla. Siellä oli hirveästi kaikenlaisia johtoja ja koneita, mitä ei muualla yleensä näe. Myös kiertokäynti Physicumin katolla jäi pojalle elävästi mieleen. Oliverin äiti, Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen tiedottajana toimiva Minna Meriläinen taas antaa suuret kiitokset leiriohjaajille: Oliverin äidinkieli on ruotsi, mutta ohjaajat olivat hyvin esittäneet vaikeimmat asiat ja sanat myös pojan omalla äidinkielellä, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Ehkä osittain juuri siitä syystä Oliver olisikin halukas osallistumaan leirille myös ensi kesänä. Saippuaa ja liimaa kotikonstein Helsingin yliopiston kemian laitoksella järjestetylle tiedeleirille osallistui kaikkiaan 23 pientä kemistiä, joiden ikähaarukka vaihteli yhdeksästä kahteentoista vuoteen. Leirillä työskenneltiin laboratorioolosuhteissa ja toimittiin vastaavasti kuin oikeatkin tutkijat. Leirin vetäjinä toimivat vastavalmistuneet kemian opettajat Noora Skarp ja Tiia Hilska. Leiriläiset keskittyivät viikon ajan pohtimaan ja ratkomaan erilaisia luonnontieteellisiä kysymyksiä. He myös tutustuivat kemian laitokseen ja sen toimintaan. Aluksi leiriläisten tuli oppia elintärkeät työturvallisuussäännöt. Eihän kukaan halua sotkea hiuksiaan mihinkään mömmöön, puhumattakaan uudesta paidasta! Tutuiksi tulivat myös varoitusmerkit ja muut laboratoriosäännöt. Leiriläiset oppivat mittaamaan ja punnitsemaan erilaisia aineita, mikä on myös yksi tärkeimmistä asioista kemian tutkimuksia tehdessä. Lapset valmistivat leiriviikon aikana esimerkiksi uusiopaperia, maitoliimaa ja saippuaa. He harjoittelivat myös erotusmenetelmien käyttöä erottaessaan kuparisulfaatin hiekasta. Työt eivät kuitenkaan siihen loppuneet, vaan aidon tutkijan tavoin pikkukemistien tuli tutkia valmistamaansa tuotetta monelta eri kannalta. He myös pohtivat syitä kyseisiin ilmiöihin: Miksi saippua pesee? Mikä liimassa liimaa? Aineiden tutkiminen vaatii tarkkuutta, jota näiltä kemisteiltä näyttää löytyvän.

6 Yks, kaks, kol matikkaa hauskasti Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen järjestämä matematiikkaleiri pidettiin myös Chemicumin tiloissa. Matematiikkaleiri järjestettiin yliopistolla ensimmäistä kertaa ja leirin päätarkoituksena oli tarjota lapsille aivan uudenlaisia kokemuksia matematiikasta. Leiriohjaajina ja suunnittelijoina toimivat matematiikan aineenopettajiksi opiskelevat Marja Hytönen ja Suvi Vanhatalo yhdessä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen henkilökunnan kanssa. Leiriohjaajat vetävät myös LUMA-keskuksen matematiikkaleirin syksyn aikana. tutustuttiin useisiin matematiikan eri osaalueisiin; ongelmanratkaisuun, topologiaan, geometriaan, logiikkaan ja todennäköisyyslaskentaan. Leiriviikon ohjelma-antiin kuului muun muassa salakirjoitusrata, vektorisuunnistusta sekä logiikkapelejä. Ideana leirissä oli tuoda matematiikka lapsia lähelle konkreettisin ja lapsille tutuin keinoin ja välinein. Pelkkää paperilla laskemista pyrittiin välttämään viimeiseen asti. Leirillä Ksenonit maaperä ja kivet Rautaisia kiviä? Tarvikkeet: erilaisia kiviä, kerää kuitenkin aina 2 samanlaista piirustuspaperi magneetti Työohje: Hankaa kahta samanlaista kiveä voimakkaasti toisiaan vasten paperin päällä. Paperille putoaa pieniä kivihippusia. Nosta hippusten alla oleva paperi varovasti ylös pöydältä siten että muruset eivät putoa. Kuljeta magneettia paperin alapinnalla. Liikkuuko osa murusista magneetin mukana? Jos liikkuu, olet todennäköisesti löytänyt kivistäsi rautamineraaleja! Löydätkö kivistä karbonaatteja? Tarvikkeet: kiviä väkiviina- tai viinietikkaa lasi tai muu astia Työohje: Kaada lasi puolilleen etikkaa. Pudota kivi etikkaan. Jos kivi sisältää karbonaatteja, muodostaa se etikassa kaasua (näet sen kuplimisena ja kuohumisena). Suomesta karbonaatteja sisältäviä kiviä voi olla vaikea löytää, mutta jos olet saanut tai itse tuonut erikoisen näköisiä kiviä ulkomailta, niistä voi karbonaatteja löytyä helpostikin! Kokeile! Lisää työohjeita löydät tutuilta nettisivuilta

7 Minustako kemisti? Kaksikymmentä tutkivaa lukiolaista vietti viikon Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella tutustuen kemian maailmaan ja täydentäen tietojaan kemistin työstä ja kemiasta. Kursseja on järjestetty jo yli kymmenenä kesänä ja aina kiinnostus on ollut suurta. Kurssin ohjelmaan kuului kokeellisia laboratoriotöitä, luentoja, tutkimukseen ja kemian laitokseen tutustumista sekä yritysvierailuja. Kurssin johtajana toimi yliopistonlehtori Maija Aksela ja kurssilaisia ohjasivat Marika Nieminen ja Lauri Vihma. Eniten kurssilaiset kehuivat kokeellista osiota: Koulussa ei juuri ehditä tekemään mitään kokeellista, koska aikaa on vähän, kurssit täynnä asiaa ja ryhmät pieniä. Täällä kurssilla pääsee paremmin näkemään, mitä kaikkea kemia voi olla, kertovat Suutarilan lukiossa opiskelevat Teemu Koskipahta ja Jirka Burman margariinin suolapitoisuuden mittaamisen touhussa. eugenolia mausteneilikoista ja kofeiinia kahvista, määritettiin makkaran rasvapitoisuutta, margariinin suolapitoisuutta ja tuntematon näytteen sisältämän ammoniumkloridin määrää, selvitettiin ohutlevykromatografian avulla, mitä pigmenttejä kasvin lehdet sisältävät, tutustuttiin ruoan energiasisällön mittaukseen mittausautomaatiota hyödyntäen ja tutkittiin nesteen höyrynpaineen lämpötilariippuvuutta. Lisäksi valmistettiin superpalloja ja kaseiinimuovia. Kullakin tiimillä oli yksi vastuutyö, josta kirjoitettiin selostus ja joka esiteltiin toisille kurssilaisille kurssin päätteeksi. Tämän lisäksi kukin tiimi sai tehdä muutaman muun itseään kiinnostavan työn. Tuleeko kurssilaisista sitten kemistejä? Tulevaisuushan sen näyttää, mutta hyvältä ainakin näyttää siinä mielessä, että nyt kurssin toisena ohjaajana toiminut kemian aineenopettajaopiskelija Lauri Vihma osallistui kurssille lukioaikoinaan. Keskeinen osa kurssia olivat kemian laitoksen opetuslaboratorioissa tehdyt kokeelliset työt. Kurssille oli valittu töitä, joita ei ole aina mahdollista tehdä koulussa ja jotka antavat oikeaa kuvaa kemian tutkimuksesta. Lukiolaiset työskentelivät laboratoriossa 2 3 hengen tiimeissä. Kurssia varten oli suunniteltu 11 erilaista laboratoriotyötä. Laboratoriotöissä valmistettiin aspiriinia mikroskaalassa koeputkessa, eristettiin Yritysvierailut mahdollisti Kemira Oyj, joka tarjosi kurssilaisille tilaisuuden tutustua Espoon tutkimuskeskukseen ja eritoten Kemiran kemianluokkaan. Kurssilaiset tekivät paikan päällä mittauksia alkoholipitoisuuksista sekä kolajuoman kofeiinipitoisuuksista. Toinen vierailukohde oli Vantaalla Tikkurila Oy:n laboratoriossa.

8 Vilkaisu nettiin Tässä osiossa kerrotaan muutamasta sivustosta, jotka sopivat lehden Tiedekerhotteemaan. Sivustot ovat englanninkielisiä, mutta niistä löytyy pienellä vaivalla muutamia tosi helppoja vinkkejä ja ideoita niin luokanopettajille kuin kemian, fysiikan ja biologian aineenopettajillekin. Scienceclub Sivusto on huolittelemattomasta ulkonäöstään huolimatta varsin antoisa ja opettavainen paketti lähinnä kemian ja fysiikan opettajille. Siellä on ideoita jaoteltuina valmiiksi pureskeltuihin osioihin, joista voi helposti löytää tietyn tasoisia työohjeita ja opetuksen ideoita. Osa ohjeista on varsin raskaslukuista tekstiä, jolloin on ehkä helpompi ensin printata paperit ulos. Helpot työohjeet tarjoavat muun muassa vinkkejä teleskoopin rakentamiseen ja sen käyttösovellutuksiin. Sivusto tarjoaa myös mahdollisuuden ideoiden vaihtoon, ja sivustolla onkin koottuna muutamia ideoita, joita opettajat ja myös innokkaat pikkututkijat ovat sinne jo lähettäneet. Ideat on koottuna otsikoiden biologia, kemia, fysiikka ja psykologia alle, joita selailemalla löytyy loistavia oivalluksia lähinnä jonkinnäköisiä projektitöitä ajatellen. Scienceclubin syövereistä löytyy myös linkkejä muille sivustoille huomattava määrä. Kannattaa käydä tutustumassa! Muita interaktiivisia kerhoja: Discovery School -Tutustu erityisesti Brain Boosters osioon. Science is fun! -Kokeellisia töitä löytyy home experiments kohdasta. ja televisioon! TV1-kanavalla on tarjolla YLE:n opetusohjelmia, joista seuraavassa muutamia poimintoja: Viikko 39 ( ) alkaen: Perjantaisin klo (ja uusinnat su klo 11.05): Itämeri jääkaudelta EU-aikaan, osat 3/6-6/6 Sarja kertoo muun muassa Itämeren vaiheista ja sen ympäristön asuttamisesta niin ekologiselta kuin yhteiskunnalliselta kannaltakin. Viikko 41 ( ) alkaen: Sunnuntaisin klo 9.45 (ja uusinnat ke klo 16.45): Kansalaisen ABC: Tietoyhteiskunta Ohjelma esittelee ihmisiä osana tietoyhteiskuntaa. Millaisia muutoksia tietokoneet ja kännykät ovatkaan saaneet aikaan? Viikko 44 ( ) alkaen: Lauantaisin klo (ja uusinnat to klo 12.00): Etälukio: Kemia Osat 1-4: Elinympäristö, ihminen, materiaalit ja kokeellinen kemia. YLE Teema Lisäksi YLE Teema tarjoaa klo alkavan, erittäin mielenkiintoiselta kuulostavan Koulutarinoita -sarjan, jossa keskitytään eri Euroopan maiden opetukseen PISA-tutkimuksen myötä. Tiina Kero

9 Syksyisen sienimetsän vaaroista Taas, kun sieniaika Suomessa on parhaimmillaan, on hyvä muistuttaa sienestäjiä erilaisista vaaroista, mitä sienimetsässä voi tulla vastaan. Tällaisia ovat tietenkin kyiden ja ampiaisten lisäksi erilaiset myrkylliset sienet. Kyypakkauksen kortisonitabletit purevat aika hyvin ensimmäisiin, mutta miten sieniltä voi suojautua? Vastaus on tyly: Ei mitenkään, paitsi tuntemalla sienet. Oheisessa onkin hieman tietoa yleisimmistä vaaraa aiheuttaneista sienistä ja niiden sisältämistä sienimyrkyistä. Suomessa on arviolta 50 myrkyllistä sienilajia. Näistä kuolemaan on meillä johtanut valkokärpässienen (Amanita virosa), kavalakärpässienen (Amanita phalloides), korvasienen (Gyromitra esculenta), suippumyrkkyseitikin (Cortinarius rubellus) sekä pulkkosienen (Paxillus involutus) nauttiminen. Uutena sienitietona voidaan pitää keltavalmuskan (Tricholoma flavovirens) mahdollista myrkyllisyyttä. Ennen kolmen tähden sienenä pidetty kauniin keltainen valmuska on vuonna 1996 aiheuttanut ainakin kolmen ranskalaisen kuoleman. rengas. Yksi parhaista kärpässienten tuntomerkeistä on kuitenkin suurehko tuppi jalan päässä, joka kuitenkin voi helposti jäädä huomaamatta, mikäli koko sientä ei kaiveta maasta. Toinen hyvä tuntomerkki on herkkusienten ruskeat itiöt, kun ne kärpässienellä ovat aina valkoiset. Sienestäjät sekoittavat helposti keskenään myös myrkkynääpikät (Galerina marginata) ja koivunkantosienet (Kuehneromyces mutabilis) sekä ruskokärpässienet (Amanita regalis) ja ukonsienet (Macrolepiota-suku). Myrkkynääpikän ja koivinkantosienen paras erottava tuntomerkki taitaakin olla koivunkantosienen jalassa olevat suomut, mitä myrkkynääpikällä ei ole. Nääpikkä on yleensä myös pienempi ja ohutmaltoisempi. Ruskokärpässieni sen sijaan näyttää aivan punakärpässieneltä, paitsi että se on ruskehtava. Ukonsienestä se eroaa erityisesti jalan perusteella, sillä ukonsienen jalka on täynnä harmahtavanruskeita kuvioita. Ukonsienen sukuun kuuluvan akansienen (Macrolepiota rhacodes) taas erottaa edellistä punertuvan maltonsa ansiosta. Yleisesti ottaen ukonsienten sukuun kuuluvat lajit ovat myös suurempia kuin kärpässienet. Sienimyrkyt Keltavalmuskan voi sekoittaa esim. seitikkeihin, mutta sen itiöpöly on valkoinen, kun seitikeillä se on ruskeaa. Sienimyrkyt jaetaan vaikutuksensa perusteella kolmeen ryhmään eli solumyrkkyihin, hermomyrkkyihin ja ruoansulatuskanavaa ärsyttäviin myrkkyihin. Eräiden sienten käyttöä ei taas suositella karsinogeenisten vaikutusten vuoksi. Kärpässieni vai herkkusieni? Luotettavia tuntomerkkejä, joiden avulla myrkkysienet voisi erottaa syötävistä, ei valitettavasti ole. Ainoa tapa välttyä myrkytykseltä on poimia vain sieniä, jotka sataprosenttisen varmasti tuntee. Eniten vakavia sekaannuksia aiheuttavat valkokärpässienet, joita helposti voi sekoittaa herkkusieniin. Kaikki niistä ovat enemmän tai vähemmän vaaleita ja niiden jalassa on Sienet voivat myös olla huumaavia, jolloin vaikutus on tajuntaa laajentava. Tällaisia sieniä ovat muun muassa eräät madonlakkisukuun kuuluvat sienet, joissa on psilosybiini

10 tai psilosiini-nimisiä yhdisteitä. Niin sanotut antabussienet aiheuttavat myrkytyksen, jos niiden kanssa nautitaan alkoholia. Solumyrkkysienet Solumyrkkyjen vaikutus kohdistuu erityisesti sisäelimiin, munuaisin ja maksaan. Koska lapsilla on paljon jakaantuvia soluja, he ovat erityisen herkkiä solumyrkyille. Myrkytyksen ensioireet ilmaantuvat yleensä melko myöhään, yleensä 4-24 tuntia, mutta jopa pari vuorokautta sienien nauttimisen jälkeen vatsakipuna, oksenteluna ja ripulina. Tämän jälkeen potilas voi tuntea olonsa normaaliksi. Oireet alkavat uudestaan muutaman vuorokauden kuluttua, kun vaurioitunut maksa ja munuaiset eivät enää pysty hoitamaan tehtäviään. Vaarallisimmat, niin sanotut kolmen ristin sienet kuuluvat näihin niin sanottuihin solumyrkkysieniin. Syklopeptideihin kuuluvia amatoksiiineja ja fallotoksiineja sisältävät valkokärpässieni, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Nämä yhdisteet vaikuttavat ensisijaisesti maksaan. Myrkyt toimivat elimistössämme myös RNA-polymeraasissa inhibiittoreina estäen näin proteiinisynteesin normaalin kulun. Suippumyrkkyseitikki taas sisältää orellaniini-nimistä myrkkyä, joka tuhoaa eritoten munuaisia ja vaikuttaa elimistössämme tapahtuviin redox eli hapetus-pelkistysreaktioihin. Orellaniinillä on todettu olevan usein pitkäkin viive. Kaikki edellä mainitut yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja kuumuuttakin kestäviä. Sieniä ei siis saa syödä edes ryöppäämisen jälkeen! Yksi kuuluisimmista myrkkysienistä Suomessa on epäilemättä korvasieni, joka ryöppäämättömänä on siis tappavan vaarallinen. Korvasienen sisältämä myrkky on saanut nimensä lajin latinankielisestä sukunimestä eli myrkky on nimeltään gyromitriini. Hajoamistuotteena syntyvä hydratsiini sen sijaan on karsinogeeninen. Hermomyrkkysienet Hermomyrkyt vaikuttavat keskushermostoon ja mielentilaan. Vaikutukset ovat joskus samanlaisia kuin alkoholilla. Oireet ilmenevät 1-4 tunnin kuluttua sienen syömisestä muun muassa hikoiluna, syljen erittymisenä, sekavuutena, näköhäiriöinä ja alentuneena verenpaineena. Hermomyrkkyjä ovat muskariini sekä sille läheiset yhdisteet muskimoli, muskatsoli ja iboteenihappo. Yleisimmät hermomyrkkyjä sisältävät sienet ovat punakärpässieni, ruskokärpässieni ja pantterikärpässieni. Myös monet pienet malikat (Clitocybe), risakkaat (Inocybe) ja madonlakit (Psilocybe) sisältävät hermomyrkkyjä. Ruoansulatuskanavaa ärsyttävät sienet Ruoansulatuskanavan ärsyyntymisestä johtuvat oireet kuten vatsanväänteet ja pahoinvointi alkavat keskimäärin nopeasti eli minuuttien tai parin tunnin sisällä sienen nauttimisesta. Ruokamyrkytys aiheuttaa samanlaisia oireita. Oksentaminen poistaa myrkyllisen sienen elimistöstä, joten yleensä ei tarvita lääkitystä. Ruoansulatuskanavaa ärsyttävät esimerkiksi lakritsirousku, isokaulussieni ja puna- ja kitkerälahokka. Tällaisia myrkkysieniä on paljon, eikä kaikkien sienten vaikutusta vielä tunneta. Eräät hyvätkin ruokasienet ärsyttävät ruoansulatusta, jollei niitä valmisteta asianmukaisesti. Esimerkiksi kirpeät rouskut vaativat keittämisen ja mesisieni ja punikkitatit perusteellisen kypsentämisen.

11 Antabussienet Harmaamustesieni ja nuijamalikka aiheuttavat voimakkaan myrkytyksen, jos niitä nautitaan alkoholin kanssa. Niiden vaikuttavana aineena on kopriini, joka vaikuttaa niin autonomiseen hermostoon kuin verisuoniin ja sydämeenkin. Lisäksi se voi vaurioittaa sukupuolirauhasia ja aiheuttaa mutaatioita. Oireina ovat tyypillisesti metallinen maku suussa, kasvojen punotus, rintakipu, oksentelu ja ripuli. Oireet alkavat yleensä nopeasti. Huomioi kuitenkin, että myrkytyksen voi saada sieniä syötyään, vaikka alkoholin nauttimisesta olisi kolmekin päivää. Muita varottavia sieniä Sienten sisältämä sienisokeri, trehaloosi, aiheuttaa joillekin ihmisille vastaavia oireita kuin maitosokeri laktoosi-intolerantikoille. Eniten sienisokeria on kolmen tähdin sienistä herkkutateissa, keltavahveroissa sekä vaaleaja rusko-orakkaissa. Mustarouskun (Lactarius necator) syöntiä on myös kehotettu välttämään, sillä sen on todettu olevan bakteereille mutageeninen. Pulkkosieni (Paxillus involutus) saattaa aiheuttaa vereen vasta-ainetta, joka tuhoaa veren omia punasoluja. Lisäksi se tuoreena ärsyttää ruuansulatuskanavaa. Solumyrkkysienet Hermomyrkkysienet Antabussienet Ruuansulatuskanavaan vaikuttavat sienet Sieni Toksiini Vaikutusaika Kohde-elin kavala- ja Amatoksiinit, 6-24 h Maksa, munuaiset, valkokärpässieni fallotoksiinit, suoli virotoksiinit myrkky-nääpikkä Amatoksiinit 6-24 h maksa, munuaiset, suoli korvasieni Gyromitriini 5-24 h maksa, munuaiset, suoli, keskus-hermosto suippumyrkkysietikki Orellaniini 30 h-17 vrk munuaiset puna,- rusko- ja iboteenihappo, ½-3 h keskushermosto pantterikärpäs-sieni muskimoli myrkkymalikka, muskariini 15 min-2 h muskariinireseptorit eräät risakkaat isokaulussieni, eräät psilosybiini, min keskushermosto madonlakit psilosiini harmaamuste-sieni, kopriini ½ h-5 vrk verisuonet, sydän, nuija-malikka lakritsirousku, kitkerä- ja punalahokka autonominen hermosto ei tunneta alle 2 h suoli Muut pulkkosieni ei tunneta 1-3 h punasolut, maksa, suoli Taulukko tunnetuimmista myrkyllisistä sienistä, niiden sisältämästä myrkystä sekä kohde-elimistä ja vaikutusajasta. Lähteet: Karisto: Sieniopas Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 168: Sienituntemus Tiina Kero

12 Keksi ja piirrä hauska Science-aiheinen sarjakuva. Sarjakuvan tulisi liittyä kemiaan, fysiikkaan, biologiaan, ympäristötietoon ja/tai matematiikkaan. Sarjakuvan koko ja ruutumäärä on vapaa, mutta piirrä vain A4-kokoisen paperin toiselle puolelle. Sarjakuva voi olla värillinen tai mustavalkoinen. Kilpailussa on neljä sarjaa: Peruskoulun alaluokat 1-3 Peruskoulun alaluokat 4-6 Peruskoulun yläluokat 7-9 Lukio Jokaisesta sarjasta palkitaan parhaat sarjakuvat. Kilpailuaikaa on asti. Kilpailutöiden määrää ei ole rajoitettu. Sarjakuvien tulee olla ennen julkaisemattomia. Piirrä sarjakuvasi valkoiselle A4 paperille. Kilpailutöitä voidaan julkaista mm. Tiedeopetusyhdistys ry:n julkaisuissa ja yhdistyksen internetsivuilla. Kirjoita töiden taakse nimi, ikä, osoite ja puhelinnumero sekä koulu ja luokka. Kilpailuun osallistuneita töitä ei palauteta. Työt lähetetään osoitteeseen: Peltolan koulu, Tiedeopetusyhdistys ry, Terhi Ahonen, Lummetie 27b, Vantaa Yhteistyössä mukana mm. Wsoy, Tammi, Otava, LUMA-keskus ja Ksenonit

13 Tutustu maidon matkaan helposti netissä! Uudistunut verkkopalvelu avautui syyskuun alussa. Palvelusta löydät tuttuun tapaan tietoa maitoalan opiskeluvaihtoehdoista. Uutena osiona palvelusta löytyy maitoaiheinen oppimateriaalipaketti, josta löytyy monipuolista tietoa sekä maidon ominaisuuksista että sen käsittelystä meijerissä. Oppimateriaalipaketti sisältää paljon valokuvamateriaalia meijeriympäristöstä, joten nyt on mahdollista käydä kurkistamassa, miltä näyttää esimerkiksi se kummallinen laite, jossa maito pastöroidaan tai homogenoidaan. Oppimateriaali soveltuu kemian, biologian ja kotitalouden opetuksen tueksi ja lisäaineistoksi. palvelussa on myös visuaalisesti näyttävä ja haastava Hoida maito kauppaan- peli, jossa kävijä pääsee kokeilemaan virtuaalisesti taitojaan kuudessa eri meijerialan työtehtävässä. Pelissä eteneminen edellyttää aina edellisen tehtävän virheetöntä ratkaisemista. Ratkaisut löytyvät yrittämällä ja erehtymällä, mutta fiksu pelaaja selviää tehtävästä muita nopeammin tutkimalla oppimateriaalia. Peliä ja koko palvelua markkinoidaan verkossa lokakuun aikana. Kohderyhmänä ovat vuotiaat ja lokakuun lopussa loppuun pelanneiden kesken arvotaan loppuvuoden jäätelöt kolmelle onnekkaalle. Opeille ja opoille oma osionsa Opettajille ja opinto-ohjaajille on palvelussa oma osionsa, johon pääsee ainoastaan osoitteella Osiosta voi mm. tulostaa meijerialan opinnoista kertovat kalvot tai tilata maksutta uunituoreet maitopurkkiin pakatut Mölkki-lehdet oppilaille jaettavaksi. Mölkki-lehdet tilannutta opoa tai opea odottaa mukava yllätys. Hoida maito kauppaan Meillä on sinulle tehtävä! Maidon matka maitotilalta kotikaupan kylmäkaappiin on mutkikas. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia haasteita. Pitää suunnitella maitoauton reitti, tarkistaa meijeriin saapuneen maidon laatu, suunnitella, mitä maitolaatuja valmistetaan Näitä tehtäviä ratkovat päivittäin meijerialalla työskentelevät ammattilaiset. Ja nyt sinä! Siis jos rohkenet ottaa haasteen vastaan. Tehtäväsi on yksinkertainen! Vietä virtuaalinen duunipäivä meijerissä. Ratkaise eteesi tulevat ongelmat. Kolmella sanalla sanoen: Hoida maito kauppaan! Varoituksen sana: Tehtävät eivät ole helppoja. Hoksottimia tarvitaan. Niin kuin oikeissakin meijeritöissä Oheisella alustuksella ihmisiä houkutellaan interaktiivisen pelin kimppuun. Mainos olikin sen verran houkutteleva, että päätin itsekin kokeilla Huolimatta noin viidestä meijerikierroksesta, millä olen ollut, ei peli edennytkään aivan niin sujuvasti, kuin tarkoitus oli. Ainoa lohtuni oli, että osion läpäisyä sai yrittää yhä uudelleen ja uudelleen. Jo ensimmäinen etappi, jossa maitoa vasta kerättiin tiloilta meijereihin, aiheutti päänvaivaa. Sitä seurasi pari hieman yksinkertaisempaa vaihetta, jossa tarkasteltiin muun muassa maidon lämpötilaa ja mikrobeja. Loppujen lopuksi pääsin tuotannossa liukuhihnalle asti, jonka jälkeen jouduin luovuttamaan. En edes kolmella yrittämällä onnistunut haalimaan 18 priimakuntoista maitopurkkia puolessatoista minuutissa. Lopputulos oli siis surkea epäonnistuminen, enkä päässyt mukaan jätskien arvontaan... Kannattaa kokeilla! Tiina Karjalainen Tiina Kero

14 MAOLin syyspäivät Järvenpäässä , paikkana Järvenpään lukio Syksyn 2004 tapahtumia: Pääohjelmassa on 19 luentoa ja 20 työpajaa. Muuhun ohjelmaan kuuluu muun muassa kolme ekskursiota, kulttuurikierros Tuusulanjärven taiteilijakoteihin sekä Oktoberfestiltajuhla. Ohjelmaan sisältyy ylioppilaskirjoituksia, pedagogiikkaa, fysiikkaa, tuoksuja ja puhdasta vettä käsitteleviä luentoja sekä huuhaan ja tieteen rajoja koskeva esitys. Kahdessa paneelikeskustelussa on aiheena ylioppilastutkinnon kehittäminen ja peruskoulun mafykelisätunnin soveltaminen. Lisätietoja: Viikki-päivä Maanantaina klo Viikin kampuksella on avoimien ovien päivä, jonka aikana voit tutustua kampukseen, opetustiloihin, laboratorioihin ja kirjastoon sekä seurata mieleisiäsi Hyvinvointi -aiheisia yleisöluentoja. Lukiolaisille sekä muille Viikissä opiskelusta kiinnostuneille tarjoamme abi-infoja, opiskelijajärjestöihin tutustumista sekä kierroksia eri oppiaineiden laitoksilla ja mahdollisuuden tavata opettajia ja opiskelijoita kiinnostuksen mukaan. Mikrobiologian osasto tarjoaa mahdollisuuden tutustua laboratoriotutkimukseen käytännössä ja miniluennoilla. Tapahtuman pääpaikkana on Viikin Infokeskus Korona (Viikinkaari 11), josta löydät Viikki-päivänä Infotiskin, kampusta esittelevän teematorin sekä luentosalit, joissa pidettävillä yleisöluennoilla hyvinvointia käsitellään monesta eri näkökulmasta. Lisätietoja päivästä antavat: tiedottaja Satu Himanen tai puh ) sekä tiedottaja Anne Rauhamäki tai puh )

15 LUMA-keskuksen tarjontaa: Ensimmäinen valtakunnallinen LUMA-viikko LUMA-viikko järjestetään biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan ja tietotekniikan sekä teknologian opetuksen ja oppimisen tueksi kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston LUMA-keskus. Lisäksi hankkeen järjestämiseen osallistuu lukuisia yhteistyötahoja. Tulkaa mukaan LUMA-viikon toimintaan! Voitte osallistua siihen esimerkiksi yhdessä kollegoidenne, ryhmänne, luokkanne tai kerhonne kanssa. LUMA-viikon www-sivuilla on vinkkejä viikon toteuttamisen tueksi. Palkitsemme parhaat käytänteet hyvin palkinnoin! Lisätietoja: LUMA-päivä Syksyn 2004 LUMA-päivä järjestetään lauantaina Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella, osoitteessa Siltavuorenpenger, Helsinki. Päivän teemana on GISEL-hankkeeseen liittyen kiinnostuksen kohottaminen LUMA-aineita ja niiden opiskelua kohtaan. Aihetta käsitellään yleisluennoilla ja workshopeissa. Tule tutustumaan uuteen tutkimustietoon oppilaiden kiinnostuksesta ja siihen, kuinka opettaja voi omassa työssään vaikuttaa oppilaidensa kiinnostukseen. Tilaisuus on yhden päivän mittainen ja täysin maksuton koulutuspäivä, jolla voi korvata yhden veso-päivän (päätösvalta korvaamisesta on koulun ylläpitäjällä). Osallistujille tarjotaan lounas ja päiväkahvit. Ilmoittautuminen alkaa lokakuun alussa. Maksuttomia työpajoja opettajille LUMA-aineista Tiistaina 5.10, torstaina 28.10, tiistaina 2.11 ja torstaina LUMA-keskus järjestää Helsingissä maksuttomia työpajoja. Ilmoittautumiset 20.9 mennessä. Lisätietoja: Muista myös: Lasten LUMA-kerho. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki luonnontieteistä kiinnostuneet alakoululaiset. Kerhoon voi ilmoittautua verkossa olevalla lomakkeella. Kerhokerrat ovat tiistaisin 5.10., , , 2.11., ja klo Lasten matematiikkakerho. Kerho on tarkoitettu 3. ja 4.luokkalaisille matemaatikon aluille.. Kerhoon voi ilmoittautua verkossa olevalla lomakkeella. Kerhokerrat ovat tiistaisin klo